Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Toimintakertomus 2011 Vapaan sivistystyön tulosyksikkö

Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Toimintakertomus 2011 Vapaan sivistystyön tulosyksikkö

2 SISÄLLYS 1. KULTTUURILAUTAKUNNAN KOKOONPANO 3 2. VAPAAN SIVISTYSTYÖN TULOSYKSIKKÖ 4 Helena Värri, vs. vapaan sivistystyön johtaja 2.1 Kaupunginkirjasto 4 2.2 Kulttuuripalvelut 5 2.3 Työväenopisto 7 2.4 Yhteispalvelu 8 3. TALOUS 11 Terttu Nygren, talousasiantuntija

3 1. ESPOON KULTTUURILAUTAKUNNAN KOKOONPANO Kulttuurilautakunta kokoontui 9 kertaa vuoden 2011 aikana. Lautakunnan kokoonpano muodostui 13 jäsenestä ja kaupunginhallituksen edustajasta. Kokouksiin osallistuivat edellä mainittujen lisäksi sivistystoimen johtaja tai talous- ja hallintojohtaja sekä nuorisovaltuuston ja henkilöstön edustaja. Lautakunnan alaisuuteen kuuluvien tulosyksiköiden johtajat olivat läsnä kokouksissa toimien yksiköidensä asioiden esittelijöinä. Lisäksi kokouksiin osallistuivat lautakunnan tiedotuksesta vastaava ja lautakunnan sihteeri sekä tarvittaessa eri alojen asiantuntijat. Kulttuurilautakunta Kokoonpano 2009-2012 Varsinaiset jäsenet Lumme, Jasminiitta, puh.joht. SDP Misukka Heljä, varapuh.joht. Kok. 10/2011 Kalpala Tuija, varapuh.joht. Kok. 10/2011 Walkama, Pentti, Kok. Pylvänäinen Osmo, Kok. Grönholm, Bo, Kok Mattila, Veli-Pekka, Kok. Haaro, Heli, Kesk. Schröder-Wikberg, Gunn-Britt, SFP Suntio, Hannu, SDP Tiainen, Jani, PerusS/Sit. Toltti-Loikkanen, Arja, PerusS/Sit. Volotinen, Teresia, Vihr. Yusuf, Said, Vihr. Henkilökohtaiset varajäsenet Gustafsson, Tuulikki, SDP Balk, Mirjami, Kok. Mygrijev, Maarit, Kok Lempiäinen Pekka, Kok. Granström, Timo, Kok. Kuja-Aro, Asko, Kok. Heikkinen, Riikka, Kesk. Pawli, Brita, SFP Keronen, Jukka, SDP Kämäräinen, Aki, PerusS/Sit. Bognomini, Leila, PerusS/Sit. Tenkanen, Marjut, Vihr. le Clech, Rodolphe, Vihr. Kaupunginhallituksen edustaja Johansson, Ulf, SFP Kaupunginhallituksen edustajan varajäsen Weurlander Katinka, SFP

4 2. VAPAAN SIVISTYSTYÖN TULOSYKSIKKÖ Vapaan sivistystyön tulosyksikkö vastaa kuntalaisten vapaa-ajan sivistyspalveluista. Sen palvelualueita ovat kaupunginkirjasto, kulttuuripalvelut, yhteispalvelu ja työväenopisto. Vapaan sivistystyön tulosyksikössä kehitettiin kustannustehokkaita tapoja tuottaa kuntalaisille laadukkaita vapaa-ajanpalveluita ja neuvontapalveluita, joista kirjasto, kulttuuripalvelut, työväenopisto ja yhteispalvelupisteet vastaavat. Palveluita kehitettiin laajassa vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja asukkaiden kanssa. Vuonna 2011 vapaan sivistystyön tulosyksikkö osallistui ryhmätulospalkkaukseen ja ennalta sovitut tavoitteet palvelutuotannon tuloksellisuuden parantamiseksi ylitettiin. Helena Värri vs. vapaan sivistystyön johtaja 2.1 Kaupunginkirjasto ASIAKKAILLE TILAA TEHDEN Kirjasto elää murrosaikaa. Ihmisten vapaa-ajasta kilpailee yhä useampi taho. Opiskelu- ja työelämä muuttuvat, ja sosiaalinen media luo ihmisille uuden todellisuuden ja uudet tavat toimia yhteiskunnassa. He haluavat olla mukana luomassa palveluita. STRATEGIA JA KIRJASTONKÄYTTÖ Espoon kaupunginkirjasto aloitti vuoden 2011 luomalla kirjastolle uuden vision, arvot ja strategian. Helmikuussa koko henkilökunta osallistui kehittämispäivään, jossa vahvistettiin yhteinen suunta vuosille 2011-2015. Työskentely jatkui yksittäisissä kirjastoissa profiilityöskentelyllä: kukin niistä loi oman profiilin, jonka avulla toteutetaan yhteisiä päämääriä. Loppuvuodesta oli ilo todeta, että uusi strategia oli alkanut elää. Vuoden aikana uusista arvoista suosituimmaksi nousi rohkeus, joka näkyi toiminnassamme monin tavoin, mm. uusina palveluina. TILAT Strategian mukaisesti kirjastotilaa markkinoitiin asiakkaiden omana tilana. Kokoustilat muutettiin yhdistyksille maksuttomiksi. Nuoret saivat kahdessa isoimmassa kirjastossa, Sellossa ja Kirjasto Omenassa, omat tilansa. He myös alkoivat käyttää uusia tilojaan ahkerasti. Paikalla oli useimpina iltoina n. 50 nuorta. Saunalahden koulu- ja lähikirjaston rakentaminen alkoi. Tapiolan kirjaston siirtymistä uusiin tiloihin alettiin suunnitella yhdessä muiden toimijoiden kanssa. PALVELUT Palvelun laatua tutkittiin muiden HelMet-kirjastojen kanssa ns. mystery shopping -menetelmällä. Yhteensä sadan kirjastokäynnin avulla saatiin selville asiakaspalvelun kehittämiskohteet. Uuden asiakkaan vastaanottaminen, asi-

akkaan huomioiminen sekä oma-aloitteinen avun tarjoaminen valittiin kohteiksi ja työ niiden parissa jatkuu. Espoon kirjastoissa toteutetaan nopeasti ja ennakkoluulottomasti uusia palveluja ja tarjotaan siten asiakkaille kokemuksia siitä, millainen uudenlainen kirjasto voi parhaimmillaan olla. Hieno esimerkki on vaikkapa suuren julkisuuden saanut lukukoira Börje. Kauppakeskusympäristössä myös torkkutuoli Energy- Pod on esimerkki kirjastotilan luovasta käytöstä. Kirjasto elää voimakkaasti myös sosiaalisessa mediassa. Vuoden aikana kaikille kirjastoille luotiin Facebook-sivut, joita myös päivitetään aktiivisesti. Hel- Met-someohjeistus opastaa henkilökuntaa sometyössä. Vuonna 2011 oli myös paljon hienoja tapahtumia eri kirjastoissa. Maailman uskonnoista ja ruokakulttuureista järjestettiin aluekirjastoissa luentosarja. Uutta tekniikkaa esiteltiin asiakkaille Gadgets, Widgets and Geeks -päivänä Sellon kirjastossa. Generaatio 2020 tarjosi henkilökunnalle ja asiakkaille tasokkaita esityksiä tulevaisuudesta ja muutoksesta. Lukuisat kirjailijavierailut ja poliitikkotapaamiset elävöittivät kirjastojen arkea ja tarjosivat mahdollisuuden keskustella yhteiskunnallisista asioista. KESKEISET TUNNUSLUVUT Espoon kaupunginkirjaston käyttö nousi entisestään vuonna 2011. Kirjastokäynnit lisääntyivät vuoteen 2010 verrattuna 3,8 %. Kun ottaa huomioon, että käynnit vuonna 2010 kasvoivat 6,3 % edelliseen vuoteen verrattuna, voidaan kasvua pitää merkittävänä. Eniten kasvua oli Kirjasto Omenassa (9,8 %). Ilahduttavaa oli myös Soukan kirjaston käyntimäärien kasvu (7,6 %). Myös lainaus kääntyi hienoiseen kasvuun edellisen vuoden laskun sijaan. Kasvua oli 0,5 %. Eniten kasvua oli Soukan ja Entressen kirjastoissa, Kirjasto Omenassa sekä kirjastoautoissa. Kirjastonkäytön kasvua selittää osaltaan aukioloajan lisääntyminen. Sellon kirjasto oli kevään ja syksyn ajan avoinna sunnuntaisin. Arkipyhien aattojen aukioloaikoja pidennettiin sekä pidettiin kirjastot avoinna pääsiäislauantaina. Kaikkiaan aukiolo lisääntyi 4,1 %. Fyysisten käyntien lisäksi myös HelMet-verkkokäynnit lisääntyivät 5,7 %. Hel- Met-verkkobrändi oli Taloustutkimuksen vuosittaisen selvityksen mukaan Suomen toiseksi arvostetuin verkkobrändi Googlen jälkeen. Jaana Tyrni kirjastotoimen johtaja 5 2.2 Kulttuuripalvelut KULTTUURI- JA LIIKUNTAPOLKU KULPS! Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! joka on mukana Espoon uudessa opetussuunnitelmassa, kasvatti toimintavuonna 2011 oppilasmääräänsä edelleen. KULPS! -poluille tehtiin toimintavuonna 2011 jo yhteensä 72 505 tilastoitua oppilaskäyntiä, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 61 535 oppilasta. KULPS! -toimintamallia ovat mukana toteuttamassa kaikki sivistystoimen tulosyksiköt, yhdessä ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa. Edellisvuonna alkanutta yhteistyötä Konserttikeskuksen kanssa jatkettiin ja koulujen käytössä

oli myös uusi KULPS! -tarjotin, jonka palvelut on suunnattu erityisesti tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetukseen. KARATALO Karatalon vuosi 2011 oli täynnä toimintaa. Karatalo sai uuden helpommin muistettavan ja markkinoitavan nimen ja visuaalisen ulkoasun lisäksi monta uutta toimintoa ja palvelua kaiken-ikäisille kuntalaisille. Kulttuuripalvelut kehittävät taloa yhdessä nuorisopalveluiden, työväenopiston, neuvolan sekä muiden toimijoiden ja paikallisten tahojen kanssa. Karatalossa kirjattiin 36 000 asiakaskäyntiä, lisäystä edellisvuoteen oli 11 %. Harjoitus- ja esitystunteja oli 8 300, kasvua vuoden aikana tapahtui 22 %. TAIDETALO PIKKU-AURORA Vuosi oli Taidetalo Pikku-Auroralle menestyksellinen. Kohderyhmäksi ovat vakiintuneet päiväkoti-ikäiset lapset sekä pienten lasten perheet. Myös erityisryhmiä, kuten vammaisia lapsia, huomioidaan toiminnassa. Asiakaspalautteiden ja -kyselyiden perusteella tehtiin toimintaan joitakin muutoksia: syksystä 2011 taidetalo oli yleisölle auki joka arkilauantai, jolloin lapsiperheille näyttelyn ja kahviotoiminnan lisäksi tarjottiin erilaista taideohjelmaa tai taidepajoja. Kävijämäärä nousi 9800 henkilöön (kasvua 35 %) samalla kun taidetalon eri ohjelmien keskimääräinen yksikköhinta laski noin 1,50 eurolla/asiakas. Taidetalo Pikku-Auroran laajennushanke, Lasten kulttuurikeskus L3, eteni vuoden mittaan. Kulttuurilautakunta antoi hankkeesta myönteisen lausunnon syyskuussa ja Kaupunginhallitus hyväksyi hankesuunnitelman marraskuussa 2011. Meijeritontilla sijaitsevan ns. tilanhoitajan talon sisätilojen peruskorjaus on liitetty talousarvioon vuosille 2012 ja 2013 (yhteensä 700 000 euroa). Vanhan meijerin ulkovaipan kunnostus valmistui vuoden 2011 lopussa. KANNUSALI & KAHVILA NEKKA Kannusali ja Kahvila on toiminut harjoitus- ja esiintymisareenoina useille espoolaisille kulttuurin tekijöille ja toimijoille. Käyttäjiä ja kävijöitä oli 9 900. ALUEELLINEN ELOKUVA- JA MEDIAKASVATUSTOIMINTA Alueelliseen elokuva- ja mediakasvatustoimintaan osallistui 5 950 koululaista ja opiskelijaa ja pajatoimintoihin osallistui 520 henkeä. Ohjelmistossa oli Minikino, Koulukinoviikot, Dokkino ja uutena sarjana Ihmefilmi, joka tutustutti yläkoululaisia elokuvaklassikoihin. Henkilömäärä sisältää myös Kulps! -käynnit ja Sellosalin, kulttuurikeskuksen ja leffateattereiden Koulukinonäytökset. KULTTUURINEUVOLA Karatalon neuvolassa pilotoitiin Kulttuurineuvola-konseptia, jossa viedään kulttuuritietoutta ja harrastusmahdollisuuksia vanhempien ulottuville arkisen neuvolakäynnin yhteyteen. Tavoitteena on tavoittaa perheitä, jotka voisivat saada kulttuurista tarvitsemiaan lisävoimavaroja vanhemmuuteen ja perhe-elämään, mutta eivät tätä mahdollisuutta välttämättä osaa itse aktiivisesti etsiä. Palaute kokeilusta, jonka toinen pilotti oli Keilaniemen neuvolassa, oli myönteistä ja toimintaa kehitetään jatkossa Aalto-yliopiston kanssa. RUOTSINKIELINEN TOIMINTA JA VINDÄNGEN Vuosi on ollut ruotsinkielisen kulttuuritapahtumien ja uusien yhteistyömallien luomisessa mielenkiintoinen ja innovatiivinen, koska se on ollut Vindängenin 6

ensimmäinen toimintavuosi. Uudenmaan taidetoimikunnan myöntämän avustuksen avulla palkattiin 6 kuukaudeksi nuori työtön taidealan ammatinharjoittaja. Vindängeniin käynnistettiin interaktiivisia tapahtumia, joiden tavoite oli aktivoida kanssakäymistä eri ikäpolvien välillä. Tapahtumista voidaan mainita esim. Berättelser ur livet, jossa eläkeläiset kertoivat omia lapsuusmuistojaan 6 luokkalaisille, Alla tiders modeshow oli historiallinen muoti kavalkadi, Sagoverkstad -projektissa päiväkotilapset dramatisoivat omia satujaan, joita esitettiin vanhuksille. Ruotsinkielisiä kulttuuritapahtumia on vuoden aikana järjestetty 95 kpl, kuten näyttelyitä, konsertteja, teatteriesityksiä, taidepajoja, seminaareja, infotilaisuuksia, tansseja, elokuvia, yhteislaulua jne. Näihin tapahtumiin osallistui 11 160 henkilöä. Vuoden suurin tapahtuma oli Kulturen vid ån, joka järjestetään joka vuosi yhteistyönä eri järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Tapahtuman pääjärjestäjät ovat Esbobygdens ungdomsförbund r.f., Esbo svenska församling ja kulttuuripalvelut ja kävijöitä oli tänä vuonna 4 500. Onnistunut yhteistyötapahtuma oli myös Svenska veckan, jolloin monipuolista kulttuuriohjelmaa järjestettiin espoolaisille eri puolilla Espoota, mm Vindängenissä järjestettiin asukkaille ja koululaisille yhteiset disco- ja zumba-tunnit. Poikkihallinnoivina yhteistyöprojekteina ovat toteutuneet mm Tanssikengät - Får jag lov, kirjastokiertue Jag och min lilla cykel, Pentalan saaristopäivät sekä Vasikkasaaren retki eläkeläisille Kulttuuriketju tarjosi vanhusten hoivalaitoksissa ja palvelutaloissa 139 esitystä. Yleisöä kulttuuri- ja taide-esityksillä oli 4 056 henkilöä. Rinnekoti-projektissa kulttuuria vietiin Rinnekotiin. Helena Värri vs. vapaan sivistystyön johtaja 7 2.3 Työväenopisto Kauniina perjantaina, toukokuun 24 päivänä 1957, opetusministeri Johannes Virolainen allekirjoituksellaan ja ministeriön leimalla vahvisti Espoon työväenopiston Esbo arbetarinstitutin, perustamisen. Opiston ydintehtäväksi kirjattiin varttuneiden nuorten ja täysikasvuisten kansalaisten sivistystason kohottaminen kasvavassa ja koulutusmyönteisessä kaupungissa. Espoolaisille oli vapaa-aikana tarjottava mahdollisuus lisätä tietoja ja taitoja, jotka olivat tarpeellisia kansalaiselämässä, edistivät itseopiskelua ja henkistä itsensä kehittämistä. Viisikymmentäneljä vuotta myöhemmin kaksikielisessä Espoon kaupungin työväenopistossa opiskeli vuosittain 50 000 kurssilaista. Alun tehtäväksi määritelty varttuneiden nuorten ja täysikasvuisten kansalaisten sivistystyö oli laajentunut käsittämään modernit kulttuuritapahtumat, joissa vieraili vuosittain 5 850 kävijää. Vuonna 2011 opisto tarjosi kaupunkilaisille 62 208 opetustuntia, joista lähes puolet oli vapaan sivistystyön yleissivistävää ja asiakkaalle alueellisesti järjestettyä opetusta. Opiston historian ajan sen toiminnan ytimessä oli säilynyt yhteiskunnallinen sivistystehtävä. Se korosti elinikäisen ja elämänlaajuisen oppimisen mukaista

yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa aikuiskoulutusta. Opiston toiminta tähtäsi ihmisten monipuoliseen kehittymiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä kansanvaltaisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumiseen. Jokaiselle opiskelijalle oli tarjottava tilaisuus omaehtoiseen oppimiseen, yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen. Viidenkymmenen viiden vuoden ikää lähestyttäessä moni asia on opiston perustamisajoista muuttunut. Espoon kaupunki toimintaympäristönä on kasvanut kiinni metropolialueeseen ja kehittynyt yrityksille myönteiseksi toimintaympäristöksi. Myös Espoon työväenopiston on julkisten sivistyspalvelujen tuottajana kehitettävä toimintaansa. Yhteiskunnan ja työelämän tietoteknistyminen edellyttää opistoa käyttämään uusia teknologioita. Sähköisen palvelun muodot sekä vapaan sivistystyön opetuksessa että opiskelijapalveluissa tekevät niistä entistä tunnetumpia, nopeampia ja osaamissisällöitään alati muuttuvia. Julkisia palveluja siirretään yhä enemmän reaaliajasta ajasta ja paikasta riippumattomaan nettiympäristöön. Vuoden 2011 aikana Espoon työväenopistossa opiskelijaksi ilmoittauduttiin sähköisen Ilmonet- ilmoittautumisjärjestelmän kautta. Lähtökohtana tässä kehitystyössä oli pääkaupunkiseudun asiakkaan palvelujen laadun parantaminen. Eri elämäntilanteessa elävien aikuisten oppimisen vaatimukset otettiin huomioon Suomen Verkko-Opiston kanssa kehitetyillä verkkokursseilla. Opiston opettajien ja opiskelijoiden yhteydenpitomahdollisuuksia parannettiin avaamalla sähköinen tiedotuskanava Moodle. Vuoden 2011 aikana opisto vahvisti kaupungissa sekä kansalaisyhteiskunnan tukijan että globaalin sivistystoimijan rooliaan. Uusia ovia avattiin laatu- ja kehittämishankkeilla kansainväliseen suuntaan sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Opiston opetustiimit tukivat ydintehtävässään espoolaisten kansainvälistä elämää. Merkittävä pedagoginen kehityskohde oli maahanmuuttajien kotoutumista edistävä kieli- ja yhteiskunnallinen koulutus. Monikulttuurisen opetustarjonnan laajuus, opiskelijamäärät sekä taloudelliset resurssit saivat vuoden 2011 aikana erityisen suotuisan suunnan. Opiston sydän muodostuu laadukkaasta opetuksesta ja ystävällisestä opiskelijapalvelusta, joita osaava henkilöstö sekä johto tuottavat. Vuoden 2011 aikana opistossa toteutettiin yhteensä 2 806 opetuskurssia eri oppiaineissa. Opetuspalvelut profiloitiin kaupungin palvelurakenneuudistuksen mukaisesti lähi-, keskitettyihin- ja seudullisiin palveluihin. Budjettirakenteeltaan nettobudjetoitu opisto kokeili vuoden 2011 aikana henkilöstön ryhmätulospalkkiojärjestelmää. Sen tavoitemittariston tavoitteena olivat kurssilaisten määrän kasvattaminen, netto-opetustuntihinnan alentaminen, kaupunkilaisten asiakastyytyväisyyden ja henkilöstön työtyytyväisyyden parantaminen. Toimintavuosi 2011 oli Espoon työväenopistossa vahvan ja dynaamisen kehittämisen vuosi. Opisto saavutti sille asetetut tavoitteet erinomaisesti ja sai opiskelijoiltaan palautteen hyvästä asiakastyytyväisyydestä. Tarja Lang rehtori 2.4 Yhteispalvelu Yhteispalvelun toimintaa säätelee kuntalaki ja yhteispalvelulaki sekä Espoon 8

valtuuston hyväksymät johtosäännöt ja määräykset, toimialojen antamat sisäiset toimintaohjeet sekä yhteistyösopimukset. Espoon yhteispalvelun toiminnan lähtökohtana ovat lisäksi valtuuston hyväksymät Espoon arvot. Espoon yhteispalvelun palveluverkko kattaa kaikki Espoon kaupunkikeskukset: Espoon keskus ja Kalajärvi, Espoonlahti, Leppävaara, Matinkylä, Tapiola. Lisäksi Tapiolassa on käynnistynyt vuoden 2011 aikana ruotsinkieleen painottuva palvelupiste Vindgängens Medborgarrum. Kaikki palvelupisteet sijaitsevat keskeisissä, kuntalaisille helposti löydettävissä ja saavutettavissa paikoissa virastokeskuksessa ja monitoimitalossa sekä kauppakeskuksissa, kulttuurikeskuksessa ja Folkhälsantalossa. Palvelupisteiden aukioloajat on järjestetty asiakaslähtöisesti ja pienin aluekohtaisin poikkeamin siten, että kuntalaiset voivat asioida yhteispalvelupisteissä virastoajan jälkeen ja yhdessä palvelupisteessä myös lauantaina. Yhteispalvelun asiakaspalvelunumeroissa neuvotaan ja ohjataan asiakkaita maanantaina, keskiviikkona ja torstaina klo 8-19, tiistaina klo 12-19, perjantaina klo 8-18 ja lauantaina klo 10-15. YHTEISPALVELUN TEHTÄVÄT JA TOIMINTA Yhteispalvelu toimii kaupunginhallituksen määrittelemän toimintalinjauksen mukaisesti verkottuneesti kaupungin keskushallinnon ja toimialojen kanssa. Yhteispalvelussa annetaan, yleisneuvontaa ja ohjausta, nettineuvontaa ja puhelinneuvontaa sekä toimeksiantojen perusteella asianeuvontaa. Kaupunginhallituksen linjauksen mukaisesti yhteispalvelulla on yhteistyösopimuksia ulkopuolisten toimijoiden kanssa: Länsi-Uudenmaan poliisilaitos (ajokortit ja yleisohjaus), HSL Helsingin seudun liikenne (matkakortti ja neuvonta), Espoon Matkailu Oy (infopiste), Henkilöstöpalvelut Seure Oy asiakirjojen vastaanotto), Lippupiste ja Lippupalvelu (lipunmyyntijärjestelmät), yksittäiset järjestöt kuten Espoon merialueen kalastusyhdistys ry (paikalliset kalastusluvat). Vuoden 2011 alusta KELAn kanssa tehdyn sopimuksen perusteella hoidetaan avustavia asiakaspalvelutehtäviä (neuvonta ja asiakirjojen vastaanotto). Syksyllä 2011 aloitettiin pilotointi merkitsemällä Poliisille toimitettavat löytötavarat FinderBase Oy:n sähköiseen järjestelmään. Yhteispalvelu toimii kaupungin kassana. Asiakkaat voivat maksaa kaikki kaupungin maksut ja laskut käyttäen maksuvälineenä käteistä rahaa, pankkikorttia tai Luottokunnan maksukortteja ja erilaisia etukäteen sovittuja arvoseteleitä. Hallintokuntien sisäiset maksumääräykset (esimerkkinä kuukausittain toistuvat sosiaalitoimen toimeentulotuet, lastenkotien viikko- ja retkirahat), maksusitoumukset (sosiaalitoimi), rahatilitykset (toimialoilla kerättyjä käteistuloja) ja maksuennakoiden hoito sisältyvät kassatoimintaan. Vuonna 2011 asiakasmäärältään ja rahavirraltaan suurin sopimusosapuoli oli HSL, jolle tilitettiin yhteensä lähes 4 miljoonaa euroa (sisältäen työmatkasetelit yhteensä 219 920 euroa). Valtakunnallisten lipunmyyntijärjestelmien Lippupisteen ja Lippupalvelun lipunmyynti oli arvoltaan yhteensä yli 1,1 miljoonaa euroa eli noin 36 700 lippua, josta kaupungin omiin tapahtumiin (Sellosali, Espoon kulttuurikeskus, Tapiola Sinfonietta yms) myytiin yhteensä lähes 10 600 lippua. Tilastoa ei ole tehty erikseen April Jazzin, Pianoviikon, Urkuyö ja Aarian tai Espoon kaupunginteatterin tilaisuuksien lipunmyynnistä. Kaupungin kuntosalikortteja myytiin yhteensä noin 0,1 miljoonalla eurolla (lähes 2 600 kpl) ja jaettiin maksuttomia +68 sporttikortteja yli 2 000 kpl. Kalastusharrastukseen 9

myytiin erilaisia lupia yhteensä lähes 1 400 kpl, lähes 17 000 eurolla. Lukumääräisesti pienelle yrittäjäkunnalle myytiin ylijäämämassajon vastaanottolipukkeita yhteensä lähes 3,7 miljoonalla eurolla (lähes 167 000 kpl), josta laskutuksen osuus 67 %, kaupungin sisäisten lipukkeiden osuus 8 % ja käteismyynti 25 %. Kuntalaisille tärkeänä palveluna lähetettiin telefaxeja kotimaahan ja ulkomaille yhteensä yli 1 200 kertaa. Sisäisistä palveluista henkilökunnalle ruokalippujen myynnistä kertyi rahaa yhteensä noin 0,68 miljoonaa euroa. Perinteiseen Espoon kaupungin järjestämään itsenäisyyspäivän juhlakonserttiin sekä muihin tilaisuuksiin ja uutuutena Espoo -päivän konserttiin jaettiin yhteensä noin 10 000 ilmaislippua. Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen lukuun otettiin vastaan ajokortti- ja mopokorttihakemuksia viidessä palvelupisteessä sekä alkoholitarjoilulupailmoituksia ja pysäköintilupia kaikissa palvelupisteissä yhteensä yli 1 200 kpl (yli 48 000 euroa). Asiakkaat jättivät yhteispalvelupisteisiin toimialoille osoitettuja asiakirjoja, esimerkiksi erilaisia hakemuksia ja valituksia, lähes 6 400 kappaletta. Kelan asiakirjoja vastaanotettiin ja kuntalaisia opastettiin yhteensä lähes 2 500 kertaa. YHTEISPALVELUN ASIAKKAAT JA ASIAKASMÄÄRÄT Yhteispalvelun asiakkaina ovat espoolaiset kuntalaiset, ulkokuntalaiset ja ulkomaalaiset sekä sisäisinä asiakkaina kaupungin toimialat ja henkilökunta. Vuoden 2011 aikana on edelleen panostettu asiakaslähtöiseen palveluun ja erityisesti monikulttuurisuuteen osallistumalla pääkaupunkiseudun yhteiseen NEO -hankkeeseen. Yhteispalvelun palvelutiskillä asioi vuoden 2011 aikana yhteensä lähes 162 000 henkilöä, jotka samalla käyntikerralla saattoivat hoitaa useita asioita tai ostaa monta erilaista lippua tai tuotetta. Lisäksi lokakuussa 2011 Eduskuntavaalin ennakkoäänestyksessä viikon aikana kävi Espoonlahden, Kalajärven, Leppävaaran, Matinkylän ja Vindängenin yhteispalvelupisteissä yhteensä 19 472 äänestäjää. Yhteispalvelun kolmeen asiakaspalvelunumeroon (neuvonta) tuli kuukausitasolla yhteensä keskimäärin 650 puhelua, heinäkuussa hieman vähemmän. Palvelutiskiasiakkaiden lisäksi yhteispalvelupisteissä asioi suuri määrä ns. itsepalveluasiakkaita, joita ei ole tilastoitu. Itsepalvelualueelta asiakkaat esimerkiksi noutivat toimialojen ja yhteistyötahojen esitteitä, lomakkeita ja tiedotteita, kävivät tutustumassa alueen kaavoihin, ottivat kopioita ja käyttivät kuntalaistyöasemia asiointiin ja tiedonhankintaan. 10 Pirkko Andrejeff yhteispalvelupäällikkö

11 3. TALOUS Kulttuurilautakunnan alaisten yksiköiden vuoden 2011 toimintakulut olivat 60,6 milj. euroa ja ne kasvoivat 8,1 % edellisestä vuodesta. Kulujen kasvuun vaikuttivat mm. vapaan sivistystyön tulosyksikön tulospalkkiopilotointi ja kaupunkikulttuurin World Design Capital 2012 hankkeen käynnistäminen. Henkilöstön kokonaisamäärä oli vuoden lopussa 448. Vuonna 2011 kulttuurilautakunta jakoi avustuksina taiteen ja kulttuurin tukemiseen yhteensä 15,6 milj. euroa, josta toimitilojen vastikkeeton käyttöoikeus oli n. 4,9 milj. euroa. Toimintatuottoja kertyi 4,9 milj. euroa. Tulotavoite ylittyi 1,7 milj. euroa nettobudjetoitujen kaupunkikulttuurin tulosyksikön ja työväenopiston tulokertymän ansiosta. Toimintakulujen jakauma Tp 2010 Ta 2011 Muutokset/ Muutettu Toteuma %-osuus tiliryhmittäin (1 000 ) Korotus Ta 2011 2011 toteumasta Henkilöstökulut, josta 21 158 21 978 663 22 641 23 522 38,8 työvoimavuokraus [700] [606] [606] [786] Palvelujen ostot 4 543 5 071 228 5 299 5 890 9,7 Aineet ja tarvikkeet * 2 898 2 443 139 2 582 3 020 5,0 Avustukset 10 657 10 761 10 761 10 790 17,8 Leasing ja muut kulut 647 680 680 681 1,1 Sisäiset: mm. tilakustannukset 16 163 16 586 16 586 16 684 27,5 Yhteensä 56 066 57 519 1 030 58 549 60 587 100,0 Toimintatuottojen jakauma Tp 2010 Ta 2011 Muutokset/ Muutettu Toteuma %-osuus tiliryhmittäin (1 000 ) Korotus Ta 2011 2011 toteumasta Myyntituotot 294 173 30 203 516 10,5 Maksutuotot ** 2 578 2 065 2 065 2 943 59,8 Tuet ja avustukset 380 98 98 270 5,5 Vuokratuotot 21 25 25 40 0,8 Muut tuotot *** 747 774 774 996 20,2 Sisäinen: myynti yksiköille 175 55 55 155 3,2 Yhteensä 4 195 3 190 30 3 220 4 920 100,0 Toimintakate - 51 871-54 329-1 000-55 329-55 667 - * Kirjastoaineistoa hankittiin 1,34 miljoonalla eurolla, 5,32 /asukas ** Työväenopiston kurssimaksut olivat 1,86 milj. euroa, 63,1 % maksutuotoista *** Kirjaston myöhästymismaksut olivat 0,5 milj. euroa Talousarviomuutokset: Sitova taso: vapaa sivistystyö, kaupunginkirjasto, kulttuuripalvelut ja yhteispalvelu Valtuuston hyväksymä määrärahasiirto oli 80 000 euroa ja tuloarviolisäys 30 000 euroa. Kaupunginhallituksen hyväksymä talousarviolisäys käyttötalouteen oli 80 000 euron siirto koneista ja kalustosta. Kaupunginjohtaja siirsi noin 107 000 euroa monikulttuurisuuden edistämiseen ja työtehtävien järjestämiseen. Toimialajohtaja siirsi 470 000 euroa tulospalkkioiden maksamista varten sekä 7 000 euroa työhyvinvoinnin edistämiseen. Työväenopisto: Toimialajohtaja siirsi 80 000 euroa tulospalkkioiden maksamista varten ja 1 000 euroa työhyvinvoinnin edistämiseen. Kaupunginjohtaja siirsi noin 3 000 euroa monikulttuurisuuden edistämiseen. Kaupunkikulttuurin tulosyksikkö: Kaupunginhallituksen hyväksymä talousarviolisäys oli 200 000 euron siirto World

Design Capital 2012 hankkeen käynnistämiseen sekä toimialajohtajan 2 000 euron siirto työhyvinvoinnin edistämiseen. 12 Irtain käyttöomaisuus Yksiköt käyttivät irtaimen käyttöomaisuuden muutetusta määrärahasta 0,56 milj. euroa, 99,3 %. Sellon kirjaston akustointia jatkettiin, työväenopisto kalusti Kuunkehrän uutta tilaa, Sellosaliin hankittiin uusi henkilönostin ja kulttuurikeskuksen Tapiolasaliin Meyer Melodie -äänentoistojärjestelmä.

13 Vapaan sivistystyön tulosyksikkö Sitova taso, vapaa sivistystyö, kaupunginirjasto, kulttuuripalvelut ja yhteispalvelu käyttivät toimintakuluihin yhteensä 26,7 milj. euroa. Kulut ylittivät muuteteun talousarvion 0,1 milj. eurolla johtuen lompalkkajaksotuksista. Tulospalkkiopilointi maksoi noin 0,63 milj. euroa. Toimintatuottoja kertyi 965 000 euroa 6 000 euroa alle tulotavoitteen. KULPS! poluille tehtiin vuoden 2011 aikana yhteensä 72 505 tilastoitua oppilaskäyntiä. Kaupunginkirjastossa kävi 2 999 677 asiakasta ja lainoja otettiin 4 205 721 kappaletta. Työväenopisto Työväenopistoa sitoi muutettu toimintakate -5,6 milj. euroa, josta yksikkö käytti -5,6 milj. euroa. Toimintakate ylitti muutetun toimintakatteen 12 000 eurolla. Tulospalkkiopilointi maksoi noin 0,17 milj. euroa. Vuoden 2011 aikana Espoon työväenopistossa pidettiin 62 208 opetustuntia, joissa opiskeli 50 000 kurssilaista. Vuoden lopussa vapaan sivistystyön tulosyksikössä työskenteli 328 henkilöä. Terttu Nygren talousasiantuntija