Päivähoitoyksikkö PERHEPÄIVÄHOITO KAAKON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA päivitetty 20.2.2012
VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMAMME T avoitteena on A jatteleva I hmettelevä T utkiva O ivaltava HYVINVOIVA, ELÄMÄSTÄ NAUTTIVA, ILOINEN JA HÄMMÄSTELEVÄ L A P S I
SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Perhepäivähoidon muodot 3. Toiminta-ajatus 4. Perhepäivähoidon arvoja 5. Kasvatuskumppanuus perhepäivähoidossa 6. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen perhepäivähoidossa 6.1 Perushoito kasvatustapahtumana 6.2 Leikkiminen 6.3 Liikkuminen 6.4 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen 6.5 Tutkiminen 7. Perhepäivähoidon toiminnansuunnittelu 8. Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa 9. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset perhepäivähoidossa 10. Yhteistyötahot 11. Arviointi 12. Lopuksi
1. JOHDANTO Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu valtakunnalliseen ja Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Varhaiskasvatussuunnitelma tehtiin työryhmätyöskentelynä, mihin osallistuivat esimiesten lisäksi kustakin perhepäivähoidon tiimistä edustaja, joka keskusteli tiimin muiden jäsenten kanssa ja toi työryhmään muiden mielipiteitä prosessin edetessä. Varhaiskasvatussuunnitelmaa käsiteltiin useasti yksikön kehittämispäivillä sekä työpaikkakokouksissa. Näin jokainen pääsi mukaan työskentelyyn ja sitoutui yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Työryhmässä oli esimiesten lisäksi perhepäivähoidon, ryhmäperhepäivähoidon ja varahoidon edustajia. Varhaiskasvatussuunnitelman valmistuttua kukin työntekijä ja vanhemmat arvioivat vielä varhaiskasvatussuunnitelmaamme. Perhepäivähoidossa varhaiskasvatusta toteuttaa perhepäivähoitaja. Varhaiskasvatus koskee kaikkia 1-5-vuotiaita perhepäivähoidossa olevia lapsia. Varhaiskasvatus on lapsen yksilöllistä kehitystasoa vastaavaa ja lapsilähtöistä kokonaisvaltaista toimintaa. Varhaiskasvatussuunnitelma on suunnitelmallista hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kuvausta. Lapsi oppii leikin, liikunnan, taiteellisten kokemusten ja tutkimisen kautta vuorovaikutustaitoja, ongelmanratkaisutaitoja, oman kehon hallintaa, tunteiden tunnistamista. Parhaimmillaan varhaiskasvatussuunnitelma tukee lapsen luontaista uteliaisuutta tutkimiseen, oivaltamiseen, innostusta uuden oppimiseen. Perhepäivähoidossa pienen ryhmän ansiosta pystytään ottamaan lapsen erityistarpeet huomioon, hoitajan syli on aina lähellä sekä eri ikäisten lasten vuorovaikutus mahdollistuu. 2. PERHEPÄIVÄHOIDON MUODOT Perhepäivähoitaja työskentelee omassa kodissaan, missä hänellä voi olla omat lapset mukaan lukien samanaikaisesti enintään neljä alle kouluikäistä lasta. Viidennellä paikalla osapäiväisesti voi olla 6-vuotias esiopetusikäinen, seuraavana vuonna koulunsa aloittava lapsi tai koululainen. Pääsääntöisesti meidän alueilla on tällä hetkellä neljän hoitolapsen ryhmiä. Ryhmäperhepäivähoitoa annetaan kaupungin järjestämässä kodinomaisessa tilassa, missä työskentelee 2-3 ryhmäperhepäivähoitajaa. Lasten määrä hoitajaa kohden on sama kuin edellä mainituissa perhepäivähoidon muodoissa. Meidän alueilla on vain kahden ryhmäperhepäivähoitajan ryhmäperhepäiväkoteja, ellei varahoitaja tule kolmanneksi hoitajaksi perhepäivähoidon ryhmän kanssa ryhmäperhepäiväkotiin. Kaakkoisella päivähoitoalueella on tällä hetkellä seitsemän ryhmäperhepäiväkotia Kolmiperhehoidon hoitorenkaan muodostaa 2-4 kotia. Lasten lukumäärä ryhmässä on sama kuin perhepäivähoitajalla. Toiminnan onnistumisen kannalta kussakin kodissa tulee olla riittävät tilat eri-ikäisten lasten leikkiä, ruokailua ja lepoa varten.
Perhepäivähoidon varahoito on järjestetty pääsääntöisesti ryhmäperhepäiväkoti Kaivolahdessa, Herttoniemen rannalla. Lisäksi käytämme tilapäisesti alueen muitakin ryhmäperhepäiväkoteja, perhepäivähoidon ryhmiä ja päiväkoteja perhepäivähoitolasten varahoitopaikkoina. Perhepäivähoidon ohjaaja ohjaa ja johtaa perhepäivähoitajien työtä, perhepäivähoidon päivähoitoyksikköä. 3. TOIMINTA-AJATUS Kasvatuskumppanuus on meille tärkeä asia, jotta tiedämme, mitä vanhemmat odottavat oman lapsensa hoidolta ja kasvatukselta. Pyrimme luomaan lapselle turvallisen, kodinomaisen hoitopaikan, missä lapsen terveen itsetunnon kehittymistä tuetaan kannustamalla ja arvostamalla lasta. Lapsi saa olla yksilö eri ikäisten lasten perhepäivähoitoryhmässä, missä järjestetään lasten ikätasoaan vastaavaa toimintaa. Ohjaamme myös lapsia rakastamaan, kunnioittamaan ja suojelemaan Helsingin luontoa ja kulttuuria. 4. PERHEPÄIVÄHOIDON ARVOJA Perhepäivähoidon vanhempienilloissa olemme keskustelleet arvoista, joita vanhemmat arvostavat perhepäivähoidossa. Olemme yhdessä sopineet arvoistamme. Kodinomaisuus tarkoittaa tuttua, turvallista ja kuuntelevaa hoitajaa. Lisäksi fyysinen ympäristö on kuin oma koti, missä kodinomainen toiminta on mahdollista. Rikkautena pidetään myös 1-5v lasten ryhmää, missä lapset oppivat ottamaan huomioon eri ikäiset lapset, kuten kodeissa sisarukset. Kiireettömyys on mahdollista pienessä ryhmässä. Hoitajan lohduttava syli ja hellyys ovat aina lähellä. Pienryhmässä on aikaa lasten leikeille. Yksilöllisyys Kukin lapsi otetaan yksilöllisesti huomioon pienessä ryhmässä kannustamalla ja tukien lasta. Turvallisuus tarkoittaa sekä fyysistä että henkistä turvallisuutta. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa luottamuksen luomista, kuuntelemista, kunnioitusta, asiakkaiden toiveiden huomioonottamista, toimivaa vuorovaikutussuhdetta. Lapsi on tärkein, jonka parhaaksi toimitaan kasvatuskumppanuudessa. Monipuolinen toiminta kodinomaisissa olosuhteissa on yksilöllisesti mahdollista. Toiminnalla tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kehitystä.
5. KASVATUSKUMPPANUUS PERHEPÄIVÄHOIDOSSA Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja kasvatusvastuu. Perheen ja perhepäivähoidon keskinäisen tuen ja voimavarojen yhdistämisen avulla luomme lapselle onnellisen lapsuuden. Pienessä ryhmässä hoitajalla on luonteva vastuukasvattajan rooli ja päivittäinen vuorovaikutus vanhempien kanssa. Kasvatuskumppanuuden periaatteet ovat: kuunteleminen, kuuleminen, kunnioitus, luottamus ja vuorovaikutus. Kasvatuskumppanuus alkaa jo ensikontaktissa, asiakasohjauksessa perhepäivähoidon ohjaajan kanssa ja jatkuu tutustumisella päivähoitopaikkaan, alkukeskustelussa, uusien perheiden infotilaisuudessa. Alkukeskusteluun varataan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa aika päivähoitopaikasta, mieluiten ennen hoitosuhteen alkamista, jotta hoitaja pääsee kuuntelemaan, mitä vanhemmat haluavat kertoa lapsesta ja odotuksista päivähoidolle. Vanhemmat tutustuttavat lapsen päivähoitoon, jolloin hoitaja saa arvokasta tietoa, minkälaisiin tapoihin lapsi on tottunut vanhempiensa kanssa. Sekä alkukeskustelussa että lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa tulee vanhempien, lapsen ja kasvattajan näkökulma. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään viimeistään kahden kuukauden kuluttua hoitosuhteen alkamisesta ja uusitaan vuosittain lapsen syntymäpäivän aikoihin sekä tarvittaessa arvioidaan useamminkin. Vuosittaisissa ryhmäkohtaisissa vanhempienilloissa vanhemmat ja hoitaja keskustelevat ryhmän toiminnasta ja vanhemmat saavat samalla vertaistukea lapsen hoitoon, kasvatukseen ja toimintaan. Kaikenlaiset juhlat ja tapahtumat yhdistävät vanhempia ja henkilökuntaa sekä mahdollistavat vapaan keskustelun vanhempien kesken lapsista. 6. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN PERHEPÄIVÄHOIDOSSA 6.1 Perushoito kasvatustapahtumana Perhepäivähoidon kasvatuksen ja toiminnan pohjana on säännöllinen päivärytmi, joka tarkoittaa riittävää ulkoilua, lepoa ja ravintoa. Kodinomaisuus edistää suotuisaa kehitystä kaikissa näissä asioissa. Kullakin hoitajalla on omassa laatukansiossaan päiväjärjestys ja ilmoitustaulullaan tai kirjallisesti vanhemmille annettuna vähintään viikon ruokalista, useimmilla kiertävä kuuden viikon ruokalista. Säännöllinen ulkoilu on lapselle mieluista liikuntaa ja vahvistaa karkeamotoriikan kehittymistä ja yleensä lapsen terveyttä. Perhepäivähoidossa ulkoillaan paljon. Päivälepo rytmittää lapsen päivää ja auttaa häntä nauttimaan päivän toiminnoista. Ravinnon merkitys, oikeat ruokailutottumukset ja tavat luovat pohjan lapsen kasvulle, kehitykselle ja terveellisille elämäntavoille.
Siisteyskasvatus on osa lapsen päivää. Vaipanvaihdot, potalla ja vessassa käynnit ovat tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaisesta kasvatuksesta. Lapselle oikeaan herkkyysaikaan kuivaksi oppiminen ja potalla käynti sekä muu siisteyskasvatus luovat pohjaa lapsen ehjän minäkuvan kehittymiselle. Päivittäin toistuvissa pukeutumistilanteissa huomioidaan lapsen ikätaso ja kannustetaan omatoimisuuteen, mikä kohottaa lapsen itsetuntoa. Kaikki perushoitotilanteet ovat hoitajan ja lapsen välisiä vuorovaikutustilanteita, kielellistä kehitystä rikastuttavia hetkiä. 6.2 Leikkiminen Perhepäivähoidon pienempi lapsiryhmä antaa mahdollisuuden yksilölliseen ja kiireettömään toimintaan kodinomaisissa olosuhteissa. Leikin kautta lapsi opettelee sosiaalisia taitojaan, ilmaisee tunteitaan ja työstää oman elämänsä tapahtumia. Leikkiminen tuottaa lapselle myös iloa ja emotionaalista tyydytystä. Leikin mahdollisuus on lapsen kokonaiskehitykselle todella tärkeää. Siksi perhepäivähoitaja antaa aikaa ja tilaa lapsen leikille sisällä ja ulkona ottaen huomioon eri vuodenajat. 6.3 Liikkuminen Ulkona ja lähiympäristössä eri vuodenaikojen mukaan voi käyttää luovuutta ja mielikuvitusta. Perhepäivähoidossa tulisi lapsen saada riittävän yksilöllistä liikuntaa. Sillä on suuri merkitys lapsen kokonaisvaltaisessa kehityksessä. Liikkuminen tukee lapsen fyysistä ja henkistä tasapainoa. Kaikille lapsille annetaan mahdollisuus osallistua oman kehitystasonsa mukaiseen liikuntaan. Motorisella kehityksellä on vahva yhteys lasten oppimisen valmiuksien kehittymiseen. Ohjatuissa liikuntatuokioissa pienten lasten kanssa lähdetään liikkeelle tutustumalla ensin omaan kehoon. Mukaan voidaan ottaa laulu ja rytmi. Lasten kanssa on tärkeää ensin virittäytyä liikuntatuokioon, sillä se auttaa keskittymistä. Jokaisella lapsella on vahvuutensa, jotka otetaan huomioon. Onnistuneet liikuntaelämykset kehittävät lapsen minäkuvaa positiivisesti. Retket lähiympäristön nähtävyyksiin antavat lapselle elämyksiä ja historiallisia kokemuksia ja auttavat lasta hahmottamaan kotiseutuansa. Perhepäivähoidossa opetellaan myös yhdessä potkimaan ja heittämään palloa, kiipeilemään, laskemaan mäkeä. 6.4 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Päivittäisiin toimintoihin, esimerkiksi tervehtimiseen, päiväuniin, pukemiseen ja syömiseen voidaan sisällyttää musiikkia, riimejä ja loruja. Tuttujen laulujen, lorujen ja leikkien toistuminen luo turvallisuutta. Lapselle suodaan mahdollisuus kuunnella monipuolista musiikkia. Musiikin ei tarvitse liittyä pelkästään musiikkituokioihin.
Lasten kirjallisuus satuineen ja tarinoineen ovat tärkeä osa lapsen päivää. Päivittäinen lukuhetki antaa lapselle kielellistä virikettä, rikastuttaa lapsen mielikuvitusta, yhdistää lapsia, rauhoittaa. Kuvallisessa ilmaisussa ja kädentaidoissa on tärkeätä elämyksellisyys, tekemisen ilo, leikinomaisuus sekä hienomotoriikan ja hahmottamisen kehittyminen. Lapsen tila-, muoto-, materiaali- ja väritaju kehittyvät myös. Kulttuuriin lapset voivat tutustua myös teatteri-, museo- ja konserttikäynneillä. 6.5 Tutkiminen Lapset ovat luonnostaan uteliaita. Heitä kiinnostavat kaikki ympäristön yksityiskohdat, esineet ja ilmiöt. Uteliaisuuttaan lapset tyydyttävät tutkimalla. Lapsilla on tutkiva asenne ympäristöönsä nähden. Luonto on lapsille yksi jatkuvan tutkimisen kohde. Lapsen luonnosta löytämiä asioita ja ilmiöitä arvostetaan. Näin positiivinen asenne luontoa kohtaan siirtyy sukupolvelta toiselle. Perhepäivähoitaja ohjaa lapsia kunnioittamaan luontoa sekä hyödyntämään sen antimia (marjat, sienet, materiaalit leikkeihin ja askarteluun). Tutkiminen kehittää lasten omaa ajattelua ja mielikuvitusta. Siksi kasvattajat kannustavat jatkuvasti lasten tutkimista ja siihen liittyvää toimintaa. 7. PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINNANSUUNNITTELU Kullakin perhepäivähoitajalla on oma laatukansionsa, mikä sisältää mm. päiväjärjestyksen, ruokalistan, viikkosuunnitelman ja kuukausisuunnitelman vuodenaikojen mukaan. Tätä laatukansiota hoitaja päivittää kulloisenkin lapsiryhmän mukaan. Lisäksi perhepäivähoitajat ja ryhmäperhepäivähoitajat muodostavat alueelliset perhepäivähoidon tiimit, joissa toimii musiikki- ja liikuntapainoitteiset kerhot lapsille. Kaksi kertaa vuodessa pidetään tiimikokous, missä suunnitellaan kerhon toimintaa ja tapahtumia, joita yhdessä toteutetaan. Näin hoitajat jakavat osaamistaan lapsille ja toinen toisilleen sekä hoitajat ja lapset tutustuvat toinen toisiinsa, jolloin äkkinäiset ja lyhyet varahoitotilanteet hoituvat lasten ja henkilökunnan kannalta paremmin. Kerhon puitteissa järjestetään myös juhlia, tapahtumia ja retkiä, joihin osaan voivat vanhemmat ja isovanhemmatkin osallistua. Perinteisiä tapahtumia on mm. lasten taidenäyttely kirjastossa, ystävänpäiväjuhla, kissannaukujaiset, urheilujuhla, sadonkorjuujuhla. Onpa meillä säilynyt perinteinen Kaakon perhepäivähoidon viikko 10, jolloin lasten kanssa yhtenä päivänä tehdään jotain hyvin tavallisuudesta poikkeavaa, mistä sovitaan yhdessä lasten kanssa. Joulu- ja kevätjuhlissa vanhemmat ja isovanhemmat saavat kuulla lasten ja hoitajien yhteisiä kerholauluja ja loruja.
8. LAPSEN TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA Hyvä peruspäivähoito tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Perhepäivähoidon pieni ryhmä mahdollistaa juuri tämän. Joskus lapsi voi tarvita varhaiskasvatuksellisia tukitoimenpiteitä arjessa fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Jos huoli herää lapsesta, niin aina ensin keskustelemme vanhempien kanssa. Jos varhaiskasvatukselliset tukitoimet eivät riittävästi tue lasta, niin ohjaamme vanhempia ottamaan yhteyttä neuvolaan, missä lapsi voi saada eri asiantuntijoiden tutkimusta, kuntoutusta ja tarvittaessa lähetteen lisätutkimuksiin. Erityisasiantuntijat kirjoittavat lapsen sen hetkisestä kehityksestä lausunnon, missä kuvataan lapsen kuntoutusta ja tuen tarvetta. Päivähoidossa voimme hakea lapselle ns. rakenteellista tukitoimea, mikä perhepäivähoidossa tarkoittaa ryhmän pienennystä. Perhepäivähoitajan työtä tukevat perhepäivähoidon ohjaajan lisäksi kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) ja muut mahdolliset erityistyöntekijät. 9. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET PERHEPÄIVÄHOIDOSSA Pienryhmä tukee lapsen suomenkielen oppimista. Hoitaja antaa lapselle malleja kielen ja käsitteiden oppimiseen hoito- ja kasvatustilanteissa ja kuuntelee lasta. Lasten, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, kielellistä kehitystä tuetaan Helsingin kaupungin päivähoidon suomi toisena kielenä opetussuunnitelman mukaan. Perhepäivähoitajan työtä tukee perhepäivähoidon ohjaajan lisäksi tähän työhön erikoistunut lastentarhanopettaja (S2 lto). Suomen oppimisen tukena käytämme kuvia. Hoitaja perehtyy kulloisenkin lapsen kulttuuriin ja kunnioittaa sekä tukee lapsen kulttuuriidentiteettiä. Korostamme, että vanhemmat puhuisivat aina omaa äidinkieltään lapselle. 10. YHTEISTYÖTAHOT Perhepäivähoidon henkilökunta on yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Vanhemmat ja perhepäivähoitajat keskustelevat ja kirjaavat pääkohdat lapsen 4v. varhaiskasvatussuunnitelmaan vanhempien, neuvon ja päivähoidon yhteistyökaavakkeen pohjalta. Vanhemmat lukevat sovitut kirjaukset ja allekirjoituksellaan antavat luvan sen toimittamiseen neuvolaan. Vastaavasti neuvola palauttaa sen vanhempien luvalla päivähoitoon mahdollisine neuvolan ohjein päivähoidolle. Vanhempien luvalla perhepäivähoitaja tai perhepäivähoidon ohjaaja voivat olla yhteydessä myös mm. neuvolaan, perheneuvolaan, puheterapeuttiin. Kirjaston ja alueen leikkipuiston kanssa perhepäivähoitajat ovat tehneet perinteisesti tiivistä yhteistyötä. Kirjojen lainaamisen ja vuosittaisen taidenäyttelyn lisäksi jotkut alueemme kirjastot tarjoavat yli 3-vuotiaille lapsille viikoittaisen satuhetken.
Perhepäivähoitajat ulkoilevat lasten kanssa useasti leikkipuiston alueella, missä on erinomaiset ulkoleikkivälineet. Lisäksi joidenkin tiimien kerhotkin kokoontuvat leikkipuiston tiloissa. Seurakunta tarjoaa perinteisesti joulu- pääsiäis- ja kevätkirkot. Joskus järjestetään kirkkoon tutustumista ja lasten konsertteja. Lapset voivat tutustua juhlapyhiemme suomalaiseen kulttuuriperinteeseen, hiljentyä, rauhoittua ja kokea lasten kirkkomusiikkielämyksiä. Seurakunnan kanssa tehtävästä yhteistyöstä keskustelemme alkukeskustelussa vanhempien kanssa ja kunnioitamme vanhempien vakaumusta ja toiveita. Tarvittaessa teemme yhteistyötä lastensuojeluviranomaisten kanssa. 11. ARVIOINTI Varhaiskasvatuksen toimivuutta arvioimme yhdessä vuosittain ja teemme tarvittaessa muutoksia ja päivityksiä. Jokainen päivähoitoyksikön työntekijä voi nostaa kehittämisehdotuksia myös omassa vuotuisessa kehityskeskustelussaan. Vuosittaisilla päivähoitoyksikön kehittämispäivillämme tai työpaikkakokouksissamme arvioimme vahvuuksiamme ja kehitettävää. Arvostamme todella paljon myös vanhempien antamaa palautetta vahvuuksistamme ja missä meidän tulisi kehittyä. 12. LOPUKSI Omalla käytöksellään kasvattaja opettaa lapselle ystävällisiä sanoja hyviä tapoja kiittämään pyytämään anteeksi antamaan anteeksi rehellisyyttä suvaitsevaisuutta toisen kunnioittamista inhimillisyyttä empatiakykyä oikeudenmukaisuutta rauhoittumista