- 5 - f l f Î.Ï 1- V. mustaa. Tï.rnL. on syytä ottaa huomoon, '.cun erote tätlä har'ct len tahtonut oanoo ttän, en allj'ân tavalla pelotellaksen, vr-r. palauttaaksen mur-tn?en ajan, joka sllon vallts. (Yälhuu^r; ^orvarcto ol cllon rr^cs k^t)na] lsta. lyt e tarvtse ntf joukkojp koot". Ntä on rttäväst porvareua kr vtettävänä. ' on tpllf horktt^^va, m t.: me tfssä kokouksessa n^'/'t?" Tme st", Mt."' medän on teht'vâ. Tl'nne on jctetty ruoluetomkunnan uole-- eräs ehdotus, jonke uoluetomkunnnssa hyv"ksy 5 j-''sentf' nelj-'n asettuessa clle kannalle, e'tä n'tâ ponsa e t"ll^ sen- ^-n vo" r. hyväksyä, vaan ols puolueneuvoston asetettava jonknl.-^nen ^ kunta, jos se kntsoo sen tarpeell'seks. Sk: l rcun huomfsn, n"'^. tovl-r Fosonen tek tr Hasen ehdotuksen. Pyytäsn stä '<rnnatt. -.ntsen t'nân ar:an kästtelyltä puol u«-tom kunn^ sa. Tämän ^cvc - ^-eto, jok?- ;:Gt-f sen täylläkn. Hän mants, ettr, het' elen lta. "vrlâ kokoontunut muutama ^>uoluetomkunnan jä sen" 'hdersä neuvotte-lama an tr stä ponslauselmasta. E ss maltettu odottaa.'uoluetomkunnan kokousta. ^nulta on trsr.ä alla er"ner r er r "- th. lun se!:uva r.taa nn s^-^lvästl melaloja, ertän V r^l, (luk ehdotuksen) Tämäh:'n ;erktsf^, e-^tr me julstrd l n-fn koko -npnlma: le. (Ket-:: - juj-zsuuteen) Tmä e -^.^sy ' ^ fs:-". Crto H'hnr:," 'so hucm-r, e-^tä t'nmrnen ols vaarll'^'" ja hr n r 'enskn r en k-rjaamaan. Kun tähän :onslause maan ' t-hclt/. tehtn muutama ehdotuksa, jotta se ols saatu lähem.."'"' yk-mu^lsyyttä, nn nt" e enemmstä hyväksynyt. Py^-dän e^ltt;" ne kohdat, john halus-nme muutoksa. Ehdotuksensa, joka on jr^-^' avan tarpeettomast vtattn vallankaappaushan :kesn. 'luollaseen sekkaan e ole knntettävä huomota, kun nstä e anakaan mtään tedetä. Mtä tulee stten ehdotettuun toseen Donteen, nn snähän sanotaan "Jatkuvssa neuvottelussa halltuksen on pyrttävä saamaan levennyksä". T^ssä ruhutarn kolmesta neljrrfc.'- trrkerstä kohdasta, mutta jrtetärm mantsematta eräs hyvn trrkeä kohta, nm. rajoja koskeva. Karjalan kysymystä koskeva. Kyllä ka snr ols ^vrttävä saamaan akaan levenn-^ks'". Jokanen k!'sttää, että maa-aluekysymykseen e sos.-dem. ^^uolueen keskuudessa voda olla knnttäm'ttä huomota. vnr ta se ols vaarallsta ja haluan mustuttaa nstä tedosp, jota Tukholmasta käsn melle a ka? ämmn manttn, ^llon menttn herra Semjonovn lausun en, että n."hn levennyksn tuls kuulumaan V-mr, Sa-aaankenava, Vuoksenla. akso ja Vrrtslä ja tukholmalanen konmunstleht Ny Dap krjo t nrhn akohn useam aam kertaan, ette Feuvostoltolle muutama klometr maata ^nne ta tänne merktse mtään. Kuten olenrne saaneet nrhdä uussta ehdosta, se on merknnyt k ltenkn äärettömän ^aljon, mutta unoltr.a puolueen ponsssa tällä'nen kysymys, se ols väärn. Neuvotteluja ols koetettava r>tää vrelle, mutta yhtä tärkeätä on sanoa, että ehtoja tällasnaa e voda hyväksyä, ja sen vuoks olen kannattanut stä, että puolueneuvoston valtfeema valokunta sas näden estettyjen ajatusten nohjalla ja ottaan huomoon myöskn paperssa estetvt näkökohdat valmstaa ehdotuksensa. r <* K'.: r. ; 4 ' \ r;^:!/' 'n cnnotaan: "ruolutleuvoston kokous samalla kun se - - - - - r ja v-!ceat tvttää". Estrfme lausuttavaks: - - sellasnaen -rhdottomat hyvrksy"". S raavost- ens-joäsestä ponnesta ehdotn postettavaks, mhn 'osonen t-ällä k'nntt huomota nm. sanat, "Näden ehtojen peraatteellsta hylk-rm st", joka merktss r-un tunnustelujen katkasemsta." Tätäkään e hyväksytty ekä tr'.n vmesen jälkestä svulausetta, jossa mnun krs ttääk^^en
' -1 r f ". j. r,..1 - ' Tl :< L 1 t e!;g 'f^.. ',.., '. L^cr-'j-n.víí -. 'Ä r f! jt' <t! t Tanner : Mnun täytyy vr,hän ajan pl^'sta postua tsltä, jónca vuoks pyysn puheenvuoron akasemn. Tr'm', on stä ontunen kes'ostelu, että tí'elr e tse menettelytapaan nähden olla er meltä. Kakk sanovnt, että rauhaan pyrtään, ekä kukaan ole uskaltanut sanoa, että nämä ehdot on sellasnaan hyväks^rbtävä. Mstä me oken rtelemme? (Välhuuuto: Taktkasta) Puoluetomkunnassa vähemmstö"n jääneet ovat sanoneet, että jatketaan keskusteluja. Mnä sanon van, että mnä en tovo n'stä mtään. Ntä on jatkettu jo vs kuukautta. Keto nojautu shen, että nämv ovat Neuvostolton ehdotuksa. Mnä tedän Paaskven melpteen tarkkaan. Häh kuvttelee, että hähn vodaan saada leven-.1
- 35 - nyksä. Hän nm. vakuutt, ette Staln ekä Neuvostolton halltus jätä tätä asaa kaatumaan esm. demoblsomskysymykseen. ^ Samaa hän sano vahngonkorvauskysymyksestä. Hän yrtt parhaansa,! mutta e saanut yhtään myönnytyksä. - Paaskv on hyvn pessmstnen luonteeltaan, on ana Venäjän ja Suomen suhtesn nähden ollut pessmst. Senvuoks hän on tappomelalan levttäjä. Nämä kakk herrat ja rouvat käyvät joka vkko hänen puhellaan. Ehkä se ol joka tonen vkko. Pekkala luk täällä ptkän jutun, joka ol Paaskven hallussa olevasta asakrjasta. Mnä tahtosn Kedolle yhteen asaan vastata. Hän on usen ratsastanut sllä, että hän on antanut hyvä neuvoja, mutta ntä e ole kuultu. Pyydän kysyä, kunka Keto ols vonut vuos stten saksalasten täällä ollessa saada rauhan. Stä e ols tullut yhtään mtään. Sen vuoks koko loru rauhan solmamsesta akasemmn ol sula mahdottomuus. Pekkalalle olsn halunnut lausua myös jotan, mutta hän on postunut. Hän puhu paljon v:n 1938 kysymyksstä, mutta hän anto ykspuolsen kuvan. Tahtosn sanoa, että ntä keskusteluja e käynyt vrallnen Neuvostoltto, vaan eräs lähettläs tän:>ä, joka sttem- ' mn osottautu GPU:n meheks. Hänen juttujaan e votu ottaa vakavalta kannalta ja hänen vaatmuksensa olvat sllon semmoset, ette kukaan v. 1938 ols vonut nhn suostua. Sllonhan Venäjä vaat meltä erätä saara y.m. 'f',f Kun ajattelee melalaa v. 1938, nn kukaan e ols uskonut nhn votavan mennä. Kun täällä on nn paljon puhuttu stä, mtä neuvoja Ruotssta annetaan melle ja kun Ketokn shen puuttu, nn mnun teks mel eräästä luottamuksellsesta papersta jotan tedottaa. Tässä kerrotaan keskustelusta Ruotsn ulkomnster Gnthern kanssa. Hän on medän lähettläällemme kertonut rauhan asasta. Hän mantsee, että hänen luokseen tul Neuvostolton lähetystöneuvos Semjanov näyttämään Neuvostolton rauhanehtoja. Hän ol het sanonut Semjanovlle, että hänen melestään e vo tulla kysymystäkään stä, että Suom hyväksys nämä ehdot. Tässä yhteydessä hän ol lähnnä kosketellut ensmmästä kohtaa, joka käytännössä merktsee, että Suom e sas
L t e ^ h ' - 36 - rauhaa, vaan vahtas anoastabn sodassa puolta. puhunut vahngonkorvausvaatmukstbta, mahdottomaks hyväksyä. Hän ol myöskn jonka hän myöskn katso yhtä Lsäks hän ol sanonut, että nyt estetyt ehdot evät ollenkaan vastanneet stä, mtä rouva Kollontay Ja Sem- Vo onmaa: Täällä on kuultu ranun melestrn jokseenkn kevytmelsä puheta tlanteesta.ynj katson, että medän maamme on joutunut u-^-pkujaen ja emme vo ñjetellekean mnkäänmosta okeudenraukasta rauhaa.ke olemme onnettomuudessa, haaksrkossa ja täällä yhtä meltä stä, että olemme pe] losessa tlanteessa.med.^n täytyy» ollaan janov er tlasuuksssa olvat lmottaneet hänelle a ulkomns- tässä asassa olla sovussa, nnkun ollaankn.kakk ovat yksmelsä j 5' \ H ' terön vrkamehlle. Sem;Janov ol aluks torjunut nämä huomautukset johon Günther ol vastannut, että tähän e emjanovlla ollut m tään Ptä,että ols koetettava päästä eteenpän*. On turhaa puhna ehdottornaate antauturasesta. Se, joka on joutunut henn-envaaraan, e ole ehdotonta t rf okeutta. Stten ol mnster velä sanonut Semjanovlle, että nyt näyttää sltä, ette Venäjä pyrkään ensnkään rauhaan Suomen kanssa, sllä jos sen rauhantahto todella ols vlptön, ols sen estettävä sellaset ehdot, jotka suomalaslla on mahdollsuus syä. Lopuks ol Günther pyytänyt, että Semjanov esttäs halltfc selleen, mtä hän ol sanonut. Stten mnut yllätt eräs kaks pävää stten sattunut tapahtaj saadessan sähkösanoman meheltä, tunne, everst Bratt'lta. hyväl jota en koskaan ole tavannut enkä joka krjottelee Stockholms Tdnngenn Hänen sähkösanomansa kuulu nän: "Merkt vttaavat shen, että englantlasen valton ja englantlanen opnum pan tulevat huomaamaan, että Saksasta tuleva vaara Suur-Brtannalle pan on ohtse ja että venälänen mannermaamperalsm on ottanut Saksan pakan. Tämä vo ssältää Europalle»uuren mahdollsuuden ja merktä myöskn Suomelle mahdollsuuksa, jos Saksa vo velä vähän akaa kestää." En kästä, mtä ahetta tällä mnulle tuntemattomal' la herralla on sähköttää, elle hänellä ole tarkempa tetoja. Hän nähtäväst tahtoo vhjata, että odottakaa. Kaken kakkaan keskustelu on näyttänyt, kunka hämärä tää j tu on. Nnkun alustavassa lausunnossan sanon: ehdot tedämme, mutta tosta tetä emme tedä. suus. Sllä vo tarjoutua joku mahdoll' Tällä tellä e tarjoudu mtään mahdollsuutta. Malm^, Lasslat Sal<^ antautumsta, jos koettaa pelastautua stä. Me olemme tässä,tlanteessa ja käytännöllsest en näe mtään muutr mandollsuutta kun että keskusteluja jatketjban. Haaksrkkosen täytyy tarttua shen kenoon, se on hyvn vähän lupaava. Mutta onhan jo muodollnen syy jatkaa keskusteluja, vekka koska melle asetetut ehdot ovat selväst avon mahdottomat. Ja mnä tovon, että halltus menee eduskunnan edelle, jonka eduskunnan porvarllnen joukko lmesest on ollut jyrkän hylkäämsen keskustelujen katkasemsen "cannalla okeastran koko ajan. On hyvä, että medän halatuksemme stä huolmatta on T?tänyt vrellä ja keskustelua ja tovoa, että eduskunnan keltesestä päätöksestä huolmatta halltus käyttää tätä tlasuutta sllä tavalla, ette annan skustelujen katketa''^ l'.tt stten seuraa, stä on r kästyksä. En tahdo shen puuttua. Omasta puolestan olen kyllä nden perusajatusten kannalla, Jota to- ver "^ekkela on esttänyt. En näe mtään muuta mehdollf=uutta. Olen va- k'utettt stä, että kuta ptemm^llle srrämme rauhantekommé, stä huo- ^ nc-jnat ehdot saamme. Melle on tärkeätä pysyä rauhankeskustelussa knn'. Kun mellä on se moraalnen tetosuus, että omme ole syypäät tähän sotaan Mt nn mellä täytyy olla tovoa stä, että kun rauha maalmassa tulee, l " saamme sllon okeuden tukea. Olen samra meltä Tannern kanssa stä, ' ^ että medän tulevasuutemme turvaamnen on suureks osaks rpwvanen j' ; Länsvsllosta ja se on luultavast se tonen asa, josta olemme yks- ^ melsä ja se on han elnehto.toset tovovat stä enemmän, toset vähemmän.mnä uskon,että hyöty stä tulee vasta ptemmän ajan kuluttua. ', l 1 ).'" ' '^ 1 Voonmaa: Täällä m kuultu mnun melestän jokseenk^ E mssään tapauksessa nn kauan kun.sodmme. Täällä on sanottu, että kevytmelsä puheta tlajteesta. Mnä katson, että medänma sota kestää velä kauan.avan nn. Se vo kestää velä kauan.saksalla on joutunut umpkujaan jf^ emme vo ajatellakaan mnkäänmosta ol^el on voma velä jälellä. Puhutaan myüs mahnnoususta. En usko, että 1 t denmukasta rauhaa..^me olemme^onnettomuudeasa. haakarkossa ja ' * se ens otteella onnstuu.mutta tämä ptkälle kestämnen melle on juur voaralls+a. ^hen kakken väh.mmän perusta'sn. Kuka vo uskoa stä, että Enf^lant on kovnkaan valms hettämään Venäjän ystävyyden ja luopu^ ^ H f ā
n?an Saksen cukstamsest-^.eköhän ole ^keramn a jateltave, e^tä En^:. ja Yhdysvallat rupeavat Neuvostolttoa ahdstamaan vasta rtten/^u Jaksssta selvnneet. Senvuoks on to-otonta a ja tela, ett nn kaur-. L t e flq r Saksa on kukstama tt^, melle tuls mtään muuta kun ankprea tuo Mnr arvelen,e^tä melle ols eduks nn ^an kun mshdollsta - rt trstr s-odasta. Sllon saavuttasmme -^^nsvaltojen ystävyyden.'«; medän kutenkn olv T)/rtt vä.mnä arvelen,et^ä ST»ekul?^to rnrv nvurtc t" r haavf^a on verr-^ttan.medrn sotnmme on kumm;. ' hl f s :t' t n b 'l c M däksen avnn nn kallnen sota ja vakka mtenk/ suursod^.n käy, nr ' akel] nen «^ota tulee kutenkn ratkr<stavaks akallr ^a.medä: - tp.mme on hyvn mustot toveet snä suhteensa, -^^ckko Venäjäkn on v.^lt^ rnpdän nl-rut^r^-nme ja avan ^^ar^an ^y-tyy nujerfe-am v. dät.' ten valvosmme omn etujemme, jos krehtsmme rauhan tekop.onhan että jos olemme rouh^m tehneet Ven"jän nn e metä vodn ' sllä tavalla kun -llon jos emme ole rauhaa tehneet. Mtä Saksaan tulee,nn on kevytmelstä, että jatkasmme ne''-;. kansamme tuhoon verasta Saksan vuoks.olen tosta meltä kun tover;;- 'dsto r-nä, jos kc-tamme rtautua Saksasta.Jos kuka on täyttänj^.'nuuten^r= nspveljeänsä kohtaan, nn se on Suom. Se on pjk^^^rut jc enen avun,mtä se on saanut.e kulcaan,e ^^nakaan halltus ekä tunne dtään '^-«evclsc- musta Saksan ^-anssp. Snä on tetyst jotc-cn salf^ LS^ mukrp, mutt^' e halltukeen ekä ef^uskunnan kansan te'^,^"^-. Jos S; ksalle vleensr ru^^eaa huonost soda^^sa käymärn, nn luulsn,''" tr \l\ tk" ut"nruol täällä J:'?"meren rannalla on se,joko. ensmmse'<? vedet.'tn nos, kun tse em;maata on suojeltava. Emmehän me avan kärsmyksä vo täst; selvtä. Ltä elntarveasohn t Qee, nn kyllä elntarpeden levere^r" alkaa lo^\dua, jos Saksa alkaa hävtr. E sllä ole sllon s' hen Pekkala: Mnä olen muutaman sanan velkaa tover Aaltoselle. Hän r>uheemmorossaan huomautt rtä, että en ols lähtenyt puhtaast suomnlas-krnsallselta pohjalta estyksessän. Cyllä mnun melestän se tulknta ol avan väärä, jonks Aaltonen mnun lausunnostan anto, sllä mnähln nmenomaan lausunnossan sanon, että Venäjä on p na ollut se maa, jota medän on ana tähy- n^^t pelätä. Nmenomapn huomautn myöskn, että Venäjällä e ole ollut mtään moraalsa ekä okeudenmu''-as a vaatmuksa. Tohdon van osottaa sen, että medän u]kopoltkkamme Venäjä-n nrhden e ole koko akana ollut okea. Ss torjun sen syytöksen, jonka Aaltonen mnua vastaan hett. Valtettavast rn kuullut stä puheen vuoroa, jonka Tanner pt. Olen kuullut, että hän sano, että neuvottelut V. 1938 evät olleet mtään vrallsa neuvotteluja, vaan jonkun O^Vn ar^entn. Tämä herra ol sllonen Neuvostolton lähetystöshteer Jartse. Kun halltuksen taholla oltn epätetosa, mnkälaset valtuudet tälle herralla ol, annettn tutka asa. Stä krjotettn 38 svua ptkä lausuntb, jossa tultn shen tulokseen, että kyllä tämä. on herra, joka on otettava vakavalta kannalta. 'y l ' l " : - f 1 J M;:','; r..1 lsuuksakaan.tosn kyllä melle estetään vrallsa laskelma, Arttu' ^ehtsen laskelma,eltä kak;-:en edullsnta tae le on sotr.. Cl jtten kusessa sodcsso Venäjää vastaan, se on johtop^ätcs ^-eht? n kelmstä.mnä katson vähän samalta kannalta sotakorvausasaa.kyll^' on--' «^ että sota maksaa paljon enemmän. M llä e ole sen kallmpaa omssuutt; kun juoret mehet. \ J1«' Palataksen käytänncllsn asohn tovosn hartaast, ett^' lueneuvosto laats r-ellaset ponnet, jotka velvottasvat halltuet eduskuntaryhm;ä kakn mokomn yllä:r.tä:nä.än keskusteluja nn synkltä kun ne nävtt-vätlcn.
/ e./ ^ ^ /f^ 1.-M H.: P ö y t ä k r j a Sos.-dem. P u o l u e n e u v o s t o n cojcouksesta 22/10-1944. Laatnut: J.;, Janatunen. 1. 'J.' y :(j
Pöytäkrja, Joka tehtn Sosaldemokraattsen Puolueneuvoston colcoulcsesta Helsngssä Eduskuntatalossa 22. pävänä lokakuuta 1944, Puhetta joht Puoluetomkunnan puneenjohtaja Vänö V, S a 1 o- V a a r a Ja pöytäkrjan laat J.E. Janatunen. 1 5. Puoluetomkunnan puheenjohtajan Vänö V. Salov a a r a n lmotettua, että puolueen sääntöjen 40 :n : - l mukaan hänen on Johdettava puhetta tässä kokouksessa sekä kutsuttua pöytäkrjaa ptämään tomtsja J.E. Janatusen, tomtettn nmenhuuto, Jollon havattn, että saapuvlla olvat Puolueneuvoston päätösvaltaset jäsenet, nmttän: Puoluetomkunnasta: Vänö V. Salovaara, Aleks Aaltonen, J.w. Keto, Vänö Tauer, kauno Pekkala, Sylv-Kyllkk Klp, Gunnar Andersson Ja Eno Klp sekä varajäsenet Sulo Mannnen, Srul Palonen Ja Cnn Hltunen; er vaalprestä olvat saapuvlla päätösvaltasna Jäsennä: Uudenmaan läänn vaalprstä: Juho Lanto Ja Jalmar Vuornen; lurun 1. 4!' t eteläsestä vaalprstä: M.E. Lehtnen; Turun 1. pohj. vaalprstä: Vhtor Pallla Ja Valter Kuusela; Hämeen 1. etel vaalprstä: Teoflus Kavos Ja El Seppälä; Hämeen 1. pohj. vaalprstä: S.E. Mäknen Ja Arttur Vasama; Vpurn 1. länt. vaalprstä: Eml Kerman Ja urho Lappalanen; j Vpurn 1. t. vaalprstä: Rkhard Nurmnen; Mkkeln 1. vaalprstä: J.V. Lötjönen; Kuopon 1. lä.t. vaalprstäyrjö Nurm; Kuopon 1. t. vaalprstä: A.J. Kosonen; Vaasan 1. t. vaalprstäjkaarlo Hämälänen Ja Vljo etel. Autoj Vaasan l.ajaox^ vaalprstävljo Vuornen; Vaasan 1. pohj. vaalprstä:kalle Palm; Oulun 1. vaalprstä; Vlle Ervast; Lapn 1. vaalprstäsvlle Järv; Ja Suomen Ruotsalasesta lyöväenltosta (J^nlands Svenska Arhetarförbund): Albert Lassla. Prtomkunta edustvat: Uudenmaan prtomkuntaa Eml Palonen; Turun 1. etel. prtomkuntaa Yrjö Helenus; Satakunnan prtomkuntaa Jukka Aaltonen; Hämeen 1. etel. prtomkuntaa Vhtor Vejanen Ja Kust Kaukovaara; Hämeen 1. pohj. prtomkuntaa Kustaa Alanko Ja O.e. Kotranta;
[ ^ ' M 2. Vpurn 1. länt. prtoulcuntaa Arvo Lavo; Vpurn 1. t. prtoflcurtaa Eml Poet; kkkeln 1, prtumkun- asettamat ehdot ovat ankarat Ja tulevat monessa suhteessa kovast koettele^aan kansame kestokykyä, mutta nden tark- f taa Onn Kauknen; Kuopon 1. länt. prtokuntaa Uuno kaan täyttämseen on Suomen valtovallsm taholta ryhdytty Salo; Kuopon 1. t. prtonkuntaa Juno Karvonen; Vaa- täysn rehellsessä Ja vlpttömässä melessä vakuutettuna san 1. t. prtomkuntaa Arv Suuronen; Vaasan 1. etel. stä, että vastasuudessa on, mkäl asa mestä rppuu, prtomkuntaa Tom Metsaranta; Vaaean 1. poh.). prto pyrttävä saamaan hyvät Ja' luottamuksellset sunteet tä- f mkuntaa Antt Väsänen; Oulun 1. prtomkuntaa Vänö seen naapurmaahale, koska tällasten suhteden luomnen Nenola; Kajaann alprtomkuntaa Eetu Karjalanen; Ja on maame tsenäsyyden Ja sen kansanvaltasen Järjestelmän Suomen Ruotsalasen l^yöväenlton tomkuntaa K.-A. Fagerholm. edelleen sälymsen välttämätön ehto. En halua puuttua l-^.henrn koskettelemaan maame ulko- 1 Puoluelehtä edustvat: Suomen SosaldemoKraatta Ja ssäpolttsen tlanteen kehttymstä vmeks kuluneen r. Yrjö Marttla; Sosalsta Raf. ^aso Ja Utt MakaL.äk; puolen vuoden akana, koska tover v^^uor tulee täällä esttä- uutta Akaa Vlho Rantanen; HäAeen Kansaa no Seppälä; mään erkseen polttsen tlannekatsauksen. Totean van, et- Kansan Lehteä Jalmar Leno; Eteenpan-lenteä Osmo Vtasalo; tä raskata akoja on takananaxe Ja mona suura koettelemuk- 11 aft- Kansan Vomaa A.J. Kosonen; Savon Kansa Kalle Lapnen; Työn Vomaa Hugo Varjola; Pohjanaan Kansaa ±^avo Vuor Ja sa on yhä edessäl^e. Mutta nyt. Jos koskaan, tarvtaan h^ös puolueem.e taholta selvää ohjelmaa Ja määrätetosta tomn- r l Cl- L. Konttur; Pohjolan Työtä Onn Han; lyölasnuorsoa Sulo taa vodaksemme selvtä maauan suurten tapahtumen keskellä Mannnen; Tulevasuutta Tyyne Levo-Larsson ja Aroetarolaäeta tsenäsenä valtakuntana ja valvoakse^e työtätekevän luokan Ounnar Henrksson. okeuksa kakn käytettävssäml.e olevn kenon. Lsäks ovat saapuvlla : Sos.-dem. lyöläsnagl- Kun puolueneuvosto tällä kertaa kokoontuu, on sen ton edustajana Elsa Perälänen, Sos.-dem. yolasnuorso- eräänä tärkempänä tentävänä päättää puoluekokouksen koolle- ton eductajana Vljo Jyvönen, Sos.-dem. Rattuslton edus- kutsumsesta. Tonen tärkeä tehtävä on keskustella nstä to- tajana Yrjö Saarnen, Sos.-dem. eduskuntaryhmän edustajana Aug. Kuussto, So3.-dem. Penvljeljän Neuvottelukunnan menptestä, john puolueeujue taholta on nykysen tlanteen johdosta ryhdyttävä. Moenmat nämä kysy^kset ovat senlaatusa r edustajana Helmer Leht Ja puolueen tlntarkastajan edusta- että ne vaatvat pernpohjasta harkntaa ja tovottavaa on, Jana lapan Usk. että nstä suortettava keskustelu tuls tapahtumaan puoluet- 2 tame rakentavassa ja sen tomntaa eteenpän vevässä henges- Nmenhuodon tultua tomtetuks puheenjohtaja Salo- sä, nn että tämän hstorallsen kokouksen päätökset tuls- vaara estt seuraavan avauspuheen: vat kotumaan maamnxe sosaldemokraattsen työväenlkkeen onneks ja menestykseks. Tovon, että tämä kokous on onnstuva < l "Puouetomkunan puolesta pyydän lausua puolueneuvoston Jäsenet Ja muut tähän kokoukseen saapuneet osanottajat tervetulleks. On cuunut runsaast kuus kuukautta stä, kun puolueneuvosto vmeks ol koolla. Suura tapahtuma on tämän puolen vuoden akana Laaluassa sattunut Ja omankn maajmxe kohdalta on Jouduttu kokonaan tosenlaseen tlanteeseen, kun mssä sllon elmme, kun puolueneuvosto vmeks ol koolla. Saatnhan vhdonkn solmtuks^ välrauha Neuvostolton ja Brtannan yhdstyneen kunngaskunnan kanssa löytämään sen ten, jota kulken parhaten pystymme sälyttämään maaflme työväenlkkeen nahdollsman eheänä ja tomntakykysenä sekä ohjaamaan koko kansamme onnellsempaa tulevasuutta kohden. Tässä melessä Julstan kokouksen avatuks. 3 }. Pöytäkrjan tarkastajks valttn Jalmar vuornen Ja mll Kerman. vu.e 3y,3.uun 9. pävänä. Xo.n växraunaeop.uk.en.elle
. --rl 4 Puheenjohtaja lmott, että sen jälceen, )cun puoluetonlcurta ol colcoulcsessaan culuvan lokalcuun 6. pävänä äänestyksen Jälkeen päättänyt, että puolueneuvostoa e cutsuta Koolle päättämään puoluekokouksen ajasta, olvat puoluetomkunnan kolme vaknasta ja yks varajasen puoluesääntöjen :n perusteella endottaneet krjeellsest er vaalprjärjestöstä valtulle puolueneuvoston jäsenlle kuluvan kuun 7. pävänä lähettämässään krjeessä, että puolueneuvosto kutsuttasn koole Helsnkn lokakuun 22. päväks. Tään ehdotuksen olvat kakk er vaalprestä valtut puolueneuvoston jäsenet nyväkcyneet, joten puolueneuvoston koollekutsumsta ehdotetuks päväks ol kannattanut 26 puolueneuvoston vaknasesta jäsenestä, Kun tämä ol puoluetomkunnassa todettu, ol puolueneuvoston jäsenlle lähetetty puoluesääntöjen edellyttämä, nän kuuluva krjeelnen kokouskutsu: "Helsnk, 12. pävänä lokak. 944. Penna Tervo, Hekk Pohja, Eno Lehtnen, Eml Hrvonen, yrjö Klpelänen, Julus Klam, Arv Hautamäk, E. Rsa, Ann Rnne, Vänö Ahde, Laur lppanen, Snto Vanonpää, Kerttu luomnen,erkk Lähteenmäk, V. Kakelänen, Paul Martnmäk, Nlo Ptkäslta, uuno Takk, Matt Kumpulanen, Eml Skog, Ernst Lähde, Valto Käkelä,- Olav lajala, Raf. Rnne ja rja Salmela. 7 Otettn kästeltäväks kysymys puoluekokouksen koollecutsumsesta. Asan esttel kokoukselle puolueshteer Aleks Aaltonen, lausuen seuraavaa: (Kts. Lte n:o 1.) Asasta keskusteltaessa käytt ensmasen puheenvuoron jju^. S-^»' Ensnnäkn tahtosn nuomauttaa, että kokouksen työjärjestyksen ols ptänyt olla tosenlasen, sllä tover movdn tlanneselostus ols valassut aka tavalla asaa. Hännän on halltuksessa ulkoasanvalokunnan jäsen ja tetää pareamn kun kukaan täällä olevsta, mllanen tlanne maassamme on, mu^ta työjärjestys tul Jo hyväksytyks enkä mnä tee tosta ehdotusta. Puoluetomkunnan enemmstö tek päätöksensä puoluekokouk-!mm Sosaldemokraattsen Puolueen Puolueneuvoston kokous sen ajan määräämsestä nllä valtuukslla, jota puolueneuvos- pdetään Helsngssä Eduskuntatalossa sosademoraatt- to ol slle antanut, ja sen vuoks katsottn, ene nmeno- sen eduskutaryhfän kokousnuoneessa sunnuntana maan tämän asan tähden olut tarpeellsta kutsua puolueneuvos- lokakuun 22. pävänä alkaen klo Q. toa Koolle, vakka kyllä hyvn ymmärrä»mekn, että tällasna Asalsta. vakena ja erkoslaatusna polttsna kausna puolueneuvos- 1. Päätetään puoluekokouksen koollekutsumsesta. ton Jäsenet haluavat muuten kokoontua pohtmaan asota. Jos 3. Keskustellaan muuttuneen tlanteen puolueelle asetta- nyt ajattelemme puoluekokouksen akaa, nn on lman muuta sel- msta vaatmukssta. 3. Kuut mahdollsest eslle otettavat asat. vää, että kakken tärkem^äks asaks, mkä puoluekokouksessa ratkastaan, tulee muodostumaan suhtautumnen tulevn vaa- 1 Vänö V. Salovaara, Aleks Aaltonen, lehn. Nämä vaalt tulevat ratkasevast vakuttaaan puolu- puoluetomkunnan puheen- Johtaja, puolueshteer eeme koko olemassaoloon. Sos.-dem. puoluenan on puolue, jossa on tavattoman paljon äänestäjä, mutta suhteellsen vähän jä- Kokous todettn sääntöjen mukaan koollekutsutuks ja senä. Jotta puolue sälyttäs merktyksensä, on medän otettava päätösvaltaseks huomoon myöskn äänestäjät ekä anoastaan puolueen jäsenä, ja 5 nyt juur euurten äänestäjäjoukkojen keskuudessa on olemassa Hyväksyttn kokuuksen työjärjestys, joka ssälty puo- sellanen kuohumstla, että on vakeata avan nänä vkko- lueneuvoston jäsenlle lähetettyyn kokouskutsuun. na mllään tavalla hahmotella, mnkälasn ohjelmn vaalehn on lähdettävä. Medän on tasteltava ennen kakkea sosalda- Läsnäolo-okeus myönnettn pyynnöstä seuraavlle -^raattssta valtsjosta ja ^öskn nstä, jotka ovat
meltä, että puolueneuvostoa e saa pakolla tällasssa tär- puolueemme ulkopuolella. Sen vuoks puoluetomkunnan enel-^jnstö ol etä meltä, että puoluekokous on järjestettävä tarpeek- kessä asossa. Puhuja pt tarpeellsena uusen puoluekokousedustajan vaalen tomttamsta, slla medän väkemme ol m - 4 s ajossa, mutta kutenkn nn lähellä vaaleja, että tlanne on vaalehn nähden selvä, Sos.-dem. puolueessa on ollut vanha suurelta osaltaan vme keväänä puoluekokousedustaja valttaessa joko lnnotustössä ta asepalveluksessa. Puoluekokouk- f käytäntö, että puoluekokous on pdetty kuukautta ta kahta en- sen päätöksllä tuls olemaan suuremp kantavuus, jos uudet nen vaaleja ja jos, nnkun akasempna akona usen tapah- puoluekokousedustajan vaalt tomtettasn. Samalla me otta- tu, ettäkx eduskunta hajotettn, nn sllon pdettn ylmääränen puoluekokous. Ol selvää, että me halusmme tässä snme aseet nltä, Jotka nousevat metä vastaan. K u u s s t o huomautt, että sos.-dem. eduskunta-.r. suhteessa noudattaa puoltleen vanhoja traatota ja suunntel- ryhmän kannalta on tärkeätä, että puoluekokous vtottas sen la puoluekokouksen pdettäväks Juur vähän ennen vaaleja. Kope- ten. Jota ryhmän on vastasuudessa kuljettava. Polttsen sel- ast pdettävä puoluekokous e tos tällä hetkellä mnkäänlas- vttelyn vuoks on välttämätöntä saada puoluekokous nopeast ta ratkasua ekä mtään selvä lnjoja puolueelle, vaan ols koolle. Rntamlta palaavat vovat kjr-lä järjestöjen kokoukss- lmestä, että jos esm. marraskuussa pdettäsn puoluekokous, nn avsln het täytys ryhtyä järjestämään yläarästä puoluekokousta. Onko ss tarpeellsta, että avan lyhyen ajan, non kolmen kuukauden ssällä, pdettäsn kaks puoluekokousta? Sen vuoks puoluetomkunta vhä edelldenkn ehdottaa sa antaa evästyksä puoluekokousedustajlle. M a n n ne n: On kulunut ptkä aka stä, kun puoluekokous vmeks ol koolla. Nyt odotetaan kakkalla puoluejärjestojen keskuudessa, että puoluekokous arvovaltasena elmenä kokoontus mahdollsmman pan määrttelenään tomntalune ' r'tt rl ' 1 m f l"''-! puolueneuvoston paätattäväks. että puoluekokous udetä^ tar- suuntavvat ja sanomaan sanansa polttsssa k;ysymyksssä, paaks alolaaa ennen vaalea.la että puqlua]cqkqukgan pävämää- jotka nyt ovat esllä. Kästyksen mukaan e ole mnkäänlasta r-yä a nyt ratka:-tals. koska valtoneuvosto nnottanee läh- syytä stoa puoluekokousta vaalehn. Se, että useat puolueko- vkkona, mllon vaalt tomtetaan, vaan.ätettäsn puolue- koukset ovat osuneet samohn akohn, johtuu pelkästään sat- ; «tomkunnan tahtäväka kokouksen alan määräämnen sten, että Koj^gUg PtU^ttäYäKgt kuuks^ul^t^ m m tumasta. Jo yksnomaan polttsen selvtyksen vuoks ptäsn puoluekokouksen ptämstä tärkeänä, koska tapahtuuat kulkevat SU f!, Kun puoluekokousedustajan vaal tapahtu avan tosenlasssa olosuhtessa kun tällä hetkellä valltsee ja vaalenn nopeast eteenpän. Jos ols ryhdyttävä järjestämään kreellsest uusa puoluekokousedustajan vaaleja, nn herää kysy- osanotto ol hyvn lameata, ols medän melestämme s^ytä mys, mllä tavalla Karjalan puolueväen edustus järjestettä- järjestää uudet puoluekokousedustan vaalt ertysest sen vuoks, että työvelvollsuudesta ja asepalveluksesta kotutu- sn; Onko se jätettävä kokonaan valle edustusta? Edelleen on huomattava, että puoluekokousedustajan vaal on suortettava m vat sasvat äänestää. KUn on tullut tedoks, että kotutta- vmestään 6 vkkoa ennen kokousta. NJyöskn eduskuntavaalt mnen tulee tapahtumaan odotettua nopeanmn ja avan parssa on saatava akaan, mtä pkemdn sen paremp, ^ykynen eduskun- vkossa suurn osa armejastame kotutetaan, ols sen vuok- ta on stunut jo lan kauan. Nänollen saattas käydä nnkn 1 a s luonnollsta, että rntamllamme monta vuotta tastelleet puoluetoverme, jotka kutenkn muodostavat aktvsmman osan puolueestanme, sasvat ottaa osaa puolueäänestykseen valtta- että emte vos ptää puoluekokousta ennen eduskuntavaaleja. Stten herää kysymys, kunka ja mllä perustella peruutetaan akasemmn valttujen puoluekokousedustajan valtuudet. Olen essa edsutaja puoluekokoukseemrue. Sen vuoks ehdotan, että ss stä Ueltä, että puoluekokous on polttsen tlanteen l puolueneuvosto päättäs myös.järjestää uudet puoluekokousedua- vuoks pdettävä Lahdollsmman pan. tajavaalt, Keto: (lausunto ltteenä n:o 2). Vuor nen huomautt aluks olevansa tyytyvänen sen johdosta, että puolueneuvosto on kutsuttu koo/.. ^uuxe, Ollen stä Alanko: Tuon tervesä punasesta pohjos-hämeestä. En malta olla hmettelemättä stä, että me saamme joka kerran tuulla täällä kukkotappeua. Täällä j, N, af on puhuttu puoluelcocouc sen
PBBP coollelcuteunlsesta, mutta ylenen kästys, lulcäl mnä olen huomannut, on se, että mtä pkemmn kokous pdetään, sen paremp. puolueen Johdon täydellstä uusmsta. Tuommosa esmerkkejä saattas helsnklästen puoluetoveren edesottamukssta manta Palm: totean van tyydytyksellä, että puolueneuvosto on mutakn. Vmenen lee Sosaldemokraatn tomtuksessa tapahtunut, mutta sen ka kokous myöhemmn selvttänee Ja se e anakaan kutsuttu koolle. Kun puoluetomkunnalle annettn valtuus määrätä ole mllään tavalla eduks sos.-dem, työväenlkkeelle. Tover Man- puoluekokouksen aka, en vonut aavstaa, että puoluetomkunnassa nnen sano, että mllä perusteella otetaan valtuudet pos nltä. vos syntyä tällasta ermelsyyttä. Puoluetomkunnan enemmstön kanta puoluekokouksen edelleen lykkäämsestä e tunnu rttä- Jotka puolueäänestyksessä tulvat valtuks. Säännöt evät stä sano mtään, enkä mnä tedä, kenellä lenee okeus lähteä kumoa-! F vän harktulta. Maaseudulla on odotettu kun aurngon nousua, ml- maan tomtettuja vaaleja. Puoluekokouksen ajan suhteen on otettava lon puoluekokous kutsutaan koolle. Täällä stumme Ja rtelemme huomoon, että menee kuus vkkoa shen, ennenkun saamne valms- h» puoluekokouksen ptämsestä, vakka Jokaselle ptäs olla selvänä, telut järjestössä shen mttaan, että puoluekokousbdustajan vaa- että puoluekokous on saatava Lahdollsmman pan koolle vtotta- lt vodaan tomttaa. Sllon olemme ehdottomast jääneet kärry- maan puolueelle selvän ten Ja ne yleset suuntavvat, jota to- jen alle Ja puolueen vastustajat ehtvät saada lnjat selvks. mnnassanme on vastasuudessa noudatettava. rmoluekokouksen tehtä- Puoluekokousedustajan vaalt tomtettn vme vuoden Jä- aa- vänä on myöskn uuden p uo luet o u kunnan valtsemnen Ja tovotta- sentlastojen perusteella. Mantsen, että esm. Lohjan työväen- vast se onnstuu valtsemaan sellasen, Joka pystyy tommaan yk- yhdstys, joka on kunnallsjärjestön suurn.yhdstys, e ole e- smelsest. ^ydän ss yhtyä puolueshteern ehdotukseen. lsltaan mennessä tlttänyt yhdeltäkään Jäseneltä jäsennaksuja L a n t o huomautt, että puoluekokouksen e välttämättä tar- prtomstoon. Vosn manta Karkklan työväenyhdstyksen to- vtse olla mahdollsmman lähellä eduskuntavaaleja, kykysen tlan- sena. Stä pats on mustettava, että karjalaset järjestöt ovat teen selvttämsen vuoks on puoluekokous saatava nopeast koolle. nyt kokonaan hajalla. Joten ne täytys kokonaan syrjäyttää. Sa- Nurm ol myös stä meltä, että tlanteen selvttämsen-vuoks puoluekokous on kutsuttava nopeast koolle. Jos uudet mon on lata myös Lapn läänssä ja Kajaann alueella. Me JoutusUe todella sellaseen tynkäkokoukseen, Jolla e sttenkään ol- l l t puoluekokousedust^avaalt toa.ltettasn, nn karjalaset Ja s nn suurta arvovaltaa kun sllä, jonka edustajavaalt tom- A peräpohjalaset Jäsvät lman edustusta. tettn vme huhtkuun 16. pävänä. Tovon, että se rtasuus. Palonen pt myös puoluekokouksen nopeata koollekutsu- Joka täällä on vallnnut, päättys shen yhteseen sopmukseen, f mstä välttämättömänä, huomauttaen, että Järjestöllä on velä t-! lasuus Järjestää valtsemlleen edustajlle evästyskokouksa. Tämän että saatasn puoluekokous koolle vtottamaan stä tetä, jota sos.-dem. työväenlkkeen on maassamne kuljettava. Klp, Jälkeen puhuja Jatko: Tuntuu vähän kävältä tarttua tällaseen asaan k^-sks, kun ana huomaa, että nhn kytkeytyy myös persoonakysymyksä. En tedä, mstä alkas tä?lä Helsngessä tlannetta selvttää. Mnua hmetyttää se, että vanhat helsnkläset puoluetovert muuttelevat puolueosastosta toseen Ja stä tetä hakevat tuulta spensä alle. Jotta vosvat saada paremn äänensä kuuluvlle. Puolueeseen on lttynyt mm. tohtor Htonen, Joka akasemmn esnty porvaren lstolla. hmetyttää, että tässä puolueessa saavat vastanousseet tulokkaat nn suuren sanavallan, että uskaltavat Jopa tulla kunnallsjärjestön kokoukseen sanomaar, että puolueen johdossa on tehtävä täydellnen suursvous. Ja tohtor Ruudulla, Jonka puolueen lakkauttamsesta on tämän pävän lehdessä Eno: Joku sano, että hyvn puhuttu Palosen puheenvuoron jälkeen. Ehkä mnun järjessän on vkaa, slä mnä en kästä, mtä tekemstä tällä puheenvuorolla on kästeltävän asan kanssa. Sllä e ollut mtään tekemstä puoluekokouksen ajan määräämsen kanssa. Mtä esllä olevaan asaan tulee, nn pyysn puheenvuoron okastaksen para täällä estettyä ajatusta. Täällä ovat eräät puolueneuvoston jäsenet saaneet sen kästyksen, että puoluetomkunnan enelustö e ols tahtonut saada koolle puolueneuvostoa. Tämä on tahallnen ja erheellnen väte. Mstään tällasesta e edes ole ollut puhetta. Kysyo^s ol yksnomaan stä, kutsutaank(fc puolueneuvosto koolle määräämään puoluekokouksen akaa. Tästä uutnen, ptäs olla nn suur sananvalta, että hänkn vaat BHB
11. asasta ol puoluetomlcunnassa erävä melptetä. Enemmstön tanolta tedusteltn, elcö mtään luuta asaa ole puolueneuvostolle ja sanottn, että elle muuta asaa ole, nn sllon on tarpeetonta cutsua puolueneuvostoa koolle. Tähän asaan e väherjnstön taholta tullut mtään vastausta. E ss ollenkaan ole kysynys stä, ette puolueneuvostoa ols melellään nähty täällä keskustelemassa polttsesta tlanteesta. (Mannnen: E pdä pakkaansa. ) Jokasen, Joka ol puoluetomkunnan kokouksessa, täytyy nyöntää, että mnun kuvauksen stä on täysn okea. (Välhuuto: E ole.) Kysymys ol yksnomaan tästä. Puolueneuvosto vo tetyst päättää puoluekokouksen pdettäväks mllon tahansa, se on puolueneuvoston asa, mutta ne näkökohdat, Jutka määrttelvät puoluetomkunnan enemastön kannan, evät sunkaaj ole nn kelvottoma kun täällä on tahdottu vättää. Teks mel veläkn alstaa harkttavaks, ekö ols paremp suorttaa ensn keskustelu polttsesta tlanteesta, koska kysymys nytkn pyrk svua.raan tätä asaa, ja sen jälkeen vasta päättää, katsotaanko tlanne sellaseks, että puoluekokous on määrättävä marraskuun 25. päväks, va ekö ole asalsempta, että puoluekokous kutsutaauf koolle akasempaa tapaa noudattaen kuukautta ta puoltatosta ennen vaaleja. Olen vme akona lukenut ptkältä ajalta puoluekokousten pöytäkrjoja ja havannut, että Jo ennen kansalassotaa puoluejohtajat ana tähdensvät stä, että medän puolueelle;jue on mtä tärkentä, e*tä puoluekokous pdetään mahdollsm.an lähellä vaaleja vodaksemme olla tlanteesta täysn selvllä. E se ole ollut mkään sattuma, vaan narkttu menettelytapa. Tällä kerralla on shen velä erkosa sytä. Me ene täällä salssa ole lähestulkoonkaan selvllä stä, mnkälanen polttnen tlanne maassamme on. Velä vähemmän tedämme, mnkälanen se on marraskuun 5. pävänä. Mutta yhtään mtään emue tedä stä, rdnkälanen on tlanne sllon, kun eduskuntavaalt tomtetaan. J)e turmukset, jotka puoluekokous vo antaa marraskuun 25 pävänä, vovat olla täydellsest vanhentuneet ja kentes evät ollenkaan sovellu slloseen tlanteeseen. Tapaukset kulkevat nyt eteenpän sellasella tavalla, ette pdä luulla, että mennään vaalenn «á^ü^míí^ímá^^tavalsssa rauhanomasssa olosuhtessa. Mnä ynmärrän varsn hyvn nden maseutulasten ajatukset. Jotka sanovat, että puoluekokous on saatava nopeast koolle, jotta saatasn selvlle lnjat. Ajatus on tetyst täysn okea, mutta tahtosn kysyä lähnnä Alangolta, onko hänellä näkyvssään jokn sellanen merkk, krkas valo, jota koht puolue vo kulkea. Tunnetaanko sellä polttnen tlanne nn selväst? (Välhuuto: On olemassa puolueneuvosto, Joka päättää puolueen asosta-puoluekokousten välajalla. ) Mnusta tuntuu, että puolueneuvoston ols ollut syytä kuulla tover wuoren alustus polttsesta tlanteesta Ja päättää sen Jälkeen tästä asasta, mnkä vuoks ehdotan, että päätös tästä asasta tehtäsn vasta wuor8n alustuksen Jälkeen. Tanner: Kysymys puoluekokouksen koollekutsumsesta on tetyst avan asallslla perustella ratkastava, lman että snä mtkään svusekat ta mnkäänlanen khko saa vakuttaa. Tämän puoluekokouksen kokoonsaamnen näyttää olevan hyvn onnettomen vaheden alanen Ja Jatkuvast lykkäytyvän ja edelleenkn stä halutaan lykätä. Yrtmme saada sen kokoon kesäkuun alkupävks. Sllon osottautu kuten- «kn, että ne estyöt, jotka ol tarkotus saada kokousta varten valmks, evät olleet edstyneet nn ptkälle, että kakk alustukset ols votu ajossa lähettää puolueosastolle. Varsnkn ol eräs puoluetomkunnan asettama komtea vvästynyt työssään. Tämän vuoks lykättn kokousta velä kolmella vkolla ja pt sen kokoontua henäkuun alussa, mutta sllonhan olvat sotaset tomet käynnssä Ja me olmme puoluetomkunnassa yksmelsä stä, että sllosen melalan valltessa e kokousta votu ptää. Mutta sllon kaavaltn, että non syyskuussa votasn puoluekokous saada koolle. Tämän Jälkeenhän sota Neuvostolttoa vastaan on loppunut Ja rauha on saatu akaan, lämä esteet ovat ss possa, nyt vomme sotlaallssta systä rppumatta ratkasta kysymyksen puoluekokouksen ajasta. Mnä lyönnän, että se näköcohta, johon täällä on vtattu, että puoluekokous on tavallsest pdetty hyvn lähellä eduskuntavaaleja, on ollut se, Jota on noudatettu, ja erttän hyvällä menestyksellä. Se on. Ss vanha käytäntö. Mutta ehän medän tarvtse ana käytäntöä seurata, jos kerran muut sekat ovat panavampa. Ja nn on tässä tlanteessa asanlata. Täällä ols punnttava kahta sekkaa vastakkan: onko tärkeätä saada puoluekokous nn lähelle vaaleja kun mahdollsta, jotta saatasn vaalohjelma, K 1.1, f'' t e
füvfcytft^^élí' val onlco velä t-'rlceampáa, että saanme puoluelcolcoulcsen man- edusta jän vaalen toattamsen. Ensnnäkn on se. Johon 13. do l l s mnaj pan koolle saadaksemme ssäset asamne sel- Palonen vttas, että on noudatettava kesäkuun lopun tl- vks Ja puolueen vtottanaan tetä yleensä polttsel- tyksä ja ne kuuluvat olevan suureks osaks tlttämättä. le kentykselle. En ptäs vaalohjelman akaansaamsta Toseks ovat karjalaset, pohjalaset ja porkkalalaset, nn ehdottoman t-^rkeänä, että se pakottas lykkäämään jolla e ole tätä nykyä mtään järjestöjä. Mssä ne äänes- puoluekokouksen Johonkn epämääräseen tulevasuuteen, kos- tävät ja mssä tomvat? Emmehän me tällasssa olosuhtessa ka ene tedä, mllon eduskuntavaalt tulevat. Emmehän vo ajatella uusen puoluekokousedustajan vaalen tomtta- ole nn rppuvasa olosuhteden kehtyksestä, että Jokn msta. Ja kun kerran edustajat Jo on valttu ja he ovat ym- pkku rukkaus tarvtaan ohjelmassa han vme vkkona. märtävästä väkeä, nn osaavathan hekn ottaa huomoon, m- Mutta sen sjaan tlanne puoueeuje ssällä on sellanen, tenkä aka on muuttunut. että puolueko''ouksen on ehdottoxaast saatava sa..oa, mkä Velä eduskuntavaalesta, koska shenkn asaan ka- on oken, mkä on väärn Ja mtä tetä on kuljettava. Tä- jottn. Ols hyvn vahngollsta. Jos medän tahollamme hän vastattaneen, että asat rullaavat nyt nn nopeassa pääss valtaan sellanen kästys, että ntäkn ols lykät- taudssa, että huomenna ase^a on kokonaan tonen kun tänään. Mutta stä vartenhan puoluekokous Juur tarvtaan, tävä. Nykynen eduskuntsume on Jo snä määrn kuluttanut työtarmonsa loppuun, että se ols saatava uustuks. 3en Jäl- l- että se vtottaa ten Ja panee nuo rullaamset tapahtu- keen mellä on Jokn pohja, jolle Suomen vastanen poltkka maan snä Järjestyksessä kun se tse haluaa ekä Jätä ul- vodaan rakentaa. n kopuolsten vomen ratkastavaks vastasta kehtystä. Kn Nurmnen ol stä meltä, etta puoluekokous on suur puolue kun sos.-dem. puoue vo vakuttaa lähkuu- saatava kreellsest koolle, jotta hajaannus vältettäsn kausen tapahtumen kulkuun ratkasevalla tavalla, Jos se rentää päättämä:n, mten asota on hodettava. Ja kun puolueessa. Nyk^^nen puoluetomkunta, jossa on kaks ryhmää, e kykene antamaan melle suuntavvoja. Jos uudet puo- f tästä näkökohdasta lähdetään, on puoluekokous saatava mah- luekokousedustajan vaalt tomtettasn, nn mtenkä dollsmman pan koolle. evakkoväk vos nnn osallstua. Tynkäpuoluekokous stä Täällä on puhuttu, ette tämä puoluekokous ole edus- tuls. Polttsen tlanteen selvttämsen vuoks on tar- tava Ja sen korjaauseks tarvtaan uudet puoluekokousedus- peen saada puoluekokous koolle Jo marraskuussa. tajavaalt. Kakk arvo tällekn huomautukselle. Mehän tedämme, että paljon on medänkn JärJestöjerne Jäsenä ollut possa kotosalta evätkä ole voneet vakuttaa ehdokkaden Puheenvuorot arjotettln. r V í: í; v asetteluun evätkä lopullseen vaaln. Mutta ehän asa tässä suhteessa parane luultavast velä moneen kuukauteen. Nn kauan kun e sotatoma ole täysn päätetty ekä demoölsatota votu täydellsest tomeenpanna, e ss puolueäänestykseen votas ryhtyä, vaan lmesest se srtys ens vuoden puolelle Ja sen Jälkeen mens mahdollses- L a p p a l a n e n kannatt puolueshteern ehdotusta, huomauttaen, että maaseutuväestö tovoo puoluekokouksen pkasta koollekutsusta. Levo huomautt, ette anakaan Vpurn 1. länt. prn edustus tuls muuttumaan, Jos uudet puoluekokousedustajan vaalt tomtettasn. Puhuja karatt puoluekokouk- r ly'r ^kt L t non kuukaus ennenkun puoluekokous saatasn koolle. sen pkasta koollekutsumsta. (Välhuuto: Demoölsato on Jo alkanut.) Mellä on vasta kak s ryhlää kotutettu. Joka tapauksessa puoluekokous lykkääntys hyvn ptkälle. Jos shen tahdotaan velä kytkeä uudet puoluekokousedustajavaalt. utta on myöskn teknllsä vakeuksa. Jotka tekevät mhdo-tomaks uusen puoluekokous- K a r v o n e n nuomautt, että loopon 1. t. vaalprssä ollaan yleensä sta meltä, että puoluekokous on pkasest saatava koolle, jotta votasn antaa suunta vasto.nnaxle.ae. PuoXueto^^nnan ane^mlstön Kantaa J
14< tässä asassa puhuja e ymnärtanyt, sllä puoluetomkunnanhan Järjestynetä sataa enempää, joten sekn asa votaneen jär- 15. 1 luuls pyrkvän mahdollöman pan vapaaks vastuusta ekä jestää. Tanner sano, että sos.-de... puolue on nn suur puo- ss haluavan puoluekokouksen ptämstä edelleen lykätä. lue, että sen täytyy sen vuoks kokoontua kreest vetämään Seppälä huomautt, että anakaan laaseudulla suutavvoja maan polttselle elämälle. Tosasa on, että e puoluekokousedustuksessa tuls tapantuuaan sanottavampa muutoksa, jos uudet vaalt tomtettasn, puoluekokous on pdettävä uahdolsman pan, anakn jo tämän vuoden sos.-dem. puolue on pen puolue, mutta slla on suur äänestäjämäärä. Ulospän kästetään ana, että sos.-dem. puolue edustaa työväenlkettä kokonasuudessaan. Mutta OHKO asan lata akana. Ervast kannatt ^yös puoluekokouksen pkasta enää nän, sllä a^jatlsssä järjestössä on avan tosenlasa melptetä kun sos.-dem. puolueessa. Medän puolu- f» koollekut sum s t a. eessamme tlanne on nn surkea, että jokasta 40-50 äänestä- K o s o n e n huomautt, että sellanen sekavuus, mkä nyt puolueessa valltsee, e ole puolueelleme onneks sekä kannatt puolueshteern ehdotusta. jää koht kuuluu van yks anoa puolueeseeune. Tällanen on suhde esm. pääkaupungssa. Onhan sllon selvää, että medän täytyy erkosest toma nn, että pdäne äänestäjät sos.- ' < J Järv kannatt puolueshteern ehdotusta sekä! \ dem. puolueessa emmekä karkota mtä pos. Sen vuoks on vaale"n valmstautumnen erttän tärkeätä.stä rppuu koko m^an tulevasuus. Medän asemaune on jo vuosa ollut sellanen, ettemme ole Julksuudessa kehdanneet sanoa, kunka paljon sos.- dem. puolueeseen kuuluu jäsenä. Medän täytyy ana ottaa huomoon koko työväenlke Ja njyös ammatllnen lke. Sen vuoks ols erttän hyvä, Jos puoluekokousedustajan vaalt tomtettasn uudelleen. huomautt, että jos uudet puoluekokousedustajan vaalt tomtettasn, nn se merktss epäluottamuslauseen antamsta henklölle, jotka evät velä ole tehtäväänsä suorttaneet. Vasama huomautt Tanpereen kunnallsjärjestön olleen yksmelsest sllä kannalla, että puoluekokous on saatava koolle nn pan kun mahdollsta. Teknllset sekat ovat esteenä uusen puoluekokousedustajan vaalen tomttamselle. Kuusela huomautt, että kun puoluekokousedustajan Klp, Sylv-Kyllkk: 'aaä on nuoautettu, että vaal suortettn, ol tlanne kokonaan tosenlanen kun aka e rttäs uusen puoluekokousedustajan vaalen to- nyt. Sllon ol käynnssä rauhanorfensv ekä nnoacstus mttamseen. Vaalt on tomtettava kuus vkkoa ennen puo- puoluekokousedustajan vaalenn ollut kovnkaan suur. Tä- luekokousta. Yhdessä kuukaudessa vodaan vaalvalmstelut män kokouksen päätökset tulevat merktsemään joko hajaannusta saada hyvn akaan puoluejarjestössä ja ss narraskuussa ta yks..elsyyttä puolueessamme. Täällä on sanottu, että votasn tomttaa puoluekokousedustajan vaalt. Kuus valtulta puoluekokousedustajlta e voda rstää valtuuk- vkkoa sen jälkeen vos puoluekokous kokoontua. On sanottu, sa, mutta mnulla on se kästys, että puolueneuvosto on puo- että tltyksä e oe engmmaseltä vuospuolsk ta tehty. luekokousten vallajo^ korken eln ja se vo kyllä tälla- Kokemus kutenkn osottaa, että jos vaalt ovat tulossa, sesta asasta päättää. Kun tover Palonen sano, että jäsenet nn kyllä tltyksetkn pan tehdään. On puhuttu myös karja- evät suorta jäsenmaksujaan, nn eköhän snäkn ole Jota-. ; lassta ja pohjalassta järjestöstä. Mtä Karjalan järjes- kn oreellsta, että nekn vähät Jäsenet, mtä mellä on, töhn tulee, nn onhan selvää, että Karjala on menetetty alkavat tppua pos. Nden, jotka ovat ryhmttyneet Tannern! ja Karjalan järjestötyön täytyy sopeutua uusn olonn. ympärlle, ptäs olla sks lojaaleja, että antasvat täs- vaalt tultasn tomttamaan nn, että karjalaset valta omat edustajansa nlä pakkakuulla. Jolla sasvat asuvat. sa asassa oppostolle perään. Puhuja kannatt tehtyä ehdotusta, että tästä asasta päätettäsn vasta sen jälkeen, kun Se ols u.yöq nyvaä kenraalharjotusta vaalen karualta. Pohjos-Suomessa on tlanne tetyst tonen, koska seltä on v/uor on esttänyt polttsen tlanneselostuksensa. Keskustelun päätyttyä tähän tomtettn aluks äänes- evakuotu väestöä Ruotsn, mutta tusknpa sellä on mekäläsä
16. täänlcö päätölrsen telcemnen sks, lonnes wuorl on eettärjyt 17. polttsen tlanneselostuksensa. Puolueneuvosto päätt 23 äänellä 8 ääntä vastaan, että päätös puoluekokouksen ajas- kokoushan sen päättää, ketö puoluetomkuntaan valtaan. Puhuja ta tehdään het. Tämän Jälkeen äänestettn puolueshteer ehdott, että annettasn perusteellsemp Julklausuma, Jossa A a l t o s e n Ja Sylv-Kyllkk Klven ehdotukssta, estettäsn puolueen nykyhetken vaatmukset. Elle tämän Jul- Jollon Aaltosen ehdotus vott 21 äänellä 8 ääntä vastaan. kleusuman laatmsta voda uskoa puoluetomkujjnalle, ols Nänollen puolueneuvosto ss päätt, että puoluekokous kut- sen laatmsta varten asetet-^ava erkonen valokunta. - Julk- sutaan koolle tulevan marraskuun 25. Ja stä lähnnä seuraa- lausumassa emme saa mennä mustaamaan oma mehämme. vks pävks Ja että akasenmn valtut edustajat kutsutaan tähän kokoukseen. T a n n e r lausu seuraavaa: (kts.lte n:o 6). L a n t o huomautt, ette puolueneuvosto vo määr-? 'A 8 tellä, ketkä ovat ne Johtoasemassa olevat, jolle tuomo ols Mnster Eero A. w u o r estt polttsen t- annettava. Puhuja suosttel puoluetomkunnan vähemmstön eh-! laxmekatsaulcsen ( Lte n:o ). dottaman julklausuman hyväksymstä. M a n n n e n palautt meln, että kun Mannerhem Merkttn, että puolueneuvoston Jäsenlle ol Jaettu anto kesällä 1941 tunnetun pävökfskynsä, nn Tanner Julkses- kaks er luonnosta puolueneuvoston päatöslnuselmaks. K:o l/^a/ t huomautt, että se ol ven ylpäällkön ykstynen melpde. ol puoluetomkunnan enenuustön Ja n:o puoluetomkunnan vähemstön ehdotus. Temen jälkeen puhuja luk erätä Ajan Suunnan ja Karjalan krjotuksa, jossa kvaast hyökättn Tannera vastaan nmenomaan hänen kylmäkskosen suhtautumsensa vuoks tä-karjalan valta- Ä f ' Keskusteltaessa polttsesta tlanteesta K o t r a n t a lausu kästyksenään, että v/uoren selostus ol varsn asallnen Ja selventävä. Puhuja ol stä meltä, että puolueen os Julkastava Jonknlanen snnen ta punanen krja, Jossa selostettasn puo ueen poltkkaa tämän sodan akaa Ja Jota levtettäsn puolueen Jäsenten keskuuteen, sllä asa on nn, että työväestön keskuudessa e ole selvää kstystä puolueen poltkasta sodan akana. Keto lausu seuraavaa: (Kts. Lte n:o 4). Pekkala estt laajan lausunnon. (Kts. Lte n:o 5.) Vuornen pt kumpaakn Julklausumaehdotusta, mkäl ne on tarkotettu Julkastavks, lan lattena. Sodan akanahan kyllä ohjelmat pannaan takataskuun. Sllon e ole akaa estellä sosaalsa ohjelma. Mutta nyt tällasa ohjelma tarvttasn. Kun monet muut ryhmät nyt tulevat varmast esttelemään ahjelmaan, nn ekö tällasessa Julklausumassa votas myöskn sanoa ene.auän? Mtä tulee ehdotuksessa n:o olevaan kohtaan, että eräden puolueen Johtavassa asemassa ole- ukseen. - E puolue vo lähteä slle telle, mtä opposto ehdottaa. Me olemme käyneet sotaa ja olemme sen menettäneet. Kyllä vastuu kuuluu melle kaklle. -Elnen julstus Suomen Sosaldemokraatssa ol surullsmpa asakrjoja, joka koskaan on nähnyt pävänvalon. On surullsta, että omat puoluetovert antavat aseta kommunsten käsn näden tastellessa metä vastaan. - Kuutosryhmän jäsenä e erotettu puolueesta hedän rauhaa kannattaven tomenptettensä, vaan puolueessa harjottamansa hajotustyön vuoks. Puolueemme ryht on mtä nopemmn palautettava. Puhuja kannatt julklausumaehdotuksen nro 11 hyväksymstä. K u u s e l a n ehdotuksesta kokous päätt rajottaa xheenvuorot ja puheaka rajotettn 3 mnuutks. K a r v o n e n ol stä meltä, että ne, jotka nyt haluevat melstellä kommunsteja, tulevat kyllä huomaamaan, että he ovat snä suhteessa suurest erehtyneet. Puhuja palautt meleen, mten kommunstt akonaan kohdstvat kvamman hyökkäyksensä nmenomaan 2 nternatonaala vastaan. A a l t o n e n A: Pyysn puheenvuoron selostaaksen ntä eroavasuuksa, jota on olemassa näden kahden julklausuma-, 4 ven tuls erota puolueen luottamustumsta, nn tällasen vaatmuksen esttän.nen e melestän ole tahdkasta. Puolue-
ehdotuksen välllä. On syytä huomauttaa stä tavasta, mllä nämä ehdotukset syntyvät. Olen laatnut pääasassa tämän ehdotuksen, joka tunnetaan numero 11:n nmellä. Estn sen \»,' 11 % h: l t, puoluetomkunnalle ja puoluetomkunta asett tomkunnan. Tanner e kelvannut shen tomkuntaan. Shen tulvat Keto, Klp ja mnä. Me emme päässeet yksmelsyyteen ja nn synty '<aks ehdotusta. Ehdotuksesta nro 11 vaat tämän komtean enemmstö postettavaks loppupuolella olevan lauseen "Äsken päättynyt sota Neuvostolton kanssa ja sen suhteen mahdollsest eroavat melpteet evät mssään tapauksessa sas jäädä vedenjakajaks sosaldemokraattsest ajatteleven kesken, kun tastelua työväenluokan okeuksen puolesta nyt ryhdytään jatkamaan syväst vakuuttunena rauhan sälymsen välttänättömyydestä. Kesknänen syyttely on jätettävä ja henklökohtaset näkökohdat syrjäytettävä". Ja edelleen lauseen: "Puolueneuvosto katsoo, että kakk Sosaldemokraattsen puolueen hajottamspyrkmykset muodostavat mtä vakavmman vaaran työväestön ja yleensä vähävarasen väestön etujen ja okeuksen ajamselle tulevasuudessa." Mnusta ols hyvn tärkeätä, että tällasessa kaaosmasessa tlanteessa, mssä nyt elämme, tällaset varottavat sanat puolueen hajaannusta vastaan ols puolueneuvoston julklausumaan otettava. Ohjelma koskevssa kohdssa e ole mtään suurempa melpdeeroavasuuksa, lukuunottamatta kappaletta "Eduskuntavaalt ja äänokeuskäraja". Vähemmstön ehdotuksessa lausutaan, että eduskuntavaalt on ens tlassa tomeenpantava. Tämä kohta ehdotettn komteassa muutettavaks seuraavaks: "Eduskuntavaalen tomeenpanemseen on ryhdyttävä." Mnun kästyksen mukaan nämä vaalt on tomtettava nn pan kun shen van on mahdollsuuksa. Tosessakn ehdotuksessa tämä vaatmus kyllä on estetty, mutta eduskuntavaaleja halutaan lykätä kauemmaks. Erttän epäonnstuneena ptäsn ehdotuksessa n:o olevaa sanontaa: "Sosaldemokraattnen työväenlke ol akasemmn rauhanomasen, rakentavan työn lpunkantajana". E medän tarvtse keltää puoluettamme myöhempnäkään akona, kohdassa, johon täällä on knntetty paljon huomota ja jonka ydnssältö on kysymys ernästen puolueen johtoelmssä oleven henklöden syrjäyttämsestä. Semmoseen e mnun nähdäksen puolueneuvosto vo mennä ekä shen ole ahettakaan. Tulevan puoluekokouksen asaks jääköön valta sellanen johto, mnkä se haluaa. On syytä puuttua velä erääseen kysymykseen. Mnusta kyllä Pekkalan syytökset olvat kovn ykspuolsa ja snä suhteessa väärään osuneta, että hän syyttel tover Tannera. Mnä haluasn tässä yhteydessä tähdentää stä sekkaa, että Pekkala tse todella ol halltuksessa v. 1941 ja hän ol myöskn, samonkun Tanner on ollut myöhemmn, halltuksen ulkoasan valokunnan jäsen. Pekkala e lähtenyt halltuksesta sllon, kun hän sa tedon Htlern puheesta ekä sllon, kun sota Neuvosto- 1 ttoa vastaan ol alkanut. Sen sjaan hän monen muden kanssa on valms syyttämään ntä mehä, jotka jävät halltukseen Rbbentrop-sopmuksen allekrjottamsen jälkeen. Ekö tällä jäämsellä kutenkn ollut huomattava osuus tapahtumso kehtykseen sllä lnjalla, että päästn lopullseen rauhaan? Haluasn sanoa, että sllä ol avan ratkaseva merktys, että sosaldemokraatt, jävät halltukseen. Täällä on puhuttu myös nk. kuutossta. On syytä palauttaa meln, mllä tavalla hedät erotettn puolueesta. Kun puolueneuvostossa ol esllä Suomen-Neuvostolton rauhan Ja ystävyyden seuraa sekä "VAPAA-SANAA" koskevat puoluetomkunnan ehdotukset, nn edellnen hyväksyttn 22 äänellä 2 ääntä vastaan ja jälramänen 23 äänellä 2 ääntä vastaan. Ja kun lopuks äänestettn stä, olsko puoluetomkunnalle annettava valtuudet ryhtyä tomenptesn nätä kuutosa vastaan, nn tässä äänestyksessä myöskn puoluetomkunnan ehdotus tul hyväksytyks 23 äänellä 4 ääntä vastaan. Mtä asan kästtelyyn puolueto ah f r ;! f ' ä :!! > ' 1 '. j J j: r' '. H. r 1 ^ l/ ltk 81 kt. l vaan on sanottava reppaast nnkun ehdotuksessa nro :
5 f 20. mkunnassa tulee, nn se ol tetyst useammassakn kokouksessa sen jälkeen esllä. Sellä käytetystä puheenvuorosta on syytä 21, t manta, että Sylv-Kyllkk Klp mm. ol stä meltä, että jo eduskuntaryhmän tomnnankn kannalta ol asassa saatava nopeast selvyys, jota pats puoluejärjestöt on saatava puhdstetuks puolutta vahngottavsta anekssta. Edelleen hän knntt huomota myös shen, että osa erotettavks ehdotetusta kuuluu myös Suomen-Neuvostolton rauhan ja ystävyyden seuraan. opu'rs puhuja yhty puolueshteern esttämn kurnptovaatmuksn. Myöskn Keto yhty nhn ja tse asaan nähden hän lausu, ette kysymyksessä ovat sks syvälle käyvät ermelsyydet, että jos ne saavat jatkua, ne tuottavat sekaannusta puolue-elämässämme. Nän ollen tuskn vodaan asassa tulla muuhun tulokseen kun puolueshteern ehdotuksen hyväksymseen. On syytä manta, että Pekkala, joka estt sllon hyvn laajan krjallsen lausunnon asasta, ol stä meltä, Palm huomautt, että hän elellaän näks kuutosten palaavan puolueeseen, mutta sen tuls tapantua hedän omasta alotteestaan. Puolueen pää-äänenkannattajan vmeakanen krjottelu on vakuttanut Joukossa sltä kun ols kysyuyksessä hermostuneen henklön hettelehtmnen snne ja tänne. Snä suhteessa on saatava akaan pkanen parannus ja lehden on pysyttävä selväst sosalaemokraattsella pohjalla. Puhuja sano hyvä.ksyvänsä julklausujaehdotuksen n:o sekä huomautt, ette ole oken, että suurta luottamusta puolueessa nauttvat henklöt lnan muuta hetettäsn syrjään, kuten Julklausumaehdotuksessa n:o estetään. '15 että asan ratkasu ol lykättävä ylmääräseen puoluekoko- H a k k l a l l e xyönrettn puheokeus, mnkä jälkeen ukseeb. Myöskn ol kysymys stä, olko puoluetomkunnan nyt tässä vaheessa asa ratkastava, va olko se velä vetävä nän lausu: Kun tämmösssä merkessä valmstaudutaan vaalehn, nn se e merktse hyvää. Snä tehdään vastustajlle mtä suu- l M puolueneuvostoon. Kun nästä er menettelytavosta äänestettn Harvalan ja Pekkalan ehdotusten välllä, Hsrvala ol nm. stä meltä, että asa ol vetävä puolueneuvostoon, Harva- rn palvelus. Se e merktse puolueen kokoamsta, vaan hajottamsta. Kun vuoden 918 tapausten Jälkeen oln punakaartlasten asanajajana, sllon sanottn, että johtajat olvat syypätä, yt on 1! vät Pekkala ja Wk. Sen jälkeen keskusteltn stä, ratkas- kana Ja kakken suurn vastuu sodan puhkeamsesta on Pekkalalla. : lan ehdotus vott 7 äänellä 2 ääntä vastaan. Vastaan äänest- myös koko ajan kansa ollut mukana ja eduskuntaryhmä on ollut mu- t taanko asa het va vedäänkö se het kutsuttavaan puolueneu- Pekkala kuulu sllon halltukseen Ja halltuksen ulkoasanvalo- 1, voston kokoukseen. Puoluetomkunta katso valtuutensa rttä- kuntaan Ja Jä snne. Kyllä ntä syyllsä on. Todstukseks stä, vän ja päätt 5 äänellä 4 ääntä vastaan ottaa asan hrt lopul- ette Tanner nn huono mes ole, nantsen, että kun Harvala kuo- l "f lsest päätettäväkseen. Tämän jälkeen puoluetomkunta päätt lman äänestystä puolueneuvostolta saamensa valtuuksen nojalla erottaa mantut henklöt puolueesta. Tällanen ol tä- l, nn no Klp valtt kovast stä, ette Tanner tullut puheenjohtajaks, vaan Salovaara. Se osott stä, että Tanner nautt luottamusta. Olkoon nyt Tannerlla, Salovaaralla Ja mnulla edes män asan kehtys ja stä on ollut syytä manta, köska eräät sen verran okeutta pyytää, ette metä parjata Ja käytetä shen ovat koettaneet selttää, ette hellä ole suurtakaan osuutta sellasa nmä kun Ruutu Ja Htonen. Nn kauan kun e metä ollut näden henklöden puoleesta erottamsessa. ole hetetty ulos 40-vuotsen palveluksen Jälkeen, nn pyytäsn puolueen elmltä, ette tällasessa seurassa metä nn Julksest parjata. s_tä vo olla puolueelle vahnkoa. P e k k a l a huomautt Tannern lausunnon Johdosta, että tämä varmaankn erehty, kun hän sano, ettemme ols akasemmn saaneet eaullsempaa rau^aa ^nö - P a rauraa, slla taxan vuoden maalskuussa
m. Vf r U 22. Moslcovas^a laadtussa pöytälcrjassa sanotaan mm.: 6. cohta. Petsamon alue palautetaan Neuvostoltolle sten kun se on vuoden 1920 sopmuksessa" Ja 7. Kohta, Joka on uus, kosk Hankonemen aluetta Ja snä sanotaan, että Jos Suom Hyväksyy kakk muut ehdot, nn Neuvostoltto vo luopua vaatmuksstaan Hangon vuokra-alueeseen. Klp, Sylv-lQrllkkl: Valtan, että vuoren hyvän puheen vakutus on häpynyt tässä kokouksessa ekä hänen esttämään asota ole otettu nn vakavast kun hän tarkott. Tämän kokouksen pääasana ols keskustelemnen työväenlkkeen yhtenäsyydestä Ja laajentamsesta Ja shen lttyy lähesest kuutosten ottamnen takasn puolueeseen. Oln mukana puouetomkunnassa sllon, kun päätettn kuutosten erottxmsesta. Jälkeenpän mnua on hrveäst kaduttanut tämä päätös sen vuoks, että vasta stten kästn, että se ol valtakrja porvarstolle saattaa hedät vanklaan. Kun medän taholtamme ol sanottu, että he ovat vahn ottaneet puoluetta, käyttvät fascstset prt tätä valtakrjaa nyväkseen ja kuutoset joutuvat syyttömäst kärsmään. On avan luonnollsta, ettevät he vo tulla takasn katuvna ja nöyrnä ja pyytää anteeks. Sen vuoks täytyy löytää kompromss, mllä hedät otetaan puolueeseen takasn. He ovat asettaneet ehdoks, että Jotakn henklötä erotetaan puolueesta. Qlerje tehneet komp- se sekka ols loppujen lopuks kotunut melle suuremhaks vahngoks kun se rauha. Jonka nyt olemme saaneet. Tämä rauha muodostu nn raskaaks sen vuoks, että se tehtn nn myöhään. Kunka suunnattomast huonomp se onkaan stäkn rauhaa, jonka olsmme saaneet vme maalskuussa. Tämä Porkkalan alueen lek- 0 kaus on nn pelottava, että Suomen taholta tarjottn Neuvostoltolle sekä Hankoa että Ahvenanmaata. Mnä en ole pyrknyt nätä ermelsyyksä lottelemaan ekä mnulla ole mtään Tannera vastaan, mutta mnä tedän sen, että nästä Jälkselvttelystä me emme selvä. Jollemme tee puolueessanme jotakn levä lekkauksa. Juur Joukkojen hankkmseks ne ovat tarpeellsa tänä akana. Mnä tahdon ne rajottaa van nähn kolmeen henklöön, että he tostaseks vetäytysvät luottalustomstaan. Tämä ele jo vakuttaa nhn joukkohn, jotka tänä akana ovat tavattoman levott')ma Ja Jotka tulevat yhä levottomajks stä mukaa kun aka kuluu. Mnä tahdon myös puoluetta laajentaa sllä tavalla kun on manttu, että otettasn puolueeseen "kuutoset" ja Hno Pekkalan joukot, Jotka evät sunkaan ole komuunsteja evätkä tule kuulumaan kommunstseen puolueeseen, elle ntä shen ajeta. Mutta Tanner on tosella kannalla. Hän tahtoo, että puolue ols knteä puolue, joka ajas penenä puolueena oh- 23 - '-mj H romssn Ja ehdottaneet, että nämä henklöt syrjäytettäsn luot- J elmaansa. tamustehtävstä. Mellä on koko tsenäsyyden ajan lan paljon Klp, Eno: Olsn tovonut,että tämä keskustelu ols r erotettu ja pakotettu eroamaan puolueesta. Ruotsssakn on sllon kauttaaltaan pysynyt sllä arvokkaalla tasolla, jolla wuoren alus- tällön ollut krsejä, mutta mellä e ole otettu erotettuja ta- tus lkku. Luulsn, että Jokasen ols ptänyt tästä alustuk- kasn. Ruotsssa on ollut avan tosenlanen, paljon humaansem- sesta havata, mten vakavassa tlassa medän maamme tällä het- p suhtautumnen ja sellaseen medänkn on pyrttävä. Täällä Tan- kellä on. Se Jo snänsä pakottaa työväenluokan lttymään yhteen ner sano, että oleme valmt ottamaa puolueeseemme kakk ana nn tvst kun mahdollsta. Puolueen ohjelma sodan akana e : Eno Pekkalaa nyöten. Me olemae valmt ottamaan kakk ne, jotka ole ollut sama kun halltuksen ohjelma. Tämä on syytä todeta, kannattavat tämän maan tsenäsyyttä ja kansanvaltaa. Jos emme pdä ^olueneuvosto ja puoluetomkunta ovat monta kertaa antaneet V? huolta stä, että kuutoset lähestyvät metä, nn he lähestyvät julklausuma ja tehneet päätöksä. Jotka on saatettu myös maan kommunsteja. Sen vuoks hedät ols saatava tälle puolelle, joka halltuksen tetoon. Erään kerran puolueneuvosto lähett lähetys- rakentaa tsenästä Suomea Ja kansanvaltaa. Sen vuoks ols vakavast harkttava, ekö tämä puolueneuvoston kokous vos peraat- tonkn päämnstern luokse esttämään puolueen ohjelmaa, mutta halltuksessa e ole noudatettu nätä päätöksä. Halltuksen lnja (.! teellsest lausua, että se lyväksyy kuutosten tulon puolueeseen. on ollut tonen kun puolueen lnja. Medän melestämme halltuk- Keto: Tannern peruskästyksenä on se, että sotaa e sen ols ptänyt noudattaa tosenlasta poltkkaa. Me enme ole \\ ols votu välttää ja kutenkn on tosasa, että medän puolueeme asett medän velvollsuudeksemme vastustaa stä. E ole Hyväksyneet tätä sotaa alunpern ekä se ole ollut populäär tässä maassa koskaan työväestön keskuudessa. Kansan melpde e päässyt H. sunkaan sanottu, että jos Saksa ola vallottanut Suomen,
24. 25«1 M eslle ycoy.o sodan alcana. Stä ptvät huolen valtollnen pols Ja sensuur. Kun sotlaat Kutsuttn asesn sllä valheellsella perusteella, että sota tuls Kestämään van cuus vlckoa, nn todellsuudessa e leukaan ollut sllon selvllä stä, että me olemme sodassa nats-saksan lttolasena. Lopuks huomautan Mannsen vätteen johdosta, että nän vos Katsoa oma Krjotuksaan esm. tämän vuoden ensmasestä numerosta. Jolla hän hyväksy Wttngn poltkan. Kuusela huomautt, että Kun on tehty ehdotus, että valttasn Komtea, JoKa laats Julklausuman, nn hän anakaan e enää anna mmeään mnkään Julklausuman alle, ennenkun hän on nähnyt sen lopullsen sanamuodon, sllä kun häneltä pyydettn allekrjotusta shen Julklausumaan, mkä Julkastn 3. Sosaldemokraatssa, nn mm. hän ol nmenomaan vaatnut, että stä ol pastettava se kohta, joka kosk eräden puoluetoveren sy^jäyttäastä luottajnustomsta ja nän ol luvattukn tehdä. Stä huolmatta e tätä postoa oltu tehty. Puhuja sano, että hän tovos Tannern vapaaehtosest vetäytyvän syrjään, mutta hän e vonut hyväksyä stä ajojahta, mtä nyt on ryhdytty harjottamaan. Pakkon pdettävä puoluekokous päättäköön, mnkälasen Johdon se tahtoo puolueelle valta. Kerman lmott kannattavansa julklausumaehdotusta n:o, mutta ^hqgttu ^ttä luvun "Rahan arvo.a palkat" vlmaseltä rlyluä postettasn sanat "aluks almmn palkattu.len tvöntek.lä- asallsesta tavasta, jota tässä kokouksessa on noudatettu huolmatta lmpuhjennesta vomakkasta melptetten lmasusta. Kun otetaan huomoon nykynen ajankohta, nn on luonnollsta, että tällasa melenlmasuja on odotettavssa. Joka tapauksessa tovon hartaast, että tästä kokouksesta vedään mukana sellasa tetoja, jotka ovat omaan kokoamaan työväenluokkaa sos.-dem. puolueen ympärlle ja mustuttavat mennestä ajosta, jotka evät ana ole olleet helppoja, vaan monest hyvnkn raskata, joskaan e koskaan nn raskata puoluee^me ja koko kansamme kohdalta kun nyt elettävänämme oleva ajankohta. Lopuks laulettn "Vala". Kokous päätty klo 18, Pöytäkrjan vakuudeks: Kokouksen puheenjontaja. ökouksen shteer. Tämän pöytäkrjan olemme tänään tarkastaneet sekä kokouksen menon Ja päätösten mukaseks havanneet. Helsngssä, kuun pävänä 1945. Kokouksen valtsemat pöytäkrjan tarkastajat 1 ' ; k f. Puolueneuvosto hyväksy Kermann tekemän muutosehdotuksen. Tämän jälkeen tomtettn äänestys julklausumaehdotus n:o (puoluetomkunnan enemmstön) ja julklausumaehdotus n:o (puoluetomkunnan vähemmstön) välllä, jollon puolueneuvosto päätt 23 äänellä 5 ääntä vastaan hyväksyä julklausumaehdotuksen n:o. Merkttn, että Salovaara ja Tanner evät ottaneet osaa äänestykseen, KosKa JulKlausumaehdotus n:o kosk hetä henklökohtasest. Kun kokouksen estyslstalla olleet asat olvat tulleet loppuunkästellyks, kokouksen puheenjhtajana tomnut Salovaara lausu seuraavaa: Tämä puolueneuvoston kokous, joka lenee vmenen ennen tulevaa puoluekokousta, lähenee loppuaan. Moluetomkunnan nykysenä puheenjohtajana pyydän lausua hartammat ktoksen stä
Lte H9 1. Sos.-dem. Puolueneuvoston kokous 22.10. 1944. Puolueshteer Aleks Aaltonen selost aluks r ntä er vaheta, jota puoluekokouksen koollekutsumsen yhteydessä tällä kertaa on esntynyt. Tämän jälkeen hän lausu seuraavaa: Kun puoluekokous tällä tavalla henäkuun alusta srrettn tuonnemmaks, lähdettn sllon stä, että puoluekokous ols kutsuttava kokoon nn pan kun olosuhteet sen sallsvat. Vme perjantasta kaks vkkoa takapern otettn stten puoluetomkunnan t: kokouksessa kysymys puoluekokouksen ajan määräämsestä eslle. Tä- «lön ehdotettn, että puoluekokous ols pdettävä marraskuun alussa ta anakn stten määrättävä knteäst pävä, jollon puoluekokous kokoontus. Puoluetomkunnan enemmstö kutenkn, nnkun puolueneuvoston jäsenlle on selvtetty, päätt, että puoluekokouksen akaa e snä kokouksessa velä ols määrättävä. Ja tähän puoluetomkunnan enemmstön päätökseen ssälty se ajatus, että puoluekokouksen «aka ols lopullsest määrättävä vasta stten, kun ols teto, ^vl t -m l ; f mllon eduskuntavaält pdettäsn, jollon puoluekokous ols kutsuttava koolle kuukautta ta puoltatosta ennen eduskuntavaaleja. Puoluetomkunnan vähemmstt; kutenkn katso, että nn e ols ollut päätettävä, vaan että aka ols ollut knteäst määrättävä. Nän senvuoks, että varsn monlta taholta ptkn mata Duoluejärjestö- jen taholta ol lausuttu tovomus puoluekokouksen pkasesta koollekutsumsesta. lv ssl] -' ' Tämä käv lm myöskn sen prshteeren ja sanomalehten päätomttajen kokouksen puheemvuorosta, joka pdettn muutama pävä ennen tätä puoluetomkunnan kokousta. Me - vähemjnstössä oleet olmme stä meltä, että puoluekokous ols pdettävä l mahdollsmman pan senvuoks että puoluekokous, arvovaltasena elmenä vos määrtellä nuclueel le ne lnjat, Jotka nyt tällasssa muuttunessa olosuhtessa olsvat tarpeen, ja että saatasn selvyys valltsevaan tlanteeseen. Jos vaalt votasn ptää tammkuun 15. pävänä ta pakkon sen jälkeen, puoluekokous marraskuulla pdettynä joutus varsn sopvaan akaan. Me perustelmme tätä n k' ' kästystämme myöskn sllä, että puoluekokouksen ja eduskuntavaalen välllä tarvttasn vähän nterp aka kun kuukaus ta puoltosta, 1 L.Vj.ÄV. vsr-t^! 1-1 t