KUORTANEEN URHEILUOPISTO AMMATTIVALMENTAJATUTKINTO LOPPUTYÖ: FYYSISEN KUNNON MITTAUS EPÄSUORA MENETELMÄ

KUORTANEEN URHEILUOPISTO AMMATTIVALMENTAJATUTKINTO LOPPUTYÖ: FYYSISEN KUNNON MITTAUS EPÄSUORA MENETELMÄ Kai Olkkonen AmVT 5 Järviluomantie 33 63300 ALAVUS

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 FYYSISEN KUNTO 4 2.1. FYYSISEN KUNNON KÄSITE...4 2.2. YLEISKUNTO.4 3 MITTAAMINEN.6 3.1. SUORA MENETELMÄ.6 3.2. EPÄSUORA MENETELMÄ. 6 3.3. SUBMAKSIMAALISTEN KYNNYSARVOJEN MÄÄRITTÄMINEN 7 3.3.1. Aerobinen kynnys....7 3.3.2. Anaerobinen kynnys 7 4. TESTAAMINEN TEKNISESTI TESTIN SUORITTAMINEN EPÄ- SUORA MENETELMÄ..8 4.1. 12 MINUUTIN POLKUPYÖRÄERGOMETRI TESTIN SUORITTAMI- NEN.8 4.2. TULOKSEN LASKEMINEN JATULKINTA.10 4.3. HARJOITUSSYKKEEN LASKEMINEN 11 5. TESTAUKSET.12 5.1. VÄLINEISTÖ.12 5.2. TESTI SESSIOT.13 5.2.1 Pelaaja 1. 13 5.2.2 Pelaaja 2..14 5.2.3 Pelaaja 3..15 5.2.4 Pelaaja 4..16 5.2.5 Pelaaja 5..17 5.2.6 Pelaaja 6..18 5.2.7 Pelaaja 7..19 5.2.8 Pelaaja 8..20 5.2.9 Pelaaja 9..21 5.2.10 Pelaaja 10...22 5.2.11 Pelaaja 11 23 5.2.12 Pelaaja 12 24 5.2.13 Pelaaja 13 25 5.2.14 Pelaaja 14 26 6. TULOSTEN ANALYSOINTI 27 7. POHDINTAA..29 LÄHTEET...30

3 1. JOHDANTO Tämän lopputyön tarkoituksena on selvittää jääkiekkojoukkueen pelaajien fyysisten ominaisuuksien kehittymistä erityisesti aerobista kuntoa arvioivalla menetelmällä. Lopputyön työstäminen on tapahtunut kahdessa erillisessä testisessiossa, joihin aikaa käytettiin yhteensä 28 tuntia aikavälillä 13.12.04-28.9.05. Testauksen kohdejoukkueena oli Alavuden Peli-Veikkojen naisten divisioonassa pelaava joukkue. Testi antoi varsin mielenkiintoisen aspektin naisjoukkueen kuntotilanteeseen sekä myös selkeitä viitteitä harjoitteluun ja sen vaikutuksiin. Aerobista kuntoa voidaan arvioida mittaamalla elimistön maksimaalinen hapenottokyky (VO2max) joko suorilla maksimitesteillä tai epäsuorasti arviointimenetelmillä. Submaksimaalisten harjoitusalueiden määrittämiseksi mitataan suorissa maksimitesteissä yleensä myös aerobinen ja anaerobinen kynnys. Kestävyysominaisuutta voidaan arvioida myös erilaisilla suorituskykytesteillä. Perinteisesti jääkiekkojoukkueet eivät ole olleet kovinkaan innokkaita juoksijoita, joten juoksemismenetelmiin kuuluvat testit; esimerkiksi perinteinen Cooperin-testi, eivät nauti kovinkaan suurta suosiota. Monet ovatkin sitä mieltä, ettei juoksemalla tehdä jääkiekkoilijaa. Onneksi fyysisen kunnon mittaamiseen on olemassa runsaasti erilaisia muita testejä, jotka suoritustavaltaan ovat miellyttävämpiä ja tuloksiltaan tarkempia, kuin juuri edellä mainittu perinteinen Cooperin testi - mitenkään Cooperin testin arvoa alentamatta. Tässä työssä tarkastelen epäsuoralla menetelmällä tehtyä 12 minuutin polkupyöräergometritestiä, sen tuloksia ja niiden tulkintaa. Tämän työn tekeminen ei olisi ollut mahdollista ilman Kuortaneen Urheiluopiston jäähallin tilojen käyttöä, APV:n naisjoukkueen mielenkiintoa testiä kohtaan, Hannu Holapan yhteistyötä, Harry Kujansuun ja Sami Piilikankaan myötävaikuttamista harjoitusvuoroilla tapahtuneisiin testaamisiin sekä Kari Männyn APV:n joukkueenjohtajuutta mielenkiinnosta testin antamiin tuloksiin. Heille kaikille - ISO KIITOS!

4 2. FYYSISEN KUNTO 2.1. FYYSISEN KUNNON KÄSITE Fyysisellä kunnolla käsitetään yksilön kykyä tehdä ruumillista työtä. (Clark 74). Kykyä suoriutua päivittäisistä tehtävistä väsymättä niin, että kykenee nauttimaan vapaa-ajasta ja suoriutumaan yllättävistä tilanteista. Åstrandin mukaan fyysisessä kunnossa on kyse neuromusculaarisen ja psyykkisen toimintakyvyn muodostamasta energiasta aerobisesti ja anaerobisesti. (Åstrand 54). Tähän liittyen M. Vuori on todennut kuntoa mitattavan suorituskykynä, jonka tavoitteena on yksilön tarpeisiin suhteutettu suorituskyky, joka riittää estämään ennen aikaiset rappeutumisilmiöt. Takaamaan mahdollisuuden suorittaa päivittäisen elämän vaatimat ponnistukset jännittämättä voimiaan äärimmilleen sekä suomaan riittävät reservit tilapäisten ja odottamattomien tilanteiden varalle. (Vuori 61). Tärkeimmät fyysiseen suorituskykyyn vaikuttavat tekijät voidaan esittää kaaviona: Biologiset tekijät *perimä *sukupuoli *koko *ikä Elintavat Kestävyys Ympäristö *ravitsemus *hapen kuljetus ja käyttö *kylmä *fyysinen aktiivisuus *keuhkojen toiminta *kuuma *työ ja lepo *verenkierto *korkeus *nautintoaineet *energia-aineenvaihdunta (lihakset, hermosto) 2.2. YLEISKUNTO Hyvällä yleiskunnolla tarkoitetaan sitä, että sydän ja keuhkot kykenevät toimittamaan verenkierron välityksellä riittävästi happea lihaksille. Lihasten täytyy myös pystyä käyttämään tätä happea, jotta säännöllinen energiansaanti on turvattu. Tätä kutsutaan aerobiseksi energiantuotoksi. Lyhytaikaisessa rasituksessa, muutamasta sekunnista enintään muutamaan minuuttiin kestävässä rasituksessa, happea kulutetaan vain vähän tai ei juuri lainkaan. Tätä kutsutaan anaerobiseksi energiantuotoksi.

Molempia ominaisuuksia voidaan parantaa harjoittelemalla. Henkilön ollessa hyvässä kunnossa verenkierto ja hengitys toimivat kevyesti sekä tehokkaasti. Sydän ei työskentele liiaksi, vaan sykkii harvemmin, rauhallisemmin ja rasittumatta. Samalla sydämen toimintahäiriöiden vaara pienenee. Kehon painon hallintaan asialla on myös selvä vaikutus ehkäisten lihavuuden haittoja. Lisäksi hyvä kunto vähentää ikääntymiseen ja stressiin liittyviä vaivoja. 5

6 3 MITTAAMINEN 3.1. SUORA MENETELMÄ Urheilijoilla on yleensä hyvin kehittynyt kyky tuottaa energiaa hapen avulla. Esimerkiksi hiihtäjät, kestävyysjuoksijat, pyöräilijät ja uimarit edustavat urheilulajeja, joissa menestyminen voidaan selittää korkeilla VO2max-lukuarvoilla. VO2max on ominaisuus, jossa yhdistyvät kaikkien hapen sisäänottoon, kuljettamiseen, välittämiseen ja käyttämiseen erikoistuneiden elinten ja kudosten toimintakyky. VO2max on enemmän kuin yksittäisen elintoimintojen summa, mutta myös yksittäisen elimen toimintakyky riippuu kaikkien yhteisvaikutuksesta. Näin ollen hapenkulutuksen määrä riippuu paitsi sydämen minuuttitilavuuden määrästä myös keuhkotuuletuksesta, veren ominaisuuksista, veren virtauksesta ja kaasujen vaihdosta kudosten kesken ja yksittäisten solujen kapasiteetista toimia aerobisesti. Perinteinen tapa seurata urheilijoiden kunnon kehittymistä harjoittelun seurauksena on mitata VO2max. VO2max määritetään hengityskaasuanalyysin avulla. Laboratorio-olosuhteissa käytetään hengityskaasuanalysaattoreita, joiden liikuttelu urheilijan mukana on hankalaa ja toisinaan jopa mahdotonta. Kenttäolosuhteissa tapahtuvaa mittausta voidaan parhaiten toteuttaa kannettavilla laitteilla. VO2max mitataan joko yhdellä 5-10 minuutin kestoisella maksimikuormituksella tai nousujohteisella kuormituksella polkupyöräergometrillä, juoksumatolla tai lajinomaisilla kuormituslaitteilla, kuten uinti- ja soutuergometrit. Eri urheilulajien vaihteleviin tarpeisiin on kehitetty erilaisia mittausmenetelmiä ja kuormitustapoja, koska VO2max on voimakkaasti sekä laji- että mittausasetelmaspecifinen ominaisuus. Nousujohteisessa maksimitestissä kuormitusportaat ovat tasavauhtisia ja 2-3 minuuttia pitkiä. Ensimmäinen kuorma valitaan niin matalatehoiseksi, että elimistön energiantuottotapa on puhtaasti aerobinen ja sitä voidaan käyttää veryttelykuormituksena. Kullakin uudella kuormitusportaalla työtehoa nostetaan asteittain kunnes testattava ei enää pysty suorittamaan uusia kuormitusportaita. Hapenkulutus kasvaa suorassa suhteessa kuormituksen lisäykseen, mutta maksimitestin lopussa saavutetaan kohta, jolloin hapen kulutus ei enää nouse, vaikka kuormitusteho kasvaisikin. VO2max on testin aikana mitattu suurin hapenkulutuksen arvo minuuttia kohti (l x min-1 ja ml x kg-1 x min-1). Maksimaalinen hapenkulutus on hyvä ilmoittaa vielä ml x kg3/4 tai ml x kg3/4 x min-1, koska absoluuttinen ja painokiloon suhteutettu hapenotto vääristää maksimaalista aerobista kapasiteettia iso- ja pienikokoisten testattavien osalta. (Urheiluvalmennus 2004). 3.2. EPÄSUORA MENETELMÄ Kun suorilla testeillä mitataan VO2max todellisena maksimaalisena lukuarvona, voidaan VO2max myös arvioida epäsuorilla submaksimaalisilla työkuormituksilla tehdyillä testeillä. (Kuntotestauksen käsikirja 2004). Koska hapenkulutus ja sydämen syke molemmat nousevat suorassa suhteessa kuormituksen noston kanssa, on kehitetty menetelmiä, joilla sykkeen ja

7 kuormannoston välisen riippuvuuden avulla voidaan arvioida ihmisen VO2max ilman, että kuormitus päättyy täydelliseen uupumukseen suorien testien tavoin (Åstrand & Ryhming 1954). Epäsuora testi on urheilijalle suorituksena inhimillisempi ja siksi joukkueurheilussa käyttökelpoisempi menetelmä. Testejä tehdään sekä tavallisille ihmisille että urheilijoille runsaasti, koska kaikilta henkilöiltä ei edes voida mitata VO2max:ä suorilla menetelmillä joko huonon peruskunnon tai terveydellisten riskien takia. 3.3. SUBMAKSIMAALISTENKYNNYSTASOJEN MÄÄRITTÄMINEN Koska suurin osa kestävyysurheilijoiden harjoittelusta tehdään VO2max:ä pienemmillä rasitustasoilla, niin harjoittelua varten tarvitaan tietoa submaksimaalisesta harjoitustehoista. VO2max-testin yhteydessä määritettään yleensä myös aerobinen (AeK) ja anaerobinen (AnK) kynnys. AeK ja AnK ilmaistaan yleensä nopeutena, tehona, sykkeenä ja hapenkulutuksena. Kynnystehojen määrittämisen avulla voidaan ohjelmoida urheilijoiden harjoittelua perus-, vauhti- ja maksimikestävyysominaisuuksien kehittämiseksi. Nousujohtoisessa maksimitestissä mitataan kuormituksessa kullakin kuormitusportaalla keuhkotuuletusta (ventilaatio), hengityskaasuja (C2,CO2), veren laktaattipitoisuutta ja sydämen sykintätaajuutta. 3.3.1 Aerobinen kynnys Aerobisella kynnyksellä tarkoitetaan työtehoa, jossa veren laktaattipitoisuus alkaa ensimmäisen kerran kasvaa yli perustason nousujohteisen kuormituskokeen aikana. Samalla keuhkotuuletus jatkaa kasvuaan kuormaa nostettaessa. Yksi AeK:n määrittämisen kriteereistä on, että uloshengitysilman happipitoisuus (O2%) alkaa pienentyä korkeimmasta arvostaan ja hengitysosamäärä nousee alimmasta arvostaan. Hengitysosamäärällä (RQ) tarkoitetaan hiilidioksidin tuoton ja hapenkulutuksen välistä suhdetta. Sen avulla voidaan arvioida paitsi työn tehokkuutta myös elimistön kulloinkin käyttämän energian lähdettä (rasvathiilihydraatit). RQ on matalimmillaan lukuarvoilla 0,7-0,8, jolloin elimistön energiantuotto tapahtuu pääosin rasvaa polttamalla. Kun RQ lähestyy lukuarvoa 1,0 tai menee jopa sen ylitse, on kysymyksessä maksimaalinen kuormitus, jolloin energiaa tuotetaan pelkästään hiilihydraateista. AeK:llä syke on noin 40 lyöntiä alle maksimitasonsa, mutta koska yksilölliset erot ovat suuria, ei tätä lukuarvoa voida pitää yleispätevänä AeK:n osoittajana. AeK on yleensä 50-70% maksimista. AeK erottaa perus- ja vauhtikestävyysharjoittelun tehoalueet erinomaisesti toisistaan. Peruskestävyyttä tulee harjoittaa AeK:n molemmilla puolilla olevilla harjoituksilla. 3.3.2 Anaerobinen kynnys Anaerobisella kynnyksellä tarkoitetaan työtehoa, jolla laktaattien nousu alkaa kiihtyä (2-5 mmol x l) nousujohteisen kuormituksen puolivälin jälkeen.

Keuhkotuuletus kasvaa suhteessa kulutettuun hapen määrään ja hiilidioksiidien tuotto lisääntyy. Samalla uloshengitysilman happiprosentti laskee entistä selvemmin. AnK:llä syketaso on keskimäärin 20 lyöntiä alle maksimin, mutta tätäkään lukuarvoa ei voida pitää yleispätevänä ohjeena yksilöllisten vaihteluiden takia. AnK on tutkittavan kuntotasosta riippuen 65-90% maksimista. AnK erottaa kestävyysharjoittelun vauhti- ja maksimikestävyysalueet toisistaan. Vauhtikestävyysharjoituksissa suoritusteho on aerobisesta kynnystehosta vähän yli anaerobisen kynnystehon. Maksimaalista kestävyyttä harjoitellaan AnK:stä suuremmilla suoritustehoilla. 8

9 4 TESTAAMINEN TEKNISESTI TESTIN SUORITTAMINEN - EPÄSUORA MENETELMÄ 4.1. 12 MINUUTIN POLKUPYÖRÄERGOMETRIN TESTIN SUORITTAMINEN Testin suorittaminen aloitetaan haastattelemalla testattavaa. Testipaikkana on hyvä käyttää rauhallista tilaa, jossa testattava voi keskittyä testin suorittamiseen ja keskustella mahdollisesti hyvinkin henkilökohtaisista asioista. Testattavalta selvitetään nimi, ikä, paino ja pituus, työn laatu (ruumiillinen/henkinen), liikunnan harrastaminen (kuinka usein, kuinka rasittavaa), sairaudet ja lääkitykset, mahdollinen nautintoaineiden käyttö ja koska testattava on ruokaillut viimeksi. Haastattelun jälkeen siirrytään selvittämään testattavan verenpaine ja leposyke (mielellään istualtaan). Yleensä kannattaa käyttää hyväksi havaittuja, kalibroituja mittareita. Kuitenkin niin, että jos suoritetaan useampia testauskertoja olisivat mittausvälineet samoja. Seuraavaksi siirrytään määrittelemään veryttelykuorma, joka yleensä on noin 50 W, mutta urheilijoilla noin 75-100W. Huonokuntoisilla voidaan käyttää jopa 25 W vastusta. Tässä vaiheessa yleensä tehdään suunnitelma ensimmäiseksi testikuormaksi. Testausergometrin satulan korkeus säädetään seuraavaksi ja se kannattaa myöskin merkitä ylös seuraavia testauskertoja varten. Luonnollisesti testauksessa kannattaa käyttää hyvälaatuista testausergometriä ja myöskin sykkeen mittauslaitteistoa ja edelleenkin niin, että laitteisto olisi sama myös jatkotestauksissa. Poljentanopeutena käytetään 50 RPM (kampikierrosta) minuutissa. Veryttelykuorman poljettamisen aikana (2 minuuttia) tarkistellaan sykkeen kehittymistä pulssimittarista ja merkitään 1,45 minuutin kohdalta oleva syke muistiin. Tämän jälkeen määritetään ensimmäinen testikuorma, jolla poljetaan 4 minuutin ajan. Tästä neljän minuutin jaksosta merkitään sykkeet muistiin 1,45 minuutin, 2,45 minuutin ja 3,45 minuutin kohdalta, joista kaksi viimeksi mainittua summataan yhteen ja lasketaan keskiarvo. Tämä on ensimmäisen testikuorman loppusyke, joka merkitään millimetripaperitaulukkoon vastusvoimaa vastaavalle kohdalle (y-akselilla sykearvo ja x-akselilla vastusarvo). Tämän jälkeen määritetään toinen testikuorma, jolla poljetaan seuraavat 4 minuuttia. Sykelukemat tarkistetaan nyt 5,45 -, 6,45 ja 7.45 minuutin kohdilta ja summataan jälleen viimeiset kaksi sykearvoa yhteen ja lasketaan keskiarvo, joka merkitään jälleen millimetripaperitaulukkoon vastusvoimaa vastaavalle kohdalle.

10 Testin viimeiselle neljälle minuutille lähdetään nostamalla jälleen testikuormaa ja mielellään niin, että testattavan syke saataisiin nousemaan 170 ja ylikin viimeisen kahden minuutin ajaksi. Sykelukemat merkitään jälleen muistiin 9.45 -, 10.45 ja 11.45 minuutin kohdalta ja kahdesta viimeisestä sykelukemasta lasketaan keskiarvo, joka sijoitetaan edelleen millimetripaperitaulukon asteikkoon. Jos testattavan syke ei jostain syystä noussut yli 170 poljetaan vielä neljäs testikuorma, jossa vastusta lisätään siinä määrin, että em. sykelukema saavutetaan. Tässä tietenkin tulee ottaa huomioon testattavan ikä ja terveystilanne. Testauksen 12 minuutin kohdalla vastus vapautetaan ja poljetaan loppuveryttelynä noin 1 minuutin verran. Poljentanopeus yleensä nousee tässä vaiheessa, mutta rauhoittuu kyllä ennen minuutin täyttymistä. 13 minuutin kohdalta merkitään edelleen sykelukema muistiin. Poljenta lopetetaan ja testattava siirtyy lepovaiheeseen. Odotetaan vielä 16 minuutin kohdalle ja tarkistetaan sykelukema merkitään ylös. Yleensä tässä vaiheessa, jos urheilija on kohtuullisessakin kunnossa, sykelukema tulisi laskea jopa aloitussyketasoa alemmaksi. Jos näin ei käy, on testattavalla kyseessä ilmeinen ylikuntotila ja harjoittelun suuntaa tulisi välittömästi muuttaa. 4.2. TULOKSEN LASKEMINEN JA TULKINTA Lasketaan jokaisen testikuorman kahden viimeisen sykkeen keskiarvo. Sijoitetaan arvot millimetripaperin akselistolle. Piirretään pisteiden kautta suora. Jos pisteet eivät osu suoralla, piirretään kahden ensimmäisen pisteen keskiarvopisteen kautta suora kolmannen pisteen lävitse. Jos taas joudutaan ottamaan neljäskin piste käyttöön, ei oteta huomioon ensimmäistä pistettä laisinkaan. Piirretään vaaka-akselille (x-akseli) ikäryhmää vastaava maksimisykesuora ja piirretään leikkauspiste, josta piirretään kohtisuoralla viivalla alas x-akselin tehosuoralle tulos (W). Maksimaalinen syketaajuus ikäluokkien mukaan on esitetty alla olevassa taulukossa Andersenin ym:t (1971) mukaan ja suhteelliset sykkeet Hallersteinin ym:t (1973) kaavan %VO2max=1,41 x %Hrmax-42.0 mukaan. Sydämen syketaajuus Ikä maksimaalinen 85 % VO2max 40%VO2max 20-29 195 175 113 30-39 187 168 109 40-49 178 160 104 50-170 153 99 Luetaan kuormaa vastaava hapenkulutus valmiista taulukosta. Esimerkiksi 253 W 3,5 l/min - 53 ml/kg/min. Tässä teho (W) on muutettu hapenkulutus arvoksi (litraa/minuutti) ja edelleen millilitroiksi ruumiinpainon kilogrammaa kohti.

11 Lopuksi arvo sijoitetaan kuntoluokkataulukkoon, josta saadaan testattavan kuntoluokka verrattuna muihin vastaavan ikäisiin. Kuntoluokat - taulukko Åstrandin mukaan alla (ml/kg/min): Miehet 1 2 3 4 5 Hyvin keskin- Kunto huono huono kertainen hyvä erinomainen Ikä 20-29 <38 39-43 44-51 52-56 >57 30-39 <34 35-39 40-47 48-51 >52 40-49 <30 31-35 36-43 44-47 >48 50-59 <25 26-31 32-39 40-43 >44 60-69 <21 22-26 27-35 36-39 >40 Naiset 1 2 3 4 5 20-29 <28 29-34 35-43 44-48 >49 30-39 <27 28-33 34-41 42-47 >48 40-49 <25 26-31 32-40 41-45 >46 50-59 <21 22-28 29-36 37-41 >42 60-69 <17 18-24 25-31 32-37 >38 4.3. HARJOITUSSYKEEN LASKEMINEN Lasketaan 70 % maksimaalisesta hapenkulutuksesta (l/min) ja verrataan tulosta vastaavaan määrään kuormaa (W). Sijoitetaan saatu arvo millimetripaperitaulukon akselistoon ja luetaan vastaava syke, joka on siten harjoitussyke.

12 5. TESTAUKSET 5.1. VÄLINEISTÖ Testaaminen tapahtui kolmessa eri sessiossa joulukuussa 2004 sekä neljässä eri sessiossa syyskuussa 2005. Testauspaikkana oli molemmilla kerroilla Kuortaneen Urheiluopiston Jäähallin pukuhuone nro 5. Testausergometrinä oli Tunturi Ergometer W versio. Sykemittarina käytettiin Polar Electronin Sport Tester PE 3000 Heart Rate Microcomputer-laitteistoa. Kellolaitteistona oli Focuksen cronometer. Painoa mitattiin Soehnlen painovaa alla. Tycos stetoskooppi toimi varmistajana mahdollisessa sykemittarivauriossa/virheissä. Verenpainetta selvitettiin Philipsin HP 5306 laitteistolla.

13 5.2. TESTI SESSIOT 5.2.1 PELAAJA 1 Päivämäärä: 13.12.04 19.9.05 Nimi: S.N Ikä: 210388-16 vuotta 17 - vuotta Pituus: 168 cm 169 cm Paino: 57 58 kg Syke: 46 57 RR: 119/63 120/75 Vastus I: Syke Syke 100 W 101 113 Vastus II: 150 W 133 142 Vastus III: 225 W 164 168 Palautus 1 min. 127 125 4 min. 86 99 Tulos: Max. teho: 290 W 280W VO2max : 4,1 l/min 3,975 l/min = 72 ml/kg/min =69 ml/kg/min Harjoitussyke: 146 152 Kyseessä ilmeinen fysiikkalahjakkuus, jonka hapenotto ja teho ominaisuudet hämmästyttävää luokkaa mukaan lukien ihan mikä laji tahansa teho/painosuhde hienossa balanssissa. Vaarana tällä hetkellä ylikuntotila, joka kannattaa huomioida jatkoharjoittelussa ettei menisi niin sanotusti ylitse! Tuli viimeiseen testiin Cooperin samana päivänä juosseena, joten tulokset ovat tähän valoon verrattuna loistavia. Maajoukkue pelaaja.

14 5.2.2 PELAAJA 2 Päivämäärä: 15.12.04 28.9.05 Nimi: I.K Ikä: 150990-14-vuotta 14-vuotta Pituus: 157 cm 158 cm Paino: 48 kg 51 kg Syke: 80 100 RR: 112/68 108/74 Vastus I Syke 75W 160 150 Vastus II 125W 185 178 Vastus III 150 W 197 175 W 196 Palautus 1 min 170 160 4 min 147 121 Tulos: Max. teho: 185 W 190 W VO2max : 2,6 l/min 2,675 l/min = 46 ml/kg/min =53 ml/kg/min Harjoitussyke: 171 175 Kyseessä joukkueen nuorin pelaaja, jonka syketaso siksi normaalia selvästi korkeampi. Jatkossa on huolehdittava tämänkin pelaajan riittävästä levosta, että syketaso saa rauhassa kehittyä luonnolliselle tasolle.

15 5.2.3 PELAAJA 3 Päivämäärä 15.12.04 28.9.05 Nimi: L.S Ikä: 120688-16-vuotta 17-vuotta Pituus: 169 cm 169 cm Paino: 62 kg 62 kg Syke: 82 114 RR: 144/87 146/87 Vastus I Syke Syke 75 W 123 144 Vastus II 125 W 147 160 Vastus III 200 W 177 175W 179 Palautus: 1 min 152 153 4 min 112 122 Tulos: Max. teho: 240W 220W VO2max : 3,4 l/min 3,1 l/min = 55 ml/kg/min =50 ml/kg/min Harjoitussyke: 152 163 Joukkueen yksi maalivahdeista. Jälkimmäisellä testauskerralla oli ollut juuri sairaana flunssassa ja tämä osaltaan heikensi tulosta. Myös kesän harjoittelu oli ollut hajanaista ja tämä näkyy kyllä testissä. Pääsee kyllä helposti takaisin joulukuun 04 fysiikkatilanteeseen säännöllisellä harjoittelulla. Kuntotilanne kuitenkin divisioonaan hyvinkin riittävä.

16 5.2.4 PELAAJA 4 Päivämäärä: 17.12.04 27.9.05 Nimi: K.S Ikä: 090572-32-vuotta 33-vuotta Pituus: 157 cm 157 cm Paino: 78 kg 78 kg Syke: 100 (jäältä) 69 RR: 148/97 142/86 Vastus I Syke Syke 75 W 119 102 Vastus II 125 W 142 ( stedy state ) 125 Vastus III 200 W 166 156 Palautus 1 min. 150 134 4 min. 121 96 Tulos: max. teho: 205 W 250 W VO2max : 2,9 l/min 3,550 l/min = 37 ml/kg/min =46 ml/kg/min Harjoitussyke: 141 144 Joukkueen maalivahtiosaston nestori joukkueen iäkkäin pelaaja. Oli tehnyt kesän aikana runsaasti aerobisia pitkiä pyörälenkkejä ja kunnon paraneminen on ollut siksi huomattava. Pelaajan kanssa oli ensimmäisen testikerran jälkeen puhetta siitä, miten hänen ikäisen henkilön kannattaisi kuntoaan kehittää ja hän lupasi ottaa ns. rasvaryhmän vetääkseen - kiistattomasti hienoin tuloksin (37-46 ml/kg/min). Laskennassa käytetty matalampaa maksimisyketasoa (179).

17 5.2.5 PELAAJA 5 Päivämäärä: 17.12.04 27.9.05 Nimi: J.H Ikä: 071086-18-vuotta 18-vuotta Pituus: 170 cm 170 cm Paino: 67 kg 67 kg Syke: 82 100 (harkoista) RR: 184/73 (yläpaine korkealla) 141/85 Vastus I Syke Syke 75 W 131 140 Vastus II 125 W 160 167 Vastus III 175 W 183 189 Palautus 1 min. 156 163 4 min. 120 123 Tulos: max. teho: 215 W 190 W VO2max : 3,050 l/min 2,675 l/min = 46 ml/kg/min =40 ml/kg/min Harjoitussyke: 158 164 Pelaaja, joka valmistautuu ylioppilaskokeisiin ja siksi kesäharjoittelu jäänyt vähäiseksi. Ensimmäisellä testikerralla oli selvässä ylikuntotilanteessa ja palautuminen siksi hidasta. Lisäksi koholla oleva verenpainearvokin asiasta kielisi. Fysiikkaharjoitusten puute näkyy nyt selvästi, vaikka peli näyttää tuloksellisesti kulkevan hyvin. Miten hyvin se kulkeekaan, kun fysiikka saadaan iskuun?

18 5.2.6 PELAAJA 6 Päivämäärä: 13.12.04 26.9.05 Nimi: H.S Ikä: 110488-16-vuotta 17-vuotta Pituus 167 cm 167 cm Paino: 62 kg 65 kg Syke: 93 (jäältä) 57 RR: 140/70 128/76 Vastus I Syke Syke 75 W 120 120 Vastus II 125 W 150 149 Vastus III 175 W 175 176 Palautus 1 min. 128 131 4 min 111 87 Tulos: max. teho: 215 W 210 W VO2max : 3,050 l/min 2.965 l/min = 50 ml/kg/min =45 ml/kg/min Harjoitussyke: 151 154 Pelaaja, jolla on vaikeuksia saada itsestään irti kaikkea sitä tehoa, mitä ilmeisemmin olisi varastossa. Pelaaja palautuu nopeasti, mutta tehoa kokoon ja painoon nähden jää käyttämättä. Kesäharjoittelu on ollut viime kevään selvän ylikunnon takia lähinnä palauttavaa ja taitaa siksi näkyä vielä testituloksissakin.

19 5.2.7 PELAAJA 7 Päivämäärä: 17.12.04 26.9.05 Nimi: L.M Ikä: 301085-19-vuotta 19-vuotta Pituus: 168 cm 168 cm Paino: 72 kg 71 kg Syke: 88 65 RR: 135/77 126/81 Vastus I Syke Syke 75 W 130 109 Vastus II 125 W 161 131 Vastus III 175 W 179 167 Palautus 1 min. 167 144 4 min. 141 106 Tulos: max. teho: 210 W 225 W VO2max : 3,050 l/min 3,175 l/min = 43 ml/kg/min 45 ml/kg/min Harjoitussyke: 156 153 Pelaaja, joka oli viime joulukuussa 04, testin suorittamisen aikoihin, selvästi ylikunnossa. Nyt tilanne näyttää paremmalta ja myös pelaajan itsensä mielestä tuntuu siltä. Homma kulkee! Kesällä on selvästi tehty oikeita asioita, sopivalla sykkeellä.

20 5.2.8 PELAAJA 8 Päivämäärä: 13.12.04 26.9.05 Nimi: H.M Ikä: 090983-21-vuotta 22-vuotta Pituus: 156 cm 156 cm Paino: 69 kg 71 kg Syke: 56 61 RR: 127/88 143/83 Vastus I Syke Syke 75 W 113 107 Vastus II 150 W 148 147 Vastus III 200 W 178 175 Palautus 1 min. 114 113 4 min. 101 86 Tulos: max. teho: 230 W 240W VO2max : 3,325 l/min 3,4 l/min = 49 ml/kg/min =50 ml/kg/min Harjoitussyke: 143 153 Pelaaja, jolla on harrastustaustassa myös yleisurheilun heittolajeja ja painonnostoa SM-tasolla. Voimaa löytyy! Kesäharjoittelu on ollut hyvin rauhallista ja viime kevään väsymykset tuntuvat olevan nyt poissa. Näyttää fysiikaltaan paremmalta kuin joulukuussa 04.

21 5.2.9 PELAAJA 9 Päivämäärä: 17.12.04 19.9.05 Nimi: J.J Ikä: 070389-15-vuotta 16-vuotta Pituus: 171 cm 171 cm Paino: 74 kg 76 kg Syke: 122 109 Vastus I Syke Syke 75 W 136 118 Vastus II 125 W 164 145 Vastus III 175 W 183 200 W 176 Palautus 1 min. 161 145 4 min 136 112 Tulos: max. teho: 200 W 225 W VO2max : 2.825 l/min 3,175 l/min =40 ml/kg/min =42 ml/kg/min Harjoitussyke: 157 151 Pelaaja, jolla on yleisurheilusta heittäjätausta SM tasoa. Joulukuun 04 testissä ilmeisesti hermoilua ilmassa ja säännöllinen jääharjoittelu/luistelu haki vielä uomiaan, koska nyt syyskuun 05 testissä parannusta tapahtunut selvästi. Fyysisesti vielä parannettavaa, mutta suunta on positiivinen. Pelaaja, jolle kesäharjoittelu yleisurheilupohjaisesti on tehnyt hyvää.

22 5.2.10 PELAAJA 10 Päivämäärä: 13.12.04 19.9.05 Nimi: E.L Ikä: 190288-15-vuotta 16-vuotta Pituus: 168,5 cm 169 cm Paino: 68 kg 71 kg Syke: 76 80 RR: 124/68 120/71 Vastus I Syke Syke 75 W 120 133 Vastus II 125 W 145 150 Vastus III 200 W 174 173 Palautus 1 min. 141 148 4 min. 131 105 Tulos: max. teho: 255 W 245 W VO2max : 3,625 l/min 3,450 l/min = 53 ml/kg/min 49 ml/kg/min Harjoitussyke: 154 163 Yksi pelaajista, jolla vaikeuksia palautua rasituksesta. Ensimmäisen testin aikana oli tai ainakin menossa ylikuntotilaan. Vielä nytkin näkyvissä samoja merkkejä. Viime testistä painoa tullut lisää ja se näkyy nyt testisuorituksessakin. Pelaaja on urheilulukiolainen ja ilmeisesti harjoittelun määrä ylittää vastaanottokyvyn, koska palautuminen hidasta. Nyt täytyisi harjoittelun/levon suhdetta muuttaa, jotta muuten loistavat ominaisuudet saataisiin entistä paremmin hyödynnettyä. Pelaaja on pelitaidoiltaan kyllä selvästi maajoukkuetasoa.

23 5.2.11 PELAAJA 11 Päivämäärä: 13.12.04 19.9.05 Nimi: S.S Ikä: 011189-15-vuotta 15-vuotta Pituus: 169 cm 169,5 cm Paino: 59 kg 61 kg Syke: 108 88 RR: 135/70 128/68 Vastus I Syke Syke 75 W 124 115 Vastus II 125 W 140 137 Vastus III 200 W 172 163 Palautus 1 min. 143 134 4 min. 134 87 Tulos: max. teho: 255W 275W VO2max : 3,625 l/min 3,9 l/min = 61 ml/kg/min =64 ml/kg/min Harjoitussyke: 152 159 Tänä syksynä urheilulukion aloittanut pelaaja, jolle koulu näyttää tehneen hyvää. Syksyllä 04 harjoitteli itsensä ilmeiseen ylikuntotilaan, josta kevyemmän kesän jälkeen hienosti toipunut. Kunto on hyvässä tikissä ja peli maistuu tulosta syntyy niin, ettei ehdi kunnolla laskuissa pysyä mukana. Jatkossakin oikealla levon ja harjoittelun suhteella tästä pelaajasta saadaan naispuolinen Gretzky. Koko, paino ja teho ovat loistavassa suhteessa fyysisiin ominaisuuksiin.

24 5.2.12 PELAAJA 12 Päivämäärä: 17.12.04 Nimi: S.V Ikä: 200782- Pituus: 161 cm Paino: 65 kg Syke: 79 RR: 138/90 22-vuotta Vastus I Syke 75 W 119 Vastus II 125 W 150 Vastus III 200 W 183 Palautus: 1 min. 148 4 min. 125 Tulos: max. teho: 225 W VO2max : 3,175 l/min = 49 ml/kg/min Harjoitussyke: 150 Tämä pelaaja ei enää osallistunut testin kakkosvaiheeseen, koska ei jatka tällä erää jääkiekon parissa. Joulukuisessa testissä 04 oli kovasti flunssainen, mutta halusi kuitenkin testattavaksi. Viime kauden aikana muutamassa pelissä tällä pelaajalla oli käytössä sykemittari, johon oli saatavissa sykekäyrät koko ottelun ajalta. Näistä käyristä oli selvästi luettavissa, ettei hän kolmannen erän aikana palautunut enää laisinkaan, vaan pelasi käytännössä koko erän anaerobisessa tilassa. Menikö harjoittelu ylitse?

25 5.2.13 PELAAJA 13 Päivämäärä: 13.12.04 Nimi: M.R Ikä: 181280- Pituus: 165 cm Paino: 60 kg Syke: 72 RR: 139/86 24-vuotta Vastus I Syke 100 W 114 Vastus II 150 W 138 Vastus III 225 W 169 Palautus: 1 min. 136 4 min. 85 Tulos: max. teho: 260 W VO2max : 3,7 l/min = 62 ml/kg/min Harjoitussyke: 142 Kyseessä jääkiekkoileva maajoukkuetason suunnistaja, joka toi mielenkiintoisen lisän testisessioomme. Onhan kyseessä oikea kestävyysurheilija. Osallistui vain joulukuun 04 testiin, koska jääkiekkouran jatkaminen ei kaikkiin muihin kiireisiin suhteutettuna onnistu. Kykyjä kyllä kiekonkin puolella selvästi on, mutta suunnistus näyttää nyt olevan ykkösjuttu. Normaali ihmisiin verrattuna testituloshan on yli erinomaisen, mutta joukkueen sisältä näytti löytyvän vieläkin kovempia tuloksia. Tämä pelaaja olisi ollut kyllä mukava saada testiin vielä uudestaankin!

26 5.2.14 PELAAJA 14 Päivämäärä: 13.12.04 Nimi: H.K Ikä: 041186- Pituus: 167 cm Paino: 62 kg Syke: 66 RR: 130/70 18-vuotta Vastus I Syke 75 W 118 Vastus II 125 W 143 Vastus III 200 W 165 Palautus: 1 min. 141 4 min. 96 Tulos: max. teho: 280 W VO2max : 3,975 l/min = 63 ml/kg/min Harjoitussyke: 153 Pelaaja, jolla hämmästyttävä fyysinen kapasiteetti. Siirtynyt tiettävästi salibandyn pariin, joten testi jäi näin kertaluonteiseksi vertailu kohtaa ei näin ollen ole. Pohjat ovat kuitenkin mahtavat. Tämän fysiikan kun saa yhdistettyä pelitaitoon, niin tulos on huimaava tämä testi ei vain mittaa pelitaitoa! Joskin hyvässä kunnossa oleva taidollisestikin heikompi pelaaja omaa valmiuksia, joita heikkokuntoinen ja pelitaitoinen pelaaja ei koskaan saavuta.

27 6. TULOSTEN ANALYSOINTI Testejä tehtiin kahdessa eri pääajankohdassa yhteensä 25 kappaletta. Tulokset olivat normaali kuntoilijaan verrattuna häkellyttävän kovia ja siksi maksimaalisen hapenkulutuksen luokittelu kuntoasteikoksi vaati tarkennusta. APV:n naisjoukkuetta varten muutimme lähinnä taulukon yläpäätä, johon laadin tarkennuksia erinomainen + ja jne. -merkinnöillä. Alla olevassa tulokset on esitetty kahdessa eri taulukossa paremmuusjärjestyksessä verrattuna lukemaa painon kiloa kohti (ml/kg/min). H=henkilö V=vastus kuormamaksimi (W) K=hapenkulutus, VO2max (l/min) Å=painon kiloa kohti (ml/kg/min) L=kuntoluokka Testi I (13.12., 15.12., 17.12.) H V K Å L Pelaaja 1 290 4,1 72 Erinomainen+++ Pelaaja 14 280 3,975 63 Erinomainen++ Pelaaja 13 260 3,7 62 Erinomainen++ Pelaaja 11 255 3,625 61 Erinomainen++ Pelaaja 3 240 3,4 55 Erinomainen+ Pelaaja 10 255 3,625 53 Erinomainen Pelaaja 6 215 3,050 50 Erinomainen Pelaaja 8 230 3,325 49 Erinomainen Pelaaja 12 225 3,175 49 Erinomainen Pelaaja 5 215 3,050 46 Hyvä Pelaaja 2 185 2,6 46 Hyvä Pelaaja 7 210 3,050 43 Keskinkertainen Pelaaja 9 200 2,825 40 Keskinkertainen Pelaaja 4 205 2,9 37 Keskinkertainen Keskiarvot n=14 233 3,310 51,8

28 Testi II (19.9.,25.9., 26.9., 27.9.) H V K Å L Pelaaja 1 280 3,975 69 Erinomainen+++ Pelaaja 11 275 3,9 64 Erinomainen++ Pelaaja 2 190 2,675 53 Erinomainen Pelaaja 8 240 3,325 50 Erinomainen Pelaaja 3 220 3,1 50 Erinomainen Pelaaja 10 245 3,450 49 Erinomainen Pelaaja 4 250 3,550 46 Hyvä Pelaaja 7 225 3,175 45 Hyvä Pelaaja 5 210 2,975 45 Hyvä Pelaaja 9 225 3,175 42 Keskinkertainen Pelaaja 6 190 2,675 40 Keskinkertainen Keskiarvot n=11 232 3,270 50,3

29 7. POHDINTAA Testissä käyttämäni menetelmä kolmivaiheinen ergometritesti on Maailman terveysjärjestön (WHO:n) suosittelema menetelmä. Se on luotettava ja tarkka, kun testaajana toimii sama henkilö. Sitä käytetään fysiologisissa tutkimuslaitoksissa ja kuntokouluissa kaikkialla maailmassa. Yllättävää kyllä, vastaavaa aineistoa ei ole jääkiekon ympäriltä ja nimenomaan naisjääkiekon näkökulmasta katsoen aikaisemmin tehty. Menetelmä antaa käyttäjälleen, on se sitten yksittäinen urheilija tai valmentaja, erinomaisen mahdollisuuden tarkastella yksittäisen joukkueen tai urheilijan fyysisen kunnon kehittymistä tai sen mahdollisia ylilyöntejä ja antaa siten myös käyttäjälleen työkalut puuttua ajoissa urheilijan tilanteeseen. Jääkiekossa ei tietenkään tälläkään menetelmällä voida mitata yksittäisen pelaajan taitotasoa, mutta se antaa pelin yhdestä elementistä fyysisestä kuntotasosta todellista faktatietoa. Ottelun lopputuloksen ratkaisee kuitenkin aina tehtyjen maalien määrä maalintekopelistä kun on kysymys! Yhteenvetona voidaan todeta: että suomalainen SM-liigaan kolkuttava naisjääkiekkoilija on noin 19-vuotias opiskelija, joka on 165 cm pitkä ja painaa 70 kg. Hänen kuormamaksiminsa (teho W) on keskimäärin 232 Wattia, maksimaalinen hapenottokykynsä (VO2max) on noin 3,3 l/minuutissa, joka suhteutettuna pelaajan painoon on noin 50,7 ml/kg/minuutissa. Kuntoluokaltaan hän kuuluu ikäluokassaan kategoriaan erinomainen. Mielenkiintoista olisi verrata vastaavalla tavalla tehdyn testistön tuloksia kansalliseen huipputasoon SM-liigaan - ja myöskin kansainvälisesti esim. pohjois-amerikkalaisiin pelaajiin. Tämä on se taso, josta kuitenkin suurin osa tulevaisuuden huippupelaajista ponnistaa.

30 LÄHTEET: Rehunen, S. 1997 Terveys ja liikunta. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy Mero, A., Peltola, E., Saarela, J. 1987 Nopeus ja nopeuskestävyysharjoittelu. Jyväskylä: Gummerus Oy Kirjapaino Mero, A., Nummela, A., Keskinen, K., Häkkinen, K. 2004 Urheiluvalmennus. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy Keskinen, K., Häkkinen, K., Kallinen, M. 2004 Kuntotestauksen käsikirja. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura Åstrand, P.-O., Rhyming, I. 1954 A nomogram for calculation of aerobic capacity (physical fitness) from pulse rate during submaximal work. Journal of Aplied Physiology Hiltunen, E., Holmberg,P., Kaikkonen, M., Lindblom-Ylänne, S., Nienstedt, W., Vuori M. 2004 Gallenos 4 Ihminen kohtaa ympäristön. Porvoo: WS Bookwell Oy 1986 Hyvän Kunnon Opas. Turku: Tunturipyörä Oy 1999 Sport Tester PE 3000 Sykemittari. Kempele: Polar Electro Olkkonen, K. 1982-1995 Fysioterapia ja OMT-opiskelujen muistiinpanot. Tampere-Helsinki.