Oppilaiden sisäilmakysely

Transkriptio

1 Oppilaiden sisäilmakysely Kehittämisestä käyttöön Asiantuntijalääkäri Jussi Lampi/ Ei sidonnaisuuksia 1

2 Taustaa Työpaikoilla sisäilmakyselyjä käytetään paljon Suomessa Kunnissa paineita tehdä kyselyjä myös koulujen oppilaille Suomessa ei validoitua (esim. erottelukyky, toistettavuus ja sekoittavat tekijät) oppilaiden sisäilmakyselyä, jolla olisi edustava vertailuaineisto Haasteita sisäilmakyselyjen käytössä Kyselyjen analysointi Vertailuaineistojen puute Vastausprosentin vaihtelu Muiden tekijöiden vaikutus, mm. Siitepölyt, flunssaepidemiat Riskikäsitykset, huoli Miten kyselyjä tulisi lopulta tulkita ja käyttää?

3 THL kehittää sisäilmakyselyä oppilaille Tavoitteena: Tuottaa ala- ja yläkouluihin uudet sisäilmakyselyt, joilla voidaan kartoittaa oppilaiden oireilua ja koettua sisäilman laatua Kehittää tulosten analysointi- ja tulkintatapaa sekä raportointia Tuottaa laadukas tieteellisesti kehitetty työväline koulujen sisäilmatilanteen kartoittamiseen ja seurantaan Kerätä kattavat ja laadukkaat vertailuaineistot

4 Pilottitutkimus Pilottitutkimus kyselyjen kehittämiseksi toteutettiin keväällä alakoulussa ja 2 yläkoulussa (vaurio vertailu) testattiin eri kysymysten (oireet / olosuhteet) erottelukykyä vaurio- ja vertailukoulujen välillä tutkittiin kyselyjen toistettavuutta selvitettiin 3-6-luokkalaisten lasten kykyä vastata lyhyeen kyselyyn itsenäisesti kerättiin ensimmäinen vertailuaineisto oireiden esiintyvyydestä ja koulun sisäilman koetusta laadusta

5 Pilottitutkimuksen alakoulut

6 HEKS Sisäilmakyselyt 2016 ja 2017 (sekä 2018) 52 alakoulua ja 21 yläkoulua yhteensä noin vanhempaa ja oppilasta Tavoitteena mm.: kehittää sisäilmakyselyn tulkintaa ja raportointia sekä kerätä uutta vertailuaineistoa. selvittää lasten kyselyn toimivuutta vertailemalla lapsen ja huoltajan vastauksia Esityksen nimi / Tekijä 6

7 HEKS (2016; 19 alakoulua)

8 Vaihe 1: Tulosten analysointi- ja tulkintatavan kehittäminen - Oirekysymykset Yksittäisistä oireista oiresummiin Tulkinta hankalaa yksittäisten oireiden perusteella? Oirelistan redusointi ja oiresummien muodostaminen Vaurio- ja vertailukoulujen välisten erojen tarkastelu Hengitystieoireet, alahengitystieoireet, silmäoireet, ihooireet, yleisoireet, (tuki- ja liikuntaelinoireet) (Ung-Lanki ym. 2017) Oireilu vs. oireilu liittyy kouluympäristöön

9 Oireiden raportointiin vaikuttavia muita tekijöitä (pilotti 2014) Selvä vaikutus Oppilaan aiemmat allergiset sairaudet ja infektiot lisää Oppilaan viihtyminen koulussa vähentää Jos vastaaja arvioi koulun sisäilman huonoksi ja on huolestunut siitä, se lisää Jonkin verran vaikutusta Isä raportoi vähemmän kuin äiti Eronneet raportoivat enemmän Oppilaan hyvät elintavat vähentävät Ei vaikutusta Huoltajien koulutus Huoltajien tupakointi, lemmikit Lapsen sukupuoli

10 Vaihe 2: Vastaajana lapsi vai huoltaja? Alakoulujen oppilaille kyselyt toteutetaan useimmiten siten, että vanhemmat vastaavat oppilaan puolesta, mikä usein kuitenkin johtaa alhaiseen vastausprosenttiin. Alakouluikäiset lapset kykenevät raportoimaan luotettavasti omasta koetusta terveydentilastaan, oireistaan, tunteistaan On mahdollista, että tekemällä kysely suoraan oppilaille saadaan kattavampaa ja laadukkaampaa tietoa kuin että vanhemmat vastaavat kyselyyn oppilaan puolesta

11 Oirekysymysten toistettavuus vanhemmat vs. oppilaat

12 Olosuhdekysymysten toistettavuus vanhemmat vs. oppilaat

13 Toistettavuus vanhemmat vs. oppilaat Oppilaiden raportoimien olosuhdehaittojen ja oireiden toistettavuus oli samalla tasolla tai jopa parempaa kuin vanhempien vastausten toistettavuus. Pienessä osassa kysymyksistä, kuten hengityksen vinkumisessa, oppilaiden vastausten toistettavuus oli heikommalla tasolla kuin vanhempien vastausten toistettavuus. Näiden kysymysten osalta tulee jatkossa pohtia pitäisikö niiden olla enemmän kuvailevampia tai visuaalisempia, kun niitä kysytään alakouluikäisiltä lapsilta

14 Alakouluikäiset oppilaat vastaajina - Yhteenveto Tutkimuksissa tehdyt havainnot antavat tukea ajatukselle, että sisäilmakyselyt voidaan toteuttaa myös alakouluissa oppilaiden vastaamana. Näin voidaan saada laadukasta ja kattavaa tietoa koetuista olosuhteista ja oireista suoraan rakennuksen käyttäjältä. Oppilaille tehdyissä sähköisissä sisäilmakyselyissä vastausprosentit ovat selkeästi parempia kuin vanhemmille tehdyissä. Sisäilmakyselyn toteuttaminen koulussa suoraan oppilaille on myös helppoa ja mahdollistaa säännöllisten kyselyjen tekemisen koulujen sisäilmatilanteen seurannassa ja kartoittamisessa. 1. ja 2. luokan oppilaat tarvitsevat paljon opettajien apua kyselyn täyttämisessä

15 Vaihe 3: THL sisäilmakysely otetaan käyttöön 2018 Kyselyt sähköisesti, automaattinen analysointi Laajat ja laadukkaat vertailuaineistot Kysely oppilailla myös alakouluissa: parempi vastausprosentti ja laadukkaampaa tietoa olosuhteista. Painotus olosuhteissa ja kouluviihtyvyydessä: hyödyllistä tietoa ongelmien ratkaisuun Oireilun tulkinta haasteellisempaa. Riskikäsitysten, huolen vaikutus? Merkitys oppilaskyselyissä? Vaikutus olosuhdehaittoihin pienempi? Kyselyt rutiinisti kaikille tietyn alueen kouluille? 1 mittari oireilulle? helpompi tulkinta

16 Lopuksi: Sisäilmakysely osana sisäilmaongelmien ratkaisua 1/2 Sisäilmaongelmien ratkaisun lähtökohtana on kattava ja asianmukainen rakennustekninen tutkimus Laadukas sisäilmakysely on hyvä työkalu tukemaan päätöksentekoa, kun esimerkiksi arvioidaan tarvittavien toimenpiteiden kiireellisyyttä Arvokasta tietoa käyttäjien kokemuksesta koulun sisäilmasta ja kouluviihtyvyydestä Kyselyllä pyritään selvittämään, onko esimerkiksi hengitystieoireilu tai huonoksi koettu sisäilma tavallista yleisempää tietyn koulun oppilaiden joukossa verrattuna kouluihin yleensä. Sillä ei kuitenkaan voida määrittää mistä syystä koettu sisäilman laatu tai oireilu poikkeaa tavanomaisesta. Pelkän sisäilmakyselyn tulosten perusteella ei tulekaan asettaa tilojen käytölle rajoituksia.

17 Lopuksi: Sisäilmakysely osana sisäilmaongelmien ratkaisua 2/2 Sisäilmakyselyn tulokset ovat kuitenkin monitulkintaisia eikä varmaan yhteyttä sisäilmaan voida vetää. Kyselyn vastauksiin voivat vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin mahdolliset sisäilman haittatekijät, kuten henkilön ikä, sukupuoli, terveydentila, elintavat, psykososiaaliset tekijät (esim. stressi ja huolestuneisuus) ja elinympäristö. Tulosten tulkinta on erityisen vaikeaa tilanteissa, joissa vastaajien keskuudessa on suurta huolta kyseisen koulun sisäilman laadusta. Kyselyn tuloksia onkin helppo ylitulkita. Tällä hetkellä kyselyjen toteutukseen ja tulkintaan usein liittyy merkittäviä haasteita, kuten huono vastausaktiivisuus, huonosti dokumentoidut vertailuaineistot, tulosten ylitulkinta ja muut tuloksiin vaikuttavat tekijät kuin sisäilma. Suomessa ei ole vielä käytössä tieteellisesti kehitettyä oppilaiden sisäilmakyselyä, jolla olisi edustava vertailuaineisto THL kysely otetaan käyttöön ensi vuonna Esityksen nimi / Tekijä 17

18 KIITOS! Projektissa mukana mm. prof. Juha Pekkanen, tutkija Sari Ung-Lanki, ylilääkäri Päivi Santalahti, Lk Juho-Jooel Nissilä