SOMERHARJUN ASEMAKAAVAN LIIKENNESELVITYS

SOMERHARJUN ASEMAKAAVAN LIIKENNESELVITYS 10.9.2013

sivu 2/16 SISÄLTÖ SISÄLTÖ 2 1. SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1. Suunnittelukohde 3 1.2. Selvityksen tavoitteet 4 1.3. Nykyinen liikenne ja liikenteen koostumus 4 1.3.1. Autoliikenne 4 1.3.2. Joukkoliikenne 5 1.3.3. Jalankulku ja pyöräily 6 1.4. Liikenneturvallisuus 6 2. LIIKENNE-ENNUSTE 6 2.1. Lähtökohdat 6 2.1.1. Kuutostien liikenteen kehitysennusteet 7 2.1.2. Ulkomaalaisten tekemät ostosmatkat ja -käynnit 7 2.1.3. Mökki- ja matkailuliikenne 8 2.1.4. Paikallinen liikennetarve 9 2.2. Hankkeen tuottaman liikenteen arviointi 9 2.2.1. Outlet-myymälä 9 2.2.2. Matkailukeskuksen tuottama liikenne 9 3. LIITTYMIEN TOIMIVUUSTARKASTELU 10 3.1. Liikennetilanteet 10 3.2. Ennusteskenaariot 11 3.3. Liittymävirrat ja toimivuusanalyysien tunnusluvut 11 4. TIE- JA LIITTYMÄJÄRJESTELYIDEN ARVIOINTI 13 4.1. Valtatien 6 ja Venäläisenkyläntien liittymä 13 4.2. Venäläisenkyläntien tonttiliittymä 13 4.3. Joukkoliikenteen järjestelyt 13 4.4. Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet 14 4.5. Referenssikohde 14 5. YHTEENVETO JA PÄÄTELMIÄ 15 5.1. Hankkeen liikenteelliset vaikutukset 15 5.2. Liikennejärjestelyt 16

sivu 3/16 1. SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT 1.1. Suunnittelukohde Luumäellä Vt6:n varressa sijaitsevaa Somerharjun matkailukeskuksen kiinteistökokonaisuutta ollaan kehittämässä ja laajentamassa. Suunnittelualue sijaitsee Taavetin taajamasta noin viisi kilometriä Kouvolan suuntaan. Kuva 1. Hankkeen sijainti (lähde: Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2009) Alueelle laaditaan asemakaavaa, joka sisältää seuraavia kehittämislinjauksia: Nykyisen kiinteistön länsipuolelle kaavaillaan uutta, noin 5 000 k-m 2 outlet-myymälää, jossa tarjottaisiin mm. vaatteita, kodintekstiilejä, kenkiä, kosmetiikkaa ja käyttötavaroita. Matkailukeskuksen liikekiinteistössä (1 700 k-m2) on aiemmin toiminut huoltoasema, ravintola, makeis- ja lahjatavaramyymälä, leipäja kukkakauppa. Vanhan liikekiinteistön käyttötarkoitus säilynee jatkossakin ennallaan monipuolistaen kiinteistökokonaisuuden palvelutarjontaa. Kaavailtu 5000 k-m 2 on noin 4 % Etelä-Karjalan nykyisestä erikoiskaupan alasta (pois lukien tilaa vaativa kauppa) ja noin 8 % Etelä-Karjalan maakuntakaavaluonnoksen matkailua palvelevan kaupan kokonaisalasta. Alue on merkitty maakuntakaavan luonnoksessa matkailua palvelevaksi kaupaksi ja palveluiksi.

sivu 4/16 1.2. Selvityksen tavoitteet Kuva 2. Somerharjun asemakaavaluonnos (2.4.2013) Hankkeen jatkosuunnitteluun ja kaavoitusprosessiin liittyvä päätöksenteko ja vuorovaikutus edellyttävät kaavan liikenteellisten vaikutusten arviointia. Käsillä olevan liikenneselvityksen tavoitteina on: 1.3. Nykyinen liikenne ja liikenteen koostumus 1.3.1. Autoliikenne Arvioida hankekokonaisuuden tuottama liikenne kulkutapa- ja suuntautumisarvioineen nykytilanteessa ja pitkän aikavälin ennustetilanteessa. Laatia liikenne-ennusteiden pohjalta liikenteelliset toimivuusanalyysit valtatien liittymään ja Venäläisenkyläntien tonttiliittymään. Arvioida alueen tie- ja liikenneverkon toimivuutta erilaisissa ennusteskenaarioissa. Arvioida herkkyystarkasteluina eri tekijöiden merkitystä liikenneverkon toimivuuden kannalta. Arvioida hankkeen liikennetuotokseen vaikuttavien olettamusten merkitystä liikenteellisiä vaikutuksia koskevien päätelmien osalta. Antaa suosituksia autoliikenteen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyihin liittyen. Arvioida hankkeen liikenneturvallisuusvaikutuksia. Kuva 3. Keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät suunnittelualueen ympäristössä (lähde: Liikenneviraston tierekisteri)

sivu 5/16 1.3.2. Joukkoliikenne Valtatien 6 keskimääräinen vuorokausiliikenne Somerharjun liittymän länsipuolella oli noin 6 000 ajoneuvoa/vrk vuonna 2011. Somerharjun automaattisen liikenteen mittauspisteen (LAM 587) mukaan raskaiden ajoneuvojen osuus arkiliikenteestä on noin 24 % eli 1 400 autoa/vrk, josta yli 80 % on perävaunullisia rekkoja. Viikonloppuisin raskasta liikennettä on selvästi arkea vähemmän. Liikenne on vilkkainta kesällä, jolloin keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 7 400 ajon/vrk. Kaikkein vilkkaimpina kesäperjantaina liikennemäärä nousee lähes 10 000 ajoneuvoon/vrk. Tuntiliikennemäärät ovat suurimmillaan kesäperjantaisin klo 15 17, jolloin liikennettä on enimmillään noin 900 ajon/h (suunnat yhteensä). Ruuhkahuipuissa raskaan liikenteen osuus on alle 10 %. Somerharjun kohdalla nopeusrajoitus on 100 km/h. Suurimmat tuntiliikennekuormitukset kohdistuvat idän suuntaan, kun viikonlopun menoliikenne ja arkiliikenne osuvat päällekkäin. Lännen suuntaan huippukuormat eivät ole yhtä suuria, koska viikonlopun paluuliikenne ajoittuu sunnuntaille. Nykyinen huippuliikennekuormitus on kesäperjantaisin iltapäivällä alle 50 % kaksikaistaisen tien maksimivälityskyvystä idän suuntaan. Lännen suuntaan kuormitusastemaksimit ovat edellistä pienemmät. Venäläisenkyläntien (mt 14703) liikennemäärä on noin 100 150 ajon/vrk ja raskaan liikenteen osuus alle 5 %. Valtatietä 6 Kouvolan ja Lappeenrannan välillä liikennöi Somerharjun matkailukeskuksen ohi arkisin suuntaansa 8 9 vakiovuoroa. Lauantaisin tarjonta on hieman alle puolet tästä. Liikennöintiajat arkisin ovat Kouvolan suunnasta klo 8.00 22.50 ja Lappeenrannan suunnasta 6.20 20.00. Tällä hetkellä lähin pysäkki sijaitsee noin 1,6 kilometriä matkailukeskukselta länteen. Matka-aika Kouvolasta Somerharjulle on noin 45 minuuttia ja Lappeenrannasta 60 minuuttia. Kuva 4. Somerharjun nykyinen joukkoliikennepysäkki (lähde: Google Maps). Somerharjun matkailukeskuksen kohdalta Venäläisentieltä on bussipysäkit poistettu valtatien leveäkaistatien toteutuksen yhteydessä. Luumäellä toimii kymmenkunta kutsutaksireittiä, jotka ajetaan määräpäivinä. Reitti ajetaan, jos asiakkaita on vähintään kaksi. Matkustajilta peritään linja-autotaksaa vastaava maksu.

sivu 6/16 1.3.3. Jalankulku ja pyöräily Suunnittelualueen nykyiset kävely- ja pyöräliikenteen yhteydet nojautuvat ensisijaisesti valtatiehen. Luumäen keskustaajamasta ei ole erillistä yhdistettyä jalankulun ja pyöräilyn väylää matkailukeskukselle. Taavetin kevyen liikenteen yhteys päättyy lännessä Linnalantien ja Kouvolantien liittymään, josta on matkaa Somerharjun matkailukeskukselle 5,3 kilometriä. Päätien rinnalla eteläpuolella on sorapäällysteinen yksityistie Luumäen suuntaan. 1.4. Liikenneturvallisuus 2. LIIKENNE-ENNUSTE Kuva 5. Valtatien eteläpuolinen yksityistie (lähde: Google Maps, Kansalaisen karttapaikka) Liikenneviraston onnettomuusrekisteriin on koottu yleisten teiden onnettomuushistoria kaikkien poliisin tietoon tulleiden liikenne- ja henkilövahinko-onnettomuuksien osalta. Vuosina 2001 2011 valtatien 6 ja Venäläisenkyläntien (mt 14703) risteysalueella on sattunut yhteensä 10 liikennevahinko-onnettomuutta, joista kolme on johtanut henkilövahinkoon. Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa (2001, 2006 ja 2011) on loukkaantunut 8 henkilöä. Hevaonnettomuuksien joukossa ei ole ollut kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Raskas ajoneuvo oli osallisena kolmessa onnettomuudessa. Liikenneonnettomuudet onnettomuusluokittain jaoteltuina ovat olleet: 4 kääntymisonnettomuutta 3 risteämisonnettomuutta 2 kohtaamisonnettomuutta 1 yksittäisonnettomuus Onnettomuustyypeissä ovat korostuneet kääntyminen päätieltä vasemmalle vastaantulevan eteen/kylkeen (3 kpl, vuosina 2005, 2006 ja 2011) ja kääntyminen sivutieltä vasemmalle toisen eteen tai kylkeen (3 kpl, v. 2001, 2002 ja 2006) sekä muu törmäys käännyttäessä vasemmalle (1 kpl, v. 2007). Muut onnettomuustyypit ovat kohtaamisonnettomuus suoralla (2 kpl, 2001, 2008) ja suistuminen tieltä risteyksessä (1 kpl, v. 2004). Viimeksi mainitussa oli alkoholilla osuutta onnettomuuteen. 2.1. Lähtökohdat Liikenne-ennusteet perustuvat aina erilaisille olettamuksille, jotka on selvityksessä pyritty kuvaamaan mahdollisimman läpinäkyvästi. Ennustamiseen liittyy aina epävarmuutta. Seuraavassa on kuvattu liikenne-ennusteen lähtökohtia valtatien liikenteen, ulkomaalaisten ostos- ja asiointiliikenteen sekä mökki- ja matkailuliikenteen nykytilan ja kehitysarvioiden osalta, jotta kye-

sivu 7/16 tään arvioimaan eri olettamusten merkittävyyttä liikenteellisten vaikutusten ja niistä tehtyjen päätelmien kannalta. 2.1.1. Kuutostien liikenteen kehitysennusteet Valtatien 6 liikenteen kehitysarvioiden lähtökohtana on hyödynnetty Vt6 Taavetti Lappeenranta -yhteysvälin uudelleenarviointityössä (Liikennevirasto, Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2/2013) laadittuja liikenne-ennusteita vuodelle 2030. Työssä käytettyjen Kuutostien liikenne-ennusteiden kasvukertoimet 2011 2030 ovat: Perusennusteessa 1,29 (kevyet 1,24 ja raskaat 1,48). Perusennusteessa liikenteen kokonaiskasvu on hieman ns. trendiennustetta suurempi. Rajan ylittävän henkilöliikenteen on arvioitu kasvavan noin kaksinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Perusennusteessa Somerharjun kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 7 700 ajon/vrk. Maksimiennusteessa 1,58 (kevyet 1,39 ja raskaat 2,39) on rajaliikenteen määrä noin 2,5-kertainen perusennusteeseen verrattuna. Maksimiennusteessa Somerharjun kohdalla keskimääräinen valtatien vuorokausiliikenne on noin 9 500 ajon/vrk. Toimivuusanalyysin lähtökohtana on valtatien nykyinen liikenne ja perusennusteen mukainen liikenteen kasvuarvio vuodelle 2030. Herkkyystarkasteluina on lisäksi arvioitu liikenteen toimivuutta tilanteissa, jossa päätien liikenne kasvaisi maksimiennusteen mukaisesti vuoteen 2030 mennessä. 2.1.2. Ulkomaalaisten tekemät ostosmatkat ja -käynnit Somerharjun asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi -selvityksen mukaan Megamyynti Areena Luumäki palvelee venäläisiä matkailijoita mutta myös paikallisia asukkaita sekä kotimaisia elämys- ja shoppailumatkailijoita. Areena tulee siis olemaan matkailukeskus, jonka pääasiakkaana ovat venäläiset matkailijat. Tarjonta palvelee myös luumäkeläisiä paikallisasiakkaita (Tuomas Santasalo Ky 4.9.2013). Rajaliikenteen kehityksen lähtökohtana on Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikkojen vuoden 2011 liikennemäärätiedot ja rajaliikenteen matkan tarkoitusta ja suuntautumista koskevat tutkimustiedot (mm. Rajatutkimus 2012/TAK Oy ). Itärajan ylitti v. 2011 Nuijamaalla keskimäärin 2770 ajon/vrk ja Imatralla 2060 ajon/vrk eli yhteensä 4830 ajon/vrk. Tammi-elokuussa 2012 venäläisten osuus Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen rajanylityksistä oli 82 % (Vaalimaa: 81,4 %, Nuijamaa: 92,4 %, Vainikkala: 60,2 %, Imatra: 72,5 %). Etelä-Karjalan ja Somerharjun osalta on tarkoituksenmukaista tarkastella pelkästään Imatran ja Nuijamaan raja-asemia, jolloin venäläisten osuus oli 84,6 %. Rajaliikenteestä venäläisten tekemien ostosmatkojen osuus on v.2012 ollut 77 %. Siten noin 65 % (0,85 x 0,77) kaikista Nuijamaan ja Imatra rajanylityksistä on ulkomaalaisten tekemiä ostosmatkoja eli 1570 matkaa/vrk. Kaavailtu 5000 k-m2 edustaan noin 4 % Etelä-Karjalan nykyisestä erikoiskaupan alasta, jolloin ostoskäyntejä olisi 0,04 x 1570 = 63 ostosmatkaa/vrk. Somerharjun etäisyys rajasta huomioon ottaen varsinaisia kauppapaikkaan suuntautuvia ostoskäyntejä voisi olla enimmillään muutama kymmen (20 30) vuorokaudessa.

sivu 8/16 2.1.3. Mökki- ja matkailuliikenne Valtatiellä 6 Taavetin itäpuolella kulki v. 2011 noin 300 rajan ylittävää henkilöautoa vuorokaudessa. Jos valtatietä 6 kulkevasta rajan ylittävästä liikenteestä joka neljäs (70 80 autoa) poikkeaisi läpikulkumatkallaan kauppapaikalla, voisi Somerharjulla vierailla nykytilanteessa suuruusluokaltaan noin 100 itäturistien autokuntaa vuorokaudessa. Etelä-Karjalan maakuntakaavan uudistamistyön yhteydessä on laadittu selvitys maakunnan kaupan palveluverkon kehittämisestä. Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan liikenneselvityksen yhtenä tavoitteena on ollut täydentää kaupan palveluverkkoselvitystä liikkumiseen ja liikenteeseen liittyvien vaikutusten arvioinnin osalta. Erityinen huomio työssä oli rajan ylittävän kaupan asioinnin ja matkailun synnyttämässä henkilöliikenteessä. Rajaliikenteessä tapahtuvat muutokset ovat Etelä-Karjalan matkailu- ja asiointiliikenteen kannalta merkittäviä. Toisaalta rajaliikenteen kehitykseen etenkin pidemmällä aikavälillä liittyy huomattavasti epävarmuutta. Rajaliikenteen osalta on hyödynnetty kahta nopeudeltaan erilaista kehitysarviota. Etelä-Karjalan liikenneselvityksessä maltillisen kasvun skenaario on kahdesta tarkasteluskenaariosta hitaampi, vaikka siinäkin liikenteen kasvu on hyvin voimakasta. Rajaliikenteen kehitysarvio perustuu LVM:n raporttiin Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä. Maltillisen kasvuennusteen mukaan Suomen ja Venäjän välinen maahenkilö-liikenne kasvaa vuosina 2011 2025 noin 2,3-kertaiseksi. Voimakkaan kasvun skenaariossa mukaan Suomen ja Venäjän välinen maahenkilöliikenne kasvaa vuosina 2011 2025 noin 8,7- kertaiseksi. Tulevaisuudessa venäläisten autokuntien määrän voidaan arvioida kasvavan mainittujen kertoimien suhteessa. Toisaalta maakunnassa on vireillä paljon muitakin kaupan hankkeita, joten entistä pienempi osa näistä asioi tai pysähtyy Somerharjulla. Maakuntakaavan luonnoksessa kaupan ja palvelujen kerrosala voi lähes kaksinkertaistua. Kaupan nopean kasvun skenaariossa Somerharjun markkinaosuuden voi arvioida suuruusluokaltaan puolittuvan, joten asioivia venäläisautokuntia olisi noin 400 500/vrk. Maltillisen kasvun skenaariossa kaupan kerrosala kasvaa hitaammin, joten asioivien venäläisautokuntien määrä olisi suuruusluokkaa 200/vrk. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan Etelä-Karjalassa sijaitseville noin 21 000 kesämökille tehdään vuorokaudessa keskimäärin noin 4500 mökkeilymatkaa. Näistä noin 2/3 on Etelä-Karjalan asukkaiden tekemiä ja noin 1/3 ulkomaakuntalaisten tekemiä. Noin 35 40 % kesämökeistä on saman kunnan asukkaan omistamia, joten merkittävä osa mökkimatkoista on paikallisia. Etelä-Karjalan maakuntakaavan liikenneselvityksen mukaan Etelä-Karjalaan kohdistuu 1 000 1 500 kotimaista matkailukäyntiä/vrk. Heinäkuussa matkailijamäärä on noin 2,5-kertainen keskimääräiseen kuukauteen nähden. Henkilöautoiksi muutettuna Etelä-Karjalaan kohdistuu vuorokaudessa keskimäärin arviolta 500 700 matkailukäyntiä, joista noin puolet on arvioitu tulevan maakunnan ulkopuolelta ja puolet maakunnan sisältä. Noin 10 % rajanylityksistä on matkailevia ulkomaalaisia.

sivu 9/16 2.1.4. Paikallinen liikennetarve Etelä-Karjalan mökki- ja matkailuliikenteen kasvuksi liikennesuoritteella mitattuna 2011 2025 on arvioitu noin 8 %. Kotimainen mökki- ja matkailuliikenne kasvaa arvion mukaan eniten valtatiellä 6, mutta liikenteen kasvu on ennusteen mukaan varsin vähäistä valtatien kokonaisliikenteeseen nähden (enimmillään noin 300 ajoneuvoa/vrk). Kasvu syntyy pääosin Helsingin suunnasta tulevan liikenteen kasvusta. Kasvulla ei ole merkittävää vaikutusta välityskyvyn riittävyyteen tai liikenteen palvelutasoon. Taavetin erikoiskaupan tarjonta on vähäistä, ja suurin osa Luumäen erikoiskaupan ostovoimasta suuntautuu Lappeenrantaan. Somerharju tulee jonkin verran kilpailemaan Taavetin erikoiskaupan kanssa, mutta suurelta osin tarjonta Somerharjulla on erilaatuista kuin Taavetissa. Somerharjulle ei ole tulossa päivittäistavarakauppaa, joten Taavetin päivittäisasiointiin ei Somerharjulla ole vaikutusta. Koska Taavetissa asioinnin painopiste on päivittäisasioinnissa ja monipuoliset erikoiskaupan ostokset tehdään jo nyt muualla, ei Somerharjulla arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Taavetin keskustaan (Tuomas Santasalo Ky 4.9.2013). 2.2. Hankkeen tuottaman liikenteen arviointi 2.2.1. Outlet-myymälä 2.2.2. Matkailukeskuksen tuottama liikenne Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (Suomen Ympäristö 28/2007) -ohjeen mukaan tilaa vaativan erikoistavarakaupan liikennetuotos on noin 5 30 asiakaskäyntiä/100 myynti-m2. Liikennetuotos on riippuvainen mm. vähittäiskaupan ja sitä tukevien oheispalveluiden (bensa-asema, ravitsemuspalvelut) valikoimista ja hintatasosta sekä alueen muusta kilpailevasta tarjonnasta. Rajan ylittävän ostosliikenteen potentiaali huomioon ottaen vuorokauden liikennetuotoksen voi arvioida suuruusluokaltaan olevan 10 30 käyntiä/100 myynti-m2, mikä merkitsee noin 400 1200 asiakaskäyntiä vuorokaudessa. Erikoistavarakaupan ostosmatkoilla henkilöauton kulkutapaosuus on noin 95 % keskimääräisen kuormitusasteen ollessa 1,7 henkilöä/auto (HLT 2004 2005) eli ajoneuvotuotos on noin 3 17 ajoneuvoa/vrk/100 myynti-m2. Toimivuustarkastelun lähtökohtana on käytetty seuraavia vilkkaimman ajan liikennetuotosarvioita: Nykytilanteessa 225 ajoneuvokäyntiä/vrk, josta 45 % on rajan ylittävää liikennettä. Vuoden 2030 ennustetilanteessa maltillisen kaupan kasvuskenaariossa 335 ajoneuvokäyntiä/vrk, josta noin 60 % on rajan ylittävää liikennettä. Vuoden 2030 ennustetilanteessa nopean kaupan kasvuskenaariossa 670 ajoneuvokäyntiä/vrk, josta noin 70 % on rajan ylittävää liikennettä. Tavanomaisen perjantain huipputunnin osuus vuorokausiliikenteestä 13 % ja vilkkaimman perjantain osuus 15 %. Tarkastelussa on oletettu, että matkailukeskuksena palvelleen ja kehitettävän liikekiinteistön yhteydessä myytäisiin polttoainetta pienimuotoisine oheispalveluineen kuten aiemmin. Huoltoasemat ovat tärkeimpiä erikois-

sivu 10/16 kaupan toimipaikkoja matkojen määrällä mitattuna. Huoltoasemien liikennemäärä on riippuvainen niiden sijainnista ja aseman yhteydessä olevasta muusta palvelutarjonnasta. Suuri palveluasema tuottaa noin 150 260 ja pieni palveluasema 80 200 ajoneuvokäyntiä/mittaripaikka/vrk (Suomen Ympäristö 28/2007). Pääteiden varsilla huoltoaseman liittymän liikennemäärän on havaittu olevan pienillä asemilla 10 15 % ja suurilla palveluasemilla 15 40 % päätien liikennemäärästä (Tiehallinto 2005). Tässä yhteydessä on oletettu, että huoltoasemalla poikkeava liikennemäärä olisi 10 % valtatie 6:n liikenteestä. Tavanomaisena huipputuntina tämä merkitsisi nykytilanteessa noin 70 ja vilkkaimpina huipputunteina noin 90 ajoneuvokäyntiä huoltoasemalla. Huoltoaseman liikenne on merkittävästi riippuvainen polttoaineen myyntihinnan ohella tarjottavien palveluiden monipuolisuudesta ja houkuttelevuudesta kuten oheistarjouksista, tienvarsimainonnasta jne. Alue kilpailee mahdollisesti noin 5 kilometrin päähän, valtatien 6 ja Savitaipaleentien (mt 378) eritasoliittymän tuntumaan, suunnitteilla olevan ABC-liikenneaseman tarjonnan kanssa. Siten liikennetuotoksen arviointiin liittyy edellä mainituista syistä epävarmuutta. Huoltoaseman erillistuotokseksi on valittu arvio pienten asemien kysyntähaarukan alapäästä, koska osa outletissa poikkeavista käy huoltoasemalla tankkaamassa ja vastaavasti osa huoltoasemalla tankkaavista voi vierailla outletissa. Edellä kuvatuin oletuksin outletin liikennetuotoksen osuus nykytilanteessa olisi noin 30 % ja ennustetilanteissa 40 50 % kiinteistökokonaisuuden tuottamasta liikenteestä. 3. LIITTYMIEN TOIMIVUUSTARKASTELU 3.1. Liikennetilanteet Liikenteen toimivuustarkastelujen lähtökohtana on ollut ensisijaisesti tutkia Vt6:n ja Venäläisenkyläntien liittymän kuormitusta. Tarkastelut on laadittu kahdelle erilaiselle liikennetilanteelle kahdessa erilaisessa ennusteskenaariossa. Toimivuustarkastelujen tuloksista voidaan tehdä välillisiä päätelmiä myös Venäläisenkyläntien ja suunnittelukohteena olevan kiinteistön tonttiliittymän toimivuudesta. Liittymäkapasiteetin mitoittava normaalituntiliikennemäärä on arvioitu seuraavasti: Tavanomaisen perjantain liikennemäärä on 1,2-kertainen keskimääräiseen vuorokausiliikenteeseen nähden Perjantaina huipputunnin osuus on 13 % vuorokausiliikenteestä, mikä vastaa nykyisin vuoden 100. vilkkainta huipputuntia. Tarkastelu kuvaa läpi vuoden laskettua tavanomaista huipputuntiliikennettä, joka toistuu viikoittain. Valtatien suuntajakauman on huipputuntina oletettu vastaavan nykyistä (60/40). Maksimituntiliikennemäärä on puolestaan arvioitu seuraavasti:

sivu 11/16 3.2. Ennusteskenaariot Muutamat vilkkaimmat kesäperjantait ovat suuruusluokaltaan noin 1,6-kertaiset keskimääräiseen vuorokausiliikenteeseen nähden. Tällöin vilkkaimman tunnin osuus on 15 % keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä. Nykyisin vuoden kaikkein vilkkain huipputunti edustaa 17 % (juhannuksen menoliikenne) ja 30. vilkkain 14 % keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä (KVL). Maksimikysyntätarkastelu kuvaa siten yhtä vuoden vilkkaimmista huipputunneista, jotka toistuvat harvoin, vain muutamia kertoja vuodessa. Valtatien suuntajakauman on huipputuntina oletettu vastaavan nykyistä (60/40). Alla on kuvattu skenaariot ja tutkitut huipputuntiliikennetilanteet, joissa valtatien liittymän toimivuutta on tarkasteltu Synchro-ohjelmistolla: 3.3. Liittymävirrat ja toimivuusanalyysien tunnusluvut Seuraavassa on esitetty valtatien ja Venäläisenkyläntien liittymän arvioidut liittymävirrat (ajon/h) eri skenaarioissa ja liikennetilanteissa: Kuva 6. Liikenne-ennusteen pohjalta arvioidut liittymävirrat toimivuustarkastelussa. Normaalitilanteella tarkoitetaan 100. huipputuntia eli ruuhkatunnin yleisyys on jokaviikkoista. Vilkas liikennetilanne on 30. huipputunti, joka kuvaa kaikkein vilkkaimpia huipputunteja vuodessa. Lähivuosina hankekokonaisuuden aiheuttama liikenne ei toimivuustarkastelujen (taulukko 1) mukaan todennäköisesti aiheuta päätielle liikenteellisiä ongelmia päivittäin toistuvina normaaleina huipputunteina. Liittyvän sivu-

sivu 12/16 tien viivytykset ja jonopituudet ovat maltillisia. Vilkkaimpina kesäperjantaina voi sivusuunnalle aiheutua noin 20 sekunnin keskimääräiset viivytykset. Taulukko 1. Nykytilanteen ennusteen mukaiset liikenteen toimivuuden tunnusluvut. Vuoden 2030 perusennusteen mukaan tavanomaisena huipputuntina sivusuunnalle aiheutuu alle puolen minuutin keskimääräinen viivytys. Vuoden kuormittuneimpina huipputunteina sivusuunnan viivytykset voivat nousta yli minuuttiin. Valtatien kanavoitu liittymä toimii hyvin, eivätkä kääntyvät ajoneuvot jonouta ryhmittymiskaistoja tai häiritse pääsuunnan muuta liikennevirtaa. Taulukko 2. Perusennusteen mukaiset liikenteen toimivuuden tunnusluvut. Tarkastelun mukaan sivusuunnalle alkaa muodostua merkittävää jonoutumista vasta skenaariossa, jossa Vt6:n liikenne kehittyisi maksimityyppisesti vuoteen 2030 mennessä ja tarkastellaan vuoden kaikkein vilkkaimpia huipputunteja. Sivusuunnan välityskyky voi kaikkien vilkkaimpina huipputunteina loppua aiheuttaen selvää jonoutumista ja pitkähköjä viivytyksiä. Sivusuunnan välityskyvyn puute maksimitilanteessa johtuu kuitenkin ensisijaisesti valtatieliikenteen kasvusta, ja vain osittain kohteessa asioivien määrän kasvun seurauksena. Taulukko 3. Maksimiennusteen mukaiset liikenteen toimivuuden tunnusluvut.

sivu 13/16 4. TIE- JA LIITTYMÄJÄRJESTELYIDEN ARVIOINTI 4.1. Valtatien 6 ja Venäläisenkyläntien liittymä 4.2. Venäläisenkyläntien tonttiliittymä 4.3. Joukkoliikenteen järjestelyt Perusennusteen pohjalta laadittujen toimivuustarkastelujen mukaan valtatien kanavoitu liittymä toimii hyvin, eivätkä kääntyvät ajoneuvot jonouta ryhmittymiskaistoja tai häiritse pääsuunnan muuta liikennevirtaa. Sivusuunnan viivytykset ovat maltilliset. Maksimiennusteen pohjalta laadittujen toimivuustarkastelujen mukaan valtatien liittymän kanavointi toimii kapasiteetin kannalta tässäkin tilanteessa, eivätkä kääntyvien jonopituudet vaaranna pääsuunnan liikennettä. Kääntymiskaistojen pituus on noin 150 metriä. Merkittävin turvallisuusriski liittymässä kohdistuu valtatieltä vasemmalle kääntyvään liikennevirtaan. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta on valtatiellä liittymäalueella perusteltua harkita nopeusrajoituksen alentamista 80 km/h:iin. Kaikkein vilkkaimman ennusteen eli maksimimitoitustilanteen mukaisilla liikenteillä nopeusrajoitus tulisi olla esimerkiksi liikennetilanteen mukaan 60 km/h vaihtuva nopeusrajoitus tai vastaavasti liittymäjärjestelyjä tulisi parantaa nykyisestä. Eritasoratkaisu johtanee kokonaiskapasiteetin käytön kannalta selvään ylimitoitukseen, mutta maksimiennusteen toteutuessa pitkällä aikavälillä ja alueen maankäytön mahdollisesti kehittyessä voi olla harkittavissa oleva ratkaisu sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi ja päätien kehittämislinjausten ja -periaatteiden näkökulmista. Perusennusteen pohjalta laadittujen toimivuustarkastelujen mukaan sivusuunnan viivytykset ovat maltilliset. Vilkkaimpina kesäperjantaina voivat jononpituudet olla hetkittäin enimmillään muutamia kymmeniä metrejä metriä. Nykytyyppisillä Venäläisenkyläntien ja suunnittelualueen tonttiliittymän järjestelyillä on riskinä, että erityisesti ennustetilanteissa liittymäväli voi muodostua liian ahtaaksi. Maksimiennusteen toteutuessa liittymäväli on väistämättä liian lyhyt. Tästä syystä saattaa olla perusteltua siirtää tonttiliittymää kauemmaksi valtatiestä tontin pohjoisreunalle, jotta liittymä- ja kaistajärjestelyt saadaan väljemmiksi ja ne selkeytyvät, jolloin voidaan taata riittävä sujuvuus ja turvallisuus molemmissa liittymissä. Myös raskaan liikenteen kannalta liittymävälin pidentäminen on suositeltavaa. Venäläisenkyläntien tonttiliittymän siirtäminen voi edellyttää Venäläisenkyläntien linjauksen muuttamista. Alueen liittymäjärjestelyt ja sisäiset liikennejärjestelyt tulee suunnitella ja ratkaista hankesuunnitteluvaiheessa. Somerharjun matkailukeskuksen kohdalta Venäläisentieltä on poistettu bussipysäkit valtatien leveäkaistatien toteutuksen yhteydessä. Alueen saavuttamiseksi joukkoliikenteellä tulisi pysäkkien palauttamista harkita toimivaltaisen viranomaisen, liikennöitsijöiden ja alueen yrittäjän yhteisten näkemysten pohjalta.

sivu 14/16 4.4. Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet 4.5. Referenssikohde Pysäkkiyhteydet vilkasliikenteisen valtatien yli ei ole liikenneturvallisuuden kannalta suositeltavaa. Valtatien ylittäminen Venäläisenkyläntien liittymän kohdalla tasossa on vaarallista korkeiden ajonopeuksien ja Taavetin suuntaan osittain heikon näkemän vuoksi. Liikenneturvallisuusvaatimukset huomioon ottaen valtatien eteläpuolisen (suunta Lappeenrantaan) pysäkin ja valtatien pohjoispuolisen suunnittelualueen välille tarvittaneen alikulkuyhteys. Hanke voi lisätä paikallista pyörä- ja mopoliikennettä Taavetin suunnasta alueelle. Valtatiellä 6 on leveäkaistaosuuksia ja runsaasti raskasta liikennettä, mistä syystä ohitustilanteita on verrattain paljon. Kevyen liikenteen kannalta valtatieyhteys on turvaton eikä sellaisenaan välttämättä houkuttele pyöräilyyn tai mopoiluun. Kevyen liikenteen yhteyksiä Somerharjun ja Venäläisenkyläntien alueilta Taavetin suuntaan tulisi tarkastella kokonaisuutena. Valtatien 6 rinnakkaisväylän (yksityistie) hyödyntäminen ja laatutason nosto yhdessä valtatien liittymän alikulkukäytävän kanssa lienee ratkaisu parantaa pyöräily- ja mopoiluyhteyksiä Taavetin suuntaan. Alikulkuyhteys palvelisi samanaikaisesti myös pysäkkijärjestelyjä. Alikulku- ja kevyenliikenteen yhteyksien todellinen kysyntä- ja turvallisuusperustainen tarve tulee ratkaista myöhemmässä suunnittelussa. Suunnittelualuetta jossain määrin vastaava referenssikohde on valtatien 6 varrella Lapinjärven Pukarossa, jossa sijaitsevassa Pukaron Paronissa on tilastoitu miljoona kävijää vuodessa. Palveluaseman kohdalla valtatien liikenne- ja liittymäjärjestelyt ovat pääosin Somerharjuun rinnastettavaa tasoa, mutta liittymän kohdalla nopeusrajoitus on laskettu 100 km/h:sta 80 km/h:iin ja kevyen liikenteen yhteyksille on toteutettu valtatien alikulkuyhteys, joka palvelee Pukaron suunnan pyöräilyyhteyksiä ja jalankulkua bussipysäkeiltä. Pukarossa Koivistontien tonttiliittymän etäisyys valtatieltä 6 on noin 60 metriä. Kuva 7. Pukaron Paronin liikennejärjestelyt.

sivu 15/16 5. YHTEENVETO JA PÄÄTELMIÄ 5.1. Hankkeen liikenteelliset vaikutukset Suunnittelukohde on matkailukeskus, jonka pääasiakkaina ovat venäläiset matkailijat ja valtatietä ohi kulkeva kotimainen matkailu- ja mökkiliikenne. Matkailua palvelevaa kauppaa on perusteltua sijoittaa pääteiden varsille, jos kauppa kytketään mm. liikenneasemien ja muiden matkailupalveluiden yhteyteen, jolloin alue voisi palvella jossain määrin myös kotimaisia elämys- ja ostosmatkailijoita. Pääteiden varsiin sijoittuva kauppa palvelee myös paikallista asutusta. Hankkeen liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu nykytilanteen lisäksi vuoden 2030 ennustetilanteissa, joissa on arvioitu hankkeen tuottamaa liikennettä maltillisessa ja nopeassa kaupan kasvuskenaariossa. Valtatieliikenteen kehittymisen vaikutusta on herkkyystarkasteltu Vt6 Taavetti Lappeenranta - yhteysvälin uudelleenarviointityössä laadittujen perus- ja maksimiennusteiden avulla. Somerharjuun Vt6:n varteen mahdollisesti toteutettava 5 000 k-m2 outletmyymälä tuottaisi nykytilanteessa noin 225 ajoneuvokäyntiä/vrk, josta arviolta 45 % on rajan ylittävää liikennettä. Vuoden 2030 ennustetilanteessa outlet-myymälä tuottaisi 335 670 ajoneuvoliikenteen vuorokaudessa riippuen mm. maakunnan kaupallisten hankkeiden sijoittumisesta, kasvuvauhdista ja Venäjän rajaliikenteen kehityksestä. Tällöin rajan ylittävän liikenteen osuus on arviolta 60 70 %. Liikenteen toimivuustarkasteluiden lähtökohdiksi on laadittu huipputuntiennusteet outlet-myymälän ja matkailukeskuksen yhteydessä sijaitsevan huoltoaseman liikennetuotosten ja näiden tuntivaihteluiden perusteella. Huoltoasemalla on oletettu poikkeavan noin 10 % valtatie 6:n liikenteestä, mikä merkitsisi tavanomaisena huipputuntina nykytilanteessa noin 70 ajoneuvokäyntiä huoltoasemalla. Outlet-myymälän ja huoltoaseman hankekokonaisuus tuottaisi yhteensä nykytilanteessa noin 100 ajoneuvon ja vuoden 2030 ennustetilanteessa noin 150 ajoneuvon huipputuntiliikenteen suuntaansa. Outlet-hankkeen osuus kokonaisliikennetuotoksesta olisi nykytilanteessa arviolta 30 % ja ennustetilanteissa 40 50 %. Valtatien vilkkaimmat liikennemäärät ovat kesällä. Kaikkein vilkkaimpina kesäperjantaina vuorokauden liikennemäärä voi nousta yli 1,5-kertaiseksi vuoden keskimääräiseen vuorokausiliikenteeseen verrattuna. Liikenneverkon kapasiteetin kannalta perjantain huipputunti on mitoittava, sillä viikonlopun menoliikenne ja arkiliikenne osuvat päällekkäin. Erikoiskaupan asiointi- ja ostosliikenteen maksimikysyntä voi ajoittua lauantaille, mutta tällöin valtatien liikennemäärät ovat noin 30 40 % perjantailiikenteitä alhaisemmat. Tällöin myös hankkeen tuottaman liikenteen vaikutukset mm. liikenneturvallisuuteen ovat pienemmät. Lähivuosina hankekokonaisuuden aiheuttama liikenne ei toimivuustarkastelujen mukaan todennäköisesti aiheuta päätielle liikenteellisiä ongelmia päivittäin toistuvina normaaleina huipputunteina. Liittyvän sivutien viivytykset ja jonopituudet ovat maltillisia. Vilkkaimpina kesäperjantaina voi sivusuunnalle aiheutua noin 20 sekunnin keskimääräiset viivytykset. Vuoden 2030 perusennusteen mukaan tavanomaisena huipputuntina sivusuunnalle aiheutuu alle puolen minuutin keskimääräinen odotusaika. Vuoden kuormittuneimpina huipputunteina (mm. juhannuksen menoliikenne)

sivu 16/16 5.2. Liikennejärjestelyt sivusuunnan viivytykset voivat nousta yli minuuttiin. Valtatien kanavoitu liittymässä kääntyvät ajoneuvot eivät jonouta ryhmittymiskaistoja tai muutoin häiritse pääsuunnan liikennevirtaa. Maksimiennustetilanne 2030 pohjautuu skenaarioon, jossa valtatien 6 liikenteen kehitys on oletettu huomattavan suureksi (1,6-kertainen kasvu) mm. rajaliikenteen merkittävän kasvun seurauksena. Valtatien liittymän toimivuusanalyysien mukaan maksimiennustetilanteissa pääsuunnan kanavoitujen ryhmittymiskaistojen jonopituudet eivät näyttäisi muodostuvan pääsuunnan liikenteen kannalta hälyttävän suuriksi. Maksimiskenaarioissa voi sivusuunnan välityskyky kaikkien vilkkaimpina huipputunteina loppua aiheuttaen selvää jonoutumista ja pitkähköjä viivytyksiä Venäläisenkyläntielle ja tonttiliittymään. Sivusuunnan välityskyvyn puute maksimitilanteessa johtuu valtatieliikenteen kasvusta, ja vain osittain kohteessa asioivien määrän kasvun seurauksena. Päätien liikennemäärien kasvun ja liikekiinteistön tuottaman liikenteen kasvun seurauksena liittymän liikenneonnettomuusriski kasvaa. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta voi olla perusteltua esimerkiksi harkita valtatien liittymäalueelle liikennetilanteen mukaan vaihtuvaa nopeusrajoitusta viimeistään maksimimitoitustilanteen mukaisilla liikenteillä. Perusennusteiden mukaisilla liikennemäärillä valtatien ja Venäläisenkylän nykyiset liittymäjärjestelyt ovat riittävät, mutta nopeusrajoitus valtatien liittymäalueella suositellaan alennettavaksi 80 km/h:iin, kuten on toimittu vastaavantyyppisessä kohteessa mm. Kuutostien varrella Lapinjärven Pukarossa. Nykytyyppisillä Venäläisenkyläntien ja suunnittelukohteen tonttiliittymän järjestelyillä on mahdollista, että erityisesti vuoden 2030 ennustetilanteiden mukaisilla liikennevirroilla voi liittymäväli muodostua ahtaaksi. Maksimiennusteen toteutuessa liittymäväli on todennäköisesti liian lyhyt. Tonttiliittymää suositellaan siirrettävän kauemmaksi valtatiestä tontin pohjoisreunalle, jotta liittymä- ja kaistajärjestelyt saadaan väljemmiksi ja ne selkeytyvät, jolloin voidaan taata riittävä sujuvuus ja turvallisuus molemmissa liittymissä. Myös alueella poikkeavan raskaan liikenteen kannalta liittymävälin pidentäminen on suositeltavaa. Alueen liittymäjärjestelyt ja sisäiset liikennetila- ja pysäköintijärjestelyt tulee arvioida ja tarkentaa hankesuunnitteluvaiheessa. Joukkoliikenteen saavutettavuuden parantamiseksi tulisi poistettujen pysäkkien palauttamista harkita toimivaltaisen viranomaisen, liikennöitsijöiden ja alueen yrittäjän yhteisen näkemyksen mukaan. Kevyen liikenteen yhteyksiä Somerharjun ja Venäläisenkyläntien alueilta Taavetin suuntaan tulisi tarkastella kokonaisuutena, jotta ne palvelisivat myös paikallista maankäyttöä yhteyksinä Taavetin suuntaan. Valtatien 6 rinnakkaisväylän (yksityistie) hyödyntäminen ja laatutason nosto päällystämällä olisi riittävä ratkaisu parantaa pyöräily- ja mopoiluyhteyksiä Taavetin suuntaan. Lisäksi valtatien liittymään toteutettavan kevyen liikenteen alikulkuyhteys tukisi myös turvallisia pysäkkijärjestelyjä ja joukkoliikenteen käyttöä. Alikulku- ja kevyenliikenteen yhteyksien kysyntä- ja turvallisuusperusteinen tarve ja toteutustavat tulee ratkaista myöhemmässä hankesuunnittelussa.