Silvestris luontoselvitys oy 21.9.2009
Silvestris luontoselvitys oy: 2 (15) Sisältö 1. Luontoselvitykset tavoite ja menetelmät...3 2. Alueen luonnon ominaispiirteistä...3 3. Alueiden kuvaukset ja suositukset...4 4. Tulokset... 14 4.1. Lajisto...14 4.2. Uhanalaiset lajit... 14 4.3. Erityissuojellut ja tiukasti suojellut lajit... 14 4.4. Luontotyypit... 14 4.5. Uhanalaiset luontotyypit... 14 4.6. Ekologiset yhteydet... 14 5. Lähteet... 15 Liitteet: Liite 1: Lajiluettelot Kartta 1: Osa-alueet Kartta 2: Alueiden arvot Kansikuva: Näkymä kalliolta (osa-alue 10) itään. (EV) Luontoselvityksen laatijan yhteystiedot: Esko Vuorinen Heikinkatu 4 10300 Karjaa gsm 050 538 0386 esko.vuorinen@silvestris.fi
Silvestris luontoselvitys oy: 3 (15) 1. Luontoselvitykset tavoite ja menetelmät Lohjan kaupungin Talpelan kylässä sijaitsevalle Isotalon tilalle valmistellaan ranta-asemakaavaa. Suunnitellun kaava-alueen luontoarvojen selvittämiseksi tehtiin tämä luontoselvitys maanomistajan toimeksiannosta. Selvityksen maastotyön teki ja raportin laati luontokartoittaja (eat) Esko Vuorinen Silvestris luontoselvitys oy:stä. Luontoselvityksen maastokartoitukset tehtiin 28.4., 26.8., 27.8. ja 16.9.2009 eli yhteensä neljänä päivänä. Tällöin tarkastettiin koko kaava-alue kävellen ja syyskuun maastopäivänä tehtiin vesikasvillisuusselvitys soutuveneestä käsin. Vesialue ei kuulu varsinaiseen kaava-alueeseen, mutta vesikasvillisuusselvitys tehtiin, koska rakentamisella voi olla mahdollisesti vaikutuksia vesialueeseen. Maastossa havainnoitiin kasvillisuutta (putkilokasvit ja sammalet) sekä eläimistöä. Keväisellä käynnillä keskityttiin kartoittamaan liitooravan esiintymistä alueella ja samalla tehtiin havaintoja linnustosta. Maastokäynneillä havaittuun lajistoon sekä elinympäristöjen rakennepiirteisiin perustuen määriteltiin luontotyypit sekä arvioitiin niiden edustavuutta ja harvinaisuutta. Luonnonarvojen perusteella arvioitiin myös alueiden soveltuvuutta erilaiseen maankäyttöön. Kartoituksessa käytettiin karttaa (1:5000) ja GPS-paikanninta. Käytetty GPS-paikannin on Garmin 60scx, jonka heitto on korkeintaan +-15 m. Tarkistuspisteissä (kartassa helposti tunnistettavia pisteitä, kuten tien ja ojan risteyskohta, korkopisteet yms.) kokeiltaessa oli heitto kuitenkin tavallisesti selvästi pienempi, korkeintaan viisi metriä. Alueiden rajat on pääosin piirretty GPSpaikantimella määriteltyjen pisteiden mukaan. 2. Alueen luonnon ominaispiirteistä Isotalon tila sijaitsee Lohjan kaupungin pohjoisosissa Lohjanjärven Maikkalanselkään kuuluvan Talpelanlahden rannalla. Maastoltaan alue on vaihtelevaa. Korkeuserot ovat suuret, maasto nousee järven rannoilta yli 70 metriä kuljettaessa alueen korkeimmille lakialueille Orosmäelle (Lohjanjärvi on 31,7 metriä merenpinnasta ja Orosmäki yltää liki 110 metrin korkeuteen). Alueen itäpuolella rantarinteillä on peltoa pienine metsäsaarekkeineen. Talpelanlahteen pistää metsäinen, harjannemainen niemi. Alueen länsipuoli on metsäinen Orosmäen alue. Siellä lakialueilla näkyvissä olevat avokalliot ovat karuja, mutta idänpuoleisten, peltoihin ja Talpelanlahteen viettävien reunakallioiden monipuolinen kasvillisuus kertoo emäksisemmästä kivilajista. Myös peltojen välisissä metsiköissä ja rantametsissä on havaittavissa kalkkivaikutusta. Kaava-alue rajautuu Lohjanjärveen, Talpelantiehen ja pohjoisessa moottoritiehen (E18) sekä Orosmäen kohdalla tunnelin mukaan määräytyvään tiealueeseen. Tilan päärakennus kuuluu alueeseen. Moottoritien vastikään loppuneiden rakennustöiden jäljiltä maastoa on myllerretty, täytetty ja tasattu varsinkin alueen koillisosassa. Selvitysalue kuuluu hemiboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle (1b, Lounainen rannikkomaa). Kasvilajistossa on vaateliaita eteläisiä lajeja
Silvestris luontoselvitys oy: 4 (15) ja siten se edustaa monin kohdin Lohjan seudulle tyypillistä rehevää, kalkkivaikutteista luontoa. 3. Alueiden kuvaukset ja suositukset Osa-alue 1 Selvitysalue on tässä kuvattu 26 osa-alueena (kartta 1). Joka kuviosta on lyhyt kuvaus sekä luonnonarvoihin perustuva arvotus sekä maankäyttösuositus. Aluenumerot viittaavat liitekarttaan 1. Arvoluokitus: 5 Kansallisesti arvokas. Ainutlaatuisen lajin esiintymä tai erittäin uhanalaisen lajin kansallisesti tärkeä esiintymä. Perustetut suojelualueet. Vaativat yleensä luonnonsuojelualueen perustamista. 4 Maakunnallisesti arvokas. Uudellamaalla erityinen tai ainutlaatuinen elinympäristö tai uhanalaisen lajin tärkeä, elinvoimainen esiintymä. Luonnonarvojen säilyttäminen vaatii usein luonnonsuojelualueen perustamista. 3 Paikallisesti erittäin arvokas. Kohde, jossa on erityisiä luonnonarvoja, uhanalaisen tai harvinaisen lajin esiintymä tai edustavan luontotyyppi, joka on erityisen hyvässä luonnontilassa. Luonnonarvojen säilyttäminen edellyttää usein jotain rajoituksia maankäyttöön. 2 Paikallisesti arvokas. Kohteessa on joitain luonnonarvoja, joiden säilyttäminen saattaa vaatia jonkinlaisia rajoituksia maankäyttöön. 1 Vähäiset luonnonarvot. Tavanomaista luontoa. Kyseessä voi olla myös kohde, jonka luonnonarvot ovat tuhoutuneet ja arvoluokitusta voidaan nostaa kun arvot ennallistuvat kohtuullisessa ajassa (n. 40 60 v). Ei rajoituksia alueen käyttöön. 0 Ei luonnonarvoja. Ympäristö on tuhoutunut. Jos arvoluokitus on 2 tai enemmän, on numeron jäljessä suluissa lyhyesti mainittu ne tärkeimmät luonnonarvot, joihin luokitus perustuu. Nuori metsä 1,39 ha Puuston ikä on noin 30 vuotta. Alarinteessä Talpelantien lähellä metsä on lehtipuu- ja kuusivaltaista lehtoa (OMaT). Runsaimmat lajit ovat metsäkastikka ja isot saniaiset hiirenporras sekä kivikko- ja metsäalvejuuri. Lähinnä tunnelia on ala lähes kasvitonta täyttömaata, johon on istutettu kuusta. Muu osa alueesta on tuoretta kangasmetsää (MT). Puustona on istutettu mänty. Metsäkastikan ohella kasvaa sananjalkaa ja mustikkaa.
Silvestris luontoselvitys oy: 5 (15) Osa-alue 2 Kallio 0,60 ha Korkean kallion alla kasvaa kuusivaltaista sekapuustoa, ei vielä kovin vanhaa. Kasvillisuudessa ei ole näkyvissä erityistä rehevyyttä. Samoin jyrkänteen sammallajisto on tavanomaista silikaattialustan lajistoa. Kallion lakiosissa on luonnontilaista käkkärämännikköä. Arvo: 2 (luonnontilainen kalliomännikkö on metsälakikohde) Suositus: Jätetään luonnontilaan (ehdotus kaavamerkinnäksi: MY tai luo). Osa-alue 3 Kallio 0,21 ha Samantyyppinen kallio kuin edellinen, vaikkakin puustoltaan vaatimattomampi. Arvo: 2 (luonnontilainen kalliomännikkö on metsälakikohde) Suositus: Jätetään luonnontilaan (ehdotus kaavamerkinnäksi: MY tai luo). Osa-alue 4 Taimikko 2,95 ha Nuorta, n. 10-vuotiasta koivikkoa, joka on hiljattain harvennettu. Taimikko on kasvanut niin tiheässä, että aluskasvillisuus on niukkaa, koostuen tavanomaisista kangasmetsän lajeista (mm. metsäkastikka ja metsäalvejuuri). Kallioisissa kohdissa taimikko on mäntyvaltaista ja väljempää ja siellä kasvaa myös varttuneita, hakkuissa säästettyjä mäntyjä sekä muutamia koivuja. Kasvillisuus on kallioilla tavanomaista: poronjäkälää, metsälauhaa, varpuja. Alueen pohjoisrajalla on pienialainen korpijuotti (kartalla 1 merkitty X:llä). Korven reunoilla kasvaa kituliasta kuusta ja pensasmaista tervaleppää, keskiosa on märkyyden takia puuton, päälajeina jokapaikansara ja raate. Korpi on ojittamaton. Suositus: Vaikka korpijuotti (X) ei olekaan varsinainen metsälakikohde, se on kuitenkin aluetta rikastuttava pienympäristö ja sellaisena säilyttämisen arvoinen. Osa-alue 5 Hakkuu 6,84 ha Tuore hakkuualue. Säästöpuina mäntyjä kohtalaisen paljon (40 60 kpl/ha). Metsäpohja on kangasmetsää, vaihdellen tuoreesta kuivaan (MT-VT) ja välissä on pieniä kosteita juotteja. Kasvillisuus on vähäistä ja maanpinta enimmäkseen mulloksella hakkuiden jäljiltä.
Silvestris luontoselvitys oy: 6 (15) Osa-alue 6 Osa-alue 7 Kallio ja metsärinne 1,14 ha Hakkuissa jätetty jyrkkärinteinen, kallioiden kirjoma kuvio, jossa kallioiden laella kasvaa männikköä ja rinteessä kuusikkoa. Kuusen ohella esiintyy muutamia isoja haapoja ja koivuja. Puusto on eriikäistä ja lahopuuta on melko runsaasti rankomaisena ja myös järeämpänä. Metsätyyppi vaihtelee lakiosien kuivasta kanervaisesta kangasmetsästä rinteen tuoreempaan mustikkatyypin metsään. Kenttäkerroksen kasvillisuus on kuusikossa varjostuksen takia niukkaa. Lähinnä taloa on entistä laidunta, jossa kasvaa pukinjuurta ja ahdekaunokkia. Osa-alueen lounaiskärjessä, tiehen rajoittuen on kallio, jolla runsas kalkki- ja kulttuurivaikutteinen kasvillisuus, mm. ketokäenminttu, keltasauramo, tahmavillakko ja isomaksaruoho. Osa-alueen luoteisimmassa kärjessä (kartalla X) on pienialainen hakkuissa säästetty vetinen sarakorpi, jossa puusto koostuu pääosin hieskoivusta ja kenttäkerroksen kasveina ovat harmaasara, tupasvilla ja jokapaikansara. Suo ei ole metsälain 10 :n kohde. Arvo: 2 (ravinteinen kallio, haapaa ja lahopuuta sisältävä metsä) Suositus: Alue jätetään mieluiten kehittymään luonnontilaan tai mahdolliset hakkuut tehdään harventaen, haapaa ja lahopuuta suosien. Metsä on luonnonmetsäksi varsin pienialainen, mutta sillä on kuitenkin merkitystä esim. lahopuulajiston säilyttäjänä. Lounaisimman nurkan kallio tulee jättää rakentamatta. (ehdotus kaavamerkinnäksi: MY tai luo). Pihapiiri 0,89 ha Tien varressa ja talousrakennusten ympärillä vallitsevat tavanomaiset joutomaalajit, kuten pelto-ohdake, juolavehnä ja nokkonen. Talon puutarhaa ja pihaa ei inventoitu.
Silvestris luontoselvitys oy: 7 (15) Kuva 1. Osa-alue 8. (EV) Osa-alue 8 Hakkuu (kuva 1) Osa-alue 9 0,35 ha Tuore hakkuu, jossa maanpinta on mulloksella ja kasvillisuus vähäistä. Taimikko 1,02 ha Samankaltaista kuin osa-alue 4 harvennettua nuorta koivikkoa notkossa ja mänty-kuusi-taimikkoa kalliokumpareilla. Säästöpuina mäntyä ja koivua.
Silvestris luontoselvitys oy: 8 (15) Osa-alue 10 Kallio 0,81 ha Kallion lakiosassa kasvaa matalaa kalliomännikköä, jossa kuolleita puita keloina ja maapuina. Kallio putoaa portaittaisina jyrkänteinä kaakkoon. Kalliohyllyillä ja tasanteilla on katajapensaikkoa sekä pieniä kallioketoja, lajeina kissankäpälä, pölkkyruoho, mäkihorsma, pensaikkotatar, peltopillike, haisukurjenpolvi, mäkitervakko, huopakeltano, lehtonurmikka, kallioimarre, hopeahanhikki, isomaksaruoho, kalliovillakko ja rohtotädyke. Yhdeltä kalliohyllyltä löytyi harvinainen kalliokasvi vuorimunkki (Jasione montana)(kuva 2). Löytöpaikka on merkitty X:llä karttaan 1. Paikalla oli vain yksi kukkiva yksilö sekä muutama lehtiruusuke. Arvo: 3 (kalliojyrkänteen vaatelias ja runsas kasvilajisto, harvinainen kasvilaji, kalliolaen männikkö on metsälakikohde) Suositus: Kallio jätetään kehittymään luonnontilaan. Myös kalliojyrkänteen edustan haavat säilytetään. (ehdotus kaavamerkinnäksi MY tai luo). Kuva 2. Vuorimunkki osa-alueella 10. (EV)
Silvestris luontoselvitys oy: 9 (15) Osa-alue 11 Taimikko 1,66 ha Lehtipuutaimikkoa, alle 10 m korkuista. Alue on harvennettu hiljattain, taimikon pohjalla on paljon vesarankaa. Kenttäkerros on tiheän vesakkovaiheen jäljiltä harva ja vähälajinen. Lehtopensaita on runsaasti, tosin vesomisen takia pieniä (lehtokuusama, taikinamarja, koiranheisi). Matalaa kuusitaimikkoa kasvaa alikasvoksena. Osa-alue 12 Pelto 2,84 ha Pellot ovat nurmella. Osa-alue 13 Joutomaa 0,37 ha Talousrakennuksen ympäristössä, peltojen välisellä kaistaleella kasvaa korkeaa joutomaan ruohostoa (maitohorsma, pelto-ohdake, nokkonen) sekä pajupensaita. Osa-alue 14 Joutomaa 2,25 ha Läjitys- ja täyttöaluetta, jossa kasvaa niukasti kasvillisuutta. Alueella on myös uusi, moottoritiehen liittyvä rakennus. Osa-alue 15 Taimikko 0,19 ha Pieni alue tienrakennuksessa säästynyttä metsänpohjaa. Puusto on hakattu ja uusi taimikko on istutettu mätäslaikkuihin. Haapa vesoo runsaana. Kasvillisuudessa tavanomaisia lajeja: sananjalka ja metsäkastikka runsaimpina.
Silvestris luontoselvitys oy: 10 (15) Osa-alue 16 Pelto 4,65 ha Nurmella oleva pelto. Maaperä on lähinnä moottoritietä läjitysten jäljiltä karunoloinen. Osa-alue 17 Metsäsaareke 0,13 ha Nuorta haapaa kasvava metsikkö pellon keskellä. Kenttäkerros heinävaltainen (nuokkuhelmikkä ja metsäkastikka). Kieloa ja lehtoneidonvaippaa (Epipactis helleborine) esiintyy. Lehtoneidonvaippa on harvinainen kalkkia suosiva kämmekkälaji, joka tosin Lohjan seudulla on kohtalaisen yleinen. Arvo: 2 (harvinainen laji) Suositus: Alueen maankäyttö säilytetään nykyisellään. Osa-alue 18 Metsikkö 0,13 ha Samantyyppinen metsikkö kuin osa-alue 17, paitsi puustossa myös varttuneempia puita, sekä haapoja, että koivuja. Varjostuksen takia aluskasvillisuus on paikoin niukkaa. Lajistoltaankin samanlainen kuin alue 17, myös lehtoneidonvaippaa esiintyy. Pensaskerroksessa kasvaa metsäruusua sekä rannassa runsaasti tuhkapajua. Arvo: 2 (harvinainen laji) Suositus: Alueen maankäyttö säilytetään nykyisellään. Osa-alue 19 Luhtaniitty 0,14 ha Saravaltaista luhtaniittyä, jonka keskellä pienehkö kasvusto korkeakasvuista isosorsimoa. Niitty rajautuu osittain suoraan avoveteen eli välissä ei kasva ruovikkoa tai muuta korkeampaa ilmaversoisvyöhykettä. Aluetta lienee aikoinaan laidunnettu. Arvo: 2 (mahdollinen linnustollinen arvo soveltuu mahdollisesti ruisrääkän tai taivaanvuohen pesimäalueeksi, vaikka onkin melko pienialainen) Suositus: Jätetään luonnontilaan.
Silvestris luontoselvitys oy: 11 (15) Osa-alue 20 Lehto 0,64 ha Jyrkässä rantarinteessä sijaitseva haapavaltainen lehto. Keskivaiheilla kasvaa haavan ohella parikymmentä kuusta, rannassa tervaleppiä. Alikasvoksena on tiheänä kasvava tuomi. Myös lehtopensaita, kuten lehtokuusamaa esiintyy. Kenttäkerroksessa mm. mustakonnanmarjaa. Isoimpien haapojen tyvillä esiintyy kujanneviuhkasammalta (Homalia trichomanoides), joka on vaatelias ja harvinaisehko lehtolaji. Lehtoneidonvaippaa kasvaa paikoitellen. Lehtometsä on kohtalaisen luonnontilainen, vaikkakin lahopuuta ja kolopuita on vielä melko niukasti. Arvo: 3 (haapavaltainen puusto, harvinainen laji) Suositus: Lehto jätetään kehittymään luonnontilaan. (ehdotus kaavamerkinnäksi MY tai luo). Osa-alue 21 Kangasmetsä 0,33 ha Kuusivaltaista, harvahkoa sekametsää. Kuuset ovat noin 70-vuotiaita. Kasvillisuus koostuu tavanomaisesta kangasmetsän lajistosta. Osa-alue 22 Lehto 1,23 ha Selännemäisen niemen lakiosat on istutettu männylle noin 35 40 vuotta sitten. Pohjoisessa istutus ulottuu aivan rantaluhtaan asti. Alikasvoksena on paikoin tiheästi pihlajavesakkoa. Kenttäkerroksessa tavanomaista käenkaali-oravanmarjatyypin lehdon lajistoa. Niemen kärjessä on kuivempaa lehtoa, jossa kasvaa lampaannataa, lehtoneidonvaippaa, mäkiminttua (Satureja vulgaris) ja maarianverijuurta (Agrimonia eupatoria). Maarianverijuuri on harvinainen kalkinvaatija, jota paikalla tavattiin vain kaksi kukkinutta kasvia. Kasvupaikka on merkitty karttaan 1 X:llä. Arvo: 2 (harvinaiset kasvit) Suositus: Niemen kärki maarianverijuuren esiintymän alueella säilytetään rakentamattomana (ehdotus kaavamerkinnäksi luo). Osa-alue 23 Lehto 0,25 ha Suurruohotyypin lehtipuulehto (OFiT), jossa valtapuuna on haapa ja sen ohella harmaaleppää sekä rannassa tervaleppiä. Alikasvoksena on tuomea. Vuohenputki on kenttäkerroksen lajeista runsain, sen ohella esiintyy mm. vadelmaa ja mesiangervoa sekä lehtoneidonvaippaa. Arvo: 2 (harvinainen kasvi)
Silvestris luontoselvitys oy: 12 (15) Suositus: Alue säilytetään rakentamattomana (ehdotus kaavamerkinnäksi MY tai luo). Osa-alue 24 Lehto 0,29 ha Varjoinen suurruoholehto (OFiT). Lepät ovat runsain puulaji, alikasvoksena kasvaa tuomea. Aluskasvillisuudessa Mesiangervoa, nokkosta, melko vaateliasta lehtopähkämöä sekä lehtoneidonvaippaa. Arvo: 2 (harvinainen kasvi) Suositus: Alue säilytetään rakentamattomana (ehdotus kaavamerkinnäksi MY tai luo). Osa-alue 25 Rantaluhta 1,24 ha Rantaluhdan runsaimpana lajina on viiltosara ja sen joukossa kasvaa paikoin luhtasaraa. Muu lajisto on tyypillisiä rantakasveja: ratamosarpio, vehka, rentukka, suohorsma, järvikorte, rantayrtti, terttualpi, ranta-alpi, rantakukka, rantalemmikki, vesitatar, kurjenjalka, luhtavuohennokka, punakoiso, lehtovirmajuuri ja rantatädyke. Rantaluhta on potentiaalista aluetta ruisrääkälle ja taivaanvuohelle. Kartoituskerralla 27.8. luhdalla ruokaili kurkipari. Arvo: 2 ja 3 (jakautuminen arvoluokkiin on esitetty kartalla 2) (linnustollinen arvo, monipuolinen kasvillisuus) Suositus: Arvoluokkaan 3 kuuluva osa jätetään luonnontilaan. Mahdolliset laiturit tai venevalkamat sijoitetaan muuhun osaan rantaa. (ehdotus kaavamerkinnäksi MY tai luo). Osa-alue 26 Vesialue Vesialueen kasvillisuusinventointi tehtiin kaava-alueeseen rajautuvilta osilta. Vesialueen jakautuminen kasvillisuuskuvioihin on esitetty kartassa 1 kirjaimin a-t. Vedensyvyydet on ilmoitettu suhteessa keskiveteen (31,63 mpy) pyöristettynä lähimpään viiteen senttimetriin. Kuvio a Kuvio b Kuvio c Tiheä, pienialainen ruovikko, jossa esiintyy myös leveäosmankäämiä. Syvyys ulkoreunassa 45 cm. Rantaluhtaan rajautuva vyöhyke on vesikasvillisuuden täyttämä. Isohaarapalpakon kelluslehtinen muoto peittää noin 50 60 prosenttia alasta, ja sen ohella hyvin runsaana kasvaa ruskoärviää sekä pyörösätkintä (Ranunculus circinnatus). Pyörösätkin on vaatelias ja melko harvinainen laji, joka ilmentää runsasta ravinteisuutta. Rantaluhdan reunassa kasvaa pieniä leveäosmankäämikasvustoja sekä sarjarimpeä. Vedensyvyys 20 55 cm. Kapeaosmankäämikasvusto. Kuvio d Kortteikko, jossa järvikortteen ohessa kilpukkaa, hieman sorsansammalta (Ricciocarpos natans) sekä
Silvestris luontoselvitys oy: 13 (15) myrkkykeisoa. Aukkopaikoissa kasvaa kiehkuraärviää ja pyörösätkintä. Luhdan ja kortteikon välissä leveäosmankäämikasvustoja. Vedensyvyys syvimmillään 55 cm. Kuvio e Samanlaista isohaarapalpakko-ruskoärviäkasvustoa kuin kuvio b. Kuvio f Ruovikko, samanlainen kuin kuvio a. Kuvio g Kapean rantaluhdan reunassa kasvaa kapealti vesitatarta (kelluslehtinen muoto). Kuvio h Leveäosmankäämikasvusto. Vedensyvyys syvimmillään 50 cm. Kuvio i Ruovikko. Kuvio j Rannassa kasvaa kapeana vyönä viiltosaraa sekä muita luhtakasveja. Isosorsimoa esiintyy rantajakson keskivaiheilla pari metriä leveänä kasvustona. Kuvio k Vaihettumisvyöhyke, jossa kasvaa ruskoärviää, mutta ei yhtä runsaana ja peittävänä kuin lähempänä rantaa. Haarapalpakkoa ei esiinny. Vedensyvyys 50 65 cm. Kuvio l Ulpukkaa kasvava vyöhyke. Uposkasveja ei esiinny muutamia satunnaisia ruskoärviöitä lukuun ottamatta. Vedensyvyys 55 110 cm. Kuvio m Avovesi. Vedensyvyys 100 135 cm. Kuvio n Kapea ja harva järvikortevyö rannan tervaleppien katveessa. Viiltosaraa esiintyy kortteen seurana. Kuvio o Kapeaosmankäämikasvusto. Vedensyvyys ulkoreunassa 95 cm. Kuvio p Ruovikko (kuin kuvio a). Kuvio q Kapeaosmankäämikasvusto (kuin kuvio o). Kuvio r Leveäosmankäämikasvusto. Kuvio s Kapeaosmankäämikasvusto (kuin kuvio o). Kuvio t Ulpukkaa kasvava alue. Vedensyvyys 75 110 cm. Vesialueilta havaittiin yhteensä 23 kasvilajia, joista valtaosa ilmentää eutrofiaa eli runsasravinteisuutta. Ravinteisuudesta kertoi myös rihmalevien suuri määrä. Rehevyyttä lienee viime aikoina lisännyt moottoritien rakentaminen, esimerkiksi räjäytystöissä käytettyjen räjäytysaineiden typpipitoiset huuhtoumat. Vesialueilla on merkitystä lintujen pesimä- ja ruokailualueena sekä muutonaikaisena levähdysalueena. Arvo: 2 ja 3 (jakautuminen arvoluokkiin on esitetty kartalla 2) (perustelu: monipuolinen ja osin vaatelias kasvilajisto, linnustollinen arvo) Suositus: Arvoluokkaan 3 kuuluvissa osissa ei tehdä ruoppauksia eikä rantaan sijoiteta laitureita tai muita rakenteita.
Silvestris luontoselvitys oy: 14 (15) 4. Tulokset 4.1. Lajisto Selvitysalueella tavattiin 173 kasvilajia, mikä on kohtuullinen lajimäärä, kun ottaa huomioon, että peltojen, pihapiirin, joutomaiden lajistoa ei selvitetty kattavasti. Muista lajiryhmistä ei tehty kattavaa inventointia. Linnustosta merkittävimmät ovat ruskosuohaukka, kurki ja laulujoutsen. Niiden pesinnästä alueella ei ole havaintoa, mutta lähiseudulla on niille sopivia pesimäalueita ja selvitysalue toimineekin lähinnä ruokailualueena. 4.2. Uhanalaiset lajit Selvitysalueelta havaittiin yksi uhanalaisluokiteltu laji ruskosuohaukka, joka on luokiteltu silmälläpidettäväksi (Rassi ym. 2001). 4.3. Erityissuojellut ja tiukasti suojellut lajit 4.4. Luontotyypit Selvitysalueelta ei havaittu luonnonsuojelulain 47 :n mukaisia erityissuojeltavia lajeja eikä EU:n luontodirektiivin tiukasti suojelemia lajeja (luonnonsuojelulaki 49). Arvokkaista luontotyypeistä selvitysalueella parhaiten edustettuja ovat ravinteiset kalliot. Monimuotoisuutta lisäävät myös rantaluhdat ja -lehdot. 4.5. Uhanalaiset luontotyypit Alueella esiintyy yhtä silmälläpidettävää ja yhtä uhanalaista luontotyyppiä (Raunio ym. 2008). Avoluhdat - alueet 19 ja 25 - luontotyyppi on Etelä-Suomessa silmälläpidettävä (NT) Tuoreet keskiravinteiset lehdot - alueet 20, 22 ja 23 - luontotyyppi on Etelä-Suomessa vaarantunut (VU) 4.6. Ekologiset yhteydet Alueen luonnonmaisema on varsin pirstoutunut. Järvi rikkoo jonkin verran yhtenäisyyttä ja tätä vaikutusta on tehostanut ihmisen luomat avoimet tai puoliavoimet alueet, tiet, pellot ja avohakkuut. Orosmäen merkitystä eläinten pohjois-eteläsuuntaisena kulkureittinä lisää kuitenkin moottoritien ja sitä reunustavien riista-aitojen muodostama liikkumiseste.
Silvestris luontoselvitys oy: 15 (15) 5. Lähteet Hämet-Ahti, L., Suominen J., Ulvinen T. & Uotila P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio, 4 p. - Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. 656 s. [liitteen 1 putkilokasvien nimistö] Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen Ympäristökeskus, Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen 8/2008. Suomen ympäristökeskus. 572 s. Öhman, S./Nikolajew-Wikström, L. 2006: Muistio ja yhteenveto alueen luonnonarvoista. 10 s.
Silvestris luontoselvitys oy: 1 (5) LIITE 1- LAJILUETTELOT Liite 1. Lajiluettelot 1. Putkilokasvit Acer platanoides vaahtera 1 Actaea spicata mustakonnanmarja 1 Aegopodium podagraria vuohenputki 1 1 Agrimonia eupatoria maarianverijuuri 1 Agrostis capillaris nurmirölli 1 1 Alchemilla vulgaris piennarpoimulehti 1 Alisma plantago-aquatica ratamosarpio 1 1 Alnus glutinosa tervaleppä 1 Alnus incana harmaaleppä 1 Anemone nemorosa valkovuokko 1 Angelica sylvestris karhunputki 1 1 Antennaria dioica kissankäpälä 1 Anthemis tinctoria keltasauramo 1 Anthriscus sylvestris koiranputki 1 1 Arabis glabra pölkkyruoho 1 Arctostaphylos uva-ursi sianpuolukka 1 Artemisia vulgaris pujo 1 Asplenium trichomanes var. trichomanes kalliotummaraunioinen 1 Athyrium filix-femina hiirenporras 1 Betula pendula rauduskoivu 1 Betula pubescens hieskoivu 1 Butomus umbellatus sarjarimpi 1 Calamagrostis arundinacea metsäkastikka 1 Calamagrostis canescens viitakastikka 1 1 Calla palustris vehka 1 1 Calluna vulgaris kanerva 1 Caltha palustris rentukka 1 Campanula patula harakankello 1 1 Campanula persicifolia kurjenkello 1 Campanula rotundifolia kissankello 1 Carex acuta viiltosara 1 1 Carex canescens harmaasara 1 Carex digitata sormisara 1 Carex nigra ssp. nigra jokapaikansara 1 Carex pallescens kalvassara 1 Carex vesicaria luhtasara 1 Centaurea jacea ahdekaunokki 1 Centaurea phrygia nurmikaunokki 1 Cicuta virosa var. virosa rantamyrkkykeiso 1 Cirsium arvense pelto-ohdake 1 1 Cirsium vulgare piikkiohdake 1 1 Convallaria majalis kielo 1 Crepis tectorum ssp. tectorum ketokeltto 1 Cystopteris fragilis haurasloikko 1 metsät kalliot (6 & 10) joutomaat yms. rantaluhdat vesialue
Silvestris luontoselvitys oy: 2 (5) LIITE 1- LAJILUETTELOT 1. Putkilokasvit Deschampsia cespitosa nurmilauha 1 1 Deschampsia flexuosa metsälauha 1 1 1 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 1 Dryopteris expansa isoalvejuuri 1 Dryopteris filix-mas kivikkoalvejuuri 1 Elymus caninus koiranvehnä 1 Epilobium adenocaulon amerikanhorsma 1 Epilobium angustifolium maitohorsma 1 Epilobium collinum mäkihorsma 1 Epilobium palustre suohorsma 1 Epipactis helleborine lehtoneidonvaippa 1 Equisetum arvense peltokorte 1 Equisetum fluviatile järvikorte 1 1 1 Equisetum sylvaticum metsäkorte 1 Fallopia dumetorum pensaikkotatar 1 Festuca ovina lampaannata 1 1 Filipendula ulmaria mesiangervo 1 Fragaria vesca ahomansikka 1 1 Galeopsis bifida peltopillike 1 1 Galeopsis tetrahit karheapillike 1 Galium album paimenmatara 1 Galium boreale ahomatara 1 Galium palustre rantamatara 1 1 Galium uliginosum luhtamatara 1 1 1 Geranium robertianum haisukurjenpolvi 1 Geranium sylvaticum metsäkurjenpolvi 1 1 Geum rivale ojakellukka 1 Geum urbanum kyläkellukka 1 Gnaphalium uliginosum savijäkkärä 1 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 1 Hepatica nobilis sinivuokko 1 Hieracium (Vulgata) ahokeltano 1 Hydrocharis morsus-ranae kilpukka 1 Hypericum maculatum särmäkuisma 1 Hypericum perforatum mäkikuisma 1 Jasione montana vuorimunkki 1 Juniperus communis kataja 1 1 Lapsana communis linnunkaali 1 Lathyrus pratensis niittynätkelmä 1 1 Lemna minor pikkulimaska 1 Linnaea borealis vanamo 1 Lonicera xylosteum lehtokuusama 1 Luzula pilosa kevätpiippo 1 Lychnis viscaria mäkitervakko 1 Lycopodium annotinum riidenlieko 1 Lycopus europaeus rantayrtti 1 metsät kalliot (6 & 10) joutomaat yms. rantaluhdat vesialue
Silvestris luontoselvitys oy: 3 (5) LIITE 1- LAJILUETTELOT 1. Putkilokasvit Lysimachia thyrsiflora terttualpi 1 1 Lysimachia vulgaris ranta-alpi 1 Lythrum salicaria rantakukka 1 1 Maianthemum bifolium oravanmarja 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Melica nutans nuokkuhelmikkä 1 Menyanthes trifoliata raate 1 Moehringia trinervia lehtoarho 1 Mycelis muralis jänönsalaatti 1 Myosotis laxa ssp. caespitosa rantalemmikki 1 Myriophyllum alterniflorum ruskoärviä 1 Myriophyllum verticillatum kiehkuraärviä 1 Nuphar lutea ulpukka 1 Nymphaea alba ssp. candida pohjanlumme 1 Orthilia secunda nuokkutalvikki 1 Oxalis acetosella käenkaali 1 Paris quadrifolia sudenmarja 1 Persicaria amphibia vesitatar 1 1 Phegopteris connectilis korpi-imarre 1 Picea abies kuusi 1 Pilosella officinarum huopakeltano 1 Pimpinella saxifraga pukinjuuri 1 1 Pinus sylvestris mänty 1 1 Platanthera bifolia ssp. latiflora valkolehdokki 1 Poa nemoralis lehtonurmikka 1 Polygonatum odoratum kalliokielo 1 Polypodium vulgare kallioimarre 1 Potamogeton natans uistinvita 1 Potentilla argentea hopeahanhikki 1 Potentilla erecta rätvänä 1 Potentilla palustris kurjenjalka 1 1 Prunella vulgaris niittyhumala 1 1 Prunus padus tuomi 1 Pteridium aquilinum sananjalka 1 Quercus robur tammi 1 Ranunculus acris niittyleinikki 1 Ranunculus fallax -ryhmä kevätlehtoleinikkilaji 1 Ranunculus polyanthemos aholeinikki 1 Ranunculus repens rönsyleinikki 1 Ribes spicatum pohjanpunaherukka 1 Rosa dumalis ssp. dumalis orjanruusu 1 Rosa majalis metsäruusu 1 Rubus idaeus vadelma 1 Rumex acetosella ahosuolaheinä 1 Sagittaria sagittifolia pystykeiholehti 1 Salix caprea raita 1 metsät kalliot (6 & 10) joutomaat yms. rantaluhdat vesialue
Silvestris luontoselvitys oy: 4 (5) LIITE 1- LAJILUETTELOT 1. Putkilokasvit Salix cinerea tuhkapaju 1 Salix phylicifolia kiiltopaju 1 Satureja acinos ketokäenminttu 1 Satureja vulgaris mäkiminttu 1 Scrophularia nodosa syyläjuuri 1 Scutellaria galericulata luhtavuohennokka 1 Sedum telephium ssp. maximum isomaksaruoho 1 Senecio sylvaticus kalliovillakko 1 1 Senecio viscosus tahmavillakko 1 1 1 Senecio vulgaris peltovillakko 1 1 Solanum dulcamara punakoiso 1 1 Solidago virgaurea kultapiisku 1 Sorbus aucuparia ssp. aucuparia pihlaja 1 Sparganium erectum ssp. microcarpum isohaarapalpakko 1 Stachys sylvatica lehtopähkämö 1 Stellaria graminea heinätähtimö 1 1 Taraxacum sp., sektio Ruderalia rikkavoikukat 1 1 Trientalis europaea metsätähti 1 Trifolium medium metsäapila 1 Tripleurospermum inodorum peltosaunio 1 Typha angustifolia kapeaosmankäämi 1 Typha latifolia leveäosmankäämi 1 1 Urticularia vulgaris isovesiherne 1 Vaccinium myrtillus mustikka 1 Vaccinium vitis-idaea puolukka 1 Valeriana officinalis rohtovirmajuuri 1 Valeriana sambucifolia ssp. sambucifolia lehtovirmajuuri 1 Verbascum thapsus ukontulikukka 1 Veronica chamaedrys nurmitädyke 1 1 Veronica longifolia rantatädyke 1 Veronica officinalis rohtotädyke 1 1 Viburnum opulus koiranheisi 1 Vicia cracca hiirenvirna 1 Vicia sepium aitovirna 1 Viola riviniana metsäorvokki 1 Viola tricolor keto-orvokki 1 Woodsia ilvensis karvakiviyrtti 1 metsät kalliot (6 & 10) joutomaat yms. rantaluhdat vesialue
Silvestris luontoselvitys oy: 5 (5) LIITE 1- LAJILUETTELOT 2. Linnut Cygnus cygnus laulujoutsen 16.9. 2+3 poikasta DIR Anas penelope haapana 16.9. 16 kpl Anas platyrhynchos sinisorsa 16.9. 2 korasta ja 5 naarasta Podiceps cristatus silkkiuikku 16.9. 1 kpl Ardea cinerea harmaahaikara 16.9. 1 kpl Circus aeruginosus ruskosuohaukka 26. ja 27.8. 3 kpl DIR, NT Grus grus kurki 26.8. 2 kpl DIR DIR = lintudirektiivin liitteen 1 laji NT = silmälläpidettävä laji