Maa Kiinteistösuunnittelu TkT Juhana Hiironen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen"

Juha Ahti Laaksonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Maa Kiinteistösuunnittelu TkT Juhana Hiironen

2 Oppimistavoitteet Luennon jälkeen opiskelija.. -..osaa selittää, mitä tilusrakenne tarkoittaa. -..osaa selittää, mihin tekijöihin tilusrakenteen hyvyyden arviointi kulminoituu. -..osaa kuvata, millainen tilusrakenne Suomen peltoalueilla nykyisin on. -..osaa kuvata, millaisia seurauksia tilusrakenteen pirstoutuminen ja eheytyminen aiheuttaa.

.osaa selittää, mihin tekijöihin tilusrakenteen hyvyyden arviointi kulminoituu. -.

3 Maatilatalouden nykytila

4 Maatalouden kehittyminen Maatalousyhteiskunta alkoi hiipua 1950-luvulta lähtien. Ilman toista maailmansotaa maatalousväestö olisi mitä ilmeisimmin alkanut vähetä nopeastikin jo 1950-luvulla, mutta siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen kasvatti maatalousväestöä vielä kertaalleen. Maatalous työllistää nykyisin alle 50,000 henkilöä, kun se vielä vuonna 1995 työllisti noin henkilöä ja vuonna 1950 peräti 1,6 miljoonaa henkilöä. Muutto suuntautui paitsi pohjoisesta etelään, myös maalaiskylistä taajamiin. Syyt olivat pääasiassa taloudellisia joko maatalous ei elättänyt, tai muut työt elättivät paremmin. Koska muuttoliike kohdistui vuotiaisiin, vinoutui maaseutualueiden ikärakenne, sillä uusia lapsia ei enää syntynyt maaseudulla. Maatilojen kokonaispeltoala kasvoi 1960-luvulle saakka, minkä jälkeen se kääntyi laskuun ja jatkoi vähenemistään aina 2000-luvun alkuun saakka. Sotien aikaisesta ruokapulasta huolimatta todettiin pian sodan loppumisen jälkeen, ettei peltoalan lisääminen ollut enää kannattavaa, sillä se tulisi johtamaan rauhan ajalla ainoastaan ylituotantoon ja huonojen peltoalueiden käyttöönottoon (mm. Lapin syrjätilat). 4

kertaalleen. Maatalous työllistää nykyisin alle 50,000 henkilöä, kun se vielä vuonna 1995 työllisti noin 130 000 henkilöä ja vuonna 1950 peräti 1,6 miljoonaa henkilöä.

5 Maatalouden kehittyminen : maatalouden rakennemuutos Suomen liityttyä Euroopan unioniin vuonna 1995 avautui Suomen maatalous aikaisempaa laajemmalle kilpailulle, mikä vauhditti rakennemuutosta ja korosti maatalouden kilpailukyvyn ja tehokkuuden merkitystä. Tämän seurauksena kääntyi maatilojen määrä jyrkkään laskuun. Tiloista on hävinnyt kolmannes EU-jäsenyyden aikana. Koska lähestulkoon kaikki pelto on säilynyt viljelyksessä, on tilakoko kasvanut voimakkaasti. Pellon vuokraus on yleistynyt voimakkaasti 2/3 transaktioista vuokraamalla, 40 % pelloista vuokralla, 60 % tiloista vuokraa peltoa Pellon vuokrauksen yhtenä suurimpana etuna on pidetty sitä, että se on antanut viljelijöille mahdollisuuden laajentaa tuotantoaan ilman mittavia pääomasijoituksia. Samalla se on mahdollistanut tilojen peltopääoman vapauttamisen tuotannollisiin investointeihin, kuten koneisiin ja tuotantorakennuksiin. Samalla kun tilakoko on kasvanut, on yhä useampi maatila luopunut eläimistään ja siirtynyt kasvinviljelyyn. Mahdollistaa tilan ulkopuolisen työskentelyn. Siirtyminen onnistuu ilman uusia investointeja. 5

Koska lähestulkoon kaikki pelto on säilynyt viljelyksessä, on tilakoko kasvanut voimakkaasti.

6 Maatalouden kehittyminen : Tilojen lukumäärä ja tilakoko 6

7 Maatalouden kehittyminen : Tuotantosuunnat 7

8 Maatalouden kannattavuus Maatalouden kannattavuus on heikentynyt käytännössä EU-jäsenyyden alkuajoista saakka. Tarkoittaako tämä sitä, että viljelijät ovat joutuneet jatkuvasti yhä huonomaan asemaan..? Kannattavuutta mitataan vertaamalla yrityksessä kiinni olevaa pääomaa sen avulla saatuihin tuottoihin. Jos pääoma kasvaa 20 % ja tuotot vain 10 %, alenee tilan kannattavuus, mutta maanviljelijän absoluuttiset tulot kasvavat! Tilanne ei siis ole niin surkea kuin Keskusta ja MTK antavat ymmärtää.. EU:n maatalouden kannattavuustilastojen kärjessä ovat maat, joissa tilat ovat pieniä ja maa halpaa. Yrittäjäperheen tulotilasto kertoo päinvastaista totuutta. Yhteenvetona voidaan sanoa, että tilakoon kasvattamisella ei saada aikaan maatalouden kannattavuuden parantumista siitäkään huolimatta, että suuruusrationalisoinnin pitäisi talousteorioiden mukaan johtaa nimenomaan kannattavuuden parantumiseen. Tilanne on ongelmallinen erityisesti valtiontalouden näkökulmasta. Maa, jossa on kiinni valtavasti pääomaa, tuottaa kokoajan vähemmän ja vähemmän. Viljelijöiden näkökulmasta tilanne ei ole yhtä ongelmallinen. Heidän tulonsa kasvavat sitä mukaa, kun tilakoko kasvaa. Syy kannattavuuden alenemiseen piilee tilusrakenteessa. 8

Jos pääoma kasvaa 20 % ja tuotot vain 10 %, alenee tilan kannattavuus, mutta maanviljelijän absoluuttiset tulot kasvavat! Tilanne ei siis ole niin surkea kuin Keskusta ja MTK antavat ymmärtää.

9 Maanviljelijöiden ansiokehitys 9

10 Tilusrakenne ja sen kehittyminen 2000-luvulla

11 Mitä tilusrakenne tarkoittaa? Tilusrakenteen hyvyys on siis monimutkainen ilmiö. King & Burton (1982) sanoivat, että tilusrakenteen hyvyys kulminoituu kuuteen eri tekijään: Maatilan kokoon (ha) Viljeltävien palstojen lukumäärään Viljeltävien palstojen keskimääräiseen kokoon (ha) Viljeltävien palstojen muotoon Viljeltävien palstojen alueelliseen jakautumiseen (etäisyys tilasta ja suhteessa toisiin palstoihin) Viljeltävien palstojen kokojen (ha) jakautumiseen Tyypillisimmät mittarit tilusrakenteen analysoimiseksi ovat myöhemmissä tutkimuksissa olleet (mm. Blarel et al., 1992; Hung et al., 2007; Hiironen & Niukkanen, 2014; Hiironen & Ettanen, 2013): Viljeltävien palstojen lukumäärään Viljeltävien palstojen keskimääräiseen kokoon (ha) Viljeltävien palstojen keskimääräiseen etäisyys maatilasta (km) Tilusrakenteen hyvyyttä on mitattu tutkimuksissa myös erilaisilla eri tekijöitä yhdistävillä indeksiluvuilla (mm. Simmons Index (Simmons, 1964), Januszewski Index (Januszewski, 1968), Igbozurike Index (Igbozurike, 1974) ja Demetriou et al. (2013) kehittämä indeksi) 11

Viljeltävien palstojen muotoon Viljeltävien palstojen alueelliseen jakautumiseen (etäisyys tilasta ja suhteessa toisiin palstoihin) Viljeltävien palstojen kokojen (ha) jakautumiseen Tyypillisimmät

12 Peltopalstojen lukumäärä ja sen kehittyminen 2000-luvulla Vuonna 2000 tyypillisella tilalla oli 10 palstaa viljeltävänä, kun luku vuonna 2012 oli 16. Suomalaiset maatilat, riippumatta tilakoosta, ovat joko lopettaneet toimintansa tai hankkineet lisää peltopalstoja. Huolestuttavaa on, että eniten tilusrakenne on hajautunut suurilla tiloilla sekä absoluuttisesti että suhteellisesti tarkasteltuna. Size of the farm, ha Change, % All farms

Huolestuttavaa on, että eniten tilusrakenne on hajautunut suurilla tiloilla sekä absoluuttisesti että suhteellisesti tarkasteltuna.

13 Peltopalstojen koko ja sen kehittyminen 2000-luvulla Keskimääräinen lohkokoko on kasvanut 7 % vuosina Tilatasolla asiaa tarkasteltuna voidaan kuitenkin havaita, että kaikki tilat viljelevät nykyisin keskimäärin pienempiä lohkoja kuin aikaisemmin. Huolestuttavaa on, että lohkokoko on pienentynyt eniten suurilla tiloilla. Size of the farm, ha Change, % All parcels

Huolestuttavaa on, että lohkokoko on pienentynyt eniten suurilla tiloilla. Size of the farm, ha 2000 2012 Change, % 1-4 1.00 1.01 0.9 5-9 1.41 1.

14 Peltopalstojen etäisyys ja sen kehittyminen 2000-luvulla Maanviljelijän työmatkat ovat kaksinkertaistuneet vuosina Suurin osa viljelymatkojen kasvusta selittyy palstojen lukumäärän lisääntymisellä, sillä lohkot ovat tänä päivänä keskimäärin 30 % kauempana kuin vuonna Size of the farm, ha Change, % All farms

kauempana kuin vuonna 2000. Size of the farm, ha 2000 2012 Change, % 1-4 4.7 6.7 40.5 5-9 9.0 9.9 9.9 10-14 13.0 14.6 11.9 15-24 19.

15 Tilusrakenteen hyvyys ja sen kehittyminen 2000-luvulla Kokonaisuutena arvioiden tilusrakenne on heikentynyt kaikissa tilakokoluokissa. Voimakkainta heikentyminen on suurten tilojen kohdalla. Size of the farm, ha Change, % All farms

Size of the farm, ha 2000 2012 Change, % 1-4 0.58 0.53-8.6 5-9 0.37 0.37-0.8 10-14 0.29 0.28-3.4 15-24 0.22 0.

16 Tilusrakenteen hyvyys ja sen kehittyminen 2000-luvulla Huonoimmassa tilusrakenneluokassa on nyt liki kolmannes tiloista kun vuonna 2000 luku oli vain 15 %. Index number Number of farms in 2000 Relative share, % Number of farms in 2012 Relative share, % 0.0 < SI < , , < SI < , , < SI < , , < SI < 0.4 9, , < SI < 0.5 5, , < SI < 0.6 4, , < SI < 0.7 1, < SI < 0.8 1, < SI < < SI < SI=1 3, , Total 88, ,

7 19,391 32.6 0.2 < SI < 0.3 17,315 19.6 9,588 16.1 0.3 < SI < 0.4 9,836 11.2 4,657 7.8 0.4 < SI < 0.5 5,037 5.7 2,386 4.0 0.5 < SI < 0.6 4,829 5.5 2,088 3.5 0.

17 Eheytyvän ja pirstoutuvan tilusrakenteen vaikutukset yhteiskuntaan

18 Rakennemuutoksen ja tilusrakenteen kehittymisen seuraukset Rakennemuutos pirstoo tilusrakennetta. Uusjaoilla voidaan hidastaa epätoivottua kehitystä Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla palstojen lukumäärän lisäys on vain kolmannes muun maan keskiarvoon verrattuna. Samoilla alueilla on tehty valtaosa Suomen uusjaoista 2000-luvulla. Tilusrakenne on kokonaisuutena paras Hämeessä ja Uudellamaalla, mikä lienee seurausta menestyksekkäistä isojaon järjestelyistä ( ). Heikko tilusrakenne lisää maatilan tuotantokustannuksia Jos tuotot eivät lisäänny samassa suhteessa kuin kustannukset, maatalouden kannattavuus alenee. On arvioitu, että heikko tilusrakenne aiheuttaa vuosittain noin euron tappion, minkä suuruus kasvaa joka vuosi konekustannusten noustessa ja työajan niukkuuden lisääntyessä. 18

Samoilla alueilla on tehty valtaosa Suomen uusjaoista 2000-luvulla.

19 19

20 Kysyttävää?

Samankaltaiset tiedostot

Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä. Juha Patana 16.9.2015, Kiinteistösuunnittelu

Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä Juha Patana 16.9.2015, Kiinteistösuunnittelu Tilaisuuden ohjelma Tilusjärjestelyiden taustaa Tilusjärjestelyn keinot; sisältö, periaatteet ja vaiheet