Maapolitiikka talouden tasapainottajana Nykyinen toimintaympäristö Taustaa maapoliittisille linjauksille ja keinoille
Maapolitiikan toimintaympäristö 1 Pääosalla Vantaata on voimassa KV:n 17.12.2007 hyväksymä yleiskaava, joka on tullut voimaan 2009-10. Marja-Vantaan oyk on tullut voimaan 9.7.2008. Vantaan Yleiskaava Vantaan kaupungin maanomistus 33% maa-alasta eli noin 77 km 2 Nykyisen asuntorakentamisennusteen mukaan puolet seuraavan 10 vuoden asuntorakentamisesta tapahtuu kaupungin omistamalla maalla Kumppanuuskaavoitusta yksityismaille sopimuksin Vantaan kaupunki / YPA 2 Vantaan maanomistus
Maapolitiikan toimintaympäristö 2 Vantaan asukasluku oli vuoden 2012 alussa 203 001 ja sen kehitys on ollut viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin + 2 111 as/v. Asuntojen määrä oli vuoden 2012 alussa 98 371, joista pientaloissa 38,1% (37 483) ja kerrostaloissa 61,9% (60 888). Asuntoja on rakennettu viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin 1 642 /v. Työpaikkojen määrä vuoden 2011 alussa oli 103 955 (31.12.2010) ja kaupunkiin on syntynyt uusia työpaikkoja vuosien 2001-2010 aikana keskimäärin 1 367 /v. Työpaikkarakennuksia* oli vuoden 2012 alussa 2 520 ja niitä on rakennettu viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin 39 /v. Työpaikkarakennuksia** rakennettiin 1 504 373 k-m² vuosien 2002-2011 välisenä aikana eli keskimäärin 150 437 k-m²/v. * pl. asuinrakennukset, maatalousrakennukset ja muut rakennukset ** ml. teollisuus-, liike-, varasto- ja julkiset rakennukset Vantaan kaupunki / YPA 3
Maapolitiikan toimintaympäristö 3 Radat, asemanseudut, tieverkko ja lentokenttä muodostavat Vantaan kaupunkirakenteen selkärangan. Kehäradan rakentuminen tukee tätä kehitystä Marja-Vantaa on tulevaisuuden mahdollisuus ja haaste Keskustojen elinvoimaisuutta parannetaan, ja rakentamista suunnataan täydennysrakentamiseen Työpaikkarakentamisen painopistealueet ovat keskustojen lisäksi Aviapolis, Vantaan Akseli ja Vehkala Kaavoituksessa, tontinluovutuksessa ja muussa toiminnassa huomioidaan Helsingin seudun ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen tavoitteet sekä kohtuuhintaisen asuntotuotannon tarve Vantaan kaupunki / YPA 4
Maapolitiikan toimintaympäristö 4 Maanhankintaan on vuosittain budjetoitu noin 4 M. Lisämäärärahoilla on ostettu maata mm. Leinelästä ja Marja-Vantaalta Käyttötalouden maanmyyntivoitto on vuosittain ollut noin 15-30 M, jolloin maanmyyntivoittoprosentti on vaihdellut välillä 75-90% Vuosittainen maan vuokratuotto on noin 3,5 M Kunnallistekniikan investoinnit ovat vuosittain 35 miljoonaa euroa. Kunnallistekniikan sopimuskorvaukset ovat vaihdelleet vuosittain välillä 0,9-6,4 M. Lisäksi sopimuskorvauksia on saatu maa-alueina. Kiinteistöveron tuotto vuonna 2012 on n. 63 M. Kaupunki perii rakentamattomilta rakennuspaikoilta korotettua kiinteistöveroa 2,5% (max 3%). Korotetun kiinteistöveron kokonaistuotto on n. 0,9 M. (Mikäli vero-% näiden kiinteistöjen osalta korotettaisiin 3%:iin, lisätuotto olisi n. 0,2 M.) Marja-Vantaan ja keskustojen kehittämisrahastosta on rahoitettu mm. Tikkurilan kehittämistä ja Marja-Vantaa projektia Vantaan kaupunki / YPA 5
Vantaan maapolitiikan suuntaviivat 2012 Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma: Perustetaan maapoliittinen työryhmä valmistelemaan keskeiset linjaukset kaavoitusta, maanhankintaa ja -luovutusta koskien Varmistetaan maanmyyntitulot kaavoittamalla ensisijaisesti kaupungin omistamia maita Maapolitiikan kaikki keinot (mm. etuostot ja lunastukset) otetaan käyttöön Varmistetaan tarvittavat maanhankintavarat Kaupungin vahvalla maanomistuksella pystytään säätelemään rakentamista ja markkinoita Maapolitiikalla tavoitellaan kaupungin tulopohjan vahvistamista Maapolitiikan linjausten pohjana 2012 Vantaan strategiset tavoitteet Vantaan asunto-ohjelma MAL-aiesopimus 2012-2015 Elinkeinopoliittinen ohjelma Kilpailukykyohjelma Vantaan kaupunki / YPA 6
Strategiset tavoitteet 2012-2015 (TS) Aktiivinen maapolitiikka Strateginen maanhankinta elinkeinoelämän, asumisen ja viihtyisän ympäristön tarpeisiin Maaomaisuuden tehokas hoito ja kiinteistökehittäminen Kokonaistaloudellisesti kannattavat maanluovutukset Innovatiivinen yhteistyö ja kaupunki-infran turvaaminen sopimuksilla Marja-Vantaan rakentumisen ja Vehkalan yritysalueen käynnistymisen edistäminen Kaupungin maiden priorisointi Onnistunut asuntopolitiikka Sosiaalisesti eheät, vetovoimaiset ja energiatehokkaat asuinalueet Tarpeita ja maksukykyä vastaava monipuolinen asuntotuotanto Riittävä tonttitarjonta kaikille rahoitus- ja hallintamuodoille Marja-Vantaa asuntorakentamisen kärkihankkeena Keskustojen ja lähiöiden täydennysrakentaminen Korjausrakentamisen edistäminen Vantaan kaupunki / YPA 7
Vantaan asunto-ohjelma 2009-2017(KH 9.3.2009) Kaupunki hankkii maata vapaaehtoisin kaupoin, sopimuksin, etuostooikeutta käyttäen sekä lunastuksin. Kaavoitussopimuksissa kaupunki ottaa korvaukset ensisijaisesti tonttimaana ja edellyttää alueelle myös kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Kaupunki luovuttaa omistamansa asuntotontit ensisijaisesti myymällä, toissijaisesti vuokraamalla. Kaupunki luovuttaa omistamansa asuntotontit vuokra-asuntotuotantoon enintään ara-hintaisina ja valtion tukeman vuokratalotuotantoon tapauskohtaisesti ara-hintaa alemmalla hinnalla. Kaupunki luovuttaa omakotitontteja omatoimirakentajille n.50 kpl /v. Osa julkisille palveluille ja hallinnolle osoitetusta rakentamattomista tai vajaasti rakennetuista tonteista muutetaan asuntokäyttöön. Maa- ja asuntopoliittisin keinoin varmistetaan alueiden sosiaalinen eheys Vantaan kaupunki / YPA 8
MAL-aiesopimus 2012-2015 Vantaan asuntotuotantotavoite on yhteensä 2000 asuntoa, joista valtion tukemia vuokra-asuntoja on noin 20%. Tämä tarkoittaa, että asuntorakentamisen määrä on noin 180 000 200 000 k-m 2 /vuosi. Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Työn yhteydessä määritellään mm. MRL 46 a) :n mukaisen pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan tarve ja aikataulu Liikenneverkon kehittämishankkeissa priorisoidaan maankäytön kehittämistä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä edistäviä hankkeita KUHA -rahoitusjärjestelmä ja hankekokonaisuus Kehä I:n parantaminen Helsinki-Riihimäki rataosan palvelutason parantaminen E 18, Kehä III:n kehittäminen Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen Vantaan kaupunki / YPA 9
Elinkeinopoliittinen ohjelma Yrityspalveluyksikkö yrityksiä palvelemaan, yhden luukun periaate Kaupungin sisästä verkostoyhteistyötä yritysten palvelemisessa korostetaan Harjoitetaan kumppanuusyhteistyötä yritysten kanssa (Aviapolis, Vantaan Akseli) Yritystoiminnan yleiskaavan mukaiset painopistealueet määritelty Leija ja Innovaatioinstituutti tukemaan yritysten syntymistä ja kasvua Kansainvälinen markkinointi seutuyhteistyönä (GHP) Seudullinen elinkeinopoliittinen yhteistyö kasvattaa koko seudun elinvoimaa Tavoitteena on, että Vantaalle saadaan noin 2 000 uutta työpaikkaa vuosittain Vantaan kaupunki / YPA 10
Kilpailukykyohjelma: Yrityspalvelut, Kaupunkiympäristö Kaupunkiorganisaation sisäinen verkottunut toiminta Kumppanuushankkeilla ja muulla yhteistyöllä kumppaneiden kanssa varmistetaan palveluiden sujuvuus ja rakentamisen jatkuvuus Kaupungin ja kumppaneiden maanomistus strategisilla alueilla Kestävän kehityksen tukeminen Asunto-ohjelman toteuttamisella Monipuolinen asuntotuotanto Keskustojen kehittäminen ja elävöittäminen Laadukkaan Marja-Vantaan kehittäminen ja toteuttaminen Vantaan kaupunki / YPA 11
Sopimuspolitiikkaa 1 Kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) säädetään maanomistajan velvollisuudesta osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin: Asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan maanomistajan kanssa. Velvollisuuden täyttämisessä on maanomistajia kohdeltava yhdenvertaisesti. (MRL 91a). Mikäli osallistumisesta ei synny sopimusta, on kunnalla toissijaisesti mahdollisuus periä kehittämiskorvausta. (MRL 91c ) Vantaan kaupunki / YPA 12
Sopimuspolitiikkaa 2 Kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen MRL 91 f Kehittämiskorvauksen enimmäismäärä Kehittämiskorvauksena voidaan periä enintään 60 prosenttia asemakaavasta johtuvasta asemakaavan mukaisen tontin arvonnoususta. Kunnanvaltuusto voi päättää alhaisemmastakin kunnassa tai kaavoitettavalla alueella sovellettavasta kehittämiskorvauksen enimmäismäärästä. Vantaan kaupunki / YPA 13
Sopimuspolitiikkaa 3 Kaupunginhallitus 20.10.2003 13 Kaupunginjohtajan esitys: Päätetään kaavoituslautakunnan esityksen mukaisesti, että a) maanomistajien kanssa tehdään ensisijaisesti maankäyttösopimukset ja toissijaisesti määrätään maksettavaksi kehittämiskorvaus, kun maanomistajat saavat asemakaavasta tai asemakaavanmuutoksesta maankäyttö- ja rakennuslain 91 a :ssä tarkoitettua merkittävää hyötyä. Merkittävä hyöty arvioidaan asemakaavakohtaisesti. Maankäyttösopimuksissa on otettava huomioon yhdyskuntatekniikan kustannusten lisäksi kaupungin asunto-, elinkeino- ja kaupunkirakennestrategiaa toteuttavat tavoitteet Päätös: b) päätös maankäyttösopimusmenettelystä tai kehittämiskorvausmenettelyn käytöstä tehdään asemakaavakohtaisesti asemakaava- tai asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville asettamisesta päätettäessä. Hyväksyttiin esitys. Vantaan kaupunki / YPA 14
Sopimuspolitiikkaa 4 Kunnallistekniikasta perittävät korvaukset Sisäinen kunnallistekniikka Tarkoittaa asemakaavan tai asemakaavan muutoksen mukaisen suunnitelman toteuttamisen vaatiman kunnallistekniikan rakentamista sopimusalueella. Tyypillisiä sisäisen kunnallistekniikan hankkeita ovat esim. kadut, liikennevalot, hulevedet, puistoväylät. Näiden osalta sovitaan toteutettavasta kunnallistekniikasta, sen laadusta, toteuttamisaikataulusta ja korvauksista. Korvauksen perusteena ovat suoraan hankkeille kohdistuvat rakennuskustannukset. Ulkoinen kunnallistekniikka Koostuu kustannuksista, joita syntyy varsinaisen sopimusalueen ulkopuolella tehdystä, tai tehtävästä kunnallistekniikan rakentamisesta. Tyypillisiä ulkoisen kunnallistekniikan hankkeita ovat kadut, rampit, joukkoliikennejärjestelyt, sillat, tukimuurit, liikennevalot, hulevedet ja puistot. Näiden hankkeiden kustannusten pohjalta syntyy alueen hinta, joka kohdistetaan kerrosneliömetreihin. Tältä pohjalta määräytyy ulkoisen kunnallistekniikan taksamuotoinen korvaus, joka perustuu vuosittain tarkistettaviin vyöhykehintoihin. Vantaan kaupunki / YPA 15
Sopimuspolitiikkaa 5 Yhteistoiminta- ja Aiesopimukset Ohjataan laajamittaista rakentamista ennen kaavatyön aloittamista Toteuttamissopimukset Tehdään n. 20-25 /vuosi, ja niiden arvo on 0,9-6,4 M /vuosi. Vaaditaan, kun rak.oik. lisääntyy tai käyttötarkoitus muuttuu yli 500k-m 2 Ohjataan asemakaavaan perustuvaa rakentamista Pyritään turvaamaan kaavan toteuttamisen aikataulu, sisältö ja talous Sovitaan kunnallistekniikan suunnittelusta ja rakentamisesta MRL:n mukaiset korvaukset määritetään kustannusperusteisesti Ulkoisen kunnallistekniikan kustannusosuutta voidaan kohtuullistaa (vert. omistajan saama merkittävä hyöty) Vesihuollon osalta kustannukset peritään liittymismaksuina Sovitaan yleisten alueiden luovutuksista ja mahdollisista maakaupoista Sovitaan tarvittaessa rakentamisvelvoitteista, rakentamisohjeiden ja lähiympäristösuunnitelman laatimisesta yms. Vantaan kaupunki / YPA 16
Liitteet: 1. Lunastamisesta 2. Lunastuskorvauksesta 3. Raakamaasta 4. Arvonnousun määrittämisestä 5. Vantaan kaupungin omistamien kiinteistöjen maa-alueet 1970 2011 (ha) 6. Vantaan kaupungin maanhankinnat ja luovutukset 2000-2011 (M / ha) 7. Luovutetut tontit 2007-2011 (kpl) 8. Luovutetut tontit 2007-2011 (k-m 2 ) 9. Pientalotonttien luovutus 1994 2011 (kpl) 10.Asuntorakentamisennuste 2012-21 11.ARA: Valtion tukemassa asuntotuotannossa sovellettavat tonttien enimmäishinnat 2012 12.Vertailu tontin myynnin ja vuokrauksen välillä 13.Asuntorakentamisen asemakaavavaranto Vantaalla 11/2012 Vantaan kaupunki / YPA 17
Lunastamisesta Lunastusperuste yleisimmin maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) Korvauksia ja toimitusmenettelyä koskevat säännökset lunastuslaissa (LunL) LIITE 1 Asemakaava antaa usein lunastusperusteen (MRL 96 ) Asemakaavassa yleisiksi ym. kunnan tarpeisiin osoitetut alueet (kadut, puistot, ym.) Lunastustoimikunta toteaa lunastusperusteen olemassaolon Asemakaavoittamattoman maan lunastaminen edellyttää ympäristöministeriön myöntämää lunastuslupaa (MRL 99 ) Lunastusedellytysten olemassaolon harkintaa YM:n lupapäätöksestä mahdollisuus valittaa KHO:een MRL 99 : Lunastuslupaan perustuva maan lunastaminen Asianomainen ministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten. Asianomainen ministeriö voi antaa kaavan toteuttavalle viranomaiselle oikeuden lunastaa maakuntakaavaan otetun alueen tai sen käyttöoikeuden supistamisen, jos se on tarpeellista maakuntakaavan toteuttamiseksi valtion, seudun, kuntayhtymän tai kunnan väestön yhteisiä tarpeita varten. Asianomainen ministeriö voi lisäksi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin. Asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös virkistys- ja suojelualuetta. Vantaan kaupunki / YPA 18
Lunastuskorvauksesta LIITE 2 Lunastettavasta omaisuudesta on määrättävä omaisuuden käyvän hinnan mukainen täysi korvaus (kohteenkorvaus). Mikäli käypä hinta ei vastaa luovuttajan täyttä menetystä, arvioiminen on perustettava omaisuuden tuottoon tai siihen pantuihin kustannuksiin. (LunL 30.1 ) Vertailukauppojen perusteella suoritettavaa arviointia Poikkeuksena ns. arvonleikkaussäännöstö (LunL 31 ): Jos se yritys, jonka toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan, on merkittävästi korottanut tai alentanut lunastettavan omaisuuden arvoa, korvaus on määrättävä vastaamaan sitä arvoa, joka omaisuudella olisi ollut ilman sanottua vaikutusta. Kun valtiolle, kunnalle tai kuntayhtymälle hankitaan kiinteää omaisuutta tai pysyvä erityinen oikeus yhdyskuntarakentamista varten alueelta, jolle kunta on päättänyt laadittavaksi asemakaavan tai jonka asemakaavaa on päätetty muuttaa, ei kaavan laatimis- tai muuttamispäätöksen jälkeen tapahtunutta maan arvonnousua oteta huomioon. Se osa arvonnoususta, joka vastaa yleisen hintatason kohoamista tai joka on muutoin aiheutunut muista syistä kuin siitä kaavoituksesta, jonka toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan, luetaan korvauksensaajan hyväksi. Korvausta 2 momentin nojalla määrättäessä jätetään kuitenkin huomioon ottamatta maan arvonnousu enintään 7 vuotta lunastuksen vireillepanoa edeltäneestä päivästä lähtien. Yleiskaavan aiheuttama arvonnousu useimmiten maanomistajan hyväksi Korvauksesta mahdollista valittaa maaoikeuteen ja valitusluvalla KKO:een Vantaan kaupunki / YPA 19
LIITE 3 Raakamaasta Maanmittauslaitoksen raakamaan arviointiohjeen mukainen raakamaan määritelmä Raakamaata on alue, jolla On odotusarvoa, joka perustuu käyttötarkoituksen muutokseen Asemakaava puuttuu Asemakaavan laatiminen on todennäköistä lähitulevaisuudessa Ei ole arvokkaita rakennuksia Tuleva käyttötarkoitus on kaupunkimainen maankäyttö erilaisiin toimintoihin Vastaisen rakentamisen laji ja tehokkuus eivät ole tarkasti ja varmuudella tiedossa Vantaan kaupunki / YPA 20
LIITE 4 Arvonnousun määrittämisestä Kehittämiskorvaussäännöstön soveltaminen 19.6.2003 Ympäristöministeriö ja Suomen Kuntaliitto Ensimmäinen asemakaava: arvonnousu määräytyy asemakaavan mukaisen tontin arvon ja ennen kaavaa vallinneiden olosuhteiden mukaisen maa-arvon erotuksena Asemakaavan muutos: arvonnousu määritetään poistuvan kaavan ja uuden kaavanmukaisten tonttien arvojen erotuksena Noudatetaan soveltuvin osin lunastuslain säädöksiä Ei huomioida sellaista arvon muuttumista, joka aiheutuu tarjonnan vaihtelusta tai muusta hintasuhteisiin ohimenevästi vaikuttavasta syystä Yleisen hintatason kohoamista ei oteta huomioon Kiinteistön rakentamiskelpoiseksi saattamisesta aiheutuvat kustannukset, esim. maanpuhdistustoimenpiteistä ja olemassa olevien rakennusten purkamisesta aiheutuvat kustannukset otetaan tontin arvoa alentavina tekijöinä huomioon. Vantaan kaupunki / YPA 21
LIITE 5 Vantaan kaupungin omistamien kiinteistöjen maa-alueet 1970 2011 (ha) Maa-alueita muissa kunnissa Maa-alueita Vantaan kaupungissa 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1970-74 1980-84 1990-94 2000 2002 2004 2006 2008 2010 7 689 ha 656 ha kuntajaon muutos 1.1.2009 Vantaan kaupunki / YPA 22
LIITE 6 Vantaan kaupungin maanhankinnat ja luovutukset 2000-2011 (M /ha) M 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Hankinta Luovutus 2000 2002 2004 2006 2008 2010 ha 500 450 400 Hankinta 350 Luovutus 300 250 200 150 100 50 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Vantaan kaupunki / YPA 23
LIITE 7 Luovutetut tontit 2007-2011 (kpl) (ilman pientalotontteja ja vuokrattuja tontteja) (ilman VAV:lle 2011 myytyjä, aiemmin vuokrattuja ja rakennettuja tontteja) kpl 45 40 37 38 41 35 30 31 27 25 22 20 18 19 15 15 13 13 10 5 0 6 1 1 1 7 6 5 5 4 4 4 4 4 3 3 3 2 1 2007 2008 2009 2010 2011 tuot.muot. asuntotontit toimisto- ja teollisuustontit liike- ja toimistotontit yleist.rakennusten tontit huoltoasematontit paikoitustontit yhteensä Vantaan kaupunki / YPA 24
LIITE 8 Luovutetut tontit 2007-2011 (k-m 2 ) (ilman pientalotontteja ja vuokrattuja tontteja) (ilman VAV:lle 2011 myytyjä, aiemmin vuokrattuja ja rakennettuja tontteja) 140 000 120 000 121 168 100 000 80 000 84 600 89 216 65 519 60 000 52 123 40 000 20 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 tuot.muot. asuntotontit toimisto- ja teollisuustontit liike- ja toimistotontit yleist.rakennusten tontit huoltoasematontit yhteensä Vantaan kaupunki / YPA 25
LIITE 9 Pientalotonttien luovutus 1994 2011 (kpl) 140 kpl Myyty Vuokrattu Lunastettu Myyty vuokratontti 120 100 80 60 40 20 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vantaan kaupunki / YPA 26
Asuntorakentamisennuste 2012-21: Merkittävät asuntotuotantokohteet (tarkistetaan vuosittain) LIITE 10 s.1/2 Korso 15 % Hakunila 9 % Myyrmäki 18 % keskimäärin 1960 asuntoa/vuosi 2012: 203 001 2022: 225 623 Koivukylä 14 % Kivistö 14 % Vallinoja Leppäkorpi Tikkurila 20 % Aviapolis 10 % Ilola 5 Keski-Nikinmäki Leinelä Marja-Vantaan keskusta Veromies Hiekkaharju 5 Jokiniemi Pakkalanrinne Koivuhaka/ Viertola Kaskela Etelä-Ylästö Hakunilan keskusta Pähkinärinne 4 Etelä-Kaivoksela Etelä-Linnainen Hämevaara Vantaan kaupunki / YPA 27
Asuntorakentamisennuste 2012-2021, noin 2000 asuntoa/v. Vantaan asuntorakentamisennuste vuosille 2012-21 Vantaa LIITE 10 s.2/2 Työryhmä: Hannu Kyttälä, Tuula Hurme, Tomi Henriksson Viimeksi muokattu/päivitetty: 8.8.2012/THe 2012-2021 Vantaa talotyyppi 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Yhteensä yhteensä k-m² omakoti 68 640 44 205 49 310 56 000 56 210 59 510 55 660 53 460 53 300 50 950 547 245 rivitalo 16 580 16 140 21 945 40 120 34 850 25 200 25 100 23 200 18 400 16 500 238 035 kerrostalo 78 410 88 160 122 000 118 130 114 570 121 500 111 350 96 200 94 000 101 500 1 045 820 yhteensä 163 630 148 505 193 255 214 250 205 630 206 210 192 110 172 860 165 700 168 950 1 831 100 Vantaa talotyyppi 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Yhteensä yhteensä omakoti 458 295 329 373 375 397 371 356 355 340 3 648 asuntoja (kpl) rivitalo 175 170 231 422 367 265 264 244 194 174 2 506 kerrostalo 1 005 1 130 1 564 1 514 1 469 1 558 1 428 1 233 1 205 1 301 13 408 yhteensä 1 637 1 595 2 124 2 310 2 210 2 220 2 063 1 834 1 754 1 815 19 562 Pientaloprosentti 38.6 29.1 26.4 34.4 33.5 29.8 30.8 32.7 31.3 28.3 31.5 Hakunila omakoti-/paritalo 19 % 3 648 kpl rivitalo 13 % 2 506 kpl kerrostalo 68 % 13 408 kpl Korso Koivukylä Tikkurila Aviapolis Kivistö Myyrmäki 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 omakoti-/paritalo rivitalo kerrostalo asuntojen lukumäärä Yhteensä 2012-2021: Vantaan kaupunki 19 562 asuntoa / YPA 28
ARA: Valtion tukemassa asuntotuotannossa sovellettavat tonttien enimmäishinnat 2012 LIITE 11 Vantaan kaupunki / YPA 29
LIITE 12 Vertailu tontin myynnin ja vuokrauksen välillä Asuinkerrostalotontti A Teollisuus ja varastotontti TT Liiketontti KM 2300 k-m 2 10 900 k-m 2 16 000 k-m 2 Pakkala Piispankylä Porttipuisto Tontin myyntitulo 2006/07 ja kiinteistövero 2010 rakennuksesta ja tontista KAUPPAHINTA 656 000 KAUPPAHINTA 1 528 240 KAUPPAHINTA 3 200 000 VERO 2010 VERO 2010 VERO 2010 rakennuksista 0,32% 5 340 /v rakennuksesta 1% 84 240 /v rakennuksesta 1% 115 820 /v tontista 1% 3 040 /v tontista 1% 5 350 /v tontista 1% 23 520 /v yhteensä 8 380 /v yhteensä 89 590 /v yhteensä 139 340 /v Tontin vuokratulo 2010 ja kiinteistövero 2010 rakennuksesta VUOSIVUOKRA* 33 750 /v VUOSIVUOKRA* 80 660 /v VUOSIVUOKRA* 164 577 /v VERO 2010 VERO 2010 VERO 2010 rakennuksista 0,32% 5 340 /v rakennuksesta 1% 84 240 /v rakennuksesta 1% 115 816 /v VUOKRA+ VERO 39 090 /v VUOKRA+ VERO 164 900 /v VUOKRA+ VERO 280 393 /v Vuodelle 2010 vahvistetut kiinteistöveroprosentit olivat seuraavat: Vakituinen asuinrakennus 0,32 % Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % Voimalaitos 2,85 % Rakentamaton rakennuspaikka 2,50 % *Vuosivuokra on 5% myyntihinnasta + indeksikorotus Vantaan kaupunki / YPA 30
Asuntorakentamisen asemakaavavaranto Vantaalla 11/2012* Laskennallinen asemakaavavaranto pientalot 1 340 000 k-m² kerrostalot 420 000 k-m² yhteensä 1 760 000 k-m² (arvioitu riittävyys: 3-4 vuotta) Asemakaavavaranto rakentamattomilla tonteilla** pientalot 340 000 k-m² Vantaa: 140 000 k-m² kerrostalot 290 000 k-m² Vantaa: 100 000 k-m² yhteensä 630 000 k-m² 240 000 k-m² (38%) Asemakaavavarannon omistus (pääomistajan mukaan) 80 % yksityinen ja muu ~ 1 400 000 k-m² 15,6 % kaupunki ~ 270 000 k-m² 4,3 % uskonnollinen yhteisö, säätiö, puolue, yhdistys ~ 76 000 k-m² 0 % valtio ~ 800 k-m² Vireillä olevien asemakaavojen asumisen varanto*** ~ 950 000 k-m² Vantaan kaupunki / YPA 31 LIITE 13 * Lähde: SeutuRamava aineisto (HSY), ** ei rakennuksia valmiina tai rakenteilla, *** Lähde: Kaavayksiköt (Kaupsu)