MAASELÄNKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Oulaisten kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Päivämäärä MAASELÄNKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA VASTINEET KAAVAEHDOTUKSESTA SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MUISTUKSIIN

2 MAASELÄNKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA VASTINEET KAAVAEHDOTUKSESTA SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MUISTUKSIIN Tarkastus Päivämäärä Laatija Pekka Kujala Tarkastaja Erika Kylmänen Hyväksyjä Jouni Laitinen Kuvaus Vastineet Maaselänkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Ramboll Pitkänsillankatu KOKKOLA P F

3 VASTINEET KAAVAEHDOTUKSESTA SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MUISTUKSIIN SISÄLTÖ 1. LAUSUNNOT Fingrid Haapaveden kaupunki, Ympäristöpalvelut Helmi Nivalan alueellinen maaseutuhallinto - Oulaisten maaseututoimisto Metsäkeskus Museovirasto Pohjois-Pohjanmaan museo Oulaisten kaupunki, Valvontalautakunta Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pääesikunta Liikenteen turvallisuusvirasto, TraFi Digita Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aluehallintovirasto Oulaisten vesiosuuskunta MUISTUTUKSET Jouni Kukkura Mikko Ylikulju, Matti Ylikulju sekä Mty Ylikulju Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys ry Pentti Vikström 15

4 4 1. LAUSUNNOT 1.1 Fingrid Fingridillä ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. 1.2 Haapaveden kaupunki, Ympäristöpalvelut Helmi Tuulivoimaloiden sijoittamisessa tulee erityisesti huomioida, että tuulivoimaloiden ääni, tärinä, valo tai muu verrattava tekijä ei aiheuta terveyshaittaa lähiasutukseen tai muihin tiloihin. Kaavaselostuksessa kyseiset asiat on huomioitu laskennallisilla mallinnuksilla, mutta tuulivoimaloiden todellinen vaikutus ympäristöönsä ilmenee vasta niiden ollessa käytössä. Tuulivoimapuiston sijoittaminen, rakentaminen sekä tuulivoimaloiden toiminta on järjestettävä siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Tuulivoimalat eivät saa aikaiseksi niin suurta ja voimakasta ääni- tai tärinäaaltoa, että sillä olisi vaikutusta rakennuksiin tai rakenteisiin. Kaavaehdotusvaiheessa melumallinnus on laadittu Ympäristöministeriön melumallinnusohjeiden ( ) mukaisesti. Tehdyn mallinnuksen (melumallinnusraportti) mukaan kaikki lähialueiden asuin- ja lomarakennukset jäävät ohjearvojen (40/35 db) ulkopuolelle. Myös matalataajuinen melu jää kaikissa rakennuksissa ohjearvojen ulkopuolelle. Hankealueen kolmea eteläisintä voimalaa on siirretty pohjoiseen valmisteluvaiheessa saadun palautteen perusteella, meluja maisemavaikutusten minimoimiseksi, niin paljon kuin se tuulivoimaloiden välisen turvallisen etäisyyden ja tehokkaan energiantuotannon kannalta on mahdollista. Tuulivoimaloiden konehuoneen päälle (napakorkeuteen) asennettavat lentoestevalot on suunnattu ylöspäin, joten ne valaisevat enimmäkseen taivasta. TraFin määräysten mukaan ( ) päivävalo on suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo ja yövalo suuritehoinen vilkkuva valkoinen tai keskitehoinen vilkkuva/kiinteä punainen valo. Ohjeistuksessa esitetyistä valovaihtoehdoista kiinteä punainen valo aiheuttaa vähiten huomiota ympäristöön. Tuulivoimaloiden rakentamiseen liittyviä asioita käsitellään tarkemmin rakennusluvituksen yhteydessä. 1.3 Nivalan alueellinen maaseutuhallinto - Oulaisten maaseututoimisto Kyseisellä Maaselänkankaan osayleiskaava-alueella ei ole merkittävää maataloustuotantoa. Myöskään kyseisen osayleiskaava-alueen välittömässä läheisyydessä ei ole karjatiloja tai muuta kotieläinten hoitoon liittyvää maataloustuotantoa. Osayleiskaava-alueen läheisyydessä oleva maatalousalue on kasvinviljelyaluetta. Kyseiselle osayleiskaava-alueelle suunniteltu tuulipuisto muuttaa kuitenkin erittäin merkittävällä tavalla perinteistä maaseutukylämaisemaa. Varsinkin Irvan puoleiselle alueelle (lähellä asutusta) suunnitellut kolme tuulivoimalaa toteutuessaan aiheuttavat voimakkaan maisemamuutoksen ja rikkovat kauniin maiseman totaalisesti. Tuulivoimalat ovat suuria ja ne muuttavat aina lähialueen maisemakuvaa. Muutoksen suuruutta ja merkittävyyttä on selvitetty näkyvyysanalyysillä ja kuvasovitteilla.

5 5 Maisemavaikutuksen hyväksyttävyyden raja on aina subjektiivinen eikä selvää rajaa voida määrittää. Luonnollisesti maisemavaikutuksen suuruus pienenee etäisyyden kasvaessa. Viime kädessä kaupungin päättävät elimet määrittelevät osayleiskaavaa hyväksyessään onko vaikutus niin merkittävä että jotkin voimalat eivät ole hyväksyttävissä. Osayleiskaava-alueelle suunnitellut tuulivoimalat aiheuttavat myös toteutuessaan merkittävän melu- ja välkehaitan sekä ihmisille että eläimille. Kyseisellä osayleiskaava-alueella, etenkin Irvan puoleiselle alueelle suunnitellut kolme tuulivoimalaa tulee edelleenkin liian lähelle asutusta. Kaavaehdotusvaiheessa melumallinnus on laadittu Ympäristöministeriön melumallinnusohjeiden ( ) mukaisesti. Hankealueen kolmea eteläisintä voimalaa on siirretty pohjoiseen valmisteluvaiheessa saadun palautteen perusteella, melu- ja maisemavaikutusten minimoimiseksi, niin paljon kuin se tuulivoimaloiden välisen turvallisen etäisyyden ja tehokkaan energiantuotannon kannalta on mahdollista. Irvanperällä hankealuetta lähimpänä olevat rakennukset ovat asuinrakennuksia, joille melun ohjearvo 40 db. Tehdyn mallinnuksen (melumallinnusraportti) mukaan 40 db raja on n. 700 metrin ja 35 db raja n. 500 metrin päässä lähimmästä Irvanperän asuinrakennuksesta. Melumallinnuksessa ei ole huomioitu metsää jonka vaikutus on luonnollisesti vielä ääntä vähentävä. Worst Case -välkemallinnuksen mukaan vain yhdessä pihapiirissä (Tapiola) välketuntien määrä vuodessa ylittää 8 tunnin suositusrajan. Muiden osayleiskaava-alueen lähimpien asuin- ja lomarakennusten pihapiireissä välketuntien määrä on huomattavasti pienempi, jopa 0 tuntia. Real Case välkemallinnus vastaa todellista sää- ja maaston peitteisyystilannetta. Mallinnuksen mukaan yhdessä osayleiskaava-alueen lähimmässä pihapiirissä välketuntien määrä on alle neljä tuntia vuodessa. Muissa pihapiireissä välkettä ei ole havaittavissa. Välkevaikutuksia ei täten voida pitää merkittävänä alueella. Osayleiskaavaluonnoksessa olevat suunnitellut tuulivoimalat toteutuessaan aiheuttavat myös erittäin suuren uhkan alueen linnustolle. Alue sijaitsee herkällä lintualueella (Irva-Likalanjärvi-akseli). Tehdyt haittaselvitykset ovat riittämättömiä ja palvelevat lähinnä alueen ulkopuolisia hyödynsaajia. Hankkeesta on laadittu linnustoselvitys (Tuohimaa Heikki 2013) sekä arvioitu tuulivoimapuiston vaikutuksia linnustoon. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikkö on pitänyt selvityksiä riittävinä eikä sillä ole ollut huomautettavaa linnustoselvityksestä. Edellä kerrotuin perustein Oulaisten kaupungin maaseutuelinkeinoviranomainen ei puolla Maaselänkankaan osayleiskaavaluonnoksen hyväksymistä suunnitellulla tavalla. Irvanpuoleiset voimalat aivan liian lähellä asutusta ja toteutuessaan rikkovat ihmisten turvallisen maaseutumaisen elämisen. Esitän, että koko Maaselänkankaan tuulivoimapuisto-hanke hylätään luontoa, luontoarvoja, maaseutumaisemaa ja ihmisten elämää haittaavana tekijänä. Hyötyyn suhteutettuna haitat ovat todella mittavat ja vaikeasti, lähes kokonaan korvattavissa. 1.4 Metsäkeskus Metsäkeskuksen toimialaa koskevat näkökohdat on otettu Oulaisten Maaselänkankaan tuulipuiston osayleiskaavaluonnoksessa riittävässä määrin huomioon eikä Metsäkeskuksella ole luonnoksesta huomauttamista.

6 6 1.5 Museovirasto Museoviraston esittämät huomautukset on huomioitu kaavan valmistelussa. Museovirastolla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaehdotukseen arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. 1.6 Pohjois-Pohjanmaan museo Kaavan luonnosvaiheen jälkeen neljän voimalaitoksen paikkaa on siirretty hieman etäämmälle asutuksesta ja Irvanperän maakunnallisesti merkittävästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Tästä huolimatta tuulivoimapuiston maisemavaikutukset ovat museon näkemyksen mukaan edelleen merkittävät Irvanperän viljelysmaisemassa sekä Pyhäjokivarressa Kalapudas-Veikkolan maakunnallisesti merkittävällä maisema-alueella. Maaselänkankaan tuulivoimapuistolla tulee olemaan kohtalaisen merkittävää maisemallista haittavaikutusta maakunnallisesti arvokkaan Kalapudas-Vaikkolan maisemaalueeseen. Kalaputaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja useat maakunnaallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet sijaitsevat hieman kauempana Maaselänkankaan tuulivoimapuistosta, jolloin välittömät vaikutukset niihin ovat jonkin verran vähäisempiä kuin alle kolmen kilometrin päässä sijaitsevalle Irvanperälle. Maaselänkankaan tuulivoimapuiston yhteisvaikutus lähialueella jo olevan ja suunniteltujen tuulivoimapuistojen kanssa kohdistuu kuitenkin erityisesti Kalaputaaseen ja Pyhäjokilaakson maisemakuvaan. Tuulivoimapuistojen ympäröimien kulttuuriympäristöjen taustamaisema muuttuu laajalta alueelta. Hankealueen kolmea eteläisintä voimalaa on siirretty pohjoiseen valmisteluvaiheessa saadun palautteen perusteella, melu- ja maisemavaikutusten minimoimiseksi, niin paljon kuin se tuulivoimaloiden välisen turvallisen etäisyyden ja tehokkaan energiantuotannon kannalta on mahdollista. Tuulivoimalat ovat suuria ja ne muuttavat aina lähialueen maisemakuvaa ja siten myös vaikuttavat rakennetun ympäristön arvoihin. Muutoksen suuruutta ja merkittävyyttä on selvitetty näkyvyysanalyysillä ja kuvasovitteilla. Maisemavaikutuksen hyväksyttävyyden raja on aina subjektiivinen eikä selvää rajaa voida määrittää. Luonnollisesti maisemavaikutuksen suuruus pienenee etäisyyden kasvaessa. Viime kädessä kaupungin päättävät elimet määrittelevät osayleiskaavaa hyväksyessään onko vaikutus niin merkittävä että jotkin voimalat eivät ole hyväksyttävissä. 1.7 Oulaisten kaupunki, Valvontalautakunta Tuulivoimaloiden käyttöikä on vuotta ja perustusten käyttöiäksi on esitetty 50 vuotta. Osayleiskaavaehdotuksessa todetaan, että käyttöiän jälkeen arvioidaan puretaanko voimala vai tehdäänkö samalle paikalle uusi voimala. Lisäksi ehdotuksessa todetaan, että käytön jälkeen perustukset joko puretaan tai maisemoidaan. Ehdotuksesta ei käy ilmi, mitä toimenpiteitä maisemoinnilla varsinaisesti tarkoitetaan ja se tulisi lisätä kaavaan. Perustukset ovat betonirakenteisia ja syvällä maassa, joten ne estävät paikoilleen jäädessään maa-alueen perinteisen käytön purettaessa voimala sen päältä käyttöiän päätyttyä. Lisäksi kaavasta tulisi käydä ilmi, poistetaanko/maisemoidaanko myös perustukset aina samanaikaisesti, kun voimala puretaan sen käytön päätyttyä, vai onko niillä eri jälkihoitoaikataulu, vrt. perustusten käyttöikä 50 vuotta.

7 7 Valvontalautakunnan kanta voitaneen ottaa huomioon lisäämällä teknisenä muutoksena tarkentava kaavamääräys seuraavasti: Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä on voimalat purettava rakennusvalvonnan määräämässä kohtuullisessa ajassa ja rakennuspaikka ympäristöineen on ennallistettava erillisen suunnitelman mukaisesti. Tuulivoimalaitoshankkeessa tulee pyrkiä siihen, että uusi maankäyttö ei aseta merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueella ja sen lähiympäristössä olevaan maa- ja metsätalouden ja muun elinkeinon harjoittamiseen eikä hankkeesta kohdistu näihin merkittävää ympäristö- eikä terveyshaittaa alueella ja alueen vaikutuspiirissä oleville ihmisille melusta, välkkeestä tai viihtyisyyden alentumisesta. Osayleiskaava on laadittu jo lähtökohtaisesti siten että se ei ole maanomistajille kohtuuton. Kaavaehdotus on laadittu voimassa olevien ohjeistusten ja lainsäädännön mukaan. Kaavavalmistelussa tulee käyttää Ympäristöministeriön antamia tuulivoimamelun mallintamisen ohjeita. Kaavaehdotusvaiheessa melumallinnus on laadittu Ympäristöministeriön antamien melumallinnusohjeiden mukaisesti. Kaavavalmistelussa tulee kiinnittää huomiota myös liikenneväylien sijoittumiseen erityisesti voimaloiden rakentamisen aikana. Liikenteestä ei saa aiheutua kohtuutonta pöly- ja meluhaittaa tiestön varrella asuville. Olemassa olevia tieverkostoja hyödynnetään tuulivoima-alueella ja sen läheisyydessä niin pitkälti kuin mahdollista. Tiestön rakentamisesta aiheutuva pölyn nostattaminen on tarvittaessa teknisesti ratkaistavissa hankkeen jatkosuunnittelussa. 1.8 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Alueidenkäyttöyksikkö: ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että suurimmat maisemavaikutukset kohdistuvat maakunnallisesti arvokkaalle Irvanperän alueelle. ELY-keskus on esittänyt, että kaavaehdotuksessa tulisi vielä tutkia onko kahta eteläisintä voimalaa mahdollista siirtää kauemmaksi Irvanperän alueelta. Voimaloita on siirretty hieman kauemmaksi, mutta ne sijaitsevat vielä niin sanotulla dominanssivyöhykkeellä. Kahden eteläisimmän voimalan säilyttämistä tulisi arvioida vielä sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta. Hankealueen kolmea eteläisintä voimalaa on siirretty pohjoiseen valmisteluvaiheessa saadun palautteen perusteella, melu- ja maisemavaikutusten minimoimiseksi, niin paljon kuin se tuulivoimaloiden välisen turvallisen etäisyyden ja tehokkaan energiantuotannon kannalta on mahdollista. Sosiaalisella vaikutuksella tarkoitetaan hankkeen ihmiseen, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutusta, joka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa. Sosiaaliset vaikutukset liittyvät läheisesti muihin hankkeen aiheuttamiin vaikutuksiin. Maaselänkankaan tuulivoimapuiston toimintavaiheessa ihmisiin voi kohdistua maisema-, melu- ja välkevaikutuksia. Melu- ja välkevaikutukset rajoittuvat voimaloiden lähialueeseen, mutta maisemavaikutukset voivat sen sijaan ulottua kauaskin.

8 8 Hankkeen melumallinnuksesta saadun tuloksen perusteella melun ohjearvot eivät ylity tuulipuiston lähialueen pihapiireissä. Real Case välkemallinnuksen (vastaa todellista sääja maaston peitteisyystilannetta) mukaan yhdessä osayleiskaava-alueen lähimmässä pihapiirissä välketuntien määrä on alle neljä tuntia vuodessa. Muissa pihapiireissä välkettä ei ole havaittavissa. Melu- ja välkevaikutuksia ei täten voida pitää merkittävänä alueella. Esimerkkinä Kannuksen Kuuronkallion ja Kalajoen-Kannuksen Mutkalammen laajempien tuulivoimahankkeiden yhteydessä suoritetun asukaskyselyn perusteella noin puolet vastaajista koki tuulivoimaloiden äänen, välkkeen sekä voimaloiden näkymisen negatiivisena. Etäisyyttä lähimpiin asuinrakennuksiin näissä hankkeissa oli 0,9-1,3 km. Osa vastaajista piti kuitenkin voimaloita maastoon sopivina ja esteettisesti miellyttävinä. Tuulipuiston maisemavaikutuksia on arvioitu tuulipuiston vaikutusalueella sijaitseville asuinalueille ja arvokkaisiin maisema- ja kulttuuriympäristöihin. Vaikutukset on esitetty hankkeen kaavaselostuksessa. Näkymävaikutuksia kohdistuu erityisesti lähialueen maakunnallisesti merkittävään Irvanperän kulttuurimaisemaan. Sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta vaikutuksia syntyy mm. maisemakokemusten myötä. Vaikutusten kumuloituminen (melu, välke ja maisema) lähialueelle voi lisätä kielteistä vaikutusta asuinviihtyisyyteen, kun asuinviihtyisyyden kannalta tärkeinä pidetyt rauhallisuus ja luonnonläheisyys häiriintyvät. Osalle alueen virkistyskäyttäjistä tuulivoimalat todennäköisesti lisäävät ja osalla vähentävät kiinnostusta saapua alueelle. Alueen käyttäjäryhmässä voi tapahtua muutoksia, jos luonnonrauhaa ja erämaisuutta kaipaavat hakeutuvat rakentamattomille alueille. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen on haastavaa, sillä vaikutukset ovat hyvin moniulotteisia ja vaikutusten kokeminen on hyvin subjektiivista. Luonnonsuojeluyksikkö: Kaavaluonnosvaiheessa annettu lausunto on otettu riittävästi huomioon kaavaehdotuksessa. Ympäristönsuojeluyksikkö: Ei huomautettavaa. 1.9 Pääesikunta Pääesikunnan logistiikkaosastolla ei ole huomautettavaa Maaselänkankaan osayleiskaavaehdotuksesta. Maaselänkankaan tuulivoimahankkeen hyväksyttävyydestä on Pääesikunta antanut aiemmin lausunnon, jonka mukaan Puolustusvoimat ei vastusta esitetyn suunnitelman (8 kappaletta maksimissaan 230 metriä korkeaa voimalaa) mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista Oulaisten alueelle Liikenteen turvallisuusvirasto, TraFi

9 9 Liikenteen turvallisuusvirasto on lausunut Maaselänkankaan tuulipuiston osayleiskaavan luonnosvaiheessa Ehdotusvaiheessa ei ole huomautettavaa Digita Pyydettynä lausuntona Digita toteaa, että tuulipuistot aiheuttavat merkittävää haittaa antenni-tv vastaanottoon ennen kaikkea puiston takana olevissa vastaanottopaikoissa mutta myös puiston etupuolella ja sivuilla olevissa kiinteistöissä ja vapaa-ajan asunnoissa. Lisäksi tuulivoimalat voivat sijaita Digitan käyttämien radiolinkkijänteiden edessä jolloin tiedonsiirto lähetysasemille katkeaa. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia mahdolliset antenni-tv:n näkyvyyskatvealueet sekä Digitan tiedonsiirron linkkijänteiden sijainti ja varmistaa hankevastaavien kustannusvastuu mahdollisista muutostöistä valtakunnalliseen radio- ja tv verkkoon, ennen yleiskaavan hyväksymistä. Maaselänkankaan tuulipuiston alueelle ei sijoitu linkkijänteitä. Antenni Tv- lähetykset tulevat Haapavedeltä jolloin laajimmat mahdolliset vastaanoton katvealueet muodostuvat hankealueen asumattomalle luoteispuolelle. Mikäli häiriöitä kuitenkin esiintyy hankealueen läheisyydessä, korvaa tuulivoimatoimija tarvittavat vastaanoton vahvistimet kiinteistöille tai mahdolliset muutostyöt valtakunnalliseen radio- ja tv verkkoon tai rakentaa lähetyksen vahvistimen alueelle Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Hankealue sijaitsee pääosin talousmetsäalueella. Hankealueella on metson soidinalue, joka voi häiriintyä alueen pirstoutumisesta ja rakennusaikaisista häiriöistä. Merkittävin soidinalue sijaitsee hankealueen keskellä ja toinen hieman sen ulkopuolella. Tuulivoimapuiston myötä alueen metsokanta tulee heikkenemään. Tuulivoiman rakentamisen ja maiseman pirstoutumisen vaikutusten lisäksi myös meluvaikutuksia metson soitimeen tulisi arvioida. Hankealue on myös merkittävä muiden kanalintujen ja vesilintujen esiintymisalue. Hankkeesta on laadittu linnustoselvitys (Tuohimaa Heikki 2013) sekä arvioitu tuulivoimapuiston vaikutuksia linnustoon ja mm. metsoon, kana- ja vesilintuihin. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikkö on pitänyt selvityksiä riittävinä eikä sillä ole ollut huomautettavaa linnustoselvityksestä. Oulaisten alueella on vuoden 2012 hirvihavaintokorttien mukaan hirvien kesä- ja talvilaidunalueita. Kaavoituksen ympäristöselvityksen mukainen alue on tyypillistä hirven elinympäristöä. Tuulivoimaloiden läheisyydessä hirvien vasominen voi häiriintyä, mikä puolestaan heikentää metsästysmahdollisuuksia hankealueella. Tuulivoimapuiston vaikutuksia riistaan olisi tarpeellista seurata jatkossa. Hirvet ja pienriista todennäköisesti karttavat jonkin verran tuulipuistoaluetta erityisesti sen rakentamisvaiheessa, jolloin alueella on riistaeläimiä häiritsevää rakennustoimintaa. Toimintavaiheessa on todennäköistä, että hirvet ja muut riistaeläimet tottuvat melko pian tuulivoimaloihin ja kielteinen vaikutus riistaeläimiin ja metsästykseen alueella vähenee. Tuulivoimalat sijoittuvat vähäpuustoisten kallioalueiden lähistölle, kun taas hirvien yleisimmät vasomispaikat ovat yleensä peitteisessä maastossa kuten taimikoissa. Maaselänkankaan aluetta käytetään metsästykseen, marjastukseen ja sienestykseen. Tuulivoiman välittömien vaikutusten, kuten melu ja pirstoutumisen, takia riistakannat todennäköisesti supistuvat ja

10 10 alueen houkuttelevuus metsästysalueena vähenee. Voimaloiden vaikutusta metsästykseen tulisi selvittää yksityiskohtaisesti. Tuulivoimalat heikentävät Maaselänkankaan alueen käyttömahdollisuuksia myös muuhun virkistys- ja harrastustoimintaan. Tuulivoimahanke muuttaa alueen luonnetta jonkun verran, mutta se ei estä sen käyttämistä virkistysalueena rakentamisvaiheen jälkeen. Metsästys, marjastaminen tai sienestys alueella tulee olemaan edelleen mahdollista Aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintoviraston Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue toteaa lausuntonaan, että osayleiskaavaehdotuksen kaavaselostuksessa on huomioitu merkittävimmät ihmisiin kohdistuvat vaikutukset. Hankealueen läheisyydessä on 13 km etäisyydellä toiminnassa oleva tuulipuisto. Lisäksi km etäisyydellä hankealueesta on suunnitteilla 3 tuulipuistoa. Hankkeen kaavaselostuksessa on arvioitu em. hankkeiden yhteisvaikutuksia mm. maisemaan ja linnustoon. Vastuualue katsoo, että yhteisvaikutuksia olisi aiheellista arvioida myös melun ja välkkeen osalta. 13 km päässä oleva Ristivedon tuulipuisto ja suunnitteilla olevat tuulipuistot ovat niin kaukana Maaselänkankaan alueesta, että jo lähtökohtaisesti pystytään sanomaan ettei niillä ole yhteisvaikutuksia melun ja välkkeen osalta Oulaisten vesiosuuskunta Oulaisten vesiosuuskunnalla ei ole huomautettavaa Maaselänkankaan tuulipuistoa koskevasta osayleiskaavaehdotuksesta. 2. MUISTUTUKSET 2.1 Jouni Kukkura Asun tilalla Nevantaus 34:32/2 ja kaavaehdotuksessa ei ole tuulivoimaloita siirretty riittävästi asuinkiinteistöistä (on siirretty muutamia kymmeniä metrejä). Edelleen pidän 4 km suojaetäisyyttä suotavana, omien ja tuulivoimaloiden lähellä asuvien kuulemana, kokemana. Kiinteistöni arvo laskee vähintään 30 %, jos kaavaehdotusta ei muuteta, jätetään rakentamatta. Terveyshaitat itselleni melusta, vuorotyö ja koirieni häiriytyminen, ovat muutoin todellisia. Alun alkaen Maaselänkangas on epäsuotuisa tuulivoimarakentamiseen. Ehdotan kaavaehdotuksen hylkäämistä. Vaadin kunnan kansalaisena perusteltua kannanottoa mielipiteeseeni, muistutukseeni. Kunnan jäsenenä olen valmis tekemään tarvittaessa kunnallisvalituksen. Tuulivoimahankkeissa suojaetäisyydet asutukseen perustuvat pääsääntöisesti melumallinnuksen tuloksiin ja kaavaehdotusvaiheessa melumallinnus on laadittu Ympäristöministeriön melumallinnusohjeiden ( ) mukaisesti. Hankealueen kolmea eteläisintä voimalaa on siirretty pohjoiseen valmisteluvaiheessa saadun palautteen perusteella, melu- ja maisemavaikutusten minimoimiseksi, niin paljon kuin se tuulivoimaloiden välisen turvallisen etäisyyden ja tehokkaan energiantuotannon

11 11 kannalta on mahdollista. Irvanperällä hankealuetta lähimpänä olevat rakennukset ovat asuinrakennuksia, joille melun ohjearvo 40 db. Tehdyn mallinnuksen (melumallinnusraportti) mukaan 40 db raja on n. 700 metrin ja 35 db raja n. 500 metrin päässä lähimmästä Irvanperän asuinrakennuksesta. Melumallinnuksessa ei ole huomioitu metsää jonka vaikutus on luonnollisesti vielä ääntä vähentävä. Tuulivoimaosayleiskaavalla ei oteta kantaa kiinteistöjen arvoihin vaan sen tekevät kaupungin päättäjät osayleiskaavaa hyväksyessään. 2.2 Mikko Ylikulju, Matti Ylikulju sekä Mty Ylikulju Selostuksissa, melumallinnuksissa, vastineissa ym. on käynyt selväksi, että WPD Finland Oy:n tilaamissa (maksamissa) ja Ramboll:n toteuttamissa selvityksissä on noudatettu olemassa olevia lakeja, asetuksia ja ohjeita. Samaisissa asiakirjoissa käy myös selväksi, että häiriötä aiheutuu. Kohtuullisen/kohtuuttomuuden rajasta tullaan sitten käymään tarvittaessa tulevaisuudessa rajanvetoa viimeistään oikeudessa. Tämä selvityksissä todettu häiriö herättää luonnollisesti pelkoa ja huolta omasta sekä läheisten asumisviihtyvyydestä/terveydestä. Myös taloudellinen selviäminen saattaa nousta merkittävään asemaan, mikäli nykyisestä asuinpaikasta on lähdettävä eikä ostajia talolle löydy tai ainakin hintataso on pudonnut tuulivoimaloiden johdosta huomattavasti. Esille nouseekin muutamia kysymyksiä/kommentteja, joihin on saatava vastauksia ja vastuunkantajia: - Onko selvitykset ja tulokset puolueettomat, onko lukuja pyöristelty maksajan eduksi, onko yleensäkin lähtökohdat olleet selvityksen maksajalle edulliset? Selvitykset ja tulokset ovat täysin puolueettomat. Kaikki selvitykset ja esim. melu- ja välkelaskelmat voi tehdä kuka tahansa muu asiantuntija päästäkseen samaan lopputulokseen. Myöskään tuulivoimatoimijalla ei ole mitään intressiä toimia voimassa olevien ohjeistusten ja lakien vastaisesti. Tuulivoimahankkeissa suojaetäisyydet asutukseen perustuvat pääsääntöisesti melumallinnuksen tuloksiin ja kaavaehdotusvaiheessa melumallinnus on laadittu Ympäristöministeriön melumallinnusohjeiden ( ) mukaisesti. - Mittaustulokset ovat keskiarvoja eli tarkoittaa sitä että on hiljaisempia aikoja, mutta myös äänekkäämpiä aikoja/melupiikkejä. Juurikin tämä melutason vaihtelu aiheuttaa suurimman häiriön ja on merkittävin seikka mietittäessä melusaasteen häiritsevyyttä. Kuitenkaan sitä ei huomioida etäisyyksissä mitenkään. Sallitut arvot ylittyvät ajoittaisesti useita kertoja vuorokaudessa, nämäkin ajoittaiset sallitun rajan ylitykset on tulkittava pysyväksi meluksi, onhan kyseessä kymmeniä vuosia kestävä melunlähde. Tuulen suunta vaikuttaa melun leviämiseen. Melumallinnuksessa on käytetty arvoja, esim. tuulen nopeus 8 m/s, jotka vastaavat lähes suurinta mahdollista melutasoa, eli käytännössä siis tuulen alapuolista arvoa. Melumallinnuksen mukaan 40dB:n (asuinrakennuksen ohjearvo) melukäyrä on n. 700 metrin päässä lähimmästä asuinrakennuksesta Irvanperällä. - Myllyt tulevat hiljaiselle maaseudulle, jossa taustamelua ei ole (todettu kaavaselostuksenkin kohdassa 6.9.2). Melun häiritsevyys on siis herkemmin havaittavissa kuin esim. meren rannassa tai kaupunkialueella. Kaavaselostuksen 6.9 mukaisesti tuulivoimamelu koetaan yksilöllisesti ja sen on raportoitu useissa maissa aiheuttavan unihäiriöitä (lepoon ja unen saantiin tai sen laatuun merkittäviä terveyttä heikentäviä vaikutuksia). Samoin 6.10 mukaisesti vilkkuva valo on tutkittu olevan herkille henkilöille häiritsevä. Tuon esille, että perheessämme on nukkumisen/unen osalta herkkä henkilö. Tämä on mm. yksi syy miksi olemme talon maaseudun rauhaan ja pimeyteen rakentaneet. Lisäksi tiedän vastaavalla etäisyydellä tuulimyllyistä olevan muitakin uniherkkiä henkilöitä. Asia tulee huomioida riskienhallinnassa, muussa tapauksessa kaavoittaja ja suunnittelija tekevät virheen ja siitä muodostuu korvausvelvoite. Miten tämä huomioidaan riskienarvioinnissa/kaavoituksessa?

12 12 Tuulivoimamelu kuten muukin melu koetaan yksilöllisesti. Tuulivoimaloiden suojaetäisyydet ovat useissa maissa Suomessa käytettäviä pienemmät ja myös Suomessa on rakennettu aiemmin tuulivoimaloita liian lähelle asutusta ohjeistuksen puuttuessa. Uudet ohjeistukset on laadittu siten, että vastaavilta tapauksilta vältytään. Myös tuulivoimalatekniikka, kuten koneisto, on kehittynyt huomattavasti mm. melun osalta. Lentoestevaloista on ollut paljon keskustelua jonka johdosta TraFi on myös kehittänyt ohjeistustaan siten että häiritsevä valo olisi mahdollisimman pieni. Osayleiskaava on laadittu kaikkinensa voimassa olevien ohjeistusten ja lakien mukaan. Lopullisen päätöksen kaavan hyväksymisestä tekee kaupunginvaltuusto. Tietyistä ympäristövahingoista, kuten melusta tai muusta vastaavasta häiriöstä, on mahdollista saada korvausta jos niitä voidaan pitää kohtuuttomina, mutta korvausta ei voi saada esim. menetetystä kauniista maisemasta tai luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Osayleiskaava on kuitenkin laadittu siten ja sellaisia määräyksiä ja ohjearvoja naudattaen ettei sen toteuttamisen aiheuttamat häiriöt ole kohtuuttomia. Mahdollisista korvauksista ei muutoinkaan säädetä osayleiskaavalla. - Miksei julkisuuteen tuoda tehtyjä mittauksia jo toteutettujen tuulivoimaloiden ympäristöstä vai eikö mittauksia edes tehdä? Toteutetuista tuulivoimapuistoista on tehty joitain vertailuja laskennallisiin arvoihin, joissa on käytetty samaa Nord2000-mallinnusmenetelmää. Toteutuneet meluarvot ovat olleet lähes samat laskennallisiin verrattuna. - Melumallinnuksen kohdassa 4.2 mainitaan, ettei laitevalmistaja anna melupäästöarvoille takuuta. Kuitenkin lähtöarvot tulevat sieltä, ympäristön asukkaidenko pitää luottaa melumallinnuksen tuloksiin ja kantaa seuraukset mikäli lähtöarvot olikin pielessä? Jos valmistaja ei anna takuuta, niin asia tulee huomioida riittävästi riskienarvioinnissa ja vielä sitä ei ole huomioitu. Miten kaavoittaja aikoo tämän asian huomioida? Melumallinnuksessa käytetty laitosmalli ei käytettävissä olevan taajuusjakauman mukaan aiheuta kapeakaistaista melua. Tällainen lausunto tarkoittaa, ettei riittävää tietoa asiasta ole olemassa. Tämäkin on huomioitava riskienarvioinnissa. Miten kaavoittaja aikoo tämän asian huomioida? - Kuka vastaa siitä, että mikäli käyttöönoton jälkeen mitattavat toteutuneet melumittaukset ovatkin suuremmat kuin selvityksissä ja siitä aiheutuu asukkaille haittoja (terveys, yhteysongelmat, kiinteistöjen ja tonttien alentunut arvo)? Vastuullinen ja korvausvelvollinen on löydyttävä ennen päätöksiä rakentamisesta, muussa tapauksessa emme tule hyväksymään ehdotusta ja asia tullee etenemään oikeustoimien kautta. - Kuka vastaa siitä, että mikäli käyttöönoton jälkeen asukkaille aiheutuu kohtuutonta haittaa (terveys, yhteysongelmat, kiinteistöjen ja tonttien alentunut arvo) vaikka meluarvot olisivat lakien, asetusten ja ohjeiden sallimissa rajoissa? Laissa, asetuksissa ja ohjeissa käy kuitenkin selvästi ilmi, ettei asukkaille saa aiheutua kohtuutonta haittaa. Miten huomioidaan/miten voidaan huomioida ihmisten yksilölliset erot melu, välke ym. häiriöiden osalta. Onko tässäkin ns. keskiarvo ihminen vertailukohteena. Asia kuitenkin on niin, että emme ole kaikki keskiarvoihmisiä. Fakta on myös se, että me olemme olleet täällä ennen tuulimyllyjä. Vastuullinen ja korvausvelvollinen on löydyttävä ennen päätöksiä rakentamisesta, muussa tapauksessa emme tule hyväksymään ehdotusta ja asia tullee etenemään oikeustoimien kautta. Emme hyväksy tuulipuiston rakentamista. Mikäli myllyt rakennetaan, korvausvelvoite tulee jäädä häiriön aiheuttajalle (WPD Finland Oy), kaavoittajalle tai päättäjille (kaupunki). Tuulivoimatoimija vastaa tuulivoimaloista ja siten myös mm. toteutuneista meluarvoista.

13 13 Tietyistä ympäristövahingoista, kuten melusta tai muusta vastaavasta häiriöstä, on mahdollista saada korvausta jos niitä voidaan pitää kohtuuttomina, mutta korvausta ei voi saada esim. menetetystä kauniista maisemasta tai luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Osayleiskaava on kuitenkin laadittu siten ja sellaisia määräyksiä ja ohjearvoja naudattaen ettei sen toteuttamisen aiheuttamat häiriöt ole kohtuuttomia. Mahdollisista korvauksista ei muutoinkaan säädetä osayleiskaavalla. Muistutuksessa peräänkuulutetaan myös vastuita mahdollisista häiriöistä. Suomessa on voimassa Ympäristönsuojelulaki jonka perusteella seurataan toimintaa ja mahdollisia ympäristöhaittoja. Lain tavoitteena on mm. turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö. Valvovana viranomaisena toimii lähtökohtaisesti kunnan ympäristösuojeluviranomainen. Ääritapauksessa valvontaviranomainen voi kieltää sitä, joka rikkoo kyseistä lakia, sen nojalla annettua asetusta tai määräystä, jatkamasta tai toistamasta säännöksen tai määräyksen vastaista menettelyä (Lain 84 ). Lisäksi jos ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta aiheutuu välitöntä terveyshaittaa tai merkittävää muuta välitöntä ympäristön pilaantumista, valvontaviranomainen voi keskeyttää toiminnan, jollei haittaa voida muutoin poistaa tai riittävästi vähentää (Lain 86 ). Tulevaisuuden rakennushankkeille Kaukastentien varteen ei saa aiheutua rajoitteita eikä ylimääräisiä rakennuskustannuksia. Suunnitelmissa ja selvityksessä olevat hankkeet on esitetty osayleiskaavaluonnosvaiheen huomautuksissa. Kiinteistöjen arvon on todettu laskevan 30 % tuulimyllyjen alueella. Käytännössä talon myynti on tulevaisuudessa mahdotonta, mikäli myllyt rakennetaan. Tätä ei yksinkertaisesti voi hyväksyä. Ei voi ymmärtää, mikä ajaa kaavoittajaa sekä päättäjiä viemään tuulivoima-asiaa eteenpäin. Päättäjillä/kaavoittajalla on täysi valta ottaa huomioon oman kunnan asukkaidensa huomautukset ja asettaa vähintäänkin riskittömät suojaetäisyydet rakentamiselle. Tuulivoimarakentaminen on ollut ympäri Suomen laajalti esillä mediassa. Negatiivisia asiantuntijalausuntoja sekä asukkaiden kokemuksia aiheutuvista häiriöistä on jo niin paljon, että pelkästään sen pitäisi herättää ja riittää koko hankkeen kumoamiseksi. Maaselänkankaan osayleiskaava ei aiheuta rajoitteita tai ylimääräisiä rakennuskustannuksia luonnosvaiheen huomautuksissa esitetyille rakennushankkeille. Kiinteistöjen arvonalennuksista suhteessa tuulivoimaan, joka olisi lähimmillään yli kilometrin päässä, on hyvin vähän tietoa. Tehdyissä tutkimuksissa voimalat tai osa niistä sijoittuvat usein hvvinkin lähelle asutusta, jolloin arvonalennukset eivät ole Maaselänkankaan osalta suoraan vertailtavissa. Tuulivoimaosayleiskaavalla ei oteta kantaa kiinteistöjen arvoihin vaan sen tekevät päättäjät osayleiskaavaa hyväksyessään. Kaikki kaavaprosessissa saadut huomautukset ja muistutukset käsitellään sekä huomioidaan niin paljon kuin se on teknisen tai muun suunnittelun kannalta mahdollista. Uudet melumallinnusohjeet on laadittu jotta tuulivoimahankkeissa saadaan riskittömät suojaetäisyydet. Kuten aiemmin on mainittu, suurin osa negatiivisista lausunnoista koskee tuulipuistoja, jotka on toteutettu ennen viimeisimpiä tuulivoiman suunnittelussa käytettäviä ohjeistuksia. Kaavoittaja ja tuulivoimatoimija tekevät työtään voimassa olevien ohjeistusten, määräysten ja lakien puitteissa. Em. toteamukset on samalla kysymys niin kaavoittajalle kuin päättäjille, joihin vaadin saada vastauksen. Viranhaltijoiden sekä kunnan päättäjien on oltava omien asukkaidensa asialla, ei ulkomaisten sijoittajien. Ihmetystä herättää myös se, että jo rakennettujen myllyjen käyttöikä onkin yleisesti huomattavasti lyhyempi kuin näissä selvityksissä ilmoitetaan. Syynä on se että vikoja/vaurioita ei kannata lähteä korjaamaan. Imetään siis investointi- ja energiatuet niin kauan kuin voitto on maksimaalinen. Eikö tämänkin

14 14 pitäisi herätellä ajatuksia toiminnan rehellisyydestä ja eettisyydestä. Puhtaan energian varjolla sijoittajat käärivät huimia voittoja ilman riskejä. Riskit kantavat tuulivoimaloiden ympäristön asukkaat. Voimalavalmistajat antavat uusille voimaloille vuoden käyttöiän, jonka jälkeen voimalat joko uusitaan tai poistetaan. Uusiutuvan energian lisääminen sekä tuulivoima on osa kokonaisenergiaratkaisua ja valtion päätös. Riskejä varten on laadittu ohjeistukset esim. ympäristöministeriössä. Mikäli asiasta päättävät ja tuulivoimarakennuttajat ovat täysin varmoja siitä, ettei kohtuuttomia haittoja asukkaille tule, on heidän helppo allekirjoittaa sitoumus korvausvelvollisuudesta. Mikäli sitoumusta ei allekirjoiteta, herää epäilys, ettei asia olekaan niin kuin on kerrottu. On siis valehdeltu -> korvausvelvollisuus. Päättäjät sekä tuulivoimarakentajat ottavat tässä tapauksessa ison riskin kontolleen. Asiat (riskit) on tuotu julkisesti tietoon yo. kohdissa ennakkoon ja huomioon otettavaksi niin kaavoittajille (tekninen toimi), päättäjille kuin rakennuttajille/omistajille. Melumallinnuksen kohdassa 2.2 kerrotaan suunnitteluohjearvojen olevan riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Mikäli asukkaiden, yhteisöjen ja yhdistysten huomautuksia ei oteta huomioon, on riskienhallinta pettänyt ja vastuu siirtyy kaavoittajalle, päättäjille ja rakentajalle/omistajalle. Riskienhallinta on suunnittelijan ja kaavoittajan vastuulla eli tässä vaiheessa kaavoittajan vastineeksi ei enää käy Kaupunki ei ole velvollinen korvauksiin. Asia katsotaan oikeudessa suunnitteluvirheeksi (etukäteen julkituotujen riskien huomiotta jättäminen). Sitten vielä omantunnon kysymys kaikille. Ottaisitko tuulimyllyn 1,5 km etäisyydelle näillä käytettävissä olevilla tiedoilla, kun riskinä on yöunien/terveyden menetys ja kiinteistön hinnan romahtaminen (jos SINÄ et edes uskalla sitoutua korvauksiin mahdollisten ongelmien ilmaantuessa)? Edellytän, että Oulaisten kaupungin tekninen lautakunta, johon tämä muistutus on osoitettu, vie muistutuksen niin kaavoittajan, WPD Finland Oy:n kuin asiasta päättävienkin tietoisuuteen. Muussa tapauksessa vastuu ja korvausvelvollisuus jää kokonaisuudessaan muistutuksen vastaanottavalle taholle. Osayleiskaava on laadittu jo lähtökohtaisesti siten että se ei ole maanomistajille kohtuuton. Korvausvelvoitteita ei tarvitse allekirjoittaa vaan tuulivoimatoimija vastaa tuulivoimatoiminnastaan alueella. Tietyistä ympäristövahingoista, kuten melusta tai muusta vastaavasta häiriöstä, on mahdollista saada korvausta jos niitä voidaan pitää kohtuuttomina. Korvauksista ei säädetä osayleiskaavalla. Riskienhallinnaksi voidaan katsoa kaikki alueelta laaditut selvitykset, jotka on katsottu riittäviksi, ja esim. melun ja välkkeen osalta ohjearvojen mukaisiksi. Suunnitteluvirheeksi voitaisiin katsoa sellainen toiminta, jolloin toimitaan vastoin voimassa olevia ohjeistuksia, määräyksiä tai lakeja. 2.3 Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys ry Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys ry on huolestunut Maaselänkankaalle suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristövaikutuksista. Massiiviset tuulivoimalat muokkaavat luonto- ja kulttuurimaisemaa alueella. Esimerkiksi idyllinen Pyhäjokivarren kulttuurimaisema muuttuu paikoin ratkaisevasti korkeiden tuulivoimaloiden noustessa hallitsemaan jokivarsi-idylliä. Osa voimaloista on mielestämme aivan liian lähellä asutusta. Odotettavissa on asukkaille meluhaittoja ja valosaastetta voimaloiden vilkkuvista valoista. Hankealueen kolmea eteläisintä voimalaa on siirretty pohjoiseen valmisteluvaiheessa saadun palautteen perusteella, melu- ja maisemavaikutusten minimoimiseksi, niin paljon kuin se tuulivoimaloiden välisen turvallisen etäisyyden ja tehokkaan energiantuotannon kannalta on mahdollista.

15 15 Tuulivoimalat ovat suuria ja ne muuttavat aina lähialueen maisemakuvaa ja siten myös vaikuttavat rakennetun ympäristön arvoihin. Muutoksen suuruutta ja merkittävyyttä on selvitetty näkyvyysanalyysillä ja kuvasovitteilla. Maisemavaikutuksen hyväksyttävyyden raja on aina subjektiivinen eikä selvää rajaa voida määrittää. Luonnollisesti maisemavaikutuksen suuruus pienenee etäisyyden kasvaessa. Irvanperällä hankealuetta lähimpänä olevat rakennukset ovat asuinrakennuksia, joille melun ohjearvo 40 db. Tehdyn mallinnuksen (melumallinnusraportti) mukaan 40 db raja on n. 700 metrin ja 35 db raja n. 500 metrin päässä lähimmästä Irvanperän asuinrakennuksesta. Melumallinnuksessa ei ole huomioitu metsää jonka vaikutus on luonnollisesti vielä vaikutuksia vähentävä. Tuulivoimaloiden konehuoneen päälle (napakorkeuteen) asennetaan lentoestevalot. Valolähteet on suunnattu ylöspäin, joten ne valaisevat enemmän taivasta kuin maisemaa. Päiväsaikaan taivaan valoisuus on niin suuri, ettei lentoestevalon kirkkaus pysty nousemaan häiritsevän voimakkaaksi taustavaloon nähden. Pilvisellä säällä valot voivat heijastua pilvissä, mikä erottuu erityisesti pimeään aikaan. TraFin määräysten mukaan ( ) päivävalo on suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo ja yövalo suuritehoinen vilkkuva valkoinen tai keskitehoinen vilkkuva/kiinteä punainen valo. Ohjeistuksessa esitetyistä valovaihtoehdoista kiinteä punainen valo aiheuttaa vähiten huomiota ympäristöön. Voimalat haittaavat myös eläimistöä monin tavoin. Muuttolinnut voivat törmäillä roottoreiden siipiin ja arat pesimälajit häiriintyvät tuulivoimaloiden melusta. Alueella on useiden petolintujen reviireitä ja pesiä. Tuulivoimaloiden vaikutusalueella tavataan mm. lapinpöllöjä, viirupöllöjä, varpuspöllöjä ja huuhkaja. Yksi voimaloista on alle kilometrin päässä kanahaukkareviiristä. Voidaan myös perustellusti epäillä riistalintujen kaikkoavan tuulivoimaloiden läheisyydestä. Ainakin yksi metson soidinpaikka sijaitsee voimaloiden vaikutuspiirissä. Toivottavasti alueella tehty linnustoselvitys otetaan vakavasti ja tarvittaessa pohditaan uudestaan voimaloiden paikkoja. Hankkeesta on laadittu linnustoselvitys (Tuohimaa Heikki 2013) sekä arvioitu tuulivoimapuiston vaikutuksia linnustoon. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikkö on pitänyt selvityksiä riittävinä eikä sillä ole ollut huomautettavaa linnustoselvityksestä. 2.4 Pentti Vikström Muistutus Maaselänkankaan tuulivoimapuistohankeen hylkäämiseksi. Tuulivoimat laskevat tutkitusti kiinteistöjen arvoa. Suomessa asiasta on ilmeisesti vasta yksittäisiä kiinteistövälittäjien lausuntoja, mutta esim. Englannissa tutkittiin yli miljoona kiinteistökauppaa ja todettiin selkeä kiinteistöjen arvon aleneminen. Tanskassa arvon aleneminen korvataan asukkaille tietyn laskukaavan mukaan. Suurin Tanskasta löytämäni oikeuden määräämä kiinteistökorvaus meluhaitasta on e. Kiinteistöjen arvonalennuksista suhteessa tuulivoimaan, joka olisi lähimmillään yli kilometrin päässä, on hyvin vähän tietoa. Tehdyissä tutkimuksissa voimalat tai osa niistä sijoittuvat usein hvvinkin lähelle asutusta, jolloin arvonalennukset eivät ole Maaselänkankaan osalta suoraan vertailtavissa. Tuulivoimaosayleiskaavalla ei oteta kantaa kiinteistöjen arvoihin. Tuulivoimalat aiheuttavat tutkitusti melua, joka on terveysriski. Sen osoittavat puolueettomat, arvostettujen tutkijaryhmien tutkimukset. Ainoa keino meluhaittojen välttämiseksi on riittävä etäisyys asutuksen ja voimaloiden välille. Niinpä esim. Pyhäjoen kunnanvaltuusto on päätynyt noudattamaan Sosiaali- ja terveysministeriön terveyssyistä suosittelemaa 2 km suojaetäisyyttä. Kuitenkin leveysasteellamme, luul-

16 16 tavasti inversiosta johtuen, meluhaita ulottuvat huomattavasti kauemmaksi, esim. Raahessa 3 km:n päähän. Maailmalta löytämäni pisin suojaetäisyys on 10 km. Tuulivoimalat aiheuttavat melua ja sitä varten ympäristöministeriö on laatinut uudet melumallinnusohjeet, jotta terveysriskiltä vältytään. Suomen tuulivoimahankkeissa suojaetäisyydet asutukseen perustuvat pääsääntöisesti melumallinnuksen tuloksiin ja kaavaehdotusvaiheessa melumallinnus on laadittu ympäristöministeriön melumallinnusohjeiden ( ) mukaisesti. Tuulivoimalat häiritsevät myös tutkitusti TV-, kännykkä ja nettiyhteyksiä. Tuore esimerkki on on keväällä Porin Peittoosta Uusien ympäristöministeriön 2014 ohjeiden mukaisesti rakennetusta voimalasta. Jo ensimmäinen tornin pystytys vei tv-kuvan ja ensimmäisen myllyn käynnistäminen yöunet. Kartan perusteella Maaselänkankaan tuulivoima-alue on asuinpaikkani Kaukaistentien ja Kylmäläntien varrella olevan linkkimaston välissä, joten yhteysongelmat ovat ilmeisiä. Lisäksi on huomattava, että naapurini tekee etätyötä netin välityksellä useana päivänä viikossa. Maaselänkankaan tuulipuiston alueelle ei sijoitu Digitan linkkijänteitä. Antenni Tv- lähetykset tulevat Haapavedeltä jolloin laajimmat mahdolliset vastaanoton katvealueet muodostuvat hankealueen asumattomalle luoteispuolelle. Mikäli häiriöitä kuitenkin esiintyy hankealueen läheisyydessä, korvaa tuulivoimatoimija tarvittavat vastaanoton vahvistimet tai mahdolliset muutostyöt valtakunnalliseen radio- ja tv verkkoon tai rakentaa lähetyksen vahvistimen alueelle. Jos Maaselänkankaan tuulivoimala hyväksytään jo tiedossa olevista haitoista huolimatta, niin kuka vastaa esim. kiinteistöjen arvon laskusta, meluhaitoista ja digitaalisten yhteyksien ongelmista? Onko vastuunkantaja ja korvausvelvollinen esim. Oulaisten kaupunki, wpd, Ramboll, vuokrasopimuksen hankkija vai vuokranantaja? Tuulivoimaosayleiskaavalla ei oteta kantaa kiinteistöjen arvoihin. Tietyistä ympäristövahingoista, kuten melusta tai muusta vastaavasta häiriöstä, on mahdollista saada korvausta jos niitä voidaan pitää kohtuuttomina, mutta korvausta ei voi saada esim. menetetystä kauniista maisemasta tai luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Osayleiskaava on kuitenkin laadittu siten ja sellaisia määräyksiä ja ohjearvoja naudattaen ettei sen toteuttamisen aiheuttamat häiriöt ole kohtuuttomia. Mahdollisista korvauksista ei muutoinkaan säädetä osayleiskaavalla. Muistutuksessa peräänkuulutetaan myös vastuita mahdollisista häiriöistä. Suomessa on voimassa Ympäristönsuojelulaki jonka perusteella seurataan toimintaa ja mahdollisia ympäristöhaittoja. Lain tavoitteena on mm. turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö. Valvovana viranomaisena toimii lähtökohtaisesti kunnan ympäristösuojeluviranomainen. Ääritapauksessa valvontaviranomainen voi kieltää sitä, joka rikkoo kyseistä lakia, sen nojalla annettua asetusta tai määräystä, jatkamasta tai toistamasta säännöksen tai määräyksen vastaista menettelyä (Lain 84 ). Lisäksi jos ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta aiheutuu välitöntä terveyshaittaa tai merkittävää muuta välitöntä ympäristön pilaantumista, valvontaviranomainen voi keskeyttää toiminnan, jollei haittaa voida muutoin poistaa tai riittävästi vähentää (Lain 86 ).