Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016) säädetään yleisen kirjaston tehtävistä. Lain mukaan yleisellä kirjastolla on kuusi keskeistä yleistä tehtävää. Niiden lisäksi yleisellä kirjastolla voi olla valtakunnallinen kehittämistehtävä, alueellinen kehittämistehtävä ja erityinen tehtävä. Valtakunnallisella ja alueellisella kehittämistehtävällä korvataan nykyinen organisaatiomalliin perustuva keskus- ja maakuntakirjastojärjestelmä. Tehtävälähtöinen ratkaisu korostaa yleisten kirjastojen perustoiminnan tarkoitusta. Ratkaisu mahdollistaa sen, että yleisten kirjastojen palvelutehtäviä voidaan tarkastella kokonaisuutena. Palvelutehtävään perustuvassa ratkaisussa yleisen kirjaston yleiset tehtävät eriytyvät toimialueen ja valtakunnallisen tason kehittämistehtävistä. Näin ollen nykyistä epäkohtaa, jossa keskuskirjasto- ja maakuntakirjastotehtävät ovat sekoittuneet yleisten kirjastojen perustehtävien kanssa, ei enää olisi. Valtakunnallinen kehittämistehtävä Valtakunnallisesta kehittämistehtävästä säädetään yleisistä kirjastoista annetun lain 7 :ssä. Yleisten kirjastojen toiminnan tasapuoliseksi tukemiseksi valtakunnallisella kehittämistehtävällä toteutetaan yleisten kirjastojen yhteisiä palveluja ja edistetään yleisten kirjastojen keskinäistä yhteistoimintaa. Yhteisten palvelujen toteuttamisessa kehittämistehtävää tulee hoitaa yhteistyössä yleisten kirjastojen ja muiden kirjastojen kanssa. Kehittämistehtävä voidaan kunnan suostumuksella antaa yleiselle kirjastolle, jolla on kehittämistehtävän hoitamisen kannalta monipuolista kansallista ja kansainvälistä kirjastotoiminnan tuntemusta sekä riittävät voimavarat. Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavasta yleisestä kirjastosta ja sen toimialueesta säädettäisiin lain 7 :n 4 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Asetusluonnoksen 1 :n mukaan valtakunnallinen kehittämistehtävä annettaisiin Helsingin kaupunginkirjastolle, joka nykyisin toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona. Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena on koko maa. Helsingin kaupunki on antanut ministeriölle suostumuksensa valtakunnallisen kehittämistehtävän hoitamiseen. Alueellinen kehittämistehtävä Alueellisesta kehittämistehtävästä säädetään yleisistä kirjastoista annetun lain 8 :ssä. Alueellisella kehittämistehtävällä luodaan edellytyksiä toimialueen yleisten

2 2 kirjastojen toiminnan vahvistumiselle. Kehittämistehtävällä tuetaan toimialueen yleisten kirjastojen kehittymistä ja henkilöstön osaamista sekä edistetään yleisten kirjastojen keskinäistä yhteistoimintaa. Kehittämistehtävää hoitava kirjasto toimii yhteistyössä muiden kehittämistehtävää hoitavien yleisten kirjastojen, valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston ja muiden kirjastojen kanssa. Alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot muodostavat koko Manner-Suomen kattavan yhteistyöverkon. Kehittämistehtävä voidaan kunnan suostumuksella antaa yleiselle kirjastolle, jolla on kehittämistehtävän hoitamisen kannalta monipuolista kirjastotoiminnan kansallista ja alueellista tuntemusta sekä riittävät voimavarat. Kehittämistehtävää annettaessa on lisäksi otettava huomioon aluerakenne ja kielelliset tekijät. Alueellista kehittämistehtävää hoitavista yleisistä kirjastoista ja niiden toimialueista säädettäisiin lain 8 :n 5 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Alueellista kehittämistehtävää hoitavia kirjastoja ja niiden toimialueita koskevassa valmistelussa on otettu huomioon alueellinen kattavuus, kunta- ja aluerakenne, kielelliset tekijät, voimavarojen keskittäminen laajempiin kokonaisuuksiin sekä aiemmat päätökset nykyisten maakuntakirjastojen määrän vähentämisestä sekä toiminnan uudelleen organisoinnista kirjastolain uudistamisen yhteydessä. Valmistelussa on päädytty tältä pohjalta esittämään, että alueellista kehittämistehtävää hoitaisi yhdeksän kaupunginkirjastoa, joilla on kehittämistehtävän hoitamisen kannalta monipuolista kirjastotoiminnan kansallista ja alueellista kokemusta ja tuntemusta sekä riittävät voimavarat. Muistion jaksoon 4 sisältyvät opetus- ja kulttuuriministeriölle asetuksen valmistelun aikana toimitetut kannanotot, jotka koskevat alueellisen kehittämistehtävän hoitamista. Asetusluonnoksen 2 :n mukaan yleisten kirjastojen alueellista kehittämistehtävää hoitaisivat seuraavat yleiset kirjastot: 1) Joensuun kaupunginkirjasto, toimialueena Pohjois-Karjalan kunnat; 2) Kuopion kaupunginkirjasto, toimialueena Etelä-Savon ja Pohjois-Savon kunnat; 3) Lahden kaupunginkirjasto, toimialueena Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kunnat; 4) Oulun kaupunginkirjasto, toimialueena Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnat; 5) Porvoon kaupunginkirjasto, toimialueena Uudenmaan kunnat; 6) Rovaniemen kaupunginkirjasto, toimialueena Lapin kunnat; 7) Tampereen kaupunginkirjasto, toimialueena Pirkanmaan ja Keski-Suomen kunnat; 8) Turun kaupunginkirjasto, toimialueena Varsinais-Suomen ja Satakunnan kunnat;

3 3 9) Vaasan kaupunginkirjasto, toimialueena Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan kunnat. Uudenmaan osalta valmistelussa päädyttiin siihen, että Uudenmaan nykyinen maakuntakirjasto Porvoo toimisi jatkossa alueellista kehittämistehtävää hoitavana yleisenä kirjastona. Uudenmaan kirjastoista Helsingin kaupunginkirjasto toimisi lisäksi valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavana yleisenä kirjastona. Joensuun, Kuopion, Lahden, Oulun, Porvoon, Rovaniemen, Tampereen, Turun ja Vaasan kaupungit ovat antaneet ministeriölle suostumuksensa alueellisen kehittämistehtävän hoitamiseen. 2 Asetuksenantovaltuus 3 Vaikutukset Yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 7 :n 4 momentin mukaan valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavasta yleisestä kirjastosta ja sen toimialueesta säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Mainitun lain 8 :n 5 momentin mukaan alueellista kehittämistehtävää hoitavista yleisistä kirjastoista ja niiden toimialueista säädetään niin ikään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Uudistuksen vaikutuksena alueellista kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen lukumäärä pienenisi nykyisestä 18 maakuntakirjastosta yhdeksään kirjastoon. Useimmissa tapauksissa alueellista kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen toimialue olisi nykyisten maakuntakirjastojen toimialueita laajempi, mikä mahdollistaisi alueellisesti nykyistä kattavampien kehittämistoimien toteuttamisen. Uudistuksella ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. Nykyiset keskus- ja maakuntakirjastotehtävät on hoidettu vuosittain valtion talousarviossa tehtävien hoitamista varten osoitetulla määrärahalla. Uudistuksen johdosta valtion talousarviossa osoitettu määräraha kohdennetaan uudelleen ottaen huomioon muun muassa alueellista kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen toimialueiden koko sekä alueen kuntarakenne ja kielelliset tekijät. Tarkoituksena on, että kehittämistehtävää hoitava yleinen kirjasto pystyisi suoriutumaan kehittämistehtävän hoitamisesta vuosittain valtion talousarvioon varatulla määrärahalla. Yleisistä kirjastoista annetun lain 18 :n mukaan kunnalle myönnetään valtionavustusta valtion talousarvioon otetun määrärahan rajoissa 7 :ssä tarkoitetun valtakunnallisen kehittämistehtävän ja 8 :ssä tarkoitetun alueellisen kehittämistehtävän hoitamiseen siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään. Uudistuksen ei arvioida aiheuttavan merkittäviä muutoksia nykyisten maakuntakirjastojen toimintaan tai henkilöstöön, koska tehtäviä hoitavissa kirjastoissa ei pääsääntöisesti ole erillisiä osastoja maakuntatehtävien hoitamiseen eikä yksinomaan näitä tehtäviä hoitavaa henkilöstöä.

4 4 Tarkoituksena on, että opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa valtakunnallisen ja alueellisen kehittämistehtävän tavoitteiden toteutumista ja neuvottelee säännöllisesti kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen kanssa toiminnan painoalueista ja voimavaroista. 4 Ministeriölle toimitetut kannanotot 5 Asian valmistelu Opetus- ja kulttuuriministeriölle on asetuksen valmistelun aikana esitetty seuraavat kannanotot. Etelä-Karjalan liitto katsoi, että alueellinen kirjastoverkko on rakennettava maakuntajaon mukaisesti ja Etelä-Karjalassa tulee olla maakuntauudistuksen toteutuessa oma kehittämistehtävää hoitava kirjasto, koska alueellinen kirjastotoiminta on olennainen osa maakunnan kokonaisuutta. Etelä-Pohjanmaan liitto esitti kannanottonaan, että Etelä-Pohjanmaan maakunnassa toimiva Seinäjoen kaupunginkirjasto on yksi kehittämistehtävää hoitavista kirjastoista. Keski-Suomen liitto painotti, että Keski-Suomessa tulee maakuntauudistuksen toteutuessa olla oma kehittämistehtävää hoitava kirjasto, Jyväskylän kaupunginkirjasto, jolla on kaikki edellytykset hoitaa kehittämiskirjastoille osoitetut tehtävät. Kymenlaakson liiton, Kouvolan ja Kotkan kaupungin yhteisessä kannanotossa esitettiin, että alueellisen kehittämiskirjaston tulisi sijaita Kouvolassa, koska maantieteellisen sijoittumisen kannalta Kouvola on alueelle luonteva keskus. Satakunnan liitto tuki Porin kaupunginkirjaston kannanottoa ja muutosesitystä opetus- ja kulttuuriministeriön asetusluonnokseen ja painotti, että Satakunnan maakunnan alueella tulee maakuntauudistuksen toteutuessa olla oma kehittämistehtävää hoitava kirjasto (Porin kaupunginkirjasto), jossa yhdistyy sekä alueen kuntien että maakunnan vastuulla oleva asukkaiden henkisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan kirjastotoiminnan yhteisen kehittämisen kautta. Etelä-Savon kirjastot esittivät, että Etelä-Savon kirjastoille luontevampi yhteistyösuunta olisi Pohjois-Karjala. Asetus on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä. Asetusta ei ole tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä, koska asetus on yleiseltä merkitykseltään vähäinen. Asetusluonnos toimitettiin nykyisille maakuntakirjastotehtävää hoitaville kirjastoille sekä aluehallintovirastoille. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi päivätyllä kirjeellä Helsingin kaupungilta suostumuksen siihen, että Helsingin kaupunginkirjasto hoitaisi valtakunnallista kehittämistehtävää.

5 5 6 Voimaantulo Kunnilta, joille asetusluonnoksessa esitettiin alueellisen kehittämistehtävän hoitamista, pyydettiin suostumus päivätyllä kirjeellä. Nykyisille maakuntakirjastotehtävää hoitaville kirjastoille ja yleisten kirjastojen keskuskirjastolle pidettiin keskustelu- ja suunnittelutilaisuus Tilaisuuteen osallistuivat myös aluehallintovirastot. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksesta yleisistä kirjastoista pidettiin kuntalain 11 :n mukainen neuvottelu Neuvottelun pöytäkirja liitteineen on liitetty kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan pidetyn kokouksen pöytäkirjaan. Esitetään, että asetus yleisistä kirjastoista tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018, jolloin yleisistä kirjastoista annetun lain 7 ja 8 tulevat voimaan.