Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Transkriptio

1 Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat Seutujohtaja Päivi Nurminen

2 Lähtökohdat

3 Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä Väestö Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi

4 Rakennesuunnitelma 2030

5 Yhdyskuntarakenteen kehittämisen tavoitteet 1. Väestön kasvuun varaudutaan 2. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään 3. Keskustoja kehitetään 4. Asuntotuotannon monipuolisuutta lisätään 5. Liikkumisen tapoja uudistetaan 6. Elinkeinoelämän kasvua tuetaan 7. Palvelujen saatavuutta yli kuntarajojen parannetaan kestävän kasvun kriteerit

6 Seudulliset maapoliittiset periaatteet Hyväksytty osana rakennesuunnitelmaa kuntien valtuustoissa keväällä 2010

7 Maapolitiikan lähtökohdat Aktiivinen maapolitiikka on yhdyskuntarakenteen keskeinen ohjausvälinen ja edellytys rakennesuunnitelman toteuttamiselle. Yhteistyössä laaditut maapoliittiset periaatteet voivat toimia kuntien omien maapoliittisten periaatteiden rinnalla tai niiden puuttuessa niiden tilalla. Toimeenpanoa tarkastellaan valtuustokausittain tehtävän maapoliittisen analyysin pohjalta.

8 Raakamaan hankinta Maanhankinta kohdennetaan rakennesuunnitelman mukaisille alueille. Raakamaavarantoja tulisi olla vähintään 10 vuoden tarvetta vastaavasti, asemakaavareserviä vähintään 3 ja yleiskaavareserviä vähintään 10 vuoden päähän. Kunnat hankkivat alueita vapaaehtoisin kaupoin. Mikäli tässä ei onnistuta kohtuullisessa ajassa tai kohtuullisin ehdoin, kunnat käyttävät lunastusmenettelyä. Maksuvälineinä käytetään rahaa, vaihtomaita, ja tarvittaessa myös rakennusoikeutta tai tontteja. Kunnat hillitsevät omilla toimillaan raakamaan hintatasoa

9 Maankäyttösopimusten yleisperiaatteet Maankäyttösopimuksia tehdään pääsääntöisesti asemakaavamuutosten yhteydessä tai erityistapauksissa täydennettäessä taajama-alueen yhdyskuntarakennetta. Kunnat varmistavat maankäyttösopimuksissa, että alueen tontit rakentuvat sovitun aikataulun mukaisesti. Kunnat pyrkivät yhdenmukaistamaan maankäyttösopimuskorvausten suuruuden ja laskentatavan.

10 Kuntien tonttien luovutus Kunnat ratkaisevat oman päätöksentekonsa kautta tonttien luovutusmuodot (myynti/vuokraus) ja luovutusehdot. Kunnat käyttävät tontinluovutuksessa myös laatuohjausta ja laatukilpailua. Rakennettaessa merkittäville paikoille kunta edellyttää tontinluovutuksen yhteydessä erityisen hyvää suunnittelun tasoa. Kunnat eivät kilpaile keskenään hinnalla myydessään yritystontteja. Tonttien luovutusehdoissa varmistetaan tonttien nopea rakentuminen. Kunnat kannustavat tontinluovutuksessa energiatehokkaaseen rakentamiseen.

11 Kaavan toteuttamisen edistämiskeinot Kuntien tulee harkita, jos asemakaava ei ole tiettyyn aikaan mennessä rakentunut, rakentamiskehotuksen antamista ja tontin lunastamista rakentamiskäyttöön. Kunta käyttää lunastamista ja etuosto-oikeutta, kun se näkee toimenpiteellä selkeästi nopeuttavansa kaavan toteuttamista. Kuntien talouden kannalta on erittäin tärkeää, että olevan tiestön, vesihuollon ja usein myös palveluiden piirissä olevat rakentamattomat kaavatontit rakentuisivat eikä uusia rakentamisalueita jouduta avaamaan. Tätä edistääkseen kuntien tulisi määrätä rakentamattomille asuintonteille korotettu kiinteistövero.

12 Suositukset Kehitetään kuntien yhteinen raakamaakauppojen seurantajärjestelmä ja luodaan menetelmä kuntien raakamaakauppojen hintavertailuun. Vaikutetaan asemakaava-alueiden ulkopuoliseen rakentamiseen. Yhteisenä keinona kyseeseen tulee esimerkiksi se, että kunnat rajoittavat asemakaavan ulkopuolista rakentamista lievealuille nykyistä tiukemmin ehdoin. Selvitetään maanhankintatapojen kunnallistaloudelliset vaikutukset.

13 Raakamaanhankinnan seuranta Raakamaa = raakamaa on asemakaavoittamatonta maata, joka todennäköisesti tulee yhdyskuntarakentamisen piiriin (noin vuoden kuluessa), mutta maan käyttötarkoituksen muutokseen liittyy epävarmuus.

14 1 Kunta Raakamaan keskihinta /m² Kauppojen keskiarvohinta /m² Tampere 1,90 2,35 Nokia 1,69 1,92 Lempäälä 0,81 1,26 Ylöjärvi 6,45 3,49 Pirkkala 3,00 3,00 Kangasala 0,86 1,22 Orivesi 0,95 0,84 Vesilahti 0 0 Keskiarvo 2,24 2,01

15 1 7,00 6,45 6,00 5,00 /m² 4,00 3,00 2,00 1,90 2,35 1,92 1,69 3,49 3,00 2,24 2,01 Raakamaan keskihinta /m² Kauppojen keskiarvohinta /m² 1,00 0,81 1,26 1,22 0,86 0,95 0,84 0, Kunta

16 Hajarakentamisen / lievealueiden rakentamisen hallinta

17 Suunnittelutarveratkaisut Pirkanmaan ELY/ LSt

18 Ns. hajarakentamisen periaatteet, toimenpideehdotukset kunnille 1. Maankäytön vyöhykesuunnittelu 2. Yleiskaava-alueen laajentaminen 3. Suunnittelutarvealueen kriteerien yhdenmukaistaminen 4. Lupapolitiikan uudistaminen 5. Sunnittelutarveratkaisujen vaikutusten arviointi 6. Lupavalmistelun ja ratkaisun organisointi 7. Hajarakentamisen seurannan kehittäminen

19 Lausuntokierros kunnissa Pohtikaa seuraavia kysymyksiä: Millainen kehitys taajaman lievealueiden rakentamisessa kunnassanne on 2000-luvulla ollut? Miten maaseudun kylät ovat kehittyneet? Mitä keinoja ja ohjausvälineitä hajarakentamisen hallintaan nyt käytetään? Mitä kehittämistarpeita seudullisissa toimenpideehdotuksissa on?

20 Kiitos.