Kusmanen, Vitt & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA
2 Sisältö 1 JULKAISUN IDEASTA... 3 2 OHJAUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Ohjaamisen tavitteet ja tehtävät... 5 2.2 Ohjaajan ppimiskäsitys... 8 2.3 Praxis hjaamisen näyttämö... 10 2.4 Ohjaus alittelijasta asiantuntijan suuntaan... 13 2.5 Hyvä hjaus ja hjaussuhde... 16 3 OMA TYYLI OHJAUSTYÖSSÄ... 19 3.1 Ohjauksen käyttöterian paikannusta... 19 3.2 Ssiaalipedagginen ajattelu ja tyyli hjaustyöskentelyssä... 22 4 VÄLINEITÄ OHJAUSTYÖSKENTELYYN... 28 4.1 Ohjaustyylin merkitys eri tilanteissa... 28 4.2 Kkemusten tutkimista ja kkemuksista ppimista... 33 4.3 Tavitteiden merkitys ppimisen suuntaajana... 36 4.4 Osallistavat käytännöt, hjausstrategiat ja hjauskeskustelut... 40 4.2 Palautteen antamisen ja saamisen merkitys... 53 4.5 Ohjauksen arviinti... 56 4.6 Ohjaustyön etiikka... 60 5 OHJAUSSUHTEEN PÄÄTTÄMINEN... 62 KIRJALLISUUTTA... 63
3 1 JULKAISUN IDEASTA Ssiaaliala n mnien haasteiden edessä. Alalle tarvitaan ammattitaitista työvimaa tekemään töitä yhtäältä ihmisten, ryhmien ja yhteisöjen yhä haastavampien ngelmien kanssa ja tisaalta työtä, jlla vitaisiin vaikuttaa palvelurakenteiden kehittämiseen sekä pliittiseen päätöksentekn. Työviman alalle saamisen lisäksi hulena n työntekijöiden rekrytinti kaupunkialueiden ulkpulelle. Lapin ssiaalityön ja ssiaalialan petus- ja tutkimuskeskushankkeessa (2010 2013) timittiin sen eteen, että ssiaalialan haasteisiin kyettäisiin vastaamaan niin kaupunkimaisissa ympäristöissä kuin harvaan asutuilla alueilla. Tätä tarkitusta varten hankkeessa tteutettiin kaksi käytännön pettaja- ja hjaajakulutusta, jilla vahvistettiin ssiaalialalla timivien ssiaalityöntekijöiden ja ssinmien saamista piskelijiden käytännön ammattitaitn pettamisessa ja hjaamisessa. Kulutusten tavitteena li alittaa käytännön pettaja- ja hjaajaverkstn rakentaminen, jka alkaisi timia aktiivisesti käytännön petuksen ja hjauksen kehittämisessä, ja jka käyttäisi ssiaalisen asiantuntijuuden ääntä ssiaalialan kysymyksiä käsittelevillä frumeilla. Opiskelijan hjaaminen n ammattimaista ja ammatillista työtä. Käsissäsi leva julkaisu pyrkii saltaan lemaan apuna tehtävässä, jlla pyritään ammattitaitisen työviman kuluttamiseen ssiaalialalle. Jtta piskelija ppisi mahdllisimman hyvin käytännön työssä tarvittavaa asiantuntemusta, tietja ja taitja, tämä julkaisu pyrkii tukemaan käytännön pettajaa ja hjaajaa timimaan mahdllisimman systemaattisesti ja tavitteellisesti petus- ja hjaustyössään. Kun luet julkaisua, pysähdy phtimaan niitä kysymyksiä, jtka sinua juuri sillä hetkellä mietityttävät työskentelyssäsi piskelijan kanssa tai kysymyksiä, jtka vat aiemmin vaivanneet sinua käytännön pettajana ja piskelijan hjaajana. Opiskelijan hjaajana sinun n hyvä muistaa myös Pal Freiren sekä Martti Lindqvistin ajatus siitä, että työntekijänä ja ihmisenä kuljet piskelijan kanssa samaa matkaa. Teet itse matkaa käytännön pettajan ja hjaajan asiantuntijuuteesi, piskelija pulestaan tekee matkaa ssiaalityön tai ssinmin työn asiantuntijuuteensa. Matkan tekee mielenkiintiseksi se, että mlemmat kumppanit ppivat yhdessä ja tisiltaan yhteisen retken aikana. Kska kysymys n timijiden pyrkimyksestä tasavertaiseen dialgiseen suhteeseen sekä kysymys n yhteisestä matkantesta, tässä ppaassa käytetään hjauskäsitettä käytännön pettamisen ja hjauksen sijaan. Oppaassa viritellään myös ssiaalipedaggista ajattelu- ja timintatapaa hjaukseen. Virittelyn taustalla n ajatus siitä, että hjaustyössä piskelijan ammatillisen saamisen vahvistamisen lisäksi vahvistuminen itseluttamuksessa, itsetuntemuksessa sekä valtaistumisessa työn tekemiseen persnallisella tavalla, vat vahvasti läsnä.
4 Opas n tarkitettu ensisijaisesti ssiaalityön ja ssinmipiskelijiden käytännön hjaukseen. Tekstissä ei jatkssa mainita erikseen ssiaalityötä, ssinmien tai ssiaalialan työtä vaan käytetään yleiskäsitettä ssiaaliala ja siellä tehtävä työ. Opas antaa välineitä piskelijan käytännön hjaustyöhön. Se antaa myös mahdllisuuden viritellä hjaustyön ajatuksellista ja näkemyksellistä perustaa. Opas sveltuukin hyvin myös muiden aljen piskelijiden käytännön hjaukseen, erityisesti sillin kun hjaamisen tavite suuntaa pidemmälle kuin vain alan teknisten valmiuksien vahvistamiseen; ammatilliseen sivistykseen, kriittiseen, sisältäpäin hjautuvaan ja persnalliseen tapaan lla lemassa ja tehdä työtä.
5 2 OHJAUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT Opiskelijan käytännön hjaamisessa keskeinen ja tärkeä tehtävä n ppia tukemaan systemaattisesti piskelijan ppimisprsessia. Tähän tehtävään ryhtymisessä sinua auttaa man asiantuntijuuden kehityshistriasi, man ppimiskäsityksesi, näyttämön rakentamiseen sekä piskelijan ammatilliseen kasvuun liittyvät phdiskelut. 2.1 Ohjaamisen tavitteet ja tehtävät Opiskelijan käytännön hjaamisessa keskeinen ja tärkeä tehtävä n ppia tukemaan systemaattisesti piskelijan ppimisprsessia. Tähän tehtävään sisältyy kehittyminen seuraavissa asiissa: Käytät hjauksessa tietisesti välineitä ja malleja sekä hjauksellista dialgia. Ohjauksesi perustuu käyttöteriaan, jka antaa perustan käytännön hjaustyöhösi. Ohjauksessa tuet piskelijaa reflektiivisen työskentelytavan ppimiseen, jka suuntaa piskelijaa ammatillisen timinnan perusteiden tiedstamiseen ja ammatilliseen kasvuun. Ohjauksessa vahvistat piskelijan ammatillista timijuutta, jka tukee hänen kehittymistä ssiaalisen asiantuntijuudessa. Opit rakenteistamaan hjaustyöskentelysi sellaiseksi, jka mahdllistaa piskelijalle parhaan mahdllisen ppimisprsessin. Käytännön hjaus n dialgista, refleksiivistä ja kkemuksellista työskentelyä. Käytännön hjaamisessa tehtäväsi n varmistaa ja tukea piskelijaa, jtta hän kehittyy ssiaalityön tai ssinmin työn taidissa ja tiedissa ppii ja kehittyy vurvaikutus- ja kmmunikaatitaidissa kehittyy metakgnitiivisissa reflektimisen - taidissa vahvistuu itseluttamuksessa ja ammatillisessa identiteetissä kasvaa timinnassaan eettiseen vastuuseen ppii tunnistamaan man ammatillisen tyylinsä hahmttaa yhteiskunnallisen timijuutensa ppii arviimaan timintamalleja ja antamaan palautetta
6 Ohjauksellisessa työskentelyssä pyrkimyksesi n käydä piskelijan kanssa tasavertaista dialgia, jssa rakentuu ihmisten khtaamisesta ja jssa ihanteena n buberilainen minä sinä -suhde. Suhteessa tärkeää n luda myönteinen ja avin ilmapiiri, jka tukee keskinäistä dialgia. Suhteen perustan tulee rakentua piskelijan saamisen kunniitukseen, jlta perustalta vit hyvin tukea piskelijan ppimista sekä auttaa piskelijaa tulemaan maksi ammatilliseksi ja vahvistaa hänen persnaansa. Dialgisessa hjaustyössä dialgisuus n kuuntelemista, läsnäla, tasavertaista viestintää (Peavy 2006). Se n lemassaln ja tietämisen - eksistentiaalista ja episteemistä - vertaisuutta. Dialgisessa suhteessa piskelija n man elämänsä, piskelunsa, mien kkemustensa, näkemystensä, tunteittensa ja arvjensa asiantuntija. Käytännön hjaajana let pulestasi man alasi, ppimisprsessin kuljettamisen ja keskustelun hjaamisen asiantuntija. Ohjaamis- ja ppimisprsessit näyttävät pinnalta katsen epäsymmetrisiltä, mutta mlemmissa rleissa kysymys n man paikan ymmärtämisestä ja tiedstamisesta sekä yhdessä ppimisesta. Käytännön piskelu n ensisijaisesti kkemuksellista ppimista. Keskeinen kkemukselliseen ppimiseen liittyvä käsite n reflektinti. Reflekti n ppimisen yhteydessä älyllistä ja tunteisiin liittyvää timintaa, jssa piskelija tutkii tietjaan ja kkemuksiaan saavuttaakseen uuden ymmärtämisen tasn (Vänskä & Laitinen Väänänen & Kettunen & Mäkelä 2011; Vänskä 2000, ks. Klb 1984). Kkemusten läpikäynti ja arviinti vi auttaa piskelijaa löytämään ja lumaan uusia näkökulmia sekä ajattelu- ja timintatapja. Budin (1989) mukaan kkemusten reflektinti vi tapahtua esimerkiksi 1) palauttamalla niitä mieleen ja kuvailemalla niitä uudelleen, 2) käymällä läpi kkemuksiin liittyneitä ja ppimiseen vaikuttavia kielteisiä ja myönteisiä tunteita ja 3) arviimalla uudelleen näitä kkemuksia. Dialgisessa hjauksessa piskelijan ajatteluprsessit ja uskmukset tulevat "näkyviin", jllin niiden perusteluja n mahdllista arviida ja kyseenalaistaa sekä saada niistä myös palautetta (Rauste-vnWright & vnwright 2003). Reflektita edistäviä keinja hjauksessa vat esimerkiksi piskelijan itsearviinnit ja palautekeskustelut. (https://www.uef.fi/fi/aducate/ppimis-ja-hjauskasityksia#kkemuksellinen) Ohjaus n vastuullista ja arvkasta timintaa, jnka avulla ssiaalialalle tulee uusia ssiaalialan saajia. Tärkeintä n vaalia maa uteliasta kiinnstusta alaan ja piskelijiden tarinihin, jiden avulla vit ylläpitää mtivaatitasi. Ohjauksen nnistumisessa ratkaisevaa n, kuinka nnistut suunnittelussa, hjaussuhteen lumisessa ja säätelyssä, ppimisen ja kasvun edistämisessä sekä mnipulisessa palautteen annssa ja arviinnissa.
7 Tärkeää n, että valmistaudut itse timimiseen piskelijan käytännön hjaajana. Tässä sinua auttaa reflektinti; Oman identiteetin, saamisen vahvuuksien, heikkuksien, mahdllisuuksien ja uhkien (SWOT) sekä ajattelua ja timintaa hjaavien tereettisten näkemysten phdiskelu. Hyvä n phtia myös mitä tarjttavaa työyhteisöllä n piskelijalle (tilat, ilmapiiri, timintamahdllisuudet), miten järjestät tilan ja ajan yhteiseen suunnitteluun piskelijan kanssa (dtusten tutkiminen ja jakaminen, ideiden, ihanteiden ja erjen tarkentaminen suunnitelma hjaushetkistä, varsinaisesta työnhjauksesta; luvien menetelmien käyttö), miten mahdllistat piskelijan ppimisen (sallistuminen, työn tekeminen, ppiminen) sekä miten arviit piskelijan ppimista, miten päätät hjaussuhteen ja miten avitat piskelijaa ppimisprsessin ylläpitämiseen hjaussuhteen päättymisen jälkeen. (Esim. Rantalaih 2013.)
8 2.2 Ohjaajan ppimiskäsitys Ihmisen timinnan taustalla n aina filsfisia ja tereettisia valintja, tiedstipa ihminen niitä itse tai sitten ei. Situmukset hjaavat jkaisen ajattelua ja timintaa. Kun n kysymys piskelijan hjaamisesta ssiaalityöntekijän tai ssinmin ammattiin, taustasitumusten phtiminen ja niistä tietiseksi tuleminen n tärkeää ja tarpeellista, jtta vit kehittää ajattelu- ja timintatapaasi ja timia tietisesti tehtävässäsi. Millainen käsitys ppimisesta sinua hjaa käytännön hjaajana? Phdi aluksi käsitystäsi taulukn knstruktivistista ppimiskäsitystä vasten: Taulukk 1. Käytännön hjaus knstruktivistisen ppimiskäsityksen valssa (Vrt. Vänskä ym. 2011, 23). KÄSITYS MITÄ MERKITSEE Käsitys tiedsta Tiet n muuttuvaa, tilannesidnnaista, mniultteista ja se n yhteyksissä. Käsitys ihmisestä (piskelijasta) Ihminen n aktiivinen tiedn etsijä ja prsessija. Opiskelijasta kehkeytyy ihminen ja kehittyy ammattilainen ssiaalisessa vurvaikutuksessa ja timinnassa. Käsitys ppimisesta Oppiminen n infrmaatin prsessintia, käsitteellistämistä, uuden tiedn tarkastelua dialgissa aiempaan tietn, teriiden ja mallien rakentamista ja niiden kettelua. Tärkeää vat havainnt, tulkinta, ymmärrys ja timinta. Tiet rakentuu timinnassa, jta emtit, mielikuvat ja kntekstit tukevat. Tiet n sisäisten mallien rakentumista (hjaustyylit ja käyttöteriat), jssa merkitykset vat tärkeitä. Käsitys asiantuntijasta ja hjaajasta Oppiminen n yhdessä ppimista, se tapahtuu timintaympäristössä. Ohjaaja n ppimisen prsessien hjaaja.
9 Oppimiskäsityksiä n muitakin: behaviristinen, kgnitiivinen, humanistinen ja kkemuksellinen. Vit halutessasi jatkaa man näkemyksesi arviintia (Oppimiskäsitykset, Jyväskylän ammattikrkeakulu; Jyväskylän ylipist; http://ppimateriaalit.jamk.fi/ppimiskasitykset/; https://kppa.jyu.fi/avimet/mit/tiettekniikan-petuksen-perusteet/ppimisentukeminen/ppimiskaesitysten-paeaesuuntauksista-1; ks. myös Oppimiskäsityksistä ppimisen hjaamiseen, Jyväskylän ammattikrkeakulu; http://ppimateriaalit.jamk.fi/ppimiskasitykset/ppimiskasityksista-ppimisen-hjaamiseen/) Jatka käytännön hjaajakkemustesi sekä asiakastyökkemuksesi perustalta phdiskelua kulutusnäkemyksestäsi ja hjaamisen tavitteitasi käyttäen apuna seuraavaa taulukka: Taulukk 2. Ohjaajan kulutusnäkemykset ja niiden merkitys piskelijan käytännön hjaamisessa (ks. Vänskä ym. 2011, 151; Nummenmaa & Rupnen 1994). Ohjaajan kulutusnäkemys Käytännön piskelun merkitys Ohjauksen Tavite Opiskelijan sallistuminen Kisälli mestari Praktinen kkemus Ohjaus n hjaajan kkemusvarastn siirtämistä Tilannesidnnaisuus Osallistuminen seuraamista ja havainnintia Teknismetdinen Taidn ppimisen paikka Ohjaaja pettaa, hjaa ja arvii taitja Taitjen kehittäminen Taittiedn vastaanttaja ja harjittelija Persnallista kasvua krstava Persnallinen kasvun paikka Opiskelijan ammatillisen kasvun ja kehityksen tukeminen Aktiivinen phdiskelija, ajatustensa tiedstaja ja jäsentäjä Oman työnsä tutkivaa asiantuntijuutta krstava Työn tutkimisen paikka Ammatin ja työn tavitteiden ja käytäntöjen kriittinen tutkiminen Aktiivinen työskentelyn ja työn tutkija Mitä ajatuksia phdinnista nusee käytännön hjaajuutesi kehittämiseen?
10 2.3 Praxis hjaamisen näyttämö Käytännön piskelun aikana piskelijalla n tilaisuus ppia teriatiedn ja käytännöllisen tiedn saattamista yhteen. Opiskelun ppimisen tueksi krkeakulu nimeää hjaavan pettajan ja ssiaalialan työpaikka nimeää piskelijalle käytännön pettajan ja harjittelun hjaajan. Krkeakulu asettaa mat tavitteet ppimiselle. Lisäksi piskelija rakentaa mat henkilökhtaiset ppimisen tavitteet, jiden tteuttamisesta hän neuvttelee käytännön pettajansa kanssa. Käytännön piskelu alkaa timintaympäristöön tutustumisella. Ennen käytännön piskelun alitusta piskelija n yhteydessä tulevaan käytännön piskelupaikkaansa, jllin hän käy ensimmäisen dialgin käytännön hjaajansa kanssa ja tutustuu timinnan näyttämöön. Ennen kuin piskelija astuu näyttämölle, phdi hjaamisen kntekstia, ympäristöä, jssa käytännön ppiminen ja siihen hjaaminen tapahtuvat: Millainen hjaustehtävä n rganisaatilla, jssa työskentelet? Miten rganisaatisi säätelee hjaustehtävääsi? Millainen n ma lähestymistapasi hjaukseen? Miten ssiaali- ja terveysalan muutkset vat vaikuttaneet ajatuksiisi hjauksen merkitykseen alalla? Millainen rganisaatisi n ssiaalisena ympäristönä? Millaisia näkyviä suhteita ja verkstja näet? Entä millaisia piilssa levia, mutta merkityksellisiä suhteita ja verkstja näet? Millainen rganisaatisi n eettisenä ympäristönä? Millaiset julki- ja piilarvt hjaavat työtäsi ja timintaasi rganisaatissa? Miltä em. eettinen ympäristö näyttää sen etiikan ja arvjen valssa, jtka hjaavat maa työtäsi ja timintaasi? Tee hjaajan huneentaulu mista eettisistä hjeistasi. Mitä siihen laitat? Miten visit hyödyntää sitä piskelijan hjauksessa? Miltä hjaus näyttää yhteyksissä, kntekstissa? Käytä phdiskelussa apuna seuraavaa kuvita:
11 Palvelun käyttäjät Kulttuuri Tavat Arvt Plitiikka Tiede Kulutus Ssiaali- ja terveydenhulln palvelut Lait Asetukset Susitukset Määräykset Budjetit Työntekijät Kuvi 1. Ssiaali- ja terveydenhulln palvelurganisaatit yhteiskunnassa (ks. Vänskä ym. 2011, 8). Kun piskelija alittaa piskelun ssiaalialan käytännön työssä, hän astuu ikään kuin uudelle näyttämölle. Phdi millaiselle näyttämölle piskelija astuu: Millaisia käsikirjituksia n tarjlla? Ketkä niitä tarjavat? Oppilaits Työelämän rganisaati ja työyhteisö Opiskelija Palvelun käyttäjät - asiakkaat Muut Miten käsikirjitukset eravat tisistaan? Syntyykö käsikirjitusten välille jännitteitä? Js niin, millaisia? Näyttämölle syntyy vääjäämättä ristiriitja. Ristiriidat ja jännitteet timivat kehittämisen ja kehittymisen käyttövimana. Näyttämölle vi rakentua terian ja käytännön väliin kuiluja. Kysymys n jskus samjen ilmiöiden erilaisesta jäsentämisestä. Tutkimustyön ja käytännön työn tekemisen taustalla n yhteiskunnallinen työnjak; käytännön työssä tuetaan ja autetaan ihmistä, tutkimus tuttaa tieta ja rakentaa malleja käytännön timintaa varten.
12 Jtta visit varmistaa, että piskelija saisi mahdllisimman hyvin viritetyn näyttämön ammatin ja asiantuntijuuden syvälliseen piskeluunsa ja että vurvaikutuksesi piskelijan kanssa lisi mahdllisimman autenttinen ja dialginen (vs. tekninen), mieti, lisik seuraavista vinkeistä apua: Pyydä piskelija haastatteluun n. kaksi kuukautta ennen käytännön piskelujaksn alkua. Käy alustava tavitekeskustelu; Mitä dtuksia ja tavitteita piskelijalla n? Mitä hän haluaisi ppia tulevan jaksn aikana? Mitä itse dtat? Mitä työyhteisösi visi tarjta piskelijalle? Tee alustava hjaus- ja ppimisspimus, jssa julkilausutaan alustavat sustumukset tulevaan suhteeseen. Esittele timintaympäristö piskelijalle. Anna piskelijalle aineistja, jiden avulla hän vi perehtyä tulevaan käytännön piskelupaikkaansa. Anna piskelijalle pari viikka harkinta-aikaa. Jätä vi auki myös perääntymistä varten. Jätä myös itsellesi vi auki.
13 2.4 Ohjaus alittelijasta asiantuntijan suuntaan Käytännön piskelussa n kysymys asteittain kasvavien työn tiedllisten ja taidllisten valmiuksien lisäämisestä asiakastyöstä kehittämiseen, suunnitteluun, hallintn ja jhtamiseen. Siinä n kysymys ammatillisen identiteetin hahmttumisesta ja kehittymisestä, intellektuaalisen, timinnallisen, henkilökhtaisen ja arviivan pätevyyden syvenemisestä sekä sen ivaltamisesta, että n saanut elinkautisen tumin asiantuntijuudessa kehittymiseen. Käytännön hjaajana tehtäväsi n hjata piskelijaa khti ssiaalialan asiantuntijuutta. Käytännön piskelun alussa pyydä piskelijaa arviimaan hänen vahvuuksiaan ja kehittämishaasteitaan ssiaalialan ammattilaiseksi kasvamisessa. (SWOT = vahvuudet, heikkudet, mahdllisuudet ja uhkat). Pyydä piskelijaa esittämään arviinnissa tdistusaineista väitteidensä tueksi. Mitä kkemuksia hänellä n? Mitä kkemuksista vi päätellä esitetystä asiasta? (Ks. Kusmanen & Takkula 2011) Käy keskustelu piskelijan kanssa ja pyydä häntä kirjittamaan näkyviin, mitkä vat hänen haasteensa kehittyä ssiaalialan ammattilaiseksi. Ohjauksellisia teemja keskusteluun asiantuntijuudesta piskelijan näkökulmasta visivat lla seuraavat: Missä len nyt tiedllisesti? Mihin arvihin kiinnityn? Miten suhtaudun timintaan? Mikä haastaa khtaamisissa? Mikä mtivi työn tekn? Mitä haluaisin muuttaa? Mikä n ma teemani? Opiskelijan ammatillinen kasvu alkaa nviisin tai edistyneen alittelijan rlissa: hän n vasta tulssa alalle sisään ; n ensimmäistä kertaa piskelemassa työtä käytännössä. Tähän ammatillisen kasvun vaiheeseen liittyy epävarmuutta, jka rukkii helpsti riippuvuutta ja tuttaa pintappimista; Luttamusta sääntöihin ja tekniikihin. Opiskelijalla n tässä ammatillisen kasvun vaiheessa ptimistinen käsitys siitä, että kaikkiin pulmiin ja kysymyksiin löytyy ratkaisu ja että ratkaisun avain n hjaaja. Ammatillinen kasvu asiantuntijuuden suuntaan edellyttää menemistä pis mukavuusalueilta; epävarmuuden tunnistamista, tunnustamista, sietämistä ja uskallusta timia, virheiden tekemistä ja niiden ymmärtämistä ja niistä kertmista hjauksessa. Aiemmissa ammateissa ja ammatillisissa kkemuksissa maksutut timintamallit tulee haastaa ajattelu- ja timintatapja reflektimalla. Reflektinnin avulla piskelija saa tuntuman pätevyytensä ja asiantuntijuutensa kehittymisestä, ja se antaa perustaa ammatilliselle kypsymiselle. Käytännön ppimisessa hjaus auttaa piskelijaa tulemaan tietiseksi tunteistaan, asenteistaan ja
14 suhteissa lemisen tavistaan ja työprsesseistaan, mutta se auttaa myös sujelemaan mien rajjen liiallista ylittämistä ja uupumista (Ks. Rantalaih 2013; Eteläpelt-Onnismaa 2008). Asiantuntijuuteen kasvaminen n yksilöllinen ja yhteisöllinen kasvu- ja kehitysprsessi, jka suuntaa piskelijaa liittymään saamisyhteisöön (Vänskä ym. 2011, 142; Hakkarainen 2002). Liittyminen saamisyhteisöön Asiantuntija Timiminen saamisyhteisössä Yhdessä tekeminen asiantuntijiden kanssa Alittelija Jatka tästä: Henkilökhtainen hjaus; työkaluja ja kkemusta Kuvi 2. Opiskelijan kasvu alittelijasta asiantuntijaksi saamisyhteisössä. Alkutaipaleella piskelija tarvitsee paljn hjausta, uusia työkaluja ja kkemusta, jiden perustalta hän alkaa vahvistua timimaan yhdessä asiantuntijiden kanssa. Kkemuksen ja tiedn karttuessa ja man persnallisen tyylin vahvistumisen myötä piskelijan autnmisuus vahvistuu, ja hän saa valmiuksia timia asiantuntijana saamisyhteisössä. Jtta näkisit paremmin piskelijan ppimisen ja ammatillisen kasvamisen tarpeet, phdi ensin maa kasvamisen prsessiasi. Miten sinusta tuli asiantuntija saamisyhteisöösi? Kääännä sitten katse piskelijaan. Phdi, kuinka hjaat piskelijaa kasvamaan asiantuntijaksi saamisyhteisöön.
15 Kun pyrit auttamaan piskelijaa kasvamaan asiantuntijan suuntaan ja let keskustellut piskelijan kanssa hänen saamisensa sen hetkisistä vahvuuksista (= strengths), heikkuksista (= weaknesses) sekä tulevaisuuden mahdllisuuksista (= pprtunities) ja uhkista (=threats), pyydä piskelijaa suuntaamaan ammatillisessa kehittymisessä katse eteenpäin. Käytä apuna seuraavan taulukn ideita: Taulukk 3. Ammatillisen kehittymisen strategiat (Vrt. Kusmanen 2007). ULKOISET (tulevat) SISÄISET (nykyiset) 1. Vahvuudet 2. Heikkudet 3. Mahdllisuudet Etenemisstrategia (1+3) Innvaatistrategia (3+2) 4. Uhat Varastrategia (1+4) Väistöstrategia (4+2) Phdiskelu avaa piskelijan ammatilliseen kehittymiseen neljä strategiaa: 1) Miten rakennan ppimisen haasteeni nykyisten vahvuuksien ja tulevien mahdllisuuksien varaan? (Etenemisstrategia) 2) Miten rakennan ppimisen haasteeni nykyisten heikkuksien ja tulevien mahdllisuuksien varaan? (Innvaatistrategia) 3) Miten varaudun tuleviin ammatillisiin uhkiin nykyisten vahvuuksien perustalta? (Varastrategia) 4) Miten suljen silmäni saamiseni nykyisiltä heikkuksilta ja tulevilta uhkilta? (Väistöstrategia) Jtta vit ymmärtää piskelijan tuskaa ja jtta vit tukea paremmin piskelijaa hänen pyrkimyksissään, phdi maa tämänhetkistä ammatillista kehittymisen strategiaasi edellisen taulukn strategiiden valssa.
16 2.5 Hyvä hjaus ja hjaussuhde Ohjaajan n tarpeen phtia, mitä periaatteita ja minaisuuksia hyvään hjaukseen ja hjaussuhteeseen liittyy. Mistä rakentuu hyvä hjaussuhde? Seuraavat hjauksen vaatimukset antavat välineitä phtia hjaustyötä tulksiin pyrkivänä timintana (Ks. Kyngäs & Kääriäinen & Pskiparta & Jhanssn & Hirvnen & Renfrs 2007, 87 88): Anna aina hjausta, kun piskelija sitä pyytää. Kuuntele tarkkaan mitä ngelmia tai vihjeitä piskelija tu asiastaan esille. Rakenna hjauskeskustelu asiakkaan tarpeiden perustalle. Yritä saada piskelija aktiivisesti mukaan asiiden analysintiin ja ratkaisuvaihtehtjen phdintaan. Vältä sellaisia keskusteluja, jtka uhkaavat piskelijan asiantuntemusta, identiteettiä tai itsetunta. Käsittele piskelijan esille nstamia asiita mahdllisimman hienvaraisesti. Pidä käsittelyssä levat asiat nrmaaleina. Miten edellä esitetyt vaatimukset vat tteutuneet tähänastisissa hjaussuhteissasi? Js sinulla ei le vielä llut piskelijaa hjauksessasi, phdi periaatteiden tteutumista asiakassuhteissasi. Mitä phdinta tu esiin? Hyvän hjauksen vaatimuksista vidaan katse suunnata hjaussuhteeseen, jka ei le vain hjaajan suhde piskelijaan vaan myös piskelijan suhde hjaajaan sekä yhteinen vurvaikutussuhde (Ks. taulukk 4). Suhteissa mahdllistuu hjaajan ait kiinnstus piskelijan tarinaan, keskinäisen luttamuksen ja turvallisuuden tunteen rakentuminen, halu kulkea yhteistä matkaa sekä tehdä työtä ja ppia yhdessä. Phdi mia suhteitasi taulukn infrmaatita vasten. Mitä kkemukset kertvat sinulle? Mihin asiihin päätät paneutua seuraavissa hjaussuhteissasi?
17 Taulukk 4. Hyvän hjauksen ja hjaussuhteen minaisuuksia (Ks. Kyngäs & Kääriäinen & Pskiparta & Jhanssn & Hirvnen & Renfrs 2007, 48). VUOROVAIKUTUSSUHDE OMINAISTA Ohjaajan suhde piskelijaan Opiskelijan suhde hjaajaan Yhteinen suhde Opiskelijan erityislunteen tunnistaminen Kiinnstuksen, hyväksymisen ja arvstuksen sittaminen Ymmärtäminen, rhkaisu, luttamus Luttamus hjaajaan Turvallisuuden tunne ppimis- ja hjaustilanteissa Halu työskennellä yhdessä Odtusten yhtäpitävyys Usk ppimisen mahdllisuuteen (mlemmat) Ohjaussuhteeseen liittyy hyvien pyrkimysten lisäksi tekijöitä, jtka n hyvä muistaa hjaustyössä ja hjaussuhteen rakentamisessa. Tässä n hyvä pysähtyä phtimaan niin mia kuin piskelijan taustatekijöitä sekä timintaympäristöön liittyviä tekijöitä, jilla vi lla merkitystä suhteen rakentumisessa ja kehittymisessä. Esimerkkejä phdittavista itseen, piskelijaan ja timintaympäristöön liittyvistä tekijöistä (Vrt. Kyngäs & Kääriäinen & Pskiparta & Jhanssn & Hirvnen & Renfrs 2007, 31): Fyysiset tekijät: Ikä, sukupuli, terveys Psyykkiset tekijät: Mtivaati, asenteet, ppimisvalmiudet, ppimistarpeet, ppimistyylit, mieltymykset, kkemukset Ssi-kulttuuriset tekijät: Etninen tausta, sivistys ja kulttuuritausta, usknnllisuus, mraali, etiikka Timintaympäristötekijät: Organisaatin ja työyhteisön kulttuuri: julkinen ja piilssa leva, työkulttuuri, ilmapiiri, henkinen tila, ssiaaliset suhteet ja fyysiset tilat Phdi kkemuksiasi vurvaikutus- ja hjaustilanteista. Miten edellä kuvatut tekijät vat muvanneet suhteita ja niiden kehittymistä. Mitkä asiat tat erityisesti työlistalle, kun tartut seuraavaan piskelijan hjaamisen haasteeseen?
18 Hyvä hjaus ja hjaussuhde eivät le itsestäänselvyys. Ohjaussuhteessa ja -tilanteissa hjaajalle tarjutuu lukuisia mahdllisuuksia vaikeuttaa piskelijan pyrkimyksiä, innstumista, rhkaistumista ja sallisuutta. Käytännön hjauksen kriittisiä khtia ja tilanteita vit phtia seuraavien kysymysten avulla: Kuuleek ja kuunteleek vahvan asiantuntijuuden ja substanssisaamisen maava hjaaja piskelijaa? Kykeneekö hjaaja piskelijan tunnetilan tarkkailuun sekä tarvittaessa ihmissuhdeterapeuttina lemiseen? Hairahtuuk hjaaja jskus faktatiedn kaatamiseen piskelijan niskaan? srmi pystyssä pettamiseen? autritaarisuuteen? pettymysten tuttamiseen? erimielisyyteen? rajittamiseen? eristämiseen? hjeiden, lakien ja nrmien krstamiseen? (vrt. Vänskä 2010) Haasteita hyvään hjaussuhteeseen tu myös se, että ssiaalialan työtä tehdään mnien ristiriitjen ja paineiden alla. Näin työtä tekevät myös piskelijiden hjaajat. Väsymys tu esiin työntekijässä ja hjaajassa esiin negatiiviset viritykset. Tiedetään, että negatiivinen asenne ja puhe saavat ihmisen pulustuskannalle ja pysähtymään; passit heräävät ihminen passivituu. Psitiivinen pulestaan saa ihmisen aktiiviseksi; aktit heräävät ihminen aktivituu. (Spinza 1994; Naess 2005; Kusmanen 2010). Kun ajattelet vurvaikutus- ja hjaussuhteitasi, millaisia aktiita ja passiita niissä maisemissa näet? Mitä visit tehdä, jtta saisit hjaussuhteessa piskelijan aktivitumaan ja innstumaan ppimisestaan vielä paremmin? Jtta hjaussuhde timisi hyvin, käytännön ppimista ja asiantuntijuuteen hjaamista hjaaja vi edistää mm. seuraavin keinin: sittamalla pitämisen, välittämisen, arvstamisen ja myötäelämisen tunteita (emtinaalinen), järjestämällä asianmukaiset tilat ja ajan (käytäntö), tarjamalla tarpeellista tieta (tiet) sekä auttamalla piskelijaa ymmärtämään ja arviimaan itseään, maa tilannettaan ja timintaansa (tulkinta).
19 3 OMA TYYLI OHJAUSTYÖSSÄ Matka ammattimaiseen käytännön hjaukseen n hyvä alittaa man tiettaidn tämänhetkisestä analyysistä. Näin saat esiin saamisesi, jnka perustalle vit hyvin rakentaa tulevat saamisen kehittämisen haasteet. Tämän jälkeen vit ryhtyä tutustumaan hjaustyyleihin, jista löydät tyylin, jka spii parhaiten itsellesi timiessasi piskelijan käytännön hjaajana. Kun vahvistat ammattimaista työtetta käytännön hjaamisessa, rhkaistut myös itse ja rhkaiset myös piskelijaa näkemään man ammatin paikan sekä käyttämään alan asiantuntijan ääntä eri frumeilla. 3.1 Ohjauksen käyttöterian paikannusta Jtta saisit hyvän perustan hjata piskelijaa ssiaalialan asiantuntijuuteen, pysähdy analysimaan maa käytännön hjaamisen saamisen vaihettasi. Mikä kuvaa parhaiten tilannettasi? Phdi aluksi kysymystä, miten sinusta tuli man alasi ammattilainen? Phdintjen jälkeen matka hjaustaitjen kehittämiseen vi hyvin alkaa. Alita, miten sinusta tuli man alasi ammattilainen? Phdi seuraavia kysymyksiä: Mitä vaiheita siihen liittyi? Millaiset asiat livat tärkeitä urasi alussa? Miten sinua khdeltiin matkasi eri vaiheissa? Mitä khtelu merkitsi sinulle? Js piirtäisit kuvan masta ammatillisesta kasvustasi ja man ammattiidentiteettisi kehittymisestä, millainen piirrs tai kuva siitä tulisi? Millaisena näet man hjaussaamisesi tänä päivänä? Millainen käytännön pettaja ja hjaaja haluaisit lla? Millaisia hyviä käytäntöjä tunnistat ja jihin haluat situtua? Phdi, miten visit hyödyntää mia kkemuksiasi käytännön hjaamistyössäsi. Käytännön hjaaminen n ammattimaista timintaa. Siksi n tärkeää tulla tietiseksi masta tavasta ja tyylistä timia käytännön hjaajana. Käytännön piskelun hjauksessa käytetään neljää hjauksellista tyyliä: psykdynaaminen, ssidynaaminen, vimavara- ja ratkaisukeskeinen ja kgnitiivinen. Seuraavassa kuvissa ja kuvin jälkeisessä tekstissä kuvataan suuntauksia ja niiden erja lyhyesti:
20 OPPIMINEN KOKEMUKSELLINEN SOSIAALINEN TUTKIVA TRANSFORMATIIVINEN EKSPANSIIVINEN Psyk-dynaaminen MIELEN SISÄTILA SUHTEISSA OLEMINEN VUOROVAIKUTUS TRANSFERENSSI Kgni- tiivinen OHJAUS Ssi-dynaaminen AJATTELU HAVAINNOT MUISTI SKEEMAT TIEDOSTAMINEN KRIITTISYYS Ssidynaamisen hjauksen pyrkimyksenä n saada aikaan sellaiset lsuhteet, jtka edistävät uusien näkökulmien ppimista ja uusien kykyjen kehittymistä. Tavitteena n saada hjattava löytämään ajatuksia siitä miten visi päästä elämässä eteenpäin mien valint- EETTISYYS TOIMIJUUS KIELELLISYYS KONSTRUKTI- VISUUS VOIMAVARAT RATKAISUT TULKINNAT Ratkaisu- ja vimavarakeskeinen Kuvi 3. Ohjauksen käytännöllisiä suuntauksia (Rantalaih 2013) Psykdynaamisessa lähestymistavassa keskeisiä termejä vat transferenssi sekä vastatransferenssi. Transferenssilla tarkitetaan varhaisissa ja merkityksellisissä ihmissuhteissa kettujen tunteiden elämistä uudelleen terapia- tai hjaussuhteessa. Vastatransferenssilla pulestaan tarkitetaan hjaajan aiempien ihmiskkemusten heijastumista hjaussuhteeseen. Transferenssin kannalta n eduksi, että hjaajan ja hjattavan välille sallitaan luntevien ja inhimillisten siteiden syntyminen. (Lairi & Puukari 2001, 51-52). (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18230/urn_nbn_fi_jyu- 2006264.pdf?sequence=1)
21 jen phjalta. Ssidynaamisessa hjaustilanteessa sekä hjaajalla että hjattavalla n tärkeää annettavaa hjauskeskusteluun. Ohjaaja ja hjattava pyrkivät turvautumaan yhdistettyyn älykkyyteensä, luvuuteensa ja elämänkkemukseensa. Sekä avunhakija, että hjaaja vat asiantuntijita (Onnismaa & Pasanen & Spangar 2004). (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18230/urn_nbn_fi_jyu- 2006264.pdf?sequence=1) Vimavara- ja ratkaisukeskeisessä hjauksessa työtä tehdään piskelija edessä - periaatteella. Opiskelijalähtöisyyden hella tärkeää n psitiivinen ajattelu, jssa suunnataan khti parempaa tulevaisuutta. Ohjauksessa paintetaan pienten muutsten merkitystä ja usktaan, että pieni muuts hjattavan jssain asiassa tu muutksen myös muihin asiihin. Lähestymistavassa krstetaan hjattavan mia pyrkimyksiä, tavitteita ja vimavarja. Opiskelija tuttaa itse ngelman, tavitteen sekä ratkaisun. Opiskelijan rli ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa n avainrlissa ja piskelijalla itsellään n hallussaan ngelman ratkaisun avaimet. (Vänskä ym. 2011, 80 86; https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18230/urn_nbn_fi_jyu- 2006264.pdf?sequence=1) Kgnitiivinen työskentely tarkittaa humin kiinnittämistä siihen, miten ihminen rakentaa ajatteluaan ja päätelmiään. Ihmisellä n jkin tapa antaa merkityksiä kkemuksilleen (tulkinnat). Merkitysten rakentuminen vi perustua kgnitiivisiin vääristymiin (uskmukset), jita tutkitaan ja pyritään muuttamaan yhteistyössä ihmisen kanssa. Työskentelyssä kiinnitetään humi nykyiseen elämäntilanteeseen ja selviytymistaitjen tukemiseen. Työssä keskitytään siihen, mikä n nyt mahdllista? Työskentely perustuu hyvään yhteistyösuhteeseen. Ihmisen kkemuksia tutkitaan niitä tumitsematta. (ks. http://timipaikka.aklinikka.fi/jarvenpaa/palvelut3) Ohjaajana rakennat maa hjauksen käyttöteriaasi persnallisten kkemustesi, tietjesi, arvjesi ja asenteidesi perustalta arjen työssä timivaksi järjestelmäksi. Usein käyttöteria n mniaineksinen ja se ikään kuin keskustelee timinnan sekä teriiden ja tutkimusten kanssa. Samalla kun käytännön hjaajana phdit maa tyyliäsi tai käyttöteriaasi, saat ivalluksia siihen, miten vita auttaa piskelijaa etsimään hänen maa käyttöteriaansa. Ohjaajana autat piskelijaa ppimistyylin löytämisessä, uskmusten haastamisessa, mahdllisuuksien rakentamisessa, uteliaisuuden herättämisessä, vurvaikutussuhteiden tutkimisessa, tisin timimiseen hukuttelussa.
22 3.2 Ssiaalipedagginen ajattelu ja tyyli hjaustyöskentelyssä Ssiaalipedaggisessa tavassa tehdä työtä ajattelun ja timinnan keskiössä n muuts. Niin n myös piskelijan hjaamisessa khti syvempää ja persnallista tapaa lla lemassa, ajatella ja tehdä työtä. Ssiaalipedaggisen muutkseen suuntaavan hjaustyöskentelyn tavite n, että piskelija saa tukea ja välineitä kasvaa sisältäpäin hjautuvaksi subjektiksi, jka kykenee vapautumaan hänen ajatteluaan ja timintaansa kahlitsevista ja rajittavista tekijöistä. Tärkeintä ssiaalipedaggisessa hjauksessa n 1) dialginen kumppanuus piskelijan kanssa tdellisuuden khtaamisessa ja tutkimisessa, jka jhtaa 2) tiedstamiseen, jka auttaa subjektiuden, itsetietisuuden ja itsetuntemuksen sekä persnan vahvistumisessa, jka n edellytys 3) emansipitumiselle, jka tekee mahdlliseksi uusien valintjen tekemisen eli 4) vapauden kasvun ja vapautumisen rjuuttavista tai kahlitsevista ajattelu- ja timintamalleista (Dalmas & Kusmanen 2007). Ssiaalipedagginen hjaus n yhteistä matkanteka ihmisyyteen. Se n piskelijan rinnalla kulkemista, yhdessä tutkimista ja ppimista. Parhaimmillaan siinä tteutuu Simne Weilin (2007; Kusmanen 2014; 2013) ajatus ihmisenä lemisesta tisen palveluna. Ssiaalipedagginen hjaus situtuu vahvasti arvihin ja etiikkaan. Se asettuu aina ihmisen rinnalle ja pulelle. Se näkee ihmisenä lemisen kutsuna ihmisyyteen, täydempään inhimillisyyteen; jkainen ihminen n ainutkertainen, jlla inhimillisenä lentna n samanlainen arvkkuus, jta ei saa tukahduttaa. Hänellä n ikeus käyttää ääntään, tehdä valintja, tulla nähdyksi, tulla kuulluksi, tulla hyvin khdatuksi ja khdelluksi. Siksi hjaajalla n velvllisuus khdata hänet ainutkertaisena ihmisenä. Auttaa häntä löytämään elämänsä ja äänensä sekä varmistaa hänelle ikeus käyttää ääntään sekä timia siten, että ihmisyys tteutuu hänen elämässään. (Esim. Dalmas & Kusmanen 2008; Kusmanen 2012.) Ssiaalipedaggisen hjaus perustuu vahvasti velvittavaan etiikkaan; jkaiselle sudaan ehditta tasavertainen mahdllisuus kehittyä maa elämäänsä hallitsevaksi subjektiksi ja kehittää ihmisyytensä eri pulia. Ssiaalipedagginen työte hjauksessa n tärkeää, kska ihmisen myös hjaajan - n läpi elämänsä ketettava ratkaistava speutumisen ja vapautumisen dilemma; vapautuminen tukahduttavasta kulttuurista, lsuhteista ja ajattelumalleista; li ne sitten ammatillisia tai
23 muita. Ssiaalipedagginen työte timii myös mallina piskelijalle hänen phtiessaan man työnsä ideaa ja tilanteita, jissa hän khtaa ihmisiä, jtka tarvitsevat kumppanuutta vapautuakseen ajattelemaan milla aivillaan ja kävelemään milla jalillaan sekä ppiakseen ttamaan myös vastuun tekemistään valinnista. (Esim. Kusmanen 2014.) Ssiaalipedagginen hjaus n tutkivaa ja refleksiivistä työskentelyä, jssa työskennellään tietisuuden alueella. Refleksiivisen työtapaan ppiminen n pitkä prsessi, jka n hyvä alittaa käytännön hjauksessa heti, vaikka piskelijalla ei le kertynyt kvin paljn alan kkemusta. Reflektinnista n hyvä tehdä lunteva tapa katsella maa timintaa ikään kuin etäältä, jka tekee mahdlliseksi ivallukset ja kkemuksista ppimisen; ajattelu- ja timintatavan muuttamisen. Ohjaajana sinun n hyvä etsiä aikaa ja tilaa reflektinnille. Mitä tietisemmaksi piskelija tulee timinnastaan reflektin avulla, sitä paremmin hän vi tietisilla, milla valinnillaan vahvistua sisältäpäin hjautuvaksi ammatilliseksi persnaksi. Ssiaalipedaggisessa hjauksessa tietisuus nähdään nelitasisena (Taulukk 5). Opiskelija, jlla n vähän kkemusta ja tieta alasta, ajattelu ja timinta liikkuvat tasilla 1 2, eli maagisen ja naivin transitiivisen tietisuuden maisemissa. Kkemuksen ja tiedn karttuessa ammatillista varmuutta etsitään ja saadaan lainsäädännöstä, hjeista ja teriista. Ssiaalipedaggiikassa puhutaan tässä yhteydessä fanaattisen tietisuuden tassta (tas 3). Ohjauksen tavite n, että piskelija alkaa vapautua hänelle ulkpulelta annetuista kainalsauvista ja hän ryhtyy määrittelemään itse valintansa ja ttamaan vastuun valinnistaan. Kysymys n tietisuuden tassta 4, jlle n minaista tutkiva, kriittinen ja itsehjautuva suhde tdellisuuteen. J.V.Snellmanin kasvatusfilsfista ajattelua mukaillen, khamisessa tietisuuden tasilla n aina kysymys vapautumisesta alemman tietisuustasn pakista (Snellman 1999; 2001; 2004; Kusmanen 2010, 185; 2007; 2006). Esim. taslla 3 piskelijan tietisuus rakentuu ammatillisen timinnan teriiden ja mallien pakista. Vasta tietisuuden taslla 4 piskelija, ja kuka tahansa, vapautuu pakista autnmiseksi, sisältäpäin hjautuvaksi ihmiseksi ja persnaksi, jka timii asiantuntijana saamisyhteisössä.
24 Taulukk 5. Tietisuuden tast ssiaalipedaggisessa hjauksessa (Kusmanen 2013; 2014; ks. myös Hannula 2000; Kurki 2000) Tietisuuden tas Tas 4 Kriittinen transitiivinen tietisuus (itsehjautuva ja tutkiva suhde tdellisuuksiin) Tas 3 Fanaattinen tietisuus (sääntöjen seuraamista - massaan hukkuvaa) Ominaista Opiskelija vapautuu kainalsauvista. Hän uskaltaa arviida tilanteet uudelleen ja uskaltaa ttaa vastuun valinnistaan. Hän tekee valinnat realistisen arviinnin perustalta; hylkää hunn ja valitsee hyvän. Hän ttaa käyttöön ne tiedt ja taidt jtka auttavat häntä aidsti ymmärtämään, arviimaan, tulkitsemaan ja muuttamaan yhteiskuntaa, sen rakenteita ja timintaa. Opiskelija vapautuu ammatin kahleista ihmiseksi ja persnaksi Opiskelija seuraa tisten asettamia plkuja ja nrmeja. Hän takertuu ylhäältä annettuihin mutihin (teriat, mallit, lait, hjeet, muti tms.) kuin ne lisivat mia valintja. Ammatillinen varmuus n pakenemista mutihin ja massaan. Opiskelija vapautuu vahvaan ammatti-identiteettiin Tas 2 Naiivi transitiivinen tietisuus ( musta tuntuu tiedn perustalta) Tas 1 Maaginen tietisuus (khtaln hjaamana) Opiskelija ei innstu ttamaan selvää asiista. Hän timii musta tuntuu - perustalta. Hän yksinkertaistaa asiita. Uteliaisuus ja kriittinen te puuttuvat. Opiskelija vapautuu alan lumn Opiskelijan suhde ja asenne tdellisuuteen vat taianmaisia. Hänen elämäänsä hjaillaan ulkpulelta. Hän ei kyseenalaista asiita vaan alistuu ja speutuu. Opiskelija elää uskmusten maailmassa Ssiaalipedaggisessa hjauksessa hjaaja tekee tutkimus- ja reflektintimatkja yhdessä piskelijan kanssa ihmisen ja yhteisön suuntaan. Khaminen tietisuudessa - tietistuminen tekee piskelijalle mahdlliseksi muuttaa ajattelu- ja timintatapja. Mitä krkeammalle taslle tietisuus yltää, sitä vahvemmin piskelija, ja kuka tahansa, vi lla man elämänsä, ammattinsa ja työnsä hjaksissa, ja sitä vahvemmalla perustalla myös piskelijan, ja kenen tahansa, yhteisöön ja yhteiskuntaan suuntaava ja niitä muuttamaan pyrkivä ajatteluja timinta vat (Ks. kuvi 3; Kusmanen 1997; 2013; 2014)
25 EMPOWERMENT Tietisuus ajattelu KATSE Yksilön kasvussa Ja ppimisessa Tietistuminen* Uudet valinnat Valtaistuminen Muutstyö KATSE Yhteisössä ja yhteiskunnassa Timinta - emansipaati EMPOWERMENT Kuvi 4. Ssiaalipedagginen hjaus, tietisuus, timinta ja niiden merkitys (Kusmanen 1997; 2013; 2014). * Subjektiuden, itsetunnn ja itseluttamuksen ja persnan kasvu. Opiskelijan ssiaalipedaggisessa hjauksessa katse n muutksessa sekä yksilössä (ihmisessä) ja yhteiskunnassa. Ohjaajan katseessa n radikaali muuts. Radikaalilla tarkitetaan tässä yhteydessä käsitteen perusmerkitystä eli sitä, että hjauksessa pyritään menemään juuriin saakka; etsimään ja löytämään asiista ja ilmiöistä lennaisin ja merkityksellisin. Vaikka hjaajan katse ssiaalipedaggisessa hjauksessa n radikaalissa muutksessa, käytännön hjauksessa n ymmärrettävä piskelijan kasvamisen ja ammatillisen kehittymisen vaihe. Sillin, kun piskelija liikkuu tietisuuden tasilla 1 3, hjauksessa krstuu ammatilliseen sääntelyyn ja speutumiseen liittyvät asiat. Tässä yhteydessä vidaan puhua knservatiivisesta hjaustyylistä. Sitten, kun tietisuus alkaa vapautua ammatin painlastista, ajattelun ja timinnan maisemaan avautuu radikaaliin muutkseen suuntaava työ. Sillin puhutaan radikaalista hjaustyylistä.
26 Radikaali hjaustyyli Ajattelun ja timintatavan keskiössä radikaali muuts Ohjauksen katse yksilössä ja arjessa Tietisuuteen heräämistä Radikaalit Humanistit Merkitysten etsintää Ajattelu- ja timintatavan muuttamista Radikaalit strukturalistit Systeemiin integrimista Ohjauksen katse yhteisössä ja yhteiskunnassa Tulkitsijat Funktinalistit Ajattelun ja timintatavan muutksen keskiössä sääntely ja speutuminen Knservatiivinen hjaustyyli Kuvi 5. Ssiaalipedagginen hjaustyyli piskelijan käytännön hjauksessa (Esim. Kusmanen 1988; 2013; Payne 1997). Ohjaustyylin ja käyttöterian rakentaminen n itselle spivan tyylin tai tereettisen viitekehyksen etsimistä. Etsimisessä vastaan tulee tereettisia jännitteitä, jtka liittyvät käytännön työn erilaisiin vaatimuksiin. Jskus työssä tarvitaan speuttavia pyrkimyksiä, jskus n syytä katsa yhteiskunnan ja sen rakenteiden suuntaan kriittisesti. Useimmiten katse n tarpeen lla valtaistumisessa, ihmisen tukemisessa niissä pyrkimyksissä, jilla hän kettaa saada vahvemman tteen elämästään ja timinnastaan sekä siihen tarvittavista valinnista. Käyttöterian etsimisessä sinua ja piskelijaa auttaa sen phtiminen, mikä tila kriittisillä pyrkimyksillä n ajattelussasi ja timinnassasi, mihin arvihin ja situmuksiin kiinnityt, miten ymmärrät lemisesi työssä ja maailmassa, miten asennidut ihmisiin ja asiihin, tutkitk vai suritatk työtäsi? Hyvä kein hjaustyylin ja käyttöterian paljastamiseen n kkemusten reflektinti ja dialgit asiakkaiden sekä kllegiden kanssa: Tyylin rakentaminen n sen jatkuvaa knstruintia, kska mikään ei le ikuista; kaikki muuttuu kaiken aikaa; timintaympäristö muuttuu ja myös itse muutut kaiken aikaa.
27 Tehtävä Mitä edellä levat phdinnat sinussa herättävät? Onk ajatuksissa jtain, jihin tartut ja jtka mtivivat ja innstavat sinua kehittämään hjaustyöskentelyäsi?
28 4 VÄLINEITÄ OHJAUSTYÖSKENTELYYN Käytännön hjaaminen n yhteistyösuhde, jnka perusta n keskinäisessä luttamuksessa. Miten yhteistyö- ja luttamussuhde rakentuvat? Miten vit varmistaa sen, että timintasi tukee ja ylläpitää piskelijan ppimisprsesseja? Ssiaalialan työt, kuten muutkin työt, vat mraalista työtä. Käytännön hjaajana, kuten ssiaalialan töissä, timit usein ns. rajapinnilla ja erilaisten jännitteiden ja ristiriitjen keskellä. Millaisia eettisiä kysymyksiä tulee vastaan? Miten timit niiden kanssa? 4.1 Ohjaustyylin merkitys eri tilanteissa Nykyiset ppimiskäsitykset krstavat piskelijan maa aktiivista rlia ppimisessa. Katstaan, että piskelijan n hyvä itse työstää khtaamiaan ngelmia ja phtia niihin eri ratkaisuvaihtehtja. Katstaan, että valmiiden ja surien timintahjeiden antaminen ei edistä tilanteen ja timintatapjen ymmärtämistä. Oppiminen edellyttää piskelijan maa ratkaisujen etsimistä ja ivaltamista. Kun piskelija keksii itse ratkaisuja ja ivaltaa asiita ja niiden yhteyksiä, hän vi myös hyödyntää ppimaansa mnipulisemmin uusissa tilanteissa. Ohjaajan tehtävänä n pastaa piskelija ikeille teille ja tiednlähteille. Ohjaajan työvälineinä vat usein jhdattelevat ja selventämät kysymykset, jiden turvin piskelija alkaa ivaltaa uusia asiita, asiiden välisiä yhteyksiä ja vaikutussuhteita. (Hht -prjekti; http://www.hyvan.helsinki.fi/hhttp/index.htm) Ohjaustyylit vaihtelevat tilanteen ja piskelijan valmiuksien mukaan. Opiskelija vi yhdessä tilanteessa tarvita knkreettisia ja suria hjeita ja tisessa hetkessä ivaltaa ja löytää ratkaisut itse. Perinteisiä hjaustilanteissa käytettyjä tyylejä vat hyväksyvä, knfrntiva ja katalysiva. Kun piskelijan tunteet vat pinnalla ja hän tarvitsee varmistusta asiaansa, käytetään hyväksyvää tyyliä. Ohjaaja vi esittää tarkentavia kysymyksiä ja hänen rlinsa n kuunnella, hyväksyä ja tukea piskelijaa. Kun piskelijan sanjen ja tekjen välille ilmenee ristiriita, hjaaja valitsee knfrntivan ristiriidan sittavan - tyylin. Kun piskelija ei ikein tiedä, mitä ajatella asiasta ja miten timia tilanteessa, hjaaja kysyy tilannetta selkiyttäviä avimia kysymyksiä. Tällöin kyse n katalysivasta tyylistä. (Ks. Kyngäs & Kääriäinen & Pskiparta & Jhanssn & Hirvnen & Renfrs 2007, 43). Ohjaaja vi jskus jutua tilanteeseen, jssa hänen n käytettävä määräävää hjaustyyliä. Tämä tyyli valitaan tilanteissa, jissa n tehtävä npeasti ratkaisuja ja päätöksiä.
29 Seuraavassa taulukssa esitellään em. neljä hjaustyyliä, jita hjaaja sveltaa hjaustilanteissa. Ohjaustyylien valinnassa tärkeintä n aina phtia, mikä tyyli palvelee parhaiten piskelijan ppimista. (Hht -prjekti; http://www.hyvan.helsinki.fi/hhttp/index.htm) Taulukk 6. Neljä tyyliä hjaustilanteisiin piskelijan hjauksessa. OHJAUSTYYLI Hyväksyvä tyyli Määräävä tyyli Ristiriitja sittava tyyli Katalyyttinen tyyli TYYLIN VALINTA Käytetään tilanteissa, jissa tunteet vat pinnalla. Annetaan avimia tehtäviä; kerr, kuvaile jne Ohjaajan rli n kuunnella, hyväksyä, tukea, nyökytellä. Vi pyytää tarkentamaan jtain seikkaa tai kertmaan lisää asiasta. Käytetään kun hjattavalla n jkin ngelma, jta ei pysty yksin ratkaisemaan. Tilanteissa jissa tarvitaan npeaa timintaa, vi hjaaja tehdä ehdtuksia tai ratkaista asiita hjattavan pulesta. Ositetaan hjattavan puheen ja tekjen välistä ristiriitaa. Tarkastellaan rinnakkain hjattavan tdellisuudenkuvaa ja hjaajan tekemiä havaintja. Vi palauttaa sanasta sanaan kirjitetun lauseen tai näkemyksen ja pyytää siihen tarkennusta. Esitetään avimia kysymyksiä, esim.: Miten? Missä? Millin? Kuka? Mitä? Miksi kysymystä n käytettävä harkiten, kska se vi herättää helpsti syyllisyyden tunnetta ja jhtaa selittelyyn sekä siten estää ngelman esiin tumista ja käsittelyä. On hyvä muistaa, että mikään hjaustyyleistä ei yksin käytettynä jhda parhaaseen mahdlliseen lpputulkseen. Opiskelijat, hjaustilanteet ja hjauksen khteena levat tilanteet vat erilaisia ja ne vaativat eri tyylien käyttämistä. Jkaisessa hjaustilanteessa esiintyykin yleensä piirteitä useammasta hjaustyylistä. Ohjaajan ammattitaita n kyky käyttää erilaisia lähestymistapja ja hjaustyylejä mahdllisimman mnipulisesti ja tarkituksenmukaisesti. Tärkeintä n löytää kysynnän ja tarjnnan tasapain hjauksen ja piskelijan hjaustarpeen välille (Ks. kuvi X; Jyrkämä 2004; Hht -prjekti; http://www.hyvan.helsinki.fi/hhttp/index.htm).
30 Opiskelijan itsehjautuvuus Ohjauksen suruus Ohjauksen epäsuruus Opiskelijan hjeiden tarve Kuvi 6. Ohjausuhteen kysynnän ja tarjnnan tasapain (Jyrhämä & Syrjäläinen & Haverinen 2004). Kun phdit maa hjaustyyliäsi, n hyvä phtia myös sitä, että piskelijiden suuntautumisissa ja ppimistyyleissä n persnaan ja tilanteeseen liittyviä erja, jtka sinun n hyvä tunnistaa. Millaisiin rleihin ja tehtäviin piskelijiden erilaiset suuntautumiset haastavat hjaajan?
Ohjattavan Autnmia 31 Taulukk 7. Opiskelijan suuntautumiset ja hjaajan tyylivalinnat (Vänskä ym. 2011, 68; Vänskä 2011). Opiskelijan suuntautuminen Ohjaajan rli ja tehtävä + Vahva Opiskelija n merkitys- ja sveltamissuuntautunut. Ohjaaja ppii yhdessä piskelijan kanssa. Opiskelija n suritus- ja tistamissuuntautunut. Ohjaaja herättelee piskelijaa tekemään mia kysymyksiä. Opiskelija n pulustuskannalla - minädefensiivinen. Ohjaaja kannustaa piskelijaa pieniin ajattelun ja timinnan muutsaskeliin. Opiskelija n suuntautumatn. Ohjaaja lu piskelijalle turvallisia timinnan reunaehtja. Heikk - Opiskelija n rientitumatn. Ohjaaja auttaa piskelijaa etsimään merkityksiä. Opiskelijan autnmisuusasteen ja suuntautumisen lisäksi hjaaja khtaa käytännössä piskelijita, jiden ppimisessa painttuvat seuraavat tyylit: 1) aktiiviset kkeilijat (timinnassa krstuu käytännön timinta ja ihmisiin tai tilanteisiin vaikuttaminen), 2) knkreettiset kkijat (timinnassa krstuvat henkilökhtaiset kkemukset, tunteet ja "taiteellinen" rientaati), 3) reflektiiviset havainnijat (timinta keskittyy kkemusten ja tilanteiden mnipuliseen reflektintiin) sekä 4) abstraktit käsitteellistäjät (timinnalle n minaista systemaattinen ajattelu ja ngelmanratkaisu). (ks. myös Klb 1984; Mezirw 1995; Rauste-vnWright & vnwright 1994, 156; 1997, 137)
32 Tehtävä Phdi hjaus- tai asiakastilanteitasi. Millaisia hjaustyylejä käytit? Timivatk tyylit? Otitk humin piskelijan käyttämät ppimistyylit? Mitä kehittämisajatuksia phdinta nsti esiin hjaustyylin valintaan?
33 4.2 Kkemusten tutkimista ja kkemuksista ppimista Opiskelijan hjaamisessa käytännön timintaympäristössä kkemukset vat vahvasti läsnä. Ohjaajan kkemukset piskelijan hjaamisesta antavat avaimia hjaajana kehittymiseen. Opiskelijan kkemukset käytännön työstä luvat perustaa piskelijan kasvuun asiantuntijuuden suuntaan. Js sinulla n kkemusta piskelijan käytännön hjaamisesta, phdi hjauskkemuksiasi. Phdinta nstaa esiin sen, kuinka let timinut hjaajan työssäsi. Js sinulla ei le hjauskkemusta, phdi kkemuksiasi asiakastyössä. Phdinnan vit alittaa vurvaikutuskkemuksistasi (Kusmanen & Takkula 2011): Millaisia man työsi vurvaikutustilanteet vat lleet? Millaisia hjauksen (vurvaikutuksen) työkaluja ja keinja käytät? Tunnistatk käyttämäsi sanalliset ja sanattmat hjauskeinsi? Osaatk muunnella käyttämiäsi hjauskeinja? Millä tavalla erilaisia asiakkaasi vat hjaustilanteissa, kun phdit hjattavan kntekstia ja suuntautumista hjaukseen? Mistä ajattelet erilaisuuden jhtuvan? Jatka piskelijan hjaamisessa saamiesi vurvaikutuskkemusten phtimista: Miten vurvaikutus piskelijan kanssa timii? Miten palautteen antaminen timii? Miten tulevat knfliktit käsitellyksi? Miten khtaat erilaisuuden? Mikä n ma ammatillinen tyylisi hjaajana? Miten tunnistat mat asenteesi? Miten narutat itsesi valheesta? Miten tunnistat man hjaajan mraalisi? Kuinka khtelen kaltin tista? Päästäksesi varmuuteen em. asiissa, kysy itseltäsi kunkin vastauksen khdalla Miten vin tietää, että tarkasteltava asia X n sellainen kuin väitän? Kkemuksellisessa ppimisessa reflekti n avain piskelijan timintaan ja tdelliseen saamiseen sekä uusien ammatillisten haasteiden näkemiseen. Reflekti paljastaa, nk piskelijan timinta teknisesti ikeaa ja tehkasta (timinnallinen ammatillisuus), millainen hänen ammatillisuus n suhteessa ammattiin (arviiva ammatillisuus), ja miten kyseenalaistavaa ja uusista näkökulmista timintaa tarkastelevaa piskelijan timinta n (kriittinen
34 ammatillisuus). Kkemuksellisessa ppimisessa reflektita vi tapahtua timinnan aikana - Reflectin n actin - tai timinnan jälkeen reflectin upn actin. (Mezirw 1995; Vänskä 2000, ks. Klb 1984; Karvinen - Niinikski 2007) Kkemukselliseen ppimiseen hjaamista havainnllistaa seuraava kuvi: Uuden merkityksen näkyminen arjen timinnassa. Arjen tdellisuuden (lemassa levan saamisen) tarkastelu Mikä n ma tapa timia ja lla lemassa? - Siihen liittyvät merkitykset ja tulkinnat. Uusi jäsennys uusi timinta Nimeäminen Mistä n kyse? Uuden merkityksen antaminen Uusien vaihtehtjen löytäminen Näkökulman laajentaminen Tulevaisuuskysymykset Tulla tietiseksi saamisesta. Merkitysten ja tulkintjen prblematisinti. Kuvi 7. Ohjauskeskustelu ppimisen prsessina (Vänskä ym. 2011, 69; Vänskä 2000, ks. Klb 1984) Ohjaustyöskentelyssä sinulla n tilaisuus tutustua ja kiinnstua piskelijan tarinasta. Ohjaus alkaa pysähtymisestä piskelijan kanssa hänen lemassa levan saamisensa vierelle: Mikä n piskelijan tapa timia ja lla lemassa? Mitä merkityksiä ja tulkintja hän liittää tapaansa timia ja lla? Kysymys n lemassa levan saamisen nimeämisestä ja näkyväksi tekemisestä, siitä tietiseksi tulemisesta sekä siihen liittyvien merkitysten ja tulkintjen prblematisinnista.