Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt

Transkriptio

1 Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt Keskustelu- ja kuulemistilaisuus

2 Uudistuksessa valmisteltava lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki (mm. omaisuusjärjestelyt) maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) maakuntien rahoituslaki (valtionrahoitus maakunnille) uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain, vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain, arkistolain, tietohallintolain yms. hallinto-oikeudellisen ja informaatio-oikeudellisen yleislainsäädännön muutokset viranhaltijoita sekä virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää henkilöstösiirtojen johdosta koskevat muutokset Luettelo elää vielä Linjattu käytettäväksi maakunta -termiä

3

4 Omaisuusjärjestelyt -työryhmä Tehtävänä on määritellä miten kuntien ja kuntayhtymien nyt omistaman ja/tai käyttämän omaisuuden järjestelyt toteutetaan uudistuksessa. Järjestelyissä on otettava huomioon myös kuntien ja kuntayhtymien yhtiöittämien sosiaali- tai terveydenhuollon toimintojen tai tukipalvelujen asema uudistuksessa. Lisäksi ryhmän tulee tehdä ehdotukset kuntia ja kuntayhtymiä sitovien sopimusten järjestämisestä uudistuksessa

5 Työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: Helena Tarkka, hallinto- ja kehitysjohtaja, VM Jäsenet: Pauliina Pekonen, neuvotteleva virkamies, VM Auli Valli-Lintu, hallitusneuvos, VM Vesa Lappalainen, neuvotteleva virkamies, VM Timo Keistinen, lääkintöneuvos, STM Raija Volk, johtaja, STM Pekka Järvinen, hallitusneuvos, STM Sari Korento, kehittämispäällikkö, Suomen Kuntaliitto Minna-Marja Jokinen, lainsäädäntöneuvos, VM, sihteeri Pysyvät asiantuntijat: Jussi Niemi, tilapalvelupäällikkö, Suomen Kuntaliitto Ilkka Kauppinen, hallintojohtaja, HUS Juha Isosuo, apulaiskaupunginjohtaja, Hämeenlinnan kaupunki Jorma Heinonen, toimialajohtaja, Senaattikiinteistöt Hanna-Mari Talka, erityisasiantuntija, SM

6 Omaisuusjärjestelyt - lähtökohtia Maakunnan käyttöön turvataan sen järjestämisvastuulle siirtyvissä tehtävissä tarvittava omaisuus Sote ja pelastustoimi Kokonaisveroaste ei järjestelyjen seurauksena nouse julkista taloutta katsotaan kokonaisuutena veronmaksaja maksaa omaisuuden vain yhden kerran Omaisuusjärjestelyillä ei vaaranneta rahoitusperiaatteen toteutumista kuntien jäljelle jäävissä tehtävissä

7 Kuntasektorin sote- ja pelastustoimen omaisuudesta yleisesti Rakennuksia, maa-alueita, kiinteitä rakenteita ja laitteita, koneita ja kalustoa, esim. terveydenhuollon laitteistot ja pelastustoimen ajoneuvot Kuntien rakennuskannasta noin 20 % sote-käytössä Kuntien ja kuntayhtymien rakennusten tasearvo noin 6,5 mrd Merkittävä osa omaisuudesta osakkeiden ja osuuksien muodossa Kiinteistöosakeyhtiöt Sote-palveluita tuottavat yhtiöt (esim. Hyksin Oy, Coxa Oy) Tukipalveluyhtiöt

8 Useita ratkaisuvaihtoehtoja Lunastus Vuokraus Kuntien omistama valtakunnallinen yhtiö Kuntien ja maakuntien yhteinen yhtiö Jakautuminen eli omaisuuden erottaminen kunnasta maakunnalle Suppea jakautuminen eli vuokrauksen ja jakautumisen yhdistelmä

9 Haasteet Maapohjien omistus? Kuinka suureksi muodostuu maakunnan velkamäärä? Miten kunnat selviytyvät olemassa olevista veloistaan? Kuka vastaa tulevaisuudessa mahdollisesti tyhjiksi jäävistä toimitiloista? Kuntien jo tekemät kiinteistöomistusten järjestelyt vaikutukset tasearvoihin ja sen seurauksena toteuttamisvaihtoehtoihin?

10 Lunastus Laaja jakautumismalli Suppea jakautumismalli Kuvaus Lunastus korvausta vastaan Kuntasektori jakautuu kuntaan ja maakuntaan. Omaisuus seuraa toimintaa. Maakunnalle siirtyy kunnan velkoja suhteessa siirtyvän omaisuuden tasearvoon. Sairaanhoitopiirit ja erityishuoltopiirit siirtyvät maakuntiin, muut toimitilat vuokrataan kunnilta sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntayhtymiltä, irtaimisto siirtyy maakunnalle. Mitä omaisuutta maakunnalle siirtyisi? Maakunta päättäisi mitä lunastaa Kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen käytössä oleva kiinteä sekä irtain omaisuus, kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien omaisuus Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien omaisuus sekä kuntien omistamat, perusterveydenhuoltoon, sosiaalitoimeen ja pelastustoimeen liittyvä irtain (koneet, laitteet ja kalusto) Kunnan omistukseen jäisi? Se, mitä maakunta ei lunastaisi. Selviäisi maakunnan päätöksenteon jälkeen. Ei lainkaan soteen ja pelastustoimeen liittyvää omaisuutta Kunnan omistamat perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen rakennukset ja maapohjat. Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen (vapaaehtoiset) kuntayhtymät muuttuvat kiinteistökuntayhtymiksi (jatkossa oy:ksi)

11 Lunastus Laaja jakautumismalli Suppea jakautumismalli Vaikutus kunnan talouteen? Riippuu maakunnan maksamasta lunastushinnasta. Taseesta poistuisi maakunnalle siirtyvä omaisuus, kunnan peruspääoma pienisi saman verran. Velkoja poistuisi suhteessa sama määrä kuin omaisuutta. Taseesta poistuisi sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymäosuudet sekä kunnan omistama irtaimisto, peruspääoma pienenisi saman verran. Vastuu sh-piirien veloista poistuisi, kunnan oma lainakanta jäisi. Tulona maakunnan maksama vuokra toimitiloista. Vaikutus maakunnan talouteen? Maakunta tarvitsisi lunastukseen rahoituksen. Rahoitus joko valtionrahoituksena (eli verotuksen kautta heti) tai lainarahoituksella (verotuksen kautta viiveellä). Maakunnan velkamäärä noin 4,5 mrd. Sisältäisi: sairaanhoitopiirien velat, muiden sotekuntayhtymien velat, kuntien 15,24 mrd lainakannasta noin 20 %. Lopullinen tieto saatavissa vasta sen jälkeen, kun selvitys olisi tehty kunnittain. Maakunnan velkamäärä noin 1,3 mrd. Sisältää sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien velat. Vuokramenot kuntien omistamista toimitiloista

12 Lunastus Laaja jakautumismalli Suppea jakautumismalli Vastuu mahdollisesti tyhjilleen jäävistä toimitiloista Kunnalla Maakunnalla Maakunnalla sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien toimitilojen osalta. Siirtymävaiheen jälkeen kunnalla kunnan omistaman perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen toimitilojen osalta. Siirtymävaiheessa maakunta vuokraisi x (+optio x) vuoden ajaksi kaikki käytössä olevat tilat. Siirtymävaiheen toteuttaminen Lunastushinnan eli arvojen määrittäminen vaatii aikaa ja resursseja. Vaatii maakunnan päätöksentekoa, mitä lunastaa. Vaatii aikaa ja resursseja. Selvitystyötä siirtyvästä omaisuudesta ja veloista. Suhteellisen yksinkertainen

13 Lunastus Laaja jakautumismalli Suppea jakautumismalli Vaikutus veronmaksajalle? Maakunnan lunastukseen tarvitsema rahoitus olisi veronmaksajan lisäpanostus kuntatalouteen. Miten turvattaisiin veronmaksajien tasapuolinen kohtelu? Maksettava korvaus poikkeaisi huomattavasti eri maakunnissa. Joissakin maakunnissa veronmaksajat antaisivat huomattavan lisäpanostuksen kuntatalouteen, joissakin ei. Kunnan päätöksenteosta riippuisi miten veromaksaja hyötyisi lisäpanostuksestaan. Tilanne säilyy ennallaan, ei tarvetta välittömiin lisäpanostuksiin. Miten mahdollisesti tyhjilleen jäävät toimitilat rasittavat maakunnan taloutta tulevaisuudessa? Tilanne säilyy ennallaan, ei tarvetta välittömiin lisäpanostuksiin. Miten mahdollisesti tyhjilleen jäävät toimitilat rasittavat kunnan taloutta tulevaisuudessa?

14 Muut valmistelussa olevat Kuntien voimassa olevat sopimukset Mikä osa siirtyy maakunnalle? Mitä voidaan siirtää? Sopimusten jakaminen kunnan ja maakunnan välillä Velkojien aseman turvaaminen Kuntien omistamat sote-tuotantoyhtiöt, niiden omistus jatkossa Maakuntien omistama valtakunnallinen kiinteistöosakeyhtiö Omistuspohja, ohjaaminen, rahoitus

15 Jatkovalmistelu Valmistelua tehdään tällä hetkellä suppean jakautumismallin pohjalta Lausuntokierroksen aikataulu tavoite edelleen huhtikuu

16 Kiitos!