PUUMALAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2015

Kunnanhallitus 29.3.2016 39 LIITE NRO 1 Valtuusto XX.XX.2016 XX LIITE NRO 1 1. PUUMALAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2015

Sisällysluettelo KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 1 KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET... 4 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS... 7 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 13 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ... 16 SELONTEKO KUNTAKONSERNIN TOIMINNASTA, TALOUDESTA JA VALVONNASTA... 17 ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ... 17 KUNTASTRATEGIA... 18 SELONTEKO SISÄISESTÄ VALVONNASTA JA RISKIENHALLINNASTA... 21 HALLINTOPALVELUN TOIMIALA... 21 PERUSPALVELUJEN TOIMIALA... 23 TEKNISTEN PALVELUJEN TOIMIALA... 27 KÄYTTÖTALOUSOSA... 31 HALLINTOPALVELUJEN TOIMIALA... 31 KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 32 KUNNANVALTUUSTO... 32 TARKASTUSLAUTAKUNTA... 33 KUNNANHALLITUS... 33 HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT... 35 MATKAILU- JA KULTTUURIPALVELUT... 37 ELINKEINOPALVELUT... 38 MAASEUTUPALVELUT... 39 PERUSPALVELUJEN TOIMIALA... 41 PERUSPALVELULAUTAKUNTA... 41 SOSIAALITYÖ... 42 VANHUSTYÖ... 45 TERVEYSPALVELUT... 47 OPETUSPALVELUT... 50 NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT... 54 AIKUISKOULUTUSPALVELUT... 58 KIRJASTOPALVELUT... 59 TEKNISTEN PALVELUJEN TOIMIALA... 62 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 62

YHDYSKUNTAPALVELUT... 63 PELASTUSPALVELUT... 65 KIINTEISTÖPALVELUT... 66 YMPÄRISTÖVALVONTA... 66 KAAVOITUS... 69 MAA- JA METSÄTILAT... 72 ASUMISPALVELUT... 72 RUOKAPALVELUT... 74 INVESTOINTIOSA... 77 HALLINTOPALVELUJEN TOIMIALA... 77 TEKNISTEN PALVELUJEN TOIMIALA... 80 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 85 KOKONAISTULOT JA MENOT (ulkoiset)... 85 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILUT... 86 TILINPÄÄTÖKSEN 2015 LIITETIEDOT... 101 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 103 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 121

1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit huhtikuussa 2015 ja Juha Sipilän hallitus aloitti työskentelynsä 29.5.2015. Hallitus käynnisti uudelleen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen, ja syksyllä 2015 esiteltiin linjaukset maan jakamisesta 18 itsehallintoalueeseen maakuntajaon pohjalta. Näiden itsehallintoalueiden toimiala muodostuisi muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, pelastustoimesta sekä maakuntaliittojen ja ELY-keskusten tehtävistä. Uudistus on toteutuessaan merkittävä muutos maamme paikallishallinnon järjestämisessä. Myös Etelä-Savossa edettiin oman sote-alueen valmistelussa. Puumalan kunnanvaltuusto päätti 28.9.2015 perustaa yhdessä Pertunmaan, Mikkelin ja Hirvensalmen kuntien kanssa Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän. Päätöstä ei kuitenkaan toimeenpantu, sillä useat muut valmistelussa mukana olleet kunnan eivät tehneet päätöstä valtion sote-linjauksia odotettaessa. Päätöksenteossa edettiin kuitenkin myöhemmin, ja merkittävä osa kunnista päätti kyseisestä asiasta alkuvuodesta 2016 kuitenkin hieman muutettuna: uuden kuntayhtymän sijaan kunnat päättivät muuttaa nykyistä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin perussopimusta. Etelä-Savon sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymän toiminta käynnistyikin 1.3.2016 ja palvelujen järjestämisvastuu siirtyy sille 1.1.2017. Uusi kuntalaki tuli osin voimaan vuoden 2015 aikana, osin voimaantulo tapahtuu vasta vuonna 2017. Tätä silmälläpitäen kunnanhallitus nimesi erillisen ohjausryhmän miettimään kunnan henkilöstö- ja luottamushenkilöorganisaation kehittämistä muun muassa uutta lakia vastaavasti. Ryhmä sai työnsä päätökseen vuoden aikana, ja valtuusto saattoi tehdä asiasta ratkaisut vuoden 2016 ensimmäisessä kokouksessaan. Kunta on myös tilikauden aikana valmistautunut osaltaan vuonna 2016 juhlittavaan Puumalan kunnan ja seurakunnan 400-vuotisjuhlavuoteen. Ohjelma on monimuotoinen, ja kattaa laajasti kunnan ja kunnan asukkaat. Yhteisten hankkeiden lisäksi myös Puumalassa oli vuoden 2015 aikana vireillä useita erilaisia kehityshankkeita. Vuosien valmistelutyön jälkeen kuntaan saatiin kuluttajakäyttöön tarkoitettu valokuituverkko. Hankealueena on Kuorekseniemi-Liimattala, jonka välillä sijaitsee merkittävä osa kunnan vakituisista asunnoista ja yrityksistä, ja tämän lisäksi myös runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Puumala nimettiin myös valtioneuvoston päätöksellä edelleen saaristokunnaksi, tosin vain vuodelle 2016, ja sai myös kunnian isännöidä Saaristoasiain neuvottelukunnan kesäkokousta. Merkittävänä alueellisena elinvoimahankkeena on edennyt Saimaan Geopark, jonka valmisteluun kunnan luottamushenkilöt ja viranhaltijat ovat aktiivisesti osallistuneet. Toteutuessaan Geopark voi toimia merkittävänä alueellisena verkostona, joka lisää huomattavasti alueen vetovoimaa erityisesti kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa. Kunnan yhteistyö Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Misetin kanssa päättyi vuonna 2015 Mikkelin kaupungin omistajalinjausten myötä. Puumala on edelleen mukana seudullisessa matkailumarkkinoinnissa ja uusyritysneuvonnassa. Tämän lisäksi kunta on ostanut 1.9.2015 lähtien yrityskehittäjäpalveluja yksityiseltä yritykseltä. Kunnan elinvoimapalveluja voidaan näiden lisäksi edelleen kehittää Puumalan omista lähtökohdista katsottuna. Kuntataajaman yleissuunnitelman valmistelutyö saatiin päätökseen alkuvuodesta 2015. Taajamatoimikunnan ohjauksessa laadittu, tulevaisuuden Puumalaa visioiva suunnitelma käsiteltiin valtuustossa kesäkuussa. Kuntaan saatiin myös uusi rakennusjärjestys, jonka valtuusto hyväksyi 2.3.2015. Samassa kokouksessa valtuusto päätti

2 myös myydä Hurissalon entisen koulukiinteistön kyläläisten ja paikallisten yhdistysten muodostamalle yhteisölle. Myös pitkään valmistelussa ollut Pistohiekan ranta-asemakaava on saatu luonnosvaiheeseen. Kunnan vaikuttamistoiminnan keskiössä oli myös kuluneena vuonna kantatie 62:n parantaminen, josta saatiinkin myönteisiä uutisia alkuvuodesta 2016 maan hallituksen päätettyä 4,6 miljoonan euron parannuksesta Puumalan ja Imatran välisellä tieosuudella. Kunta otti 1.1.2015 hoidettavakseen hajaasutusalueen jätehuollon Metsä-Sairila Oy:ltä. Ratkaisu jätehuollon siirtämisellä kunnan käsiin näyttää olleen järkevä, ja on mahdollistanut sen, että kunnanhallitus saattoi alentaa jätemaksuja vuoden 2016 alusta lukien 10 prosentilla. Myös toinen vuoden alussa tapahtunut toiminnallinen muutos, Puumalan vanhustenkotiyhdistyksen toiminnan siirtyminen kunnalle, näyttää ensiarvioiden mukaan olleen taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevä ratkaisu. Kunnan osakkuusyhteisöjen osalta eniten huomiota on saanut KOY Puumalan Haapaselkä, joka ajautui tilikaudella käytännössä maksukyvyttömäksi, ja jonka osalta on vuoden aikana valmisteltu erinäisiä pelastamisratkaisuja. KOY Haapaselän ja myös muutamien muiden kunnan omaisuuserien osalta toteutettiin tilikaudella myös merkittäviä alaskirjauksia, joiden myötä saatiin kunnan taseesta poistettua yliarvostetut erät. Kunta on kunnanvaltuuston tekemällä päätöksellä lähtenyt mukaan Keskustie 10:ssä sijaitsevan tontin kehittämiseen yhdessä FH-Invest Oy:n kanssa. Tontille on tarkoitus nousta nykyisen rakennuksen paikalle liike- ja asuinrakennus vuosien 2016 2017 aikana, ja rakennukselle on myönnetty rakennuslupa. Hankkeesta johtuvien tilajärjestelyjen vuoksi kunta osti Kansaneläkelaitokselta sen entisen toimitilan hallintaan oikeuttavat osakkeet As Oy OP-kulmasta. Kunnan oman toiminnan kannalta merkittävimpiä uudistuksia oli nykyisen Sinisen koulun saneeraaminen päiväkotikäyttöön. Remontti valmistui hieman aikataulusta myöhässä, mutta päiväkotitoiminta saatiin siirrettyä uusiin tiloihin ennen vuoden 2015 päätöstä. Kunnan asukasluku vähentyi vuonna 2015 selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna, kokonaisvähennyksen ollessa 47 henkeä. Syntyneiden ja kuolleiden erotus oli -41 henkeä, ja myös muuttoliike oli nettona lievästi negatiivinen (-6 henkeä). Kunnan työttömyysaste oli Etelä-Savon ELYkeskuksen mukaan joulukuun lopussa 14,0 %, missä on kasvua vuodentakaiseen vain 0,3 prosenttiyksikköä. Kuitenkin koko vuoden keskiarvo (13,1) oli selvästi korkeampi kuin edellisenä vuonna (11,6). Kasvu oli hieman suurempi kuin Etelä-Savossa keskimäärin, mutta vuoden keskiarvo oli silti hieman muuta maakuntaa (14,6 %) parempi. Uusia yrityksiä perustettiin Puumalaan varsin hyvin, 16 kappaletta. Osa yrityksistä on toki yhtiömuodon muutoksia, mutta määrä on silti kokonaisuutena tyydyttävä. Kunnan talouden kannalta ehdottomasti positiivisin yllätys oli verotulojen erittäin merkittävä, yli 750 000 euron, kasvu edellisvuoteen nähden. Verotulojen näin suuri, lähes 9 prosentin, kasvu on seurausta parantuneesta yhteisöverokertymästä ja vuoden 2014 valmistuneesta kunnallisverotuksesta, jossa Puumalan verotulot kasvoivat huomattavasti odotettua enemmän, ja mikä heijastui myös vuoden 2015 verotulojen jakoosuuksiin. Tästä johtuen myös rekyyli vuonna 2016 on hyvin todennäköinen. Vuoden 2015 valtionosuudet toteutuivat lievästi odotettua suurempina, mutta silti yli 300 000 euroa edellisvuotta pienempinä. Kun samalla myös kunnan toimintakate kehittyi edellisvuoteen nähden suotuisasti, voidaan huomattavista, noin 400 000 euron alaskirjauksista huolimatta todeta kunnan tilikauden tuloksen, 1,4 miljoonaa euroa, parantuneen edelleen vuo-

3 den 2014 tuloksesta. Erityisesti vuosikate, 2,3 miljoonaa euroa, on huomattava ja nähtävästi Etelä-Savon kuntien ennätys sinä aikana kun kunnissa on ollut käytössä liikekirjanpito (v. 1997 lähtien). Hyvän kassavirran myötä kunta on voinut vähentää velkojaan, ja kunnan tase on tilikauden päätyttyä entistä vahvempi ja kestää erittäin hyvin kuntien välisen vertailun. Vahva tase tuo myös turvaa tulevaisuuden merkittävissä ratkaisuissa, jotka tulevat vaikuttamaan oleellisesti paitsi kunnan toimintaan, niin myös kunnan valtionosuuksiin ja verotuloihin. Kokonaisuutena arvioiden, ja yllä oleva muistaen, voikin todeta vuoden 2015 olleen Puumalan kunnan osalta kuitenkin varsin myönteinen. Paljon on myös tapahtunut ja erilaisia asioita on saatu eteenpäin, vaikka arjessa ei aina siltä tunnukaan. Toki negatiivisiakin asioita löytyy, mutta ehkä kuitenkin vähemmän kuin positiivisia. Haasteita toki myös riittää, näistä merkittävimpänä vähenevä asukasluku. Ikävänä asiana voidaan varmasti myös pitää sitä, että lukio-opetus Puumalassa päättyi keväällä 2015 järjestettyihin viimeisiin ylioppilasjuhliin. Haluan lämpimästi kiittää kunnan henkilöstöä, luottamushenkilöitä ja yhteistyökumppaneita erinomaisesta työstä meidän puumalalaisten hyväksi. Hyvin sujunut vuosi tarjoaa erinomaisen startin juhlavuoteen 2016. Matias Hilden Kunnanjohtaja

4 KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANVALTUUSTO KESKUSVAALILAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Hallintopalvelujen toimiala Peruspalvelujen toimiala Teknisten palvelujen toimiala Kunnanjohtaja Palvelujohtaja Tekninen johtaja hallinto- ja talouspalvelut sosiaalityö yhdyskuntapalvelut elinkeinopalvelut vanhustyö pelastuspalvelut matkailu- ja kulttuuripalvelut terveyspalvelut kiinteistöpalvelut maaseutupalvelut opetuspalvelut ruokapalvelut nuoriso- ja liikuntapalvelut ympäristövalvonta aikuiskoulutuspalvelut kaavoitus kirjastopalvelut maa- ja metsätilat asumispalvelut Kunnanvaltuuston kokoonpano 1.1.2013 31.5.2017 Keskusta SDP Perussuomalaiset Kokoomus Kristillisdemokraatit 11 valtuutettua 4 valtuutettua 3 valtuutettua 2 valtuutettua 1 valtuutettu Puheenjohtajisto 2015-2016 Pj. Luukkonen Erkki (kesk) I vpj. Karvonen Jari (kesk) II vpj. Kietäväinen Olavi (kd)

5 Kunnanhallituksen kokoonpano 2015-2016 Jäsenet Pj. Pasanen Unto (kesk) Vpj. Montonen Keijo (sd) Kasanen Antti (ps) Korhonen Minna (kesk) Luukkonen Olli (kesk) Piskonen Irja (kesk) Pellava Riitta (kok) Henkilökohtaiset varajäsenet Kontinen Teuvo (kesk) Virta Jorma (sd) Puurtinen Kari (ps) Laamanen Rakel (kesk) Puttonen Aarno (kesk) Lasaroff Sirpa (kesk) Lipo-Lempiäinen Tiina (kok) Keskusvaalilautakunnan kokoonpano 2013-2016 Jäsenet Pj. Kontinen Teuvo Vpj. Lahti Aino Hupli Heikki Lipo-Lempiäinen Tiina Valkonen Juhani Varajäsenet kutsumajärjestyksessä Auvinen Marketta Markkanen Marja Liisa Puurtinen Anna-Maija Ylinen Tapio Reponen Aarno Peruspalvelulautakunnan kokoonpano 2013-2016 Jäsenet Pj. Valtonen Helvi Vpj. Luukkonen Asko Reponen Timo Kontinen Teuvo Laamanen Rakel Ihanamäki Pirkko Lempiäinen Elisa Montonen Rasmus Kuntonen Jaakko Henkilökohtaiset varajäsenet Lasaroff Sirpa Kainulainen Riikka Hämäläinen Timo Luukkonen Eero Karjalainen Helena Lahti Aino Markkanen Marja Liisa Kotro Kimmo Majuri Lauri Tarkastuslautakunnan kokoonpano 2013 2016 Jäsenet Pj. Virtanen Urpo Vpj. Valtonen Helvi Mikkola Esko Jukarainen Jorma 12.10.2015 saakka Pitkonen Esa 12.10.2015 lähtien Söderström Riitta Henkilökohtaiset varajäsenet Luukkonen Eero Kiljunen Liisa Salo Vesa Pitkonen Esa 12.10.2015 saakka Niemi Sakari 12.10.2015 lähtien Markkanen Marja Liisa

6 Teknisen lautakunnan kokoonpano 2013 2016 Jäsenet Pj. Pitkonen Jukka Vpj. Ikonen Arvo Hämäläinen Niko Kiljunen Liisa Lasaroff Sirpa Hupli Heikki Lipo-Lempiäinen Tiina Henkilökohtaiset varajäsenet Laine Antti Kotro Kimmo Paananen Taisto Hukka Kaija Piskonen Irja Hupli Petri Sarvi Kirsi Valtuuston vaalilautakunnan kokoonpano 2013 2016 Jäsenet Pj. Hämäläinen Timo Vpj. Kotro Kimmo Pellava Riitta Henkilökohtaiset varajäsenet Korhonen Minna Virta Jorma Kuntonen Jaakko

7 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Eri suhdannelaitosten konsensusennusteiden mukaan talouskasvun ennakoidaan pysyvän Euroalueella lähivuosina vaimeana, vaikka Kreikan kesällä aktivoituneen velkakriisin välittömät markkinavaikutukset ovatkin väistyneet, Euroopan keskuspankin rahapolitiikka on ollut elvyttävää ja euron kurssi on heikentynyt. Euroalueen talouskasvuksi ennakoidaan lähitulevaisuudessa noin 1,5 prosenttia, mutta maittain kasvu vaihtelee huomattavasti. Suomen talouskasvu on Euroopan maiden heikoimpia. Epävarmuutta on liittynyt viime kuukausina myös Yhdysvaltain keskuspankin korkopolitiikkaan ja ajoitukseen, jolloin FED lähtee nostamaan ohjauskorkoaan. FED nostikin joulukuussa 2015 ohjauskorkoaan ensimmäistä kertaa sitten finanssikriisin. Markkinat reagoivat ohjauskoron nostoon ja keskuspankin korkonäkemykseen varsin rauhallisesti. Myös Venäjän talous jatkaa supistumistaan, sillä alentuneet raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat kurittavat erityisesti Venäjää ja talouspakotteet ovat vähentäneet kotitalouksien kulutusta ja investointeja. Venäjän talouden heikkous heijastuu voimakkaasti erityisesti Suomen vientiin Venäjälle. Lähes kaikki ennustelaitokset ennakoivat maailmantalouden kasvun kuitenkin vauhdittuvan hieman seuraavien kahden vuoden aikana. Talouskasvun kiihtyminen painottuu sekä kehittyneisiin ja kehittyviin talouksiin. Kasvun moottorina toimivat edelleen Yhdysvallat ja Kiina. Myös Saksan kasvun ennakoidaan pysyvän kohtalaisen vahvana. Kokonaisuutena euroalueen talouskasvu on pysynyt vaimeana, vaikka EKP on elvyttänyt taloutta, raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet, korot ovat matalalla ja euron arvon heikentyminen pidemmällä aikavälillä on tukenut vientiä. Euroalueen vienti ei ole kuitenkaan päässyt kunnolla maailmankaupan kasvuvauhtiin mukaan. Suomen kansantalouden BKT-ennusteet ovat laskeneet vuoden mittaan nollaan tuntumaan, sillä alkuvuoden taloustilastot ei näytä vieläkään merkkejä kauan odotetusta suhdannekäänteestä. VM:n tuore, joulukuussa julkaistu suhdannekatsaus ennakoi Suomen kansantalouden kasvavan tänä vuonna 0,2 prosenttia. Myös muiden suhdannelaitosten ennusteet ovat samansuuntaisia. Yksityinen ja julkinen kulutus ovat VM:n ennusteen mukaan ainoat kotimaiset kulutuserät, jotka kasvavat tänä vuonna. Yksityinen kulutus kasvaa 1,3 prosenttia, minkä taustalla on lähinnä kotitalouksien reaalitulojen kasvu poikkeuksellisen matalan hintakehityksen johdosta. Samaan aikaan kuitenkin työttömyys on kasvanut, mikä näkyy kuluttajien heikkona luottamuksena tulevaisuuteen. Vientikysyntä ja investoinnit jatkoivat supistumistaan vuonna 2015. Yksittäisistä toimialoista palvelutuotannon kasvuksi ennustetaan 0,8 prosenttia. Vuodelle 2016 valtiovarainministeriö ennakoi hyvin maltillista suhdannekäännettä, jonka seurauksena kokonaistuotannon kasvu nousee 1,2 prosenttiin. Kasvun taustalla on lähinnä yksityisten investointien piristyminen ja teollisuustuotannon pinnistäminen miinusmerkkisistä luvuista pieneen kasvuun. Suurimpana yksittäisenä kasvutekijänä on Äänekosken 1,2 mrd. euron biotuotetehdashanke. Yksityinen kulutus kasvaa vuonna 2016, vaikka kasvuvauhti hidastuu hieman edellisestä vuodesta. Yksityistä kulutusta hidastaa vuonna 2016 muun muassa vähitellen nouseva inflaatio sekä

8 valtion menosopeutus yhdessä julkisten palvelujen asiakasmaksukorotusten kanssa. Toisaalta näiden tekijöiden vaikutusta vaimentaa valtion tuloverotuksessa toteutettavat verokevennykset. Vuodelle 2017 valtiovarainministeriö ennustaa yhä vaatimatonta 1,2 prosentin kokonaistuotannon kasvua. Kasvu pohjautuu edellisen vuoden tavoin asteittain piristyvään vientikysyntään, pienehköön kulutuskysynnän kasvuun sekä investointien lisääntymiseen. Hintojen nousupaineet ovat lähivuosina tavanomaista pienemmät. Kuluttajahintojen laskuun on vaikuttanut talouden heikko kysyntätilanne ja alentuneet tuontihinnat. Myös maltillinen palkkakehitys on pitänyt hintojen nousupaineet kurissa. Työmarkkinaratkaisut nostavat sekä kuluvana vuonna että vuonna 2016 sopimuspalkkoja keskimäärin 0,5 prosenttia. Hintapaineita ovat sen sijaan kasvattaneet välillisten verojen ja palvelumaksujen korotukset. Vuosille 2016 2017 ennakoitu talouskäänne on niin vaatimaton, että työttömyysaste pysyy lähivuosina korkealla tasolla. Tilanne on hyvin haastava erityisesti pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden osalta, sillä kohtaanto-ongelmat työttömien työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen välillä ovat vaikeutuneet. Esimerkiksi kuluvana vuonna avointen työpaikkojen määrä on lisääntynyt sekä TEM:n että Tilastokeskuksen mukaan, mutta se ei ole vähentänyt työttömien määrää. (Kuntaliitto) Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin ovat vaikuttaneet heikko suhdannetilanne ja verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuosina tehneet säästöjä ja tehostaneet toimintaansa. Vaikka kuntien väliset erot ovat suuria, kokonaistasolla kuntatalous on ollut viime vuodet kirjanpidollisesti tasapainoinen; vuosikate on muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta ollut käyttöomaisuuden poistoja suurempi. Myös vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien vuosikate (2,9 mrd. euroa) riitti kattamaan poistot. Kireästä taloustilanteesta huolimatta kuntatalouden investoinnit ovat kasvaneet jatkuvasti. Käyttötalouden kaventunut liikkumavara on johtanut kuntatalouden investointien omarahoitusosuuden alentumiseen, minkä seurauksena kuntien velka on vuosi toisensa jälkeen noussut. Myös kuntaverotusta on jouduttu kiristämään. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasemaa kuvaava rahoituslaskelman tunnusluku toiminnan ja investointien rahavirta on ollut viimeksi positiivinen vuonna 2006. Vuosina 2010 2014 keskimäärin kahdella kolmesta kunnasta toiminnan rahavirta ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja. Yksittäisten kuntien rahoitusasemien vuosittainen vaihtelu on kuitenkin ollut suurta. Kevään 2015 kuntatalousohjelmassa todettiin, että kuntatalouden vakauden turvaaminen edellyttää huomattavia kuntataloutta vahvistavia ja velan kasvua hillitseviä toimia. Vuosikatteen arvioitiin sen hetkisellä talousennusteella ja ilman uusia toimenpiteitä painuvan asteittain noin 1,8 mrd. euroon vuonna 2019 ja eron käyttöomaisuuden poistoihin kasvavan vuosittain. Kevään kuntatalousohjelmassa arvioidulla investointien määrällä kuntatalouden velka nousisi vuoden 2014 noin 16,5 mrd. eurosta 25 mrd. euroon vuoteen 2019 mennessä.

9 Valtiovarainministeriö Kevään 2015 jälkeen julkaistut talousennusteet antavat viitteitä yleisen taloustilanteen pysymisestä vaikeana. Pitkälläkään aikavälillä ei ole selkeitä merkkejä talouskasvun piristymisestä, vaan näkymät ovat historian valossa varsin vaatimattomat. Tämä säteilee haitallisesti työllisyys- ja työttömyyskehitykseen ja sitä kautta myös kuntien verotuloihin ja toimintamenoihin. Lisäksi koko julkisen talouden vaikea tilanne ja ajautuminen EU:n alijäämä- ja velkamenettelyrajojen tuntumaan luo uudenlaista painetta kuntatalouteen. Tämä korostuu erityisesti uudessa julkisen talouden ohjausjärjestelmässä, missä sekä julkisen talouden kokonaisuutta että alasektorien kehitystä valvotaan aiempaa koordinoidummin ja tavoitteellisemmin. Hallitus on syksyn 2015 julkisen talouden suunnitelmassa asettanut julkisen talouden suunnitelmaa koskevan asetuksen mukaisesti myös kuntataloudelle tasapainotavoitteen. Tavoitteen mukaan kansantalouden tilinpidon mukainen paikallishallintosektori (kuntatalous) saisi olla vuonna 2019 korkeintaan ½ prosenttia alijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon. Kevään 2015 teknisen julkisen talouden suunnitelman pohjana olleeseen ennusteeseen suhteutettuna tavoitteen saavuttaminen merkitsee runsaan miljardin euron sopeutustarvetta vaalikauden loppuun mennessä. Rahoitusasematavoitteen saavuttamisen tukemiseksi hallitus asettaa kuntatalouden sitovan euromääräisen menorajoitteen, jolla rajoitetaan valtion toimenpiteistä kuntatalouden toimintamenoihin aiheutuvaa painetta. Menorajoite koskee valtion toimista kuntatalouteen aiheutuvaa menojen muutosta. Sen toteutumista seurataan vuosittaisissa julkisen talouden suunnitelman tarkistuksissa. Asetettua menorajoitetta ei voi väljentää, mutta sitä kiristetään vuosittain kun toistaiseksi täsmentymättömien hallitusohjelman toimenpiteiden valmistelu on edennyt. Menorajoitteen mitoituksessa otetaan huomioon vuosien 2016 2019 julkisen talouden suunnitelmaan ja vuoden 2016 talousarvioesitykseen sisältyvät kuntatalouteen vaikuttavat, tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan nähden uudet toimet. Hallitus on päättänyt, että sen toimenpiteiden nettovaikutus on vuonna 2019 vähintään 540 milj. euroa kuntatalouden toimintamenoja alentava verrattuna tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Menorajoitteen asettamisessa ei ole vielä huomioitu hallituksen toimenpiteitä,

10 jotka koskevat sote-uudistusta, yhden miljardin euron toimenpideohjelmaa koskien kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä tai toimenpiteitä kilpailukyvyn edistämiseksi. Hallitusohjelman lähtökohtana on, että kunnille ei anneta uusia tehtäviä tai velvoitteita. Uusiin tai laajeneviin tehtäviin ja velvoitteisiin osoitetaan 100-prosenttinen valtionosuus. Jos kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoja pysyvästi lisäävistä tehtävistä tai velvoitteista poikkeuksellisesti kuitenkin säädetään julkisen talouden kokonaisedun vuoksi, kuntatalouden rahoitusaseman heikentyminen estetään lisäämällä valtionapuja, karsimalla samassa yhteydessä kuntasektorin muita tehtäviä ja velvoitteita tai mahdollistamalla maksutulojen korotukset. Menorajoite koskee valtion päätösperäisten toimien vaikutusta kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoihin. Hallituksen toimenpiteiden kokonaisvaikutus on yhteensä 0,5 mrd. euroa kuntataloutta vahvistava vuoden 2019 tasolla edellyttäen toimenpiteiden täysimääräistä toimeenpanoa niin valtion kuin kuntien toimesta. Tämä ei riitä yksinään kattamaan runsaan miljardin euron sopeutustarvetta, vaan loppuosa jää katettavaksi hallitusohjelman vielä täsmentymättömillä toimenpiteillä tai myöhemmin päätettävillä uusilla valtion toimenpiteillä sekä kuntien omilla toimilla. (Valtiovarainministeriö, Kuntatalousohjelma 2016-2019) Suomen runsaimmat metsävarat ja niiden tehokas hyödyntäminen ovat luoneet maakuntaanvahvaa metalli- ja metsäteollisuutta. Uusia kasvunäkymiä nähdään avautuvan puunkysynnän kasvusta mm. biotuotteiden valmistukseen. Potentiaalia Etelä-Savossa nähdään olevan myös bioenergiaosaamisessa, metsäbiomassan prosessointiosaamisessa ja materiaali- sekä ympäristöteknologiassa. Metsäisyys, luonnonläheisyys, laajat vesistöt ja maakunnan maine puhtaana ja turvallisena alueena ovat luoneet edellytyksiä myös maakunnan monipuoliselle matkailulle ja vapaaajanasumiselle sekä niiden kehittämiselle. Laadukkaiden elintarvikkeiden tuotantoon ja jalostukseen on panostettu ja lähiruoan kysyntä on ollut kasvussa. Etelä-Savossa toimii valtakunnallinen luomuinstituutti ja luomutuotteiden ja tuotannon lisäämiseen satsataan. Maakunnan sijainti Venäjän naapurustossa on tarjonnut runsaasti uusia ja vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia alueen kehittämiselle. Viime aikojen Venäjän talouden taantuma ja Ukrainan konfliktin pitkittyminen pakotteineen ovat vaikeuttaneet yritysten tilannetta. Venäjän vientiyritykset ja alueen maidontuottajat ovat ongelmissa Venäjän kaupan hyytyessä. Venäläisten matkailijoiden rajanylitykset ovat vähentyneet tuntuvasti aiemmasta, mutta venäläisten matkailijoiden vähenemistä on pystytty jonkin verran korvaamaan muualta tulleilla matkailijoilla. Etelä-Savo on säästynyt pienyritysvaltaisen elinkeinorakenteensa vuoksi suurilta rakenteellisilta muutoksilta eikä laajoja irtisanomisia ole ollut. Työttömien määrä on kuitenkin edelleen lisääntynyt alueella vuoden takaisesta yhdeksällä prosentilla. Työmarkkinoiden rakennemuutos näkyy työpaikkojen lopullisena häviämisenä, mm. koulutus- ja viestintäalalta sekä julkisesta hallinnosta. Yksi maakunnan keskeisimmistä haasteista on vinoutunut ikärakenne, joka heikentää alueen huoltosuhdetta, mutta toisaalta se myös tarjoaa uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Osaavan työvoiman saatavuudessa ei tällä hetkellä ole suuria ongelmia. Useilla toimialoilla työllisten ikärakenne on kuitenkin päässyt vinoutumaan niin pitkälle, että hyvän työllisyyden tilanteessa osaavan työvoiman saatavuus saattaa muodostua ongelmaksi ikääntyvän väen siirtyessä pois työvoimasta.

11 Saavutettavuuden kannalta ns. alemman tieverkon kunto on ongelmallinen. Pientiestön merkitys kuljetusten kannalta on suuri (mm. puun korjuu ja kuljetus, maatilojen maitokuljetukset, maaseutumatkailu ja mökkeily) ja yksityisteiden valtionavustusten pieneneminen aiheuttaa haittaa em. elinkeinoille. Digitaalisen liiketoiminnan rakentaminen ja digitaalisten palvelujen saavutettavuus on haasteellista laajalla, vesistöjen rikkomalla ja harvaan asutulla maaseudulla. Vuoden 2011 lopun jälkeen työttömien määrä on Etelä-Savossa jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2008 alkaneen taantuman jälkeen vuosi 2011 oli työttömyyden suhteen Etelä-Savossa poikkeuksellisesti aiempia taantumavuosia parempi vuosi. Sen jälkeen tilanne on heikentynyt. Nuorten työttömyys on lisääntynyt ikääntyneempiä loivemmin. Nuorten aktivointiaste on Etelä- Savossa ollut viimeiset pari vuotta parempi kuin koko maassa. Kuitenkin viimeksi kuluneen puolentoista vuoden aikana myös nuorten työttömyysjaksot ovat pidentyneet, kun polkuja avoimille työmarkkinoille ei ole ollut. Muutamalla kymmenellä nuorella työttömyys on jatkunut yhdenjaksoisesti yli vuoden. Odotettavissa on, että nuorten työttömyys helpottuu merkittävästi heti, kun suhdannetilanne paranee, mutta vasta silloin. Isoista ammattiryhmistä erityisesti myyntityön, kuljetustyön, rakentamisen sekä sosiaali- ja terveyspalvelun työttömyys on lisääntynyt sekä henkilömääräisesti että suhteellisesti. Myös mm. peruskoulun opettajien tilanne on hiljalleen heikentynyt. Erityisesti puunjalostuksen, mutta myös metalliteollisuuden perustehtävien työllisyystilanne on Etelä-Savossa pysynyt edellä mainittuja ammattiryhmiä selvästi vakaampana. Etelä- Savossa oli joulukuun lopussa työttömänä 10 851 henkilöä eli 16,2 % työvoimasta. (TEM/Etelä- Savon ELY-keskus) Puumalan kunnan negatiivinen kehitys vakituisen väestön määrässä jatkui vuonna 2015. Luonnollinen väestönkasvu jatkui vahvasti negatiivisena, ja myös nettomuuttoliike oli lievästi miinuksen puolella. Vapaa-ajan asuntojen määrä kunnassa kasvaa edelleen, mutta hitaammin kuin aiemmin. Uusien vapaa-ajan asuntojen rakennuslupia myönnettiin vuonna 2015 vähiten koko 2000- luvulla, 17 kappaletta. Toisaalta loma-asunnon muutoksia vakituisiksi asunnoiksi haettiin enemmän kuin moneen vuoteen, ja myös rakentamattomien rantarakennuspaikkojen myyntimäärät lähtivät lievään nousuun. Vapaa-ajan asuntojen myyntihinnat ovat Puumalassa maakunnan ja Saimaan alueen korkeimpia, mikä on hyvä indikaattori myös korkeasta kysynnästä. Tämä tarjoaa hyvän lähtökohdan rakentamisen elpymiselle talouden noususuhdanteen mahdollisesti alkaessa. Puumalan kunnan vuoden 2015 keskimääräinen työttömyysaste oli 13,1 prosenttia, mikä oli Etelä- Savon kuntien kolmanneksi pienin. Kasvua edellisvuoden keskiarvoon oli 1,5 prosenttiyksikköä, mikä on hieman enemmän kuin koko maakunnassa. Työttömien määrä 31.12.2015 oli kuitenkin sama kuin vuotta aiemmin, joten työttömyysasteen kasvu johtuu työikäisen väestön vähenemisestä. Puumalassa, kuten myös muualla maassa, näkyy myös selvästi pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Työttömistä yli 40 prosenttia on 55 vuotta täyttäneitä, ja kunnan niin sanottu rakennetyöttömyys on korkea. Vuoden 2015 lopussa toimialoista työttömyys oli määrällisesti korkeinta palvelu- ja myyntityöntekijöiden keskuudessa, kun vuotta aiemmin työttömien määrä oli suurin rakennusalalla.

12 16 15 14 13 12 11 10 2010 2011 2012 2013 2014 2015 9 8 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Puumalan työttömyysasteen kehitys kuukausittain 2010-2015. 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Toimintakatteen muutos, % Peruspalvelujen hintaindeksin muutos 0,0-1,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015-2,0 Puumalan kunnan toimintakatteen muutos verrattuna peruspalvelujen hintaindeksiin. Indeksin arvo (0,6 %) vuodelta 2015 ennuste. Kansalaisopistotoiminnan muutoksesta johtuva vaikutus (480 te) eliminoitu vuonna 2014.

13 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Puumalan kunnan toimintaan ja talouteen vaikutti vuoden 2015 alussa merkittävästi kaksi suurempaa muutosta: Puumalan vanhustenkotiyhdistyksen omaisuuden ja velkojen siirtyminen kunnalle sekä haja-asutusalueen jätehuollon siirtyminen kunnan toiminnaksi. Nämä molemmat muutokset kasvattivat sekä kunnan toimintatuottoja että kuluja. Molempien toimintojen siirtymisten nettovaikutus kunnan toimintaan, talouteen ja tuottavuuteen on ainakin ensimmäisen vuoden perusteella osoittautumassa positiiviseksi. Jätehuollon osalta kunnanhallitus saattoikin tehdä päätöksen jätemaksujen 10 prosentin alentamisesta 1.1.2016 lukien. Sekä vuosien 2013 että 2014 tilinpäätökset olivat noin 1,3 miljoonaa euroa positiivisia. Vuonna 2013 tulos johtui kuitenkin osin merkittävistä kertaeristä, kun taas 2014 tällaisia eriä ei ollut. Vuonna 2015 kunnan talouden myönteinen kehitys jatkui edelleen. Kunnan toimintakate parantui edellisvuodesta hieman yli 100 000 eurolla, mikä oli noin 0,8 prosenttia edellisvuoden toimintakatteesta. Merkittäviä kertaeriä ei toimintakatteeseen sisältynyt, pois lukien noin 40 000 euron kasvu omaisuuden myyntivoitoissa. Toisaalta esimerkiksi puunmyyntituotot olivat tilikaudella noin 80 000 euroa edellisvuotta pienemmät. Merkittävimmin ulkoiset nettokustannukset putosivat opetuspalveluiden vastuualueella ja erikoissairaanhoidossa. Opetuspalveluissa näkyi erityisesti kotikuntakorvausten laskentaperusteiden muutos sekä lukio-opetuksen päättyminen. Erikoissairaanhoidon osalta kustannuksia pienensi Mikkelin keskussairaalan avo- ja vuodeosastohoidon kustannusten alentuminen. Muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset kasvoivat noin 190 000 eurolla, ja myös työmarkkinatuen kustannukset kasvoivat noin 60 000 eurolla. Asumispalveluissa toimintakate parani noin 85 000 euroa, kun taas ruokapalveluissa se heikkeni noin 100 000 euroa. Ruokapalvelujen osalta suurin osa selittyy vähentyneellä sisäisellä ja ulkoisella laskutuksella, mutta myös kulut kasvoivat edellisvuodesta. Miset-yhteistyön päättyminen pienensi elinkeinopalvelujen nettokuluja selvästi. Kunnan henkilöstökulut kasvoivat yli 140 000 eurolla (3,4 %). Tälle on kuitenkin selityksenä kolme toiminnallista muutosta: perusopetukseen siirtynyt henkilöstö lukiosta (aiemmin ostopalvelua, nyt omaa toimintaa), vanhustenkotiyhdistyksen siirron vaikutukset henkilöstökuluihin (n. 0,5 htv) sekä ostopalvelujen muuttaminen omaksi toiminnaksi aikuiskoulutuspalveluissa. Kaiken kaikkiaan palvelujen ostot kasvoivatkin alle 100 000 eurolla huolimatta merkittävistä toiminnallisista lisäyksistä. Verotulot kasvoivat noin 750 000 eurolla, mikä tarkoittaa lähes 9 prosentin kasvua. Tästä suurin osa johtui kunnallisveron yli 8 prosentin kasvusta, mikä puolestaan oli seurausta kunnan selvästi odotettua paremmasta maksuunpanotilityksestä verovuoden 2014 osalta, ja joka vaikutti myös vuoden 2015 ennakoiden tilitykseen. Myös yhteisöveron tuotto kasvoi merkittävästi, yli 22 prosenttia. Tälle osasyynä on kuntien työmarkkinatuen maksuosuuden kompensointi, joka päätettiin toteuttaa yhteisöverotilitysten kautta. Valtionosuuksissa puolestaan tuli vähennystä yli 300 000 euroa, mutta toteuma oli kuitenkin hieman parempi kuin budjetoitaessa ennustettiin. Vuosikate 2,3 miljoonaa euroa, nousi korkeaksi ja riitti poistojen kattamiseen noin 4,5-kertaisesti ja sillä voitiin kattaa nettoinvestoinnit 167- prosenttisesti. Kunta teki lisäksi huomattavia alaskirjauksia taseen omaisuuserissä ja saamisissa, ja kaikkiaan tilikauteen kohdistettiin noin 400 000 euron edestä satunnaisia kuluja tai ar-

14 vonalentumisia. Tästä huolimatta tilikauden tulos parani edellisvuodesta noin 100 000 eurolla ja oli 1,4 miljoonaa euroa. Kunnan taseessa on näin ollen kertynyttä ylijäämää noin 2,7 miljoonaa euroa. Kunnan nettoinvestoinnit olivat varsin suuret, yli 1,2 miljoonaa euroa. Tästä yli kolmasosa selittyi Puumalan vanhustenkotiyhdistyksen toiminnan, velkojen ja omaisuuden siirrosta kunnalle. Vaikka kyseessä olikin todellinen hankinta, oli kunta jo aiemmin taannut yhdistyksen lainat, joten riskienhallinnan kannalta siirrolla ei ollut vaikutusta. Tämän lisäksi merkittävimmät kohteet olivat päiväkodin muutostyöt, kirkonkylän katuverkoston kunnostukset, laajakaistahanke, jätehuollon investoinnit sekä Keskustie 10:ssä sijaitsevan tontin ostaminen. Vahva rahavirta mahdollisti mm. vanhustenkotiyhdistykseltä siirtyneen lainakannan lyhentämisen kokonaan, eikä uutta lainaa tarvinnut tilikaudella nostaa. Asukaskohtainen lainakanta putosikin peruskunnan osalta noin 1200 euroon. Maksuvalmius kehittyi myös suotuisasti, mistä johtuen kunnan maksuvalmius kohosi yli 40 vuorokauteen. Myös taseen tunnusluvut kehittyivät positiivisesti: kunnan omavaraisuusaste nousi 76,6 prosenttiin (koko maa v. 2014: 61,1) ja suhteellinen velkaantuneisuus aleni 20,5 prosenttiin (koko maa 52,0 %). Erikseen on laadittu henkilöstöraportti, jossa käydään läpi kunnan henkilöstörakenteen kehitys. 2500 2000 1500 1000 500 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vuosikate, 1000 euroa Nettoinvestoinnit, 1000 euroa Lainakanta, euroa/asukas Puumalan kunnan vuosikate, nettoinvestoinnit ja lainakanta 2009-2015

15 19000 18000 17000 16000 15000 14000 Toimintakatteen itseisarvo, 1000 euroa Verotulot ja valtionosuudet, 1000 euroa 13000 12000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Puumalan kunnan toimintakatteen sekä verorahoituksen kehitys 2009-2015. Kansalaisopistotoiminnan muutoksesta johtuva vaikutus (480 te) eliminoitu vuosina 2014 ja 2015. 2000 1500 1000 500 0-500 -1000-1500 -2000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kumulatiivinen yli- /alijäämä, euroa/asukas Kumulatiivinen konserniyli-/alijäämä, euroa/asukas Tilikauden tulos, 1000 euroa Kunnan tilikauden tulos ja taseen yli-/alijäämän kehitys 2009-2015

16 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuntien tulevaisuuden kannalta merkittävin uudistus on todennäköisesti maakuntahallinnon ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset. Näiden muutosten myötä kuntien kustannuksista merkittävä osa siirtyy maakuntahallinnolle. Vastaavasti myös kuntien veropohjaan ja valtionosuusjärjestelmään tulee merkittäviä muutoksia. Muutosten vaikutusta Puumalalle on tällä hetkellä vaikeaa arvioida. Kunnan erityisenä taloudellisena vahvuutena on tällä hetkellä hyvä kiinteistöja yhteisöveropohja. Yhteisöveron jako-osuutta on yleisesti pidetty sellaisena verotulona, joka siirtyy kunnilta pois muutoksessa. Kiinteistövero sen sijaan lienee leimallisesti kunnalle tuleva vero jatkossakin. Vaikka kunnallisveron osuus tuloista on Puumalassa tavanomaista pienempi, on veropohja kuitenkin parantunut viime vuosina, ja vuonna 2014 kunnallisveron veropohja oli maakunnan kunnista kuudenneksi korkein. Veropohjan parantuminen on kuitenkin tarkoittanut samalla sitä, että kunnan saama verotulotasaus on pienentynyt selvästi. Suuri muutos itsehallintoalueiden osalta tulee olemaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjen omistusjärjestelyt. Näiden vaikutus kuntien taseisiin tulee olemaan merkittävä. Kunta ei vuoden 2014 tilinpäätöksessä mitattuna täyttänyt yhtään niin sanotuista kriisikuntakriteereistä. Kunnan tase on käytännössä lähes kaikilla mittareilla vahvempi kuin Suomen kunnilla keskimäärin. Vuonna 2016 on odotettavissa kunnan verotulojen selvä putoaminen johtuen yhteisöveron jakoosuuden muutoksesta ja vuoden 2015 poikkeuksellisen korkeasta kunnallisverokertymästä. Vaikka kunnan saama verotulotasaus putoaa vuonna 2016 noin 300 000 eurolla, niin muista valtionosuusseikoista ja mm. kustannustenjaon tarkistuksesta johtuen kunnan valtionosuuskertymä ei merkittävästi muutu. Kunnan toimintakate on vakiintunut viime vuosina noin 15,2 miljoonaan euroon. Jos valtionosuusrahoitus pysyy kutakuinkin nykytasollaan (8 miljoonaa euroa), riittää noin 8,4 miljoonan euron verokertymä sellaiseen taloudelliseen tasapainoon, jossa kasvavienkin käyttötalousmenojen (15,5 me) lisäksi keskimääräiset nettoinvestoinnit (0,9 me) voidaan rahoittaa tulorahoituksella. Kunnan poistosuunnitelma ei ole kaikilta osin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tuoreimman yleisohjeen mukainen. Suunnitelman päivittämistä on valmisteltu, ja uudet poistoajat tulevat kasvattamaan kunnan poistotasoa vuosittain noin 300 000 eurolla. Väestön vähentyminen edellyttää entisestään palvelutuotannon tarkastelua ja erityisesti eläköitymisten hyödyntämistä kunnan talouden tasapainon säilyttämiseksi, sillä tulevien vuosien valtionosuuksien ja verotulojen kasvun voidaan odottaa jatkuvan niukkana. Menokasvu on siten edelleen pidettävä maltillisena ja kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä palvelutarpeiden ennaltaehkäisemiseen kiinnitettävä laajaa huomiota. Kunnalla ei ole tiedossa merkittäviä investointeja peruspalvelujen järjestämisen osalta lähivuosille. Merkittävimpiä uusia rakennuskohteita tulisi todennäköisesti olemaan Pistohiekan matkailukeskuksen kunnallistekniikan rakentaminen, mikäli alueen asemakaava saadaan hyväksyttyä ja tarvittavat matkailuinvestoinnit alueella käynnistyvät. Merkittäviä paineita lainakannan kasvuun ei kuitenkaan tällä hetkellä ole näköpiirissä.

17 SELONTEKO KUNTAKONSERNIN TOIMINNASTA, TALOUDESTA JA VALVON- NASTA Puumalan kunnan tytäryhteisöistä merkittävin on KOY Puumalan Vuokratalot. Yhtiön taseen loppusumma on noin 2 miljoonaa euroa. Vuokratalojen liikevaihto kääntyi kasvuun useamman peräkkäisen laskuvuoden jälkeen, ja kasvu oli noin 2,2 prosenttia. Myös yhtiön tilikauden tulos kääntyi positiiviseksi, ollen noin 8500 euroa. Yhtiöllä on velkaa noin 1,7 miljoonaa euroa, ja tämä laina on kunnan takaama. Konsernitilinpäätöksen osalta erityisen positiivinen asia oli Etelä-Savon sairaanhoitopiirin hyvä tulos, joka riitti kattamaan kuntayhtymän aiemmat alijäämät. Koko kuntakonsernin tulos oli täten peruskunnan tulosta korkeampi, noin 1,6 miljoonaa euroa. Konsernitaseen tunnusluvut myös paranivat kaikilta osin, kuntakonsernin omavaraisuusaste kokonaisuutena jopa lähes 10 prosenttiyksikköä. Etelä-Savon sote-kuntayhtymän ESPER-hanke voi täysin toteutuessaan tarkoittaa kuntakonsernin velkaantumisasteen kasvua noin 2 miljoonalla eurolla. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa ja kunnostaa Mikkelin keskussairaalan alueen tiloja paitsi erikoissairaanhoidolle, myös perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen käyttöön. Asia on kuitenkin riippuvainen sote-uudistuksen etenemisestä. Hyvästä taseasemasta johtuen hanke ei kuitenkaan ole merkittävä taloudellinen riski Puumalan kuntakonsernin kannalta. Tilikauden aikana erityistä valvontaa on jouduttu kohdistamaan kunnan 43 %:sti omistaman KOY Puumalan Haapaselkään yhtiön hankalan taloustilanteen johdosta. Kuntakonserniyhtiöiden tilanteesta on raportoitu erikseen kunnanhallitukselle. ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Tilikauden ylijäämä 1 408 385,47 euroa siirretään edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä tilille.

18 KUNTASTRATEGIA Saaristokunta Puumala 2020: Puumala on hyvästä elämänlaadustaan, turvallisuudestaan ja puhtaudestaan tunnettu virkeä muuttovoittopaikkakunta, jossa kattava palvelutarjonta takaa hyvän ja terveellisen elämän edellytykset. Kunta edistää toimillaan monipuolisen yritystoiminnan elinedellytyksiä ja perustamista. Puumalasta on kehittynyt entistä merkittävämpi matkailu- ja veneilykeskus Saimaalle. Puumala on parannetun kantatie 62:n varrella sijaitseva suosittu matkailukohde ulkomaalaisten, erityisesti venäläisten, keskuudessa. Puumalassa on tarjolla hyvälaatuiset ja taloudellisesti järjestetyt kunnalliset peruspalvelut ja kunnassa on panostettu merkittävästi asukkaiden henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Kunnassa on edelleen laajentunut, monipuolinen kaupallinen palvelutarjonta.

19 KULMAKIVI 1: Elinkeinojen, yrittäjyyden, ympäristön puhtauden ja matkailun edistäminen MITTARI TAVOITETASO TOTEUMA Yritysten lukumäärä asukaslukuun nähden viimeisimmässä mittauksessa Muutos tai määrä valtakunnan keskiarvoa parempi Määrä asukasta kohti maan keskiarvoa parempi, mutta muutos heikompi (2014). Vuonna 2014 uusia yrityksiä perustettiin Puumalaan asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin koko maas- Vierasvenesataman kävijämäärät Yli 2000 venekunnan yöpymistä/vuosi sa. 1951 (2015), kasvua edellisvuoteen Yöpymismäärien kehitys Positiivinen Kasvua 2,2 % (2015) Työpaikkaomavaraisuus viimeisimmässä Yli 90 % 83 % (2013) mittauksessa KULMAKIVI 2: Henkisen ja fyysisen elämänlaadun parantaminen MITTARI TAVOITETASO TOTEUMA Kotona itsenäisesti asuvat yli 75-vuotiaat Yli 90 prosenttia 92,3 % (2014) Työttömyysaste Etelä-Savon keskiarvoa parempi Toteutui (Puumala 13,1, Etelä- Savo 14,6, keskiarvo vuodesta 2015) Nuorisotyöttömyysprosentti Etelä-Savon keskiarvoa parempi Tarkkoja prosentteja ei kuntakohtaisesti saatavilla, mutta kunnan nuorten työttömien määrä pienempi kuin muiden vastaavankokoisten Etelä- Savon kuntien Kansalaisopistotoiminnan kattamisprosentti väestöstä (opiskelleet % asukasluvusta) Toimeentulotukiasiakkaiden määrä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24 - vuotiaat nuoret Järjestetyt kulttuuri- ja liikuntatapahtumat/vuosi Yli 20 % 28 % (2015) Ei kasva tai alle maan keskiarvon Asiakasperheiden määrä kasvoi edellisvuodesta (2015). Tukea saaneita henkilöitä oli Puumalassa 2,5 % asukkaista, koko maassa 7,2 % (2014) Alle 7 prosenttia 5,4 %, koko maa 8,6 % (2014) Vähintään 30 32 tapahtumaa (2014)

20 KULMAKIVI 3: Monipuoliset ja viihtyisät vapaa-ajan ja vakituisen asumisen mahdollisuudet keskellä puhdasta Saimaata MITTARI TAVOITETASO TOTEUMA Vapaiden omakotitonttien määrä Vähintään kymmenen kappaletta Kotiniemessä 31 myytävää omakotitonttia. Nettomuutto (kuntien välinen ja maahanmuutto) Myönnetyt uudet rakennusluvat vakituisille asunnoille Myönnetyt uudet rakennusluvat vapaa-ajan asunnoille Positiivinen -6 henkeä (2015) Yli 10 6 (2015) Yli 40 17 (2015) KULMAKIVI 4: Toimivat ja taloudellisesti järjestetyt peruspalvelut MITTARI TAVOITETASO TOTEUMA Tarvevakioidut sote-menot (THL) Alle maan keskiarvon Tarvevakioidut menot 109 % koko maan keskiarvosta (2014) Talouden tasapaino Vuosikate kattaa poistot Vuosikate kattoi poistot n. 4,5-kertaisesti. (2015) Lainakanta Alle maan keskiarvon Koko maa 2694 e/asukas (2013), Puumala 1199 e/asukas (2015) Toteutettujen asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset (kyselyt kahden vastuualueen toiminnasta/vuosi) Tuloveroprosentti Hyvä tai kiitettävä (arvosana vähintään 4 asteikolla 1-5) Korkeintaan 1,5 prosenttiyksikköä yli maan keskiarvon Sosiaalityössä n. 3,3 (2015) Puumala 20,50; koko maa 19,84 (2015), erotus 0,66 %- yksikköä.

21 SELONTEKO SISÄISESTÄ VALVONNASTA JA RISKIENHALLINNASTA HALLINTOPALVELUN TOIMIALA ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHIT- TYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA 1. Toimintaympäristö ja toiminnan organisointi Toimintaympäristön muutosten ennakkoarviointi perustuu kunnassa pitkälti yksittäisten viranhaltijoiden tarkkaavaisuuteen ja omaan ammattiosaamiseen liittyvän tiedon ajantasaisuuteen, sekä esimiesten ja työntekijöiden aktiivisuuteen. Toiminnan häiriöttömään jatkumiseen liittyy kohtalainen riski erityisesti hallintopalvelujen, mutta myös muiden toimialojen sellaisissa tehtävissä, joissa osaaminen on keskittynyt yhdelle tai kahdelle työntekijälle. Hallintosäännön ja toimivaltuuksien tuntemukseen liittyy myös vähäinen riski. Konserniohjeen tuntemisessa olevat aukot voivat aiheuttaa kohtalaisen riskin. 2. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmä Kuntastrategiassa on tuotu esiin kriittisimmät tavoitemittarit, mutta niitä tulee jalkauttaa edelleen tarkemmin vastuualueiden omiin tavoitteisiin. Toiminnan tuloksellisuuden arviointi on joiltain osin hankalaa tai puutteellista. Talousarvion täydellisyyden arviointi perustuu lähinnä yksittäisten työntekijöiden, esimiesten ja luottamushenkilöiden tarkkaavaisuuteen budjetointiprosessin aikana, eikä esimerkiksi tietotekniikkaa hyödynnetä välttämättä niin paljon kuin mahdollista. 3. Päätöksenteko Päätösten täytäntöönpanolle ei ole systemaattista seurantaa, pois lukien valtuuston päätösten täytäntöönpano. Otto-oikeuskelpoisten päätösten seurantajärjestelmä on myös osin puutteellinen ja perustuu ottavan viranhaltijan erityiseen aktiivisuuteen. 4. Henkilöstö Henkilöstön kouluttautuminen nojautuu pitkälti työntekijän omaan aktiivisuuteen ja halukkuuteen. Koulutuksissa saatua tietoa ei välttämättä jalkauteta riittävästi työyhteisössä. 5. Tietojärjestelmät Käytössä olevat tietojärjestelmät ovat itsessään toimivia, mutta niissä esiintyviä virheitä ei välttämättä aina havaita riittävän aikaisin. Työsuhteiden päättymisiä ei välttämättä ilmoiteta esimerkiksi ohjelmistojen pääkäyttäjille, joiden tehtävänä on poistaa käyttäjätunnukset, mutta pienen organisaation vuoksi asia ei muodosta merkittävää riskiä. 6. Talous Kunnan tulorahoitukseen ei tällä hetkellä liity merkittäviä riskejä. Kunnan suorat takausvastuusitoumukset kuntakonsernin ulkopuolelle rajoittuvat Puumalan vesiosuuskuntaan, jolla on kunnan takaamaa lainapääomaa noin miljoonan euron edestä. Takausmäärä on kunnan kantokykyyn nähden kohtalainen. Kuntien

22 velkaantumisen vuoksi Puumalan kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen myöntämistä takauksista on kasvanut. Julkisen talouden kestävyyden rapautuminen on lisännyt myös Puumalan kunnan riskiä tältä osin, mutta riskiä voidaan silti pitää edelleen pienenä. 7. Hankinnat Hankintojen osalta on lähinnä riski yksittäisten hankintaprosessien onnistumisen osalta, sillä kunnalla ei ole henkilöstössään hankintoja ammatikseen hoitavia henkilöitä. Riskiä on pienennetty merkittävästi käyttämällä yhteishankintayksikköjä, joita on lisätty viimeksi vuonna 2015 ottamalla käyttöön IS-hankinnan palveluja. Hankintojen osalta on annettu esimieskoulutusta. 10. Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit Konsernitilinpäätösten laadinnan viivästyminen on vuosittain jonkinlainen riski, joka liittyy lähinnä kuntayhtymien tilinpäätösaineistojen viivästymiseen. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ JA RISKIENHALLINNASTA Koko kunnan sisäisen valvonnan ohje on hyväksytty kunnanvaltuustossa alkuvuodesta 2014. Kunnanhallitus on hyväksynyt koko kunnan sisäinen tarkkailun ohjelman ja hallintopalvelujen sisäinen valvonnan suunnitelman. Kunnassa ei ole tilikaudella havaittu väärinkäytöksiä, eikä merkittävää taloudellista haittaa aiheuttaneita tilanteita ole tullut ilmi. Kunnassa on tehty vuosittain arviointi kunnan vakuutusturvan kattavuudesta. Taloustilanteen kehittymistä seurataan kuukausittain johtoryhmässä ja kunnanhallituksessa, minkä lisäksi talouden kehityksestä laaditaan kattavammat vuosikolmannesraportit kaksi kertaa vuodessa. Käyttötalouden puolelta ei tullut vuoden aikana ilmi merkittäviä määrärahojen ylityksiä. Kunnan hallintomenettelyssä ei ole tullut tilikauden aikana ilmi merkittäviä virheitä. Kunnanhallitus joutui vuoden 2015 aikana käsittelemään teknisen lautakunnan puheenjohtajan esteellisyyttä koskevan kantelun ja kiinnittämään huomiota ao. luottamushenkilön toimintaan. Vuoden 2015 aikana ei ole tehty kunnallisvalituksia valtuuston päätöksistä, mutta vanhoja valitusprosesseja oli vuoden lopussa kesken. Kokouspöytäkirjat on laadittu, tarkastettu ja pidetty nähtävillä kuntalain ja kunnan hallintosäännön mukaisesti. Kunnanjohtajan päätöspöytäkirjat on toimitettu kunnanhallituksen tietoon. Kunnan henkilöstöä ja esimiehiä on ohjeistettu tarpeellisilta osin sähköpostin ja esimieskokousten avulla. Kunnan hankintamenettely nojaa pääosin Mikkelin hankintarenkaaseen, IS-hankintaan ja Kuntahankinnatyhtiöön. Kunnan tekemien sopimusten ja suunnitelmien ajantasaisuutta seurataan säännöllisesti. Sopimusten osalta ei ole tullut ilmi merkittäviä epäkohtia. Sisäisessä valvonnassa on tilikauden 2015 aikana kiinnitetty huomiota esimerkiksi kunnan irtaimen omaisuuden, ml. osakkeet, tarpeellisuuteen ja tuottavuuteen, satamatoimintojen kehittämiseen sekä kansalaisopistotoiminnan tuloksellisuuteen.

23 PERUSPALVELUJEN TOIMIALA 1. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ JA RISKIENHALLINNASTA Peruspalvelulautakunta on valtuuston hyväksymien sisäisen valvonnan ohjeiden mukaisesti hyväksynyt sisäisen valvonnan valvontasuunnitelman vuodelle 2015. Valvontasuunnitelman toteutumisesta on raportoitu peruspalvelulautakunnalle 28.9.2015 ja 14.3.2016. Valvonnassa on ilmennyt yksi epäkohta, johon on puututtu ja asia saatu kuntoon. Toimialajohtaja on toteuttanut säännöllistä sisäistä tarkkailua toimialajohtajien toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Riskien hallinnassa on tehty työyksikkökohtaiset riskianalyysit. Niiden pohjalta varaudutaan riskien ennakointiin ja hallitsemiseen. Riskianalyysin seuranta toteutetaan vuosittain. Vastuu riskien hallinnasta on jokaisen tulosalueen vastuuhenkilöllä ja tulosyksikön johtajalla, kokonaisvastuu on toimialajohtajalla. 1. Toimintaympäristö ja toiminnan organisointi Lainsäädännön muutoksia seurataan aktiivisesti koko toimialalla. Lain muutosten edellyttämät toiminnan muutokset huomioidaan hyvissä ajoin ennen lain varsinaista voimaantuloa, muutoin toiminnalle asetetuista tavoitteista jäädään jossain määrin tai merkittävästi. Riskin todennäköisyys on erittäin pieni. Toiminnasta vastaavat seuraavat jatkuvasti lainsäädäntönsä kehittymistä ja valmistelevat tulevia muutoksia hyvissä ajoin. Kunnan sääntöjen ja ohjeiden noudattamatta jättäminen aiheuttaa sen, että toiminnalle asetetut tavoitteet jäävät jossain määrin tavoitteesta. Riskin todennäköisyys on pieni. Toiminnasta vastaavien sääntöjen ja ohjeiden noudattamista valvoo toimialajohtaja. Erilaisten ostopalvelusopimusten toteutumattomuus voi aikaansaada sen, että toiminnalle asetetusta tärkeästä tavoitteesta jäädään merkittävästi. Riskin todennäköisyys on kohtalainen. Toiminnasta vastaavan tulee seurata tehtyjen ostopalvelusopimusten noudattamista säännöllisesti ja keskusteltava palvelun tuottajan kanssa epäkohdista. Peruspalvelujen organisaatiorakenne ei ole kaikin osin selkeä eikä tarkoituksenmukainen. Palveluista ei välttämättä päätetä siellä, missä ne toteutetaan. Tällöin palvelujen tarjonta voi olla hitaampaa. Riskin todennäköisyys on pieni. Kunnan organisaatiouudistuksessa kehitetään organisaatiorakennetta ja sen tarkoituksenmukaisuutta. 2. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmä Tulostavoitteet asetetaan vuosittain talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. Tavoitteiden johtamista kuntastrategiasta on kehitetty syksyn 2015 aikana. Jos toimintaa ei kehitetä, toiminnalle asetetusta tärkeästä tavoitteesta voidaan jäädä merkittävästi. Riskin todennäköisyys on kohtalainen. Peruspalvelulautakunta hyväksyy talousarvion käyttösuunnitelman vuosittain. Toimialajohtaja seuraa koko toimialan talousarvion toteutumista, vastuuhenkilöt oman tulosalueen ja tulosyksiköiden johtajat oman