LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Hakija: Satafood Kehittämisyhdistys ry Muut toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa -esiselvitys Hankkeen numero 19742 Dnro 261/3560-2013 3. Yhteenveto hankkeesta Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa -esiselvityshankkeessa selvitettiin luomutuotannon nykytilanne Satakunnassa, tuotannon laajuus ja miten ala on kehittynyt 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Tarkastelu toteutettiin kokonaispeltopinta-alan, eri kasvien viljelypinta-alojen sekä eri eläinlajien lukumäärien osalta. Satakunnan tuotantoa verrattiin koko valtakunnan ja eri maakuntien tuotannon määriin. Hankkeen muita toimenpiteitä olivat mm. luomutuottajilla teetetty kysely, jalostajakysely, luomutuotannon arvoketjumääritykset sekä tarkentavat tuotantosuunnittain tehdyt haastattelut. Tilastotarkastelu osoitti yleisesti, että satakuntalaiset tuottajat siirtyivät luomuun tarkastelujakson alkuvuosina varsin laajasti ja kokonaisluomuala ja monet tuotannon alat kasvoivat. Luomumarkkinoiden kehittymättömyys ja luomutuotteiden heikot hinnat vuosikymmenen puolivälissä käänsivät kuitenkin luomupinta-alat laskuun. Vasta viime vuosina on luomupinta-aloissa päästy takaisin kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Viljelijäkyselyn mukaan valtaosa nykyisistä luomutiloista aikoo jatkaa luomutuotannossa jatkossakin. Päätöstä perustellaan mm. luomun paremmalla kannattavuudella. Noin puolet tuottajista arvioi kannattavuutensa parantuneen luomuun siirtymisen jälkeen ja puolet kannattavuuden pysyneen muuttumattomana. Vain yksittäiset tilat harkitsivat luomutuotannon lopettamista ja näistäkin osa eläkkeelle siirtymisen takia. Luomuraaka-aineiden jalostajille tehdyn kyselyn mukaan n. 65 % uskoo laajentavansa tuotantoa jatkossa. Raaka-aineista useimmissa vastauksissa toivottiin lisää tuotettavan luomukauraa, -ruista ja -juureksia. Haastavimmaksi asiaksi luomujalostamisessa koettiin luomuraaka-aineiden riittävä saanti ja niiden hinta. Kyselyyn vastanneissa yrityksissä jalostukseen käytetyt raaka-aineet olivat valtaosin kotimaisia ja vain pieni osa ulkomailta. 1
4. Raportti 4.1. Hankkeen tavoitteet a. Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Luomutuotteiden kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa. Luomutilojen lukumäärä ja peltopinta-ala on hienoisessa kasvussa Satakunnassa. Resursseilla mitattuna maakunnassa on runsaasti luomupotentiaalia, jonka konkretisoimiseen tarvitaan toimenpiteitä. Taloudenkaan ei pitäisi olla este, sillä luomutuotantoon erikoistuneiden tilojen kannattavuus on viime vuosina ollut parempi kuin vastaavien tavanomaisessa tuotannossa olevien tilojen (Maaseudun Tulevaisuus 27.2.2013 s.10). Luomutuotannon osittaisenkin kasvun saavuttaminen edellyttää Satakunnassa pitkäjänteisiä toimenpiteitä ja alueen on pyrittävä hyödyntämään sen luontaisia ja olemassa olevia vahvuuksia. Suomessa luomutuotteiden markkinat ovat kehittyneet hitaammin kuin monissa muissa Euroopan maissa (http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2014/08/proluomu_esite_netti.pdf). Luomumarkkinoiden kehittymistä on jarruttanut mm. oman tuotannon niukkuus. Maa- ja metsätalousministeriön tavoite on, että vuonna 2020 kaikesta peltoalasta 20 % on luomutuotannossa (http://www.mmm.fi/attachments/luomu/66xvsujso/mmm_luomuohjelma_2012.pdf). Vuonna 2014 luomuviljelty peltoala mukaan lukien siirtymävaiheessa oleva ala oli 9,5 % koko Suomen peltoalasta. Satakunnassa luomupeltoalan osuus oli 5,0 %. Viljely- ja tuotanto-olojen puolesta Satakunnassa on Suomen olosuhteissa hyvät mahdollisuudet monipuolisen ja laajan luomutuotannon harjoittamiseen. Valtiovalta on asettanut tavoitteet ja sitoutunut luomutuotannon edistämiseen mm. korkeammilla tuotannon tukitasoilla, joten edellytykset luomun etenemiselle Satakunnassakin ovat hyvät. Hankkeen yhtenä tavoitteena ja lopputuloksena on suunnitella jatkotoimenpide-ehdotuksia maakunnan luomualalle. b. Hankkeen tavoitteet Tämän esiselvityksen tavoitteena on: 1. Selvittää luomutuotannon tilanne sekä kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet tilatasolla Satakunnassa. Selvityksen kohteena ovat kasvinviljely (kasvikset ja peruna, rehu- ja myllyvilja, valkuaiskasvit, marjat ja hedelmät), kotieläintuotanto (liha ja maitotaloustuotteet). 2. Selvittää niiden luomutilojen määrä, joilla on mahdollisuus lisätä luomuraaka-aineiden tuotantoa elintarvikkeita ja rehuja valmistavien toimijoiden käyttöön. 3. Selvitetään luomuelintarvikkeita jalostavien ja markkinoivien yritysten aikeita lisätä luomutuotteiden valmistamista ja tuotekehittelyä, millä olisi vaikutusta myös raaka-aineiden kysyntään. 4. Tavoitteena on myös selvittää, mikä on jalostavan osapuolen käsitys luomutuotannon ja -ketjun kehittämistarpeista. 2
4.2 Hankkeen toteutus c. Toimenpiteet 1. Tilastotarkastelulla selvitettiin luomutilojen ja siirtymävaiheessa olevien tilojen määrä, pinta-alat ja tuotantosuunnat Satakunnassa. 2. Viljelijäkyselyllä selvitettiin tilojen tuotantosuuntia, eri viljelykasvien pinta-aloja, eläinmääriä, viljelymenetelmät, laajenemishalukkuutta ja laajenemisen suurimpia esteitä sekä tilakohtaisia kehittämistarpeita. 3. Luomutuotteiden jalostajille osoitetulla kyselyllä selvitettiin luomusatoa jalostavien ja/tai markkinoivien tahojen tämänhetkinen luomutuotannon käyttö, kasvuhalukkuus ja kiinnostuksen kohteena olevat raaka-aineet, laatuvaatimukset ja tarvittavat määrät. 4. Järjestettiin luomutuottajille ja luomutuotannosta kiinnostuneille 2 avointa tilaisuutta, jossa koottiin luomutuottajien tarpeita yhteen ja jossa luomuelintarvikkeita jalostavien yrityksien edustajat kertoivat toiveistaan. 5. Mallinnettiin tuotantosuuntaisia luomuarvoketjuja Satakunnassa huomioiden sekä tuotannolliset että taloudelliset näkökulmat. 6. Osallistuttiin luomualan koulutuspäiville ja retkille kotimaassa. 7. Koottiin kyselyjen ja haastattelujen ja selvitysten tulokset loppuraporttiin. Tähän pyrittiin kokoamaan ongelmiksi koetut asiat, tuotantosuuntakohtaiset kehitystarpeet sekä satakuntalaisen luomualan jatkokehitysnäkymiä. Hankkeen käynnistymisestä laadittiin kesäkuussa 2013 lehdistötiedote ja Satafoodin ja Pyhäjärvi-instituutin nettisivuille laadittiin hankekuvaus. Satakunnan luomutuotannon tilastoyhteenveto Tiken ja Eviran tilastoista koottiin Satakuntalaista luomu- ja siirtymävaiheessa olevaa tuotantoa koskeva yhteenveto. Tarkempia tietotarpeita varten Evirasta ja Tikestä tilattiin räätälöityjä tilastoaineistoja. Tiedot koottiin Ely-keskuskohtaisesti ja kuntakohtaisesti vuosilta 2002 2013 (-4). Kuntakohtaisten tietojen saatavuus oli kuitenkin rajoittunutta, kaikilta vuosilta tietoja ei ollut saatavilla ja mm. luomukotieläintuotantoa ei tilastoida kuntakohtaisesti lainkaan. Aineiston avulla kuvattiin satakuntalaisen luomutuotannon kehitystä ja nykyistä laajuutta itsessään sekä suhteessa muiden maakuntien ja koko Suomen tuotantoon. Yhteenveto on loppuraportin liitteessä 1. Viljelijäkysely Satakunnan luomuviljelijöille toteutettiin kesän ja syksyn 2013 aikana kysely, jonka tarkoituksena oli luoda kokonaiskuva satakuntalaisesta luomutuotannosta. Kyselyn tavoitteena oli myös kerätä tietoa luomutilojen kehittämistarpeista ja luomutuotannon kasvun hidasteista. Kysely lähetettiin 110 viljelijälle, joiden yhteystiedot saatiin Eviran alkutuotannon toimijoiden rekisteristä. Kyselyyn vastasi lopulta 56 3
viljelijää, joten vastausprosentti oli 51. Satakunnassa oli kyselyn lähettämisen hetkellä 160 luomutilaa, joista 50 tilan yhteystietoja ei ollut saatavilla. Kyselyyn vastanneet edustivat lukumääräisesti reilua kolmasosaa kaikista satakuntalaisista luomutiloista. Vuonna 2013 Satakunnan kokonaisluomupinta-ala oli noin 5 600 ha. Kyselyyn vastanneiden tilojen yhteispinta-ala oli noin 3 000 ha. Pinta-alallisesti tilat edustivat noin puolta satakuntalaisista tiloista. Vastanneiden tilojen keskipinta-ala oli 56 ha ja mediaanipinta-ala 42 ha. Luomutilat, joita vastaajat edustivat, olivat selkeästi keskimääräistä satakuntalaista luomutilaa (v. 2012 43 ha) että tavanomaista tilaa (v. 2012 39 ha) suurempia. Tämä antaa pohjaa lopulliselle kyselyn tulosten tulkinnalle ja johtopäätösten teolle. Kyselystä laadittiin yksityiskohtainen yhteenveto saatujen vastausten pohjalta ja se on luettavissa liitteessä 2. Jatkojalostajakysely Keväällä 2014 toteutettiin elintarvike- ja rehualan jalostajille sekä raaka-aineiden välittäjille suunnattu kysely koskien luomutuotteiden menekkiä ja kannattavuutta sekä luomutoiminnan kehittämistarpeita. Kyselyn piiriin haluttiin saada laaja otos satakuntalaisista ja naapurimaakuntien elintarvike- ja rehujalostajista. Siihen toivottiin saatavan vastauksia myös sellaisilta toimijoilta, joiden ei tiedetty jalostavan luomuraaka-aineita. Kysymyssarjan ensimmäisessä kohdassa vastaajat jaettiin kahteen ryhmään kysymyksellä, joka koski tämänhetkistä luomuraaka-aineiden jalostusta. Ne, jotka vastasivat Ei, ohjautuivat kysymyksiin, joilla tarkennettiin yrityksen historiaa luomujalostuksen osalta sekä onko suunnitelmissa ja millä edellytyksillä aloittaa luomutuotteiden jalostus. Nykyisiltä luomutuotteiden jalostajilta kysyttiin mm. raaka-aineiden kotimaisuusastetta, mielipidettä raaka-aineiden saatavuudesta, laadusta, hintatasosta sekä käsitystä alan kehittämiskohteista. Vastausten mukaan raaka-aineiden tasainen saatavuus koettiin luomutuotteiden käytön ja jalostamisen suurimmaksi epävarmuustekijäksi ja kehityskohteeksi. Kyselystä on kirjoitettu yhteenveto ja se on luettavissa liitteestä 3. Tuotantosuuntakohtaiset haastattelut Hankesuunnitelmaan kirjattuja tuotantosuuntakohtaisia haastattelut käynnistettiin v. 2014 alussa. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 18 kappaletta, luomubroilertuotannosta (2), -sianlihantuotannosta (3), -maidontuotannosta (2), -naudanlihantuotannosta, -vihannestuotannosta (3), -kananmunantuotannosta (2), - kasvintuotannosta (3), -hunajantuotannosta (2) sekä luomuyrtti- ja villiluomutuotannosta. Valtaosa haastatteluista tehtiin tapaamalla haastateltava tilalla ja muutama puhelimitse. Useimmat haastatellut olivat Satakunnasta, mutta osa myös oli lähialueilta, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen puolelta. Kolmen tilan vastaukset koottiin hankkeen kesällä järjestämän retken tilavierailuista. Haastatteluista saatiin hyvä ja teetetyn viljelijäkyselyn tuloksia pitkälle tukeva käsitys luomun tilanteesta ja kehityskohteista. Tärkeimpien ja potentiaalisimpien tuotannonalojen edustajien haastattelut on koottu liitteeseen 4. Ohjeistus luomupihvilihan tuottamista harkitseville Luomupihvilihan tuottamisen aloittamista harkitseville tuottajille laadittiin yksityiskohtainen muistilistatyyppinen ohjeistus asioista, jotka tulee olla selvitetty ja joihin tuottajan tulee paneutua ennen tuottamispäätöksen tekoa. Ohjeistuksella pyritään helpottamaan aloittavaa tuottajaa ja huomioimaan riittävän laajasti kaikki tuottamiseen vaikuttavat tekijät. Ohjeistus on liitetty loppuraportin liitetiedostoksi Liite 5. 4
Luomuarvoketjut Arvoketjumallinnukseen liittyen haastateltiin elintarvikealan edustajia luomu- ja tavanomaisen tuotannon tuotoista ja kustannuksista. Haastatteluista saatavan tiedon avulla luotiin esimerkkimallit luomu- ja tavanomaisesti tuotettujen elintarvikkeiden hinnan muodostumiselle. Mallien kautta voidaan tarkastella luomutuotannon kohtaamia taloudellisia haasteita, mutta myös erottaa vahvuuksia, joihin luomutuotannon kannattaisi panostaa. Haastattelut toteutettiin elo-lokakuussa 2014 kuudelta eri tuotantosuunnalta (härkäpapu- ja viljatuotanto, kananmunat, sianliha, myllytoiminta, siipikarja, porkkana). Haastattelujen pohjalta on laskettu taloudellisia tunnuslukuja ja mallinnettu arvonmuodostusta tuotantoketjussa. Raportin liitteessä esitetään työtä muutaman esimerkkitapauksen valossa. Liite 6. Järjestetyt tilaisuudet ja matkat Hankesuunnitelmassa mainittujen luentotilaisuuksien valmistelut käynnistettiin vuoden 2013 lopulla. Ensimmäinen tilaisuus pidettiin Huittisissa 18.3.2014 teemalla Luomun kasvunäkymät. Tilaisuuden ohjelma liitettiin Satafoodin ja Pyhäjärvi-instituutin nettisivuille ja tilaisuutta mainostettiin monin tavoin. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi luomukananmunan tuottaja Antti Kaasalainen. Paikalle saatiin alustajiksi maamme tunnettuja luomutuottajia, jalostavan teollisuuden edustajia kuin myös luomualan yhteistyöryhmää edustavan ProLuomun edustaja. Hankkeen siihenastisia toimenpiteitä esiteltiin myös kahdessa puheenvuorossa. Tilaisuuteen osallistui 36 kuulijaa mukaan lukien alustusten pitäjät sekä Satafoodin ja Pyhäjärvi-instituutin henkilökunta. Tilaisuuden esitykset ovat luettavissa Satafoodin nettisivuilta. Tilaisuuden annista ja järjestelyjen onnistumisesta järjestettiin myös kysely osallistujille. Valtaosa kuulijoista piti tilaisuutta monipuolisena ja kiinnostavana sekä järjestelyjä onnistuneina. Hanke järjesti 27.1.2014 ulkopuolisten luomukenttää tuntevien henkilöiden kanssa myös sisäisen asiantuntijatapaamisen. Tilaisuudessa käytiin läpi satakuntalaisen luomutuotannon kehitystä ja tilaa siihen asti kootun tilastoaineiston valossa sekä viljelijöille lähetetyn kyselyn yhteenvetoa. Kesällä 2014 hanke järjesti luomuaiheisen pellonpiennarretken. Retki toteutettiin 28.7.20014 ja suuntautui Varsinais-Suomeen Paattisille. Vierailukohteina oli kolme luomutilaa, viljanviljelytila, puutarhakasvitila ja lypsykarjatila. Matkaraportti Liite 7. Hankkeen loppuseminaari pidettiin Porissa 4.12.2014 yhdessä lähiruokahankkeen Sikses parasta -hankkeen kanssa. Tilaisuudessa oli kolme luomualustusta. Luomukasvinviljelijän puheenvuorossa tarkasteltiin luomuun siirtymisen syitä ja luomun kannattavuutta verrattuna osin samoja kasveja ja lajikkeita viljelevään tavanomaiseen tilaan. Luomujalostajan puheenvuoro esitteli käynnistettyä luomubroilertuotantoa. Esityksessä kerrottiin syitä, miksi tuotanto on keskittynyt nimenomaan Satakuntaan ja sen lähialueille. Tuotanto on nyt tasaista ja jokaviikkoista ja tuotantomääriä on tarkoitus kasvattaa kysynnän mukaan. Luomubroilerin jakelu ja myynti on järjestetty keskitetysti keskusliikkeiden kautta. Suomi on kerrotun mukaan yksi Euroopan viimeisistä maista, joissa ei ole omaa luomubroilerin tuotantoa. Luomuhankkeen kolmas esitys käsitteli satakuntalaisen luomutuotantoa lukujen valossa. Osallistuminen koulutuksiin ja tapahtumiin: Luomupäivät 12. - 13.11.2013, Mikkeli Luomun peruskurssi 5 pvää 26.2. 26.3.2014 Tilamyymälän perustaminen -teemapäivä 28.2.2014, Pori Varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari 11.3.2014, Säkylä Luomufoorumi ja Luomu- ja lähiruokamessut 10. - 11.4.2014 Helsinki Luomubroilertilaisuus 15.4.2014, Tampere Etelä-Pohjanmaan luomuopintoretki 10. 11.7.2014 5
Luomuelintarvikepäivä 2.10.2014, Helsinki Luomupäivät 25.- 26.11.2014, Seinäjoki Verkottumistilaisuus 1.12.2014, Pori Luomualan tapaaminen 3.12.2014, Seinäjoki Sikses parasta ja Luomu -loppuseminaari, 4.12.2014, Pori Tiedottaminen Westv-nettisivut 26.6.2013, Satakunnassa on käynnistynyt kaksi merkittävää Pyhäjärvi-instituutin ja Satafood Kehittämisyhdistyksen yhteistyössä toteuttamaa elintarvikealan hanketta Turun Sanomat 27.6.2013, Luomutuotannon nykytila Ennakkotiedote 17.2.2014 Luomun kasvunäkymät tilaisuudesta Tiedote 28.3.2014 Satakunnassa selvitetään luomutuotannon nykytilaa ja etsitään alan kehittämiskohteitta Farmi 4/2014: Luomun tulevaisuus puhutti Huittisissa Vyr.fi 24.3.2014: Puhetta ja asiaa luomusta Jokilaakso 3.4.2014: Satakunnan luomun tila selvitetään Alasatakunta 8.4.2014: Luomutuotannon tilaa selvitetään Maaseudun Tulevaisuus 4.4.2014: Maailman luomumarkkinat kahden kauppa Satakunnan Kansa 16.7.2014, Lehti-ilmoitus matkasta luomutiloille Turun seudulle Lehti-ilmoitus Sikses parasta ja Luomu -tilaisuudesta Maaseudun Tulevaisuudessa 24.11.2014 ja Satakunnan Kansassa 22.11.2014 d. Aikataulu Hankkeesta saatiin päätös 9.4.2013. Hankkeen alkuperäinen toteutusaika oli 1.3.2013 31.10.2014. Ohjausryhmän kokouksessa 5.9.2014 päätettiin hankkeelle hakea jatkoaikaa vuoden loppuun saakka. Päätös jatkoajasta saatiin 25.9.2014. Hankkeen uusi toteutusaikataulu oli 1.3.2013-31.12.2014. e. Resurssit Hankkeessa ovat työskennelleet seuraavat henkilöt: Satafood Kehittämisyhdistys ry: Lehmusvaara Jari, toimitusjohtaja Perälä Päivi, toimistopäällikkö Ruokonen Emilia, toimistosihteeri Saarinen Jukka, kehitysasiantuntija Laurila Jaana, kehitysasiantuntija Mäkinen Merja, asiantuntija Jahkola Johanna, kehitysasiantuntija Pyhäjärvi-instituuttisäätiö: Kirkkala Teija, toiminnanjohtaja Jori Marko, elintarviketoimialan päällikkö Pihala Johanna, suunnittelija Jaakkola Sauli, asiantuntija Forsman Tero, suunnittelija Horne Maarit, asiantuntija Luojus Jaana, taloussuunnittelija Suonpää Elina, toimistosihteeri 6
f. Toteutuksen organisaatio Satafood Kehittämisyhdistys ry toimi hankkeen hallinnoijana. Satafood Kehittämisyhdistys ry ja Pyhäjärvi-instituutti toteuttivat hankkeen yhteistyönä. Hankkeen yleisjohdosta vastasivat Jari Lehmusvaara Satafood Kehittämisyhdistyksestä ja Teija Kirkkala Pyhäjärvi-instituutista. g. Kustannus ja rahoitus Kustannukset toimijoittain Satafood Pyhäjärvi-instituutti yhteensä Palkat 101 400,00 71 500,00 172 900,00 Ostopalvelu 5 600,00 200,00 5 800,00 Vuokrat 5 200,00 5 000,00 10 200,00 Matkat 2 500,00 2 500,00 5 000,00 Matkat ulkomaa 1 300,00 1 300,00 2 600,00 Muut 2 500,00 1 000,00 3 500,00 Yhteensä 118 500,00 81 500,00 200 000,00 Rahoitus toimijoittain Satafood Pyhäjärvi-instituutti yhteensä EU+valtio 118 500,00 81 500,00 200 000,00 h. Raportointi ja seuranta Satafoodin ja Pyhäjärvi-instituutin nettisivuille on kuvaus hankkeen toiminnasta. Ohjausryhmän kokoukset: 19.6.2013, Huittinen 19.11.2013, Kauttua 6.3.2014, Huittinen 3.6.2014, Huittinen 5.9.2014, Kauttua 10.12.2014, Huittinen Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet Pasi Nummela (ProAgria Länsi-Suomi ry), Pirjo Malmivaara (Pirjon Pakari Oy), Timo Pukkila (Satakunnan ELY-keskus), Teija Kirkkala (Pyhäjärvi-instituuttisäätiö) ja Jari Lehmusvaara (Satafood Kehittämisyhdistys ry). Hankkeen työpalavereja pidettiin toimijoiden kesken 13.5.2013, 16.9.2013, 17.10.2013, 20.1.2014, 14.3.2014, 28.5.2014, 19.8.2014 ja 28.11.2014. Lisäksi on pidetty lukuisia sisäisiä palavereja, keskusteltu toimenpiteistä puhelimitse ja vaihdettu sähköposteja. 7
i. Toteutusoletukset ja riskit Hankkeen tavoitteena oli selvittää Satakunnan luonnonmukaisen alkutuotannon kehitys ja nykytilanne sektoreittain sekä selvittää tuotantosuuntakohtaisia kehittämistarpeita. Hankkeen toteutuksen riskit liittyivät viljelijöiden heikkoon aktiivisuuteen ja osallistumiseen hankkeen järjestämään toimintaan ja tilaisuuksiin, joka vaikeuttaa tietojen saantia. Itse luomutuotannon kasvuun liittyvä riski on, että jalostava teollisuus ei riittävästi innostu luomutuotteiden jalostuksesta ja tuotteistamisesta. Satakunta on perinteistä, tehokasta, sopimustuotantoon perustuvan maatalouden ja maataloustuotteita jalostavan teollisuuden aluetta. Tämä voi painaa viljelijöiden mielissä, kun tehdään päätöstä tavanomaisen tuotannon ja luomutuotannon välillä. Luomun tuotantomäärät kasvavat hitaasti, jos tuotteiden markkinointi koetaan epävarmaksi. Jalostus ei myöskään käynnisty, jos ei ole varmuutta raaka-aineen saannista. Riski on tietysti myös kuluttaja, josta kaikki riippuu, ostaako vai eikö osta. 4.3 Yhteistyökumppanit Tärkeitä yhteistyötahoja hankkeen aikana olivat mm. ProAgria Länsi-Suomi, MTK Satakunta, kuntien maaseutuasiamiehet ja luomualan järjestöt. 4.4 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Esiselvityksen tuloksena syntyi laaja ja kattava tietopaketti Satakunnan luomutuotannon nykytilasta sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja pullonkauloista. Esiselvityksen tulosten avulla voidaan tulevalla ohjelmakaudella kohdentaa kehittämistoimenpiteet ja resurssit tunnistettuihin pullonkauloihin tuotantosuunnittain. 5 Esitykset jatkotoimenpiteiksi Hankkeen kokoaman tilastotarkastelun mukaan Satakunnan luomutuotanto on kehittynyt luomuun siirtyneen peltopinta-alan tai usean kotieläintuotantoalan osalta hitaammin kuin valtakunnassa keskimäärin. Hitaalle luomun kehittymiselle on nähtävissä monia syitä: tavanomaisen sopimustuotannon merkittävää asemaa Satakunnassa, erikoistuotantovaltaista tuotantorakennetta sekä suurten jalostajien osin kriittistä asennetta luomuraaka-aineiden jalostusta kohtaan. Luomutuotannon kenttä on lähes yhtä laaja kuin tavanomaisenkin maataloustuotannon. Maakunnallisilla luomutuotannon mahdollisilla jatkotoimenpiteillä saavutetaan tuloksia oletettavasti nopeimmin kohdistamalla ne tuotannonaloille, joilla Satakunnassa on jo merkittävää joko tavanomaista tai luomutuotantoa ja tuotanto-osaamista. Unohtamatta kuitenkaan nousevia tuotannonaloja, jos niiden kehitysnäkymät ovat lupaavat. 8
Satakunnan luomutuotannon mahdollisiksi tuotantosuuntakohtaisiksi jatkotoimenpiteiden kohteiksi hanke tunnisti peltokasvituotannossa viljantuotannon, vihannes- ja perunantuotannon sekä valkuaiskasvituotannon. Kaikkien näiden kasvilajien osalla on olemassa luontaista, kasvavaa kysyntää. Satakunnan luomuviljantuotanto (kaura, ruis) oli 2000-luvun alkuvuosina huomattavaa, mutta merkittävän ostajan, markkinoiden kehittymättömyyden ja siitä johtuvien huonojen viljan hintojen johdosta osa tuottajista siirtyi takaisin tavanomaisen tuotannon harjoittajiksi. Satakunta on tärkeimmän luomuviljan, kauran hyvää ja perinteistä tuotantoaluetta. Viljantuotannon merkitystä korostaa viljan hyvät näkymät vientimarkkinoilla. Esimerkiksi luomupuhdaskauralle on maailmanlaajuiset markkinat. Viljelijöille suunnatussa kyselyssä toivottiin mm. järjestelyjä, joilla pienempiäkin viljaeriä voitaisiin yhdistellä isommiksi ja parantaa viljan markkinointimahdollisuuksia. Luomuvihannekset ja -peruna tunnistettiin hankkeen jalostajakyselyssä tuotteiksi, joita jalostajat toivoivat tuotettavan lisää. Myös valtakunnallisissa kyselyissä vihannekset ja juurekset on mainittu kasvaviksi tuoteryhmiksi, joiden tuotantomääriä voitaisiin lisätä. Satakunta tunnetaan vahvana tavanomaisten teollisuusvihannesten tuotantomaakuntana, minkä vuoksi luomuvihannesten tuotannon edistämistoimet ovat täällä perusteltuja. Voimaan astuva Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (luonnonmukainen maatalous) tulee sallimaan luomuvihannesten rinnakkaisviljelyn tavanomaisen vihannestuotannon rinnalla samalla tilalla siten, että tila tekee luomusitoumuksen koskien vain avomaan vihannesviljelyä. Tämä on merkittävä muutos nykytilanteeseen mahdollistaen perinteiseen tuotantoon hankitun kone- ja rakennuskannan sekä vihannestuotannon osaamisen hyödyntämisen luomutuotannossakin. Kotimaista luomuvalkuaiskasvituotantoa on myös syytä vahvistaa. Kasvava luomukotieläintuotanto tarvitsee kasvavia määriä täydennysvalkuaisrehujen raaka-ainetta. Satakunnassa voidaan tuottaa molempia Suomessa menestyviä valkuaiskasvilajeja, myös pidemmän kasvuajan vaativaa härkäpapua. Härkäpavusta odotetaan myös uusia haitta-aineista vapaita lajikkeita, jotka parantavat kotimaisen valkuaisen käyttömahdollisuuksia ja kilpailukykyä tuontivalkuaista kohtaan. Kotieläintuotannossa kasvumahdollisuuksia nähtiin erityisesti luomunaudanlihan tuotannossa. Näiden rehustus perustuu nurmirehuun, jonka tuottamiseen Suomessa on myös luomutuotantona hyvät mahdollisuudet. Luomunautakarjatuotanto toteuttaa myös yhtä luomun keskeistä periaatetta, tilan sisäistä ravinnekiertoa, hienosti. Erilaiset tilojen väliset yhteistyömallit, saattaisivat tarjota myös mahdollisuuden mittavaan tuotannon kasvuun. Kotimainen luomulampaanlihan tuotanto on myös kasvanut ja kasvaa edelleen vahvasti. Kasvu on tapahtunut kuitenkin muualla kuin Satakunnassa. Nautaeläinten tavoin myös lampaat ovat märehtijöitä, joiden rehuntuotantoon on hyvät mahdollisuudet Satakunnassakin. Luomulampaiden lukumäärä on pysynyt Satakunnassa vuosituhannen alusta asti hyvin saman suuruisena, vaikka lampaanlihalle olisi kysyntää. Puolet kaikesta Suomessa kulutettavasta lampaanlihasta tuodaan maahamme, joten kotimaisen sekä luomu- että tavanomaisen lampaanlihan tuotannon kasvumahdollisuudet ovat hyvät. Luomukananmunien kulutus ja tuotanto on kasvanut tavanomaista tuotantoa nopeammin. Kulutuksen kasvun myös ennakoidaan kasvavan. Luomukananmunan tuotantoon siirtyminen voi tarjota yksittäisille tiloille erikoistumisen mahdollisuuden ja luoda tarpeen tuotannonalan kehittämistoimille. Suomi on yksi viimeisistä länsimaista, jossa ei ole ollut tähän asti omaa luomubroilerin tuotantoa. Markkinointi on nyt käynnistetty valtakunnassa ja keskeisenä tuotantoalueena on Satakunta, jossa haudotaan ulkomailta tuodut munat ja teurastetaan linnut. Valtaosa nykyisestä vielä vähäisestä tuotannosta 9
sijaitsee myös aivan Satakunnan lähialueilla. Mikäli kuluttajat ottavat tuotteen hyvin vastaan, tullee tuotanto laajenemaan. Luomutuotteiden kulutus myös kasvaa nopeasti. Vaikka kasvunopeus on nyt taloudellisesti tiukemmassa tilanteessa hidastunut, on se kuitenkin suurempaa kuin tavanomaisilla vähittäiskaupan elintarvikkeilla. Monissa läntisissä maissa luomutuotteiden määrä ja osuus kokonaistuotannosta on kasvanut merkittäväksi osaksi elintarviketuotantoa. Ilmiö ei ole väliaikainen, vaan luomutuotanto on kansainvälisesti vakiintunut osa elintarvikkeiden tuotantoa ja kulutusta. Vaikka luomun osuus kulutuksesta on Suomessa alhaisempi kuin kehittyneemmissä luomumaissa, on ennakoitavissa, että luomutuotteiden kulutus jatkaa kasvuaan myös meillä. Viljelijöille hankkeessa teetetyn sekä v. 2013 valtakunnallisen kyselyn mukaan tuottajat myös kokevat kannattavuuden olevan luomussa vähintään yhtä hyvä tai jopa parempi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Perinteisen maatalouden kannattavuus on tällä hetkellä heikko ja tuottajien keskuudessa on oletettavasti piilevää kiinnostusta luomutuotantoa kohtaan, joka on eri tukitoimenpitein mahdollista kanavoida päätöksiksi siirtyä luomutuottajiksi. Edellä kuvattujen varsinaisten tuotantosuuntakohtaisten kehittämiskohteiden lisäksi viljelijöille suunnatussa kyselyssä korostettiin tarvetta jatkojalostuksen sekä elintarvikelainsäädännön osaamisen kehittämiseen, tuottajien myynti- ja markkinointitaitojen vahvistaminen. Haasteet eivät ole pelkästään tuotannollisia vaan tarvitaan koko ketjun hallintaa. Peltokasvituotannon yleisin haaste, joka mainittiin lähes kaikissa viljelijäkyselyn vastauksissa, oli rikkakasvien torjunta ja tarve sen tehostamiseen. Mahdollinen jatkotoimenpide Satakunnan luomutuotannon kääntämiseksi nousuun olisi laaja-alainen, pitkäkestoinen tiedonvälityshanke, jossa olemassa olevan luomutuotannon tueksi haettaisiin osaamista ja mallia parhaista käytännöistä niin tuotannon, jalostuksen kuin markkinoinninkin osalta sekä kotimaasta että ulkomailta. Olemassa olevien luomutuottajien lisäksi hankkeen toisena kohderyhmänä olisivat tavanomaiset viljelijät, joille hankkeen aikana esiteltäisiin luomuvaihtoehtoa, sen käytäntöjä ja kannattavuutta niin avoimissa tilaisuuksissa kuin myös esimerkiksi eri aiheista järjestetyillä työpajoilla. Valtiovalta on asettanut tavoitteet luomualan kasvulle ja sitoutunut asettamiensa tavoitteiden saavuttamiseen mm. nostamalla sekä luomulle maksettavaa pelto- että kotieläintukia. Lähtökohdat kannattavalle luomutuotannolle ovat siis olemassa. Satakunta tunnetaan vahvana ruokamaakuntana ja satakuntalaisella luomutuotannolla on hyvät mahdollisuudet kehittyä monipuoliseksi ja vahvaksi osaksi suomalaista luomutuotantoa. 6 Allekirjoitus ja päiväys Huittisissa 23.3.2015 Jari Lehmusvaara toimitusjohtaja 10