Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010
2
Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen asiantuntijuus Tutkimustuloksia: Tehoa opettajien yhteisölliseen työskentelyyn tieto- ja viestintätekniikan avulla
Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa
Ajankohtaista työelämässä ilmiöiden monimutkaistuminen ja nopeat muutokset ongelmanratkaisua muuttuvissa tilanteissa tarvitaan monialaisia osaajia ja erikoisasiantuntijoita parhaan asiantuntemuksen löytäminen ja yhdistäminen paikallinen, alueellinen ja globaali yhteistyö työskentelytapojen muutos (etätyö, verkkoyhteisöt) teknologia osana työn sisältöä ja tekemistä tieto ei sijaitse vain yhdessä päässä se on sosiaalisesti hajautettua
Miten työelämän muutokset heijastuvat opetukseen ja koulutuksen suunnitteluun? 29.9.2010
Opettajayhteisöjen muodostuminen 29.9.2010
Opettajien yhteisöllisyys Yhteistyön tekemisellä ja sen vaikutuksilla pedagogisiin käytäntöihin on tärkeä merkitys opettajan osaamisen kehittymiselle (Barab & Squire, 2002; Barab, Makinster & Scheckler, 2003; Goddard, Hoy & Woolfolk Hoy, 2004 Yuen, Law & Wong, 2003) Opettajat, jotka ovat aktiivisia toimijoita kouluyhteisössä, käyttävät aktiivisesti yhteisöllisiä työskentelytapoja myös opetuksessaan (Schlager & Fusco, 2004) Yksi opettajien yhteistyötä edistänyt tekijä on ollut tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäyttö, jonka kehittämiseen on liittynyt erilaisia yhteistyöhankkeita. Vaikka yhteistyö opettajien ja koulujen välillä on lisääntynyt, tutkimukset yhteistyöhankkeista osoittavat, että yhteisölliset toimintamallit opettajan työssä ovat vielä vakiintumattomia (esim. Ilomäki, 2008; Ilomäki Lakkala, 2006)
KOULUN TYÖSKENTELY- KULTTUURI OPETTAJAYHTEISÖT pedagoginen yhteistyö asiantuntemuksen jakaminen työyhteisön sisäinen verkostoituminen keskustelukulttuuri kehittämiskulttuuri JOHTAJUUS PEDAGOGISET KÄYTÄNNÖT TVT-RESURSSIT Innovatiivinen, kehittyvä koulu (Ilomäki & Lakkala 2006) Oppimisen infrastruktuuri (Lipponen & Lallimo 2006)
Erilaisia opetuskulttuureita Individualistinen työskentelyä toisistaan erillään Kollaboratiivinen yhteistyö opetussuunnitelmien kehittämistyö, päivittäinen opetuksen suunnittelu ja toteutus, spontaania Teennäinen kollaboraatio ulkoaohjattua, pakotettua, virallista Balkanisaatio opettajat erillisissä ryhmissä, saman aineen opettajat Liikkuva mosaiikki ei pysyviä, ainerajat ylittäviä, kehittämishankkeita, uudenlaisia ratkaisuja (Hargreaves,1994)
Yhteistyön rooleja ja sisältöjä Erilaisia rooleja oman oppilaitoksen opettajana oman aineen edustajana verkoston jäsenenä Erilaisia verkostoja oppilaitoksen opettajat oman aineen edustajat toisten oppilaitosten opettajat Erilaisia sisältöjä oppiaineiden sisällöt pedagogisissa ratkaisut tvt:n opetuskäyttö
Toimijoita opettajaverkostoissa Kaisto, Hämäläinen & Järvelä. (2007) http://herkules.oulu.fi/isbn9789514286780/
Kaisto, Hämäläinen & Järvelä. (2007) http://herkules.oulu.fi/isbn9789514286780/
Kaisto, Hämäläinen & Järvelä. (2007) http://herkules.oulu.fi/isbn9789514286780/
29.9.2010 Kuva: http://xkcd.com/256/
OPETTAJA SOSIAALISESSA MEDIASSA Kokemusten jakaminen Verkostoituminen Oman toiminnan reflektointi Yhteisöt resurssina Verkkoidentiteetti Vapaa-ajan yhteisöt Työyhteisöt Opetuskäyttö Työkäyttö Avoimuus Julkisuus Ajankäyttö Itsesäätelytaidot
Opettaja yhteisöllisenä asiantuntijana 29.9.2010
Opettajan asiantuntijuuden osaalueet (esim. Barab, Kling & Gray 2003; Tynjälä, 2004) Teoreettinen tieto substanssitieto + kasvatustieteellinen tieto = pedagoginen sisältötieto Käytännöllinen ja kokemuksellinen tieto opetustaidot, oppimisen ohjaamisen taidot Itsesäätelytieto metakognitiiviset taidot reflektiivisyys oman toiminnan ohjaaminen Taidot ja valmiudet yhteisölliseen työskentelyyn 29.9.2010
Näkökulmia asiantuntijuuteen Oppiminen on tiedon lisääntymistä. Tiedonhankinta näkökulma Oppiminen on osallistumista yhteisöjen toimintaan. Osallistumisen näkökulma Luomisen näkökulma Oppiminen on yhteisöllinen tiedon luomisen prosessi. (esim. Bereiter & Scardamalia 1993; Lave & Wenger 1991; Wenger 1998; Hakkarainen, Palonen & Paavola, 2002; Tynjälä 2004)
Asiantuntijuudesta (Hatano & Inagagi, 1992) Rutiiniekspertit Menestyksellinen suoriutuminen tutuissa ympäristöissä ja tilanteissa Tehtävien samankaltaisuus Ei tapahdu asiantuntijuuden ja työn kehittymistä Adaptiiviset ekspertit Menestyksellinen suoriutuminen muuttuvissa olosuhteissa Ongelmanratkaisua uudenlaisissa tilanteissa Kehittävä ote työhön
Asiantuntijuudesta (Bereiter & Scardamalia, 1993) Asiantuntijuus on progressiivista ongelmanratkaisua Jatkuvaa reflektointia ja tehtävien määrittelyä Työskentelyä osaamisen ylärajoilla, rajojen ylittämistä, uuden oppimista Perustaitojen oppiminen ei johda rutinoitumiseen, vaan uuden haasteellisemman ongelman asetteluun Rutinoituminen vapauttaa voimavaroja uusien haasteiden tarkasteluun Jatkuvaa osaamisen kehittymistä Uuden tiedon luomista
Adaptiivinen asiantuntijuus Adaptiivisuus kuvaa henkilön taitoa toimia joustavasti ongelmanratkaisutilanteissa sekä kykyä oppia ongelmanratkaisun kautta Valmiutta oppia uusissa oppimistilanteissa ja konteksteissa Merkityksellistä on Olla kiinnostunut uusista tilanteista, tehtävistä ja ongelmista Avoimuus uuden oppimiselle Pyrkimys käyttää tehokkaasti hyödyksi avautuvat oppimistilanteet suuntautumalla erityisesti uuden tiedon käsittelyyn Merkityksellistä on se, mihin kokemuksen kasautuessa vapautuva kognitiivinen resurssi käytetään Henkilökohtainen merkityksellisyys Jatkuva vuorovaikutus ja keskustelu muiden oppijoiden kanssa asiantuntijuus kehittyy yhteydessä asiantuntijakulttuuriin
Opettaja adaptiivisena asiantuntijana (Crawford, Schlager, Toyama, Riel & Vahey, 2005) Valmiutta oppia uusissa oppimistilanteissa ja konteksteissa Pyrkimystä rutiinitoiminnoista uusiin ja luoviin toimintamalleihin ja ratkaisuihin Uusien oppimisteoreettisten käsitysten soveltaminen opetuksen käytäntöihin Uudenlaisten pedagogisten menetelmien kehittäminen Pedagogisia innovaatioita, kuten tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen hyödyntämisen malleja (Sahlberg & Boce, 2010.) Opettajien yhteisöllinen toiminta on keskeinen edellytys sille, että näihin haasteisiin pystytään vastaamaan (Rasku- Puttonen ym., 2004)
Tutkimustuloksia Impiö, N. & Hyvönen, P. (2010) Tehoa opettajien yhteisölliseen työskentelyyn tieto- ja viestintätekniikan avulla. ITK tutkijatapaaminen
Tarkasteltiin opettajien yhteisöllisiä työskentelytapoja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön yhteydessä. Tutkimuskysymykset 1) Miten yhteisöllinen työskentely mahdollistuu? 2) Mikä on teknologian merkitys yhteisöllisessä työskentelyssä? 3) Miksi yhteisöllinen työskentely koetaan tärkeäksi?
TUTKIMUSKYSYMYKSET TULOKSET ESIMERKIT 1) Miten yhteisöllinen työskentely mahdollistuu? 2) Mikä on teknologian merkitys yhteisöllisessä työskentelyssä? 3) Miksi yhteisöllinen työskentely koetaan tärkeäksi? Formaalit ja informaalit tilanteet Koulutukset ja seminaarit 73 % Spontaanit keskustelut 67 % Opettajakokoukset 30% Henkilökohtainen kiinnostus Oma aktiivisuus 42% Henkilökohtaiset verkostot 33% Yhteisöllisen työskentelyn tuki Yhteistyön vaativuus 45% Johdon tuki 45 % Teknologia sisältönä Tekniset kysymykset 91% Kokemusten ja ideoiden jakaminen 79 % Opetusyhteistyö 27% Teknologia välineenä Sähköposti 76 % Oppimisympäristöt 64 % Sähköiset tietojärjestelmät 33 % Puhelin 21 % Videoneuvottelut 12 % Skype 6 % Kokemusten jakaminen 67% Oman työn kehittäminen 52% Yhteisiin koulutuksiin osallistuminen 52% Helpotusta omaan työhön 24% E1 E2 E3 E4 E5 E6 E7
Tulosten yhteenvetoa Yhteisöllistä työskentelyä esiintyy niin formaaleissa kuin informaaleissa tilanteissa Merkityksellistä on Henkilökohtainen kiinnostuneisuus Aikaisemmat kokemukset Johdon tuki Teknologia lisää yhteistyötä Syitä kokemusten jakamiseen Välineitä vuorovaikutukseen Yhteistyötä pidetään merkityksellisenä oman työn kehittämisen ja työssä viihtymisen näkökulmista
Johtopäätökset Opettajan työssä esiintyy yhteisöllistä työskentelyä, mutta käytännöt eivät ole vielä vakiintuneita Opettajat tarvitsevat kokemusta, tukea ja toimintamalleja yhteistyön tekemiseen (työyhteisö, täydennyskoulutus) Miten saadaan hyvät käytänteet leviämään ja passiivisetkin mukaan? Teknologia välittävänä tekijänä yhteisöllisessä työskentelyssä Yhteistyössä syntyy oppimisyhteisöjä Miten päästään kokemusten jakamisesta uusiin innovatiivisiin opetusratkaisuihin? Yhteistyön näkeminen tietoisemmin osaamisen kehittämisen näkökulmasta Tarvitaan lisää tietoa siitä, miten opettajayhteisöjen muodostumista voidaan tukea, sekä miten yhteisöllisiä työskentelytaitoja voidaan kehittää (opettajankoulutus, täydennyskoulutus) pitkän aikavälin tutkimusta siitä, miten opettajan yhteisöllistä asiantuntijuutta voidaan kehittää.
Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää yhteisöllisen asiantuntijuuden oppimista opettajayhteisöissä Miten yhteisöllinen asiantuntijuus kehittyy? Miten yhteisöllistä asiantuntijuuden oppimista voidaan tukea? Miten yhteisöllinen asiantuntijuus ilmenee opettajan työn käytännöissä?
TVT TUTKIMUS- JA KEHITYS 29.9.2010 38
Kiitos! Lisätietoja: Niina Impiö ()