Findiabkids parantaa hoitoa Lasten ja nuorten diabeteksen hoito Suomessa Terveydenhuollon tulevaisuus Risto Linturin haastattelu. Diabetes ja lääkäri

Findiabkids parantaa hoitoa Lasten ja nuorten diabeteksen hoito Suomessa Terveydenhuollon tulevaisuus Risto Linturin haastattelu 3 2019 syyskuu 48. vuosikerta Suomen Diabetesliitto Diabetes ja lääkäri diabetes.fi

DIA91/25092017 ILMOITUS Sydänsairaudet eivät juuri huoleta diabeetikkoja - syytä olisi Tyypin 2 diabetesta sairastaa arvioiden mukaan jopa lähes puoli miljoonaa suomalaista, ja diabeetikoiden määrä lisääntyy jatkuvasti. 1 ) Liitännäissairaudet, esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, tunnetaan tyypin 2 diabeetikkojen keskuudessa kuitenkin huolestuttavan huonosti. Tuore tutkimus osoittaa, etteivät diabeetikot ole huolissaan liitännäissairauksista, vaikka sydän- ja verisuonisairaudet ovat tyypin 2 diabeetikkojen yleisin kuolinsyy. Liitännäissairaudet huomioivalla diabeteksen hoidolla olisi merkittävät vaikutukset niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin. Diabeetikolla on ei-diabeetikkoon verrattuna jopa nelinkertainen riski sairastua sydän- ja verisuonisairauteen, kuten valtimotautiin, sydämen vajaatoimintaan tai verenpainetautiin. 2 ) Diabetespotilaat eivät kuitenkaan ole tietoisia tästä riskistä. Yli puolet (53 %) diabetes potilaista ajattelee, ettei sydänsairauksilla ja diabeteksella ole yhteyttä, mikäli verensokeriarvot ovat hallinnassa. (KUVA 1) on kohonnut verenpaine sekä usein myös kohonnut kolesterolitaso. Sen sijaan verensokeriarvot ja painonhallinta huolestuttavat potilaita enemmän kuin sydän- ja verisuonisairaudet. Diabetespotilaista 62 % ei pidä sydän infarktia ja 56% sydänongelmia top 5 huolenaiheenaan. (KUVA 2) Pelkästä sokeritasapainosta huolehtiminen ei kuitenkaan anna riittävää suojaa sydäntapahtumilta. 4 ) Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten potilaiden tietoisuus liitännäissairauksien riskeistä on alhaisempi kuin muissa maissa. Tutkimus osoitti, että diabetespotilaat kaipaavat enemmän tietoa sairauteensa liittyen. Vastaajista 59 prosenttia haluaisi lisää tietoa liitännäissairauksista. 3 ) Puutteellinen tietotaso voi johtaa siihen, että liitännäissairaudet tulevat diabetespotilaalle täytenä yllätyksenä. Sydäninfarkti hyvästä sokeritasapainosta huolimatta Hoitohenkilökunnan vankasta tietotaidosta ja kehittyneistä hoitomuodoista huolimatta, sydän- ja verisuonisairaudet ovat yhä tyypin 2 diabeetikoiden yleisin kuolinsyy. Tutkimuksen mukaan jopa yli puolet (56 %) suomalaisista tyypin 2 diabetespotilaista ei kuitenkaan ole tietoisia siitä, että heillä on korkeampi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Samaan aikaan puolella potilaista Erityistä ennenaikaisen kuoleman riskiryhmää ovat tyypin 2 diabeetikot, joilla on todettu sydän- ja verisuonisairaus. Hyvä hoito voi pienentää sydän- ja verisuonisairauksiin liittyviä riskejä. Lähteet 1. International Diabetes Federation. IDF Diabetes Atlas, 7th edition. Brussels, Belgium: International Diabetes Federation; 2015. Available from: www.diabetesatlas. org/(last accessed: May 2016). 2. World Heart Federation. Diabetes as a risk factor for cardiovascular disease. Available at: www.world-heart-federation.org/cardiovascularhealth/cardiovascular-disease-risk-factors/diabetes. Last accessed January 2017. 3. Diabetes patient market research Finland. GfK. December 2016. 4. Standards of Medical Care in Diabetes-2017: Summary of Revisions. Diabetes Care. 2017;40(Suppl 1):S75-S87. KUVA 1 KUVA 2 Käsitykseni diabeteksesta ja sydänsairaudesta Minua huolettaa, että saan... 53 % 22 % 25 % Jos verensokeri on kontrollissa, ei ole korkeampaa riskiä sydänsairaudelle kuin mitä on ei-diabeetikoilla Diabetes aiheuttaa sydänsairauksia, niiden välillä on luja yhteys Ihmiset joilla on diabetes, voivat saada sydänsairauden, mutta sillä ei ole yhteyttä diabetekseen 62 % Sydäninfarkti 7 % 7 % 7 % 13 % 10 % 9 % 56 % 7 % 8 % 7 % 7 % Sydänongelmat ei top5 huolenaihe ei lainkaan mahdollista ei kovin mahdollista melko mahdollista mahdollista hyvin mahdollista

Diabetes ja lääkäri Sisältö 4 Ajankohtaista: Diabeteksen monet muodot valokeilassa diabetesviikolla 5 Pääkirjoitus: Uusia ideoita, kiitos! Jorma Lahtela 6 Seuraamo 9 Findiabkids kiritti diabetestiimit parantamaan hoitotuloksia Anu Heikkilä, Pirjo Ilanne-Parikka, Veikko Koivisto ja Kari Ranta 17 Lasten ja nuorten diabeteksen hoito Suomessa Diabetesliiton selvitys Anu Heikkilä 23 Diabetestutkimussäätiö jakoi 550 000 euroa 24 Tulevaisuudentutkija Risto Linturi: Terveydenhuollon mullistus on väistämätön Pirita Salomaa 28 Väitöksiä 30 Diabeteshoitajat: Diabeteshoitajan rooli diabeetikon jalkaongelmien hoidossa Asenne kunnossa, kiire haittaa Juho Anttonen, Arja Kiviaho-Tiippana ja Marjo Heikkilä 6 9 Hyvää Aika tavoitteessa ratkaisee työtä Lasten ja nuorten diabetestiimit hioivat vuorovaikutustaitojaan ja kannustivat potilaansa ja heidän perheensä parempiin hoitotuloksiin. Jatkuvan verensokeriseurannan yleistyminen on tuonut uuden mittarin myös tutkimukseen. Lue lisää Seuraamosta. 24 Digitaalinen kaksonen Tulevaisuudessa jokaisella on digitaalinen kaksonen, jonka avulla hoito voidaan räätälöidä yksilöllisesti, visionääri Risto Linturi ennustaa. 32 Maarit Salminen on Vuoden diabeteshoitaja 2019 34 Koulutusta Sivun 3 kuvat: Shutterstock Diabetes ja lääkäri -lehti verkossa u Diabetes ja lääkäri -lehden selailtava näköislehti on luettavissa verkossa https://issuu.com/diabetesjalaakarilehti. Verkkojulkaisusta on karsittu reseptilääkeilmoitukset, kuten laki edellyttää. Lehden kaikki numerot julkaistaan edelleen myös pdf-muodossa nettiarkistossa www.diabetes.fi/laakarilehdet. Tästä Diabetes ja lääkäri -lehden rinnakkaispainoksesta on poistettu lääkemainontaa koskevien säädösten edellyttämällä tavalla reseptilääkemainokset. Ilmoittajat vastaavat ilmoitusten sisällöstä. Ne eivät ole Diabetesliiton suosituksia. TIETEELLISET TOIMITTAJAT: dosentti Jorma Lahtela, 0400 920 672, jorma.lahtela@iki.fi, LK (väit.), kansainvälinen koordinaattori Carol Forsblom, p. 09 4717 1905, carol.forsblom@hus.fi DIABETESHOITAJAT RY:N EDUSTAJA: Heidi Mäkinen, tiedotus@diabeteshoitajat.fi TOIMITUS: vt. päätoimittaja Janne Juvakka, janne.juvakka@diabetes.fi, toimitussihteeri Mervi Lyytinen, p. 050 564 9126, mervi.lyytinen@diabetes.fi LEHDEN YHTEYSTIEDOT: Diabetes ja lääkäri -lehti, Näsilinnankatu 26, 33200 Tampere, p. 03 2860 111 (ma pe klo 9 13), sähköinen arkisto ja pdf-lehti: www.diabetes.fi/laakarilehdet, selailtava näköislehti: https://issuu.com/diabetesjalaakarilehti JULKAISIJA: Suomen Diabetesliitto ry ILMOITUKSET: myyntisihteeri Tarja Pentti, p. 050 310 6621, tarja.pentti@diabetes.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: jäsensihteerit Anneli Jylhä, p. 050 310 6611, jasenasiat@diabetes.fi ILMESTYMINEN JA TILAUSHINTA: Lehti ilmestyy helmi-, huhti-, syys- ja joulukuussa Diabetes-lehden liitteenä. Vuosikerta 15 e + Diabetes-lehden tilaushinta 40 e/vuosikerta (6 numeroa), jäsen etu hinta 15 e/vuosikerta ULKOASU: Aino Myllyluoma PAINO: Arkmedia Oy 48. vuosikerta ISSN-L 1455-7827 ISSN 1455-7827 (Painettu) ISSN 2242-3036 (PDF)

Ajankohtaista Diabeteksen monet muodot valokeilassa diabetesviikolla Koska diabetes on yhä yleistä niputtaa yhdeksi ja samaksi sairaudeksi, Maailman diabetespäivän (14.11.) viikolla on hyvä hetki valottaa diabeteksen moninaisuutta. Diabetesviikolla kerrotaan, miten tämä salaperäinen ryhmä sairauksia voi yhä uudestaan yllättää kantajansa pitkänkin sairastamisen jälkeen ja kuinka jokainen diabetes ilmenee yksilöllisesti tyyppiluokituksen tarkentumisesta huolimatta. Diabetesaiheita voi pitää tapahtumaviikolla esillä monin eri tavoin. Diabetesviikon kampanjasivusto ladattavine materiaaleineen julkaistaan marraskuun alussa. Materiaalit ovat maksuttomia. Diabetesliiton yhteistyökumppanit valaisevat rakennustensa julkisivuja sinisellä, ja kuka tahansa voi osallistua koristelemalla ranteensa sinisellä. Diabetesliitto julkistaa tapahtumaviikolla Vuoden diabetesteon ja Diabetesbarometrin, joka kertoo viimeisimmät diabetekseen liittyvät tilastotiedot. Diabetesyhdistykset, apteekit ja muut yhteistyökumppanit ovat liikkeellä sekä somessa että livenä. Liitto tervehtii jäseniään myös henkilökohtaisin tekstiviestein. Kansainvälinen diabetesjärjestö IDF kampanjoi nyt toista vuotta teemalla Diabetes: Protect your family keskittyen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn. Meillä Suomessa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä on perinteisesti pidetty ympäri vuoden esillä, ja oma riskitestimme onkin pysynyt jo toistakymmentä vuotta ahkerassa käytössä, www.diabetes.fi/riskitesti. Onko työpaikallasi infotaulu, jossa voisi pyöriä Diabetesliiton tuottama video tai esitys Maailman diabetespäivän viikolla? Vinkkaa niistä työpaikkasi infotauluvastaavalle! Kampanjamateriaalit ovat ladattavissa diabetes.fistä 1. marraskuuta alkaen. Kaikkialla missä sinäkin diabeteslehti.diabetes.fi Diabetes-lehden juttuja verkossa lukuoikeus kaikilla Diabetesliiton jäsenillä laaja kaikille avoin arkisto också artiklar på svenska diabeteslehti.diabetes.fi/keittokirja Diabetes-lehden keittokirja verkossa kaikissa ohjeissa hiilari- ja energiamäärät

Pääkirjoitus Uusia ideoita, kiitos! JORMA LAHTELA Automaattisesti tietoa hoitojärjestelmistä hakevista työkaluista odotetaan merkittävää apua hoidon laadun ja hyötysuhteen arviointiin. Oleellisten ja vuosikausia kelvollisina pysyvien mittareiden määrittäminen on kuitenkin osoittautunut hankalaksi. Diabeteksen komplikaatioita tuskin kehittyy kenellekään ilman poikkeavaa verensokeria. Siksi verensokerille on asetettu tavoitteet, joihin hoidolla pyritään, ja se on valittu keskeiseksi hoidon laatua kuvaavaksi muuttujaksi. Verensokerin raja-arvot perustuvat epidemiologiseen tietoon liitännäis sairauksien ja erityisesti diabeettisen silmänpohjasairauden (retinopatian) synnystä. Pitkäaikaisen verensokeritason seurantaan on kehitetty proteiinien sokeroitumista mittaavia testejä. Vahvimmin niistä on jäänyt käyttöön glykosyloitunut hemoglobiini (HbA1c). Se on keskeinen pitkäaikaista sokeritasapainoa mittaava muuttuja. Tulkintarajat ovat määräytyneet komplikaatioiden ilmaantumisen perusteella, ja keskeisin tutkimustieto on peräisin DCCT-tutkimuksesta 1990-luvun alkupuolelta. Teknologian kehittyminen on mahdollistanut entistä tarkemman pitkäaikaisen verenglukoositason seurannan. Uusista muuttujista tärkein lienee aika, jonka verensokeri on normaalin rajoissa (time in range, TIR), mutta myös verenglukoosin vaihtelu (variabiliteetti) on merkityksellinen. Kummastakin näistä puuttuvat toistaiseksi niin epidemiologinen kuin seurantaankin perustuva viitekehys. On kuitenkin oletettu, että mahdollisimman normaali ympärivuorokautinen verensokeritaso takaa parhaan lopputuloksen. Viitearvoihin liittyvä tutkimus käy kiivaana, ja aikaisempaa tutkimustietoa koetetaan sovittaa uusiin muuttujiin. Näin on tehty esimerkiksi DCCT-tutkimuksen uusissa analyyseissa, joista Veikko Koivisto kertoo tässä lehdessä sivulla 6. DCCT-tutkimuksessa vuorokauden glukoosipitoisuus määritettiin seitsemän mittauksen perusteella, eikä tulos vastaa suoraan sensoroinnin tuottamaa kudossokeripitoisuutta. Sensoroinnin antama tulos voidaan ilmaista myös HbA1c-arvona, joka on monille helpompi hahmottaa. Sensorointitiedoista saadaan glukoosikeskiarvoon perustuva glukoosi-indikaattori (glucose management indicator, GMI), ja kahden viikon keskiarvosta on laskettavissa vastaava HbA1c. Netistä löytyy useita laskureita GMI-hakusanalla. GMI on nostettu korkealle tuoreessa sensoroinnin muuttujia arvioivassa katsauksessa (Battelino ym. 2019). Diabetesepidemian ehkäisy ja hoito on monipuolinen ja mutkikas kokonaisuus. Uudet teknologiset ratkaisut ja paremmat lääkkeet ovat tervetulleita. Niiden lisäksi tarvitaan ammattitaitoa, motivaatiota, pitkäjänteisyyttä sekä tulosten jatkuvaa arviointia ja huomioon ottamista yhteiskuntasuunnittelussa. Uusille ideoille on kysyntää, ks. Findiabkids-hanke (sivu 9) ja Risto Linturin haastattelu (sivu 24) tässä lehdessä. Toivottavasti artikkelit herättävät rakentavia ajatuksia. Battelino T, ym. Clinical targets for continuous glucose monitoring data interpretation: Recommendations from the international consensus on time in range. Diabetes Care. 2019;42:1593-1603. Diabetes ja lääkäri syyskuu 2019 5

Seuraamo TIR ja HbA1c vertailussa A Retinopatian ilmaantuminen B Mikroalbuminurian ilmaantuminen 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 58 % 37 % Glukoosisensorointi on tehnyt mahdol liseksi arvioida uudella tavalla glukoositasapainoa ja erityisesti glukoosipitoisuuden päivittäistä vaihtelua. HbA1c:n oheen on tullut ter mi time in range, TIR, aika tavoi tealueella. Tämä tarkoittaa sitä aikaa, jonka glukoosisensorin lukema on yleisesti hoitosuosituksissa sovitulla tavoitealueella 3,9 10,0 mmol/l. Poikkeustapauksissa, kuten raskauden yhteydessä, voidaan pyrkiä vielä tiukempaan tavoitteeseen. Diabetes Control and Complication Trial (DCCT) -tutkimus kohdistui tyypin 1 diabeetikoihin 1983 1993. Tutkittavat jaettiin intensiivisen ja tavanomaisen hoidon ryhmiin ja heidän hoitotasapainoaan seurattiin HbA1c:n avulla. Kymmenen vuoden seurannassa HbA1carvo oli käänteisesti yhteydessä mikrovaskulaaristen komplikaatioiden ilmaantumiseen. Potilaiden verenglukoosin vuorokausivaihtelua tutkittiin kolmen kuukauden välein mittaamalla verensokeri seitsemän kertaa vuorokaudessa. Retinopatia tutkittiin kuuden kuukauden ja albuminuria kahdentoista kuukauden välein. Nyt tutkijat ovat selvittäneet, onko TIR-tavoitealueella olleiden glukoosiarvojen ja komplikaatioiden välillä yhteys (1). 35 % 22 % 10 % 8 % 9 % DCCT-tutkimuksen vuorokausikäyrän arvoista keskimäärin 41± 16 % oli TIR-alueella (3,9 10,0 mmol/l). Intensiivihoidossa osuus oli 52±10 % ja tavanomaisessa hoidossa 31±12 %. Sekä retinopatian että nefropatian riski kasvoi sitä mukaa, mitä pienempi TIR oli. Jos aika tavoitteessa lyheni 10 prosenttiyksikköä, retinopatian etenemisen todennäköisyys lisääntyi 64 % ja mikroalbuminurian 40 % (kuva 1). Tulokset vahvistavat aikaisempaa käsitystä hyvän glukoositasapainon merkityksestä, ja senso rointi tullee lisääntymään sekä klii ni sessä työssä että tutkimuksessa. Edellä kuvattuun vertailuun sisältyy kaksi heikkoutta: vuorokausikäyrä mitattiin vain päiväsaikaan ja verestä, kun taas TIR kuvaa koko vuorokauden glukoosi tasoa ihon alla. Veikko Koivisto <10 % 10 < 20 % 20 < 30 % 30 < 40 % 40 < 50 % 50< 60 % 60 < 70 % < 70 % N=26 N=124 N=234 N=271 N=319 N=300 N=125 N=41 Aika tavoitealueella (TIR) 3,9 10,0 mmol/l 27 % 15 % 17 % 12 % <10 % 10 < 20 % 20 < 30 % 30 < 40 % 40 < 50 % 50< 60 % 60 < 70 % < 70 % N=22 N=110 N=206 N=242 N=291 N=261 N=114 N=37 Aika tavoitealueella (TIR) 3,9 10,0 mmol/l 7 % Kuva: Shutterstock 1. Beck RW, Bergenstal RM, Riddlesworth TD ym. Validation of time in range as an outcome measure for diabetes clinical trials. Diabetes Care 2019;42:400-405. 5 % 3 % 2 % 3 % 6 Diabetes ja lääkäri syyskuu 2019

Seuraamo Älyä pistoshoitoon Insuliinikynän ja langattoman tiedonsiirron yhdistäminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia erityisesti hoidon seurantaan. Common sensing -yhtiön Gocap-älykorkki hyödyntää langatonta Bluetooth-tekniikkaa. Insuliinikynään kiinnitettävä laite rekisteröi potilaan ottamat insuliiniannokset ja pistosten ajankohdat (1). Tieto siirtyy älypuhelimen sovelluksesta edelleen verkkopalveluun, joka vertaa sitä yksilöllisiin pistosohjeisiin. Tekniikkaa testasi 75 insuliinihoitoista aikuispotilasta, jotka käyttivät perusja ateriainsuliinihoidon yhdistelmää ja ottivat useita pistoksia päivittäin (1). Verkkopalveluun oli kirjattu ajat, jolloin insuliiniannokset piti ottaa. Jos perusinsuliinin pistosaika erosi vähemmän kuin tunnin suositellusta ja potilas otti ateriainsuliinin suositellun viiden tunnin aikaikkunan kuluessa, hänen katsottiin noudattavan ohjeita. Muussa tapauksessa hän oli joko poikennut suositusajoista tai jättänyt annoksen ottamatta. Kuukauden seurannan aikana jokainen potilas oli poikennut ohjeista ainakin kerran. Ateriainsuliiniannosten pistosajoista 24 % (1 81 %) ja perusinsuliiniannosten pistosajoista 36 % (0 80 %) poikkesi suositellusta. Potilaat jaettiin kolmeen ryhmään sen mukaan, miten he noudattivat ohjeita: paras kolmannes otti 85 % pistoksista ohjeen mukaan, huonoin kolmannes vain vajaan puolet (49 %). Parhaalla kolmanneksella jäi ateria-annoksista ottamatta 11 % suositellun ajan kuluessa, huonoimmalla 50 %. Paras kolmannes otti kuitenkin aikaikkunan ulkopuolella enemmän lisäannoksia kuin huonoin kolmannes. Tämä viittaa siihen, että varsinkin ne, jotka eivät noudattaneet ennalta määrättyjä ateriainsuliinin ottoaikoja, jättivät osan annoksista kokonaan pistämättä. Perusinsuliinin annoksista vastaavaa tietoa ei artikkelista löytynyt. Kuten voi odottaa, parhaalla kolmanneksella HbA1c-taso oli parempi kuin huonoimmalla (61±12 vs. 70±16,4 mmol/ mol), joskaan ryhmien lähtötasoja ei ilmoitettu. Tämä on ensimmäisiä Bluetoothkynään liittyviä tutkimuksia, mutta jatkossa saamme varmasti lukea aiheesta lisää. Bluetooth-kynä tulee olemaan hyvä lisä sekä kliiniseen seurantaan että omahoitoon. Varsinkin muistisairaita se auttaa kertomalla, tuliko insuliini otettua vai ei. Kuva: Shutterstock Veikko Koivisto 1. Munshi MN, Slyne C, Greenberg JM ym. Nonadherence to insulin therapy detected by Bluetooth-enabled pen cap is associated with poor glycemic control. Diabetes Care 2019;42:1129-1132. Siun sote liikuttaa Kaikilla Siun sote -kuntayhtymän terveysasemilla Pohjois-Karjalassa on tarjolla yksilöllistä liikuntaneuvontaa tyypin 2 diabetekseen tai sepelvaltimotautiin sairastuneille. Aiemmin liikuntaneuvontapalvelua on kokeiltu muutamilla terveysasemilla Siun soten alueella, ja sekä ammattilaiset että asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Huhtikuussa palvelu laajeni kaikille terveysasemille. Liikuntaneuvonnan kohderyhmänä ovat tyypin 2 diabetekseen tai sepelvaltimotautiin sairastuneet, jotka ovat motivoituneita mutta tarvitsevat ammattilaisen apua. Liikuntaneuvonta on maksutonta, ja siihen pääsee esimerkiksi oman diabeteshoitajan Kuva: Shutterstock ohjaamana. Liikuntaneuvojina toimivat Siun soten koulutetut fysioterapeutit. Vastaavaa ratkaisua, jossa liikuntaneuvonta olisi järjestelmällisesti osa maakunnan perusterveydenhuoltoa, ei ole tiettävästi muualla Suomessa. Diabetes ja lääkäri syyskuu 2019 7

UUSI MOBIILIAPPLIKAATIO! Novo Nordiskin mobiilihiilihydraattikäsikirja Digitaalinen hiilihydraattikäsikirja Android- ja iphone-puhelimiin. Tukee elämää diabeteksen kanssa. Ladattavissa puhelimiin maksutta Google Play ja App Store -sovelluskaupoista (hakusanoilla Novo Nordisk ja mobiilihiilihydraattikäsikirja). App Store: Google Play: FI/DB/0218/0004 Tekninen toteutus Into-Digital Oy (www.into-digital.fi) Lisätietoa ja linkit kotisivuillamme www.novonordisk.fi

Findiabkids kiritti diabetestiimit parantamaan hoitotuloksia ANU HEIKKILÄ PIRJO ILANNE-PARIKKA VEIKKO KOIVISTO KARI RANTA LT, lastentautien erikoislääkäri Anu Heikkilä työskentelee asiantuntijalääkärinä Suomen Diabetesliitossa. anu.heikkila@diabetes.fi LKT, dosentti, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Veikko Koivisto toimii konsulttina Eli Lilly Finland Oyj:ssä. LT, sisätautien erikoislääkäri Pirjo Ilanne-Parikka työskentelee ylilääkärinä Suomen Diabetesliitossa. LL, lastentautien erikoislääkäri Kari Ranta työskentelee asiantuntijalääkärinä Eli Lilly Finland Oyj:ssä. Tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten ja nuorten hoitotulokset paranivat merkittävästi, kun hoitoon osallistuvat ammattilaiset hioivat diabetestiimin sisäistä vuorovaikutusta, tarkistivat hoitokäytänteitä ja lisäsivät yhteistyötä perheiden kanssa. Lasten ja nuorten diabeteksen hoito on 2000-luvulla muuttunut nopeasti uusien insuliinianalogien, glukoosi sensoreiden ja sensoroivien pumppujen käytön lisäännyttyä. Glukoositasapainot eivät kuitenkaan ole kehittyneet vastaavasti. Vuoden 2008 Dehko-kyselyn perusteella diabetesta sairastavien lasten koko maan HbA1c-keskiarvo oli 72 mmol/mol, josta se vuoteen 2015 oli parantunut 67 mmol:iin/mol, mutta ei ollut lähelläkään sen hetkistä kansainvälistä suositusta alle 58 mmol/mol. (1,2,3) Swediabkids käynnisti koulutukset Ruotsissa Ruotsissa on ollut käytössä vuodesta 2000 kansallinen laaturekisteri Swediabkids. Kaikki diabeteslapsia hoitavat yksiköt tallentavat siihen tietoa ja hoitotuloksia. Rekisteriä hyväksi käyttäen ruotsalaiset kehittivät 18 kuukauden laadunparantamiskoulutuksen vuosina 2010 2011. Swediabkids Improvement of Quality 1 (IQ1) oli ensimmäinen kolmesta koulutuskierroksesta, joilla katettiin lähes kaikki Ruotsin lasten diabeteshoitopaikat. (4) Projektin ensimmäiseen vaiheeseen osallistuneiden kahdentoista lastenklinikan HbA1c-arvo aleni seuranta-aikana kaksi kertaa enemmän (3,7 vs. 1,7 mmol/mol) kuin klinikoissa, jotka eivät osallistuneet. Koulutuksessa kehitettiin moniammatillisen tiimin yhteistyötä, tarkennettiin hoidon tavoitteita sekä päätettiin tehostamistoimista ja suunniteltiin niiden toteutus. Vuoden diabetesteko 2018 Diabetesliitto myönsi Vuoden diabetes teko 2018 -tunnustuspalkinnon lasten ja nuorten diabetesklinikoille, jotka osallistuivat Findiabkids-projektiin. Projektin aikana diabetesklinikat onnistuivat parantamaan tyypin 1 diabeteksen hoitotuloksia huomattavasti. Diabetes ja lääkäri syyskuu 2019 9

Tiimit paransivat tiedon jakamista, potilasohjausta, perheen kanssa kommunikointia ja hoitohenkilökunnan koulutusta. Tiimit päivittivät sekä diabeteksen seurantaan että hoitoon liittyviä ohjeita. Toimenpiteet ja muutokset tehtiin yhteistyössä perheiden kanssa. Tiimit oppivat myös käyttämään Swediabkids- rekisterin ruotsalaisissa klinikoissa. Jorvin sairaalassa HbA1c:n keskiarvo aleni 64 mmol:sta/mol 58 mmol:iin/mol. Lastenendokrinologi Mari Pulkkisen mukaan Avainajatus oli, että potilaita ja perheitä ei pysty muuttamaan. Pitää muuttaa omaa toimintaa, ja se heijastuu siihen, mitä potilaat ja perheet tekevät (6). 65 HbA1c-keskiarvo (mmol/mol) 63 61 59 57 55 53 62,1 61,7 61,3 60,1 59,5 59,1 58,2 57,8 57,4 58,7 58,1 57,6 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vuosi 57,3 56,8 56,4 57,6 56,9 56,2 55,3 54,7 54,2 Pojat Kaikki Tytöt Kuva 1. Tyypin 1 diabeetikoiden HbA1c:n keskiarvon muutos Ruotsissa vuosina 2012 2018 (5). Kuva: Shutterstock tietoja jatkuvaan laadun seurantaan. Kuvassa 1 näkyy, miten HbA1c-taso on selvästi parantunut viime vuosina Ruotsissa Swediabkids-tilastojen mukaan. (5) Ruotsista oppia Suomeen Findiabkids-projekti käynnistyi HYKS, Jorvin lasten ja nuorten diabeteskeskuksen ja Turun kaupungin lasten ja nuorten diabetespoliklinikan osallistumisella Swediabkids-projektin viimeiseen IQ3-koulutukseen syyskuusta 2014 huhtikuuhun 2016 Oy Eli Lilly Finland Ab:n tukemana. Jorvissa ja Turussa lasten hoitotasapainot paranivat projektin aikana vastaavasti kuin Taulukko 1. Findiabkids-projektiin osallistuneet lastenklinikat. Etelä-Karjalan keskussairaala, Lappeenranta Kainuun keskussairaala, Kajaani Kymenlaakson keskussairaala, Kotka Lapin keskussairaala, Rovaniemi Lohjan lastenpoliklinikka, Lohja Mikkelin keskussairaala, Mikkeli Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti Raaseporin lastenpoliklinikka Rauman aluesairaala, Rauma Satakunnan keskussairaala, Pori Tampereen yliopistollinen keskussairaala, Tampere Turun yliopistollinen keskussairaala, Turku 10 Diabetes ja lääkäri syyskuu 2019

Jorvin ja Turun kokemusten innoittamana Suomessa heräsi lasten ja nuorten diabeteshoitopaikoissa laajemminkin halua hyödyntää tämän tyyppistä tiimin muutoskoulutusta. Huhtikuussa 2016 suuntaa-antavan kokouksen jälkeen nimettiin projektiryhmä suunnittelemaan tulevan Findiabkids-koulutuksen sisältöä ja toteutusta. Lähetteeksi projektiryhmälle annettiin, että kouluttajien toivottiin tulevan lääketieteen ulkopuolelta ja toimivan tiimin muutoksen sparraajina. Puolitoista vuotta muutosvalmennusta Diabetesliiton ja Lilly Diabeteksen projektiryhmä jatkoi koulutuksen suunnittelua keväällä 2016, ja syksyllä mukaan liittyivät ulkopuoliset muutosvalmennuskouluttajat. Loppuvuodesta mukaan valittiin yhteensä kaksitoista ensimmäiseksi ilmoittautunutta moni ammatillista työryhmää, jotka pystyivät sitoutumaan puolentoista vuoden koulutukseen. Moniammatillisiin työryhmiin kuului lastenlääkäreitä, diabeteshoitajia, ravitsemusterapeutteja, kuntoutusohjaajia, sosiaalityöntekijöitä ja psykologeja tai vastaavia. Heillä oli hoidossaan yhteensä 1 820 potilasta, 30 370 per keskus (taulukko 1). Diabetestyöryhmien muutosvalmennuskoulutus yhteentoimiviksi diabetestiimeiksi toteutettiin tammikuun 2017 ja syyskuun 2018 välillä. Se sisälsi yhteensä kuusi lähikoulutuspäivää Tampereella. Päiviin sisältyi muutosvalmennuskouluttajien ohjaamana suunnitelmallista oman klinikan hoitotavoitteiden ja -käytäntöjen tarkastelua. Laadunkehittämistyökalujen sekä vertaistuen avulla tiimit tarkastelivat omaa työtään, potilaitaan ja toimintojaan ja tekivät muutossuunnitelmia hoidon laadun kehittämiseksi. Lisäksi tiimit ja tiimien jäsenet jakoivat hyväksi koettuja toimintamalleja, laatutietoja, tuloksia ja kehittämäänsä materiaalia sekä verkostoituivat. Kukin tiimi määritti yksikkönsä yhteiset hoidon laatuun, -ohjaukseen ja tiimin toimintaan liittyvät tavoitteet. Varsinaisen muutostyön tiimit tekivät koulutuspäivien välillä. Tiimiläiset pohtivat annettuja kehitystehtäviä säännöllisissä klinikkakokouksissa, kokeilivat suunnittelemiaan toiminnan muutoksia päivittäisessä työssä ja seurasivat valittuja laatumittareita. Tiimit sopivat säännöllisistä kokoontumisista ja pitivät niihin osallistumisesta kiinni. Kokouksissa rohkaistiin osallistujia avoimeen keskusteluun ja toistensa arvostukseen sekä sovittiin yhteisesti tavoitteista. Koulutusohjelman mukaisesti tiimit kokeilivat paljon erilaisia muutoksia, joiden vaikuttavuutta arvioitiin sovitusti. Hyödylliset jäivät osaksi toimintaa ja hyödyttömät poistettiin käytöstä (taulukko 2). Tästä toistuvasta toimintatapojen arvioinnista tuli osa tiimien laatutyötä. Findiabkids-projektin tulokset Tiimien jäsenten ja eri ammattiryhmien välinen keskinäinen vuorovaikutus lisääntyi. Tiimityön merkitys. Tiimipalavereista tuli säännöllinen osa tiimien jatkuvaa kehittämistyötä. Koulutuksen koettiin lisäävän yhteenkuuluvuutta koko tiimin kanssa sekä tuovan erilaisia näkökulmia asioihin. Tärkeäksi koettiin, että kehittämistyö tapahtui koko tiimin kesken, että kaikki osallistettiin muutokseen. Tiimien jäsenten ja eri ammattiryhmien välinen keskinäinen vuorovaikutus lisääntyi. Tiimin jäsenet oppivat uutta omista rooleistaan diabetestiimissä ja tiimin dynamiikasta. Koulutuksen aikana tiimityöskentely vahvistui ja tiimin jäsenten sitoutuminen diabetestyöhön lisääntyi. Tiimien jäsenet kokivat, että yhteistyö syveni niin tiimin sisällä kuin perheidenkin kanssa. Taulukko 2. Esimerkkejä klinikoiden toiminnan muutoksista. Yhteisten tavoitteiden sopiminen tiimissä. Toimintatapojen muuttaminen palvelemaan lapsen ja perheen tarpeita. Tiedonkulun parantaminen tiimin sisällä ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Diabetestyöryhmän yhteisen kalenterin käyttöönotto, viikkokokousten ryhdistäminen. Diabeteshoitajien yhteisen kielen päivityspäivän järjestäminen. Moniammatillisen tiimin erilaisten hoitoon liittyvien näkökulmien huomioiminen. Perheiden informoinnin parantaminen. Huonoiksi osoittautuneista työtavoista luopuminen. Omapurkujen ja -analyysien korostaminen. Kotiohjeiden antaminen pistoshoitoon. Korkean glukoositason parantaminen: tsemppiryhmät nuorille. Diabetes ja lääkäri syyskuu 2019 11

Koulutus mahdollisti eri klinikoiden välisen tiedon jakamisen lähikoulutuspäivissä. Tiimit oppivat muiden hyvistä hoitokäytännöistä ja kokeilivat niitä soveltaen omassa hoitoyksikössään. Tiimien välisen kanssakäymisen lisäksi koulutus mahdollisti ammattiryhmäkohtaisen vertaistuen, joka koettiin erittäin tärkeäksi. Lapsen, nuoren ja perheen kohtaaminen vastaanotolla. Palautteiden perusteella lapsi-, nuori- ja perhelähtöinen lähestymistapa korostui diabetestiimien keskusteluissa ja toimintamallien muutoksissa. Hoidon ohjaukseen tiimit pyrkivät etsimään potilaalle sopivampia vastaanottomalleja, kuten yhteisvastaanotot sekä yksilöllisesti suunnitellut vastaanotot. Myös ryhmäohjausta kehitettiin sekä potilaille että vanhemmille. Nuorille perustettiin erityisiä tsemppipoleja, joihin ohjataan, jos glukoositasapaino ei ole tavoitteissa. Tiimit kehittivät kaavakkeita lapsen ja nuoren omahoitotaitojen selvittämiseen. Tietoja hyödynnetään hoidon ohjauksessa, jolloin se tukee paremmin omahoitoa. Usea hoitopaikka otti käyttöön hallitun suunnitelman nuoren siirtymisestä aikuishoitopaikan seurantaan. Sen tavoitteena on tukea nuoren itsenäistymistä ja osaamista diabeteksen hoidossa. Potilasohjaukseen kiinnitettiin huomiota esimerkiksi sensorointitulosten tulkinnassa, pumppujen hyödyntämisessä sekä kokeilemalla mobiilivalmennusta sähköisessä diabeteskoulussa. Palautteissaan tiimit kertoivat, että työhön oli tullut positiivinen ohjaava ote. Perheitä, lapsia ja nuoria pyritään ohjaamaan niin, että he itse toimivat aktiivisesti oman diabeteksen hoidossa. Tiedon jakaminen. Koulutukseen osallistuneet kokivat tärkeäksi yhteisistä hoitotavoitteista ja -käytännöistä viestimisen tiimille, mutta myös muulle klinikan henkilökunnalle. Tiimit laativat ja päivittivät kirjallisia toimintaohjeita niin osastoille kuin poliklinikoillekin. Ohjeita kirjattiin sairaalan verkkoon kaik kien saataville, jotta koko tiimi ja muu henkilökunta ohjaavat potilasta ja perheitä samalla tavalla. Lisäksi sovittiin sivuston päivittämisestä sekä ajankohtaisen tiedon kertomisesta. Hoitopaikat halusivat löytää yhtenäiset tavoitteet ja toimintatavat, jotta kaikki potilaiden ja perheiden kanssa työtä tekevät puhuisivat samalla tavalla ja samoin tavoittein asioista. Hoitokäytäntöjä yhtenäistettiin, mikä näkyy esimerkiksi vastasairastuneen alkuhoidon strukturoimisena, siihen osallistuvan henkilökunnan koulutuksena ja erilaisten kirjallisten ohjausmateriaalien tekemisenä sekä tiimille itselleen että perheille. Hoitopaikat loivat kirjallisia ohjeita hoidonohjaukseen ja diabeteksen hoidon tehostamiseen erilaisissa tilanteissa. Myös hyvän hoidon tavoitteista koottiin kirjallinen ohje. Niiden avulla voidaan valita perheen kanssa keskustellen sopiva etenemistapa erilaisissa pulmatilanteissa. Hoitopaikat halusivat välittää diabetestietoa lapsille, nuorille ja perheille monin tavoin. Yhdessä paikassa on iso infotaulu odotustilassa, parissakin monitori, jossa pyörii diabetesaiheista informaatiota, ja jossain on rakennettu lasivitriini erilaisten tuotteiden hiilihydraattimäärien havainnollistamiseksi. Lisäksi on tehty erilaisia kirjallisia kotiohjekortteja esimerkiksi sairauspäivistä ja liikunnasta. Vaikutukset glukoositasapainoon. Projektin aikana keskimääräinen glukoositasapaino (HbA1c) parani kaikissa projektiin osallistuneissa klinikoissa. HbA1c oli alussa keskimäärin 64 mmol/mol ja lopussa 59 mmol/mol (kuva 2) (7). Tavoitteiden mukaisessa glukoositasapainossa (HbA1c alle 58 mmol/mol) olevien osuus lisääntyi kaikissa klinikoissa 30 prosentista 45 prosenttiin, ja ei-toivotussa glukoositasapainossa (HbA1c yli 70 mmol/mol) olevien osuus laski 27 prosentista 17 prosenttiin (kuvat 3 ja 4). Koko Suomen kattavan laatukyselyn tuloksia Koska Suomessa ei ole Swediabkids-rekisteriä vastaavaa laaturekisteriä, kaikkia Suomen lapsia ja nuoria hoitavia klinikoita on pyydetty osallistumaan diabeteksen hoidon laatua koskevaan kyselyyn joulukuussa 2016, 2017 ja 2018. Osana kyselyä pyydettiin tiedot hoitopaikkojen potilasmääristä ja Perheitä, lapsia HbA1c-keskiarvoista. Joulukuussa 2016 ja nuoria pyritään kyselyyn vastasi 20 ja kaksi vuotta myöhemmin 21 klinikkaa. ohjaamaan niin, että he itse toimivat Kun verrataan hiukan ennen Findiabkids-projektin alkua (2016) ja hiukan sen jälkeen (2018) saatuja tuloksia, aktiivisesti oman diabeteksen hoidossa. todetaan, että kaikkien vastanneiden klinikoiden HbA1c-keskiarvo laski 65,3 mmol:sta/ mol 61,5 mmol:iin/mol. Findiabkids-projektiin osallistuneissa klinikoissa HbA1c laski 64,8 mmol:sta/mol tasolle 60,4 mmol/mol ja niissä klinikoissa, jotka eivät osallistuneet projektiin, 65,8 mmol:sta/mol tasolle 62,9 mmol/mol. Kuten Ruotsissa, myös Suomessa HbA1c laski niissä klinikoissa, jotka eivät osallistuneet projektiin. Ruotsissa tämän arveltiin johtuneen siitä, että myös ne klinikat, jotka eivät osallistuneet projektiin, alkoivat kehittää toimintaansa. Suomessa jatkuva sensorointi on 12 Diabetes ja lääkäri syyskuu 2019

HbA1c (mmol/mol) 75 70 65 60 55 50 45 40 60 58 69 62 64 61 64 61 59 55 65 170/204 96/102 86/91 80/81 166/156 102/102 58 69 65 61 62 62 62 60 56 227/227 Findiabkids-hoitopaikat helmikuu 2017 elokuu 2018 Kuva 2. HbA1c:n (mmol/mol) muutos Findiabkids-projektiin osallistuneissa klinikoissa helmikuusta 2017 elokuuhun 2018. Palkkien alla hoitopaikan tyypin 1 dabetesta sairastavien potilaiden kokonaismäärä vuosina 2017 ja 2018. 61 57 65 60 64 59 30/36 61/61 102/98 365/370 312/316 Kaikki yhteensä % 60 50 40 30 20 45 52 22 33 28 40 32 31 47 62 22 52 26 37 25 36 23 43 28 56 41 58 26 44 30 45 10 0 Findiabkids-hoitopaikat Kaikki yhteensä Kuva 3. Niiden potilaiden osuus (%), joiden HbA1c oli tavoitteessa alle 58 mmol/mol. Muutos helmikuusta 2017 elokuuhun 2018. % 60 50 40 55 47 30 20 10 16 12 21 17 20 24 22 14 10 26 12 28 22 22 23 22 5 15 11 29 17 27 17 0 Findiabkids-hoitopaikat Kaikki yhteensä Kuva 4. Niiden potilaiden osuus (%), joiden HbA1c oli 70 mmol/mol tai enemmän. Muutos helmikuusta 2017 elokuuhun 2018. Diabetes ja lääkäri syyskuu 2019 13

lisääntynyt lapsilla ja nuorilla samaan aikaan projektin kanssa, mikä on varmasti osaltaan vaikuttanut lopputulokseen. Tämä voisi selittää Swediabkids- projektia suuremmat HbA1c-laskut Suomessa: Findiabkidsiin osallistuneet 4,4 vs. ei-osallistuneet 2,9 mmol/mol ja Ruotsissa vastaavasti 3,7 vs. 1,7 mmol/mol. Findiabkids-projektin hyödyt Findiabkids-projekti saavutti erinomaisesti tavoitteensa kehittää lapsia ja nuoria hoitavien diabetestiimien hoidon ja hoidonohjauksen käytäntöjä sekä niissä työskentelevien laatuosaamista. Tiimi- ja muutosvalmennuksen avulla hoitoyksiköt ottivat käyttöönsä uusia toimintatapoja ja työkaluja toimintansa kehittämiseen. Näyttäisi siltä, että koulutus on antanut diabetestiimeille myös avaimia laadun pysyvämpään arviointiin, ja ne ovat ottaneet laatutyön pysyväksi osaksi toimintakulttuuriaan. Diabetesta sairastavat lapset, nuoret ja heidän perheensä hyötyvät diabetestiimien yhtenäisemmistä hoitokäytännöistä ja yhdenmukaisemmasta ohjaus kielestä. Hoidonohjausta uudistamalla klinikoissa työskentelevät ovat onnistuneet kohtaamaan lapset tai nuoret sekä heidän vanhempansa uudella tavalla ja välittämään heille tietoa aiempaa paremmin. Tämä on auttanut perheitä lapsen tai nuoren diabeteksen yksilöllisessä hoitamisessa. Nämä tulokset viittaavat siihen, että diabetesyksiköiden laadunseuranta ja tiimityön kehittäminen sairaalan sisällä ja eri sairaaloiden yhteistyönä edistää elämän sujuvuutta diabeteslasten ja -nuorten perheissä. Projektin avulla saavutettiin entistä parempia glukoositasapainon hoitotuloksia. Tavoitteiden mukaisempi glukoositasapaino parantaa lasten ennustetta vähentämällä tulevaisuudessa diabeteksen aiheut tamia lisäsairauksia ja hoidon kokonaiskustannuksia. Diabetesta sairastavien sekä heidän perheidensä psykososiaalinen ja taloudellinen kuorma vähenee niin nyt kuin myöhemmin tulevaisuudessa. Findiabkids osana laajempaa hoidon laadun kehittämistä Diabetesliitto on saanut paljon arvokasta tietoa diabeteksen hoidon laadun kehittämisestä diabetes tiimeissä. Projektista saadut kokemukset hyödyttävät jatkossa Findiabkidsin toisen aallon rakentamista, ja projektia voidaan laajentaa soveltaen myös aikuisia hoitaviin Diabetesta sairastavat lapset, nuoret ja heidän perheensä hyötyvät diabetestiimien yhtenäisemmistä hoitokäytännöistä ja yhdenmukaisemmasta ohjauskielestä. yksiköihin niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossakin. Lasten ja nuorten diabeteksen hoidon laadun koordi nointitehtävien on todettu sopivan hyvin valtakunnallisesti toimivalle Diabetes liitolle. Koko projektin tavoitteena on rakentaa Diabetesliiton koordinoimana yhteistyössä lasten diabetesta hoitavien yksiköiden kanssa laatuverkosto, joka tähtää hoitotulosten parantamiseen ja hoidon kehittämiseen. Diabetesliitto on myös mukana THL:n kansallisessa laaturekisterihankkeessa (8). Rekisterihankkeen tavoitteena on luoda tietokanta, jota voidaan hyödyntää hoidon laadun kehittämistyössä niin hoitoyksiköiden sisällä kuin välilläkin. Tarkoituksena on sisällyttää laatutietoihin lääketieteellisen vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden lisäksi asiakastyytyväisyys. Toiveena on, että myös lasten ja nuorten diabeteksen hoidon laadun seuranta saadaan osaksi kansallista diabetes rekisteriä. Tällöin sitä voidaan paremmin hyödyntää hoidon ja glukoositasapainon muutosten vaikuttavuuteen liittyvissä pitkän aikajänteen tutkimuksissa. Kiitokset Findiabkids-tiimityön tehneille tiimeille, niiden jokaiselle jäsenelle, jotka tekivät työtä laadun parantamisen hyväksi niin yhteisissä koulutuksissa ja kokouksissa kuin omassa arjessaankin. Viitteet 1. Winell K. Lasten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008. Dehko raportti 2009:2. Diabetesliitto, Tampere 2009. www.diabetes.fi > Dehko. 2. Lähde J. 2015 Benchmarking-case DM1, esitys Suomen lastentautien ylilääkärien tapaamisessa. Henkilökohtainen tiedonanto, huhtikuu 2016. 3. Rewers ML, Pillay K, de Beaufort C, Craig ME, Hanas R, Acerini CL, Maahs DM; International Society for Pediatric and Adolescent Diabetes. ISPAD Clinical Practice Consensus Guidelines. Assessment and monitoring glycemic control in children and adolescents with diabetes. Pediatric Diabetes 2014 Sep; 15 Suppl 20:102-14. 4. Peterson A, Hanberger L, Åkesson K ym. Improved results in peadiatric diabetes care using a quality registry in an improved collaborative: A case study in Sweden. 2014 May:9;5 Plos One 9; e97875. 5. www.ndr.nu/pdfs/arsrapport_swediabkids_2018.pdf 6. Soininen M; Ruotsin malli paransi lasten diabeteksen hoitoa Jorvissa. Lääkärilehti 2017;33:1688-90. 7. Hämäläinen A-M, Ilanne-Parikka P, Koivisto V, Ranta K. Perhe on paras ja hoitotiimi auttaa lasten ja nuorten diabeteksen hoidossa. Lääkärilehti 2019;14:892-3. 8. Jonsson PM, Niemi A. Diabetesrekisteri tekee tuloaan THL:n pilotissa. Diabetes ja Lääkäri 2019;48(1):16-22. 14 Diabetes ja lääkäri syyskuu 2019

SAFI.DIA.19.05.0226a Diabeteselämää.fi on potilasmateriaalien koti. Diabeteselämää.fi-sivulta tilaat käden käänteessä potilasoppaat hoidonohjauksen tueksi. Potilasmateriaalien lisäksi löydät sivulta tuoreinta tietoa työsi avuksi. Tervetuloa tutustumaan! Sanofi Oy, p. 0201 200 300, sanofi.fi Diabeteselämää.fi

Diabeteshaaveita Jospa joskus joku kysyisi, miten voin, miten jaksan. Haaveilen tasaisista verensokereista, joita en tunnollisesta omahoidosta huolimatta saavuta. Saisinpa yhden päivän viikossa vapaata diabeteksesta. Olisinpa ihan niin kuin muutkin. Haaveilen, että hoito olisi helpompaa ja tarvitsisi hoitaa vähemmän. Jaksaa, jaksaa, jaksaa. minävoin.fi Uutta voimaa elämään diabeteksen kanssa SAFI.DIA.18.04.0214a

Lasten ja nuorten diabeteksen hoito Suomessa 2016 2018 Diabetesliiton laatukyselyn tuloksia ANU HEIKKILÄ LT, lastentautien erikoislääkäri Anu Heikkilällä on diabeteksen hoidon erityispätevyys ja hän työskentelee Diabetesliitossa asiantuntijalääkärinä. anu.heikkila@diabetes.fi Suomessa on käynnissä tiettävästi useita alueellisia laatuhankkeita, mutta niistä ei saada koko maata kattavaa tietoa. Vuodesta 2016 Diabetesliitto on lähettänyt kaikkiin Suomen mantereen lasten ja nuorten dia beteshoitopaikkoihin sähköpostitse kyselyn, jonka avulla halutaan tuottaa kattavaa laatuun liittyvää tietoa. Palautteen perusteella pyrimme saamaan tietoa siitä, mitä laatuindikaattoreita kannattaa seurata. Kyselyn tarkoituksena on myös nostaa esille laadun säännöllisen seurannan merkitystä hoitopaikoissa. Kysely on tarkoitus tehdä vuosittain, kunnes THL:n rekisteri toimii. Kyselyyn on vuosittain vastannut noin kaksi kolmas osaa kaikista lasten ja nuorten diabeteshoitopaikoista (taulukko 1). Kysely sisältää kysymyksiä hoitopaikan resursseista, hoidettujen diabetespotilaiden sukupuolesta, iästä, hoitomuodoista, glukoositasapainosta sekä lisäsairauksista ja muusta seurannasta. Lisäksi kysytään edellä mainittujen tietojen kirjaamisesta potilaskertomukseen sekä elämänlaatuun ja jaksamisen tukeen liittyvistä potilaskyselyistä. Kyselyn laatimisen pohjana on käytetty Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisen ohjelman 2000 2010 (Dehkon) pohjalta syntyneitä ja päivitettyjä laatumittareita sekä ruotsalaista Årsraport- Tämä artikkeli on lyhennelmä Diabetesliiton vuosina 2016 2018 tekemien laatukyselyiden tuloksista. Laajempi raportti on julkaistu osoitteessa www.diabetes.fi/laatukysely. Suomessa ei toistaiseksi ole valtakunnallista rekisteriä, johon kerättäisiin lasten ja nuorten diabeteksen hoidon laadun kehittämisessä tarvittavaa tietoa järjestelmällisesti. Diabetesliiton hoitopaikoille tekemät kyselyt ovat paikanneet osittain tätä puutetta, ja hoitopaikat ovat osallistuneet niihin aktiivisesti. Tässä artikkelissa raportoidaan osa kyselyiden tuloksista. julkaisua. Kyselyä on muutettu jonkin verran vuosittain palautteen ja diabeteksen hoidon teknisen muuttumisen perusteella. Laatukyselyn 2016 2018 tuloksia Potilaiden määrä ja hoitomuoto. Kyselyyn vastanneissa sairaaloissa hoidettiin vuonna 2016 yhteensä 3 978 tyypin 1 diabetesta sairastavaa lasta ja nuorta, vuonna 2017 potilaita oli 4 239 ja vuonna 2018 kaikkiaan 4 199. Mukaan on laskettu kaikki kyseisessä hoitopaikassa hoidossa olleet potilaat iästä riippumatta. Hoidossa olevien määrä vaihteli suuresti hoitopaikkojen välillä. Yliopistosairaaloissa ja suurimmissa keskussairaaloissa hoidettiin useita satoja potilaita ja pienimmissä sairaaloissa vain joitakin kymmeniä. Suurimmat muutokset johtuivat hoitopaikkojen yhdistymisistä isommiksi hallinnollisiksi kokonaisuuksiksi. Poikia oli potilaista suhteessa enemmän useimmissa hoitopaikoissa. Poikien ja tyttöjen suhteen keskiarvo oli kaikkina kyselyvuosina sama: pojat 55 % ja tytöt 45 % (vaihteluväli pojat 44 62 %, tytöt 38 56 %). Tyypin 2 diabetesta sairastavia on hoidossa sairaaloittain vain yksittäisiä potilaita. Vuonna 2017 ilmoitettujen määrä oli yhteensä 32 ja vuonna 2018 ilmoitettuja oli 49 eli noin prosentti kaikista diabetespotilaista. MODYdiabetesta sairastavien määrää kysyttiin vuonna 2018. Heitä oli tyypin 2 diabeteksen tapaan hoidossa sairaaloissa yksittäisiä potilaita ja koko maassa yhteensä 44. Diabetes ja lääkäri syyskuu 2019 17

va (yli 40 viikkoa vuodessa) sensorointi. Vastanneet hoitopaikat 2016 2017 2018 Yhteenlaskettuna käyttöprosentti vaihteli kymmenestä yhdeksäänkymme- 1 Etelä-Karjalan keskussairaala X X X 2 Etelä-Pohjanmaan keskussairaala X X neen. 3 Helsingin yliopistollinen sairaala X X X 4 Hyvinkään sairaala - HUS X X Vuonna 2018 kysyttiin erikseen, 5 Jorvin sairaala - HUS X * * kuinka monella prosentilla potilaista on 6 Kainuun keskussairaala X X X jatkuva sensorointi (yli 80 % ajasta) ja 7 Kanta-Hämeen keskussairaala X X X kuinka monta prosenttia potilaista käyttää 8 Keski-Pohjanmaan keskussairaala X X X flash-sensoria. Vastaukset vaihtelivat 9 Keski-Suomen keskussairaala X X X runsaasti, mutta monessa hoitopaikassa 10 Kuopion yliopistollinen sairaala X *** X noin 80 90 % potilaista käyttää jatkuvaa 11 Kymenlaakson keskussairaala X X X sensorointia. Flash-sensorointia käyttää 12 Lapin keskussairaala X X kaikkiaan noin 68 % potilaista (vaihteluväli 13 Lohjan sairaala - HUS X X X 35 95 %). 14 Mikkelin keskussairaala X X X Glukoositasapaino (HbA1c). HbA1c 15 Oulun yliopistollinen sairaala X X X on toistaiseksi paras mittari hoidon 16 Pietarsaaren sairaala X laatuun liittyvään glukoositasapainon 17 Porvoon sairaala - HUS X X vertailuun. Vuonna 2016 vastanneista 18 Päijät-Hämeen keskussairaala X X X hoitopaikoista 87 % ja vuosina 2017 ja 19 Raaseporin sairaala - HUS X X X 2018 täydet 100 % kykeni tuottamaan 20 Rauman sairaala X X X potilaiden HbA1c-tiedot. Vuosien 2016 21 Salon sairaala X ** ja 2018 välillä HbA1c parani vuosittain 22 Satakunnan keskussairaala X X X lähes kaikissa osallistuneissa hoitopaikoissa. 23 Savonlinnan keskussairaala X Koko maan keskiarvo para- 24 Tampereen yliopistollinen sairaala X X X ni seuranta-aikana ja oli 65,3 mmol/l 25 Turun kaupunginsairaala X ** vuonna 2016, 62,7 mmol/l vuonna 2017 26 Turun yliopistollinen sairaala X X X ja 61,3 mmol/l vuonna 2018. 27 Vaasan keskussairaala X X X Lasten ja nuorten (alle 18-vuotiaiden) Taulukko 1. Diabetesliiton kyselyyn osallistuneet hoitopaikat vuosina 2016 2018. HbA1c-tavoite on ollut vuoteen 2018 saakka alle 58 mmol/l. Tämän tavoitteen saavutti vuonna 2016 keskimäärin 32,2 % potilaista. Tavoitteen X Osallistunut * Yhdistynyt Helsingin yliopistolliseen sairaalaan ** Yhdistynyt Turun yliopistolliseen sairaalaan *** Vastanneet 5.2018, tiedot kadonneet saavuttaneiden osuus kasvoi tasaisesti: 34,5 % saavutti tavoitteen vuonna 2017 ja 38,3 % vuonna 2018 (kuva 1). Hoitopaikkojen Hoitomuotona oli pääsääntöisesti joko monipistos- tai pumppuhoito. Seurantavuosina monipistoshoidon suosio hiukan väheni: monipistoshoidossa oli 54 % potilaista vuonna 2016, 52 % vuonna 2017 ja 51 % vuonna 2018. Vaihteluväli sairaaloiden välillä oli laaja, 32 72 %. Pumppuhoidon suosio kasvoi hiukan: pumppuhoitoisia oli 45 % vuonna 2016, 47 % vuonna 2017 ja 48 % vuonna 2018. 1-2-3-pistoshoidon suosio on seurantavuosina vähentynyt. Jatkuva verensokerin seuranta (sensorointi). Sensorointiin liittyviä kysymyksiä on muokattu uusien käytänteiden ja laitteiden muuttumisen myötä. Jatkuvasta sensoroinnista ei ollut yleistä kysymystä vuonna 2016. Vuonna 2017 kysyttiin erikseen, kuinka monella monipistos- ja pumppupotilaista on käytössään jatkulivat väliset erot olivat kuitenkin suuria ja vaihte- 12 %:sta 59 %:iin. ISPAD (International Society for Pediatric and Adolescent Diabetes) tiukensi lasten ja nuorten HbA1c-tavoitetta syksyllä 2018 ja laski sen aikuisten tavoitetasolle eli alle 53 mmol:iin/mol. Kysyimme vuonna 2018, miten moni potilaista oli uudessa tavoitteessa, ja määrä oli keskimäärin 22,7 % (vaihteluväli 7 42 %) (kuva 2). Ei-toivottu glukoositasapaino on suosituksessa asetettu tasolle HbA1c 70 mmol/mol tai yli. Vuonna 2016 potilaista 27,8 % oli ei-toivotussa hoitotasapainossa. Osuus väheni seurannassa ja oli 20,1 % vuonna 2017 ja 20,9 % vuonna 2018 (kuva 3, sivu 24). Osassa hoitopaikoista osuus väheni systemaattisesti, osassa luvut vaihtelivat paljonkin. 18 Diabetes ja lääkäri syyskuu 2019

Kysymyksiin, kuinka monella prosentilla potilaista on ollut vakava hypoglykemia tai ketoasidoosi edeltävän vuoden aikana, kykeni vuonna 2016 vastaamaan vajaa kaksi kolmasosaa, mutta vuonna 2018 jo kolme neljästä hoitopaikasta. Vakavia hypoglykemioita oli vaihtelevasti 0 7 %:lla potilaista, ja niiden määrä näyttää kasvaneen hiukan seuranta-aikana: keski arvot olivat vuosittain 1,6 % (2016), 2,0 % (2017) ja 2,5 % (2018). Ketoasidoosien kokonaismäärä näyttää säilyneen varsin vakiona: 1,9 % (2016), 1,6 % (2017), 1,9 % (2018). Määrä kuitenkin vaihteli hoitopaikoittain varsin paljon. Seuranta. Kyselylomakkeessa seurantaan liittyvät kysymykset selvittävät niin potilaiden kehon kuin mielenkin hyvinvointia. Lomakkeen kysymykset koskevat pituuspainoa, verenpainetta, LDL-kolesterolia, silmänpohjakuvauksia, virtsan albumiinia, jalkojen tutkimista, tupakointia ja liikuntatottumuksia. Hoitopaikat pystyivät tuottamaan tiedon keskimäärin 44 63 %:iin kysymyksistä. Osa kysymyksistä liittyy ensisijaisesti prosesseihin, kuten ravitsemusterapeutilla käynteihin, psykologin, lasten- tai nuorisopsykiatrin konsultaatioihin tai hoitoon sekä diabetesammattilaisen ohjaamiin ryhmiin ja sopeutumisvalmennuskurssille osallistumiseen. Ryhmiä olivat esimerkiksi hiilari-iltapäivät, yläkouluun siirtyvien päivät ja nuorten ryhmät. Sopeutumisvalmennuskursseihin sisältyivät hoitopaikkojen omat ja maksusitoumuksella tai Kelan kustantamina toteutetut kurssit. Hoitopaikat pystyivät vastaamaan keskimäärin 41 52 %:iin näistä kysymyksistä. % 70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 Hoitopaikka (ks. taulukko 1) 2016 2017 2018 Kuva 1. Niiden tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten ja nuorten osuus, joilla HbA1c oli alle 58 mmol/ mol (ISPAD-tavoite vuoteen 2018 asti) vuosina 2016, 2017, 2018. Kaikki yhteensä: kyseisenä vuonna vastanneiden hoitopaikkojen keskiarvo. Puuttuva pylväs: joko tietoa ei ole voitu tuottaa tai hoitopaikka ei ole osallistunut kyselyyn. % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 Hoitopaikka (ks. taulukko 1) Kuva 2. Niiden tyypin 1 diabetesta sairastavien osuus vuonna 2018, joilla HbA1c oli alle 53 mmol/mol (ISPAD-tavoite syksystä 2018 alkaen). Kaikki yhteensä: kyseisenä vuonna vastanneiden hoitopaikkojen keskiarvo. Puuttuva pylväs: joko tietoa ei ole voitu tuottaa tai hoitopaikka ei ole osallistunut kyselyyn. Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Diabetes ja lääkäri syyskuu 2019 19

% 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 Hoitopaikka (ks. taulukko 1) 2016 2017 2018 Kuva 3. Niiden tyypin 1 diabetesta sairastavien osuus, joilla HbA1c oli 70 mmol/mol tai sen yli vuosina 2016, 2017 ja 2018. Kaikki yhteensä: kyseisenä vuonna vastanneiden hoitopaikkojen keskiarvo. Puuttuva pylväs: joko tietoa ei ole voitu tuottaa tai hoitopaikka ei ole osallistunut kyselyyn. Kaikki yhteensä Hoitotyytyväisyyskyselyn tekemiseen liittyviin kysymyksiin pystyi tuottamaan vastauksen 59 % ja elämänlaatu- tai hyvinvointikyselyyn liittyviin kysymyksiin 67 % hoitopaikoista. Hoitotyytyväisyyskyselyä teki kolme ja elämänlaatu- tai hyvinvointikyselyä kahdeksan hoitopaikkaa. Pohdinta Hoitopaikat kokivat kyselyn varsin työlääksi ja vastausajan lyhyeksi. Lisäksi jotkin hoitopaikat toivat esiin, ettei kyselyn tietoja välttämättä saada, vaikka hoitopaikassa olisi erillinen diabetesseurantajärjestelmä. Osa hoitopaikoista joutui hankkimaan tiedot käsin kirjaamalla. Varsinkin vuoden 2016 kysely oli laaja, ja kyselystä on myöhemmin karsittu pois kysymyksiä, joiden ei koeta auttavan laadun kehittämisessä. Toisaalta vastaajat kokivat, että säännöllinen laadun seuranta on tärkeää ja kysymykset herättivät ajatuksia oman toiminnan ja kirjaamisen kehittämiseksi. Yleisesti koettiin kansallisen rekisterin tarve suureksi. Lasten ja nuorten diabetestyöryhmien ammattilaiset ovat erittäin motivoituneita diabeteksen hoidon kehittämiseen. Tämä näkyy kyselyyn vastanneiden tai siihen mukaan pyrkineiden suurena määränä sekä turhautumisena, ellei potilasjärjestelmistä saatu tietoja esille. Vuosittain raportointi on kuitenkin täsmentynyt, ja tiedonsaanti ainakin osissa hoitopaikoista parantunut. Ilahduttavasti voidaan sanoa, että glukoositasapainot madaltuvat vuosittain hieman kohti tavoitetasoja. Laaturekisterit ovat tärkeä hoidon kehittämisen työkalu. Rekisterien pitäisi olla yksinkertaisia ja selkeitä käyttää ja täyttää ilman kaksinkertaista kirjaamista. Laatutietojen tulisi olla potilasjärjestelmistä helposti saatavilla tarpeen mukaan niin yksikkö- kuin kansallisellakin tasolla. Lasten ja nuorten diabeteshoitoon tulisi sopia yhtenäiset laatuindikaattorit, ja niitä tulisi hyödyntää tulevassa THL:n diabetesrekisterissä. Nykyinen vuosittainen laatutiedon keräysjärjestelmä on työläs, ja niin kirjaaminen kuin analyysivaihe ovat virhealttiita. Tarkoituksena on kuitenkin jatkaa seurantaa, kunnes THL:n diabetesrekisteriä voidaan hyödyntää. Kyselyä tullaan edelleen palautteen perusteella täsmentämään ja seurantakriteereistä tullaan sopimaan laatuverkoston vuosittaisten kokoontumisten yhteydessä. Kysely itsessään tai siihen vastaaminen ei ole lopullinen päämäärä, vaan tarkoituksena on, että jokainen hoitopaikka voisi hyödyntää keräämäänsä tietoa oman toimintansa kehittämiseen. Haasteena on, että hoitopaikoissa resurssit eivät mahdollista laadun tarkkailua ja hoitotyön kehittämistä. Ruotsalaisten kokemuksen mukaan kokonaisvaltaiseen laadun parantamiseen tarvitaan niin laatutyökaluja kuin tiimityön jatkuvaa kehittämistäkin. 20 Diabetes ja lääkäri syyskuu 2019

Sinulle ammattilainen Käytännönläheisiä aineistoja ohjaustyösi tueksi Pysäytä esidiabetes ja ehkäise tyypin 2 diabetesta Pidä itsestäsi huolta ja ole esimerkkinä lapsellesi Aikuisten diabeteksen hyvän hoidon avaimet Kakkostyypin ehkäisyn avaimet Lasten ja nuorten diabeteksen hyvän hoidon avaimet Hyvän hoidon avaimet raskausdiabeteksen jälkeen 9091 AM 3 2019 9097 AM 3 2019 9090 AM 3 2019 9094 AM 3 2019 Näillä valinnoilla: energiasta (noin 15 g) kovaa rasvaa 7 % noin 1 800 kcal Rasvatonta maustamatonta Jugurtissa yksi saksanpähkinä Juustossa rasvaa 15 % Leivällä kasvimargariinia jugurttia (rasvaa 60 %) Kasviksissa 2 tl öljyä Perunamuusissa rasvatonta maitoa ja kasvimargariinia (rasvaa 60 %) rasvaa 7 % (rasvaa 60 %) maustamatonta jugurttia (rasvaa 2,5 %) Lihapullien jauhelihassa Leivällä kasvimargariinia Jälkiruuassa maitorahkaa ja Piirakka: - pohjassa kasvimargariinia (rasvaa 60 %) - täytteessä jugurttia (rasvaa 2,5 %) ja kevyttuorejuustoa (rasvaa 13 %) Keitossa kasvirasvasekoitetta Juustossa rasvaa 15 % Leivillä kasvimargariinia (rasvaa 15 %) (rasvaa 60 %) Juustossa rasvaa 15 % Leivillä kasvimargariinia (rasvaa 60 %) Pienetkin valinnat vaikuttavat pehmeä eli tyydyttymätön rasva kova eli tyydyttynyt rasva Näillä valinnoilla: energiasta (noin 50 g) kovaa rasvaa 21 % noin 2 100 kcal Maustamatonta jugurttia Juustossa rasvaa 30 % Leivällä voi-kasviöljyseosta (rasvaa 2,5 %) (rasvaa 75 %) Perunamuusissa kevytmaitoa (rasvaa 1,5 %) ja voita (rasvaa 80 %) rasvaa 17 % (rasvaa 75 %) ja kuohukermaa (rasvaa 35 %) Lihapullien jauhelihassa Leivällä voi-kasviöljyseosta Jälkiruuassa maitorahkaa Piirakka: - pohjassa voita (rasvaa 80 %) - täytteessä ruokajugurttia (rasvaa 10 %) ja tuorejuustoa (rasvaa 28 %) Keitossa sulatejuustoa Juustossa rasvaa 30 % Leivillä voi-kasviöljyseosta (rasvaa 22 %) (rasvaa 75 %) Juustossa rasvaa 30 % Leivillä voi-kasviöljyseosta (rasvaa 75 %) Puoli kiloa kasviksia päivässä Marjoja iltajugurttiin Marjoja aamupuuroon Hedelmät välipalana ja/tai jälkiruokana Tomaatti leipien päälle Helpoista helpoin kaaliraaste helposti ja halvalla ½ kg 800 g keräkaalia Raasta kaali esimerkiksi Kastike: juustohöylällä. Sekoita ½ dl omena- tai kastikkeen ainekset ja lisää valkoviinietikkaa kaaliraasteen joukkoon. ½ dl vettä ½ dl öljyä Anna maustua muutama 2 tl sokeria tunti jääkaapissa. Säilyy ripaus mustapippuria jääkaapissa 2 3 päivää. Porkkanasuikaleita ja kaaliraastetta lämpimällä aterialla Vihreä vaihtoehto Sulata pakasteparsakaalia noin puoli tuntia huoneenlämmössä tai hetki mikroaaltouunissa. Kypsennä öljyssä pannulla.... tai kalliimmalla ½ kg 3075 AM 10/2018 Diabetes ja jalat Jalkojen riskiarvio Tämä lomake auttaa sinua ja hoitohenkilökuntaa arvioimaan ja tunnistamaan jalkaongelmien riskitekijöitä. Niiden perusteella määritetään jalkojen riskiluokka. Se ennustaa, millainen riski sinulla on saada jalkoihin pitkäaikainen haava. Tutkimalla jalkojen kosketustunto saadaan selville, kuuluvatko jalkasi vähäisen riskin luokkaan 0 vai johonkin kohonneen riskin luokista 1-2-3. Jos jalkojesi tuntoa ei ole tutkittu, ota tämä lomake mukaan hoitopaikkaan ja pyydä tutkimusta. Riskiluokka 0 pieni riski - Kuulut pienen riskin ryhmään, jos sinulla ei ole todettu jaloissa tunnon heikentymistä. Onko sinulla muita, hoitoa vaativia ongelmia? Kyllä, mitä vaikeus hoitaa jalkoja itse kynsiongelmia tai -sairauksia ihosairaus kovettumia tai känsiä jalkaterän tai nilkan nivelten asentovirheitä varpaiden tai nilkan nivelten jäykkyyttä katkokävely muu diabeteksen lisäsairaus nivelreuma muita liikuntaelinsairauksia muu Toimintaohjeet riskiluokkaan 0 kuuluville: Jos sinulla ei ole todettu jaloissa diabeteksen aiheut - tamia ongelmia ja pystyt itse huolehtimaan jalkojen päivittäisestä huollosta, et tarvitse säännöllisiä jalkaterapiapalveluita. Jos sinulla on jaloissa muita, hoitoa vaativia ongelmia, tarvitset terveydenhuollon ammattilaisen arvion tilanteesta. Jalkojenhoitajan tai jalkaterapeutin arvio vastaanottokäyntien tarpeesta: kuukauden välein. www.diabetes.fi Riskiluokka 1 kohtalainen riski diabetesta sairastaville Kuulut tähän riskiryhmään, jos jalkojesi tunto on heikentynyt. Onko sinulla muita, hoitoa vaativia ongelmia? Kyllä, mitä vaikeus hoitaa jalkoja itse kynsiongelmia tai -sairauksia ihosairaus reuma, mutta ei reuman aiheuttamia muu nivelmuutoksia Toimintaohjeet riskiluokkaan 1 kuuluville: Tutki jalkasi päivittäin. Jos se ei onnistu, mieti, voisiko joku auttaa sinua. Ota asia esiin myös hoitopaikassa. Diabeteksen takia on tärkeää, että jalkaterapeutti tutkii jalkojesi terveydentilan vähintään kerran vuodessa. Jos sinulla on jaloissa muita, hoitoa vaativia ongelmia, tarvitset terveydenhuollon ammattilaisen arvion tilanteesta. Jalkojenhoitajan tai jalkaterapeutin arvio vastaan - otto käyntien tarpeesta: kuukauden välein. 3061 AM 1/2019 Hyvän hoidon muistilistat ja ohjauslehtiset Liisa Heinonen DIABETES ja Perusopas Tyypin 2 diabetes Lapsen diabetes Opas perheelle Ratkaisuja ravitsemusneuvontaan ongelmista onnistumisiin syömisen hallinnassa Jalkojen OMAHOITO Oppaat ja käsikirjat Tutustu myös muihin tuotteisiimme, rekisteröidy asiakkaaksi ja tilaa: www.diabetes.fi/d-kauppa

Maukasta ruokaa ilman turhaa rasvaa ja suolaa Diabetesliiton keittokirjat Helppoa halpaa hyvää kaikkina vuodenaikoina 24,50 Hyviä arkiruokia edullisesti ja näpertelemättä. Näillä ohjeilla kehnokin kokki onnistuu. 69 vuodenajan mukaan ryhmiteltyä ruokaohjetta, 106 sivua Koko A5, kierresidonta Piiraat pullat pasteijat Leivonnaisohjeita 22 Sydäntä helliviä herkkuja, joihin on piilotettu hyviä pehmeitä rasvoja. Leivonnaisissa maistuvat kasvikset, sienet, marjat ja pähkinät. Suolaisissa leivonnaisissa kasvis-, kala- ja lihavaihtoehtoja. 23 suolaisen ja 15 makean leivonnaisen ohjetta, 52 sivua Koko 20 x 20 cm, kierresidonta Kalaa, kanaa ja kasviksia 28 Kaikille, jotka haluavat siirtää syömisen painopistettä kasvisten suuntaan. Pääruoka- ja jälkiruokaohjeita. Hiilihydraatti- ja energiasisältö sekä proteiinin määrä ja gluteenittomat ohjeet merkitty. 125 ohjetta, 107 sivua Koko 21 cm x 24 cm, kierresidonta Makumatka kevyeen kotiruokaan 28 Laaja ja monipuolinen keittokirja kaikille, jotka haluavat valmistaa maukasta ruokaa ilman turhaa rasvaa ja suolaa. Arki- ja juhlaruokia sekä leivonnaisia. 225 ohjetta, 157 sivua Koko 21 x 24 cm, kierresidonta Diabetes-lehden ruokavinkit 15 Diabetes-lehden reseptejä vuosien varrelta. 53 ohjetta, 54 sivua Koko 20 x 20 cm, kierresidonta Kirjojen ohjeisiin merkitty energia- ja hiilihydraattisisältö Tutustu tuotteisiimme, rekisteröidy asiakkaaksi ja tilaa: www.diabetes.fi/d-kauppa

Diabetestutkimussäätiö jakoi 550 000 euroa Suurin apuraha suolistomikrobien tutkimukseen Diabetestutkimussäätiön apurahan vuonna 2019 on saanut 24 diabetestutkijaa tai tutkimus ryhmää. Apurahasumma on yhteensä 550 000 euroa. Säätiön suurimman, kaksivuotisen 100 000 euron apu - rahan sai dosentti Jarna Hannukainen Turun yliopistosta. Hän selvittää tutkimuksessaan muun muassa aivojen ja suoliston mikrobiston välistä vuorovaikutusta sokeriaineenvaihdunnan säätelyssä. Lisäksi Hannukaisen tutkimuksen tavoitteena on kehittää menetelmä niiden henkilöiden tunnistamiseksi, joille säännöllisestä fyysisestä liikuntaharjoittelusta olisi erityistä hyötyä insuliiniresistenssin ja tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä. Dosentti Tiinamaija Tuomen 69 000 euron kaksivuotinen apuraha on tarkoitettu tutkimukseen, jossa selvitetään, kuinka diabeteksen jaottelu alatyyppeihin säilyy sairauden edetessä. Tutkimuksessa seurataan Vaasan Diabetesrekisterissä olevia diabeetikoita muun muassa kyselyin ja laboratoriotutkimuksin. Tuomi työskentelee Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa Helsingissä. Tyypin 1 diabeteksen ennustamiseen ja ennaltaehkäisyyn liittyvää DIPP-tutkimusta Oulussa johtava professori Riitta Veijola sai kaksivuotisen 69 000 euron apurahan DIPP Novum -tutkimukseen, joka laajentaa DIPP-tutkimusta raskausaikaan ja vastasyntyneen ensimmäisiin kuukausiin. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan epigeneettistä periytymistä kolmen sukupolven aikana. Yksivuotiset hankeapurahat Dadson Prince, FT, Turun yliopisto, PET-keskus, 13 000 e, henkilökohtainen apuraha: Tyypin 2 diabeteksen uusien biomarkkerien kehittäminen yhdistämällä positroniemissiotomografia- ja omiikkamenetelmiä; Heikkinen Sami, FT, dosentti, Itä-Suomen yliopisto/kuopio, 15 950 e: Metabolisten geenien säätelyn genetiikka: Heiskanen Marja, FT, LitM, Turun yliopisto, PET-keskus, 12 500 e, henkilökohtainen apuraha: Sokeritasapainon systeeminen mallinnus: insuliiniresistenssin ja liikunnan vaikutukset; Honkala Sanna, FT, LiTM, Turun yliopisto, PET-keskus, 12 500 e, henkilökohtainen apuraha:: Muuttuneen aivojen sokeriaineenvaihdunnan mekanismit insuliiniresistenssissä: liikuntaharjoittelun vasteet; Lehtimäki Terho, LT, FT, professori, Tampereen yliopisto, 20 000 e: Epigeneettisten profiilien pitkäaikaismuutokset ja diabetesriski. Dosentti Terho Lehtimäen tutkimusryhmän samasta hankeapurahasta myönnetään henkilökohtainen apuraha: NN (väitöskirjatyön tekijä) 7 kk, 14 000 e; Lehto Markku, FT, dosentti, Folkhälsanin tutkimuslaitos, 15 000 e: Suolistosairaudet ja diabeettinen munuaistauti; Pirinen Eija, FT, dosentti, Helsingin yliopisto, 23 000 e: B3-vitamiini supplementaatio -mitokondrioiden aktivointiin perustuva uusi lihavuuden hoito- ja aineenvaihdunnallisen terveyden edistämiskeino? Olkkonen Vesa, FT, professori, Tutkimuslaitos Minerva, 22 000 e: Insuliiniresistentit rasvasolut ja niiden rasvamaksaa ja tyypin 2 diabetesta edistävät endokriiniset vaikutukset. Vesa Olkkosen tutkimusryhmän saamasta hankeapurahasta myönnetään henkilökohtainen apuraha: Ahonen Maria 8 kk, 16 000 e; Rasool Omid, FT, dosentti, Turun yliopisto, 23 000 e: Tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen liittyvät DNA-metylaatiomuutokset; Sandholm Niina, TkT, dosentti, Folkhälsanin tutkimuskeskus, 23 000 e: Geneettisten riskiprofiilien hyödyntäminen ykköstyypin diabeetikoiden kardiovaskulaarisairauksien ennaltaehkäisyssä; Tarvainen Mika, FT, dosentti, Itä- Suomen yliopisto/kuopio, 23 000 e: Tyypin 1 diabeteksen subkliiniset kardiorespiratoriset ja hermostolliset komplikaatiot Liikunnan ja stressin vaikutukset glykeemiseen vaihteluun ja komplikaatioiden kehittymiseen (DIAMESprojekti). Mika Tarvaisen tutkimusryhmän saamasta hankeapurahasta myönnetään henkilökohtaiset apurahat: Hyrylä Vesa 6 kk, 12 000 e, Lesch Kim 5 kk, 10 000 e; Van der Kolk Bertine Willemina (Birgitta), FT, Helsingin yliopisto, 23 000 e: Rasvakudoksen mitokondriot onnistuneen laihtumisen ja insuliiniherkkyyden taustalla. Henkilökohtaiset työskentelyapurahat Jansson Fanny, LK, Helsingin yliopisto, Folkhälsanin tutkimuskeskus, 5 kk, 8 250 e: The changing natural history of diabetic nephropathy in type 1 diabetes. Järvelä-Reijonen Elina, TtM, Itä-Suomen yliopisto/kuopio, 5 kk, 10 000 e: Digisovellusta hyödyntävän elintapaintervention vaikutukset tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin heikommassa asemassa olevilla aikuisilla. Kuusela Sara, FM, Helsingin yliopisto, 5 kk, 10 000 e: Tankyraasit ja PARylaatio tyypin kaksi dia beteksessa ja diabeettisessa munuaistaudissa. Lithovius Raija, FT, Helsingin yliopisto, Folkhälsanin tutkimuskeskus, 6 kk, 10 000 e: Pitkittäistutkimus lääkeprofiileista ja munuaistaudin etenemisestä tyypin 1 diabeteksessa. López Rodríguez Maykel, FM, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio, 4 kk, 8 200 e: GCKR-geenin alueella sijaitsevien geneettisten varianttien toiminnallinen rooli tyypin 2 diabeteksessa. Luukkonen Panu, LT, Helsingin yliopisto ja Yale University, USA, 3 kk, 10 000 e: Maksan aineenvaihdunta rasvamaksataudissa ihmisillä. Marjonen Heidi, FT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 4 kk, 9 800 e: Genomitiedon hyödyntäminen tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arvioinnissa. Ruotsalainen Anna-Kaisa, FT, Itä-Suomen yliopisto/kuopio, 4 kk, 9 800 e: Esidiabetes valtimotaudin riskitekijänä. Turunen Tytteli, FT, Harvard Medical School, Boston, MA, USA, 4 kk, 10 000 e: Verisuonten VEGF-kasvutekijöiden signalointireitit ja inhibiittorit silmänpohjan verisuonten uudismuodostuksen ehkäisyssä diabeettisen retinopatian hoitona. Diabetestutkimussäätiö on Diabetesliiton ja diabetes yhdistysten yhdessä vuonna 1976 perustama. Säätiö tukee suomalaista korkealuokkaista diabetestutkimusta jakamalla apurahoja diabetestutkijoille. Lisätietoa Diabetestutkimussäätiöstä ja apurahojen hakemisesta: www.diabetestutkimus.fi/apurahat_tutkijoille

Tulevaisuudentutkija Risto Linturi: Terveydenhuollon mullistus on väistämätön Mitä tulevaisuudentutkija ajattelee uuden teknologian vaikutuksista terveydenhuoltoon ja kaikkiin kansalaisiin? Tapasimme visionääri Risto Linturin terveysteknologian HIMSS & Health 2.0 -konferenssissa Helsingissä kesäkuussa. Linturi on toinen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaiseman raportin Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018 2037: yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia kirjoittajista. HIMMS-konferenssissa Linturi puhui uuden terveysteknologian mullistavista vaikutuksista. Hänen mukaansa vain harva meistä ymmärtää täysin, kuinka valtavia muutoksia teknologian kehittyminen tuo mukanaan. - Minä tarkastelen asioita vähintään kymmenen vuoden perspektiivillä, ja nimenomaan teoreettisen ajattelun ja ymmärryksen näkökulmasta, en tämän hetken tekniikoiden ja käytäntöjen pragmaattisena asiantuntijana, Linturi pohjustaa sanomaansa. Katsoessaan tulevaisuuteemme Linturi näkee, että itsediagnosointi, pelillistäminen ja yksilöllinen ravinto haastavat yleiset suositukset ja terveydenhuollon järjestelmät. Useilla aloilla tapahtuva tekninen kehitys mahdollistaa uudet läpimurrot terveydenhuollossa ja terveys teknologiassa. Esimerkiksi materiaalitekniikan, tietotekniikan ja instrumentoinnin tutkimus- ja kehitys toiminta tuottaa keksintöjä, joita ihmiset alkavat hyödyntää omasta terveydestään huolehtimisessa. - Saamme näiden alojen innovaatioiden myötä käyttöömme diagnoosimenetelmiä ja hoitoja, jotka olivat vielä muutama vuosi sitten pelkkää fiktiota. - Eikä kyse ole äärimmäisen kalliista, vain terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitetuista ratkaisuista, vaan halvoista tavallisenkin ihmisen saatavilla olevista työkaluista. Linturi listaa kuusi muutoksen ytimessä olevaa asiaa: telelääketiede, itsediagnosointi ja -hoito, yksilöllisiin ominaisuuksiin ja perimään perustuva hoito, Kuva: Shutterstock 24 Diabetes ja lääkäri syyskuu 2019

ikääntymisen lääkkeellinen hidastaminen, biohakkeroijien avoin yhteistyö verkossa sekä tekniset apuvälineet, jotka voivat tehdä meistä kaikista tieteiselokuvien kyborgeja, ihmisen ja robotin yhdistelmiä. Monen muuttujan summa Diplomi-insinööri Linturi kuvaili jokunen vuosi sitten lääkäreille pitämällään kutsuluennolla itseään matemaattiseksi ihmiseksi. Samalla hän arvioi, että sairauden syy löytyy ehkä vasta sitten, kun näkökulmaa vaihdetaan. - Soveltavan matemaatikon kuuluu tunkea kaavansa kaikkiin aiheisiin olematta minkään niistä asiantuntija. Matematiikan avulla voidaan yhdistää toisiinsa asioita, joita on aiemmin pidetty erillisinä, ja tunnistaa monimutkaisia kausaalisuhteita. Linturin mukaan eliöt nähdään helposti koneina, joilla on tietty tarkoituksenmukainen toiminnallisuus. Poikkeamia pidetään häiriöinä, joille halutaan löytää syy. Linturin mielestä ihmisen olemusta olisi välillä hyvä tarkastella ekosysteeminä perinteisen konemetaforan sijaan. Tyypin 2 diabetesta hän pitää elimistön systeemisenä häiriönä, jossa on monia muuttujia. - Sitä sairastavien elimistön säätöjärjestelmä on rikki. Jotta se saataisiin korjattua, pitäisi elimistön toimintaa ja hoitovastetta kyetä seuraamaan samanaikaisesti monen muuttujan osalta. Digitaalinen kaksonen on koealusta Linturi visioi, että digitaaliset kaksoset helpottavat tulevaisuudessa elimistömme monimutkaisten kausaalisuhteiden tulkintaa. - Digitaalinen kaksonen on yksilölliseen DNA:han perustuva dynaaminen tietokonemalli ihmisestä solutasolle asti. Kun malli vastaa kohtuullisesti todellista tilannetta ja saadaan vaikkapa samalla tavalla sekaisin kuin elävä peilikuvansa, voidaan sitä käyttää hoitojen kokeilemiseen. Säätämällä digitaalisen kaksosen lääkitystä, ravitsemusta ja liikuntaa voidaan seurata, miten ne kaikki yhdessä vaikuttavat. - Digitaalinen solumalli tuottaa elintoiminnot. Kun soluun työnnetään lääkeaineita ja ravintoa, nähdään miten solu, kudostyyppi ja elimet reagoivat. Näitä kokeiluja voi jo tehdä pelkistetyllä tasolla, mutta todellisen digitaalisen kaksosen laskettu aika on 2030-luvulla, Linturi ennustaa. Risto Linturi Yksilölliset ennusteet tarkentuvat Digitaalisesta kaksosesta on jo olemassa hyvin karkeita versioita. - Esimerkiksi elinikälaskuri on sellainen. Mutta tulevaisuudessa voimme saada paljon hurjempia yksilöllisiä ennusteita siitä, kuinka tekemämme valinnat vaikuttavat terveyteemme ja elinikäämme, Linturi maalaa. Tekoälyn ruokkima, lääkitsemä ja liikuttama digitaalinen kaksonen voi esimerkiksi osoittaa, mitä sen elävälle peilikuvalle kuuluu kahdenkymmenen vuoden päästä. - Kun digitaalinen kaksonen on riittävän yksityiskohtainen malli peilikuvastaan, voi sen perusteella saada tarkkoja yksilötason suosituksia. Todennäköistä on, että kansallisten, yleisen tason suositusten painoarvo kevenee. Pelisäännöt uusiksi Linturin mielestä on väistämätöntä, että teknologiset harppaukset ja uudet keksinnöt mullistavat terveydenhuollon. Hän ottaa esimerkiksi sovelluskaupasta ladattavissa olevan sovelluksen, jolla kuka tahansa voi itse kuvata silmänpohjansa. Sovellusta käytetään Linturin mukaan jo ainakin Yhdysvalloissa. - Meidän on sopeuduttava siihen, että lääkäri ei ole enää holhoojamme. Eikä tietenkään pitäisikään olla. Vastuu siirtyy yhä enenevissä määrin lääkäriltä potilaalle, Linturi kommentoi uuden tekniikan seurauksia. Linturi pitää terveydenhuollon pelisääntöjen uudistamista väistämättömänä ja peräänkuuluttaa uudistuksia oikeuskäytäntöihin, jotta vaikkapa lääkärien mahdollinen huoli hoitovirhesyytteistä ei hidastaisi innovaatioiden käyttöönottoa. Kuva: Himms Europe Diabetes ja lääkäri syyskuu 2019 25

- Jos esimerkiksi silmänpohjakuvauksia voidaan tehdä nykyistä tiheämmin, silmänpohjamuutosten huomaamatta jäämisen riski mielestäni pienenee. - Riskin pelkääjät näkevät uusissa asioissa ainoastaan niiden mukana seuraavat uudet riskit, eivätkä lainkaan sitä, mitkä nykyiset riskit vähenevät tai katoavat kokonaan, Linturi pohtii. Lääkärikunnassa Linturi sanoo havainneensa klassista suuttumuksen sekaista torjuntaa. - Joidenkin mielestä esimerkiksi tekoäly ei voi koskaan tehdä mitään järkevää, ja sen käyttö aiheuttaa vain lisätuskaa, kuten vääriä diagnooseja. - Minun on vaikea ymmärtää, että tieto sinänsä olisi tuskallista. Sopeutumisaikaa se toki vaatii. Meidän kaikkien on joka tapauksessa pakko mukautua siihen, että uutta tietoa tuotetaan uusilla tavoilla. Mikä on seuraava siirto? Uuden teknologian tuottama tieto tuo terveydestä huolehtimiseen pelillistämisen piirteitä, uskoo Linturi. - Minä itse tai digitaalinen kaksoseni on peli, johon sensorit tuottavat mittaustietoa elimistöni toiminnasta. Tulevaisuudessa saamme tietoa myös kokonaan uusilla tavoilla, kuten esimerkiksi nieltävien kapselien tuottamana. Linturi ei pidä oman itsensä käyttöä pelinappulana arveluttavana. - Riskinottokyky liittyy ihmisluontoon. Ilman sitä elämämme olisi pitkä ja tylsä. Ja jos minulla olisi nykyennusteiden mukaan elinaikaa vaikkapa vain kaksi vuotta, eikö kannattaisi kokeilla seuraavaa siirtoa mieluummin kuin luovuttaa? Kokeilujen wikipedia alkaa karttua Uteliaat ja kokeilunhaluiset saavat uuden teknologian myötä käyttöönsä työkaluja ja menetelmiä, joita he voivat testata itsellään ilman terveydenhuoltoa ja lääketeollisuutta rajoittavaa sääntelyä. - Kaikkien saatavilla olevat elintarvikkeet, kuten esimerkiksi hiiva, tarjoavat raaka-aineita biologisten lääkinnällisten aineiden tuottamiseen kotilaboratorioissa, ja verkkokaupoissa on jo tarjolla CRISPR-geeninmuokkaustyökaluja kotikemisteille. Linturi uskoo, että maallikot voivat alkaa tehdä laajojakin kokeiluja ja saada merkittäviä tuloksia. - Voimme itse alkaa tehdä kotona kokeita, joita virallinen lääketiede ei voi tehdä. Verkkoon syntyy lääkinnällisten ja ravitsemuksellisten kokeiluiden wikipedia, jonka laatu paranee vähitellen perinteisen Wikipedian tapaan. Mikä HIMMS & Health 2.0? Digitaalisen terveysalan Euroopan konferenssi HIMMS & Health 2.0 järjestettiin kesäkuussa Helsingissä. Kolmepäiväinen tapahtuma kokosi yhteen alalla työskentelevät yritykset, asiantuntijat ja päättäjät. Ainoana potilasjärjestönä mukana ollut Diabetesliitto toi tapahtumaan diabeetikoiden ja läheisten äänen. Tapahtuman tukijoita olivat muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö, Sitra, Business Finland, Helsingin kaupunki, Helsingin yliopisto, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala, OuluHealth ja Turku Science Park. HIMMS & Health 2.0 järjestää Euroopan konferenssin Suomessa myös kahtena seuraavana vuonna. Haima vai haimoja? Keskusteluun keinohaimojen turvallisuudesta Linturilla on mielipide. - Kaikkiin teknisiin laitteisiin liittyy vikaantumisriski. Se voidaan välttää vain kunnollisella paneutumisella vikasietoisuuteen, mikä tarkoittaa esimerkiksi järjestelmän kahdentamista riittävän vakauden saavuttamiseksi. Proteesinomaisen sisäelintoimintojen säätämisen sijaan saatamme tulevaisuudessa hyödyntää ihon alle ruiskutettavia kudoksia. - Miksi haiman pitäisi olla yksi elin? Sen tehtävää voisi hoitaa joukko pieniä haimoja, jotka ruiskutetaan siirteeksi ihon alle, Linturi näkee. Ihonalaissiirteet eivät ole nykypäivän hoitoja, mutta jos ikääntymistä hidastavien lääkeaineiden kehittämistä vuosikausia seuranneen Linturin ennuste eliniän pitenemisestä toteutuu, moni meistä voi vielä nähdä niiden toteutuvan. - Uskon, että 10 15 vuoden kuluttua tiedämme, kuinka voimme lisätä tervettä elinikää parikymmentä prosenttia. Se, että lakkaisimme kuolemasta nykymittapuun mukaisen elinajan puitteissa, tarkoittaisi Linturin mukaan yhteiskunnallista katastrofia. - Väitän silti, että ikääntyminen aletaan normaalin ilmiön sijaan nähdä sairautena. Ja että kiinnos - tus vanhenemista lykkääviä lääkehoitoja kohtaan kasvaa. Toimittaja: Pirita Salomaa, Diabetesliitto pirita.salomaa@diabetes.fi 26 Diabetes ja lääkäri syyskuu 2019

Entistä tarkempi Potilaasi saavat entistä tarkemmat tulokset päivittämällä FreeStyle Libre -lukulaitteensa ja FreeStyle LibreLink -sovelluksensa! 3,4 Lue lisää: FreeStyleLibre.com/update Potilaasi voivat tarkistaa glukoosiarvonsa vaivattomasti puhelimellaan, ilman rutiininomaisia sormenpäämittauksia. 1,2 Lue lisää osoitteesta freestylediabetes.fi 1. Sormenpäästä on otettava pistonäyte verensokerimittarilla, kun verensokeritasot muuttuvat nopeasti, koska silloin soluvälinesteen glukoositasot eivät vastaa todellisia verensokeritasoja, tai jos mittausjärjestelmä varoittaa hypoglykemiasta tai lähestyvästä hypoglykemiasta, tai jos oireet eivät vastaa järjestelmän mittaamia lukemia. 2. FreeStyle LibreLink -sovelluksen käyttö edellyttää rekisteröitymistä LibreView-palveluun, jonka toimittavat Abbott ja Newyu Inc. 3. Data on file, Abbott Diabetes Care, Inc. 4. FreeStyle Libre -suorituskykytaulukko FreeStyle, Libre, ja siihen liittyvät tavaramerkit eri lainkäyttöalueilla omistaa Abbott Diabetes Care Inc. Muut tavaramerkit ovat omistajiensa omaisuutta. Tuotekuvia käytetään vain havainnoillistamistarkoituksessa, eikä niissä ole todellista hoitohenkilökuntaa, potilaita eikä potilastietoja. ADC-14693 v 1.0 06/19. FLASH GLUCOSE MONITORING SYSTEM www.freestylediabetes.fi 0800 555 500 Abbott Oy, Diabetes Care Linnoitustie 4 02600 Espoo

Väitöksiä LL Nora Grotenfeltin väitöskirja The heterogeneity of Gestational Diabetes among high-risk women, and the effects of lifestyle intervention on the long-term health of the offspring hyväksyttiin Helsingin yliopistossa elokuussa. Grotenfelt hyödynsi väitöskirjatyössään Raskausdiabeteksen ennaltaehkäisy (RADIEL) -tutkimuksen aineistoa vuosilta 2004 2008 sekä seurantatutkimuksen aineistoa vuosilta 2013 2017. RADIEL-tutkimukseen osallistui naisia, joilla raskausdiabeteksen riski oli suuri ja jotka suunnittelivat raskautta tai olivat raskauden ensimmäisellä kolmanneksella. Aineistossa oli 720 naista, jotka satunnaistettiin elintapainterventioryhmään tai kontrolliryhmään. Elintapainterventiossa annettiin yksilöllistä ravinto- ja liikuntaneuvontaa raskauden aikana ja osalle osallistujista myös ennen raskautta. Seurantatutkimukseen viisi vuotta alkuperäisen tutkimuksen jälkeen kutsuttiin ne alkuperäisen tutkimuksen osallistujat, jotka olivat käyneet ainakin yhden kerran raskauden aikana tutkimushoitajalla, ja heidän jälkeläisensä. Väitöstutkimuksessa osallistujat jaettiin geneettisen vaihtelun mukaan ryhmiin. Osoittautui, että elämäntapainterventio ehkäisi raskausdiabetesta ainoastaan niillä naisilla, joilla ei ollut tiettyjä riskialleeleja. Elämäntapainterventio ennen raskautta tai raskauden aikana ei myöskään vaikuttanut jälkeläisten metaboliseen terveyteen. Lähetä MODY-potilaasi diabeteskurssille Diabetesliitto järjestää MODY-diabeetikoille viikonloppukurssin 15. 17. marraskuuta Varalan urheiluopistossa Tampereella. Kurssille voi osallistua yksin, kaksin tai koko perheen kanssa, ja myös lapset voivat osallistua aikuisen kanssa. Kurssi soveltuu henkilöille, joilla on lääkärin diagnosoima MODY-diabetes. Kurssi maksaa 80 /perhe tai talous. Hinta sisältää ohjelman, majoituksen, materiaalin ja täysihoidon. Ilmoittautuminen ja lisätietoa: www.diabetes.fi/kurssit/mody-viikonloppukurssi. Mikä MODY? MODY on vallitsevasti periytyvä sairaus, joka johtuu haiman puutteellisesta insuliininerityksestä. MODY-diabetekselle on tyypillistä nuori sairastumisikä, voimakas perheittäinen esiintyminen ja usein lievä taudinkuva. MODY-diabeteksen aiheuttaa geenivirhe jossakin yksittäisessä MODY-geenissä. Diabeteksesta 1 4 % on arvioitu olevan MODYa. KERRO MEILLE, Voit voittaa kahden päivän MITEN VOIMME TUKEA TYÖTÄSI koulutuksen. www.diabetes.fi/kuuntelen Vastaa 31. joulukuuta 2019 mennessä. Kerro meille, miten voisimme jatkossa tukea työtäsi entistä paremmin. Arvomme kaikkien osallistujien kesken kaksipäiväisen ammattitaitoa vahvistavan koulutuksen koulutusvalikoimastamme. Lisää tietoa koulutuksista tässä lehdessä sivulla 34 ja www.diabetes.fi/koulutuskalenteri. VASTAATHAN 31. JOULUKUUTA 2019 MENNESSÄ, NIIN OLET MUKANA ARVONNASSA. www.diabetes.fi/ammattilaiset 28 Diabetes ja lääkäri syyskuu 2019

Tuoreutta ravitsemusohjaukseen Repäisylehtiöiden valikoima kasvaa edelleen Älä unohda näitä - sopivat myös muiden kuin diabeetikoiden ohjaukseen Diabetesliiton suositut repäisylehtiöt: Pidä nälkä poissa: rytmitä syömiset ja varaudu välipaloilla Vinkkejä syömisen hallintaan. Lisäksi mukana on muutamien terveellisten välipalojen valmistusohjeet. 1/2 kg Pienetkin valinnat vaikuttavat / Helli sydäntä hyvillä rasvoilla Esite havainnollistaa, miten tuotevalinnoilla voi vaikuttaa päivän aterioista kertyvän rasvan laatuun ja kokonaisenergian määrään. Puoli kiloa kasviksia päivässä helposti ja halvalla Kasvisten syömiseen kannustava esite näyttää, miten helposti ja edullisesti puoli kiloa kasviksia tulee täyteen. Vaihda pehmeään rasvaan / Vertaile kovan ja pehmeän rasvan määrä Repäisylehtiön kuvien ja tietojen avulla ravitsemusohjaaja voi havainnollistaa ruokavalion kovan ja pehmeän rasvan lähteitä. Monipuolisia aterioita 350 400 kcal lautasmallin mukaan koottuja aterioita Monipuolisia aterioita 500 600 kcal lautasmallin mukaan koottuja aterioita Esimerkki päivän aterioista 1 400 kcal koko päivän ateriat sekä aamupala-, eväs- ja välipalavaihtoehtoja Esimerkki päivän aterioista 2 000 kcal koko päivän ateriat sekä aamupala-, eväs- ja välipalavaihtoehtoja Ole hyvä Pohjolan Lautasmalliateria toisella puolella Pohjolan ruokakolmio ja toisella lautasmallin mukainen lohiateria Monta syytä syödä kuitua tietoa kuidun hyödyistä ja lähteistä Suojaruokaa diabeetikon munuaisille hoidonohjaukseen diabeetikoille, joilla on alkavia munuaismuutoksia Hiilihydraattien arviointi: Noin 10 g/20 g hiilihydraattia/annos 10 ja 20 grammaa hiilihydraattia sisältäviä ruoka-annoksia Sinä valitset ruokien ja pikkupurtavien energiamääriä Hoidonohjaukseen tarkoitettuja esitteitä saa 50:n ja 100 repäisysivun lehtiöinä. Osassa lehtiöitä on kansilehti, jossa on lisätietoa ohjaajalle. Diabetesliiton asiantuntijat ovat suunnitelleet kaikki julkaisemamme repäisylehtiöt. Koko: A4, repäisysivut kaksipuolisia Hinnat: 50 sivun lehtiö 17 euroa, 100 sivun lehtiö 24 euroa Tutustu tuotteisiimme, rekisteröidy asiakkaaksi ja tilaa: www.diabetes.fi/d-kauppa Diabetesliitto p. 03 2860 111 www.diabetes.fi

Diabeteshoitajat Diabeteshoitajan rooli diabeetikon jalkaongelmien hoidossa Asenne kunnossa, kiire haittaa JUHO ANTTONEN ARJA KIVIAHO-TIIPPANA MARJO HEIKKILÄ Kirjoittaja on valmistunut jalkaterapeutiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Artikkeli perustuu hänen opinnäytetyöhönsä. juho_a@hotmail.com Arja Kiviaho-Tiippana toimii jalkaterapian yliopettajana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Marjo Heikkilä toimii jalkaterapian lehtorina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Diabeteshoitajat pitävät diabeetikoiden jalkaongelmien ehkäisyä ja hoitoa tärkeänä osana työtään. Arkisessa työssä jalkojen kunnon tarkastaminen saattaa kiireen keskellä kuitenkin unohtua. Juho Anttonen selvitti ammattikorkeakoulun jalkaterapiatutkinnon opinnäytetyössä (1), miten diabeteshoitajat huomioivat, havainnoivat ja tutkivat diabeetikoiden jalkoja. Tutkimuskysymyksinä olivat, miten diabeteshoitajat tarkastavat jalat ja miten he ohjaavat diabeetikoille jalkaongelmien ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Tavoitteena oli lisäksi tuottaa tietoa diabeetikoiden jalkaongelmien huomioimisesta ja ennaltaehkäisystä jalkaterapeuttikoulutuksen käyttöön. Samalla opinnäytetyö tuotti tietoa Diabeteshoitajat ry:lle jäsenistön työnkuvasta ja toiminnasta jalkojenhoitoon liittyen. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Diabeteshoitajat ry:n jäsenet, jotka olivat antaneet suostumuksensa kyselyyn. Yhdistys toimitti saatekirjeen sekä sähköisen Webropol-kyselyn 250 diabeteshoitajalle eri puolilla maata. Kysely sisälsi pääasiallisesti strukturoituja mutta myös muutamia avoimia kysymyksiä. Aineisto kyselyyn kerättiin tammikuussa 2019, ja vastauksia tuli yhteensä 63. Vastausprosentti jäi alhaiseksi (25 %). Vastauksia saatiin kaikilta erityisvastuualueilta (erva), eniten HYKS:n alueelta (19 vastausta). Suurin osa tutkimukseen osallistuneista diabeteshoitajista oli toiminut diabeteshoitajana yli kymmenen vuotta. Jalkatyöryhmä harvoin tukena Jalkatyöryhmä on yksi diabeetikoiden jalkahaavojen hoitoprosessin tärkeimmistä tekijöistä. Tässä tutkimuksessa vain 14 vastaajalla oli tukenaan moniammatillinen jalkatyöryhmä. 48 vastaajalla sellaista ei ollut käytettävissä. Diabetes ja lääkäri -lehden 1/2017 mukaan vuonna 2015 Suomessa toimi erva-alueilla 17 jalkatyöryhmää (2). Puuttuvia jalkatyöryhmiä on hoitopaikoissa pyritty kompensoimaan diabeteshoitajien yhteistyöllä muiden terveydenhuollon ammattilaisten, kuten lääkäreiden, jalkaterapeuttien ja haavahoitajien kanssa. Vastaajista suurin osa teki yhteistyötä näiden ammattiryhmien edustajien kanssa (kuva 1). Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vastaajat ilmoittivat tuntevansa jalkojen riskiluokituksen ja siihen liittyvät määritelmät (57 vastaajaa 60:sta). 30 Diabetes ja lääkäri syyskuu 2019

Haavahoitajan kanssa Jalkaterapeutin kanssa Kuva 1. Yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa (n = 63). Lääkärin kanssa Ei edellä mainittujen kanssa Jonkun muun ammattilaisen kanssa? 0 10 20 30 40 50 60 70 Diabeetikoiden jalkojen tutkimista vastaajat pitivät tärkeänä hoitoprosessin osana. He ottavat jalat ja jalkojenhoidon puheeksi vastaanotollaan, ja moni myös tarkistaa jalkojen kunnon. Pieni osa (seitsemän vastaajaa) kertoi huomioivansa jalat vai silloin, jos potilas tuo jalkaongelman esille. Yhdessä vastauksessa todettiin, että pelkällä tarkastamisella ja neuvonnalla oli pystytty ehkäisemään pahempien ongelmien syntymistä ja parantamaan jalkaterveyttä. Kaikki vastaajat yhtä lukuun ottamatta kertoivat ohjaavansa diabeetikoille jalkojen rasvauksen, ja lähes kaikki opastavat myös jalkojen ihon kunnon päivittäisen tarkastukseen. Yli puolet vastaajista ohjaa diabeetikoille erilaisia jalkavoimisteluliikkeitä, vajaa puolet ohjaa diabeetikon muille asiantuntijoille oh jausta varten. Vastauksissa tuli tietoa myös virheellisestä ohjauksesta. Jotkut vastaajat ohjasivat potilaita poistamaan kovettumia ja känsiä, vaikka suositusten mukaan potilaat tulisi näissä tilanteissa ohjata jalkaterapeutin vastaanotolle. Äänirautatutkimuksen kertoi tekevänsä viisi diabeteshoitajaa, ja kolmannes vastasi, ettei se kuulu työnkuvaan. Jalkojen tuntotutkimus esimerkiksi ääniraudalla paljastaa tuntopuutokset ja kertoo siten jalkaongelmien riskin suurenemisesta. Diabeetikoiden jalkojen tunto tulisikin tutkia säännöllisesti. Kiire ja sirpaleinen työnkuva haittaavat Tutkimuksen tuloksista selvisi, että osalla diabeteshoitajista on erittäin laaja työnkuva. Heillä on diabeteshoitajan työn lisäksi erilaisia muita tehtäviä työpaikallaan. Diabeteshoitajat kokivat, että heillä on liian vähän aikaa ohjata kaikkea tarvittavaa diabeetikolle. Ajan puutteen ja kiireen takia osa ohjattavista asioista voi myös unohtua kokonaan. Yhdeksi ratkaisuvaihtoehdoksi vastaajat ehdottivat ryhmäohjauksen järjestämistä yksilöohjauksen sijaan. Diabeteshoitajat kokivat tarvitsevansa lisäkoulutusta ja toivoivat sitä. Etenkin sukkien ja kenkien valinnan sekä jalkavoimistelun tai lihasharjoitteiden ohjaaminen olivat osa-alueita, joissa vastaajat kokivat tietonsa puutteellisiksi. He toivoivat jalkaterapeutin antamaa koulutusta myös diabeetikoiden jalkojen komplikaatioista, tutkimisesta ja omahoidon ohjaamisesta. Vastaajat toivoivat, että jalkaterapeuttien määrää työpaikoilla lisätään. Kaikkien diabeteshoitajien työpaikoilla ei toiminut jalkaterapeuttia. Myös jalkaterapeutin vastaanotolle pääseminen todettiin muutamis - sa vastauksissa erittäin hankalaksi. Diabeetikoiden määrän lisääntymisen seurauksena diabeteshoitajien ja jalkaterapeuttien toimia tarvitaan lisää. Mikäli työntekijöiden määrä pysyy ennallaan, tilanne voi johtaa hoidon tason laskuun ja työntekijöiden kuormittumiseen. Kirjallisuus 1. Anttonen J. Jalkaongelmien huomiointi diabeteshoitajien työssä. Opinnäytetyö, jalkaterapia, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2019. 2. Huhtanen J ja Ilanne-Parikka P. Diabetesliiton selvitys: Moniammatillinen jalkatyöryhmä lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä. Diabetes ja lääkäri 1/2017. Hae stipendirahaston apurahaa 2019 Diabetesliiton stipendirahasto myöntää taloudellista tukea diabetesaiheisiin korkeakoulutasoisiin opinnäytetöihin. Apurahat myöntää Diabetesliiton hallitus. Laadi sähköinen hakemus ja lähetä se viimeistään 31. lokakuuta 2019. Lisätietoa ja linkki hakemukseen: www.diabetes.fi/ammattilaiset/tutkimusrahoitus. Diabetes ja lääkäri syyskuu 2019 31

Maarit Salminen on Vuoden diabeteshoitaja 2019 Maarit Salminen Kuva: Juha Harju Diabeteshoitajat ry on myöntänyt Vuoden diabeteshoitaja 2019 -palkinnon Mikkelin keskussairaalassa työskentelevälle Maarit Salmiselle. Maarit Salminen on koulutukseltaan sisätauteihin erikoistunut sairaanhoitaja ja on työskennellyt diabeteshoitajana vuodesta 2000 lähtien yhtä jaksoisesti Mikkelin keskussairaalan diabetesvastaanotolla. Potilastyön lisäksi Salminen toimii kouluttajana, luennoitsijanaja konsultoivana tyypin 1 diabeteksen hoidon asiantuntijana Mikkelin keskussairaalassa ja Etelä-Savon sosiaali- ja terveys palvelujen kuntayhtymän eli Essoten alueella. Hän kouluttautuu myös itse aktiivisesti. ENNAKKOILMOITUS: KOLMAS KANSALLINEN DIABETESJALKA -SYMPOSIUM osa pohjoismaista Nordic diabetic foot task force -projektia (nordicdiabeticfoot.com) Aika: torstai perjantai 17. 18.10.2019 Paikka: Logomo, Turku Kohderyhmä: Suomen diabetesjalkatyöryhmien jäsenet ja muut diabeetikon jalkaongelmista kiinnostuneet terveydenhuollon ammattilaiset Symposiumin alustavia aiheita: Mitä uutta päivitetyissä hoitosuosituksissa? Kevennyshoito ja sen laadun kontrollointi Charcot-jalka Raajan verenkierron riittävyyden arviointi Diabeetikon jalkainfektio Jalkahaavan paikallishoito Telelääketieteen mahdollisuudet diabeetikon jalkaongelmien hoidossa Uusia innovaatioita diagnostiikkaan ja hoitoon Jalkaterapiapalveluiden saatavuus Suomessa Diabeetikon jalkaongelmien hoidon laatumittarit Järjestäjät: Suomen Diabetesliitto Suomen Diabetestutkijat ja Diabetologit Suomen Haavanhoitoyhdistys Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto Lopullinen ohjelma ja ilmoittautuminen: Järjestäjäyhdistysten internetsivuilla www.diabetes.fi/jalkasymposium 32 Diabetes ja lääkäri syyskuu 2019

Koulutusta Valitse tästä sinulle sopiva koulutus 2019 Jos olet lääkäri, valitse näistä koulutuksista 26. 27.9. Työterveys ja diabetes 8. 10.10. Tyypin 1 diabeetikon hoidon tehostaminen 31.10. 1.11. Diabetes nuoren elämässä -seminaari 12. 13.11 Insuliinipumppuhoidon koulutus 26. 28.11. Tyypin 2 diabeetikon hoidon tehostaminen Hoitajana hyödyt näistä kursseista ja koulutuksista 9. 13.9. Diabeetikon hoidon peruskurssi 26. 27.9. Työterveys ja diabetes 8. 10.10. Tyypin 1 diabeetikon hoidon tehostaminen 28. 30.10. Diabeetikon hoidon kurssi osastotyötä tekeville 31.10. 1.11. Diabetes nuoren elämässä -seminaari 5. 6.11. Raskaus ja diabetes 12. 13.11. Insuliinipumppuhoidon koulutus 18. 22.11. Diabeetikon hoidon peruskurssi 26. 28.11. Tyypin 2 diabeetikon hoidon tehostaminen Hae diabetesosaamista myös apteekkiin tai muuhun yritykseen 3.12. Diabeteskoulutuspäivä apteekkihenkilökunnalle Koulutukset järjestetään Tampereella, ellei toisin mainita. Kolmas Kansallinen diabetesjalka -symposium Logomossa Turussa 17. 18.10.2019. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: www.diabetes.fi/jalkasymposium Lue lisää ja ilmoittaudu osoitteessa www.diabetes.fi/ammattilaiset Koulutussihteeri Malla Honkanen p. 050 310 6614 koulutussihteeri@diabetes.fi Koulutuspäällikkö Outi Himanen p. 0400 723 664 outi.himanen@diabetes.fi

Diabetesalan konferensseja ja seminaareja vuonna 2019 Kotimaassa Kolmas kansallinen diabeetikon jalka -symposium 17. 18.10., Turku Endopäivät 31.10. 1.11., Helsinki Valtakunnallinen diabeteskoulutuspäivä 5.11., Helsinki Ulkomailla FEND 13. 14.9., Barcelona EASD 16. 20.9., Barcelona IDEG International Diabetes Epidemiology Group 30.11. 2.12., Busan, Etelä-Korea IDF 2. 6.12., Busan, Etelä-Korea Joko saat diabetesammattilaisen uutiskirjeen? Tilaa jo tänään: www.diabetes.fi/ammattilaiset/tilaa_uutiskirje Uutiskirjeemme on tarkoitettu juuri sinulle diabeteksen hoidon ammattilainen. Tilaa ammatillinen uutiskirjeemme, kun haluat pysyä ajan tasalla siitä, mikä on ajankohtaista ja uutta diabeteksen hoidossa juuri nyt saada tuoreita uutisia ammattilaisten koulutuksesta ja diabeetikoiden kuntoutuksesta tutustua uusiin aineistoihimme. Saat kirjeen sähköpostiisi 4 6 kertaa vuodessa. Jos haluat myöhemmin poistua uutiskirjeemme tilaajalistalta, löydät jokaisesta uutiskirjeestä ohjeet listalta poistumiseen.

APTEEKISTA. VAHVA B12-VITAMIINI MUISTISI TUEKSI * Kampanjatarjous! Kaikki sarjan tuotteet -15 % Uusi purutabletti! Tarjous on voimassa maaliskuun ajan ja koskee kaikkia Beko Strong B12 -sarjan tuotteita, myös uutuuksia. Valmistettu Suomessa. *B12-vitamiini edistää hermoston normaalia toimintaa ja ylläpitää normaaleja psykologisia toimintoja. 3/2019 itsehoitoapteekki.fi Lisätietoja puh. 010 439 8250 ark. klo 8 22