Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Samankaltaiset tiedostot
Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari Timo Koivisto

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen Tampere

Kaupunginhallituksen iltakoulu

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja

YMPÄRISTÖPALVELUT Päätehtävät

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013-

Tonttipäivä. Pirkkalan kunta Matti Jääskeläinen

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA

Seudun tonttipäivä Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.

MAAPOLIITTINEN OHJELMA

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

Seinäjoen kaupunki Maapoliittinen ohjelma 2025

Liite yt 6 / Tähän tarvittaessa

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

PORVOON KAUPUNGIN MAAPOLIITTISET LINJAUKSET Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Maapoliittinen ohjelma

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA KARMA:n kokous Ulla Ojala

Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan

LUONNOS YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Inkoo

Jämsän kaupungin maapoliittinen ohjelma. Vuosille Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi / Kaavoitus ja tonttituotanto

Tonttipäivä Pirkkalan kunta Matti Jääskeläinen

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

Maankäytön suuntaviivat 2025

Maapoliittinen ohjelma

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt)

OHJELMASSA TERVETULOA!

MAAPOLIITTINEN OHJELMA

Asuntotuotanto Vantaalla

Maapoliittinen ohjelma Valtuusto

Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla

KAAVAVARANTO

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) aiesopimus Seurantaryhmän 1. kokous , Helsinki

VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS SUURTEN INFRAHANKKEIDEN TUKEMISEKSI JA ASUMISEN EDISTÄMISEKSI (Neuvottelutulos 25.8.

Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu

Asianro 4539/ /2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

KOUVOLAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2018

Janakkalan kunta Turenki

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

MAAPOLIITTINEN OHJELMA

KOUHINRANNAN ASEMAKAAVA

TORNION KAUPUNGIN MAANKÄYTTÖPOLITIIKKA

Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet Tampereen kaupunkiseudulla

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Ventelän kaupunginosan korttelien ja asemakaavan muutoksen selostus

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU

Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet Tampereen kaupunkiseudulla

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

MÄNTSÄLÄ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti

ASEMAKAAVOJEN ULKOPUOLISEN RAKENTAMISEN SEUDULLISET PERIAATTEET

Pentti Siitonen lehtori (emeritus), tutkija (KUPERA) Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio ( ) Nosto Consulting Oy

KIVIJÄRVEN KUNNAN MAAPOLITIIKKA

Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T. Valmistelijan yhteystiedot Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm, puh ,

Maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys

Janakkalan kunta Turenki

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Nilsiä-neuvottelukunta Asianro 2149/ /2016

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASEMAKAAVOJEN ULKOPUOLISEN RAKENTAMISEN SEUDULLISET PERIAATTEET

Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

Transkriptio:

Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys, sosiaali ja koulutus palvelujen järjestämisessä sekä talouden tasapainottamisessa. Kasvu on mahdollistettu ja sen vaatima yhdyskuntasuunnittelu hoidettu pääosin maankäyttösopimuksin raakamaalle rakennusliikeiden tai yksityistentahojen toimesta. Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkalan kuntatalous on asukkaista ja niiden veronmaksukyvystä riippuvainen. Kunnallisvero n. 64% / Yhteisövero n. 2% / Kiinteistövero n. 4%.

Asemakaavoitettua asuinrakentamiselle osoitettua ja rakentamatonta kerrosalaa on kunnan alueella yhteensä noin 90 000 km2 joka vastaa nykykasvulla n. 3-3,5v väestökasvun määrää. Kokonaisuutena hyvä tavoitetila joka pyritään säilyttämään. Rakentamaton asuinrakennuskerrosala jakautuu seuraavasti. Kunnan hallinnassa n. 11 500 km2 / 15% ja yksityisten ja yritysten hallinnassa n. 77 500krm2 / 75% kokonaisuudesta.kunnan varanto vastaa ainoastaan n.0,5 v kasvuvarantoa. Kunnan raakamaareservi asuntorakentamiselle ja tulevaisuuden kasvulle on tällä hetkellä heikko (alueet jotka voidaan nykytilassa esteettä asemakaavoittaa asumiselle). Rakentamaton liike- ja teollisuusrakennusten kerrosala jakautuu seuraavasti. Kunnan hallinnassa n. 300 000 krm2 / 80% ja yksityisten ja yritysten hallinnassa n. 90 000km2 / 20% kokonaisuudesta. Kunnan varanto on hyvä ja kokonaistilanne markkinoiden osalta on tavoitetilanteessa. Kunnan raakamaareservi elinkeinoelämän nykyisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin on tällä hetkellä hyvä. Palvelujen järjestämiselle ja tuleville tarpeille, asemakaavoitetut alueet sekä raakamaareservi on riittämätön.

Yhteenveto: Pirkkalan kunta kasvaa lähivuosina voimakkaasti kunnan toimista riippumatta. Yksityisten jo vahvistuneiden kaavojen kasvureservi vastaa n. 2,5-3 v kasvua. Nyt tehtävät linjaukset vaikuttavat kunnan asukasmäärän osalta aikaisintaan 2-3 vuoden päästä. Raakamaan hinnoittelu politiikka on vääristynyt (mm. Maankäyttösopimukset, kunnan oma tonttitarjonta, maakeinottelu). Kunnan tarjoama raakamaahinta verrattuna rakennusliikkeiden hinnoitteluun johtanut yksityisten maanomistajien myyntihaluttomuuteen. Kunnan mahdollisuudet tällä hetkellä asukasmäärän kasvun tai yhdyskuntarakenteen ohjaamiseen osalta ovat hyvin vähäiset. Maapoliittinen ohjelma on työkalu tilanteen korjaamiseksi.

MITÄ TARKOITTAA KÄYTÄNNÖSSÄ PIRKKALANKUNNAN ASUNTOTONTTI VARANTO 2012

ASUNTORAKENTAMINEN Kunta 15% / 275as / 0,5v reservi Yksityinen 85% / 1600as / 2,5-3v reservi

ASUNTORAKENTAMINEN Maakuntakaava PIRKKALAN ASUNTORESERVI RATSUTILA

Kerrosalat jotka kaavalla tulee rakennettaviksi: AP 7064 A-1 1809 AO 842 Y 8800 yht. 14574

Ratsutila keskitehokas Pirkkala

MITÄ TARKOITTAA KÄYTÄNNÖSSÄ PIRKKALANKUNNAN LIIKE- JA TEOLLISUUSTONTTI VARANTO 2012

LIIKE- JA TEOLLISUUSRAKENTAMINEN Kunta 77 % 300 000 krm2 Yksityinen 23% 88 000 krm2

LIIKE- JA TEOLLISUUSRAKENTAMINEN

LIIKE- JA TEOLLISUUSRAKENTAMINEN

LIIKE- JA TEOLLISUUSRAKENTAMINEN

LIIKE- JA TEOLLISUUSRAKENTAMINEN

MAAPOLITIIKKA PIRKKALAN KUNNAN MAAPOLIITTISET LINJAUKSET

Kunnan maapolitiikan päätavoite on luoda edellytykset ja toimintatavat maan hankkimiselle yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin pitkällä aikavälillä. TÄMÄN TAVOITTEEN TOTEUTUMINEN VAATII ERITYISESTI TOIMENPITEITÄ JA SITOUTUMISTA Raakamaan hankinnan edistäminen. Kohtuuhintaisen tonttimaan tarjonnan edistäminen. Luoda maan hankinnalle ja luovutukselle hyväksytyt toimintaperiaatteet. Päätöksenteon pitkäjänteinen sitoutuminen sovittuihin toimintaperiaatteisiin. LISÄKSI TAVOITELLAAN Kunnan talouden tasapainon edistäminen. Pirkkala profiloituminen rakennetun ympäristön laatukuntana.

YLEISET LINJAUKSET Kunnalla tulee olla riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta eri käyttötarkoituksiin. Kuntarakennetta eheytetään tehokkaasti mm. yhdyskuntarakenne, elinkeinoelämä, kestävän kehitys ja talous huomioiden. Yhdyskuntarakenne ja kunnallistekniikka suunnitellaan laajoina kokonaisuuksina ja tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Kunta panostaa yhdyskuntarakentamisen ja kaavoituksen rajayhteistyöhön. Maapoliittinen ohjelma antaa linjaukset ja toimintaohjeet, joita Pirkkalan kunnan maankäyttöpolitiikassa noudatetaan. Se lisää yleistä läpinäkyvyyttä sekä varmistaa maanomistajien yhdenvertaista kohtelua. Valmistelussa sekä päätöksenteossa sitoudutaan noudattamaan tehtyjä maapoliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä. Toimenpiteitä toteutetaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.

MAANHANKINTA LINJAUKSET Maanhankintaa suoritetaan aktiivisesti, suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Kunnan maapolitiikan perusperiaatteena on lievimmän keinon periaatteeseen pohjautuva maapolitiikka. Maanhankinnassa pyritään aina ensisijaisesti vapaaehtoiseen kauppaan.kunta on valmis käyttämään keskeisillä alueilla kunnan kehityksen ja edun mukaisesti tarvittaessa kaikkia lainsäädännön ja säädösten tuomia mahdollisuuksia maanhankinnan turvaamiseksi. Maanhankinta tulee tapahtua oikea-aikaisesti ja kohdistaa keskeisille ja luonteville kasvualueille ja alueille, jotka ovat kustannustehokkaasti liitettävissä olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja kunnallisteknisiin järjestelmiin. Erityisesti painotetaan raakamaan hankintaa asuntorakentamiselle.

KAAVOITUS Kunta kaavoittaa pääsääntöisesti vain omia maitaan jolloin maankäyttöpolitiikka on parhaiten kunnan hallinnassa. Kunnan kasvun ja kehityksen turvaaminen sekä yhdyskuntarakenteen ohjaus ja laadukkuus tapahtuu pääsääntöisesti kaavoituksella. Maanhankinnan ja kaavoituksen tavoitteena on päästä tilanteeseen, että alueen asemakaava on hyväksytty valtuustossa vähintään kaksi vuotta ennen asemakaavaalueen rakentamisen aloittamista. Tämä tarkoittaa tavoitteellista kahden vuoden tonttivarantoa (kunnan oma varanto / nyk 0,5v).

MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET Maankäyttösopimuksia ei lähtökohtaisesti laadita raakamaan osalta. Raakamaan osalta maankäyttösopimuksia laaditaan vain kunnan edun sitä vaatiessa erityisin perustein.raakamaa jalostetaan kunnan toimesta kaavoituksen kautta. KESKEISIÄ PERUSTEITA Kaavoituksen tuoma hyöty tarvitaan täysmääräisenä kunnalle esim. palvelujen ja kunnallistekniikan järjestämiseen. Maankäyttö sopimuksissa ei voida laskuttaa rakennusoikeuden tuomaa maanarvonlisäystä. Maankäyttö sopimuksissa voidaan vaatia kustannukset, jotka kohdistuvat kunnallistekniikan suunnitteluun ja rakentamiseen, kaavoituksen- ja mittauksen kustannuksiin ja niihin tehtyihin selvityksiin. (näistä kustannuksista peritään käytännössä vain 60% joka on kehittämiskorvauksen suuruinen mikäli sopimuskumppani riitauttaa maankäyttösopimuksen) Maankäyttö sopimuksissa useita kumppaneita (rakennusliike/sijoittaja) joiden tavoitteet eivät välttämättä kaikilta osin ole kunnan edun tai tavoitteiden mukaisia.

HAJARAKENTAMINEN Hajarakentamisessa kunta noudattaa edelleen 2000-luvun alusta lähtien noudatettua maltillista linjaa. Pirkkalan kasvua ohjataan yhdyskuntarakennetta eheyttäen. Tällä tarkoitetaan Pirkkalan kunnassa rakentamisen ohjaamista kuntakeskukseen ja nauhataajamaan tukeutuen sekä haja-asutusalueen säilyttämistä harvaanasuttuna ja maaseutumaisena KESKEISIÄ PERUSTEITA Pirkkalan kunta on hyväksynyt kaupunkiseudun rakennesuunnitelman ja suunnitelman mukaan kaupunkiseudun kasvu ohjataan yhdyskuntarakennetta eheyttäen. Tiivis yhdyskuntarakenne mahdollistaa mm. lyhyet etäisyydet palveluihin, laadukkaan joukkoliikenteen, pienemmät liikennepäästöt, tehokkaan kunnallisteknisten verkostojen käytön sekä kilpailukykyisen kuntarakenteen. Hajarakentamisen hallinnassa tärkeätä on turvata suunnitteluvara myöhemmälle kaavoitukselle kunnan tulevaisuuden pääkasvusuunnissa ja asemakaavan lievealueella. Haja-asutus alueille syntyvästä asutuksesta voi muodostua suunnittelemattomia palveluvelvoitteita joiden ennakointi on hyvin vaikeaa. Näitä ovat mm. kotisairaanhoidon, koulukuljetuksen, päivähoidon, vammais- ja vanhuspalvelujen, ateria tai kotipalvelujen järjestäminen.

YMPÄRISTÖN LAATU Pirkkalan tavoite on parantaa rakennetun ympäristön laatua ja profiloitua rakennetun ympäristön laatukuntana. Korkea tavoite vaatii selkeää ohjeistusta ja suunnitelmallisuutta koskien rakennetunympäristön suunnittelua ja toteutusta. Toimenpiteenä laaditaan rakennetun ympäristön laatuohjeiden ja monniammatillisen toteutustavan määrittely. KESKEISIÄ LAATUTEKIJÖITÄ Korkeatasoinen uuden rakennetun ympäristön suunnittelu ja toteutus. Toimintojen riittävyys ja niiden yhteensovittaminen mm. liikennejärjestelyt, ulkoilu ja virkistys sekä harrastus ja kulttuuritoiminnot. Julkisien ja puolijulkisien tilojen turvallisuus ja esteettömyys. Nykyinen rakennettu ympäristön kunto ja hoito (kunta ja yksityinen / rakennukset, katu- ja piha-alueet / asennekasvatus).

HYVÄKSYNTÄ Pirkkalan kunnan valtuusto hyväksyi maapoliittisenohjelman ja sen tavoitteet sekä toimintatavat ohjaamaan tulevaa maapolitiikkaa 20.2.2012. KESKEISIÄ LAATUTEKIJÖITÄ ohjelma ja sen tavoitteet ja niiden toteutuminen tarkistetaan valtuustokausittain. ohjelman tavoitteiden toteutuminen tarkistetaan kahdesti vuodessa talousarvion puolivuotisseurannan ja tilinpäätösvalmistelun yhteydessä, omana erillisenä kokonaisuutenaan. kaavoitusjohtaja vastaa ohjelman toteutuksesta ja seurannasta.

TULEVAISUUS Keskeistä aktiivinen maanhankinta Yleispiirteinen karttarajaus mahdollisista raakamaan hankinta-alueista. Maapoliittisesti tarkoituksenmukai simmat keskeiset alueet. Pitkäntähtäimen kasvupotentiaali erityisesti elinkeinotoiminnan ja liikenteen järjestämiselle.

TULEVAISUUS Tavoittena riittävän kaavavarannon saavuttaminen ja ylläpitäminen Asemakaava tuoannossa huomioidaan kestävän kehityksen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen sekä kustannustehokkuus. Pyrkimyksenä raakamaan ja tonttihintojen hillitseminen sekä keinottelun ehkäisy.

MERKITTÄVÄ ASUNTOKAAVOITUS KOHDE SOLJANTIE

MERKITTÄVÄ ASUNTOKAAVOITUS KOHDE SOLJANTIE Vesiyhteys? Monipuolista asumista (kivijalkatyötilat) Avoin pelto Keskusta

TEKEILLÄ SOLJANTIE MERKITTÄVÄ ASUNTOKAAVOITUS KOHDE SOLJANTIE

Kiitos!