Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista koskevassa asiassa; Länsimetron jatke Matinkylästä Kivenlahteen, Espoo

Päätös UUDELY/11/07.04/2012 Liitteet 5 kpl 12.7.2013 julkinen Espoon kaupunki PL 1 02070 ESPOO saantitodistuksella Viite Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista koskevassa asiassa; Länsimetron jatke Matinkylästä Kivenlahteen, Espoo 1. HANKKEESTA VASTAAVA 2. HANKKEEN KUVAUS Espoon kaupunki Länsimetron jatkeen hankesuunnitelma välille Matinkylä - Kivenlahti valmistui 22.5.2012 ja Espoon valtuusto hyväksyi sen 11.6.2012. Hanke koostuu kahdesta rinnakkaisesta tunnelista, joiden välille rakennetaan 150 170 metrin välein palosuluilla varustetut yhdystunnelit. Metro kulkee koko matkan maan alla. Hanke käsittää kalliotunnelissa Matinkylästä Kivenlahteen kulkevan metrolinjan. Asemien ja varikkojen yhteyteen on suunniteltu ajotunnelit, jotka toimivat metrotunneleiden ja asemien työnaikaisina rakennus- ja huoltoyhteyksinä koko rakennustyön ajan. Suunnitelma sisältää lisäksi pystykuilut ja näihin liittyvät rakentamisen aikaiset työmaa-alueet. Matinkylä - Kivenlahti välillä on viisi asemaa seitsemän kilometriä pitkällä ratalinjalla: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Suunnitelma sisältää bussien liityntäliikennejärjestelyt sekä pysäköintiratkaisut asemilla. Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä Kivenlahti 22.5.2012 todetaan, että metroa voidaan jatkaa myöhemmin Kirkkonummen tai Kauklahden suuntaan. Tältä osin ei ole kuitenkaan vielä olemassa arvioitavissa olevaa hanketta, joten ympäristövaikutusten arviointitarve harkitaan nyt ainoastaan metrolinjan jatkamiselle välille Matinkylä - Kivenlahti. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 021 000 www.ely-keskus.fi/uusimaa Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki

UUDELY/11/07.04/2012 2/20 Matinkylä - Kivenlahti metrotunneli likimääräinen sijainti Espoon opaskartalle sijoitettuna, Lähde: Matinkylä - Kivenlahti metrotunnelin asemakaavan selostus, Espoon kaupunki 3. ASIAN KÄSITTELY Asian vireille tulo Viranomaisneuvottelut Uudenmaan ELY-keskukselle tehtiin 1.6.2012 aloite Länsimetron jatkeen YVA-tarpeen harkinnasta. Aloitteen tekijä ilmoitti, että Espoon kaupunginvaltuusto käsittelee 11.6.2012 Länsimetron jatkamista Matinkylästä länteen. Hän tiedusteli, onko YVA-tarve ollut esillä tämän hankkeen osalta ja katsoi, että YVA-lain mukainen harkinta tulisi viipymättä käynnistää. ELY -keskus ilmoitti 4.7.2012 aloitteen tekijälle, että Länsimetron jatke Matinkylästä länteen hankkeen YVA tarve on otettu harkittavaksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta järjestettiin 27.8.2012 viranomaisneuvottelu. Neuvotteluun osallistuivat Länsimetro Oy:n, Espoon kaupungin ja Uudenmaan ELYkeskuksen edustajat. Neuvottelun tarkoituksena oli mm. kartoittaa hankkeeseen liittyviä suunnitelmia ja selvityksiä sekä jo tehtyjä ympäristöarviointeja. Neuvottelusta on kirjoitettu Uudenmaan ELY-keskuksen 13.9.2013 päivätty muistio (liite 1.). Länsimetro Oy:n, Espoon kaupungin ja Uudenmaan ELY-keskuksen kesken pidettiin 3.4.2013 kokous Länsimetron jatkeen Matinkylä- Kivenlahti YVA-tarpeen arvioinnissa tarvittavista lisätiedoista erityisesti maankäytön suunnittelua, vuorovaikutusta ja kuulemista koskevista tiedoista. Kokouksesta on kirjoitettu 5.4.2013 päivätty ELY-keskuksen muistio (liite 2.).

UUDELY/11/07.04/2012 3/20 Lausuntopyynnöt ja saadut lausunnot Uudenmaan ELY-keskus pyysi kirjeellään 1.10.2012 lausunnot Länsimetron jatkeen Matinkylä-Kivenlahti ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarpeesta Kirkkonummen kunnalta, Liikennevirastolta ja Helsingin seudun liikenteeltä (HSL). Liikennevirasto toteaa 16.11.2012 antamassaan lausunnossa, että hankesuunnitelmassa (22.5.2012) on melko kattavasti arvioitu tunnelivaihtoehdon ympäristövaikutukset sekä esitetty toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi. Vaikka hanke ei lakisääteisesti edellyttäisi YVA-menettelyä, on tässä tapauksessa todettava sitä puoltavia seikkoja. Näitä ovat mm. vaihtoehtojen tarkastelu ja vertailu, YVA-menettelyn avoimuus sekä vuorovaikutusprosessi ja laaja osallistuminen. Liikennevirasto suosittelee YVA-menettelyä tai vastaavantasoista ympäristövaikutusten arviointia ja sen edellyttämien selvitysten tekemistä. Mikäli YVA-menettelyyn ei päädytä, tulisi järjestää riittävä, YVA-menettelyä vastaavan tasoinen kansalaisvuorovaikutus ja tiedottaminen. HSL painottaa 26.11.2013 antamassaan lausunnossa, että Länsimetron jatkeen suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon metrojärjestelmän vaikutukset koko liikennejärjestelmään sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja asemanseutujen maankäytön tiivistymiseen. Hanke edellyttää merkittäviä muutoksia läntisen Espoon joukkoliikennejärjestelmään sekä liityntäpysäköintipaikkojen rakentamista asemien yhteyteen. Kirkkonummen kunta toteaa 3.12.2012 antamassaan lausunnossa, että kunta ei pidä Länsimetron jatkeen Matinkylä-Kivenlahti YVAa tarpeellisena. Kirkkonummen nykyisten maankäyttösuunnitelmien pohjalta ei ole perusteltua tällä hetkellä jatkaa metroa Kirkkonummelle. Maankäyttösuunnitelmat Sundsbergin ja Sarvvikin alueella eivät ole tällä hetkellä siinä tilassa, että Länsimetron jatke Kirkkonummelle olisi ajankohtainen. Laadittaessa Kirkkonummen kehityskuvaa kunta ottaa periaatteellisen kannan metron tai muun raideyhteyden laajentamiseen kunnan alueelle. Kirkkonummen kaavoitusohjelman (vuosivälille 2013-2017) mukaan Sundsbergin ja Sarvvikin osayleiskaava käynnistetään vuonna 2016 ja laadinnassa otetaan huomioon kehityskuva. Kunta katsoo, että rakenteilla ja suunnitteella oleva Länsimetro on erittäin tärkeä hanke Kirkkonummen kannalta. Hankkeesta vastaavan kuuleminen Uudenmaan ELY-keskus kuuli kirjeellään 19.12.2013 hankkeesta vastaavaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarvetta koskevassa asiassa. Espoon kaupunki antoi lausuntonsa 23.1.2013. Espoon kaupunki viittaa Ruoholahti-Matinkylä välisen metrohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen ja toteaa, että siinä yhteydessä arvioitiin kattavasti vaihtoehtoisten joukkoliikenteen runkovaih-

UUDELY/11/07.04/2012 4/20 toehtojen vaikutusta erityisesti Etelä-Espoon, mutta myös laajemmin koko pääkaupunkiseudun alueella. Arvioinnissa tutkittiin myös metron jatkamista Matinkylästä Kivenlahteen ja arvioitiin tämän osuuden vaikutuksia erityisesti liikenteen palvelutasoon, kaupunkirakenteeseen sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Metron suunnittelun myötä käynnistyneisiin kaavoitushankkeisiin on sisällytetty ja jatkossa sisällytetään paikalliset vaikutusarvioinnit. Espoon kaupunki katsoo, että metron jatke Matinkylästä länteen on ympäristövaikutuksiltaan selkeästi edullinen hanke, sillä se siirtää vahvana joukkoliikennevälineenä liikkumisen ja liikenteen painopistettä alueella ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Lisäksi se tukee kaupunkirakenteen eheyttämistä, aluerakenteen tasapainoista kehittymistä pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Espoon kaupunki katsoo, että metron jatkaminen välille Matinkylä Kivenlahti ei edellytä erillistä ympäristövaikutusten arviointia. Uudenmaan ELY-keskus pyysi Espoon kaupungilta kirjeellään 20.2.2013 lisäselvitystä hankealueen ja sen vaikutusalueen kaavoitustilanteesta, suunnittelun vaiheesta ja aikataulusta eri alueilla sekä yleisja asemakaavojen yhteydessä arvioiduista vaikutuksista, tehdyistä ympäristövaikutuksiin liittyvistä selvityksistä ja toteutetuista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä. Lisäksi pyydettiin tietoja hankkeen työnaikaisten vaikutusten arvioinnista mm. louheen kuljetuksen ja varastoinnin vaikutusten arvioinnista ja metrotunnelien arvioiduista louhintamääristä. Lisätietojen antamisesta pidettiin neuvottelu 3.4.2013. Lisätietojen antamiseen annettiin kahdesti lisäaika. Espoon kaupunki toimitti pyydetyt lisätiedot kirjeellään 26.6.2013. Saatuja lisätietoja on käytetty hyväksi seuraavassa kaavoitustilannetta, vaikutusten arviointia ja osallistumista koskevissa kuvauksissa. 4. KAAVOITUS JA HANKESUUNNITTELU SEKÄ HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANK- KEISIIN Maankäytön suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, että alueidenkäytössä on turvattava edellytykset metroverkoston laajentumiselle länteen ja itään. Metro palvelee sekä liikenteellisiä tavoitteita että niihin läheisesti kytkeytyviä asuntotuotantoon, ilmastonmuutoksen ehkäisyyn, kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja energiakysymyksiin liittyviä tavoitteita. Maakuntakaava Alueella on voimassa 8.11.2008 ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on pääosin taajamatoimintojen aluetta. Alueelle on osoitettu seutuliikenteen rata, joka on osoitettu Matinkylästä Kauklahteen ohjeellisen

UUDELY/11/07.04/2012 5/20 seutuliikenteen radan merkinnällä siten, että linjaus kulkee Kauklahdenväylän itäpuolella. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa keskitytään erityisesti aluerakenteen ja liikenteen kysymyksiin. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 20.3.2013, mutta sitä ei ole vielä vahvistettu joten se toimii tässä päätöksessä tausta-aineistona. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa metrolinjan alueella on Tiivistettävä taajamatoimintojen alue - rasterimerkintä. Kaavassa metron linjaus kulkee hankesuunnitelman mukaisesti Kauklahdenväylän länsipuolella. Myös Kirkkonummen suuntaan on osoitettu liikenteen yhteystarve. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaavassa on esitetty maanalainen metrovaraus Helsingin rajalta Matinkylään, maanalainen ja maanpäällinen metrovaraus Matinkylästä Kivenlahteen sekä kymmenen metroasemaa. Kaavamääräyksen mukaan sijainti on ohjeellinen ja yhteys sitova. Yleiskaavan yleismääräyksen mukaisesti sallitaan maanalaisten tilojen rakentaminen. Metrotunneli välillä Matinkylä Kivenlahti, asemakaavat Muu asemakaavoitus Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 10.6.2013 metrotunnelia välillä Matinkylä Kivenlahti koskevan asemakaavan. Kaava valmisteltiin välille Matinkylä Saunalahti ja se sisälsi kaksi vaihtoehtoista varikon sijoittamispaikkaa, Harmaakallion ja Sammalvuoren. Kaupunginhallitus päätti 6.5.2013 rajata kaava-alueesta pois välin Kivenlahti Saunalahti. Samalla päätettiin sijoittaa metrovarikko Sammallahteen ja Brinkinmäen pohjavesialueella sijaitseva Harmaakallion varikkovaihtoehto hylättiin. Perusteluna oli, että seudullisissa suunnitelmissa metron seuraava rakennusvaihe länteen on esitetty välille Matinkylä - Kivenlahti. Sammalvuorta pidettiin myös toiminnallisten, teknisten ja ympäristösyiden kannalta soveltuvampana vaihtoehtona varikolle. Metron maanalaisen asemakaavan alue on maanpäällisiltä osilta suurelta osin asemakaavoitettu (noin 80%). Asemakaavoittamattomia alueita on Matinkylässä, Kaitaalla, Sammalvuoressa ja Kivenlahdessa. Metrolinjan Matinkylä Kivenlahti alueella meneillään oleva osayleiskaavoitus ja asemakaavoitus on kuvattu liitteessä 3. Hankesuunnitelma ja hankkeen aikataulu Hankesuunnitelma

UUDELY/11/07.04/2012 6/20 Espoon kaupunki on laatinut Länsimetron jatkeen hankesuunnitelman välille Matinkylä - Kivenlahti. Espoon valtuusto on hyväksynyt suunnitelman 11.6.2012. Hankesuunnitelma määrittelee ne vaatimukset, ohjeet ja tavoitteet, joiden perusteella voidaan käynnistää toteutussuunnittelu. Hankesuunnitelmassa esitetään metron linjaus sekä asemien, ajotunnelien ja pystykuilujen paikat tarkkuudella, joka mahdollistaa asemakaavojen laatimisen. Lisäksi hankesuunnitelmassa määritetään hankkeen kustannukset ja arvioidaan hankkeen vaikutukset. Aikataulu Hankkeen aikataulusta ei ole tehty päätöksiä. Seuraavassa kerrotaan eri suunnitelmissa ja sopimuksissa esitettyjä hankkeen aikatauluun liittyviä seikkoja. Valtakunnallinen liikennepoliittinen selonteko 12.4.2012 Hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa todetaan, että valtio avustaa metron ja kaupunkiraitioteiden rakentamista 30 prosentin osuudella. Hankkeiden rahoitusosuudet päätetään kuitenkin tapauskohtaisesti erikseen riippuen muun muassa hankkeen kustannuksista, laajuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä kohteiden omistussuhteista. Valtio edellyttää rahoituksensa vastapainoksi, että valtio ja kunnat sopivat yhdessä maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä alueella. Suurten kaupunkien raideliikenneinvestointeihin tulee aina sisällyttää liityntäliikenteen järjestelyt. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 Seudullisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kiireellisyysjärjestyksessä infrastruktuurin kehittämishankkeille, jotka tulisi aloittaa ensimmäisellä kaudella vuoteen 2020 mennessä metron jatkaminen itään ja länteen on sijalla 11. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön-, asumisen ja liikenteen MAL-aiesopimus vuosille 2012-2015 Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä MAL-aiesopimuksessa 2012-2015 valtio on sitoutunut edistämään pääkaupunkiseudun metroja pikaraitiotiehankkeita (valtion osuus 30 %) ja mm. Länsimetron liityntäliikenteen järjestelyjen suunnitteluvalmiutta seuraavalle aiesopimuskaudelle vuosille 2016-2022. Selonteossa todetaan, että hallitus tekee linjaukset pääkaupunkiseudun metrovaihtoehdoista tämän hallituskauden aikana ja että valtio tekee sitovat rahoituspäätökset myöhemmin. Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin Metro-osuus Matinkylä-Kivenlahti on osa koko metroverkkoa ja pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmää. Metroverkon laajenemista on suunniteltu myös itään Östersundomin ja Sipoon alueille. Länteen suuntautuvasta metro-/raideyhteyksistä on tehty YVA-arviointi väliltä Ruoholahti

UUDELY/11/07.04/2012 7/20 Matinkylä. Länsimetron jatke liittyy sekä Etelä - Espoon että läheisten Kirkkonummen alueiden maankäyttöön. Finnoon alueen suunnittelun kautta hanke liittyy Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon lopettamiseen ja uuden puhdistamon rakentamiseen Blominmäkeen. Jätevesien käsittelyn ja johtamisen vaikutuksista on tehty YVA-arviointi. Finnoon alueelle suunnitellaan runsaasti uutta rakentamista ja Finnoon satamaan lisäksi ruoppauksia, täyttöjä ja venelaiturien rakentamisia. Sataman rakentamisesta tehdään YVA-arviointia. Metrolinjan alue kuuluu Helsingin ja Espoon rannikon tulvariskialueeseen. Tälle alueelle ollaan laatimassa tulvanriskien hallintasuunnitelmaa. 5. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA TEHDYT SELVITYKSET Metro/raideyhteys välillä Ruoholahti-Matinkylä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Ympäristöministeriö edellytti päätöksessään 18.6.2003 YVA-menettelyn soveltamista metro-/raideyhteyteen Ruoholahti Matinkylä välille. Ministeriö katsoi, että hanke on kooltaan merkittävä hanke, sen vaikutusalue on laaja ja vaikutukset ovat myös luonteeltaan verrattavissa YVAasetuksessa mainittujen ympäristövaikutusten arviointia edellyttävien hankkeiden vaikutuksiin. Hanketta verrattiin YVA-asetuksen hankeluettelossa mainittuihin moottoriteiden ja moottoriliikenneteiden rakentamiseen, neli- ja useampikaistaisiin yli 10 kilometrin pituisiin teihin ja kaukoliikenteen rautateiden rakentamiseen. Ministeriö katsoi, että hanke aiheuttaa todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia erityisesti yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja ihmisten elinoloihin ja että hankkeen ympäristövaikutukset kohdistuvat suureen ihmismäärään. Päätöksen hankekuvauksessa todetaan, että tilanvarausverkossa yhteys on jatkettu Kivenlahteen asti. Vaikutusten arviointi (YVA) päättyi 10.5.2006. Vaikutusten arviointia varten YVA-menettelyssä vaikutusalue rajattiin kolmeen tarkastelutasoon aluerajauksineen: 1. Länsiväylän joukkoliikennekäytävä, joka sisälsi Länsiväylän ja raidevaihtoehtojen linjausten lähialueen Matinkylästä Kamppiin eli joukkoliikenteen runkoyhteyden ja noin 600 metrin kävelyetäisyyden sen varrelle. Tällä alueella tarkasteltiin vaikutuksia maankäyttöön, maisemaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön, liikkumiseen, vesiin ja luontoon sekä meluun ja päästöihin. 2. Etelä-Espoon alue, Helsingin kantakaupunki (Helsingin niemi) ja nykyisen metroradan varsi kävelyetäisyydeltä. Tällä alueella selvitettiin vaikutuksia liikenteeseen ja liikenteen palvelutasoon, kaupunkirakenteeseen sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. 3. Koko pääkaupunkiseutu rajauksella YTV-alue (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) sekä Kirkkonummen ja Sipoon eteläosat.

UUDELY/11/07.04/2012 8/20 Tällä alueella arvioitiin muutoksia liikennejärjestelmässä ja alueja yhdyskuntarakenteessa. Liikenteelliset vaikutukset Vaikutusalueen rajaus. Tumman vihreällä (tarkastelutaso 1), vihreällä (tarkastelutaso 2) ja vaalean vihreällä (tarkastelutaso 3) alueella vaikutusten arvioinnin luonne ja tarkkuustaso poikkeavat toisistaan. Lähde: Ruoholahti- Matinkylä YVA Tämän YVA-arvioinnin pohjalta Espoon kaupunki teki päätöksen metroon perustuvasta joukkoliikennejärjestelmästä. Matinkylä-Kivenlahti metrolinja ei sisältynyt Ruoholahti-Matinkylä YVA:ssa varsinaisiin vertailtaviin vaihtoehtoihin, mutta sen vaikutuksia tarkasteltiin erillisenä herkkyystarkasteluna. Seuraavassa on esitetty Uudenmaan ELY-keskuksessa tehty yhteenveto hankkeen ympäristövaikutuksista ja missä yhteyksissä vaikutuksia on tarkasteltu. Hankkeen ympäristövaikutuksia koskevista suunnitelmista ja selvityksistä on luettelo liitteessä 4. Finnoota lukuun ottamatta kaikki Matinkylä Kivenlahti metrotunnelin asemakaava-alueelle osoitetut metroasemat sijaitsevat alueilla, joiden liikenneverkot ovat valmiita ja alueilla on kattavat kevyen liikenteen verkot ja hyvä joukkoliikenteen palvelutaso. Kaikille asemille on suunniteltu sijoitettavaksi liityntäpysäköintipaikkoja sekä autoille että polkupyörille. Maanalaisia liityntäpysäköintipaikkoja on suunniteltu Kivenlahden, Soukan ja Finnoon metroasemien yhteyteen. Espoonlahden asema tulee olemaan merkittävä liityntäpysäköintipaikka bussiterminaaleineen. Hankkeella on vaikutuksia koko metroverkkoon ja Helsingin seudun liikennejärjestelmään. Oleellisimpia koko metroverkkoon kohdistuvia vaikutuksia ovat matkustajamäärän lisäys ja vaikutukset vuoroväliin ja junien kapasiteettiin. Vuoroväliin ja kapasiteettiin vaikuttavia tekijöitä ovat matkustajamäärän lisäksi automaattimetroon siirtyminen ja aiempia metro-osuuksia lyhyempien asemalaitureiden rakentaminen. Automaattimetro- ja laituriratkaisut eivät hankkeesta vastaavan mukaan liity välin

UUDELY/11/07.04/2012 9/20 Matinkylä Kivenlahti rakentamiseen, vaan ne ratkaistaan jo aiemmilla metro-osuuksilla. Espoon raideliikennevisiossa, jonka Espoon kaupunki ja Strafica ovat laatineet 11.2.2011, on tarkasteltu eri raideliikennevaihtoehtojen vaikutuksia. Länsimetron liityntäliikennettä on tarkasteltu YTV:n vuonna 2008 laatimassa Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmassa. Uudenmaan tiepiiri on vuonna 2008 laatinut Länsiväylän liikennekäytäväselvityksen välille Ruoholahti Kivenlahti. Liityntäliikenteen suuntautumista Kivenlahden metroasemalle ja metroasemalta on tarkasteltu liityntäpysäköintiennusteessa. Strafica on tehnyt 2012 selvitykset Pyöräilykaupungin kehittäminen Länsimetron jatkeella, Kaitaa Kivenlahti ja Pyöräilykaupungin kehittäminen Länsimetron jatkeella, Finnoo. Näitä selvityksiä ja arviointeja on käytetty ja niihin liittyvää vaikutusten arviointia on täydennetty Länsimetron jatkeen hankesuunnitelmassa ja Matinkylä - Kivenlahti metrotunnelin asemakaavassa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa. Arviointi käsittää hankkeen vaikutukset eri kulkutapojen käyttöön ja liikennesuoritteeseen, palvelutasohyötyjen arvioinnin, vaikutukset matka-aikoihin ja metroasemien käyttäjämääriin, vaikutukset liikenteen hiilidioksidipäästöihin ja liikenneturvallisuuteen. Lisäksi on arvioitu vaikutukset ajoneuvoliikenteen ja kevyenliikenteen verkkojen kehittämiseen. Ruoholahti Matinkylä YVAssa liikenteelliset tarkastelut tehtiin myös tilanteesta, jossa raidelinjaukset on jatkettu Kivenlahteen. Tarkastelut olivat liikenne-ennustetarkasteluita, joissa selvitettiin mainittujen vaihtoehtojen vaikutus läntisen raideyhteyden matkustajamääriin. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Länsimetron jatke Matinkylästä Kivenlahteen tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista ja on maakuntakaavan, Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ja Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä on painotettu raideliikenneyhteyksiä ja suunnattu kasvusuuntia niiden mukaisesti. Metrolinja Matinkylä Kivenlahti liittyy Länsiväylän kehittämisvyöhykkeeseen. Tällä vyöhykkeellä merkittävä osa uudesta asunto ja työpaikkarakentamisesta sijoittuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Espoon eteläosien yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa todetaan, että kaupunkirakenteen muotoutuminen metroasemien ympäristössä ratkaistaan asemakaavoituksella. Metro saattaa kuitenkin vaikuttaa siihen, missä järjestyksessä ja kuinka nopeasti uusi maankäyttö toteutuu. Arvioinnin mukaan metro vahvistaa myös Etelä-Espoon kaupunkikeskusten ja Helsingin muodostamaa kokonaisuutta. Näin muodostuu toiminnallisesti yhtenäinen ja hyvin saavutettavissa oleva vyöhyke. Metrolinjan jatkaminen vahvistaa eteläisen Kirkkonummen (Sundsberg, Sarvvik) liittymisen läheisemmin Etelä-Espoon taajamarakenteeseen ja parantaa julkisen liikenteen palvelutasoa myös näillä alueilla. Osa asukkaista ko-

UUDELY/11/07.04/2012 10/20 kee negatiivisina metrojärjestelmän vaikutukset liikennejärjestelmään ja asemanseutujen maankäytön tiivistymiseen. Asemanseuduista suurimmat muutokset tulevat tapahtumaan Finnoon ja Kaitaan alueilla. Näille alueille tulee rakentumaan uusi 10 000 20 000 asukkaan kaupunginosa, jonka kaavoitus on käynnissä. Finnoon osayleiskaava on luonnosvaiheessa. Sen vaikutuksia on selvitetty Sito OY/Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n 10.3.2011 laatimassa raportissa Finnoon osayleiskaavan vaikutusten selvittäminen. Myös Kaitaan alueella on meneillään osayleiskaavoitus. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut. Metron rakentamiseen liittyvät yhdyskuntarakenteen ja maankäytön muutokset toteuttavat valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, Helsingin seudun erityistavoitteita ja ovat maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteiden mukaisia. Vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön on arvioitu kaavojen vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Metrolinjan lähialueelle kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu Metron hankesuunnitelmassa ja Matinkylä Kivenlahti metrotunnelin asemakaavan yhteydessä. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutuksia maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön voivat aiheuttaa asema- ja terminaalirakenteet, pysäköinti- ja liityntäliikennejärjestelyt ja tunnelin rakentamiseen liittyvät louhintatyöt. Muutokset maankäytön tehokkuudessa ja käyttötarkoituksessa aiheuttavat välillisiä vaikutuksia. Vaikutuksia maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön on arvioitu yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä ja metron hankesuunnitelmassa. Hankesuunnitelmassa esitetty arviointi perustuu Espoon eteläosien yleiskaavaan, välin Ruoholahti - Matinkylä kokemuksiin ja tehtyihin maastokäynteihin sekä ilmakuva- ja karttatarkasteluihin. Vaikutusten arviointi painottuu paikallisten kaupunkikuvallisten tekijöiden arviointiin ja haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksiin. Arvioinnissa on tarkasteltu valtakunnallisia, seudullisia ja paikallisia maiseman, kulttuuriympäristön ja kaupunkikuvan arvokohteita sekä muinaisjäännöksiä. Kaavoituksen yhteydessä (Espoon eteläosan yleiskaava, tekeillä olevat Finnoon ja Kaitaan - Iivisniemen osayleiskaavat, asemakaavat) tehdyt arvioinnit kuvaavat kattavasti maankäytön tehokkuuden ja käyttötarkoituksen muutoksiin liittyviä vaikutuksia. Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön ja terveyteen Ruoholahti Matinkylä YVAssa ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia kartoitettiin hankkeen varsinaisen suunnittelualueen lisäksi myös laajemmalla alueella. Espoonlahti Kivenlahti Soukka alueella tehtiin ryhmähaastatteluja, joilla kartoitettiin hankkeeseen liittyviä näkemyksiä. Arvioinnin tulokset kuvaavat asukkaiden suhtautumista metrolinjan ulottamiseen

UUDELY/11/07.04/2012 11/20 Etelä-Espooseen. Metroa puoltavat pitivät metroa kannattavimpana joukkoliikennemuotona ja etuina nähtiin myös liikenneturvallisuus, nopeus, tiheät vuorovälit ja suuri matkustajakapasiteetti. Metron vastustajat pelkäsivät, että ollakseen taloudellinen metro tarvitsee paljon käyttäjiä, mikä johtaisi voimakkaaseen maankäytön tehostumiseen ja tuntuvaan kaupunkirakenteen tiivistymiseen metroradan varrella. Metron hintaa pidettiin kalliina suhteessa Espoolaisten hyötyihin ja koettiin, että metro kilpailee Espoossa esimerkiksi kaupunkiradan kanssa. Metron puolustajat näkivät puolestaan, että uusilla asukkailla voitaisiin parantaa Etelä-Espoon alue- ja paikalliskeskusten elinvoimaisuutta ja palvelutasoa. Metron hyvänä puolena haastatellut pitivät liikkumisen mukavuutta, matkanteon tasaisuutta, ennakoitavia kiihdytyksiä ja jarrutuksia, varmuutta, säännöllisiä vuorovälejä sekä aikataulujen luotettavuutta myös ruuhka-aikoina ja hankalissa sääolosuhteissa. Metrovaihtoehdossa matkustaminen sujuvoituisi asemien lähialueella. Kauempana metrolinjasta, kuten Olarin alueella, suhtauduttiin kriittisesti suorien bussiyhteyksien vähenemiseen ja liityntäliikenteen varaan jäämiseen. Laskennalliset muutokset matka-ajoissa aamuhuipputunnin aikana esitettiin myös Kivenlahteen ulotetulle metrolle. Vaikka Raide-YVA:n vaikutusten arviointi keskittyikin välin Ruoholahti Matinkylä arviointiin, kuuvavat metroa koskevat alueen asukkaiden näkemykset kokonaisuutena metron ulottamista Etelä-Espooseen. Maakuntakaavan, pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman, Espoon eteläisten osien yleiskaavan ja Matinkylä-Kivenlahti metrotunnelin asemakaavan vaikutusten arvioinneissa on arvioitu vaikutuksia ihmisten elinympäristöön. Asemakaavan vaikutusten arvioinnissa todetaan mm. että maanalaisena jatketun Länsimetron vaikutukset ihmisten elinympäristössä ja asumisviihtyisyydessä ovat pintametroa vähäisemmät. Ihmisten elinympäristöön vaikuttavia melua, tärinää ja ilmanlaadun heikkenemistä käsitellään tässä päätöksessä tarkemmin omina kokonaisuuksinaan. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Pinta- ja pohjavesien perustila kuvataan Länsimetron jatkeen hankesuunnitelmassa. Hankesuunnitelmassa ja Matinkylä Kivenlahti metrotunnelin asemakaavaan liittyvässä ympäristövaikutusselvityksessä on arvioitu metron rakentamisen ja toiminnan vaikutuksia pohjaveden määrään ja laatuun. Näiden mukaan haittavaikutuksia pohjaveden määrälliseen tilaan ehkäistään ennen louhintaa ja välittömästi louhinnan jälkeen tehtävällä kallioperän tiivistämisellä. Erityistä huomiota pohjavesiin ja kallioperän tiivistämiseen kiinnitetään Suomenojan jätevesialtaan ja Suomenojan läjitysalueen kohdalla, Hannusjärven alueella ja tunneliosuuksilla, joissa on painumaherkkiä rakenteita sekä pora- ja maalämpökaivoja.

UUDELY/11/07.04/2012 12/20 Asemakaavan vaikutusten arviointia on kuulemisen perusteella täydennetty ja valtuuston hyväksymässä metrotunnelin asemakaavassa esitetään mm. pilaantuneiden maiden sijoittuminen suhteessa metrolinjaan. Kaavamääräyksessä edellytetään, että pilaantuneet maa-alueet on puhdistettava ennen rakentamista. Pintavesiin kohdistuvat vaikutukset ovat etupäässä rakentamisen aikaisia. Räjäytystyömaan poistovesissä saattaa esiintyä erittäin runsaasti rehevöitymistä aiheuttavia typpiyhdisteitä ja vesiä samentavaa liettymistä aiheuttavaa kiintoainesta. Lisäksi vedet voivat olla huomattavan emäksisiä. Hankesuunnitelman ja metrotunnelin asemaakaavan vaikutusten arvioinnissa todetaan, että vedet pyritään aina johtamaan viemäriin ja ne käsitellään, mikäli niitä johdetaan pintavesiin. Purot, joihin tunnelista tulevia vesiä saatetaan johtaa, on esitetty, mutta kuivatusvesien vaikutuksia pintavesien tilaan ja vaikutusten ehkäisyä on käsitelty yleispiirteisesti. Mikäli vesiä joudutaan johtamaan pintavesiin, pitää toimenpiteelle hakea ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Kaavamääräyksissä on annettu määräykset rakentamisen ja käytön aikaisten pohjavesihaittojen ja rakentamisen aikaisten pintavesihaittojen hillinnästä. Metrolinjan Matinkylä Kivenlahti alue kuuluu Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskialueeseen. Erityisen alavaa on Finnoon alueella. Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt Uudenmaan liiton johtaman tulvaryhmän. 2.5.-2.8.2013 välisenä aikana yleisöllä on mahdollisuus esittää mielipiteensä tulvariskien hallintasuunnitelman sekä ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta. Suunnittelu jatkuu hallintasuunnitelman valmistelulla ja myös suunnitelmasta tullaan kuulemaan yleisöä. Tulvariski on otettu huomioitu sekä Finnoon alueen yleiskaavaluonnoksessa että Metrotunnelin asemakaavassa. Maanpintaan johtavissa yhteyksissä aukon alimmaksi korkeusasemaksi on kaavamääräyksissä määrätty +3 ja rakenteissa on varauduttava tulvavaaraan vesieristämällä kaikki alle +3 metriin tulevat tilat. Vaikutukset luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen Luonnonoloiltaan arvokkaimmat kohteet metrolinjan läheisyydessä ovat tehtyjen selvitysten mukaan Finnoon lintualtaan ympäristö, Espoonlahden Natura 2000 alueet, liito-oravan elinympäristöt sekä Finnobäckenin luonnonvarainen taimenkanta. Vaikutuksia on rakentamiskohteittain arvioitu hankesuunnitelmassa ja metrotunnelin asemakaavassa. Merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat Finnoon alueen maankäytön tehostumisen seurauksena. Näitä vaikutuksia tullaan tarkastelemaan edelleen tarkemmin Finnoon osayleiskaavan ja Finnoon - Hannuksen asemakaavan vaikutusten selvittämisen yhteydessä. Matinkylä Kivenlahti metrolinjan vaikutusalueelta on tehty useita luontoselvityksiä. Metron jatkeen maanalainen asemakaava, Espoon luontoselvitykset (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2012) on kuvattu alueen

UUDELY/11/07.04/2012 13/20 luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitykset, liito-oravaselvitykset ja arvioitu hankkeen merkitystä ekologiselle verkostolle sekä esitetty suositukset tarvittavista toimenpiteistä. Finnoon alueelta, Kaitaan-Hannuksen ja Sammalvuoren alueelta on tehty erilliset luontoselvitykset. Näihin selvityksiin sisältyy linnusto-, liito-orava-, lepakko-, viitasammakko-, ja sudenkorentoselvityksiä, muiden eläinlajien ja huomionarvoisten luontokohteiden selvityksiä sekä suositukset suojeluarvojen säilyttämiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Lisäksi on tehty marskiviholaisen (Myrmica gallienii) populaatiokartoitus Espoon Suomenojalla ja selvitys Suomenojan lintualue, Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella. Selvitysten perusteella on tehty metrotunnelin asemakaavan luontovaikutusten arviointi. Melu, tärinä ja runkoäänet Käytön aikana melua aiheuttavat maanpäälliset laitteet, lähinnä savukaasujen poistolaitteet, sekä junan liikennöinti tunnelissa. Tunnelista häiriöt siirtyvät rakennuksiin joko tärinänä mutta metrosta lähinnä runkoäänenä. Näiden haittojen vähentäminen voidaan hoitaa pääasiassa radan rakentamisen yhteydessä radan perustuksiin ja muihin rakenteisiin laitettavilla tärinä- ja runkoäänieristeillä. Hankesuunnitelmassa ja Matinkylä Kivenlahti metrotunnelin asemakaavan vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu käytön aikaisia melu-, tärinä- ja runkoäänivaikutuksia ja niiden lieventämistä. Hankesuunnittelun yhteydessä selvitettiin runkomeluvaikutuksia laskennallisella leviämismallilla. Metron rakennussuunnitelmassa tullaan radan perustamisratkaisuja ja eristystarpeita edelleen täsmentämään. Käytön aikana melua voivat aiheuttaa myös savukaasu/ilmanvaihtokuilut. Niiden meluntorjunta voidaan tehdä valitsemalla sijainti huolellisesti, mitoittamalla laitteisto oikein ja valitsemalla mahdollisimman hiljaiset ilmanvaihtolaiteet. Näitä vaikutuksia lieventävät ratkaisut tehdään rakentamissuunnitteluvaiheessa. Rakentamisen aikana melua, runkomelua ja tärinää aiheutuu tunnelien ja pystykuilujen louhinnoista, tunneleiden tuuletuksesta sekä louheen kuljetuksesta. Ajotunneleiden suulla olevat työmaavarikot aiheuttavat myös melua, koska niillä säilytetään ja siirrellään erilaisia työvaiheissa tarvittavia välineitä ja materiaaleja. Maanpäällä melua syntyy ajotunnelien ja mahdollisesti pystykuilujen louhinnan alkuvaiheessa. Tämän työvaiheen kesto on kuitenkin yleensä kohtuullisen lyhyt. Maanpäällisen melun kannalta merkittävimpiä ovatkin tunnelien tuuletukseen tarkoitetut tuulettimet ja louheen kuljetukset sekä työmaavarikot. Louhinnasta aiheutuvat häiriöt syntyvät pääasiassa tärinänä ja runkomeluna. Asukkaiden kannalta merkittävin häiriö on tunneleiden porauksesta, sekä joissain tapauksissa lastauksesta ja rusnauksesta, aiheutu-

UUDELY/11/07.04/2012 14/20 va runkomelu. Sen leviämistä ei voida juurikaan estää ja ainoaksi keinoksi jää työaikojen rajoittaminen. Edellä kuvattuja työnaikaisia melu-, tärinä- ja runkoäänivaikutuksia on arvioitu yleispiirteisesti hankesuunnitelmassa ja Matinkylä Kivenlahti metrotunnelin asemakaavan vaikutusten arvioinnissa. Työn aikana on arvioitu esiintyvän tärinää porauksen ja räjäytysten yhteydessä noin 150-200 metrin etäisyydellä tunnelilinjasta. Lisäksi louhintaräjäytysten melu- ja ilmanpainevaikutusten arvioidaan ulottuvan joidenkin satojen metrien etäisyydelle tunnelien suuaukoista. Vaikutusten arviointi tarkentuu ja vaikutusten lieventämiskeinot suunnitellaan tarkemmin rakentamissuunnittelussa ja ne esitetään ympäristönsuojelulain edellyttämissä ilmoituksissa ja lupahakemuksissa. Metrotunnelin asemakaavassa on annettu määräys tärinän ja runkomelun rajoittamisesta ympäristön rakennuksissa. Päästöt ilmaan ja vaikutukset ilmastoon Liikenteen hiilidioksidipäästöjen on arvioitu vähenevän vuoden 2035 ennustetilanteessa 1000-2000 tonnia vuodessa. Tämä vastaa noin 0,1-0,2 % pääkaupunkiseudun ennustetilanteen mukaisista liikenteen hiilidioksidipäästöistä. Päästöjä ilmaan ei ole metrotunnelin asemakaavan tai Länsimetron jatkeen hankesuunnitelman vaikutusten arvioinnin yhteydessä arvioitu. Hankkeen on arvioitu lisäävän joukkoliikennematkoja n. 5300 matkalla vuoden 2035 arkivuorokauden aikana, mikä on noin 0,5 % pääkaupunkiseudun joukkoliikennematkoista. Näistä uusista matkoista n. 40 % on peräisin jalan tai pyörällä tehtävistä matkoista ja n. 60 % henkilöautolla tehtävistä matkoista. Henkilöautomatkat kaupunkiseudulla vähenevät noin 0,2 %. Raide-YVAssa Ruoholahti Matinkylä tehdyn päästölaskennan tulosten perusteella arvioitiin, että ilmanlaatu paranee alueilla, joilla bussiliikenne vähenee kuten Kampin Ruoholahden katuosuuksilla. Länsiväylällä vähenevät joukkoliikenteen päästöt, mutta muun autoliikenteen päästöihin Ruoholahti Matinkylä metro-osuus ei vaikuta, joillakin Tapiolan katuosuuksilla ilmanlaadun arvioitiin paranevan, mutta Matinkylässä ei arvioitu olevan eri vaihtoehtojen välillä eroja ilmanlaadussa. Liikenneennusteiden ja Raide-YVAn arviointitulosten perusteella voidaan olettaa, että hankkeen vaikutukset ovat vähäisessä määrin positiiviset ilmanlaatuun. Välillisesti maankäytön muutosten kautta vaikutuksia todennäköisesti aiheutuu, mutta kokonaisuutena arvioiden hankkeen pitkäaikaiset vaikutukset ilmanlaatuun ovat positiivisia. Merkittävin ilmanlaatua paikallisesti heikentävä tekijä lienevät kallion porauksen, louhinnan ja kuljetuksen aiheuttamat hiukkaspäästöt. Espoon jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on todettu, että hienojakoinen pöly irtoaa helposti kuorman pinnasta ja le-

UUDELY/11/07.04/2012 15/20 viää sitä kautta pieninä hiukkasina ympäristöön. Pölyn vaikutus voi ulottua 20 30 metrin päähän ajoreitistä. Räjäytysten jälkeen luolaa tuuletetaan pystykuilujen ja muiden aukkojen kautta. Poistoilman mukana tulee hiukan myös pölyä, jolla ei kuitenkaan ole vaikutusta kuin aivan poistoaukon vieressä, enintään 20 metrin etäisyydellä poistoaukoista. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Edellä on kuvattu rakentamisen aikaisia melu-, tärinä, runkomelu ja ilmanlaatuvaikutuksia. Länsimetron jatkeen hankesuunnitelmassa ja metrotunnelin asemakaavassa tarkastellaan työnaikaisia vaikutuksia ja rakentamisen aikaista työmaaliikennettä. Louheen kuljetusreitit ajotunneleilta Länsiväylälle on esitetty kaikista kohteista. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia aiheutuu erityisesti kallionporauksesta, louhinnasta ja työmaaliikenteestä. Kalliota louhitaan Matinkylä - Kivenlahti tunneliosuudella, asemilla ja varikolla n. 1 800 000 m 3 ktr, joka vastaa noin 3 300 000 m 3 itd. Louhintatyövaiheen on arvioitu kestävän kullakin ajotunnelilla noin 2 vuotta, töiden kokonaiskeston ollessa noin 4 vuotta. Ajotunneleita on suunniteltu rakennettavaksi jokaisen viiden aseman ja lisäksi maanalaisen varikon yhteyteen. Mikäli louhintamäärä jakaantuisi tasaisesti eri asemien ja varikon välille olisi louhintamäärä kutakin ajotunnelia kohti 150 000 m 3 ktr. Suurimmillaan ajotunnelista arvioidaan kuljetettavan noin 100 kuorma-autokuormaa louhetta vuorokaudessa. Louhintatyövaiheen jälkeen kuljetuksia on arvioitu olevan n. 5-10 vuorokaudessa. Luonnonvarojen hyödyntäminen Metrotunnelin asemakaavan ja hankesuunnitelman mukaan rakentamisessa syntyvä käyttökelpoinen kallio- ja maa-aines pyritään käyttämään muissa rakennuskohteissa. Rakentamiseen kelpaamaton maa-aines viedään Kulmakorven maanläjitysalueelle. Louheen sijoituspaikkoja tutkitaan hankkeesta vastaavan antaman selvityksen mukaan jatkuvasti. Mahdollinen välivarastointiaika pyritään minimoimaan. Louhetta käytetään rakennusaikana meneillään olevien katu- ja kunnallistekniikan hankkeiden alusrakenteena ja täyttöjen materiaalina. Louheen ensisijaiseksi käyttökohteeksi hankesuunnitelman mukaan on ajateltu Finnoon uudisrakentamisen yhteydessä ja satama-alueella tehtäviä täyttöjä. Louheen jatkojalostusta murskeeksi ei louhintakohteissa tehdä. Koska hankkeen tarkkaa aikataulua ei vielä tiedetä, ei tässä vaiheessa voida edellyttää tarkkaa suunnitelmaa kiviainesten kuljetuksesta, välivarastoinnista ja hyödyntämisestä. 6. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Matinkylä Kivenlahti metrolinjan vaikutuksia on arvioitu useassa eri yhteydessä. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen riittävyyttä arvioitaessa on otettu huomioon lain tarkoittamissa prosesseissa tapahtunut kuuleminen. Tällaisia suunnitelmia ovat Uudenmaan maakuntakaava, Es-

UUDELY/11/07.04/2012 16/20 7. UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN RATKAISU 8. RATKAISUN PERUSTELUT poon eteläosien yleiskaava, Matinkylä Kivenlahti metrotunnelin asemakaava ja Raide-YVA Ruoholahti Matinkylä. Kaavahankkeista on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelmat (OAS), joissa on esitetty mm. miten vuorovaikutus ja osallistuminen kaavoitukseen sekä kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. Metrotunnelin asemakaavan nähtävillä olosta sekä asukastilaisuuksista on kuulutettu kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Länsiväylä lehti ilmestyy Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella, sekä suurpainoksena myös Helsingin puolella. Espoon eteläosien yleiskaavaehdotuksen nähtävillä olosta kuulutettiin myös Helsingin Sanomissa. Lisäksi on tiedotettu kirjeellä kaava-alueen sekä lähinaapuruston kiinteistönomistajia. Kaavatyön eri vaiheissa on pyydetty lausunnot asiantuntijaviranomaisilta ja niiltä joiden toimintaa hanke saattaa koskea. Maakuntakaavan kuuleminen ja osallistuminen on kattanut koko Uudenmaan alueen. Liitteessä 5. on esimerkin valossa kuvattu tarkemmin osallistumista ja vuorovaikutusta. Uudenmaan ELY-keskus päättää, että Matinkylä Kivenlahti metrohakkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan YVA-lain 4 :n 1 momentin ja YVA-asetuksen 6 :n mukaisesti säännöskohdan hankeluettelossa lueteltuihin hankkeisiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia, taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi YVA-lain 4 :n 2 momentin mukaisesti sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 4 :n 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettuja hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa on sen lisäksi, mitä YVA-lain 4 :n 2 momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet, kuten hankkeen koko ja sen aiheuttama pilaantuminen ja muu haitta, sijainti, kuten nykyinen maankäyttö ja luonnon sietokyky ottaen erityisesti huomioon mm. maisemansuojelualueet tai historiallisesti tai kulttuurisesti merkittävät alueet sekä vaikutusten luonne, kuten vaikutusalueen laajuus, altistuvan väestön määrä tai vaikutusten suuruus.

UUDELY/11/07.04/2012 17/20 Matinkylä Kivenlahti metrohanke aiheuttaa todennäköisesti laadultaan ja laajuudeltaan YVA-lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA-lain 4 :n 2 momentissa tarkoitettua hankekohtaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei kuitenkaan YVA-lain 5 :n 2 momentin perusteella sovelleta tähän hankkeeseen, koska hankkeen vaikutukset on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa menettelyssä selvitetty YVA-laissa edellytetyllä tavalla ja asiassa on kuultu niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa sekä niitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea. Hankkeella on todennäköisesti YVA-lain 2 :n 1 kohdassa tarkoitettuja välittömiä ja välillisiä merkittäviä haitallisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja ihmisten elinoloihin sekä näiden tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Mittavan hankkeen vaikutukset ovat kohderyhmästä riippuen joko positiivisia tai negatiivisia. Espoon eteläisten osien yleiskaavoituksen ja Matinkylä Kivenlahti metrotunnelin asemakaavoituksen yhteydessä laaditut selvitykset vastaavat YVA-säännöksissä edellytettyjä selvityksiä. Metrotunnelin asemakaavan kaavaselostukseen on kuulemisen perusteella täydennetty erillisen ympäristövaikutusselvityksen ja hankesuunnitelman vaikutusten arviointia niiden vaikutusten osalta, joita ei em. selvityksissä ole esitetty. Hankesuunnitelmasta ja sen vaikutusten arvioinnista kuultiin myös metrotunnelin asemakaavan kuulemisen yhteydessä, joten siinä esitetyt arvioinnit ja siihen liittyvät selvitykset on otettu myös huomioon YVAtarvetta arvioitaessa. Etelä-Espoon liikenteeseen vaikuttavana hankkeena Länsimetron jatkaminen välille Matinkylä - Kivenlahti ja sen liityntäliikennejärjestelyt koskevat koko seudun liikennepolitiikkaa. Metro/raideyhteys välillä Ruoholahti-Matinkylä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) on tehty liikennejärjestelmätason arviointia ja sosiaalisten vaikutusten arviointia, jotka täydentävät kaavoituksen ja hankesuunnittelun yhteydessä tehtyä välin Matinkylä Kivenlahti metrohankkeen vaikutusten arviointia. Suuren louhintamäärän, pitkän rakennusajan ja vaikutusalueen suuren asukasmäärän vuoksi myös metrotunnelin rakentamisen aikaiset haitalliset vaikutukset ovat merkittäviä. Hankkeen arvioitu louhintamäärä on 1 800 000 m 3 ktr. YVA-asetuksen hankeluettelon mukaan YVA-menettelyä sovelletaan kiven, soran tai hiekanottoon, kun otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Säädös ei kuitenkaan tarkoita rakentamisen yhteydessä tehtävää maanrakennustoimintaa eikä maanalaista rakentamista. Metrohankkeen louhintamäärä antaa kuitenkin aiheen harkita tarkoin YVA-tarvetta. Hankesuunnitelmassa ja asemakaavan yhteydessä on

UUDELY/11/07.04/2012 18/20 9. JATKOTOIMENPITEITÄ arvioitu riittävästi louhinnan vaikutuksia, kun otetaan huomioon hankkeen kokonaisuus ja suunnitteluvaihe. Ilman laatuun kohdistuvia vaikutuksia ei ole kaavojen vaikutusten arvioinneissa tai hankesuunnitelmassa arvioitu. Työnaikaisia louhekuormien pölyämisestä aiheutuvia vaikutuksia on arvioitu ja haittojen lieventämistä on käsitelty. Pintavesiin kohdistuvat työnaikaiset vaikutukset ja työnaikaiset meluvaikutukset on kuvattu yleispiiteisesti. Nämä puutteet eivät kuitenkaan ole riittäviä perusteita edellyttää YVA-menettelyä. Metro Matinkylä Kivenlahti on kokonaisuutena ympäristön kannalta positiivinen hanke. Se tukee kaupunkirakenteen eheyttämistä, aluerakenteen tasapainoista kehittymistä pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen kehittäminen pääkaupunkiseudulla on liikennejärjestelmän ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta erittäin tärkeää. Jos asemakaavoituksessa, muussa suunnittelussa tai lupamenettelyssä ilmenee myöhemmin selvitysten ja arviointien laatimis- tai täydennystarvetta, ne tulee tarvittaessa tehdä YVA-lain 25 :n selvilläolovelvollisuuteen perustuen. Seuraavassa on esitetty suosituksia hankkeen yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja toetutusta ajatellen Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota metroasemien turvallisuuteen ja viihtyisyyteen, liityntäliikenteen bussiyhteyksiin, kävely- ja pyöräilyreitteihin ja pyöräparkkien järjestämiseen. Hyvien liityntäliikenteen yhteyksien varmistaminen asemille on tärkeää. Positiiviset ympäristövaikutukset saavutetaan täysimääräisinä, kun metrosta muodostuu mahdollisimman houkutteleva vaihtoehto yksityisautoilulle. Hyvä tiedotus ja tiivis yhteistyö asukkaiden kanssa rakentamisvaiheessa ovat osoittautuneet erittäin tärkeiksi työnaikaisten melu-, tärinä, ilmanlaatu ja runkoäänihaittojen suhteen. Haittojen minimoinnilla, työnaikaisilla varotoimilla, tiedottamisella ja muulla yhteydenpidolla asukkaisiin tulee varmistaa, että maanalaisten tilojen rakentamisesta aiheutuvat haitat asukkaille jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Tässä vaiheessa ei vielä tiedetä tarkoin kiviainesten hyödyntämistapaa. Jatkosuunnittelussa kiviainesten ohjaaminen materiaalitehokkaasti hyötykäyttöön edistää säästeliästä luonnonvarojen hyödyntämistä. Kokonaisuuden hallinnan, vaikutusten tarkkailun ja annettujen määräysten noudattamisen ja valvonnan sujuvuuden vuoksi olisi suotavaa pyrkiä yhdistämään ympäristönsuojelu- tai vesilain mukaista ilmoitusta tai lupaa vaativat vesi- ja meluasiat yhteen ympäristölupahakemukseen.

UUDELY/11/07.04/2012 19/20 10. SOVELLETUT SÄÄDÖKSET 11. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 12. MUUTOKSENHAKU Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) 2, 4, 6 ja 19. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7. Hallintolaki (434/2003) 25, 60. Tämä päätös lähetetään saantitodistuksin hankkeesta vastaavalle. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Kirkkonummen virallisilla ilmoitustauluilla. Päätös julkaistaan myös sähköisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen internetsivuilla osoitteessa www.ymparisto.fi/uus > YVA-päätökset > Liikenne. Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Päätökseen voi kuitenkin hakea muutosta hanketta koskevan muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisun tai hankkeen toteuttamisen kannalta muun olennaisen päätöksen muutoksenhaun yhteydessä. Tällöin tähän päätökseen voivat hakea muutosta ne, joilla on valitusoikeus em. muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai päätöksestä. Johtaja Marketta Virta Yksikön päällikkö Eija Lehtonen LIITTEET Valitusosoitus Muistio viranomaisneuvottelusta 27.8.2012 Länsimetron jatkeen Matinkylästä länteen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarve, Uudenmaan ELY-keskus, Liite 1

UUDELY/11/07.04/2012 20/20 Muistio 5.7.2013 kokouksesta Länsimetron jatkeen Matinkylä- Kivenlahti YVA-tarpeen arvioinnissa tarvittavista tiedoista, Uudenmaan ELY-keskus, Liite 2 Matinkylä Kivenlahti metrolinjalla meneillään oleva osayleiskaavoitus ja asemakaavoitus, Liite 3. Tehtyjä selvityksiä ja suunnitelmia, Liite 4. Vuorovaikutuksen ja kuulemisen järjestäminen erityisesti Matinkylä Kivenlahti metrotunnelin asemakaavan ja Espoon eteläisten osien yleiskaavan yhteydessä, Liite 5. JAKELU Hankkeesta vastaava TIEDOKSI Aloitteen tekijä Espoon kaupunginhallitus Suomen ympäristökeskus

Muistio UUDELY/11/07.04/2012 13.9.2012 Julkinen Liite 1 Länsimetron jatkeen Matinkylästä länteen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarve Neuvottelu ajankohtaistilanteen kartoittamiseksi Aika: 27.8.2012 klo 13-14.15 Paikka: Uudenmaan ELY-keskus, Asemapäällikönkatu 14, Pasila, neuvotteluhuone Räme Läsnäolijat: Matti Kokkinen Markku Antinoja Ossi Keränen Päivi Blinnikka Brita Dahlqvist-Solin Leena Eerola Johanna Jankkari Rolf Nyström Länsimetro Oy Espoon kaupunki Espoon kaupunki Uudenmaan ELY -keskus Uudenmaan ELY -keskus Uudenmaan ELY -keskus Uudenmaan ELY -keskus Uudenmaan ELY -keskus 1. Neuvottelun avaus ja esittäytymiskierros 2. YVA -tarpeen arviointimenettelyn lähtökohdat Puheenjohtaja Päivi Blinnikka toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Kaikki esittäytyivät ja asialista hyväksyttiin. Päivi Blinnikka esitteli tilanteen taustoja. Länsimetron jatkeen YVAtarpeeseen on aiemmin otettu kantaa Länsimetron jatkeen maanalaisen asemakaavan viranomaisneuvottelussa 2.2.2012. Tällöin todettiin, että erillistä YVAa ei tarvita, jos pysytään Etelä-Espoon yleiskaava-alueella. Yleiskaavan yhteydessä on tutkittu riittävästi ympäristövaikutuksia. Samassa neuvottelussa 2.2.2012 todettiin, että esitetty mutkavaraus Kirkkonummen suuntaan saattaa olla ongelmallinen ja pohdittiin, laukaiseeko mutka keskustelun ja tarpeen YVAlle. 8.4.2010 pidettiin kokous Matinkylä - Kivenlahti metron YVA - harkinnasta. Tällöin sovittiin, että Espoo tekee aloitekirjeen mahdollisesta YVA -harkinnasta. Metroyhteyden Ruoholahti-Matinkylä YVA-menettely päättyi 10.5.2006. YVA-menettely perustui ympäristöministeriön päätökseen. Päätös on perusteltu hankkeen merkittävyydellä, vaikutusalueen laajuudella ja hankkeen vaikutuksia voidaan päätöksen mukaan verrata asetuksessa (268/1999) mainittujen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä edellyttävien hankkeiden vaikutuksiin. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 021 000 www.ely-keskus.fi/uusimaa Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki