Kiinteistösalkku ja kiinteistöjen toimenpideohjelma 1 Kiinteistösalkku ja kiinteistöjen toimenpideohjelma Johdanto Edellinen kiinteistösalkku ja kiinteistöjen toimenpideohjelma tehtiin 2011-2012. Sen lähtökohtana oli kiinteistöjen kunto ja kuntoarvio. Työ tehtiin konsulttitoimeksiantona toimitilojen ohjaamana. Kunnanhallitus ei hyväksynyt ko. kiinteistösalkku -projektia vaan palautti sen uudelleen valmisteltavaksi. Kiinteistöjen toimenpideohjelma käynnistettiin uudelleen syksyllä 2013. Kiinteistöjen toimenpideohjelman lähtökohtana on ennen kaikkea kiinteistöjen käyttö. Kiinteistöjen käyttö käsitellään tämän hetkiseen käyttöön, tulevaisuuden käyttöön ja kiinteistön soveltuvuuteen ko. käyttötarkoitukseen. Kiinteistösalkussa esitetään myös kiinteistön perustiedot ja tarvittaessa myös karkea kuntotieto. Kyseessä on kokonaan uusi kiinteistösalkku. Vanhasta kiinteistösalkusta on hyödynnetty perustietoja sekä kuntoarviota. Uusi kiinteistöjen toimenpideohjelma on tehty kokonaan kunnan omana työnä. Työn projektipäällikkönä on toiminut tilapalvelupäällikkö Juha Pohjonen. Työn varsinaisena kokoajana ja suorittajana on toiminut Jan Lydman. Ohjausryhmään ovat kuuluneet Ilari Myllyvirta, Juha Pohjonen ja Jan Lydman. Lisäksi projektiryhmänä on toiminut toimitilojen rakennuttaja ja kunnossapito henkilöt.
Kiinteistösalkku ja kiinteistöjen toimenpideohjelma 2 1. KIINTEISTÖSALKUN LIITTYMINEN MUIHIN SIPOON KUNNAN PROSESSEIHIN Kaaviossa 1 on esitetty kiinteistönpitoon liittyvät tärkeimmät prosessit ja keltaisella on vahvistettu salkutuksen paikka prosessikartassa. Kaavio 1, kiinteistönpidon perusprosessit Sipoon kunnassa. Investointiohjelma määrittelee laajennus-, uudelleen- ja peruskorjausinvestointien kohteet, aikataulun ja toteutustason kunnan investointivaran puitteissa. Investointiohjelma suunnitellaan seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Kiinteistöjen ylläpito liittyy investointiohjelmaan antamalla ko. prosessille tiedon kiinteistöjen peruskorjaustarpeista. Kiinteistöjen ylläpito jakautuu kiinteistön hoitopalveluihin (suunnitelmallinen huolto & siivous), äkillisten vikojen korjaukseen sekä ennakoituihin korjaussekä muutostöihin omine prosesseineen. Kiinteistösalkutuksen tehtävänä on määrittää kiinteistöjen nykyinen käyttö, arvio tulevasta käytöstä ja kiinteistön sopimisesta nykyiseen ja suunniteltuun käyttötarkoitukseensa. Investointiohjelmassa, uudelleeninvestointien yhteydessä, kiinteistösalkutuksessa tulee käsiteltäväksi aikaisempien kiinteistöjen uusi käyttö niiden entisen käytön päättyessä.
1.1 Kiinteistösalkun tavoitteet Kiinteistösalkku ja kiinteistöjen toimenpideohjelma 3 Toimitilojen kiinteistösalkun tarkoitus on luoda nykyistä sekä tulevaa toimintaa tukeva Sipoon kunnan kiinteistökanta. Kiinteistökannan tulee olla oikean kokoinen, taloudellisesti kestävällä pohjalla oleva ja ajassa kulkeva. Vuoden 2014 kiinteistösalkku -projektin tavoitteena on luoda kiinteistösalkku, joka on valmisteltu yhdessä toimitilojen asiakkaiden kanssa ja joka tullaan hyväksymään luottamusmiesten toimesta teknisessä valiokunnassa sekä kunnanhallituksessa vuoden 2014 loppuun mennessä. 1.2 Vuoden 2014 kiinteistösalkun laatiminen Projekti- ja ohjausryhmät ovat kokoontuneet säännöllisesti koko projektin ajan. Kiinteistöjen perustiedot koottiin ja jaoteltiin osakokonaisuuksiin syksyn 2013 aikana. Kevään 2014 aikana haastateltiin sisäiset asiakkaat eli päivähoidon johto, päiväkotien johtajat, koulutoimen johto, ruotsinkielisten koulujen rehtorit, suomenkielisten koulujen rehtorit, kulttuurin, kansalaisopiston, nuorisotoimen, liikuntatoimen, ruokatoimen, sosiaalitoimen, vanhustenhoidon ja terveydenpalvelujen edustajat. Kootut ja haastatteluissa saadut tiedot kiinteistöjen nykyisistä ja tulevista käytöistä, kiinteistöjen soveltuvuudesta nykyiseen käyttöön sekä niiden mahdollisista puutteista liitettiin osaksi kiinteistösalkkua. Kiinteistösalkkua on esitelty ennen kokousta tekniselle valiokunnalle kesäkuun ja elokuun 2014 kokouksien yhteydessä.
Kiinteistösalkku ja kiinteistöjen toimenpideohjelma 4 2. KIINTEISTÖSALKUN SISÄLTÖ JA KÄYTTÖ Kiinteistösalkku kertoo kiinteistöjen nykyisen käytön sekä arvion tulevasta käytöstä, mikäli käytössä on tapahtumassa muutoksia, salkku määrittelee kiinteistöissä tehtävät toimenpiteet kuten esimerkiksi kiinteistöistä luopumisen tai kiinteistön muuttamisen uuteen käyttötarkoitukseen. Kiinteistösalkun hyväksyttämisen yhteydessä hyväksytään kiinteistölle tehtävät toimenpiteet esimerkiksi kiinteistön myymiseksi, ulosvuokraamiseksi tai muutostoimenpiteiden viemiseksi investointiohjelmaan priorisoitavaksi. Kiinteistösalkku toimii periaatelinjauksena, joten lopulliset päätökset tehdään kuitenkin päättäjien taholta erikseen ja hallintosäännön mukaisesti. Kiinteistösalkun ulkopuolelle rajattiin vesihuoltoyksikön rakennukset, kuten vesitornit, pumppaamot ja vedenottamot. Salkku ei varsinaisesti sisällä myöskään kiinteistöjen kuntotietoa, sillä ne käsitellään 10 vuoden investointihankkeen kautta. Kiinteistösalkku on luokiteltu kahteen pääluokkaan: kunnan omassa toiminnassa oleviin rakennuksiin ja osakkeisiin sekä asuinkäytössä oleviin rakennuksiin ja osakkeisiin. 2.1 Kunnan omassa käytössä olevat rakennukset Kunnan omassa käytössä olevat rakennukset on kiinteistösalkussa jaettu neljään eri luokkaan. 1. Kiinteistöt, jotka jatkavat nykyisessä käytössä 2. Kiinteistöt, jotka jatkavat nykyisessä käytössä määrättyyn hetkeen asti 3. Kiinteistöt, joiden käyttötarkoitusta selvitetään (tuleva toimenpide selvitetään) 4. Kiinteistöt, joihin kohdistetaan toimenpide Ohessa on esitetty kunkin luokan tarkempi kuvaus 1. Kiinteistöt, jotka jatkavat nykyisessä käytössä toistaiseksi Tähän luokkaan kuuluvat kiinteistöt ovat tällä hetkellä niille suunnitellussa käytössä ja siihen ei suunnitella muutoksia. Kiinteistöt voivat siirtyä muihin kiinteistösalkun luokkiin sen jälkeen kun niiden nykyisestä käytöstä luopumisesta on tehty päätös. Tällainen päätös voi syntyä esimerkiksi päätettäessä tehostaa kunnan kiinteistöjen toimintaa keskittämällä toimintoja jolloin kiinteistö voi jäädä tyhjilleen tai vajaakäytölle tai uudelleen investointikohteissa. Kiinteistöt jotka jatkavat nykyisessä käytössä sisältää suurimman osan kunnan omistamista kiinteistöistä. Jotta kiinteistöjen käytöstä saadaan riittävän selkeä kuva, on kiinteistöt esitetty käyttäjäryhmittäin vielä toiminnoittain tarkennettuna seuraavasti: I. Sosiaali- ja terveysosasto II. Sivistysosaston koulutoimi III. Sivistysosaston päivähoitoyksikkö
Kiinteistösalkku ja kiinteistöjen toimenpideohjelma 5 IV. Sivistysosaston kulttuuri ja nuorisotoimi V. Sivistysosaston liikuntapalvelu VI. Tekniikka ja taloustoiminnot Liikuntapalveluiden kiinteistöt ovat pääsääntöisesti liikuntatoimen ylläpidossa. Kuitenkin monitoimitalo, Lövhyddan ja Rakennus 19 (Itäisen Jokipuiston liikuntatoimen varikko) ovat toimitilojen hallinnassa. Salkussa esiintyvät toimenpideluokat ovat: Käytössä o Kiinteistö on jatkuvassa käytössä Sisäänvuokraus o Tila on vuokrattu ulkopuoliselta sisäiselle asiakkaalle ja vuokra läpi laskutetaan asiakkaalta. Liitteissä 1 6 on esitetty toiminnoittain kiinteistöt jotka jatkavat ja joita ylläpidetään nykyisessä käytössä. Taulukoissa on esitetty kunnan eri toiminnoissa jatkavat kiinteistön perustiedot (käyttäjä, osasto, tilatyyppi ja kerrosneliömäärä), kiinteistön arvot eri menetelmin ja vapaa kommenttikenttä. Kiinteistön arvo on esitetty kolmella eri menetelmällä 1. Tasearvo, joka kertoo kiinteistön arvon Sipoon kunnan kirjanpidossa 2. Tekninen arvo, joka on sama kuin kiinteistön nykykäyttöarvo (NKA). Se kuvastaa kiinteistön tämän hetkisetä todellista arvoa. Arvion on tehnyt Sipoon kunnalle Trellum Oy sisäisen vuokran määrittämiseksi. Tekninen arvo poikkeaa tasearvosta kiinteistön pitoajan ja inflaation vaikutuksesta. 3. Kiinteistön jälleenhankintahinta, joka kertoon minkä verran vastaavan kokoinen ja laatuinen uusi rakennus maksaisi. Arvion Sipoon kunnalle on tehnyt Trellum Oy Teknisen arvon ja jälleenhankintahinnan välinen suhde kuvastaa kiinteistön kuntoa. 2. Kiinteistöt, jotka jatkavat nykyisessä käytössä tiettyyn määrättyyn hetkeen asti Tähän luokkaan kuuluvat kiinteistöt, jotka jatkavat nykyisessä käytössä vain määriteltyyn hetkeen, ja joiden uusi käyttö ja mahdolliset toimenpiteet joko selvitetään tai siitä on jo toimenpide-ehdotus. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi niihin kiinteistöihin, joissa sen toiminta siirtyy uuteen rakennukseen esim. uudelleen investointihankkeen johdosta tai tehostettaessa kiinteistöjen käyttöä. Liitteessä 7 on esitetty Sipoon kunnan kiinteistösalkun kunnan käytössä olevat kiinteistöt, jotka jatkavat nykyisessä käytössä tiettyyn määrättyyn hetkeen asti.
Kiinteistösalkku ja kiinteistöjen toimenpideohjelma 6 3. Kiinteistöt, joiden käyttötarkoitusta selvitetään (tuleva toimenpide selvitetään) Tähän luokkaan kuuluvat kiinteistöt, joille ei tällä hetkellä ole omaa käyttöä ja kiinteistön uusi käyttötarkoitus on selvityksen alla. Kiinteistösalkussa on pyritty määrittelemään mikäli mahdollista selvityksen lähtökohdaksi toimenpideehdotus esim. myynti ja vuokraus. Liitteessä 8 on esitetty Sipoon kunnan kiinteistösalkun kunnan käytössä olevat kiinteistöt, jotka kuuluvat selvitettäviin kiinteistöihin. 4. Toimenpideluokka Tähän luokkaan kuuluvat kiinteistöt, joille esitetään jokin päätettävä toimenpide. Toimenpide-ehdotukset jakautuvat seuraaviin luokkiin: Uudelleenrakentaminen o Rakennus poistetaan käytöstä ja tilalle rakennetaan aikaisemman toiminnan korvaava uusi kiinteistö Myynti o Kiinteistön omasta käytöstä on luovuttu ja se myydään eteenpäin Ulosvuokraus o Kiinteistön omasta käytöstä on luovuttu, mutta omistus säilytetään kunnalla sekä kiinteistö vuokrataan ulkopuoliselle. Käyttötarkoituksen muutos o Kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu, jolloin kiinteistöön tehdään tyypillisesti muutosinvestointi ja se otetaan toisen toiminnon toimesta käyttöön. Liitteessä 9 on esitetty Sipoon kunnan kiinteistösalkun kunnan käytössä olevat kiinteistöt, jotka kuuluvat toimenpideluokkaan. 2.2 Asuinkäytössä olevat rakennukset ja osakkeet Asuinkiinteistöt käsittävät kokonaisuutena 1) sakehuoneistot, joissa kunta on osallisena, 2) erilliset kiinteistöt kuten omakotitalot, jotka kunta omistaa sekä 3) muut asuinrakennukset joista esimerkkinä koulun yhteydessä olevat asunnot. Asuntojen kiinteistösalkku jakautuu seuraaviin luokkiin 1.1 Jatkuva käyttö: asunto-osakeyhtiöt Asunnot asunto-osakeyhtiöissä, jotka ovat suunnitellussa toiminnassaan. Tähän kiinteistösalkun luokkaan kuuluvat kiinteistöt on esitetty liitteessä 10. 1.2 Jatkuva käyttö: asuinrakennukset Asuinrakennukset, jotka ovat suunnitellussa toiminnassaan. Tähän kiinteistösalkun luokkaan kuuluvat kiinteistöt on esitetty liitteessä 11.
Kiinteistösalkku ja kiinteistöjen toimenpideohjelma 7 1.3 Jatkuva käyttö: asuinrakennukset, osana kunnan kiinteistöjä Asuinrakennukset, jotka sijaitsevat kunnan muun kiinteistön, kuten koulun yhteydessä ja ovat suunnitellussa toiminnassaan. Tähän kiinteistösalkun luokkaan kuuluvat kiinteistöt on esitetty liitteessä 12. 2. Asuinkiinteistöt eivät käytössä Asunnot, joita ei enää käytetä asuinkiinteistöinä. Tyypillisesti rakennukset ovat kuntonsa ja suuren peruskorjaustarpeen takia tarkoituksellisesti tyhjinä ja odottavat kaavoitusta ja sen jälkeisiä toimenpiteitä. Tähän kiinteistösalkun luokkaan kuuluvat kiinteistöt on esitetty liitteessä 13. 3. Selvitettävät asuinrakennukset Asuinrakennuksella ei tällä hetkellä omaa käyttöä, rakennuksen uusi käyttötarkoitus on selvityksen alla. Valmistelun lähtökohtana mikäli mahdollista on esitetty toimenpide-ehdotus esim. myynti ja vuokrausta. Tähän kiinteistösalkun luokkaan kuuluvat kiinteistöt on esitetty liitteessä 14. 4. Toimenpideluokan asuinrakennukset Kiinteistön toimenpiteistä on päätetty ja ne jakautuvat seuraaviin luokkiin: Uudelleenrakentaminen o Rakennus poistetaan käytöstä ja tilalle rakennetaan uusi aikaisemman tilan korvaava rakennus Myynti o Kiinteistön omasta käytöstä on luovuttu ja se myydään eteenpäin Ulosvuokraus o Kiinteistön omasta käytöstä on luovuttu, mutta omistus säilytetään kunnalla sekä kiinteistö vuokrataan ulkopuoliselle. Käyttötarkoituksen muutos o Kiinteistön käyttötarkoitus muutetaan Liitteessä 15 on esitetty Sipoon kunnan kiinteistösalkun asunnot, jotka kuuluvat toimenpideluokkaan. 2.3 Johtopäätöksiä Sipoon kunnan asuintojen kiinteistösalkun osasta Osa Sipoon kunnan asuinkiinteistöistä on hankittu asemakaavoitettavaksi maaksi. Ko. maa-alueilla on sijainnut kiinteistöjä, joista on muodostunut osa Sipoon kunnan asuinkiinteistökannasta. Ko. asuinrakennusten osalta on olemassa mm. seuraavat vaihtoehdot: 1) Rakennus, joka sijaitsee kaavoitettavalla alueella voi kaavoituksen yhteydessä säilyä ja se voidaan myydä kaavoituksen jälkeen, jos sille kaavoitetaan oma tontti. 2) Kaavoituksen yhteydessä tontin tehokkuus tai sen rakenne ei mahdollista rakennuksen säilyttämistä, jolloin se myydään tontteina ja puretaan.
Kiinteistösalkku ja kiinteistöjen toimenpideohjelma 8 Tulevaisuudessa kaavoitetulla alueella sijaitsevien kiinteistöjen ylläpidolle on laadittu seuraavat periaatteet: 1. Koska ei tiedetä mahdollistaako tuleva kaava rakennuksen säilyttämistä ja alue kaavoitetaan, rakennusta ei ole tarkoituksenmukaista myydä ennen kaavan valmistumista eikä rakennukselle ole tarkoituksenmukaista tehdä kalliita korjausinvestointeja. 2. Kiinteistön vuokrausta on kannattavaa jatkaa niin kauan kuin kiinteistö ilman suurempia korjauksia on asumiskelpoinen ja vuokrattavissa. Mikäli edellä mainittu päätelmä koskee kiinteistösalkun kiinteistöä, on se esitetty kiinteistösalkun kommenteissa. Sipoon kunnan kiinteistösalkussa on esitetty erikseen Sipoon kunnan asunnot. Ohessa on esitetty karkea analyysi asuntojen kiinteistösalkun taloudellisesta vaikutuksesta Sipoon kunnan ja toimitilat -yksikön talouteen: Asunnoista saatavat tulot ovat 401 000 euroa/vuosi ja niistä aiheutuvat kulut ovat 303 000 euroa/vuosi. Kuluihin sisältyy vastikkeet (arvoltaan 211 000 euroa), vesimaksut ja korjausmenoja. Arvio asunto-osakeyhtiökannan nykykäyttöarvosta on 6 000 000 euroa ja arvio jälleenhankintahinnasta on 10 000 000 euroa. Näistä laskettuna pääoman tuotto on noin 3%, joista vajaa puolet on juoksevia kuluja (mm. korjausmenot). Asuinkiinteistöjen todellinen tuotto on 1-2%. (Asuntojen normaali tuotto-odotus on noin 5 %).
Kiinteistösalkku ja kiinteistöjen toimenpideohjelma 9 3. SALKUN KIINTEISTÖKOHTAINEN SISÄLTÖ Kustakin salkun kiinteistöstä on olemassa yksityiskohtainen kiinteistökohtainen kohdekortti, joka sisältää kaikki kohteesta kerätyt tiedot. Tiedot ovat perustietoja, joihin kuuluu sijaintitieto, kuvaus kiinteistöstä, kerrospinta-ala, käyttäjätiedot (pääkäyttäjä sekä toissijaiset käyttäjät, asiakasmäärä), kustannustiedot (pääomavuokra, ylläpitovuokra, ylläpitokulut (lämpö, vesi, sähkö ja jäte)), lasketut tehokkuusluvut niin pääomalle kuin ylläpidolle vuokra/asiakas/vuosi ja vuokra/kerrosneliömetri/vuosi sekä tasetiedot (jälleenhankintahinta, tekninen arvo ja tasearvo). Toisena osiona ovat haastatteluina kerätyt käyttäjäkommentit kuten onko kiinteistö käytössä nyt, onko kiinteistö käytössä kymmenen vuoden päästä sekä kiinteistöön liittyvät kommentit ja kehitysajatukset. Kiinteistökohtaiset kortit saadaan ajettua tietokannasta aina kiinteistökohtaisesti. Vuoden 2014 toimenpiteiden kohteiksi esitettyjen kiinteistöjen kiinteistökortit on esitetty liitteessä 16. 4. KIINTEISTÖSALKUN PÄIVITYSMENETTELY JA PROSESSIKAAVIO Kiinteistösalkkua ylläpidetään jatkuvasti eli kiinteistökannassa tapahtuvat muutokset kirjataan salkun tietokantaan. Kiinteistösalkkuun tehdyt muutokset hyväksytään säännöllisesti teknisen valiokunnan toimesta aluksi kalenterivuoden lopussa. Hyväksynnän yhteydessä päivittyvät pääluokkalistat niissä esiintyvine toimenpiteineen ja hyväksytyt kiinteistösalkun toimenpiteet toteutetaan hallintosäännön mukaisesti. Kaaviossa 2 on esitetty kiinteistösalkun päivitys. Kaavio 2. Kiinteistösalkun päivitysmenettely.
5. TOIMENPITEET VUOSILLE 2015-2017 Kiinteistösalkku ja kiinteistöjen toimenpideohjelma 10 Liitteessä 9 on esitetty kunnan käytössä olevien kiinteistöiden toimenpiteet ja liitteessä 15 asuinkiinteistöjä koskevat toimenpiteet. Ohessa on esitetty koosteena kiinteistön toimenpideohjelmassa esitetyt toimenpiteet koosteena perusteluineen. Myytävät kohteet Myytäviksi kohteiksi esitetään Hindsbyn ja Gesterbyn kouluja, Runebergin päiväkotia, Savijärven vapaa-ajanrakennusta, pajakoulua sekä Ruorikujan ja Albackan asuinrakennuksia. Toimenpiteiden valmistelu käynnistetään heti ja toteutusaikataulu on 2015-2017. Kiinteistökortit kohteisiin löytyvät liitteestä 16. Toimenpiteiden perustelut: 1. Hindsbyn koulu: Kunnalla ei ole kiinteistölle omaa käyttöä. Kunta maksaa kiinteistöstä vuosittaiset käyttökustannukset eikä saa kiinteistöstä lisäarvoa. Lisäksi tulevaisuudessa kiinteistöä odottaa peruskorjaus. 2. Gesterby koulu: Kunnalla ja kyläyhteisöllä ei ole kiinteistölle käyttöä. Kunta maksaa kiinteistöstä vuosittaiset käyttökustannukset eikä saa kiinteistöstä tuloja. 3. Runebergin päiväkoti: Kunnalla ei ole kiinteistölle käyttöä. Kunta maksaa kiinteistöstä vuosittaiset käyttökustannukset eikä saa kiinteistöstä tuloja. 4. Pajakoulu: Kunnalla ei ole kiinteistölle käyttöä. Kunta maksaa kiinteistöstä vuosittaiset käyttökustannukset eikä saa kiinteistöstä tuloja. 5. Savijärven vapaa-ajan rakennus: Rakennus on purkukuntoinen, eikä kunnalla ole sille käyttöä. 6. Ruorikujan asuinrakennus: Rakennus sijaitsee omalla tontilla kaavoitetulla pientalo-alueella ja on tämän takia myytävissä. Rakennus on tällä hetkellä tyhjänä. Rakennus vaatii lähitulevaisuudessa peruskorjauksen, jotta se on ylläpidettävissä vuokra-asuntona. Rakennuksen peruskorjauskustannuksia ei saada katettua vuokralla, ja on tämän takia tarkoituksenmukaista myydä. 7. Albacka asuinrakennus: Rakennus erittäin huonokuntoinen ja tyhjillään. Rakennus sijaitsee omalla tontilla ja on tämän takia myytävissä. Rakennus vaatii lähitulevaisuudessa peruskorjauksen, jotta se olisi vuokrattavissa. Rakennuksen peruskorjauskustannuksia ei saada katettua vuokralla, ja on tämän takia tarkoituksenmukaista myydä.
Ulosvuokrattavat kohteet Kiinteistösalkku ja kiinteistöjen toimenpideohjelma 11 Ulosvuokrattaviksi kohteiksi esitetään Söderkullan kartanoalueen rakennuksia ja Simsalön aluetta. Toimenpiteiden valmistelu käynnistetään heti ja toteutetaan mahdollisimman nopeasti. Arvioitu toteutumisaikataulu on 2015-2017, toteutumisaikataulu vaihtelee kiinteistöittäin. Kiinteistökortit liitteessä 16. Toimenpiteiden perustelut 1. Söderkullan kartanoalueen rakennukset; Söderkullan kartano on tärkeä kulttuurihistoriallinen kokonaisuus, jonka kunta haluaa säilyttää omassa omistuksessaan mahdollista myöhempää käyttöä varten. Kiinteistöllä ei ole kunnalle sellaista käyttöä ja toimintoa, joka voisi vuokrata kiinteistökokonaisuuden omaan toimintaansa ja käyttää tehokkaasti. Kiinteistön ulosvuokrauksen lähtökohtana on, että vuokralla katetaan kiinteistön käyttö-, korjaus- ja pääomakustannukset tarkoituksenmukaisella tasolla ja rakennukset tulevat käyttöön. 2. Simsalön alue; Simsalö on merellinen saarikokonaisuus, jonka kunta haluaa säilyttää omassa omistuksessaan mahdollista myöhempää käyttöä varten. Kiinteistöllä ei ole kunnalle sellaista käyttöä ja toimintoa, joka voisi vuokrata kiinteistökokonaisuuden omaan toimintaansa ja käyttää tehokkaasti. Kiinteistön ulosvuokrauksen lähtökohtana on että vuokralla katetaan kiinteistön käyttö-, korjaus- ja pääomakustannukset tarkoituksenmukaisella tasolla ja rakennukset tulevat käyttöön. Lövbackan tyhjä tontti luovutetaan kaavoitus - ja kehitysosaston kiinteistötoimelle. Tontilla sijaitsee erittäin huonokuntoinen rakennus, jolla ei ole arvoa. Rakennus on toiminut palokunnan harjoituskohteena. Rakennus on suunniteltu poltettavaksi palokunnan harjoituskohteena ja jäljelle jäänyt tyhjä tontti luovutetaan jatkojalostettavaksi.
Kiinteistösalkku ja kiinteistöjen toimenpideohjelma 12 Kiinteistöt, joihin kohdistuvasta toimenpiteestä tehdään selvitys Kiinteistöille, jotka on esitetty selvitettävien luokkaan, tehdään ehdotetut selvitykset. Selvityksen laatimisen jälkeen ne tuodaan toimenpide-ehdotuksina selvityksineen seuraavan kiinteistösalkun käsittelyn yhteydessä päätettäväksi, niiltä osin kuin selvitykset ovat valmistuneet. Kiinteistöjä, joista laaditaan selvitys niihin kohdistettavasta toimenpiteestä ja mahdollinen selvityksen tarkoitus, ovat: Nassokins-hautakappeli o Kunnalla ei ole kappelille käyttöä ja selvitetään mahdollisuudet luovuttaa kiinteistö seurakunnalle. Jokipuiston entisen sairaala-alueen rakennukset 20 ja 26. o Huonokuntoisia rakennuksia, jotka eivät ole käytössä. Selvitetään niiden käytöstä luopumista. Vävhult luhti, o Rakennus joka on purettaen siirrettävissä oleva luhtitalo. Rakennukselle ei ole tällä hetkellä käyttö ja tämän takia selvitetään rakennukselle mahdollinen uusi käyttö tai rakennuksesta luopuminen. As oy Torpanpuisto o Päivähoitokiinteistönä toiminut kellarissa sijaitseva osakehuoneisto, joka ei sovellu enää päivähoidon eikä muutenkaan kunnan käyttöön, toimenpiteenä selvitetään myyntiä. Kiinteistösalkussa ja kiinteistöjen toimenpideohjelmassa määritellyt toimenpiteet koostuvat useista eri vaiheista. Esimerkiksi myytävien kohteiden osalta toimenpiteet käsittävät mm. kustannusja kuntoarvioiden teettämisen, kohteiden myynnin valmistelun ja hyväksyttäminen sekä sen jälkeen itse myymisen. Raportissa on esitetty kiinteistösalkun päivitysprosessi ja se otetaan käyttöön siten, että seuraava kiinteistösalkun käsittely on vuoden 2015 aikana.
Kiinteistösalkku ja kiinteistöjen toimenpideohjelma 13 Liitteet Liitteet Liite 1/9: Kiinteistöjen toimenpideohjelma eli kiiteistösalkku (raportti) Liite 2/9: Jatkuva käyttö: Sosiaali- ja terveysosasto Liite 3/9: Jatkuva käyttö: Sivistysosaston koulutoimi Liite 4/9: Jatkuva käyttö: Sivistysosaston päivähoitoyksikkö Liite 5/9: Jatkuva käyttö: Sivistysosaston kulttuuri- ja nuorisotoimi Liite 6/9: Jatkuva käyttö: Sivistysosaston liikuntatoimi Liite 7/9: Jatkuva käyttö: Tekniikka ja taloustoiminnot Liite 8/9: Jatkavat omassa toiminnassa määräajan Liite 9/9: Selvitettävät Liite 10/9: Toimenpiteet Liite 11/9: Asuinkiinteistöt: Jatkuva käyttö asunto-osakeyhtiöt Liite 12/9: Asuinkiinteistöt: Jatkuva käyttö asuinrakennukset Liite 13/9: Asuinkiinteistöt: Jatkuva käyttö osana kunnan kiinteistöjä Liite 14/9: Asuinkiinteistöt: Ei käytössä olevat asuinkiinteistöt Liite 15/9: Asuinkiinteistöt: Selvitettävät asuinrakennukset (ei selvitettäviä rakennuksia) Liite 16/9: Asuinkiinteistöt: Toimenpide asuinrakennukset Liite 17/9: Toimenpiteiden kohteina olevien kiinteistöjen kiinteistökortit