MERITALO HAAPANIEMENKATU 7-9 A

MERITALO HAAPANIEMENKATU 7-9 A AMMATTIOPETUKSEN LISÄTILAT HELSINGIN PALVELUALOJEN OPPILAITOS, TEKSTIILI- JA VAATETUSALA SEKÄ KAUNEUDENHOITOALAT HANKESUUNNITELMA 30.8.2011

SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO 2 2. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 3 2.1 Hankkeen perustiedt 3 2.2 Taustaa ja aiemmat päätökset 3 2.3 Hankkeen tarpeellisuus ja kiireellisyys 3 3. TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA 4 3.1 Timinnan kuvaus 4 3.2 Opiskelijamäärä 4 3.3 Henkilökunta 4 4. VALITTU TILAN HANKINTATAPA 4 5. RAKENNUSPAIKKA JA RAKENNUKSEN NYKYINEN KÄYTTÖ 4 5.1 Sijainti 4 5.2 Asemakaava 4 5.3 Rakennuslupa-asiat 5 5.4 Rakennus ja sen nykyinen käyttö 5 5.5 Kunttutkimukset 5 5.6 Rakennuksen muut krjaukset 6 5.7 Kunnallistekniikka 6 5.8 Liikenne, pysäköinti ja hult 6 6. LAAJUUS JA TILAOHJELMA 7 6.1 Hankkeen laajuus 7 6.2 Hunetilahjelma 7 7. LAATUTASO 7 7.1 Timinnallinen laatutas 7 7.2 Tekninen laatutas 7 7.2.1 Rakenteet ja pinnat 7 7.2.2 LVIA-tekniset järjestelmät 9 7.2.3 Valaistus-, sähkö- ja viestintäjärjestelmät 10 7.3 Palturvallisuus 11 7.4 Väestönsuja 11 7.5 Energiansäästönäkökulma hankkeessa 11 7.6 Esteettömyys 12 7.7 Piha-alueet 12 8. AIKATAULU 12 9. RAKENTAMISKUSTANNUKSET 12 10. HANKKEEN RAHOITUS 12 11. KÄYTTÖTALOUS 12 11.1 Vukrakustannukset 12 11.2 Muut käyttökustannukset 13 12. TOTEUTUS- JA YLLÄPITOVASTUUT 13 13. TYÖMAAJÄRJESTELYT JA TYÖTURVALLISUUS 13 1

1. YHTEENVETO Hankkeen nimi Merital, ammattipetuksen lisätilat / Helsingin palvelualjen ppilaits Osite Haapaniemenkatu 7-9 A, 00530 Helsinki Kiinteistön mistaja Kiinteistö Oy Haapaniemenkatu 7-9 Sijainti Kaupunginsa 10, Sörnäinen, Krtteli 398, tntti 1 Käyttäjät Tekstiili- ja vaatetusala sekä kauneudenhitalat, laskennallisia piskelupaikkja yhteensä 684 Hankkeen tarpeellisuus ja kiireellisyys Hankkeen tarpeellisuutta ja kiireellisyyttä perustelevat nykyisten petustiljen ahtaus ja krjaustarve sekä piskelijamäärien kasvu. Merital sitteessa Haapaniemenkatu 7-9 A n kaupungin mistuksessa leva timisttal, jka sveltuu tehtävän perusparannuksen jälkeen ammattipetuksen käyttöön. Hankkeen tavitteena n rakentaa pysyvät, timivat ja tarkituksenmukaiset tilat vaatetusalan ja kauneudenhitaljen petukselle. Laajuus Perusparannettava alue n yhteensä 11 241 htm² 12 819 brm². Aikataulu Rakentamisen alitus 3/2013 Tiljen valmistuminen kahdessa vaiheessa: 6/2014 (vaatetusalan tilat ja yhteiskäyttötilat) 11/2014 (kauneudenhitaljen tilat). Kustannukset Hankkeen rakentamiskustannukset vat 24 140 000 (1 883 /brm²) alv 0 % 29 647 000 (2 313 /brm²) alv 23 % kustannustasssa 4/2011 RI = 102,9; THI = 154,3. Rahitus Hanke n talnrakennushankkeiden rakentamishjelmaan vusiksi 2011-15 liittyvässä, vusina 2011-13 tteutettavien vukra- ja sakekhteiden luettelssa. Hankkeelle ei le määrärahavarausta. Hankkeen rahitus selvitetään erikseen. Vukravaikutus Tiljen vukra-arvi n 220 436 /kk eli 2 645 232 /v. Vukrattava ala n 11 241 htm². Vukra sisältää ylläpidn ja vukra-aika n 30 vutta. Timinnan käynnistämiskustannukset ja muut käyttökustannukset Timinnan käynnistämiskustannukset 6 100 000. Timintakustannusten lisäys 1 230 000 vudessa. 2

2. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Hankkeen perustiedt Hankkeen tavitteena n rakentaa lisätilat Helsingin palvelualjen ppilaitksen tekstiili- ja vaatetusalan sekä kauneudenhitaljen petukselle Meritaln, sitteeseen Haapaniemenkatu 7-9 A, 00530 Helsinki. Rakennuksen mistaa Kiinteistö Oy Haapaniemenkatu 7-9, jnka päämistaja n Helsingin kaupunki. Rakennus n tällä hetkellä pääsin vailla vakinaista käyttöä. Kellarikerrsten arkisttilat n vukrattu kaupunginarkistlle ja vervirastlle. Hanke n timinnallinen ja taltekninen perusparannus, jssa timistrakennukseen rakennetaan tilat ppilaitksen käyttöön. Hanke n suunniteltu kiinteistövirastn ja petusvirastn yhteistyönä. Suunnittelutyöhön n sallistunut myös Kiinteistö Oy Haapaniemenkatu 7-9:n edustaja. Hankkeen suunnittelun yhteydessä n kuultu kaupunkisuunnitteluvirastn, rakennusvalvntavirastn ja pelastuslaitksen edustajia. Hankesuunnittelutyöryhmä n liitteenä 2. 2.2 Taustaa ja aiemmat päätökset Opetuslautakunta n kkuksessaan 15.12.2009 hyväksynyt 1.12.2009 päivätyn Helsingin palvelualjen ppilaitksen esiselvityksen tulevien rakennushankkeiden laajuuden ja sisällön määrittämiseksi. Opetusvirast n laatinut tun selvityksen perusteella 30.12.2010 päivätyn timinnallisen tarveselvityksen Helsingin palvelualjen ppilaitksen tekstiili- ja vaatetusalan sekä kauneudenhitaljen lisätilista. Tarveselvitys n tämän hankesuunnitelman phjana. Tarvepäätöksen edellyttämä hyväksyntä käsitellään petuslautakunnan sumenkielisessä jastssa ja petuslautakunnassa hankesuunnitelmasta annettavan lausunnn yhteydessä. Timinnallinen tarveselvitys n liitteenä 1. Kaupunginvaltuustn 10.11.2010 hyväksymässä talnrakennushankkeiden rakentamishjelmassa vusiksi 2011-15 hanke n vusina 2011-13 tteutettavien vukra- ja sakekhteiden luettelssa. Hankkeelle ei le määrärahavarausta. 2.3 Hankkeen tarpeellisuus ja kiireellisyys Palvelualjen ppilaits timii kahdessa timipisteessä, sitteissa Prinsessantie 2 ja Savnkatu 4. Nykyisten kulutusyksiköiden tilat eivät riitä lisääntyvän piskelijamäärän tarpeisiin. Lisäksi Rihuvuren kulutusyksikön tilihin sitteessa Prinsessantie 2 suunnitellaan alitettavaksi perusparannus vunna 2014. On tarkituksenmukaista, että vaatetusalan kulutus siirtyy perusparannuksen alkaessa muualle, jtta tu perusparannus vidaan tteuttaa ilman ammattiaineiden väistötilja. 3

Merital sitteessa Haapaniemenkatu 7-9 A n kaupungin mistuksessa leva, tyhjäksi jäänyt timisttal, jka sveltuu tehtävän perusparannuksen jälkeen ammattipetuksen käyttöön. Hankkeen tavitteena n rakentaa pysyvät, timivat ja tarkituksenmukaiset tilat vaatetusalan ja kauneudenhitaljen petukselle. 3. TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA 3.1 Timinnan kuvaus Timinta n kuvattu liitteessä 1. 3.2 Opiskelijamäärä Tekstiili- ja vaatetusalan sekä kauneudenhitaljen laskennallisten piskelupaikkjen kknaismäärä n 684. 3.3 Henkilökunta Henkilökuntamäärä n yhteensä n. 95-99 työntekijää. 4. VALITTU TILAN HANKINTATAPA Palvelualjen ppilaitksen lisätiljen sijittamiselle n päädytty esittämään Sörnäisissä levan Meritaln tilja. Rakennus n laajuudeltaan suunnilleen esitetyn tarpeen mukainen. Rakennuksen etuna n sen keskeinen sijainti. Rakennus n kaupungin mistuksessa ja se n pääsin vailla käyttöä. Rakennuksen tilat, rakenteet ja taltekniikka eivät sellaisenaan vastaa petustiminnan tarpeita, jten uusi käyttötarkitus edellyttää laajaa timinnallista ja teknistä perusparannusta. 5. RAKENNUSPAIKKA JA RAKENNUKSEN NYKYINEN KÄYTTÖ 5.1 Sijainti Rakennus sijaitsee Sörnäisissä, kaupunginsa 10, krtteli 398, tntti 1. Rakennustunnus n 2034. 5.2 Asemakaava Alueella n vimassa 30.9.1981 vahvistettu asemakaava, jka määrittelee tntin liikerakennusten krttelialueeksi asemakaavamerkinnällä AL. Asemakaavan mukainen rakennusikeus tntilla n 27 994 krs-m². Tntilla levien rakennusten yhteenlaskettu kerrsala n 29 444 krs-m². Rakennuksen 1 (Merital) nykyinen laskennallinen kerrsala n 13 512 krs-m². 4

Rakennettaessa kahteen maanpäälliseen kellarikerrkseen pääkäyttötarkituksen mukaisia tilja lasketaan myös niiden ala mukaan rakennuksen kknaiskerrsalaan. Hanke ei kuitenkaan sisällä rakennusteknistä laajennusta, vaan tilahjelma svitetaan nykyisiin tilihin. Rakennuksen kknaiskerrsala n kellarikerrkset mukaan lukien 15 950 krs-m². Asemakaavate n liitteenä 3. 5.3 Rakennuslupa-asiat Rakennuksen tiljen muuttaminen timistkäytöstä petuskäyttöön edellyttää pikkeamispäätöksen hakemista käyttötarkituksen muutkselle. Hankesuunnittelun kuluessa tilakeskus n tiedustellut kaupunkisuunnitteluvirastn kantaa tiljen käyttötarkituksen muutkseen, eikä sille katsttu levan estettä. Hankesuunnittelutyöryhmä n neuvtellut rakennusvalvntavirastn edustajien kanssa rakennuksen lupamenettelystä. Pikkeamispäätös käyttötarkituksen muutkselle ja laskennalliselle kerrsalan ylitykselle haetaan ennen rakennusluvan hakemista. Pikkeamispäätös n kaupungin harkinnassa. Rakennuksen paltekniset minaisuudet pikkeavat yli 8-kerrksiselle ppilaitsrakennukselle asetettavista vaatimuksista. Tilakeskus n pyytänyt rakennusvalvntavirastn teknillisen neuvttelukunnan lausunnn rakennuksen prrashuneiden palturvallisuuden parantamisesta ja rungn pallukasta. Teknillisen neuvttelukunnan lausunt n liitteenä 6. 5.4 Rakennus ja sen nykyinen käyttö Rakennus kuuluu Kiinteistö Oy Haapaniemenkatu 7-9:ään. Kiinteistöyhtiö kstuu klmesta eri rakennuksesta. Merital n rakennus 1 (A). Rakennuksen A kknaislaajuus n. 16 400 brm² ja tilavuus n. 60 000 m³. Rakennus n valmistunut vunna 1974 timisttalksi ja sen alkuperäinen käyttäjä li Helsingin vervirast. Vunna 2006 rakennukseen muutti Helsingin taluspalvelukeskus. Talpa muutti uusiin tilihin vunna 2009, jllin rakennus jäi pääsin tyhjäksi. Alemman kellarikerrksen arkisttilat vat edelleen vervirastn käytössä. Ylempään kellarikerrkseen vat kesäkuussa 2011 valmistuneet tilat kaupunginarkistn väliarkisttimintaa varten. Rakennus n llut helmikuusta 2011 alkaen Helsingin ssiaali- ja terveysalan ppilaitksen väistötilina tun timinnan juduttua siirtymään pis ppilaitksestaan vesivahingn vuksi. Väistötilakäyttöä varten ei le tehty tilihin eikä taltekniikkaan merkittäviä muutksia. 5.5 Kunttutkimukset Rakennuksen taltekniset varustukset vat lämmitysverksta lukuun ttamatta käyttöikänsä päässä. Rakennukseen n tarve tehdä laaja taltekninen perusparannus. 5

Vunna 2009 laadittiin talteknisten järjestelmien uusimisesta hankesuunnitelma, jssa yhteydessä järjestelmien kunt selvitettiin. Hanketta ei tteutettu, sillä tullinen käyttäjä (Talpa) muutti tisiin tilihin. - Kiinteistö Oy Haapaniemenkatu 7-9 A, Jäähdytysjärjestelmän, vesi- ja viemärijärjestelmän, valaistusjärjestelmän sekä sähkö- ja atk-verkn peruskrjaus, HKR- Rakennuttaja 12.6.2009. Palvelualjen ppilaitksen hankesuunnittelun kuluessa n rakennuksesta tehty seuraavat selvitykset: - Rakennetekninen kunttutkimus, Raksystems 11.2.2011 - Haitta-ainekartitus, ASB Cnsult Oy Ab 13.10.2010 - Liikennemelun mittaus sisätilissa, Helimäki Akustikt 10.3.2011 - Sisäilmalsuhteiden simulinti (lämpötilat), Prjectus Team Oy 29.3.2011 5.6 Rakennuksen muut krjaukset Rakennuksessa n aiemmin tehty timinnan edellyttämiä tilamuutksia ja mm. sähköasennusten ja ilmanvaihdn parannuksia taluspalvelukeskuksen tarpeisiin vunna 2005. Rakennuksessa n tteutettu laaja perusparannus ulkseinissä. Julkisivujen verhukset lämmöneristeineen sekä ikkunat uusittiin. Krjauksen syynä livat julkisivurakenteissa esiintyneet ksteusvaurit. Hanke valmistui vunna 2005. Kiinteistöyhtiö n 2000-luvulla krjannut kellarikerrksessa ilmenneet, kansilaatan vutamisesta aiheutuneet vesivaurit. Rakennuksessa n tapahtunut jitakin vesivahinkja erityisesti alemmassa kellarikerrksessa sadevesiviemärien tulvimisen vuksi. Näiden jäljiltä tilat n kuivatettu ja vaurit krjattu. Rakennuksen ylempään kellarikerrkseen K1 n rakennettu tilat kaupunginarkistn väliarkisttimintaa varten, missä yhteydessä tun kellarikerrksen taltekniset asennukset n uusittu palvelemaan uutta käyttöä. Kerrksessa n erillinen ivknehune, jka palvelee tuta kellarikerrsta. 5.7 Kunnallistekniikka Rakennus n liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkstn ja Helsingin Energian kauklämpöverkkn sekä sähkön jakeluverkkn. Hankkeen yhteydessä viemäriliittymät uusitaan ja rakennus liitetään kaukjäähdytysverkkn. Sähkön jakeluliittymä jää ennalleen. 5.8 Liikenne, pysäköinti ja hult Pääsisäänkäynti rakennukseen n kansitaslta, jka sijittuu 1. kerrkseen. Hultaj tapahtuu alemman kellarin K2 taslta, Haapaniemenkadun pulelta. Alemman kellarin taslla n autpaikituskansi, jnka kautta n ajreitti rakennuksen kellarissa sijaitsevaan lastaustilaan ja jätehuneeseen. 6

Oppilaitksen käyttöön varataan 30 autpaikkaa paikitustaslta. 6. LAAJUUS JA TILAOHJELMA 6.1 Hankkeen laajuus Hanke käsittää Meritaln 1.-7. kerrsten tilat sekä tilja ylemmässä kellarikerrksessa K1, alemmassa kellarikerrksessa K2 sekä katttasn IV-knehuneen kknaisuudessaan. Perusparannettava alue n yhteensä 11 241 htm², 12 819 brm². 6.2 Hunetilahjelma Tavitteellinen hunetilahjelma n esitetty timinnallisessa tarveselvityksessä. Oppilaitksen tilantarve n yhteensä 9 500 hym², 12 000 htm². Hankesuunnitelman mukainen laajuus n 9 240 hym², 11 241 htm². Tavitteellinen hunetilahjelma ja vertailu viitesuunnitelmaan n liitteenä 5. 7. LAATUTASO 7.1 Timinnallinen laatutas Suunnittelun lähtökhtina vat Opetushallituksen ja Helsingin kaupungin asettamat fyysistä, psyykkistä ja ssiaalista hyvinvintia tukevan kulurakennuksen laatukriteerit. Opetustilissa tulee lla esteetön kulku- ja näköyhteys, riittävä lunnnval, äänenvaimennus, riittävä ääneneristys muihin tilihin nähden ja petuksen tukivälineet ergnmisesti ikein asennettu ja sijitettu. Eri tilissa tulee ttaa humin myös tarvittava ja riittävä vedeneristys ja viemäröinti sekä riittävä ammattialan edellyttämä valaistus. Tiljen välillä tulee lla näkyvyys yhteisessä käytössä leviin tilihin työturvallisuuden vuksi. Eri kulutusaljen timinnalliset vaatimukset pikkeavat mnilta sin lennaisesti tisistaan. Nämä vaatimukset tulee ttaa humin sijitettaessa timintja rakennukseen. Hankkeen timinnalliset tavitteet n esitetty tarveselvityksessä. Timinnallinen tarveselvitys n liitteenä 1. 7.2 Tekninen laatutas 7.2.1 Rakenteet ja pinnat Rakennus n timisttal, jnka kerrkset kstuvat pääsin avknttritilasta ja siihen liittyvistä pienistä työhuneista. Kellarikerrksissa n varast- ja arkisttilaa sekä taltekniikan tilja. Ilmanvaihtknehune n ylimmässä kerrksessa (8. kerrs). Kerrksiin 1-6 rakennetaan petustilja, mikä edellyttää nykyisen tilajan mukaisten 7

kevyiden väliseinien, alakattjen ja lattiapinnitteiden purkamista. Oppilaitksen rukala ja keittiö sijitetaan 1. kerrkseen. Hallinnn tilat sijitetaan 7. kerrkseen, jssa vidaan nykyistä tilajaka hyödyntää. Kellarikerrksiin rakennetaan teknisiä tilja ja tinen harjitusyrityksistä. Viitesuunnitelmat vat liitteenä 4. Khteessa n suritettu haitta-ainekartitus, jnka tulkset tetaan humin tilja rakennettaessa. Osa nykyisistä lattiapinnitteista sisältää asbestia. Asbestia n myös sassa purettavia putkieristeitä. Rakennetekninen kunttutkimus sitti, että rakennuksessa n ksteusngelmien syntymisen kannalta riskipaikkja. Näitä n erityisesti kellarikerrksissa alaphjassa ja kansilaatan alapulisissa tilissa. Kunttutkimuksen timenpidesusitukset tetaan humin suunnittelussa ja rakentamisessa. Runkrakenteet Rakennuksen kantavan rungn mudstaa betnirakenteinen pilari-laattajärjestelmä, jhn liittyy kantavia betniseiniä prrashuneiden ja hissien ympärillä. Väliphjat vat paikalla valettuja kuppilaattja ja yläphjat paikalla valettuja ntellaattja. Rakennuksen käyttötarkituksen muuts aiheuttaa rungn pallukkavaatimuksen nusun. Hankkeen tteuttaminen edellyttää rungn palsujausta, jka n laskettu mukaan hankehintaan. Ulkseinät ja ikkunat Rakennuksen ei-kantavat ulkseinärakenteet ikkunineen n uusittu vunna 2005. Julkisivupinnan mudstaa alumiinipeltikasetti. Hanke ei sisällä julkisivurakenteiden salta suuria muutksia. Ilmanvaihdn uusiminen edellyttää kuitenkin ilmantt- ja pistreittien rakentamisen, mikä tu jitakin muutksia julkisivuun. Väliseinät Uudet väliseinät rakennetaan pääsin levyrakenteisina, ksteissa tilissa ja teknisissä tilissa muurattuina seininä. Seinät tasitetaan ja maalataan, ksteissa tilissa vesieristetään ja laatitetaan. Lukkien ja käytävien väliset seinät tteutetaan pääsin alumiinilasiseininä. Väliphjat ja lattiapinnat Väliphjia auktetaan taltekniikan läpivientien edellyttämässä laajuudessa. Lattiapinnitteina käytetään pääsassa tilja muvimatta. Keittiön ja iv-knehuneiden lattiapinnite n epksihiertmassaa, liikuntasalin lattia puurakenteinen justlattia. Spa-tilissa vesieristetyt lattiat pinnitetaan keraamisilla laatilla. Alakatt Alakatt rakennetaan petustilissa ympäriverhilluista mineraalivillalevyistä, prrashuneissa metallisäleistä, wc- ja suihkutilissa maalatusta kipsilevystä. Keittiössä käytetään hygienia-alakattlevyjä. Alakattja käytetään äänenvaimennuksen rakentamiseen. Yläphjat Vesikattrakenteet uusitaan ja siinä yhteydessä yläphjien lämmöneristystä parannetaan. 8

7.2.2 LVIA-tekniset järjestelmät Rakennuksen LVIA-tekniset järjestelmät vat pääsin alkuperäisiä. Ne vat käyttöikänsä päässä ja ne puretaan hankkeen tteutuksen yhteydessä. Ainastaan lämmitysverkst sisältää säilytettäviä sia. Rakennuksen sisäilmastn ngelmana vat lleet suuret lämpötilavaihtelut säiden ja auringnpaahteen vaikutuksesta. Näitä pyritään hallitsemaan sekä lämmitysjärjestelmän säädöllä että varustamalla ilmanvaihtjärjestelmä jäähdytysmahdllisuudella. Lämmitysjärjestelmä Rakennus n liitetty Helsingin Energian kauklämpöverkkn. Lämmönjakhunetta alakellarissa laajennetaan ja sen yhteyteen rakennetaan myös kaukkylmälaitteet putkituksineen. Lämmönjakhuneeseen asennetaan mat siirtimet patteri-, lattialämmitys-, ilmastinti- ja käyttövesiverkstlle. Lämmitysverkst jaetaan julkisivukhtaisesti säätöryhmiin siten, että etelä-länsi ja phjinen-itä vat mana ryhmänään. Nykyiset lämmityspatterit ja näitä palveleva verkst säilytetään pääsin, sa pattereista n uusittu vunna 2005. Verkst varustetaan uusilla linjasäätöventtiileillä ja patterit termstaattiventtiileillä. Patterit huuhdellaan ja maalataan. Vesi- ja viemärijärjestelmät Rakennus n liitetty HSY:n vesi- ja viemäriverkstn. Tnttivesijhdn ja päävesimittarin uusimiseen n hankkeessa varauduttu. Rakennuksen vesijhtverkst vesikalusteineen uusitaan hankealueella. Rakennuksen uusi timinta ja lisääntyvät viemärivirtaamat humin ttaen n perusteltua uusia hankkeen yhteydessä myös phjaviemäristö. Alemman kellarin salta viemärit n varustettava pumppaamlla. Keittiön viemäri varustetaan rasvanerttimella. Kattsadevesijärjestelmä tteutetaan sisäpulisilla viemäreillä, jtka lämpöeristetään. Ilmastintijärjestelmät Rakennuksen ilmanvaiht uusitaan vunna 2011 peruskrjattua K1-kellarikerrsta lukuun ttamatta kknaisuudessaan. Tavitetasna n sisäilmalukka S2 ja ilmanvaihtjärjestelmän puhtauslukka P2. Ilmanvaihtkneet sijitetaan kattkerrksen ilmanvaihtknehuneeseen sekä kellarikerrksen K1 uuteen iv-knehuneeseen. Ilmanvaihtjärjestelmä ryhmitellään kerrskhtaisesti. Keittiön ilmanvaiht tteutetaan malla lämmön talteentlla varustetulla ilmanvaihtkjeella. Ssiaali- ja wctilille suunnitellaan ma lämmön talteentlla varustettu tulilmakje. Ilmanvaihtjärjestelmän säätö perustuu läsnäl-hjaukseen ja tarpeenmukaisuuteen (hiilidiksidi ja lämpötila) petus- ja ryhmätilissa. Ilmanvaihtkjeisiin liitetään yötuuletus, jlla vähennetään kaukkylmän tarvetta. Kylmätekniset järjestelmät Tarvittava jäähdytysenergia tutetaan Helsingin Energialta stettavalla kaukkylmällä sekä kellarin K2 kaukkylmähuneeseen sijitettavalla lämmönsiirtimellä. Yleisilmanvaihtjärjestelmään kytketään perusjäähdytys. Sen lisäksi käytetään jäähdytyspalkkeja suurimman kurmituksen tilissa. Tiljen lämpökäyttäytyminen ja jäähdytystarpeet n alustavasti määritelty lsuhdesimulintien avulla. Paineilmajärjestelmä Rakennukseen rakennetaan keskitetty paineilmajärjestelmä. Kmpressri sijitetaan kellarin K2 teknisten tiljen yhteyteen. Paineilmaa tarvitaan useisiin petuksen edellyttämiin kneisiin, mm. mpelukneisiin. 9

Autmaatijärjestelmät Rakennusautmaatijärjestelmä uusitaan kknaisuudessaan sana kk talteknisten järjestelmien uusimista. Järjestelmään liitetään seuraavat laitteistt ja timinnt: - lämpö-, vesi- ja ilmastintilaitteet - jäähdytys- ja kylmälaitteet - palilmituslaitteet, mttritimiset palpellit - valaistushjaukset - vet - hissit - energian- ja vedenkulutusmittaukset 7.2.3 Valaistus-, sähkö- ja viestintäjärjestelmät Rakennus n liitetty Helsingin Energian sähkönjakeluverkkn, liittymä säilyy ennallaan. Rakennuksen sähköasennukset vat pääasiassa alkuperäisiä ja käyttöikänsä päässä. Rakennuksen pääkeskus, nusukeskukset ja jakkeskukset uusitaan hankkeen tteutuksen yhteydessä. Valaistus ja pistrasiajakelu jhdtuksineen uusitaan lukuun ttamatta vunna 2011 peruskrjattua kellarikerrsta. Keskukset Rakennuksen kellarikerrksessa sijaitsevat nykyiset muuntam-, pääkeskus-, ja teletilat, jita tullaan edelleen käyttämään sähköteknisinä tilina. Lisäksi kerrksiin varataan uusia jakkeskuksia ja teletilja palvelemaan kerrskhtaista jakelua. Valaistus Rakennuksen valaistusjärjestelmä uusitaan. Työskentelytilissa valaistusratkaisut ja valaisimet tteutetaan näyttöpäätetyöskentelyyn sveltuvina. Käytävä- ja aulatilat tteutetaan listeputkivalaisimin tai pienlisteputkivalaisimin. Eri tiljen valaistuksia hjataan jk manuaalisesti tai läsnälanturilla hunekhtaisesti sekä sin rakennusautmaatin avulla. Rukalan yhteydessä levaan näyttämötilaan hankitaan näyttämövalaistusjärjestelmä. Rakennuksen sisäänkäyntien lippjen valaisimet uusitaan ja julkisivuun varataan liitäntäpaikat kulun mains- ja pastevalaistusta varten. Viestintä- ja tietverkkjärjestelmät Rakennuksen antennijärjestelmä uusitaan. Äänentist- ja kuulutusjärjestelmä uusitaan. ATK- ja puhelintimintja varten hankitaan yleiskaapelintiverkk. Rakennukseen tulee Elisan verksta kiinteä puhelinkaapeli, jka jää käyttöön. Lisäksi rakennus liitetään Helsinki-verkkn. Lukka-, neuvttelu- ja auditritilja varten hankitaan tilakhtaiset AV- ja TVT-järjestelmät, jiden kiinteät asennukset jhdtuksineen kuuluvat hankkeeseen. Laitteet vat käyttäjähankinta. Ylimmän kerrksen auditrin asennetaan uusi esitystekninen varustus. Lisäksi useisiin petus- ja työskentelytilihin hankitaan mat erilliset äänentistjärjestelmät. Rukailutilan esitysnäyttämö ja auditri varustetaan induktisilmukalla. Kerrsten aulatilihin asennetaan infrmaatinäytöt. Turvajärjestelmät Rakennus n varustettu sähkölukitusjärjestelmällä, jka tässä hankkeessa uusitaan kk rakennusta kattavana kknaisuutena. Rakennus varustetaan kulunvalvnta- ja kameravalvntajärjestelmillä. Turva- ja pistumismerkkivalaistus uusitaan hankkeen yhteydessä. Rakennuksessa n riksilmitinjärjestelmä, jnka keskusyksikkö n uusittu. Tilailmaisimet ja vikskettimet sekä pääsisäänkäynnin käyttölaite uusitaan tämän hankkeen yhteydessä. 10

Palntrjunta- ja savunpistjärjestelmät Rakennuksessa n autmaattinen palilmitinjärjestelmä, jnka keskus n asennettu vunna 2011. Kerrksissa levat ilmaisimet, palpainikkeet ja palkellt uusitaan ja liitetään sitteelliseen keskukseen. Rakennuksen kellarikerrsten savunpistjärjestelmän hjauspaneeli ja palkunnan varavimakneen liitäntäpistrasia siirretään kellarin K2 sisäänkäynnin yhteyteen. Muita rakennuksen kerrksia palvelevan savunpistjärjestelmän hjauspaneeli sijitetaan samaan paikkaan kellarikerrkseen. 7.3 Palturvallisuus Hankkeen suunnittelun yhteydessä n laadittu paltekninen suunnitelma, jka n hyväksytetty pelastuslaitksella. Suunnitelman vaatimukset tetaan humin tiljen varustusta suunniteltaessa. Kaikki kerrkset vat erillisiä pal-sastja. Alkusammutuskalustna tulevat lemaan sekä jauhesammuttimet että pikapalpstit. Keittiö varustetaan lisäksi sammutuspeitteellä. Savunpistsuunnitelman mukaisesti kneellinen savunpist kanavidaan jka kerrksesta kahdelle vesikatlla sijaitsevalle savunpistpuhaltimelle. Kellareihin rakennetaan sekä painvimainen että kneellinen savunpist. Alemman kellarin K2 kneellisessa savunpistssa käytetään laitteista, jka n asennettu kellarin K1 peruskrjauksen yhteydessä. Pistumisteinä timivat prraskäytävät ylipaineistetaan. Rakennuksen paltekniset minaisuudet pikkeavat yli 8-kerrksiselle ppilaitsrakennukselle asetettavista vaatimuksista. Teknillinen neuvttelukunta n 31.3.2011 antamassaan lausunnssa tdennut, että rakennuksen uusi käyttötarkitus n vaativampi kuin entinen. Lähtökhtana tulee tällöin lla nykyisten määräysten vaatimusten täyttyminen. Rungn pallukkaan ei siten vida hakea pikkeamispäätöstä, vaan hankkeen tteuttaminen edellyttää rungn palsujausta. 7.4 Väestönsuja Rakennuksessa ei le väestönsujaa. Nykyinen Meritaln väestönsujatarve n sitettu Merihaan väestönsujaan, jssa Meritaln suudeksi n laskettu 2% rakennuksen kknaisalasta ( 222 m²). Henkilöluvun mukaan laskettuna käyttötarkituksen muutksen jälkeen väestönsujatarve lisi humattavasti suurempi. Väestönsujavaatimus n hankkeen suunnittelun yhteydessä selvitetty Pelastuslaitksen edustajan kanssa. Merihaka n kaupunginsa, jssa n paljn väestönsujatilaa. Pelastuslaits ei näe väestönsujan lisätarvetta rakennuksen käyttötarkituksen muutksen yhteydessä. Muisti keskustelusta pelastuslaitksen kanssa n liitteenä 7. 7.5 Energiansäästönäkökulma hankkeessa Hankkeen suunnittelussa ja tteutuksessa nudatetaan mahdllisuuksien mukaan Helsingin kaupungin palvelurakennusten matalaenergiarakentamishjetta. Rakennuksen lämmöneristystä parannetaan yläphjarakenteiden salta. Ulkseinärakenteisiin tai ikkunihin ei tehdä muutksia. Energiansäästöä tavitellaan ensi sijassa ilmanvaihtjärjestelmien, valaistuksen ja muiden sähköteknisten järjestelmien suunnittelussa. 11

7.6 Esteettömyys Rakennuksen pääsisäänkäynti n 1. kerrksesta kansitaslta, jnne n esteetön kulkuyhteys. Rakennuksessa n kaksi hissiä, jiden välityksellä n pääsy kaikkiin kerrksiin. Hankkeen yhteydessä rakennetaan jkaiseen kerrkseen yksi inva-wc. 7.7 Piha-alueet Rakennuksen yhteydessä ei le varsinaista piha-aluetta. Pääsisäänkäynnin lisäksi rakennuksen kellarikerrksen taslla n kaksi pistumistiekäytössä levaa vea. Hultliikenne käyttää kansitasn alapulista ajreittiä. 8. AIKATAULU Hanke n suunniteltu alitettavaksi maaliskuussa 2013. Vaatetusalan petuksen tilat sekä yhteiskäyttötilat n tavitteena saada käyttöön kesäkuussa 2014 ja kk hanke valmistuvaksi marraskuussa 2014. Hankeaikataulu n liitteenä 8. 9. RAKENTAMISKUSTANNUKSET HKR-Rakennuttajan laatiman kustannusarvin mukaan hankkeen rakentamiskustannukset kustannustasssa 4/2011 RI = 102,9; THI = 154,3 vat arvnlisäverttmana 24 140 000 (1 883 /brm²) eli arvnlisäverllisena 29 647 000 (2 313 /brm²). Kustannusarvi n liitteenä 9. 10. HANKKEEN RAHOITUS Hanke n talnrakennushankkeiden rakentamishjelmaan vusiksi 2011-15 liittyvässä, vusina 2011-13 tteutettavien vukra- ja sakekhteiden luettelssa. Hankkeelle ei le määrärahavarausta. Hankkeen rahitus selvitetään erikseen. 11. KÄYTTÖTALOUS 11.1 Vukrakustannukset Tilat mistaa Kiinteistö Oy Haapaniemenkatu 7-9, jnka pääsakas n Helsingin kaupunki. Tilakeskus vukraa petusvirastlle rakennuksesta 11 241 htm². Tiljen vukra n 220 436 /kk, (19,61 /m²/kk, jsta päämavukra 14,61 /m²/kk ja ylläpitvukra 5,00 /m²/kk ). Tuttvaade n 3% ja pistaika 30 vutta. Vusivukra n yhteensä 2 645 232. 12

11.2 Muut käyttökustannukset Timinnan käynnistämiskustannukset vat 6 100 000. Timintakustannusten lisäys n 1 230 000 vudessa. 12. TOTEUTUS- JA YLLÄPITOVASTUUT Hankkeen tteutusvastuu n kiinteistövirastn tilakeskuksella, jka timii hankkeen rakennuttajana. Rakennuksen ylläpitvastuu n Kiinteistö Oy Haapaniemenkatu 7-9:llä. Hullsta vastaa Helsingin Merihaka Oy. 13. TYÖMAAJÄRJESTELYT JA TYÖTURVALLISUUS Tämä hanke käsittää rakennuksen kerrkset 1-7 sekä tilja ylemmässä kellarikerrksessa K1, alemmassa kellarikerrksessa K2 sekä IV-knehuneen katttaslla. Kerrkset 1-7 vat työmaan käynnistyessä tyhjinä. Kellarikerrksessa K2 n vukralaisena vervirastn arkist. Kellarikerrksessa K1 n vukralaisena kaupunginarkistn väliarkist. Työmaa-alue eristetään arkistjen käytössä levista tilista. Työmaaliikenne järjestetään pääasiassa käyttäen maa sisäänkäyntiä alemman kellarikerrksen taslta. Töiden tteutus suunnitellaan mahdllisuuksien mukaan niin, että arkisttiljen timintaan ei tule häiriötä. Rakennettaessa keittiötilja judutaan kuitenkin asentamaan viemärireittejä väliarkistn käytössä levien työhunetiljen kautta. Rakennuksessa n tehty haitta-ainekartitus, jnka tulkset tetaan humin purkutöitä suritettaessa. 13

HANKESUUNNITELMAN LIITTEET 1. Timinnallinen tarveselvitys, petusvirast 30.12.2010, tark. 8.8.2011 2. Hankesuunnittelutyöryhmä 3. Ote asemakaavasta 4. Viitesuunnitelmat 30.3.2011 5. Tavitteellinen hunetilahjelma ja vertailu viitesuunnitelmaan 30.3.2011 6. Teknillisen neuvttelukunnan lausunt 31.3.2011 7. Muisti keskustelusta pelastuslaitksen kanssa 17.3.2011 8. Hankeaikataulu 9. Kustannusarvi TEKNISET ASIAKIRJAT 1. Rakennustapaselstus, lunnkset, hunekrtit, purkukuvat 30.3.2011 2. Rakennetyypit 30.3.2011 3. LVI-rakennustapaselstus, lvi-suunnitelmat 30.3.2011 4. Sähkötekniikan rakennustapaselstus, sähkösuunnitelmat 30.3.2011 5. Paltekninen suunnitelma 30.3.2011 6. Hankesuunnitteluvaiheen akustiikkaselstus 30.3.2011 7. Kmpnenttikeittiön laiteluettel 10.3.2011 8. Rakenteiden palnkestävyyden lisääminen, suunnitelma 18.5.2011 9. Meritaln kantavien rakenteiden lisätarkastelu, palknsultin lausunt 23.5.2011 10. Liikennemelun mittaus sisätilissa 10.3.2011 11. Sisäilmalsuhteiden simulinti (lämpötilat) 29.3.2011 12. Rakennetekninen kunttutkimus 11.2.2011 13. Haitta-ainekartitus 13.10.2010 14

15

Hankesuunnitelman LIITE 1 HELSINGIN KAUPUNKI Opetusvirast 30.12.2010, *) tark. 8.8.2011 Ammattipetuksen lisätilat Merital TOIMINNALLINEN TARVESELVITYS Helsingin palvelualjen ppilaits. Tekstiili- ja vaatetusala sekä kauneudenhitalat.

TOIMINNALLINEN TARVESELVITYS Hankesuunnitelman liite 1 Ammattipetuksen lisätilat Merital Helsingin palvelualjen ppilaits, vaatetus- ja tekstiiliala sekä kauneudenhitalat YHTEENVETO JA PÄÄTÖSEHDOTUS Tunnistetiedt: Hankkeen nimi: Ammattipetuksen lisätilat Merital Sijainti: Helsingin kaupungin Sörnäisten kaupunginsan (10) krtteli 398 ja tntti 1. Osite: Haapaniemenkatu 7-9, 00530 Helsinki Laajuustiedt, sijittuvat timinnt, kustannukset, ajitus: Timinnt: Ammattippilaits, tekstiili- ja vaatetusala sekä kauneudenhitalat, piskelijita 684 Tavitehjelman mukainen laajuus: hym 2 htm 2 9 500 12 000 Muutstyökustannukset: Selvitetään hankesuunnitelman yhteydessä Timinnan käynnistämiskustannukset: Selvitetään hankesuunnitelman yhteydessä Käyttö- ja ylläpitkustannukset: Selvitetään hankesuunnitelman yhteydessä Taviteaikataulu: Hanke tteutetaan vusina 2012 2013. Tarvepäätösesitys: Tarveselvitystyöryhmä ehdttaa, että kiinteistö peruskrjataan tarvittavilta siltaan Helsingin palvelualjen ppilaitksen käyttöön siten, että tilat vat käytettävissä vuden 2013 lppuun mennessä. Allekirjitukset: Kaisa Nuikkinen, petusvirast Anne Salli-Sumalainen, petusvirast Merja Niukkanen, Helpa Sari Lehtnen, Helpa 2

TOIMINNALLINEN TARVESELVITYS Hankesuunnitelman liite 1 Ammattipetuksen lisätilat Merital Helsingin palvelualjen ppilaits, vaatetus- ja tekstiiliala sekä kauneudenhitalat Sisältö 1 JOHDANTO... 5 1.1 Hankkeen nimi ja sisältö... 5 1.3 Päätökset ja esitykset... 5 1.4 Työryhmä... 5 2 LÄHTÖTIEDOT... 6 2.1 Opiskelijaennusteet... 6 2.2 Nykyiset tilat ja piskelualat... 6 2.3 Lisätilan tarve... 6 3 OPPILAITOKSEN TOIMINTA... 6 3.1 Yleistä ppilaitksen timinnasta... 6 3.2 Lisätilihin sijittuvat timinnat... 7 3.2.1 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkint: Vaatetusalan kulutushjelma... 7 3.2.2 Hiusalan perustutkint, parturi-kampaaja... 9 3.2.3 Kauneudenhitalan perustutkint: Ksmetlgin kulutushjelma, ksmetlgi, kauneudenhidn- ja tuteneuvnnan kulutushjelma, ksmetiikkaneuvja... 9 4 HENKILÖKUNTASUUNNITELMA... 9 5 TOIMINNALLISIA TAVOITTEITA... 10 5.1 Sijainti... 10 5.2 Tilankäyttö... 11 5.3 Timinnan ja tiljen välinen yhteys... 11 6 TILAOHJELMA JA SUUNNITTELUOHJEET... 12 7 TILARATKAISUT JA SIJOITTUMINEN MERITALOON... 14 7.1 Merital... 14 7.2 Timintjen sijittuminen tilihin... 15 8 HANKKEEN LAATUTASO... 15 8.1 Määritysperusteet... 15 8.2 Opetustimintaan liittyvät tekniset varusteet ja laitteet... 15 8.3 Jatksuunnitteluhjeet... 16 9.2 Timinnan käynnistämiskustannukset ja vutuiset timintakustannukset... 17 3

TOIMINNALLINEN TARVESELVITYS Hankesuunnitelman liite 1 Ammattipetuksen lisätilat Merital Helsingin palvelualjen ppilaits, vaatetus- ja tekstiiliala sekä kauneudenhitalat LIITTEET Liite 1 Helsingin palvelualjen ppilaitksen piskelijamääräennuste, saatu 22.9.2010 Liite 2 Opintjen rakenne ja petustiljen tarve Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Tavitteellinen hunetilahjelma Tekstiili- ja vaatetusaljen kulutushjelmien työnpetustiljen perusvaatimukset Kauneudenhitaljen kulutushjelmien työnpetustiljen perusvaatimukset Tekstiili- ja vaatetusaljen kneet ja laitteet Viitesuunnitelmat 4

TOIMINNALLINEN TARVESELVITYS Hankesuunnitelman liite 1 Ammattipetuksen lisätilat Merital Helsingin palvelualjen ppilaits, vaatetus- ja tekstiiliala sekä kauneudenhitalat 1 JOHDANTO 1.1 Hankkeen nimi ja sisältö Tämä tarveselvitys käsittelee Helsingin palvelualjen ppilaitksen tekstiili- ja vaatetusalan ja kauneudenhitaljen lisätilan tarvetta. Samalla selvitetään sitteessa Haapaniemenkatu 7-9 sijaitsevan Merital- nimisen kiinteistön sveltuvuutta Helpan lisätiliksi. 1.2 Hankkeen tarpeellisuus ja kiireellisyys Hanke n tarpeellinen, kska nykyisten kulutusyksiköiden tilat eivät riitä lisääntyvän piskelijamäärän tarpeisiin. Lisäksi Rihuvuren kulutusyksikön tilat vaativat kiireellistä perusparannusta. On tarkituksenmukaista, että vaatetusalan kulutus siirtyy perusparannuksen alkaessa muualle, jtta perusparannus vidaan tehdä ilman ammattiaineiden väistötilja. Perusparannus vi alkaa vasta, kun vaatetussastlla n käytettävissään uudet tilat. Perusparannus n tarkitus alittaa vunna 2012. 1.3 Päätökset ja esitykset Opetuslautakunta n kkuksessaan 15.12.2009 hyväksynyt Helsingin palvelualjen ppilaitksen esiselvityksen tulevien rakennushankkeiden laajuuden ja sisällön määrittämiseksi (1.12.2009). Vunna 2009 hyväksytyssä investintihjelmassa ei le varauduttu hankkeeseen. 1.4 Työryhmä Tarveselvityksen tekemiseen vat sallistuneet - Kaisa Nuikkinen, jhtava arkkitehti, petusvirast, pj. - Anne Salli-Sumalainen, prjektiarkkitehti, petusvirast - Merja Niukkanen, apulaisrehtri, Helsingin palvelualjen ppilaits / Greta Kauria, kauneudenhitaljen ammattipettaja, Helsingin palvelualjen ppilaits - Sari Lehtnen, vaatetusalan kulutusalavastaava, Helsingin palvelualjen ppilaits Lisäksi työhön vat asiantuntijina sallistuneet - Anneli Nurmi, prjektiarkkitehti, KV/ tilakeskus - Jarm Hnkanen, diplmi-insinööri, Pntek Oy Työn kuluessa n kuultu seuraavia henkilöitä: - Liisa Phjlainen, linjanjhtaja, nuris- ja aikuiskulutuslinja, petusvirast - Tuula Lapila, rehtri, Helsingin palvelualjen ppilaits - Christina Pelli, kulutusalavastaava, Helsingin palvelualjen ppilaits - Raija Pankalut, taluspäällikkö, Helsingin palvelualjen ppilaits Arkkitehtitimist HMT Arkkitehdit Oy / Barbr Hlmberg n laatinut viitesuunnitelmat 5

TOIMINNALLINEN TARVESELVITYS Hankesuunnitelman liite 1 Ammattipetuksen lisätilat Merital Helsingin palvelualjen ppilaits, vaatetus- ja tekstiiliala sekä kauneudenhitalat 2 LÄHTÖTIEDOT Selvityksen laadinnassa n käytetty lähtötietaineistna: - Helsingin palvelualjen ppilaits; esiselvitys tulevien rakennushankkeiden laajuuden ja sisällön määrittämiseksi 1.12.2009 - Helsingin palvelualjen ppilaitksen piskelijaennuste saatu 22.09.2010 (LIITE 1). - Rihuvuren ja Savnkadun kulutusyksiköiden tiljen kapasiteettitiedt 2.1 Opiskelijaennusteet Palvelualjen ppilaitksen yhteenlaskettu piskelijamäärän lisäys paintettuna keskiarvna ilmitettuna vusina 2010-2018*) n 291 piskelijaa. Vaatetusalalla lisäys n 12 ja kauneudenhitalilla 23 piskelijaa. Ennusteiden piskelijamäärät vat PKA-lukuja eli paintettuja keskiarvja, sillä piskelijamäärä vaihtelee lukuvuden mittaan llen suurimmillaan lukuvuden alussa. Iltapiskelijiden määräksi n kauneudenhitalilla letettu 18 % nykyisen tteuman phjalta. Tekstiili- ja vaatetusalalla arviidaan levan 5 % iltapiskelijita. 2.2 Nykyiset tilat ja piskelualat Rihuvuren kulutusyksikkö timii sitteessa Prinsessantie 2. Kapasiteetti n tällä hetkellä 942 piskelijapaikkaa. Rihuvuressa piskellaan matkailu-, ravintla-, htelli-, catering-, vaatetus- ja elintarvikealja. Rakennuksen perusparannus alkaa vunna 2012. Prinsessantieltä siirretään tekstiili- ja vaatetusala lisätilihin, jtta perusparannus vidaan tteuttaa. Perusparannuksen jälkeen tilat täyttyvät mm. htelli-, ravintla- ja catering-alan kulutuksella. Kauneudenhitaljen kulutusyksikkö timii sitteessa Savnkatu 4. Kapasiteetti n 463 piskelijapaikkaa. Savnkadulla piskellaan hius- ja kauneudenhitalja. Nykyisissä tilissa n 115 ppilaspaikan laskennallinen vaje. 2.3 Lisätilan tarve Lisätilan tarve syntyy tekstiili- ja vaatetusalan kulutuksen siirrsta, piskelijamäärän kasvusta ja erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden tilantarpeen huminttamisesta. Erityistä tukea tarvitsevia piskelijita arvellaan levan 5 % (47 piskelijaa). Tekstiili-ja vaatetusalalle tarvitaan 374 piskelijapaikkaa ja kauneudenhitalille 310 piskelijapaikkaa. 3 OPPILAITOKSEN TOIMINTA 3.1 Yleistä ppilaitksen timinnasta Oppilaitksen www-sivujen mukaan Helpan kulutustarjnnassa n ammatillisia perustutkintja, ammatti- ja erikisammattitutkintja sekä ammatillista täydennyskulutusta ja yrityksille erikseen räätälöityjä kulutuksia. Nurten ammatillisiin perustutkintihin jhtava klmivutinen kulutus järjestetään päiväpetuksena. Kaikissa pinnissa krstuvat palveluhenkisyys, yritteliäisyys ja käytännön te- 6

TOIMINNALLINEN TARVESELVITYS Hankesuunnitelman liite 1 Ammattipetuksen lisätilat Merital Helsingin palvelualjen ppilaits, vaatetus- ja tekstiiliala sekä kauneudenhitalat keminen. Kaikkiin tutkintihin sisältyy lisäksi työssä ppimisen jaksja alan työpaikilla. Luki-yhteistyön avulla piskelija vi surittaa ammatillisen tutkinnn lisäksi myös lukipinnt ja ylippilastutkinnn. Oppilaitksessa järjestetään myös aikuisille tarkitettua pidempikestista perus-, ammatti- ja erikisammattitutkintn valmistavaa kulutusta sekä näiden tutkintjen näyttötilaisuuksia. Oppilaitksella n myös pitkät perinteet ppispimuskuluttajana. Tätä petusta järjestetään sekä päivä- että iltapetuksena. Tilauksesta järjestetään lisäksi erilaisia jatkkulutuskursseja. Timivat työelämäsuhteet ja laaja työelämän tukiverkst antavat piskelijille*) tilaisuuden tutustua mnenlaisiin työympäristöihin j piskeluaikana. Oppilaits tekee paljn yhteistyötä lähialueen muiden ammatillisten ppilaitsten ja yleissivistävien ppilaitsten kanssa. Vanhempaintimikunta Helppareiden timinnan tavitteena n kdin ja ppilaitksen yhteistyön parantaminen. Helpan Kauneudenhitalan kulutusyksikössä (Savnkatu 4) n tarjlla myös ulkpulisille parturi-kampaam- ja ksmetlgipalveluja. Samja palveluja tullaan tarjamaan myös uusissa tilissa. Rihuvuren kulutusyksikössä (Prinsessantie 2) timiva vaatemyymälä Kasmir siirtyy uusiin tilihin. Opetettavien ryhmien kk n vaatetusalalla 18 piskelijaa ja hius- ja kauneudenhitalilla 16 piskelijaa. Erityistä tukea tarvitsevat piskelijat n tekstiili- ja vaatetusalalla sekä kauneudenhitalalla integritu petusryhmiin. Hiusalalla n pienryhmäpetusta ja integritua petusta. Pienissä ryhmissä petettavat piskelijat, 4 ryhmää, sijitetaan Savnkadulle. Uusiin tilihin n suunniteltu yhtä ammattistarttiryhmää hiuspulelle. 3.2 Lisätilihin sijittuvat timinnat 3.2.1 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkint: Vaatetusalan kulutushjelma Vaatetusalan tellisuuden vähentyessä sekä alan työntekijöiden keski-iän nustessa kulutus n suunnattu alan laaja-alaisiin saajiin. Tulevaisuuden alan työtehtävissä vaaditaan kustannustehkasta työskentelyä sekä kykyä työskennellä vaihtelevissa tilanteissa, eri ympäristöissä yhteistyössä eri kulttuurien edustajien kanssa. Opetuksessa paintetaan - prjekteja yhteistyössä työelämän kanssa - slumutista petusta - verkk-petusta (petusaika justava ja kaikkina viikn päivinä alan lunteen mukaisesti) - mbiilipetusta - interaktiivista petusta - petustilissa petusta kk ajan, jllin piskelijat vivat tulla man aikataulunsa mukaan eri työtilihin 7

TOIMINNALLINEN TARVESELVITYS Hankesuunnitelman liite 1 Ammattipetuksen lisätilat Merital Helsingin palvelualjen ppilaits, vaatetus- ja tekstiiliala sekä kauneudenhitalat - harjitusyritystimintaa - piskelijakhtaisia ratkaisuja Mdisti suunnittelee ja valmistaa asustetutteita naisille, lapsille ja sin miehille. Kulutusta n llut vudesta 1958 ppilaitksen petustarjnnassa. Mdistikulutus n taide- ja käsityöpaintteinen, susittu sekä laaja-alaisesti työllistävä. Mdisti ammattina tulee säilymään alan muutstenkin alla pitkälle tulevaisuuteen khderyhmän sekä jatkuvan mpelutarpeen vuksi. Opiskelijat työllistyvät alan valmistus-, suunnittelu-, assistentti-, myynti- ja markkinintitehtäviin. Sisustusmpelija suunnittelee ja valmistaa sisustustekstiilejä yksityisille ja yritysasiakkaille eri tilihin. Kulutus n tettu vunna 2010 ppilaitksen petustarjntaan. Sisustusmpelun kulutus n taide- ja käsityöpaintteinen, susittu sekä tulevaisuuden työllistävimpiä suuntautumisia. Opiskelijat työllistyvät alan valmistus-, suunnittelu-, assistentti-, myynti- ja markkinintitehtäviin. Vaatetusmpelija suunnittelee ja valmistaa tutteita naisille, lapsille ja sin miehille. Kulutusta n llut vudesta 1904 (liinavaatempelija) ppilaitksen petustarjnnassa. Kulutus n susituin sekä määrällisesti työllistävin vaatetusalan perustutkinnssa. Kulutus tulee säilymään alan muutstenkin alla pitkälle tulevaisuuteen khderyhmän sekä jatkuvan mpelutarpeen vuksi. Opiskelijat työllistyvät alan valmistus-, suunnittelu-, assistentti-, myynti- ja markkinintitehtäviin. Vaatturi suunnittelee ja valmistaa tutteita miehille, lapsille ja sin naisille. Kulutusta n llut ensin vudesta 1928 Helsingin vaatturiammattikulun ja vudesta 1975 ppilaitksen petustarjnnassa. Vaatturikulutuksen tunnettavuus n lisääntynyt psitiivisesti viime vusien aikana, vaikkakin ensisijaisesti siihen hakeutuvien nurien piskelijiden määrä n pysynyt samana.. Vaattureiden ammattikunta n keski-iältään krkein yrittäjäryhmä vaatetusalalla. Vaatturi ammattina tulee säilymään alan muutstenkin alla pitkälle tulevaisuuteen khderyhmän sekä jatkuvan laadukkaan mittatilausmpelutarpeen vuksi. Opiskelijat työllistyvät laaja-alaisesti vaatetusalan eri tehtäviin; valmistus-, suunnittelu-, assistentti-, myyntija markkinintitehtävät. Vaatetusalan kulutushjelman ppilaitskhtaiset valinnaispintjen suuntautumisvaihtehdt Pukeutumisneuvja suunnittelee, valmistaa ja pastaa asiakkaita asusteiden, pukeutumisen ja käyttäytymisen salta eri tilanteisiin ja tapahtumiin. Valmistettavat tutteet vat naisille, lapsille ja miehille. Kulutusta n tteutettu valinnaisina pintina vudesta 2006 lähtien. Kulutus n muti-, taide- ja tiettekniikkapaintteinen, susittu sekä laaja-alaisesti työllistävä. Pukeutumisneuvjan kulutus tu alalle merkittävän suuntautumisvaihtehdn vaatetusalan muuttuviin työtehtäviin ktimaahan sekä kansainvälisiin työtehtäviin. Opiskelijat työllistyvät alan suunnittelu-, assistentti-, myynti- ja markkinintitehtäviin. Vaatehultaja valmistaa, hultaa ja krjaa vaatetusalan eri tutteita naisille, lapsille ja sin miehille. Helpassa n suunnitteilla vaatehultajan suuntautumispinnt. Kulutus antaa uuden ja tarpeellisen suuntautumisen alan muuttuviin työtehtäviin. Tämän päivän kiireinen asiakas pesettää, hullattaa ja silityttää arkivaatteet ja käyttötekstiilit alan ammattilaisella. Timintatapa n Eurpan taslla j vusia llut näkyvästi lisääntyvää. Opiskelijat työllistyvät alan valmistus-, hult-, assistentti-, myynti- ja markkinintitehtäviin.*) 8

TOIMINNALLINEN TARVESELVITYS Hankesuunnitelman liite 1 Ammattipetuksen lisätilat Merital Helsingin palvelualjen ppilaits, vaatetus- ja tekstiiliala sekä kauneudenhitalat 3.2.2 Hiusalan perustutkint, parturi-kampaaja Parturi-kampaaja, hiusalan ammattilainen, saa hiusten ja hiusphjan hitamisen, hiusten leikkaamisen ja partakäsittelyt, kampaukset ja ehstuksen, hiusten värjäämisen ja permanenttikäsittelyt, hiusalan yrittäjyyden ja yritystiminnan. Parturi-kampaaja palvelee asiakkaita erilaisissa vurvaikutustilanteissa asiantuntevasti sekä asiakkaiden tarpeiden ja dtusten mukaisesti. Parturi-kampaajan laadukas työ vaatii kädentaitjen lisäksi tieta ksmeettisista aineista ja tutteista, mnipulista työmenetelmien hallintaa ja alalla käytettävien laitteiden tuntemusta. Opetuksessa paintetaan työelämän timintakknaisuuksien mukaista petusta työtä tekemällä asiakaspalvelua yrittäjyyden pettamista, harjitusyritystimintaa piskelijakhtaisia ratkaisuja 3.2.3 Kauneudenhitalan perustutkint: Ksmetlgin kulutushjelma, ksmetlgi, kauneudenhidn- ja tuteneuvnnan kulutushjelma, ksmetiikkaneuvja Kauneudenhitalan ammattilainen n ihnhidn, ihnhidn hjauksen ja neuvnnan, hiernnan ja ehstuksen asiantuntija ja saaja. Hittyössään hän suunnittelee, tteuttaa, myy ja markkini asiakkaalle kasvjen, vartaln, jalkjen ja käsien hitja sekä ehstusta. Lisäksi hän hjaa ja neuv asiakasta värien käytössä, persnallisen tyylin löytämisessä, ihn ja kehn itsehidssa sekä ihnhittutteiden valinnassa ja käytössä. Suuri sa hittyöstä tehdään käsin. Hidissa käytetään myös laitteita, jita teknlgian kehittyessä tulee markkinille jatkuvasti uusia. Työhön kuuluu myös ksmeettisten hit- ja ehstustutteiden myynti ja markkininti. Ksmetlgina tai ksmetiikkaneuvjana timiminen edellyttää tieta hygieniasta, aseptisista timintaperiaatteista, ihmisen anatmiasta ja fysilgiasta sekä ihn rakenteesta, timinnasta ja ihn sairauksista. Työ vaatii myös tieta ksmetiikan ainessista ja ksmeettisista tutteista. Opetuksessa paintetaan työelämän timintakknaisuuksien mukaista petusta työtä tekemällä asiakaspalvelua yrittäjyyden pettamista, harjitusyritystimintaa piskelijakhtaisia ratkaisuja 4 HENKILÖKUNTASUUNNITELMA Tilissa tulee timimaan nin 61 petushenkilökuntaan kuuluvaa ja 34 38 hult- ja hithenkilökuntaan kuuluvaa työntekijää. Tiljen yhteisten timintjen henkilöstö apulaisrehtri 1 henkilö aikuiskulutusjhtaja 1 henkilö sastnjhtajat 2 henkilöä kuraattrit 2 henkilöä pint-hjaajat 2 henkilöä piskelijatukihenkilöt 2 henkilöä terveydenhitaja 1 henkilö 9

TOIMINNALLINEN TARVESELVITYS Hankesuunnitelman liite 1 Ammattipetuksen lisätilat Merital Helsingin palvelualjen ppilaits, vaatetus- ja tekstiiliala sekä kauneudenhitalat psykiatri/psyklgi 1 henkilö psykiatrinen sairaanhitaja 1 henkilö laaja-alainen erityispettaja 1-2 henkilöä pintsihteerit 2 henkilöä kirjastnhitaja 1-2 henkilöä atk-tuki 2-3 henkilöä kuluisäntä 1 henkilö vahtimestari 1-2 henkilöä siivjat 5 henkilöä rukala- ja kahvilapalvelut tteuttava henkilöstö 5 henkilöä Yhteensä 31-35 henkilöä Tekstiili- ja vaatetusalat Ammattityön pettajat 23 henkilöä Ammattiterian pettajat 5 henkilöä tekstiilivarastnhitaja 1 henkilö Yhteensä 29 henkilöä Kauneudenhitalat Ammattityön pettajat 25 henkilöä varastnhitaja 1 henkilö tilausten vastaanttaja 1 henkilö Yhteensä 27 henkilöä Ammattia täydentävät pinnt (vaatetus/hius,kauneus) pettajat 8 henkilöä Henkilökuntaa yhteensä Opettajia yhteensä 61 Muu henkilökunta 34-38 Yhteensä 95-99 5 TOIMINNALLISIA TAVOITTEITA 5.1 Sijainti Kauneudenhitaljen ja tekstiili- ja vaatetusaljen piskelijille hankittavien uusien pysyvien tiljen tulee sijaita hyvien liikenneyhteyksien varrella. Oppilaitksen harjitusyritys-, myymälä- ja asiakaspalvelutiminta edellyttävät helppa saavutettavuutta. Oppilaitksen tärkeiden yhteistyökumppanien tulisi lla lähellä tai helpsti saavutettavissa. Helpalla n mnipulista yhteistyötä sekä alueen muiden ppilaitsten että työelämän edustajien kanssa. Näitä vat esim. Teatterikrkeakulu, Taidetellinen krkeakulu ja Metrplia, yhteistyölukit Alppilan luki, Itäkeskuksen luki ja Helsingin aikuisluki sekä Kaupungin teatteri ja lukuisat pienyritykset. Tntille ja rakennuksille riittävät nrmaalit hult- ja liikennevaatimukset. 10

TOIMINNALLINEN TARVESELVITYS Hankesuunnitelman liite 1 Ammattipetuksen lisätilat Merital Helsingin palvelualjen ppilaits, vaatetus- ja tekstiiliala sekä kauneudenhitalat 5.2 Tilankäyttö Eri kulutusaljen timinnalliset vaatimukset pikkeavat mnilta sin lennaisesti tisistaan. Nämä vaatimukset tulee humiida sijitettaessa eri timintja rakennuksiin. Asiakaspalvelu- ja näytöstilat tulee sijittaa mahdllisimman lähelle sisäänkäyntiä ja helpsti löydettäviksi. 5.3 Timinnan ja tiljen välinen yhteys Suunnittelun lähtökhtina timivat Opetushallituksen ja Helsingin kaupungin asettamat fyysistä, psyykkistä ja ssiaalista hyvinvintia tukevan kulurakennuksen laatukriteerit: timii justavasti ja mnipulisesti sekä mahdllistaa erilaisia työskentelytapja ja vurvaikutustilanteita. rakennuksen sat vivat timia itsenäisesti petustiljen tulee lla keskenään näkö- ja kulkuyhteydessä lasiseinien ja vien välityksellä, kuitenkin suljettavissa asiakaspalvelutiljen tulee sijaita sisäänkäyntien lähellä kk henkilökunnan tauktilan tulee lla helpsti saavutettavissa yhteistyö helpttuu timii mnipulisena timinta- ja kulttuurikeskuksena. yleisön käyttöön tarkitettujen tiljen tulee*) vida timia yhdessä, erikseen ja irrallaan petustilista n innstava, luvuuteen ja tutkivaan ppimiseen hukutteleva sekä tilannesidnnaista ppimista tukeva knkreettinen ppimisen apuväline. tilat luvat mahdllisuuksia järjestää piskelua erikkisissa ryhmissä ja myös itsenäisesti avimuuden ja tiljen välisten näköyhteyksien avulla n esteettinen ja vahvistaa psyykkistä ja ssiaalista hyvinvintia. tilat vat värimaailmaltaan ja mittakaavaltaan spivat piskelijille, avaruus ja valisuus luvat turvallisuutta ja avimuutta tilat tukevat ammatti-identiteettiä vaalii kestävää kehitystä. hankkeessa tteutetaan eklgisen kestävyyden tavitteita, jtka n viititettu Kaupunginvaltuustn 16.3.2005 hyväksymissä ympäristöplitiikan strategisissa tavitteissa vusille 2005-08 jätteiden lajittelumahdllisuus järjestettävä kaikkiin petustilihin rakennuksessa käytetään energiaa säästäviä ratkaisuja n tarkituksenmukaisesti mititettu. tilat mititetaan sveltaen petushallituksen tilantarvesusituksia ja ppilaitksen antamia mititushjeita lisää fyysistä terveyttä ja turvallisuutta. rakennukseen suunnitellaan hyvät työskentelylsuhteet sisäilmastn, akustiikan, valaistuksen, siivttavuuden sekä sähkö- ja palturvallisuuden suhteen 11

TOIMINNALLINEN TARVESELVITYS Hankesuunnitelman liite 1 Ammattipetuksen lisätilat Merital Helsingin palvelualjen ppilaits, vaatetus- ja tekstiiliala sekä kauneudenhitalat tiljen tulee lla esteettömät, sveltua myös liikunta- ja aistirajitteisille kiinnitetään humita kalusteiden, varusteiden ja laitteiden käytettävyyteen, ergnmiaan ja turvallisuuteen näköyhteydet tiljen välillä vat tärkeitä ja luvat turvallisuutta, luntevaa liikkumista tulee vida tapahtua kaikkialla, aikuisen valvnnan ulkpulella levia katvealueita ei saa mudstua tiljen sijittelulla ehkäistään melua ja lasiseinin ja sisäikkunin estetään äänen kulkeutumista Liikennevirrat sisällä ja ulkna vat hallittuja: liikennevirrat n minimitu ja reitit selkeitä. 6 TILAOHJELMA JA SUUNNITTELUOHJEET Tavitteellinen hunetilahjelma n laadittu 374 tekstiili- ja vaatetusalan ja 310 kauneudenhitaljen piskelijalle petushallituksen tilantarpeen tunnuslukujen phjalta. Meritaln sijittuvien kauneudenhitaljen kknaispiskelijamäärä jakautuu hiusalan ja kauneudenhidn piskelijihin siten, että hiusalalla n 107 ja kauneudenhidssa 203 piskelijaa. Laskennassa n tettu humin työssäppimisjakst 15 %:n vähennyksenä. Tilat n mititettu 16:lle tekstiili- ja vaatetusalan ja 14:lle kauneudenhitaljen samanaikaisesti paikalla levalle ryhmälle. Tämän lisäksi tilihin suunnitellaan harjitusyritys, jssa sa työssäppimisesta vidaan surittaa. (Opintjen rakenne ja petustiljen tarve LIITE 2*); Tavitteellinen tilahjelma LIITE 3.) Liitteissä n esitetty tekstiili- ja vaatetusaljen kulutushjelmien työnpetustiljen perusvaatimukset (LIITE 4) ja kauneudenhitaljen kulutushjelmien työnpetustiljen perusvaatimukset (LIITE 5) sekä tekstiili- ja vaatetusaljen kneet ja laitteet (LIITE 6). 6.1 Tiljen yleisiä suunnitteluperiaatteita Opetustilat Opetustilissa tulee lla esteetön kulku ja näköyhteys, riittävä lunnnval, äänenvaimennus (kaiku), riittävä ääneneristys muihin tilihin nähden, petuksen tukivälineet ergnmisesti asennettu ja sijitettu (pettajan työpiste atk-varustein). Eri tilissa tulee ttaa humin myös tarvittava ja riittävä vedeneristys ja viemäröinti sekä riittävä ammattialan edellyttämä valaistus. Tiljen välillä tulee lla näkyvyys yhteisessä käytössä leviin tilihin työturvallisuuden vuksi. Ammattitaita täydentävien pintjen petustilat Ammattitaita täydentävien pintjen tilat sijitetaan siten, että niihin kulku n luntevaa ja riippumatnta ammattipetustilista. Suunnittelussa n tettava humin petuksen pedagginen kehitys prjektippimistyyppimiseen työskentelyyn, jssa ryhmä jakautuu eri tehtävien sisältöjen mukaan yhteiseen tai pienempiin työtilihin. Näissä tilissa tulee lla riittävästi atk-työpisteitä ja mahdllisuus käyttää justavasti kannettavia tietkneita tarvittaessa. Ammatillisten aineiden petustilat 12