Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Transkriptio

1 Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö

2 Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan määritelmä kestävästä aluesuunnittelusta (luonnos) Kustannukset - Elinkaarikustannukset - Investoinnit Yhdyskuntarakenne T A L O U S - Eheys - Toimivuus - Joustavuus Tasa-arvoisuus - Esteettömyys - Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus - Eri väestöryhmät I H M I N E N Elinympäristö - Turvallisuus - Terveellisyys - Viihtyisyys Palvelut - Palveluverkko - Liikennejärjestelmä - Infrastruktuuri Resurssitehokkuus - Energia - Materiaalit - Luonnonvarat Y M P Ä R I S T Ö Maisema ja kulttuuriympäristö - Maisemarakenne - Rakennettu kulttuuriympäristö - Maisema- ja kaupunkikuva Haitat ja riskit - Päästöt - Melu - Pilaantuneet maat Ekosysteemit - Ekologiset yhteydet - Biodiversiteetti

3 Kaavoituksen toimintaympäristön muutoksia Kysymykset ovat erilaisia maan eri osissa: aluerakenteen keskittyminen (kaupungistuminen voimistuu) yhdyskuntarakenteen hallinta kaupunkiseuduilla väestön ikärakenteen kehittyminen Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen varautuminen Taloudelliset kysymykset infran kustannukset ja ylläpito elinympäristö kilpailutekijänä Ihmisten arvomaailman muuttuminen - millaista asuinympäristöä? Haja-asutusalueen väestön suhteellinen muutos trendiuran mukaan vuosina

4 Kansallinen ilmastopolitiikka 1 (2) Kansallinen energia ja ilmastostrategia (2008, päivitys 2013) Suomen ilmasto ja energiapolitiikan keskeiset linjaukset vuoteen 2020 saakka Toimeenpanee EU:n ilmasto ja energiapaketin tavoitteet VN:n ilmasto ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko (2009) Pitkän aikavälin ilmasto ja energiapolitiikan suuntaviivat Tavoitteeksi vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä Energia ja ilmastotiekartta (2014) Parlamentaarisen komitean tiekartta valmistui Keinot ja kustannukset vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi prosentilla

5 Kansallinen ilmastopolitiikka 2(2) Ilmastolain valmistelu Valmistelun lähtökohtana 80 %:n vähennystavoite vuodelle 2050 Sisältää hallinnon toimintaa ohjaavan suunnittelu ja seurantajärjestelmän Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva suunnitelma sisältää riski ja haavoittuvuustarkastelun, ja se hyväksyttäisiin vähintään kerran 10 vuodessa. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumissuunnitelma Kansallisen sopeutumisstrategian 2005 päivitys Työryhmän ehdotuksen pohjalta valtioneuvoston periaatepäätös Kyky hallita ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja sopeutua niihin Ympäristöhallinnon toimintaohjelmien päivitys uuden suunnitelman pohjalta

6 Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta keskeiset tekijät kaavoituksessa, rakennuksissa ja rakentamisessa Keskeiset tekijät alueidenkäytön suunnittelussa Yhdyskuntarakenne (erityisesti kaupunkiseudut) Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen Täydennysrakentamisen edistäminen Edellytysten luominen uusiutuvan energian hyödyntämiselle (mm. lähienergiaratkaisut ja tuulivoimatuotanto) Rakentamisen ja rakennuskannan kannalta keskeiset tekijät Uudisrakentaminen (lähes nollaenergiarakentaminen) Korjausrakentaminen ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energian kulutus ja tuotanto

7 Lähde: Mika Ristimäki / Syke

8 Ilmastotavoitteita edistävän asemakaavoituksen muuttujia Täydennysrakentamisen edistäminen, käyttötarkoitusten sekoittuminen ja elinympäristön laatu Kestävä liikkuminen ja saavutettavuus Viherrakenne ja ympäristö Hulevesien hallinta ja hyödyntäminen Pienilmasto (auringon säteily, tuulisuus) Energiaratkaisut osana kaavoitusta

9 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (Energy Performance of Buildings, EPBD) mukaan EU:n jäsenvaltioiden tulee taata, että kaikki jälkeen rakennetut uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiatasoa. Erittäin korkea energiatehokkuus Energiantarve katetaan hyvin laajalti uusiutuvilla Lähes nollaenergiarakennus Lähes nollaenergiarakennuksen kansalliseksi määrittelemiseksi on tarpeen määritellä: 1) mitä tarkoittaa erittäin korkea energiatehokkuus ja 2) mitä tarkoittaa hyvin laajalti ja mitä katsotaan uusiutuvaksi energiaksi Lähes nollaenergiarakentamisen vaikutukset kaavoitukseen? 9

10 Millaisia ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennetun ympäristön kannalta ja miten niihin vastataan? Rakennettu ympäristö muuttuu hitaasti Keskeinen tekijä tulvariskien ja sään äärevöitymisen hallinta, mutta myös esimerkiksi ekologiset yhteydet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VNp 2008) toi ilmastonmuutoksen sopeutumisen osaksi kaavojen sisältövaatimuksia Hulevesien hallinta ja hyödyntäminen suunnittelussa Meriveden noususkenaariot ja alimpia rakentamiskorkeuksia koskeva opas Varautumisen synergiat kestävät yhdyskunnat ja elinympäristön laatu Ympäristöministeriö / Antti Irjala 10

11 Erilaiset riskitasot Lähde: Tulvariskien hallinnan koordinointiryhmä, MMM

12 Ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Ilmastotavoitteita toteutetaan maankäytössä parhaiten silloin, kun ne on huomioitu läpi koko suunnitteluketjun. Kauaskantoisimmat ratkaisut tehdään päätettäessä toimintojen sijoittumisesta suhteessa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Keskeisimmät ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät ratkaisut tehdään suurilla kaupunkiseuduilla ja näiden lievealueilla.

13 Täydennysrakentaminen Rakennetun ympäristön monimuotoisuus ja jatkuva muutos Lähde: KLIKK hanke. Veli Pekka Ranta, Oulun Yliopisto

14 Täydennysrakentaminen ei ole uusi asia, mutta sen merkitys kasvaa Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen on välttämätöntä Infrastruktuurin kunnossapito (investoinnit ja käyttökustannukset) Yhdyskuntarakenteelliset ja taloudelliset seikat (palveluiden saatavuus, joukkoliikenteen järjestäminen) Ilmastonmuutosta on hillittävä ja siihen on varauduttava Päästöjen vähentäminen edellyttää kaupunkiseuduilla eheää yhdyskuntarakennetta ja täydennysrakentamista Hulevesien hallinta ja viherympäristön hyödyntäminen ovat keskeisiä kysymyksiä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Elinympäristön laatu on varmistettava Kaupunkisuunnittelu ja hyvä elinympäristö hyvinvoinnin tuottajana

15 Miten ympäristöhallinto voi edistää täydennysrakentamista? Täydennysrakentamisen edistämisen näkökulma otetaan huomioon maankäyttö ja rakennuslain ja sen soveltamisen kehittämisessä (kaavoitus ja lupamenettelyt). Asemakaavan sisältöä ja esitystapaa kehitetään täydennysrakentamista palvelevaan suuntaan Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittämistä koskevan hankkeen johtopäätökset (YM, RAKLI maaliskuu 2015) Yhtenäistetään hyviä käytäntöjä, lain soveltamista ja prosesseja yhdessä kuntien kanssa Toimitaan aktiivisesti avoimen yhteistyön ja eri näkökulmien ja tarpeiden esille tuomiseksi (YM:n koordinointi)