SOININ KUNTA Korkeamaan tuulivoima-alueen osayleiskaava

SOININ KUNTA Korkeamaan tuulivoima-alueen osayleiskaava KOKKOLA 16.4.2015 KAAVAN LAATIJAN VASTINEET ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN Osayleiskaavan kaavaluonnos päivämäärällä 1.9.2014 on ollut yleisesti nähtävillä 9.10.2014 10.11.2014 välisen ajan. Seuraavaan on kirjattu luonnosvaiheen lausunnot (9 kpl) ja mielipiteet (16 kpl) sekä kaavan laatijan vastineet. 1. LAUSUNNOT: 1.1 Museovirasto, 22.10.2014 Museovirasto pitää muinaisjäännösten merkitsemistapaa ja selitystä kaavakartalla riittävänä muinaisjäännösten suojelun turvaamiseksi. Kaavaselostuksen kohdassa 6.6 selvitetään hankkeen vaikutuksia muinaisjäännöksiin. Selostuksen mukaan voimalapaikat ja huoltotiet sijaitsevat lähimmillään 100 m etäisyydellä muinaisjäännöksistä. Kohdassa on myös maininta, että "muinaisjäännöksiin on jätetty vähintään 15 metrin suojavyöhyke rakentamisalueisiin nähden". Mainittu suojavyöhyke ei ole riittävä kohteiden suojelun turvaamiseksi. Yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä tulee vielä tarkastella koko tuulivoimarakentamisen vaikutukset muinaisjäännöksiin. Muinaisjäännösten suojelu huomioidaan tarkemmassa suunnittelussa sekä esim. merkitsemällä muinaismuiston alue huomionauhoin maastossa. Kaavaehdotuksessa muinaismuistoihin on jätetty vähintään 80 metrin suojavyöhyke 1.2 Puolustusvoimat, LSHR, 28.10.2014 Korkeamaan kaavamääräyksistä ei ole huomauttamista. Merkitään tiedoksi. 1.3 Fingrid Oyj, 3.11.2014 Tuulivoimaloiden sijaintia tulee tarkistaa suhteessa voimajohtoihin. Ainakin tuulivoimala numero 22 vaikuttaa olevan liian lähellä 400 kv voimajohtoa Vihtavuori-Alajärvi. Kuten totesimme edellisessä lausunnossa, että tuulivoimalat tulee sijoittaa vähintään 1,5 x tuulivoimalan maksimikorkeuden (maksimikorkeus =napakorkeus + lavan pituus) määrittämän etäisyyden päähän johtoalueen ulkoreunasta mitattuna. Fingridin edellisessä lausunnossa (OAS, 10.9.2013) mainitut periaatteet voimajohtojen rajoituksista maankäytön suunnittelulle on otettava huomioon myös jatkosuunnittelussa. 1

Voimala numero 22 poistetaan kaavaehdotuksesta haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Voimalaa numero 4 on siirretty kauemmaksi sähkölinjasta sekä voimalan 1 tv-aluetta on pienennetty. 1.4 Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto, 6.11.2014 Tuulivoimalat muodostavat lentoesteitä ja siten niiden vaikutus lentoliikenteeseen ja turvallisuuteen tulee selvittää. Ilmailulaki edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden asettamista. Liikenteen turvallisuusnäkökulmasta myös mahdolliset vaikutukset muille liikennemuodoille tulisi selvittää tuulivoimapuiston suunnitellun sijainnin osalta. Hankkeen suunnittelussa on selvitetty mm. turvallisuussyistä määritellyt etäisyydet teihin. Ennen toteutusta tulee selvittää esteiden mahdolliset tutkavaikutukset. Yleisenä huomiona Liikenteen turvallisuusvirasto pitää myös tärkeänä, että tuulivoimarakentamisen vaikutukset liikenteen turvallisuudelle ja sujuvuudelle selvitetään suunnitteluvaiheessa ja otetaan huomioon hankkeen toteutuksessa. Tuulivoimaloille tullaan hakemaan lentoesteluvat voimaloiden rakentamisen yhteydessä. Esitetyt näkökohdat vaikutuksista eri liikennemuodoille sekä suojaetäisyyksistä ovat olleet sijoitussuunnittelun lähtökohtana. 1.5 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, 6.11.2014 RKTL huomauttaa, että lainsäädäntöohjeiden mukaan osayleiskaava on tarkoituksenmukaista asettaa nähtäville vasta, kun YVA-viranomainen on antanut lausuntonsa YVA-selostuksesta, jotta vuorovaikutteisuus ja paikallisten kansalaisten ja elinkeinonharjoittajien osallistuminen osayleiskaavan laatimiseen voisi toteutua. Kaavaselostuksen mukaan Korkeamaan alueen pintavedet valuvat ojituksia myöten Pohjoisjokeen ja edelleen Torasjärven ja Toraspuron kautta Kuninkaanjokeen. RKTL pitää tärkeänä, että kaavoituksessa turvataan Kuninkaanjoen vesistön alkuperäisen purotaimenkannan säilyminen. Lisäksi RKTL pitää tärkeänä, että kaavassa huomioidaan metsäkanalinnuille soveltuvat alueet. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevilla Natura-alueilla pesii maakotka ja sääksi. Tutkimuslaitos korostaa linnustovaikutusten arviointien ja seurannan tarpeellisuutta myös laajemmalla kuin tuulivoima-alueen ja sen sähkönsiirtoverkoston lähialueilla. Korkeamaan alue sijaitsee Pohjanmaalle luodun elinvoimaisen metsäpeurapopulaation päälevinneisyysalueella. Nykyinen Ähtärin metsäpeurapopulaation osakanta on pieni ja erillinen esiintymä Pohjanmaan metsäpeurakannasta. Arkojen metsäpeurojen reagointia tuulivoimaloihin ja niiden rakentamiseen ei tunneta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos pitää tärkeänä, että kaavoituksen yhteydessä arvioidaan maakuntaan samanaikaisesti suunniteltavien lukuisten tuulivoiman tuotantoalueiden yhteisvaikutuksia. Nykyinen hankekohtainen arviointimenettely ei ole YVA-lain tavoitteiden mukainen. Nykyisellä pirstaleisella hallinto- ja YVA-menettelyllä supistetaan erämaa-alueista riippuvien lajien elinympäristöjä sekä luonnon virkistyskäyttöön soveltuvia alueita. 2

Suunnittelussa voimalat on sijoiteltu niin, että niistä ei aiheudu haittaa Kuninkaanjoen purotaimenkannalle. Mahdollisilla rakentamisen aikaisilla ojanvesien laatumuutoksilla ei vaaranneta kalakannan toimeentuloa Kuninkaanjoen vesistössä. Vaikutukset pintavesiin ovat palautuvia ja katsotaan vähäisiksi. Metsäkanalinnuille soveltuvat alueet on huomioitu sijoitussuunnitelman laadinnassa. Korkeamaan alueelta on laadittu Natura-arvioinnin täydennys, jonka tulokset on huomioitu kaavaehdotuksen laadinnassa. Tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksia metsäpeuraan on otettu mukaan kaavaselostukseen. 1.6 Suomen riistakeskus Pohjanmaa, 6.11.2014 Suomen riistakeskus toteaa, että esim. metson soidinalue kattaa satoja hehtaareita. Itse soitimen keskus on pienempi alue, jonka sijainti voi vaihtua metsän käsittelyiden seurauksena. Käytännössä tuulivoiman elinympäristöä pirstova vaikutus soidinkeskuksen läheisyydessä voi vaikuttaa metson soitimen vahvuuteen heikentävästi, koska pirstova vaikutus heikentää soidinalueen kukkojen elinalueita. Suomen riistakeskus toteaa, että havaitut kanalintujen soidinpaikat tulee ottaa huomioon hankkeen mahdollisessa toteutuksessa. Lisäksi tulee välttää meluhäiriötä soidinaikana voimaloiden rakennusvaiheessa. Metson ja teeren soidin tapahtuu aamuvarhain, jolloin viivästykset rakentamisessa olisivat pieniä. Muuttolinnuille aiheutuvaa estevaikutusta voidaan vähentää sijoittamalla voimalat mahdollisimman peräkkäin suhteessa lintujen muuttosuuntaan. Suomen riistakeskus katsoo tämän tulevan ottaa huomioon Soinin Korkeamaan tuulivoimaloiden sijoittamisessa mahdollisimman hyvin. Kontrastivärien tai UV-maalin käyttö roottorien lavoissa parantaa tuulivoimaloiden havaittavuutta muuttolinnuilla. Myös mahdolliset tuotannon keskeytykset tulee pitää mahdollisina lintujen muuttoaikaisen kuolleisuuden estävinä keinoina, jos myöhemmin ehdottomasti välttämättömissä tuulivoimapuistojen alueella tehtävissä muutonaikaisessa vaikutusten seurannoissa todetaan lintujen kuolleisuuden olevan muuttoaikana huomattavaa. Suomen riistakeskus katsoo tärkeäksi käyttää kaikkia törmäyskuolleisuutta ehkäiseviä keinoja. Suomen riistakeskus toteaa, että yksittäisten tuulivoimahankkeiden vaikutukset metsäpeuralle ovat todennäköisesti pieniä, riippuen tuulivoimapuiston alle jäävän alueen kasvillisuustyypistä. Tuulivoimapuistohankkeita on kuitenkin Pohjanmaan metsäpeuraalueelle kaavailtu useita ja hankealueet ovat yleensä pienimmilläänkin 500 hehtaarin luokkaa. Kyseinen hankealue ei ole metsäpeuran pääelinaluetta, mutta Suomen riistakeskus toteaa, että selostuksessa tulee ottaa huomioon hankealueen sijoittuminen metsäpeuran Suomenselän osakannan ja Ähtärin pienen osakannan välimaastoon ja selvittää, onko tuulivoimapuiston rakentamisella osakantojen välimaastoon negatiivisia vaikutuksia. Käytännössä hankealueet voivat vaikuttaa negatiivisesti osakantojen väliseen liikkuvuuteen. Suomen riistakeskus katsoo, että hankkeiden yhteisvaikutukset metsäpeuralle tulee ottaa huomioon myös yksittäisten hankkeiden yhteydessä, koska hankkeiden yhteenlaskettu pinta-ala metsäpeura-alueilla tulee olemaan merkittävä ja siten myös mahdollisuudet lajille soveliaiden elinympäristöjen heikentymiseen ovat todellisia. Tutkimustietoa metsäpeuralle on vähän, jolloin hankkeiden toteutuksessa tulee olla erityisen varovainen ja mahdolliset vaikutukset metsäpeuroille ottaa huomioon erityisellä huolellisuudella. Jäkäläalueille rakennettavien voimaloiden ja teiden rajaaminen mahdollisimman pienelle alueelle tulee toteuttaa, jotta taataan metsäpeuralle tärkeän talviravinnon riittävyys. Suomen riistakeskus katsoo, että tuulivoimalat tulevat heikentämään alueiden riistataloudellista arvoa varsinkin kanalinnun pyynnissä. Vaikutukset kiväärillä tapahtuvaan metsästykseen linnun pyynnissä tulevat ulottumaan myös hankealueen ulkopuolelle. Esim. uuden metsästysasetuksen muutoksen hyvinä lintuvuosina mahdollistama talvinen koirasteeren latvalinnustus tulee hankealueen läheisyydessä olemaan haasteellista. Aiheesta tulee kuulla ja käydä keskustelua alueen metsästysseurojen kanssa. Suomen riistakeskus katsoo, että myöhemmin toiminnan aikana metsästystä ei tule rajoittaa, eikä muutoksia alueen metsästyskäyttöön tule tehdä ellei asiasta käydä neuvotteluja alueella metsästävien seurojen ja metsästysoikeuden haltijoiden kanssa. 3

Havaitut metsäkanalintujen soidinpaikat on otettu huomioon sijoitussuunnitelman laadinnassa. Alueen raivaus- ja rakennustyöt on mahdollista ajoittaa eläimien lisääntymisajan ulkopuolelle. Voimalta on teknisesti säädettävissä ja pysäytettävissä, jolloin voidaan vähentää muuttolinnuille muutonaikana kohdistuvia vaikutuksia. Metsäpeuraan kohdistuvia yhteisvaikutuksia täydennetään kaavaselostukseen. Alueen metsästysseuroja on kuultu riistataloudellisen arvon heikkenemisestä. Metsästysseurat ovat kaavassa osallisena ja heillä on mahdollisuus antaa muistutus kaavaehdotuksesta. 1.7 Metsähallitus, 10.11.2014 Salassa pidettävät kohdat poistettu (JulkL 24.1 14 Kohta). Metsähallitus käsittelee lausunnossaan yhteisesti Pesolan ja Korkeamaan kaavaluonnoksia. Haluamme YVA-selostuslausunnossa esitetyn lisäksi tuoda esille seuraavat asiat: Pesolan hankealue rajoittuu kaakkoisosaltaan Haukisuo-Härkäsuo-Kukkonevan Natura 2000-verkostoon kuuluvaan luonnonsuojelualueeseen, joka on laaja ja merkittäviä suo- ja pienvesiarvoja sisältävä luontokokonaisuus. Pesolan hankealueen itäpuolella (etäisyys n. 2,6 km) on toinen Natura-alue Saarisuo-Valleussuo-Löytösuo-Hirvilampi. Alueet ovat myös osa lintudirektiivin liitteen 1 lajin ja luonnonsuojelulaissa erityisesti suojeltavaksi merkityn maakotkan pesimäreviiriä. Tällä hetkellä hankealueiden vaikutuspiirissä on kaksi pesärekisterissä olevaa pesäpaikkaa. Luontoselvityksen havaintojen perusteella erityisesti Pesolan hankealueella liikkui erittäin runsaasti maakotkia, painottuen Haukisuon läheisyyteen. Natura-arvioinnin mukaan kaavaluonnoksissa suunnitelluista tuulipuistoista voi aiheutua merkittäviä vaikutuksia maakotkaan. Kaavaselostusten mukaan lieventävät toimenpiteet olisivat tarpeen, jotta merkitykselliseltä haitalta Natura-luontoarvoille vältytään. Lieventäviä toimenpiteitä ei Metsähallituksen näkemyksen mukaan kuitenkaan ole huomioitu kaavakarttojen ja suunnittelumääräysten laadinnassa. Metsähallitus katsoo, ettei kaavaselostuksissa ja kaavaluonnoksissa ole täten huomioitu Natura-arviointia ja sen tuloksia riittävällä tavalla. Metsähallitus katsoo, että Natura-arvionnin perusteella on mahdollista, että hankkeista aiheutuisi Natura-alueelle merkityksellistä haittaa. Kaavoja tulisi siksi muokata Natura-arvioinnin raportissa ja sen luonnoksessa esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti, erityisesti voimala-alueen ja voimaloiden sijoittelun suhteen. Natura-arvioinnissa on esitetty kolme vaihtoestoista toteuttamissuunnitelmaa tuulivoimapuistoille: 1. Tutkajärjestelmä Tutkajärjestelmästä Metsähallitus toteaa, että sen käyttö ei estä elinympäristöjen heikentymistä. Elinvoimainen reviiri on sellainen, joka tuottaa pitkällä aikavälillä poikasia vakaan kotkakannan edellyttämällä tavalla. Viitaten varovaisuusperiaatteeseen Metsähallitus katsoo, että tuulivoimapuiston rakentaminen kaavaluonnoksissa esitetyn laajuisina käyttäen tutkajärjestelmää maakotkavaikutusten ehkäisemisenä, ei voida katsoa estävän merkittävien haittojen ehkäisemistä Natura-alueille. Liian suurena vaarana olisi, että maakotkan nykyisen reviirin laatu heikkenisi siten, että reviiri autioituisi pysyvästi. 2. Supistettu voimala alue ja 3. Maakuntakaavaluonnoksen mukaiset tuulivoima-alueet Metsähallitus katsoo, että tässä tapauksessa 2 km voimalavapaat puskurivyöhykkeet eivät ole sellaisenaan riittäviä ehkäisemään haittoja. Törmäysriskin pienentäminen on tehokkainta lisäämällä puskurivyöhykettä pesäpaikoilta. Kts. YVA-selostuslausunto. 4

Natura-arvioinnissa on esitetty neljä maakotkavaikutuksia lieventävää toimenpidettä. Yleisesti Metsähallitus katsoo, että lieventämistoimenpiteistä yksikään ei yksinään eikä yhdistettynä yhteen tai useampaan muuhun riitä ehkäisemään merkittäviä kielteisiä vaikutuksia maakotkaan. 1. Voimaloiden sijoituspaikkojen elinympäristövalinnat Metsähallitus pitää ao. otsikon alla esitettyjä seikkoja merkityksellisinä vasta sitten, kun riittävä puskurivyöhyke pesän ja voimaloiden välille on asetettu. 2. Pesäpaikkavalinnat ja ruokinta Metsähallitus toteaa, että uusien tekopesien rakentaminen etäämmälle hankealueesta on toimenpide, jota hyvin voi kokeilla. Toimenpide on kuitenkin tehtävä ennen tuulipuiston rakentamista, ja muutaman vuoden päästä maastoselvitykset ja Natura-arvioinnin analyysit on tehtävä uudestaan uuden aineiston perusteella. Kaavoja ei voida esitetyn laajuisina hyväksyä ennen tätä. Haaskaruokintaan liittyy tekstissä mainittuja riskejä, jonka vuoksi sitä ei katsota oleelliseksi vaihtoehdoksi. 3. Vaiheistettu rakentaminen ja satelliittiseuranta Metsähallitus pitää vaihtoehtoa jossain määrin käyttökelpoisena, yhdistettynä tuulivoimapuiston supistamiseen ja uusien tekopesien rakentamiseen. 4. Muut vaikutusten lieventämiskeinot Metsähallitus katsoo, että rakentamistyöt pitää lähtökohtaisesti suunnitella siten, että pesimäpaikan läheisyyttä ei häiritä. Hankkeiden jatkosuunnittelussa tulee varmistaa, ettei niistä tule aiheutumaan merkittävää haittaa hankkeiden vaikutuspiirissä oleville Natura-alueille. Natura-arvioinnin luonnosvaiheessa törmäysriskiarvioita oli tarkasteltu 2-6 km:n etäisyyksillä pesäpaikoilta. Metsähallitus katsoo, että arviot tulee huomioida hankkeen jatkosuunnittelussa. Huomionarvoista on myös, että Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaa I (tuulivoima) laaditaan parhaillaan. Siihen liittyvästä Natura-arvioinnista Metsähallitus tulee antamaan lausuntonsa 15.11. mennessä. Tarkoituksenmukaisinta olisi, jos Pesola ja Korkeamaa tuulivoimapuistojen osayleiskaavatyö etenisi vasta, kun vaihemaakuntakaava I on hyväksytty. Pesolan kaavaluonnokseen sisältyy Metsähallituksen Luontopalveluiden hallinnoima palsta kiinteistöllä 759-893-1-0, ja kaava-alue rajautuu niin ikään Luontopalveluiden hallinnoimaan palstaan kiinteistöstä 312-893-1-5. Metsähallitus toteaa, että em. palstat sisältyvät Kelkkasuon suojelumetsään. Alue on merkitty Torisaaren-Kelkkasuon luonnonsuojelualue kokonaisuutena Keski-Suomen maakuntakaavaan (2009) SLmerkinnällä, jossa ne täydentävät Torisaaren yksityistä luonnonsuojelualueen suojelualuetta. Kelkkasuon suojelumetsä tullaan myöhemmin asetuksella perustamaan luonnonsuojelualueeksi, joten kaavaan sisältyvä Luontopalveluiden hallinnoima kiinteistö tulisi merkitä kaavamerkinnällä SL Luonnonsuojelualue. Metsähallitus puoltaa kiinteistöllä sijaitsevan muinaisjäännösalueen merkitsemistä kaavaan SM-alueena, mikäli muinaisjäännöksen laajuus antaa siihen aihetta. Metsähallitus huomauttaa myös, että Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelun (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) ohjeen mukainen luonnonsuojelualueille soveltuva melutason suunnitteluohjearvo 40 db ylittyy luonnoksessa esitetyillä hankevaihtoehdoilla Kelkkasuon alueella. Tämä tulisi huomioida Pesolan suunnittelualueen rajauksessa. Liito-oravaan, metsäpeuraan ja lepakoihin liittyvien kommenttien osalta viittaamme YVAselostuslausuntoomme, jossa todetaan metsäpeurasta, että Pesolan ja Korkeamaan hankealueet sijoittuvat maantieteellisesti Suomenselän sekä Ähtärin metsäpeurakantojen nykyisten elinalueiden väliin. Hankealueilla on merkitystä metsäpeuran elinympäristönä ja kantojen yhteyttä ylläpitävänä alueena, mikä on huomioitava hankkeiden jatkosuunniteluissa. Lepakoista YVA-selostuksen lausunnossa todetaan, että lepakko-alueet tulee huomioida voimaloiden sijoittelussa, jotta alueiden lepakkokannan ja elinympäristön laadun heikkeneminen estettäisiin. Lisäksi liito-oravasta todetaan, että liito-oravalle potentiaalisten elinympäristöjen välisten sekametsä-kuusikoiden säilyttäminen tulisi tarkkaan huomioida Korkeamaan alueen voimaloiden sijoittelun yhteydessä. Mäntykankaan 5

alue ei välttämättä yksinään kykene turvaamaan liito-oravien elinehtoja alueella, jos lähialueen todistettavasti käytössä olevat metsiköt häviävät. Kaavaehdotukseen tullaan poistamaan maakotkan pesäpaikkaa lähimmät viisi tuulivoimalaa. Tällä ehkäistään haitallisia vaikutuksia ja kasvatetaan puskurivyöhykettä pesäpaikoilta, jolloin törmäysriski pienenee. Natura-arvioinnista saadut palautteet otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Lisäksi tullaan tekemään Natura-arvioinnin täydennys, jonka tulokset myös otetaan huomioon. Metsäpeuraan kohdistuvia tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksia tullaan täydentämään kaavaselostukseen. Liito-orava- ja lepakkoalueet on otettu huomioon sijoitussuunnitelman laadinnassa. Lepakoiden muuttoseuranta on alueelle tehty ja huomioitu kaavaselostuksessa. 1.8 Etelä-Pohjanmaan liitto, 13.11.2014 Korkeamaan osayleiskaava-alue on osoitettu Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaluonnoksessa pääosin tuulivoimapuiston alueeksi. Alue on mukana myös tulevassa kaavaehdotuksessa. Hankkeen rajaukset poikkeavat jossakin määrin maakuntakaavarajauksesta, mutta poikkeama ei ole merkittävä. Etelä-Pohjanmaan liitto pitää osayleiskaavaluonnosta asiallisesti laadittuna. Hankkeen Natura-vaikutusten arvioinnin tuloksena saadut tulokset, joiden mukaan hankkeen vaikutuksia läheisten Natura-alueiden maakotkareviireihin voidaan lieventää eri toimenpitein siten, että samalla säilytetään puiston teknis-taloudellinen toteuttamiskelpoisuus, ovat Etelä-Pohjanmaan liiton näkökulmasta riittävät. Lieventämiskeinot on otettava huomioon osayleiskaavan laadintavaiheessa. Natura-arvioinnin tulokset otetaan huomioon kaavaehdotuksen laadinnassa. Tulosten perusteella tullaan poistamaan kaavaehdotuksesta viisi tuulivoimalaa, jolloin haitalliset vaikutukset pienentyvät. 1.9 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 12.2.2015 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualueella ja sen lähistöllä on joitakin merkintöjä. Tuulivoimaa käsittelevässä vaihekaavassa suunnittelualueella on tuulivoimapuistomerkintä. Osayleiskaavan ehdotusvaiheeseen kaavaselostus on päivitettävä uudemmalla vaihekaavan aluerajauksella, josta käy ilmi osayleiskaavan ja vaihekaavan aluerajaukset. Jatkosuunnittelussa tulee myös huomioida maakuntakaavassa olevia merkintöjä ja kaavaselostuksessa tuoda esille miten merkinnät on huomioitu osayleiskaavassa. Suunnittelualueella on osittain voimassa 17.8.2000 vahvistettu Soinin rantayleiskaava. Kaavaselostuksessa ei ole käsitelty voimassa olevan yleiskaavan mahdollistamaa rakentamista ja nyt laadittavan osayleiskaavan vaikutuksia siihen. Tämä asia tulee tutkia. YVA-yhteysviranomaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta esille tuomat näkökannat tulee huomioida jatkosuunnittelussa. Kaavaselostuksessa arvioidaan, että maiseman luonteeseen ei kohdistu mainittavia muutoksia ja vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Pesolan mäen taloryhmään (RKY) arvioidaan kasvillisuuden ja puuston peittävän näkymiä niin, että maisemavaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi. Kaavaselostus vaatisi vielä muutamia havainnekuvia etenkin 6

Pesolan mäen taloryhmästä, josta on vain yksi havainnekuva kaavaselostuksen liitemateriaalissa. Kaavaselostuksessa olisi hyvä arvioida vaikutuksia myös ilman puustoa, koska silloin näkymät ovat eri luokkaa. Melumallinnukset on tehty sekä Korkeamaan ja Pesolan tuulivoimapuistoille. Melumallinnukset on tehty Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Mallinnuksessa on käytetty erilaisia voimalatyyppejä erilaisilla äänitehotasoilla, mutta samalla napakorkeudella. Vaihtoehdoista riippumatta ja mallinnustulosten perusteella Ympäristöministeriön ohjearvot ylittyvät jokaisessa vaihtoehdossa. ELY-keskuksen mielestä Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja ei saa ylittää. Tästä on huolehdittava suunnittelussa ja huomioitava, että melutaso pysyy ohjearvojen alapuolella yksittäisen hankkeen toteutuessa tai molempien toteutuessa. Kaavamerkinnät mahdollistavat 210 metriä korkeita tuulivoimaloita, mutta melumallinnuksessa korkein voimala on 203 metriä. ELY-keskuksen mielestä selvitysten täytyy vastata kaavamerkintöjä. TV-alueiden rajaukset ovat isokokoisia. ELY-keskus ehdottaa tv-alueiden koon supistamista niin, että voimaloita ei pystytä siirtämään lähemmäksi asutusta. Välkemallinnuksen mukaan välkealueelle jää jonkin verran asuinrakennuksia ja lomaasuntoja. Välkehaittojen minimoimiseksi tulisi pyrkiä Ruotsin käytössä olevien ohjearvojen, 8 tuntia/vuosi ja 30min/päivä mukaisiin lukuihin. Kaava-alueella on runsaasti turvetuotantoaluetta. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida palovaaran riski erityisesti rakennusaikana, mutta myös käytön aikana. Alueen sisäiseen sähkönsiirtoon tarvittavat maakaapeleiden sijoituspaikat olisi hyvä huomioida kaavamerkinnöillä. Suunnitellulle tuulivoima-alueelle etelästä tuleva tulotie lähtee Karstulantieltä noin kilometrin etäisyydellä Lintuharjun pohjavesialueesta. Karstulantie kulkee lounaissuunnassa pohjavesialueen ja pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen läpi. Tieyhteydet hankealueelle tulee suunnitella mahdollisuuksien mukaan siten, että vältetään mahdollisia tiekuljetuksia pohjavesialueiden läpi myös hankealueen ulkopuolella. ELY-keskus pitää tehtyjä selvityksiä ja arviointeja pääosin riittävinä. Korkeamaan rakentamisalueita lähimmät kaksi lampea lähiympäristöineen tulee merkitä maastoon ja niiden luonnontilan turvaaminen huomioida rakentamisen suunnittelussa ja sen aikana. Voimajohtolinjan pylväspaikkasuunnittelulla sekä selostuksessa esitetyllä talviaikaisella koneiden käytöllä voidaan vähentää vaikutuksia alle jääviin suoalueisiin. Myös viitasammakolle potentiaaliset voimajohdon läheisyydessä sijaitsevat lampareet tulee huomioida suunnittelussa ja rakentamistöiden aikana. Luontodirektiivin IV(a) lajeista havaittiin Korkeamaan hankealueella lepakoiden luokkaan II kuuluva ruokailualue sekä luokan III muu alue. Kaavaselostuksessa on arvioitu, että lepakoiden ruokailualueeseen tulee kohdistumaan vähäisiä vaikutuksia, sillä voimalan 12 rakentamisalue sijoittuu noin 200 metrin etäisyydelle ruokailualueesta ja suojaavan puuston häviäminen ja huoltotieyhteyden rakentaminen voivat heikentää alueen soveltuvuutta lepakoille. Myös voimalan 7 rakentamisalue sijoittuu noin 200 metrin etäisyydelle lepakoiden III-luokan alueesta, johon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. ELY-keskus katsoo, että kaavan vaikutusten arviointia on tarpeen syventää tarkastelulla, jossa avataan alueiden II ja III merkitystä alueen populaatiolle, sekä pohditaan sitä, voiko kaavan toteutuminen johtaa välillisesti lepakoiden muualla sijaitsevien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentymiseen luonnonsuojelulain 49 :n vastaisesti. Liito-oravien reviirit ja kulkuyhteydet on huomioitava tiesuunnittelussa ja rakentamisen aikana, kaavaselostuksessa esitetyn mukaisesti, jättämällä tien molemmin puolin riittävän korkeaa puustoa. ELY-keskukselle tulee esittää suunnitelma kulkuyhteyden säilyttämiseksi, jolloin myös mahdollinen poikkeusluvan tarve luonnonsuojelulain 49 :n säädöksistä tulee arvioitavaksi. Vaikutuksien vähentämiseksi tulisivat rakentamistoimet liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen läheisyydessä toteuttaa lajien lisääntymis- ja pesäpoikasvaiheen ulkopuolella. 7

Tuulivoimalat tulee sijoittaa ja suunnitella koko alueella siten, että niiden vaikutukset linnustoon jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Yöllä tapahtuvasta muutosta ei ole havaintoaineistoa. Vaikutukset yömuuttajiin tulisi ottaa tarkasteluun mukaan, sillä osa suurikokoisista ja tuulivoimaloiden kannalta riskialttiista lajeista muuttaa yöaikaan, jolloin myös väistämismahdollisuudet ovat heikommat kuin päivällä. Lisäksi syksyn muutolle mahdollisesti sattuvat epäedulliset sääolosuhteet kasvattavat yömuuttajien törmäysriskiä entisestään. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan suuria vaikutuksia pesimälinnuston elinympäristöjen säilymiseen. Vaikka tiestö pohjautuu pääosin olemassa oleviin tieuriin, on hankkeella metsien pirstoutumista ja reunavaikutusta lisäävä vaikutus. Kanalintujen soidinpaikkoihin ja reviireihin tulee rakentamisessa jättää riittävä etäisyys sekä kiinnittää suunnittelussa huomiota näihin liittyvien laajojen ja yhtenäisten metsäalueiden säilymiseen. ELY-keskus painottaa muidenkin pesimälinnustoon kuuluvien lajien osalta, että alueen raivaus- ja rakennustyöt tulisi tehdä mahdollisimman pitkälle lintujen pesimäkauden (huhti-heinäkuu) ulkopuolella rakennusaikaisten lisääntymiseen ja poikasten selviytymiseen vaikuttavien häiriöiden minimoimiseksi. Natura-lausunnossaan ELY-keskus on katsonut, ettei Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimaalueiden osalta voida sulkea pois mahdollisia merkittäviä kielteisiä vaikutuksia maakotkaan. Yleissuunnitelman mukaisia, Pesolan ja Korkeamaan tuulivoima-alueita ei ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tule toteuttaa lainkaan tai ainakaan nykyisessä laajuudessaan, ellei voida osoittaa, ettei maakotkaan ja muihin suojelun perusteena oleviin lajeihin, tai yhteisvaikutuksena alueiden ekologiseen eheyteen kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Lausunnoissa on esitetty tarvetta täydentää arviointia erityisesti linnustoon kohdistuvien yhteisvaikutusten osalta. Yleissuunnitelman mukaisten hankealueiden Naturaarvioinnista antamassaan lausunnossa ELY-keskus on painottanut yhteisvaikutusten tarkastelun täydentämistä myös muuttolinnuston osalta. Yleissuunnitelman mukaisten Pesolan ja Korkeamaan hankkeiden osalta Natura-arvioinnin täydennystä ei ole vielä tehty. Täydennetty arviointi ja siitä annettava lausunto tulee huomioida hankkeiden jatkosuunnittelussa. Kaavaselostuksessa arvioidaan, että liikenteen lisäyksellä voi olla vaikutuksia tiestön liikenneturvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja kuntoon. Näitä käsitteitä on vielä tarpeen avata paremmin kaavaselostuksessa suunnittelutyön edetessä. Kaavaselostuksessa tuodaan esille hankkeen tuoma prosentuaalinen liikenteenlisäys eräillä teillä, tämän lisäksi on vielä tarpeellista täydentää kaavaselostusta konkreettisilla liikennemäärillä esimerkiksi raskaita kuljetuksia/voimala. Kaavaselostukseen päivitetään kuva, josta selviää Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan ja hankealueen rajaukset. Selostukseen voidaan myös päivittää, miten maakuntakaavamerkinnät on huomioitu osayleiskaavan laadinnassa. Lisäksi liikenteellisiä vaikutuksia tarkennetaan konkreettisten liikennemäärien lisääntymisen osalta. Voimassa olevan Soinin rantayleiskaavan mahdollistama rakentaminen ja Korkeamaan osayleiskaavan aiheuttamat vaikutukset siihen tutkitaan jatkosuunnittelussa. Yhteysviranomaisen YVA-lausunnossa esille tuomat näkökohdat otetaan huomioon kaavaehdotuksen laadinnassa. Natura-arvioinnin tulosten perusteella tuulivoimaloiden määrää tullaan vähentämän kaavaehdotukseen viidellä voimalalla. Tällöin voimalat 7 ja 12 poistuvat, joten vaikutuksia lepakoiden ruokailualueille ei synny. Lisäksi tullaan laatimaan Natura-arvioinnin täydennys, jonka tulokset huomioidaan kaavaehdotuksen laadinnassa. Melu- ja välkemallinnukset tullaan päivittämään kaavaehdotukseen. Suunnittelussa huomioidaan melun ja välkkeen ohjearvot. Havainnekuvien lisäämisen tarvetta tutkitaan. Lisäksi kaava-alueen sisäiseen sähkönsiirtoon tarvittavat maakaapelit voidaan osoittaa kaavakartalla ohjeellisina. Vaikutukset yömuuttajiin tullaan ottamaan mukaan linnustovaikutusten tarkasteluun. Alueen raivaus- ja rakennustyöt on mahdollista ajoittaa lintujen pesimäkauden ulkopuolelle. 8

Rakentamisaikana maastoon lammet voidaan merkitä maastoon lampien luonnontilan säilymisen turvaamiseksi. 9

2. MIELIPITEET: 2.1 Keisala Kalle, Helena, Elina ja Sanna, 19.10.2014 Esitämme Pesolan ja Korkeamaan tuulivoima-alueiden karsimista, sillä mm. näiden kahden voimala-alueen yhteisvaikutuksia sekä vaikutuksia läheisten Louhukankaan ja Möksyn voimaloiden kanssa ei ole tutkittu tarpeeksi. Melu ja välke aiheuttavat mm. unettomuutta, verenpaineen nousua ja tinnitusta. Myös erilaiset sairauskohtaukset voivat tihentyä, jos ei saa melun vuoksi nukuttua ja on jatkuvasti väsynyt. Tuulivoimaloiden minimietäisyyden lähimmistä asunnoista ja vapaa-ajan asunnoista tulisi olla yli 2 km, jos tuulivoimala on teholtaan 2MW ja jos voimaloita on vain yksi. Minimietäisyyden pitäisi olla paljon suurempi, jos voimaloita on enemmän tai kyse on vapaa-ajan asunnoista tai jos voimalat ovat yli 4MW:a tai jos lähistöllä on Natura-alue. Korkeamaan tapauksessa suunnittelualueen luoteispuolella sijaitsee Vanhojen metsien suojelualue. Asutukseen on siis oltava vähintään 2 km etäisyys. Näin ovat päättäneet mm. Mustasaaren kunta, Vaalan kunta ja Pyhäjoen kunta. Näin ollen vaadimme, että Korkeamaan alueen voimaloista poistetaan vähintään vasemmanpuoleiset voimalat: voimalat nro 18, 21 ja 24. Korkeamaan tuulivoimapuiston tuulivoimaloiden määrää tullaan vähentämään viidellä voimalalla haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Alueelta on laadittu melu- ja välkemallinnukset, jotka vielä tullaan päivittämään. Ratkaisevaa kaavaa hyväksyttäessä ei ole välimatkojen pituudet asutuksen ja voimaloiden välillä, vaan vaikutusarviointien ja mallinnusten kautta saatavat tulokset. 2.2 Nygård Päivi, Tuomo, Jouko ja Suvi, 19.10.2014 Vastustamme Soinin Korkeamaan alueelle suunniteltua tuulivoimahanketta. Nyt suunnitellut tuulivoimalat tulevat aivan liian lähelle asutusta sekä Torasjärveä. Meluhaitat tulevat olemaan häiritseviä, alueen ollessa nyt täysin hiljainen. Onko asiasta tarpeeksi tutkimuksia kun vastaavaa aluetta ei tietävästi ole muualla. Lisäksi välke- ja lentoestevalot tuovat häiriötä talvella muuten niin pimeällä alueella. Vaadimme, että suunnitelmia ei toteuteta ollenkaan tai ainakin lähimmät voimalat siirretään paljon kauemmaksi asutuksesta ja Torasjärvestä. Korkeamaan hankkeesta on laadittu Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti melu- ja välkeselvitykset. Selvitykset tullaan vielä päivittämään kaavaehdotukseen. Ratkaisevaa kaavaa hyväksyttäessä ei ole välimatkojen pituudet asutuksen ja voimaloiden välillä, vaan vaikutusarviointien ja mallinnusten kautta saatavat tulokset. Tuulivoimaloiden konehuoneen päälle (napakorkeuteen) asennettavat lentoestevalot on suunnattu ylöspäin, joten ne valaisevat enimmäkseen taivasta. Trafin määräysten mukaan päivävalo on suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo ja yövalo suuritehoinen vilkkuva valkoinen tai keskitehoinen vilkkuva/kiinteä punainen valo. Ohjeistuksessa esitetyistä valovaihtoehdoista kiinteä punainen valo aiheuttaa vähiten huomiota ympäristöön. 2.3 Jouni Niskakangas ja muut allekirjoittaneet, 19.10.2014 Esitän Möksyn, Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimala-alueiden osayleiskaavaluonnoksiin ja ehdotukseen muutoksia uuden 110 kv voimajohdon sijoittamiseen Niskakankaan alueen osalta. Uusi 110kV voimajohto rakennettaisiin Niskakankaan alueen itäpuolelta. Voimajohto rakennettaisi Veteläsuon turvetuotantoalueen länsireunaa pitkin kiertäen asutuksen itäpuolelta, kunnes liittyy takaisin ehdotettuun voimajohdon sijaintiin asutuksen jälkeen. 10

Alajärven Sähkö Oy on rakentanut vuonna 2014 20kV voimajohdon 15 metrin päähän asuinrakennuksesta Niskakankaantien reunaan, josta suunniteltu 110kV voimajohto on 80 metrin päässä ja jonka vieressä on 400kV voimajohto. Noin 130 metrin matkalla on 3 voimalinjaa. Lisäksi maanomistajalla on 200kV voimajohto sekä kaksi 20 kv voimajohtoa maillaan. Toisesta 20kV voimajohdosta on lisäksi suunnitteilla leventämistä. Yhteensä maanomistajalla on maata voimalinjojen alla 5 hehtaaria. Suunniteltu 110kV voimajohto kulkisi metsäisillä alueilla, joka tuhoaa metsätuoton ja harjoitetun metsätalouden täydellisesti. Kyseessä ovat, nyt suunniteltujen tuulivoimaalueiden vuoksi, aivan valtavat menetykset metsänomistajille. Uusi voimajohto haittaa elinkeinon harjoittamista. Linjojen kulkiessa peltoaukealla, voitaisiin peltoja kuitenkin hyödyntää. Lisäksi on huomioitava maisemahaitta, joka tulee, jos 110kV voimajohto sijoitetaan osayleiskaavassa ehdotetulle reitille. Ehdotetussa muutoksessa uusi voimajohto kulkisi vähemmän rasittavalla reitillä, mutta turvetuotantoalueen osalta saman maanomistajan mailla. Lisäksi 110kV liityntävoimajohdon luontoselvityksestä käy ilmi, että voimajohto kulkisi rämeristihämähäkin potentiaalisessa elinympäristössä. Muutosehdotuksessa uusi 110kV voimajohto kiertäisi nämä potentiaaliset elinympäristöt. 110kV voimajohdon linjauksen muutosehdotus Asiaa ei ratkaista nyt kyseessä olevalla osayleiskaavalla. Kuitenkin voidaan sanoa, että uuden voimalinjan sijaintia on tutkittu muistutuksen antajan pyynnöstä laaditun tuulivoiman yleissuunnitelman (Ramboll Finland Oy) yhteydessä. Käydyissä neuvotteluissa on käynyt selväksi, että uusi voimalinja tulee rakentaa laajentamalla nykyistä linjakäytävää. Suunniteltu laajennus on varsin kohtuullinen n.20m ja matkaa asutukseen jää edelleen noin 150m. 11

2.4 Jani Kari, 22.10.2014 Muutosehdotus tielinjauksista Laukkosenniemen palstalla. Tielinjausta voidaan muuttaa esitetyllä tavalla. 2.5 Salo, 23.10.2014 Vastustamme jyrkästi Soinin Korkeamaan alueelle suunniteltua tuulivoimahanketta. Suunnitellut voimalat ovat aivan liian lähellä asutusta. EU-varoilla ja kyläläisten suurella panostuksella Torasjärveen tehtiin vuosia aiemmin mittava kunnostus, sen jälkeen järven ja sen ympäristön viihtyisyys ja virkistyskäyttö lisääntyi merkittävästi. Tämä tulisi myös ottaa huomioon suunnitelmissa. Suurin huolenaiheemme on meluhaitta. Nykyisin täysin hiljaisessa ympäristössä näin monen ja suuren voimalan melu tulee olemaan erittäin häiritsevää. Suomessa ei ole lähellekään vastaavaa tuulivoima-aluetta, josta olisi tarpeeksi kokemusta tai tutkimuksia. Mielestämme laskennallisesti ei saa todellista kuvaa tulevasta melun määrästä ja haitasta. Välkehaitat ja varsinkin aina toiminnassa olevat lentoestevalot olisi todellinen haitta öisin, nykyisin täysin pimeällä alueella. Näin lähelle Torasjärveä suunnitellut suuret ja korkeat voimalat tulevat olemaan merkittävä näkymähaitta. Vaadimme totuudenmukaisia mallinnuskuvia myös Torasjärven suunnalta kuvattuna. Lisäksi kiinteistöjen arvo laskee, jos voimaloita tuodaan hyvin lähelle asutusta. Vaadimme, että suunnitelmia ei toteuteta ollenkaan tai ainakin välimatka lähimmästä voimalasta Torasjärveen pitäisi olla useita kilometrejä. Korkeamaan hankkeesta ja lähialueen hankkeiden yhteisvaikutuksesta on laadittu Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti melu- ja välkeselvitykset. Selvitykset tullaan vielä päivittämään kaavaehdotukseen. Ratkaisevaa kaavaa hyväksyttäessä ei ole välimatkojen pituudet asutuksen ja voimaloiden välillä, vaan vaikutusarviointien ja mallinnusten kautta saatavat tulokset. 12

Ympäristöministeriön 2/2014 meluohjeistuksen mukainen mallinnus on katsottu riittäväksi ja sen paikkaansa pitävyyttä on tutkittu muiden hankkeiden yhteydessä. Toiminnassa olevan Raahen Kopsan tuulipuiston aiheuttamasta sisä- ja ulkomelusta on tehty mittauksia Työterveyslaitoksen ja ÅF Consultin toimesta lähellä puistoa olevassa kiinteistössä. Mittausten tuloksia on verrattu viimeisimmän meluohjeistuksen mukaan tehtyihin mallinnuksiin. Melumittausten ja tietokonemallinnusten tulokset ovat olleet lähes samat, joskin mallinnus on antanut hieman suurempia desibeliarvoja kuin todellisuudessa mitatut arvot. Mallinnukset jättävät siis oikeaoppisesti vähän turvamarginaalia todellisiin äänitasoihin verrattuna. Tuulivoimaloiden konehuoneen päälle (napakorkeuteen) asennettavat lentoestevalot on suunnattu ylöspäin, joten ne valaisevat enimmäkseen taivasta. Trafin määräysten mukaan päivävalo on suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo ja yövalo suuritehoinen vilkkuva valkoinen tai keskitehoinen vilkkuva/kiinteä punainen valo. Ohjeistuksessa esitetyistä valovaihtoehdoista kiinteä punainen valo aiheuttaa vähiten huomiota ympäristöön. Havainnekuvien lisäämisen tarve tutkitaan kaavaehdotukseen. 2.6 René ja Joni Westman, 30.10.2014 Olemme huolissamme tuulivoimaloiden loma-asutusalueen vierelle sijoittamisen vaikutuksista asumisen laatuun ja viihtyvyyteen Torasjärven rannalla. Luonnoksessa voimalapaikat nro 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 11, 12, 13, 17, 18 ja 21 ovat liian lähellä asutusta. Näiden voimaloiden jatkosuunnittelua ei tulisi jatkaa missään tapauksessa. Alueen läheisyydessä olevat asukkaat joutuvat kohtuuttomien vaikutuksien alaisiksi ja tästä johtuen kuntalaiset joutuvat eriarvoiseen asemaan. Meluhaitat Mallinnuksessa ei ole mallinnusohjeen mukaisesti otettu huomioon äänen laadun soivaa, kapeakaistaista tai amplitudimodulaatiota. Tällöin mallinnus tuloksiin tulisi lisätä 5dB ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Edellä mainittuja ilmiöitä on kumminkin esiintynyt jo rakennetuissa tuulipuistoissa. Rakennetuissa tuulipuistoissa melumallinnus ohjeella tehdyissä mittauksissa on ollut yli 10dB eroja mitattuihin tuloksiin verrattuna. Nykyiset melumallinnukset pohjautuvat vain positiivisimpaan melulaskelmaan sekä alueelle suunniteltaviin pienimpiin voimalavaihtoehtoihin. Ottaen huomioon mallinnuksissa esiintyvät epävarmuudet ja olemassa olevien muiden hankkeiden mallinnuksissa ja mitatuissa tuloksissa esiintyvät eroavaisuudet tulee mallinnuksessa jäädä loma- ja vakituisiin asuntoihin riittävät etäisyydet epävarmuustekijöistä johtuen. Nyt annetut lähtötiedot melumallinnuksiin ovat virheelliset. Lisäksi yhteisvaikutuksia kaikkien hankkeiden yhteismeluvaikutuksesta ei ole laadittu, missä on mukana Korkeamaa, Pesola ja Louhu-Möksy. Vaadimme, että melumallinnukset laaditaan kaavaluonnoksessa mainituilla 5MW tehoisilla myllyillä. Raahen sarvakankaan melumallinnus on tehty Gamesa G132-5MW voimaloilla. Tarkastelemalla tätä mallinnusta nähdään kuinka merkittävästi enemmän melu leviää lähtöäänitehon kasvaessa. Lisäksi tämän kokoluokan voimaloita ei ole ennen rakennettu Suomeen, jolloin teoreettisen mallinnuksen luotettavuutta ei ole voitu varmistaa. Lentoestevalot Lentoestevalot näkyvät todella kauaksi ja häiritsevät ihmisiä ja heidän elämäänsä. Lentoestevaloja ei ole huomioitu välkekuvauksissa riittävästi ja välkkeen konkreettisia vaikutuksia lähialueen asukkaiden päivittäiseen elämään on yksiselitteisesti vähätelty. Yöhäiriöt olisivat poikkeuksellisen merkittäviä nyt öisin täysin pimeällä alueella. Hankkeen tässä vaiheessa pitää konkreettisesti yrittää selvittää vaihtoehtoja, millä tätä pystytään pienentämään. Välke Valoisan aikaan välkehaitat tulee poistaa riittävän pitkällä etäisyydellä häiriintyviin kohteisiin. Maisemat 13

Torasjärven suunnalta kuvattuna tuulivoimaloiden suuntaan ei ole laadittu yhtään havainnekuvaa. Maisemaan liittyviä arvioita ei voida pitää riittävinä. Havainnekuvia pitää laatia huomattavasti lisää Torasjärven, kuten myös muiden kylien suunnalta. Tästä johtuen maisemaan liittyvät arviot tulee tehdä uudestaan uusien havainnekuvien valmistuttua. Lisäksi havainnekuvissa tulee olla oikeat mittasuhteet, jolloin saadaan todellinen käsitys maisemavaikutuksista. Turvallisuus Turvallisuuteen liittyvät selvitykset ovat edelleen hyvin puutteellisia. Ruotsissa teollisia tuulivoima-alueita on suljettu liikkumiselta talvella johtuen tuulivoimaloista irtoavasta jäästä. Lisäksi turvetuotantoalueella työskenteleville työntekijöille muodostuu työturvallisuusriski. Linnusto ja eläimet Korkeamaan suunnittelualueella ja sen läheisyydessä on teerien ja metsojen soidinpaikkoja sekä elinympäristöjä. Soidinpaikkojen ympärille on suunnitelmissa useita voimaloita. Koreamaan hankkeen toteuttaminen rikkoo yhtenäisiä metsäalueita peruuttamattomasti ja vahingoittaa metsojen ja teerien elinympäristöä. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Lajin kulkuyhteyksiä pitää selvittää ja suojella. Liito-oraviin kohdistuvia vaikutuksien lieventämistoimia ei voi pitää realistisina, että vaikutukset vähentyisivät kuvatulla tavalla suurista pieniksi. Hankkeen toteuttaminen aiheuttaa kuvatuilla tavoilla suuria negatiivisia vaikutuksia myös lieventämistoimien jälkeen. Korkeamaan alueella esiintyy maakotka. Maakotkan pesäpuut on suojeltu ja sen elinympäristöjä tulisi suojella erityistoimin. Pelkästään maakotkan takia alueen toteuttaminen on erittäin kyseenalaista. Voimaloden purku Tuulivoimatoimijalta tulee edellyttää pankkitakausta voimaloiden purkamista varten mahdollisessa yhtiön konkurssitapauksessa, koska muuten voimaloiden purku on maanomistajan vastuulla. Pankkitakauksen suuruus tulee perustua kolmannen riippumattoman osapuolen laatimaan kustannusarvioon purkutöistä. Alkuperäinen arvio tulee sitoa indeksiin, jolloin tuulivoimayhtiöt joutuvat kasvattamaan takausta indeksin mukaisesti viiden vuoden välein. Muut asiat Tuulivoimaloiden läheisyys tulee alentamaan alueella sijaitsevien kiinteistöjen arvoa merkittävästi. Ottaen huomioon kiinteistöjen arvon laskun ja lähimaisema-alueen merkittävän muuttumisen, tulee sijoittelulla poistaa muiden haittojen (melu, välke, valo) vaikutukset Torasjärven ympäriltä. Lisäksi vuonna 2012 kunnanjohtaja on luvannut kirjallisesti, että sijoittelussa otetaan erityisesti huomioon vakituinen- ja loma-asutus. Tämän hetkisissä suunnitelmissa asutus on otettu huomioon välttävästi. Emme tule missään tapauksessa hyväksymään sitä, että tämän kokoluokan voimaloita rakennetaan alle 2,5-3km päähän loma-asutuksesta ja alle 2km päähän vakituisesta asutuksesta. Tulemme vastustamaan hanketta voimakkaasti esitetyssä laajuudessa. Alueelta on laadittu Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti meluselvitys, joka tullaan vielä päivittämään kaavaehdotukseen. Nykyiset valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) ääniohjearvot ja ympäristöministeriön ohjeet 4/2012 tuulivoimaloiden ulkomelutasosta varmistavat sen, ettei tuulivoimasta aiheudu terveysvaikutuksia eikä kohtuutonta haittaa sen äänen vaikutuspiirissä oleville ihmisille. 28.2.2014 valmistuneen ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melunmallintamisohjeiden mukaan tehtävät mallinnukset varmistavat sen, että tuulivoimalan äänen kaikki mahdolliset ominaispiirteet tulevat huomioiduksi, myös matalataajuuksinen ääni. Ympäristöministeriön 2/2014 meluohjeistuksen mukainen mallinnus on katsottu riittäväksi ja sen paikkaansa pitävyyttä on tutkittu muiden hankkeiden yhteydessä. Toiminnassa 14

olevan Raahen Kopsan tuulipuiston aiheuttamasta sisä- ja ulkomelusta on tehty mittauksia Työterveyslaitoksen ja ÅF Consultin toimesta lähellä puistoa olevassa kiinteistössä. Mittausten tuloksia on verrattu viimeisimmän meluohjeistuksen mukaan tehtyihin mallinnuksiin. Melumittausten ja tietokonemallinnusten tulokset ovat olleet lähes samat, joskin mallinnus on antanut hieman suurempia desibeliarvoja kuin todellisuudessa mitatut arvot. Mallinnukset jättävät siis oikeaoppisesti vähän turvamarginaalia todellisiin äänitasoihin verrattuna. Tuulivoimaloiden konehuoneen päälle (napakorkeuteen) asennettavat lentoestevalot on suunnattu ylöspäin, joten ne valaisevat enimmäkseen taivasta. Trafin määräysten mukaan päivävalo on suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo ja yövalo suuritehoinen vilkkuva valkoinen tai keskitehoinen vilkkuva/kiinteä punainen valo. Ohjeistuksessa esitetyistä valovaihtoehdoista kiinteä punainen valo aiheuttaa vähiten huomiota ympäristöön. Todellista välkevaikutusta arvioitaessa on huomioitava, että laadittu mallinnus ei ota huomioon maaston kasvillisuutta ja metsän peitteisyyttä, jotka edelleen vähentävät välkevaikutuksia. Välkevaikutus esiintyy ainoastaan toimintavaiheessa, kun tuulivoimalat ovat käynnissä. Välkehaittaa voidaan estää tai vähentää pysäyttämällä voimalat suurimpien välkehaittojen aikana. Välkevaikutuksen tapainen ilmiö on auringon valon heijastuminen roottorin lavoista. Heijastusvälkyntää vähentää mattapintaisen materiaalin käyttö tuulivoimalan lavoissa. Alueelta laadittu välkemallinnus tullaan vielä päivittämään kaavaehdotukseen. Jäätymisen ja jään heiton riski tuulivoima-alueella on erittäin pieni. Jään kertyminen lapoihin heikentää myös voimalan sähköntuottoa ja näistä syistä johtuen nykyaikaiset voimalat voidaan varustaa jääntunnistusjärjestelmillä, jotka tunnistavat jäätävät olosuhteet (8-14 vrk/v) tai siipiin muodostuneen jään. Jäätävistä olosuhteista voidaan varoittaa äänija valomerkein voimaloilla, jotka sijoittuvat todennäköisten kulkureittien läheisyyteen ja voimala voidaan tällöin tarvittaessa pysäyttää, kunnes sääolosuhteet muuttuvat tai jää on sulanut. Alueiden luontoon liittyvät asiat on käsitelty ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä jolloin niistä on myös pyydetty lausunnot asianomaiselta viranomaisilta. Luontoon liittyvät arvioinnit täydennetään tarpeellisilta osin ympäristövaikutusten arvioinnin palautteen perusteella. Havainnekuvien lisäämisen tarve tutkitaan kaavaehdotukseen. 2.7 Rotko, Rotko-Koivula ja Koivuniemi, 2.11.2014 Kaavaillut tuulimyllyt tulevat liian lähelle Torasjärven ympäristöä ja aiheuttavat näin ollen häiriötä. Tuulimyllyistä tuleva meluhaitta, välkehaitta ja lentoestevalot tulevat rikkomaan rauhallista maalaismaisemaa. Torasjärven ympäristön virkistyskäyttöä tuulimyllyt tulevat haittaamaan todella paljon. Alueella olevat ratsastusreitit ovat tuulimyllyjen vaikutusalueella ja myllyjen vaikutusta hevosiin ei ole tutkittu millään tavalla. Ei tiedetä pystyykö reittejä käyttämään ratsastamiseen tuulimyllyjen valmistumisen jälkeen. Itse koko tallialue on aika lähellä tuulimyllyjä. Samoin järven virkistyskäyttö tulee häiriintymään, esim. pilkkiminen, kalastaminen, hiihtäminen yms. luonnonrauha häiriintyy massiivisten tuulimyllyjen hallitessa maisemaa. Kun tuulimyllyt tulevat näin lähelle asutusta/vapaa-ajan asutusta joutuvat nämä ihmiset eriarvoiseen asemaan kuin muut kansalaiset. Siksi vaadimme, että tuulimyllyjen paikat siirretään vähintään 3km päähän lähimmästä vapaa-ajan asunnosta, jolloin pystytään takaamaan kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu. Korkeamaan hankkeesta on laadittu Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti melu- ja välkeselvitykset. Selvitykset tullaan vielä päivittämään kaavaehdotukseen. Ratkaisevaa kaavaa hyväksyttäessä ei ole välimatkojen pituudet asutuksen ja voimaloiden välillä, vaan vaikutusarviointien ja mallinnusten kautta saatavat tulokset. Tuulivoimaloiden konehuoneen päälle (napakorkeuteen) asennettavat lentoestevalot on suunnattu ylöspäin, joten ne valaisevat enimmäkseen taivasta. Trafin määräysten mukaan päivävalo on suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo ja yövalo suuritehoinen vilkkuva 15

valkoinen tai keskitehoinen vilkkuva/kiinteä punainen valo. Ohjeistuksessa esitetyistä valovaihtoehdoista kiinteä punainen valo aiheuttaa vähiten huomiota ympäristöön. 2.8 Anne Palohuhta ja muut allekirjoittaneet, 3.11.2014 Kaavaillut tuulimyllyt tulevat liian lähelle Torasjärven ympäristöä ja aiheuttavat näin ollen häiriötä. Tuulimyllyistä tuleva meluhaitta, välkehaitta ja lentoestevalot tulevat rikkomaan rauhallista maalaismaisemaa. Torasjärven ympäristön virkistyskäyttöä tuulimyllyt tulevat haittaamaan todella paljon. Alueella olevat ratsastusreitit ovat tuulimyllyjen vaikutusalueella ja myllyjen vaikutusta hevosiin ei ole tutkittu millään tavalla. Ei tiedetä pystyykö reittejä käyttämään ratsastamiseen tuulimyllyjen valmistumisen jälkeen. Itse koko tallialue on aika lähellä tuulimyllyjä. Samoin järven virkistyskäyttö tulee häiriintymään, esim. pilkkiminen, kalastaminen, hiihtäminen yms. luonnonrauha häiriintyy massiivisten tuulimyllyjen hallitessa maisemaa. Kun tuulimyllyt tulevat näin lähelle asutusta/vapaa-ajan asutusta joutuvat nämä ihmiset eriarvoiseen asemaan kuin muut kansalaiset. Siksi vaadimme, että tuulimyllyjen paikat siirretään vähintään 3km päähän lähimmästä vapaa-ajan asunnosta, jolloin pystytään takaamaan kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu. Korkeamaan hankkeesta on laadittu Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti melu- ja välkeselvitykset. Selvitykset tullaan vielä päivittämään kaavaehdotukseen. Ratkaisevaa kaavaa hyväksyttäessä ei ole välimatkojen pituudet asutuksen ja voimaloiden välillä, vaan vaikutusarviointien ja mallinnusten kautta saatavat tulokset. Tuulivoimaloiden konehuoneen päälle (napakorkeuteen) asennettavat lentoestevalot on suunnattu ylöspäin, joten ne valaisevat enimmäkseen taivasta. Trafin määräysten mukaan päivävalo on suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo ja yövalo suuritehoinen vilkkuva valkoinen tai keskitehoinen vilkkuva/kiinteä punainen valo. Ohjeistuksessa esitetyistä valovaihtoehdoista kiinteä punainen valo aiheuttaa vähiten huomiota ympäristöön. 2.9 Sara Lahti ja muut allekirjoittaneet, 3.11.2014 Kaavaillut tuulimyllyt tulevat liian lähelle Torasjärven ympäristöä ja aiheuttavat näin ollen häiriötä. Tuulimyllyistä tuleva meluhaitta, välkehaitta ja lentoestevalot tulevat rikkomaan rauhallista maalaismaisemaa. Torasjärven ympäristön virkistyskäyttöä tuulimyllyt tulevat haittaamaan todella paljon. Alueella olevat ratsastusreitit ovat tuulimyllyjen vaikutusalueella ja myllyjen vaikutusta hevosiin ei ole tutkittu millään tavalla. Ei tiedetä pystyykö reittejä käyttämään ratsastamiseen tuulimyllyjen valmistumisen jälkeen. Itse koko tallialue on aika lähellä tuulimyllyjä. Samoin järven virkistyskäyttö tulee häiriintymään, esim. pilkkiminen, kalastaminen, hiihtäminen yms. luonnonrauha häiriintyy massiivisten tuulimyllyjen hallitessa maisemaa. Kun tuulimyllyt tulevat näin lähelle asutusta/vapaa-ajan asutusta joutuvat nämä ihmiset eriarvoiseen asemaan kuin muut kansalaiset. Siksi vaadimme, että tuulimyllyjen paikat siirretään vähintään 3km päähän lähimmästä vapaa-ajan asunnosta, jolloin pystytään takaamaan kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu. Korkeamaan hankkeesta on laadittu Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti melu- ja välkeselvitykset. Selvitykset tullaan vielä päivittämään kaavaehdotukseen. Ratkaisevaa kaavaa hyväksyttäessä ei ole välimatkojen pituudet asutuksen ja voimaloiden välillä, vaan vaikutusarviointien ja mallinnusten kautta saatavat tulokset. Tuulivoimaloiden konehuoneen päälle (napakorkeuteen) asennettavat lentoestevalot on suunnattu ylöspäin, joten ne valaisevat enimmäkseen taivasta. Trafin määräysten mukaan päivävalo on suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo ja yövalo suuritehoinen vilkkuva 16

valkoinen tai keskitehoinen vilkkuva/kiinteä punainen valo. Ohjeistuksessa esitetyistä valovaihtoehdoista kiinteä punainen valo aiheuttaa vähiten huomiota ympäristöön. 2.10 Ala-aho Arja, Juha, Katri, Paula ja Noora, 3.11.2014 Esitämme mielipiteemme koskien Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimahankkeita. Kyseessä on hyvin laajat suunnitelmat, jotka muuttaisivat koko Soinin pohjois- ja itäosan rauhallisesta ja hiljaisesta maaseudusta teollisuusalueeksi. Huomioitavaa on myös, että Pesolan yläpuolelle tulee Alajärven puolelle Möksyn alue sen länsipuolelle Louhukangas. Yhteensä pienelle alueelle tulisi siis noin 100 teollisen luokan voimalaa. Tältä osin tulisi kaikki neljä aluetta huomioida. Nyt käsitellään kahta aluetta kaikkien neljän sijasta. Niiden lupahaku pyritään käsittelemään yksitellen, jotta voimaloiden todellinen määrä alueella hämärtyy. Tällainen harhaanjohtava toiminta ei tulisi missään instanssissa hyväksyä, vaan kaikki voima-alueiden lupakäsittelyt tulisi tehdä yhtä aikaa vähintään maakunta-. mieluiten läänikohtaisesti, jotta kokonaiskuva vaikutuksista ja haitoista säilyy. Suurten voimaloiden osalta ei ole kokemusta tai edes tutkimuksia niiden haitoista ja muista vaikutuksista. On vastuutonta ryhtyä näin suuriin hankkeisiin arvioiden pohjalta ja vaatia vielä asukkaiden hyväksyntää asialle. Etäisyys ja melu Korkeamaan kaavaselostuksessa s.43 puhutaan n. kilometrin minimietäisyydestä asutukseen ja loma-asutukseen. Tämä on vastoin kaikkia Suomessa saatuja kokemuksia. Esim. Raahen Kopsassa seitsemästä 3MW voimalasta on aiheutunut sietämättömät meluongelmat. Lähin asuintalo on nyt 1,5 km:n päässä. Jos Raahessa on noin mittavat haitat 7 pienmmästä voimalasta, minkälaiset haitat sitten ovat, kun Pesolaan ja Korkeamaahan olisi tulossa n. 50 voimalaa ja lisäksi Louhuun ja Möksyyn saman verran ja lisäksi vielä tehoiltaan lähes kaksinkertaisia Kopsaan verrattuna, jopa 5MW voimaloita? Tuulivoimalat aiheuttavat monenlaisia haittoja, mm. melu- ja välkehaitat, unettomuus, massiiviset maisemahaitat, verenpaineen nousu ja TV:n ja matkapuhelinten toimimattomuus. Yksi pahimmista on meluhaitta, jonka mittaaminen ja mallintaminen on vaikeaa, sillä parhainkin tuulivoimamelun mallinnusohjelma antaa luotettavia tuloksia vain n. 800 m päähän. Ääniasiantuntija Vesa Viljasen mukaan melututkimukset on tehty 1-2 MW voimaloilla, mutta merkittäviä melualtistumisia tulee 3 MW ja sitä suurempien voimaloiden kohdalla. Tehdyt melumallinnukset antavat ruusuisen kuvan voimaloiden todellisesta melusta. Yhteisvaikutus Realistisia yhteisvaikutuksia ei ole käsitelty kunnolla. Huomioon ei ole otettu, mitä yhteisvaikutuksia melusta ja välkkeestä tulee alueen asukkaille, eläimille ja lintujen muuttoreiteille. Lisäksi on huomioitava yhteisvaikutus Pesolan ja Korkeamaan alueelle Louhun ja Möksyn voimaloista. Minkälaiset vaikutukset tulevat näistä neljästä alueesta yhteensä? Näistä asioista ei ole kunnollisia melumallinnuksia tehty eikä esitetty selostuksessa. Onko harhaanjohtavan tarkoituksellisesti jätetty Korkeamaan kaavaselostuksen melun yhteisvaikutuksia käsittävästä kuvasta Pesola pois, ettei tilanne näytä niin pahalta kuin se todellisuudessa on? Erikseen Rambollilta pyydetyssä yhteisvaikutuskartassa on käytetty Louhun ja möksyn kohdalla 107,5 db lähtömelua. Mistä tämä on saatu, kun Nordexilla on 104,5 db ja Gamesalla 110,3 db? 3dB:n lisäys vastaa äänen voimakkuuden kaksinkertaistumista (logaritminen asteikko). Vaadimme selitystä tähän. Soinin Pesolan ja Korkeamaan suurten voimala-alueiden yhteyttä varsinkin Möksyn alueeseen ei ole huomioitu. Möksyn selostuksessa s. 63 sanotaan käsittämättömästi, että "Möksyn alueella on melun ja välkkeen osalta yhteisvaikutuksia siihen rajautuvan Pesolan alueen kanssa. Hankkeista muodostuu melun osalta yhteisvaikutuksia Möksyn alueen 17

kaakkoispuolella sijaitseviin yksittäisiin Vehkaperän ja Heinäahon asuinrakennuksiin ja Ison-Syvärin saunamökkiin. Melutaso kasvaa alueella noin 0 3 db. Yhteisvaikutusten johdosta ei kuitenkaan missään uusia asuin- tai lomarakennuksia suunnitteluohjearvot ylittävillä alueilla verrattuna hankkeiden yksittäisiin mallinnuksiin. Sama koskee myös pienitaajuista melua. Myös välkkeen yhteisvaikutukset kohdistuvat em. alueelle, mutta tässäkään tapauksessa ei yhteisvaikutusten johdosta sijaitse missään uusia asuin- tai lomarakennuksia 8 tai 10 tunnin mukaisella välkealueella." Saisiko tämän selkokielellä, mitä tämä tarkoittaa? Missä ja kuka on sanonut niin, että rakennusten pitäisi olla uusia kun tehdään melu- tai välkemallinnuksia. Ohjearvot ylittyvät, mutta missä ja kuinka paljon? Ehdottomasti pitää piirtää uusi kaavakartta ja pyytää melu- ja välkemallinnus riippumattomalta taholta. Niissä olisi esitetty kaikki nämä neljä lähekkäistä aluetta. Lisäksi näistä kaikista pitää tehdä yhteiset melu- ja välkemallinnukset ja sellaiset selvitykset, joita kaikki ymmärtävät. Korkeamaan kaavaselostuksessa sanotaan s. 73, että: " Välkkeen osalta yhteisvaikutuksia muodostuu samoin Pesolan ja Korkeamaan väliselle alueelle. Ko. alueella Vanhan-Pesolan kohdalla yhteisvaikutuksien johdosta välkemäärä kasvaa 2 6 tuntia. Yhteisvaikutusten johdosta yksi uusi asuinrakennus sijoittuu joko yli 8 tai 10 tunnin mukaiselle välkevaikutusalueelle mallinnetusta voimalatyypistä riippuen (kuvat 47 ja 48). Louhukankaan ja Möksyn alueiden kanssa Korkeamaa ei muodosta välkkeen osalta yhteisvaikutuksia (kuva 46). Luonnonsuojelualueille ei aiheudu yhteisvaikutusten johdosta merkittäviä uusia välkevaikutuksia verrattuna Korkeamaan hankkeeseen." Jälleen vedotaan uusiin asuin- tai lomarakennuksiin. Missään ei edelleenkään ole eritelty melun ja välkkeen kyseessä ollen, onko rakennus uusi tai vanha, sillä ei ole merkitystä, melun määrällä kyllä. "Luonnonsuojelualueille ei aiheudu merkittäviä uusia vaikutuksia". Mitä tällä tarkoitetaan? Luonnonsuojelualueille ei tähän saakka ole ollut minkäänlaisia vanhoja vaikutuksia, kun ei siellä ole voimaloita ennestään ollut. Vielä sanotaan Vanhasta- Pesolasta, että siellä välkemäärä kasvaa yhteisvaikutusten johdosta 2-6 tuntia, mutta mikä on siellä lähtökohtana oleva välkemäärä ilman yhteisvaikutuksia? Suhteellisen suuri, oletettavasti. Miksi ei kerrota tietoja kokonaisuutena, vaan puolitotuuksia, joista kukaan ei saa mitään selvää. Melun lopputulema Vähintään 2km siis pitää olla välimatkaa sekä loma- että vakituiseen asutukseen Pesolan ja Korkeamaan tuulivoima-alueilla. Lisäksi ehtona on se, että kun melu- ja välkemallinnukset on asiantuntevalla ja puolueettomalla toimijalla teetetty uudestaan ja oikeilla voimalamalleilla, pitää etäisyyttä kasvattaa, jos mallinnus sitä vaatii. Kaavasta Kaavaluonnoskartasta on ilmeisen tarkoitushakuisesti jätetty pois koko Möksyntie ja sen varren talot, paria taloa lukuun ottamatta. Kaavapiirustukset on tehtävä niin laajoiksi, että Möksyntien talot ja tilat voimaloiden suunnittelualueiden kohdalla tulevat näkyviin. On tehtävä uusi kaavakartta, jossa sekä Pesolan että Korkeamaan voimala-alueet näkyvät yhdessä ja kokonaan. Lisäksi olisi nähtävä miten lähellä oleva Möksyn alue sijoittuu näihin nähden. Miten voidaan olettaa, että asianosaiset osaavat ottaa kantaa kaavaan, ellei heidän talonsa edes näy kaavakartoissa? Nämä puutteet on korjattava viipymättä ja laajemmat kartat, joissa myös talot, Möksyntie ja Pesolantie sekä Vehkaperän ja Mustapuro näkyvät, on lähetettävä kyseisten kiinteistöjen omistajille tai haltijoille. Lisäksi tuulivoima-asian valmistelu ja käsittely on tämän virheen vuoksi aloitettava teknisestä lautakunnasta alkaen alusta. Kaavaluonnoksen selitteessä sanotaan, että "tämä osayleiskaava korvaa kunnanvaltuuston 29.12.202 hyväksymän Soinin rantayleiskaavan koko tämän kaavan alueelta". Miten on mahdollista, että vapaa-ajan asunnoille tarkoitettu ranta-alue ja sen naapurusto yhtäkkiä muutetaankin teolliseksi tuulivoima-alueeksi. Korkeamaan kaavaluonnoskartassa on etelän puolella suhteettoman suuri tyhjä suunnittelualue, joka on samalla rakennuskieltoalue, jolle ei kuvassa kuvatun suunnitelman 18

perusteella ole minkäänlaista perustetta. Onko kyseessä virhe vai suunnitelman ulkopuolinen "salainen" sopimus lisälaajennuksesta? Korkeamaan kaavaselostuksessa sanotaan välkkeen kohdalla s. 50: "Laitosmallina laskennassa käytettiin tuulivoimaloita, joiden napakorkeus oli 140m ja roottorin halkaisija paikasta riippuen 112 tai 117m". Kaavamerkinnän kuvauksessa s.42 sanotaan: "Tuulivoimalan napakorkeus on 140-160m, lavan pituus 60-70m ja siten kokonaiskorkeus n. 200-210m (enintään 210m). Tuulivoimaloiden sijoituspaikat on osoitettu yhden tuulivoimalan alueina, joiden sisällä on rakennussuunnitteluvaiheessa vähäinen mahdollisuus siirtää voimalaa alueen sisällä". Näin ollen välkemallinnus on tehty puutteellisesti. Siinä on käytetty ainoastaan paljon lyhempiä siipiä kuin todellisissa voimaloissa mahdollisesti on, ja vaikka olisikin tehty kaksi melumallinnusta, pitäisi välkemallinnuskin tehdä kahdesti tai pahimmalla mahdollisella eli pidemmillä lavoilla. Miksi välkkeen laskentamalli on tehty huomattavasti lyhemmillä lavoilla kuin mitä todellisuus olisi? Mallinnukset on tehtävä uudelleen. Lisäksi voimalatyyppi ja tehot on kerrottava. Nordexista näin ei ole tehty. Vaadimme selvitystä. Voimaloiden katkoviivoitetuilla alueilla on voimaloita mahdollista siirtää. Näin ollen asukkaiden ja myös viranomaisten on laskettava etäisyys asunnosta tai loma-asunnosta tuon voimala-alueen reunaan, jotta ns. pahin tilanne tulee huomioiduksi. Kaavaluonnoksen mukaan lähimmät asuinrakennukset Pesolan ja Korkeamaan voimalaalueilla on n. 1,4 km voimalasta. Vuorenmaan hiihtokeskuksesta lähimpään voimalaan on n. 4km, joten voimalat näkyvät laskettelumäen päälle, matkailuvaltti menee. Korkeamaan voimalat ovat lisäksi hyvin lähellä yleistä uimarantaa ja kesämökkiasutusta Torasjärvellä. Pesolan alueella sijaitsee linturikas alue ja Ryöstöjärvi. Kaiken edellä mainitun perusteella vaadimme muutosta, vähintään 2km rajaa kaikkiin ihmisasumukseksi kelpaaviin asuntoihin, sekä vakituisiin että loma-asuntoihin, niin uusiin kuin vanhoihinkin rakennuksiin. TV ja kännykkä Isojen lähekkäisten tuulipuistojen riskinä on mm. katvealueiden voimakas laajentuminen. Miksi TV:n ja kännyköiden toimivuudesta noin laajoilla tuulivoima-alueilla ei ole tehty mitään selvitystä? Vaadimme tätä tehtäväksi ensi tilassa. Etukäteisselvitys on hätänumeron varmasta tavoitettavuudesta kaikkialla tehtävä. Linnut ja luonto On huomioitava, että Möksyn alueen yli kulkee kurkien ja muidenkin lintujen kevät- ja syysmuuttoreitit. Muuttomatkallaan levähtämään pysähtyvät kurjet eivät pohjoisesta tultuaan pääse enää Savonjärveltä pois, koska kaikissa muissa ilmansuunnissa paitsi pohjoisessa on voimalat. Samoin on vaarana, että joutsenet ja hanhetkin silppuuntuvat siippiin. Pesolan ja Korkeamaan alueet tulevat jatkona Möksyn alueelle, joten samat riskit jatkuvat linnuilla, kun ne muuttomatkallaan lentävät etelään. Nämä asiat on tutkittava toisen, puolueettoman toimijan avulla perusteellisesti ja uudestaan. Tiedossa on myös, että kotka on esiintynyt etelässä Möksyn alueessa kiinni olevalla Pesolan suunnitellulla tuulivoima-alueella. Kotkan ruokailulennot ulottuvat useiden kilometrien päähän, ja mm. Savonjärvi on hyvin mahdollinen tällainen kohde. Savonjärvellä on hyvin rikas ja monimuotoinen linnusto. Näin lähelle ei voi rakentaa tuulivoimaloita. Lisäksi Suomen lintuatlaksesta saatujen tietojen mukaan Pesolan ja Korkeamaan alueilla on tavattu useita pesiviä lintuja. Tällaisille alueille ei voida suunnitella tuulivoimaloiden kaltaisia teollisuusalueita. Lisäksi alue on Suomenselän aluetta, joka on harvinainen harjumuodostelma keskisessä Suomessa. Olosuhteet ovat hyvin verrattavissa Lappiin. Alueen luonto on hidas uusiutumaan, eikä se siedä tuulivoiman kaltaisia rajuja ja pitkäkestoisia riistotoimenpiteitä. Työllisyysvaikutukset 19

Pesolan selostuksessa s. 62 sanotaan, että mikäli Pesolan tuulivoimapuiston työllistävät vaikutukset ovat samansuuruiset kuin Euroopassa keskimäärin, tarkoittaisi tämä noin 25 käyttöön ja huoltoon liittyvää uutta työpaikkaa. Tietämyksemme mukaan Suomessa ei ole tuulivoimateollisuutta, joka siis työllistäisi suomalaisia. Miksi Suomea verrataan Eurooppaan, vaikka tuulivoimatoimijalla ja konsultilla pitäisi olla tiedossa, ettei Suomessa lainkaan ole kotimaista valmistusta tällä alalla. Raahen kokemuksen mukaan on muutama paikallinen työllistynyt majoitus- ja ravitsemusalalla väliaikaisesti. Ei pystytyksessä tai asennustöissä, koska tuulivoima on erikoisala, ja voimalatoimijat tuovat materiaalit ja asentajat mukanaan. Mainitut työllisyysvaikutukset eivät siis pidä yhtä Suomen todellisuuden kanssa. Sekalaisia huomioita kaavaselostuksesta Voimaloista kerrotaan äänitehotasot, mutta Nordexista ei megawatteja eli tehoja, Vestaksesta taas kerrotaan. Mihin voimalatyyppiin viitataan tekstissä, kun siellä puhutaan 132m roottorista? Melumallinnuksen kohdalla Korkeamaassa ja Pesolassa puhutaan mallinnustilanteesta 3 ja 6, aivan kuin olisi kuusi vaihtoehtoa, vaikka niitä todellisuudessa on nähtävästi kaksi. Pesolan mäen osalta vaikutukset lähimaisemaan ovat merkittäviä. Tämä vanha asujaimisto on otettava huomioon, eikä vanhaa kulttuurimaisemaa saa turmella teollisen luokan tuulivoimaloilla. Puhuttaessa Lehdonperälle näkyvistä tuulivoimaloista sanotaan, että ne näkyvät selvästi metsärajan yläpuolella. Louhun ja Möksyn kaavaehdotuksessa olevissa havainnekuvissa taas kaikki Louhun voimalat oli piirretty peittymään metsän taakse. Vaikutelmaksi jää, että tehdyissä selvityksissä on vakavia ristiriitaisuuksia. Korkeamaan ja Pesolan kaavaselostuksessa s. 6 sanotaan, että alueella toimivia metsästysseuroja ovat Keisarin Erä ja Soinin metsästysseura. Silti samassa selostuksessa s. 39 olevassa listassa, joilta lausunnot on pyydetty, on vain Soinin metsästysseura, mutta ei Keisarin Erää. Onko siis niin, että Keisarin Erältä ei ole tätä lausuntoa pyydetty? Pesolan kaavaselostuksessa s. 7, että alueella toimiva metsästysseura on Keisarin Erä. Myöhemmin s. 42 sanotaan, että on tiedotettu Soinin metsästysseuraa. Miksi näin, jos metsästysseuralla ei edes ole alueella maita? Ja Keisarin Erältäkö ei tämän mukaan ole kysytty lausuntoa? Korkeamaan kaavaselostuksen havainnekuvat on otettu pilvisellä säällä, eli vastoin kaikkia ohjeita. Tällöin voimalat näkyvät epäselvinä. Kuvat pitää tehdä uudestaan kirkkaana päivänä ja luotettavan tahon toimesta. Muinaisjäännösinventoinnissa sanotaan, että Ilmatar Windpower Oyj:llä on suunnitteilla Soinin kunnan alueelle Pesolan ja Korkeamaan tuulipuistot. Suomen Hyötytuuli Oy:llä on suunnitteilla Pesolan tuulivoimapuisto ja Saba Tuuli Oy Ab:llä on suunnitteilla Korkeamaan tuulivoimapuisto Alajärven kunnan alueelle. Tässä on tuulivoimatoimijoiden ja kuntien nimet menneet täysin sekaisin. Syntyy täysin sellainen vaikutelma, että koko kaavaselostus on tehty vastaavalla tyylillä eli ettei mikään asia ole tarkistettua, puolueetonta tai kokonaisuudessaan paikkansapitävää tietoa, jos näissä pikkuasioissakin kaikkeen on suhtauduttu summittaisen ylimalkaisesti. Lisäksi vaadimme ympäristöluvat kullekin voimalalle erikseen Pesolan ja Korkeamaan alueella. Perusteluina se, että melumallinnusten vuoksi ympäristöluvat on oltava suojaamassa asukkaita ja heidän elinolosuhteitaan. Alueelta on laadittu Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti meluselvitys, joka tullaan vielä päivittämään kaavaehdotukseen. Nykyiset valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) ääniohjearvot ja ympäristöministeriön ohjeet 4/2012 tuulivoimaloiden ulkomelutasosta varmistavat sen, ettei tuulivoimasta aiheudu terveysvaikutuksia eikä kohtuutonta haittaa sen äänen vaikutuspiirissä oleville ihmisille. 28.2.2014 valmistuneen 20