Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 1 Kaupunginhallitus 19.05.2014 Sisällysluettelo Sivu 219 Tilapäisen työntekijän palkkaaminen rahatoimeen 3 220 Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 7 221 Vuoden 2013 tilinpäätöksen tarkastelu 9 222 Vesihuoltolaitosta koskeva selvitys 10 223 Luolalan osakorttelin 4 asemakaavamuutos / Luolalan Senaatti Oy 15 224 Työn vaativuuden arviointijärjestelmän hankinta 25 225 Laskutus- ja perintäohjeiden päivittäminen 27 226 Raision seudun koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston kokous 21.5.2014 28 227 Mannerheimin lastensuojeluliiton Rymättylän paikallisyhdistys ry:n avustusanomus kotihoidossa olevien lasten kerhotoiminnan järjestämiseksi Rymättylässä 31 228 Lausunto Turun selvitysalueen kuntajakoselvityksessä esitetystä kuntarakennevaihtoehdosta Naantali - Masku 32 229 Ilmoitusasiat 34
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 2 Kaupunginhallitus 19.05.2014 Aika 19.05.2014 kello 17:35-19:00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Osallistujat Tuuna Markku puheenjohtaja Aalto Hannu 1. varapuheenjohtaja Jalkanen Heini 2. varapuheenjohtaja Gustafsson Hanna jäsen, 219-225, 227-229 Kuustonen Juho jäsen Lindström Jan jäsen Linja Anne jäsen Santalahti Samuli jäsen Savolainen Arja jäsen Sipponen Kaisa Sirpa Hagsbergin varajä sen Tavio Tero jäsen Rönnholm Mikko valtuuston pj. Salokangas Elina valtuuston 1. vpj. Björkskog Tommy valtuuston 2. vpj. Paju Marja-Terttu henkilökunnan edustaja, 219-220 Suonpää Kimmo tekninen johtaja, 221-222 Sipponen Martti vs. kaupunginjohtaja Lehtinen Riitta kaupunginsihteeri Laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Käsitellyt asiat 219-229 Allekirjoitukset Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Heini Jalkanen ja Jan Lindström. Markku Tuuna puheenjohtaja Riitta Lehtinen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Naantalissa 26. toukokuuta 2014 Heini Jalkanen Jan Lindström
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 3 Kaupunginhallitus 219 19.05.2014 Tilapäisen työntekijän palkkaaminen rahatoimeen Kaupunginhallitus 219 Kaupunginkamreeri Juha Heinonen 5.5.2014: Talousarvion 2014 rahatoimen tehtäväalueen perusteluissa on esitetty määräaikaisen, osa-aikaisen kirjanpitäjän palkkaamista 2-3 vuodeksi - perustee na tähän on ollut osa-aikaisen kirjanpitäjän eläköityminen vuoden 2014 ai kana. Kirjanpitäjä Katariina Mäkinen on irtisanonut työsuhteensa eläköitymisen johdosta siten, että viimeinen varsinainen työpäivä on 3.6.2014. Rahatoimen kirjanpidon vakinainen henkilöstö on seuraava: kirjanpitopäällikkö neljä kirjanpitäjää, joista yksi on ollut nyt osa-aikaeläkkeellä = yhteensä 4,6 htv Lisäksi rahatoimella on ollut palkkatuettu avustava työntekijä, jonka työsuhde on nyt päättymässä kuukauden sisällä. Yhden kirjanpitäjän pääasiallinen työtehtävä koostuu talousarviokirjan, tasekirjan ja raportoinnin hoitamisesta, joten kirjanpidon kokonaisuuteen on nykytilassa kohdistunut arviolta noin 4 henkilötyövuotta ml. kirjanpitopäällikkö. Rahatoimi kuuluu kaupungin tukitoimintoihin ja tavoitteena on kehittää toimintoja siten, että tukitoimintojen resursseja voidaan hallitusti vähentää. Tästä syystä ei talousarviossakaan ole lähdetty siitä, että eläköityneen tilalle palkataan vakinainen vaan määräaikainen kirjanpitäjä. Kirjanpidon henkilöstön määrä on riippuvainen erityisesti ostolaskujen määrästä. Myyntilaskujen kpl-määrä ei merkittävästi vaikuta kirjanpitotyön määrään, koska myyntilaskut tuotetaan sähköisesti ja siirrot kirjanpitoon tapahtuvat sovellusten kesken. Ostolaskujen määrä on sidoksissa eri toimiyksiköiden tapaan suorittaa hankintoja eikä kirjanpito voi siihen vaikuttaa. Naantalissa ostolaskujen kokonaismäärä näyttäisi olevan poikkeuksellisen korkealla tasolla, kun verrataan tehtyjen selvitysten lukuja. Esim. vuonna 2010 laaditun seudullisten palvelukeskusselvitysten lähtötietojen mukaan Raisiossa oli vuonna 2010 noin 36 000 ostolaskua, kun Naantalissa oli noin 45 000.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 4 Kaupunginhallitus 219 19.05.2014 Naantalissa ostolaskujen saapuminen on keskitetty 2009 kuntaliitoksen yhteydessä kokonaan rahatoimeen. Verkkolaskut rahatoimi noutaa sähköisesti ja siirtää laskujen kierrätyssovellukseen. Paperiset laskut pitäisi kaikki toimittaa postitse suoraan rahatoimeen, jossa ne skannataan ja siirretään laskujen kierrätyssovellukseen. Mm. tällaisten toimintojen organisointitapa vaikuttaa omien resurssien määrään ja siihen, missä yksikössä nämä kustannukset syntyvät. Kun meillä ostolaskujen määrä on melko suuri, niin se vaikuttaa lähes suoraan myös tarvittavien resurssien määrään. Vuonna 2013 oli ostolaskujen kpl-määrä 34 494 kpl. Näistä skannattuja oli 8 823 kpl eli noin 25 %. Laskuista oli kaupungin ostolaskuja 26 044 kpl, vesilaitoksen 1 987 kpl ja tilalaitoksen 6 463 kpl. Yhtenä pitkäaikaisena hankkeena kaupungin ostolaskujen hallinnassa on yhdessä hankintatoimen kanssa vuonna 2011 käynnistetty toimintatavan muutos, mikä tarkoittaa kilpailutettujen tuotteiden sähköistä tilaamista kaupungin omasta "nettikaupasta" (= yhteistyöhanke BOS Oy:n kanssa). Sopimus on kuusivuotinen. Hankkeeseen liittyy kakkosvaihe, joka on käynnissä ja sitä yritetään saada demovaiheeseen tänä vuonna kolmen yrityksen kanssa. Uutena piirteenä on työstetty sitä, että hankkeeseen lisätään ominaisuus, jonka jälkeen kaikki kaupungin toimesta tehtävät palvelu- ja tarviketilaukset tehtäisiin sähköisen tilauskannan kautta, jolloin jokaisesta tilauksesta löytyisi kopio. Tämä ominaisuus haluttaisiin käyttöön jo tänä vuonna. Henkilöstöhallinto on vaihtamassa palkkalaskentajärjestelmää sekä hankkimassa muita uusia sovelluksia, joilla yleensä on hyvin tiiviit yhteydet kirjanpitoon. Tämä vaatii rahatoimelta resursseja, erityisesti nyt kun pitkäaikaisimmat työntekijät ovat siirtymässä eläkkeelle. Kun talousarviota 2014 laadittiin, ei näiden hankkeiden aikataulutuksesta ollut tarkkaa kuvaa eikä niihin siten ole rahatoimen puolella varauduttu. Ilmeistä on myös se, että satamalle joudutaan tarjoamaan palveluja vielä 2015 puolella. Esitän, että nykyisen tilapäisen työntekijän työsuhteen päättyessä touko - ke säkuun vaihteessa rahatoimelle myönnetään oikeus palkata yksi tilapäinen työntekijä määräaikaisesti joulukuun 2015 loppuun asti. Peruste määräai kaisuudelle on sopeuttaa resurssien määrä tarpeeseen edellyttäen, että samalla voidaan tarkastella työjärjestelyjä laajemminkin kuin rahatoimen sisällä. Tilapäisen työntekijän palkkamäärärahat pyritään 2014 kattamaan ensisijaisesti nykyisin määrärahoin, koska osa-aikaisen kirjanpitäjän määrärahat on varattu koko vuodeksi. Esitän kaupunginhallitukselle, että rahatoimelle myönnetään oikeus palkata tilapäinen toimistotyöntekijä 31.12.2015 asti.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 5 Kaupunginhallitus 219 19.05.2014 Hallintojohtaja Riitta Luotio: Vuoden 2014 talousarvioperusteluissa todetaan että rahatoimen "toiminta yritetään sopeuttaa väheneviin resursseihin kuitenkin niin, että 2014 vuodelle on budjetoitu sama määrä henkilötyövuosia kuin 2013. Tavoitteena on ollut palkata 2-3 vuodeksi määräaikainen osa-aikainen kirjanpitäjä. Viiden kirjanpitäjän sijasta on budjetoitu 4,6 kirjanpitäjän palkkarahat." Rahatoimen osalta sekä pitkäaikaisen kirjanpitopäällikön, että pitkäaikaisen kirjanpitäjän samanaikainen eläköityminen on haasteellinen yhtälö kirjanpitoon liittyvien työtehtävien osalta. Vuonna 2009 toteutettujen kuntaliitosten ja terveyskeskuskuntayhtymän liittämisen yhteydessä rahatoimeen siirtyi am mattitaitoisia kirjanpitäjiä, joiden kirjanpidollinen osaaminen tulee tässä yhteydessä ottaa täysimääräisesti käyttöön. Ostolaskujen kappalemäärä on vähentynyt vuosina 2010-2013 yli 23 %. Sähköisen tilauskäytännön kehittyessä käsiteltävien ostolaskujen määrä tullee vähenemään entisestään. On luontevaa, että toimistoalan resurssit mitoitetaan vähentyvien volyymien mukaisesti. Rahatoimi esittää nyt talousarvioperusteluissa mainitun määräaikaisen kirjanpitäjän palkkaamisen sijasta määräaikaisen tilapäisen toimistotyöntekijän palkkaamista vuoden 2015 loppuun saakka. Rahatoimessa on ollut työllistettynä tilapäinen toimistohenkilö vuodesta 2012 lukien. Tilapäisen työllistetyn toimistotyöntekijän työtehtävät ovat koostuneet pääosin ostolaskujen skannaamisesta. Käsitykseni on, että eläköitymisistä johtuva resurssitarve kohdistuu voimakkaimmin nimenomaan kirjanpitoon liittyviin tehtäviin. Esitän, että ensisijaisesti rahatoimessa suoritetaan tehtävien uudelleenjärjestelyjä siten, että kirjanpidollista osaamistarvetta vahvistetaan olemassa olevin resurssein ja rutiiniluonteisia tehtäviä siirretään tilapäiselle työllistettävälle toimistohenkilölle. Työttömien joukossa on hyvinkin pitkän työhistorian omaavia taloushallinnon ammattiosaajia, joihin on mahdollista saada palkkatukea. Mikäli tällaista taloushallinnon ammattiosaajaa ei ole mahdollista työllis tää, tulee toissijaisesti harkita määräaikaisen osa-aikaisen tilapäisen työnte kijän palkkaamista nimenomaan kirjanpidon ammattitehtäviin. Kirjanpi don resurssit on varmennettava kaikin keinoin uuden kirjanpitopäällikön rekrytoinnin ja perehdytyksen aikana. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus ei hyväksy kaupunginkamreerin tekemää ehdotusta henkilöstön palkkaamisesta. Rahatoimella on edelleen oikeus työllistää palkkatuettu henkilö.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 6 Kaupunginhallitus 219 19.05.2014 KOKOUSKÄSITTELY: Merkittiin, että henkilökunnan edustaja Marja-Terttu Paju oli läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan. KAUPUNGINHALLITUS: Markku Tuunan ehdotuksesta asia päätettiin jättää pöydälle.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 7 Kaupunginhallitus 220 19.05.2014 Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 27/00.99.00/2014 Kaupunginhallitus 220 Toimielinten pöytäkirjat 1 Kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaosto 12.5.2014 48 Manner-Naantalin osayleiskaava 49 Kaupunginjohtajan tilannekatsaus 2 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 15.5.2014 45 Kaavoitusarkkitehdin viran täyttöajan aikaistaminen 46 Kaavoitus- ja ympäristölautakunnan talouden toteutuma tammi - maaliskuussa 2014 47 Rymättyläntien - Luonnonmaantien liittymän asemakaava 48 Keskustakortteleiden asemakaavan laatiminen 49 Naantalin Hovin / Kaivokatu 11:n asemakaavamuutos 50 Lausunnon antaminen Kotkan rantakaavamuutoksesta, Luonnon maa 51 Ilmoitusasiat ja viranhaltijapäätökset / maankäyttöosasto 52 Lausunto ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksesta / Velkuan Lo hiluoto Oy 53 Ilmoitusasiat ja viranhaltijapäätökset / ympäristönsuojelu 54 Tiili- ja betonimurskeen hyödyntäminen kiinteistöllä 529-581-1-57 3 Rakennuslautakunta 14.5.2014 11 Kokouksen puheenjohtajan valinta 12 Rakennuslautakunnan talouden toteutuma tammi - maaliskuussa 2014 13 Veikko ja Sirpa Malkin oikaisuvaatimus 14 Tutustumismatka asuntomessuille Jyväskylään 15 Ympäristökatselmus 16 Rakennustarkastajan päätökset 4 Vapaa-aikalautakunta 8.5.2014 4 Suopellon lähiliikuntapaikka 5 Avustusmäärärahojen jakaminen 6 Liikunta- ja nuorisoyhdistysten perusavustukset 7 Liikunta- ja nuorisoyhdistysten kohdeavustukset 8 Asia ei julkinen 9 Talousarvion 2014 toteutuminen 10 Palvelukiinteistöjen vuokrasopimukset
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 8 Kaupunginhallitus 220 19.05.2014 Viranhaltijapäätökset 1 Vs. kaupunginjohtaja Martti Sipponen 23/2014 Itä-Immasen II-vaiheen omakotitontin 28-41-6 vuokraaminen EcoTrend A&A ay:lle VS. KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunginhallitus päättää olla käyttämättä kuntalain 51 :n tarkoittamaa ot to-oikeutta edellä seloste tuissa toimielinten pöytäkirjoissa sekä viranhaltija päätöksissä ilmeneviin päätöksiin. Merkittiin, että henkilökunnan edustaja Marja-Terttu Paju oli läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 9 Kaupunginhallitus 221 19.05.2014 Vuoden 2013 tilinpäätöksen tarkastelu 154/02.02.01/2014 Kaupunginhallitus 221 Kaupunginhallitus päätti vuoden 2013 tilinpäätöksen allekirjoituksen yhteydessä, että kaupunginhalli tus tarkastelee vuoden 2013 tilinpäätöksen toimintaa ja taloutta tilinpää töstietojen sekä Maisema-mal lin ja kuntarakenneselvityksen aineistojen perusteella. Tarkastelussa 28.4. oli sosiaali- ja terveystoimi, 12.5. sivistystoimi ja nyt on vuo ros sa tekninen toimi. Oheismateriaali: Ympäristöviraston vuoden 2013 tilinpäätöksen esittely VS. KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunginhallitus merkitsee saadun selvityksen tiedoksi. Merkittiin, että tekninen johtaja Kimmo Suonpää esitteli asiaa kokouk ses sa. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 10 Kaupunginhallitus 222 19.05.2014 Vesihuoltolaitosta koskeva selvitys 1100/02.04.00/2013 Kaupunginhallitus 222 Tekninen johtaja Kimmo Suonpää 8.5.2014: Kaupunginvaltuustossa esitettiin 5.5.2014 seuraavanlainen ponsi: "Haluamme kiinnittää huomiota vesihuoltolaitoksen kustannusten hillintään ja toiminnan tehostamiseen kulutusta vastaavasti, jotta maksuja ja taksoja ei tarvitsisi korottaa vaan mieluimmin taksoja saisi jatkossa alentaa. Vesilai toksen tulee antaa selvitys toimenpiteistä ja mahdollisuuksista kustannusten alentamiseksi ennen seuraavaa valtuuston kokousta." Vesihuoltolaitoksen kuluista selvästi suurin osa muodostuu sellaisista kiinteistä tai muuttuvista kustannuksista, joihin vesihuoltolaitos ei voi omalla toiminnallaan juurikaan vaikuttaa. Näitä ovat Turun seudun vesi Oy:lle (TSV) maksettavia kiinteitä maksuja on noin 30 % ja Turun seudun puhdista mo Oy:lle (TSP) maksettavia kuukausieriä on noin 20 % vesihuollon koko naiskustannuksista. TSV:lle ja Raision-Naantalin vesilaitoskuntayhtymälle yhteensä maksettavia muuttuvia kustannuksia on noin 18 %. Se osuus, joi hin vesihuoltolaitos voisi osoittaa tehostustoimenpiteitä, ovat henki löstökulut 12 % ja palveluiden ostot sekä aineet ja tarvikkeet 11 % laitoksen kokonais kuluista. Henkilöstön muodostavat vesihuoltopäällikkö, työnjohtaja ja 10 asentajaa. Rai siossa vesihuoltolaitoksessa on 14 ja Kaarinassa 11 työnteki jää. Ve sihuol tolaitos päivystää kaikkina päivinä kellon ympäri. Omalla hen ki lös töllä hoi detaan kaikki vesihuollon jakelutoiminta, korjaukset, sanee raukset, toiminnan valvonta, liittymissopimukset, laskutus ja mahdollisuuk sien mukaan myös yllättävät vuototilanteet ym. Henkilöstömitoitus on tiu kan talouden suunnittelun kautta muotoutunut siten, että omana työnä pys tytään suoriutumaan perustehtävästä, mutta kaikkiin yllättäviin tehtäviin, kuten vuotojen ja laiterikkojen korjaamiseen ym. joudutaan käyttämään myös ulkopuolista palvelua. Ulkopuolisten palveluiden ja muiden aineiden ja tarvikkeiden osalta kustannuksia kertyy suurelta osin sen perusteella, kuinka paljon yllättäviä rikkoontumisia ja vuotoja talousarviovuoden aikana sattuu. Liitteenä on vesilaitoksen ja viemärilaitoksen kulujen jakautuminen kuutiohinnasta laskettuna. Se osoittaa, että vesikuution laskennallisesta hinnasta 2,13 euroa henkilöstökulujen osuus on 0,23 euroa ja palveluiden ostot 0,20 euroa. Muut osuus veden hinnasta on sellaista kustannusta, johon vesihuol tolaitos ei voi omalla toiminnallaan juurikaan vaikuttaa.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 11 Kaupunginhallitus 222 19.05.2014 Jätevesikuution laskennallisesta hinnasta 2,70 euroa henkilöstökulujen osuus on 0,24 euroa ja palveluiden osuus 0,30 euroa. Jäteveden kuutiohinta on käyttöveden kuutiohintaa korkeampi, koska jäteveden vastaanottamisesta laskutetaan Naantalissa huomattavasti vähemmän kuin mitä käyttövettä myydään. Tämä taas johtuu siitä, että Naantalilla on asiakkaana sellaisia teol li suus lai toksia, jotka käyttävät vesihuoltolaitokselta hankki man sa ve den prosessiin eikä siitä synny jätevesilaskutusta tai laitoksella on oma jä te vesipuhdistamonsa. Myös pelkkiä vesiasiakkaita on paljon enem män kuin pelkkiä viemäriasiakkaita. Tässä suhteessa Naantalin vesihuollon toi minta poikkeaa alueen muista vesihuoltolaitoksista lukuun ottamatta Tur kua. Esim. Kaarinassa ei ole tällaisia teollisuuslaitoksia. Vesihuoltolaitosten vertaamis ta vaikeuttaa myös vesihuoltolaitosten kulujen kirjaamiserot. Osassa laitok sista ei vesihuoltolaitoksen menoiksi kirjata vuokria, sisäisiä hallintomenoja ja henkilöstön kuluja. Vesihuoltolaitoksissa on ns. yhdistelmätyöntekijöitä, jotka suorittavat vesihuoltotöiden lisäksi myös kaupungin muita töitä ja kaupungin tai vesihuoltolaitoksen investointitöitä. Näiden henkilöstökulu jen kirjaamisessa ilmenee selviä eroja. Naantalissa on pyritty kirjaamaan kaikki todelliset kustannukset vesihuoltolaitoksen kuluiksi ja myös inves tointien ja käyttötalouden menot on pyritty kohdentamaan todellisen tilan teen mukaisesti. Tämän vuoksi esimerkiksi henkilöstömäärän vertaamisen kannalta parhaiten tilannetta kuvaa taulukko, joka on laadittu vuonna 2011, kun seudullista vesihuoltoyhtiöselvitystä tehtiin vielä laajan osallistujamää rän kesken. Silloin varsinaisia vesihuoltotehtäviä hoitavia, perustettavaan yhtiöön siirtyväksi ilmoitettuja henkilöitä kunnissa oli seuraavasti: Kaarina 10 Parainen 15 Masku 3 Mynämäki 2 Naantali 10 Nousiainen 1 Paimio 4 Raisio 14 Rusko 1 Turku 95 Lähde: Turun seudun vesihuoltoyhtiöselvitys, Pöyry 11.4.2011 Vesihuoltolaitosten tarkempaan kustannusvertailuun keskenään liittyy suuria tulkintatarpeita. Vähiten tulkintaa vaatii verratessa Naantalin ja Raision lukuja. Siinäkin on otettava huomioon muutamia rakenteellisia eroja:
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 12 Kaupunginhallitus 222 19.05.2014 Naantali myy vettä lähes 700 000 m³ tukkuasiakkaalle ja neuvoteltuun hintaan noin 220 000 m³. Toisaalta Raision kaupungilla on erillissopimus merkittävän toimijan kanssa sekä vedestä että jätevedestä. Naantali maksaa ja Raisio maksaa ja saa vesien johtamismaksuja verkostojensa läpi. Kummallakin kunnalla on ylivarauksia TSV yhtiössä. Toisaalta Naantalin vesihuollon rakenne on hajanaisempi, mutta vuotovesien määrä pienempi. Liitteenä on vertailu Naantalin ja Raision kustannusten jakautumisesta meno lajeittain jaettuna veteen ja jäteveteen. LIITE B1, KH 19.5.2014 Miten Naantalin vesihuoltolaitos voisi kaupunginvaltuuston ponnen mukai sesti vähentää kustannuksia? Naantali johtaa TSP:lle normaalia yhdyskuntajätevettä likaisempaa vettä. Siksi Naantalin jätevesimaksu on suurempi kuin mitä virtaama-arvot edellyttäisivät. Vesihuoltolaitos on resurssiensa puitteissa etsinyt lisälikaisuuden syitä, mutta tähän asti vähäisin tuloksin. Jäteveden likaisuuden lisääntyminen voi aiheutua siitä, että vesihuollon asiakkaana on sellaisia toimijoita, jotka johtavat viemäriin sinne kuulumatonta jätettä tai joiden esim. rasvanerotuslaitteet ovat joko epäkunnossa tai tyhjentämättä tai niitä ei ole vaikka pitäisi. Tällaiset toimijat tulisi löytää ja valvoa niiden toiminnan sopimuksenmukaisuutta ja tarvittaessa tehdä heidän kanssaan teollisuusvesisopimus, jossa sovitaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesta korkeammasta jätevesimaksusta. Likaisuuden vähentämisellä voitaisiin saavuttaa parhaimmillaan ainakin kymmenien tuhansien eurojen säästöt vuositasolla. Ongelmana asian selvittämisessä on vesihuoltolaitoksen vähäiset resurssit. TSP:n teknisessä toimikunnassa on esitetty, että TSP:n laskutuksessa siirryttäisiin pelkästään virtaamapohjaiseen laskutukseen, jolloin yhtiön tehtäväksi jäisi likaavien verkostoasiakkaiden selvittäminen ja teollisuusvesisopimusten laatiminen heidän kanssaan. Turku ei ole halunnut viedä tätä asiaa eteenpäin. Toisena säästöpotentiaalina on automatisointi. Jo nyt vesihuoltolaitoksen pumppaamot, vedenostopisteet ja muut tärkeät kohteet ovat kaukovalvonnan piirissä. Tämä vähentää paikallakäyntitarvetta ja nopeuttaa vianetsintää. Osa au tomatisointia on kuitenkin vielä tekemättä ja sitä on tarkoitus laajentaa kaikkiin strategisiin kohteisiin. Myös kaukoluettavien vesimittarien määrää on pitkäjänteisesti lisätty ja työtä on tarkoitus jatkaa. Automatisoinnin lisää misellä pyritään henkilöresurssien ohjaamiseen tuottavimpiin tarkoituksiin.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 13 Kaupunginhallitus 222 19.05.2014 Vesihuoltolaitoksen sähkönkulutus on merkittävä, koska kaupungin alueella on noin 80 pumppaamoa, kolme alavesisäiliötä, useita mittauspisteitä ja muuta laitteistoa. Sähkön kulutuksen vähentämiseen voidaan vaikuttaa parhaiten aina, kun hankitaan uusia pumppuja vanhojen, elinkaarensa päähän tullei den pumppujen tilalle. Nykyaikaiset taajuusmuuntajilla varustetut pumput kuluttavat selvästi vähemmän sähköä kuin vanhalla tekniikalla varustetut pumput. Siksi vesihuoltolaitos on ottanut pumppujen kilpailuttamisessa käyttöön kokonaistaloudellisesti edullisimman vaihtoehdon hankintamene telmän, jossa hankinta tehdään elinkaariajattelun pohjalta. Tässä mallissa lasketaan pumpun hankintahinnan, toimituksen, tekniikan ja asennuksen li säksi valintaperusteeseen pumpun elinkaaren aikana kuluttaman sähköener gian arvo. Näin vähän energiaa kuluttavan pumpun mahdollisuudet kilpai lussa paranevat. Vesiosuuskunnat ovat saaristoalueella aktivoituneet samalla, kun kaupunki on rakentanut haja-asutusalueille vesihuollon runkoyhteyksiä. Tällä tavalla vesihuoltolaitos on saanut lisäasiakkaita haja-asutusalueelta suurten runkolinjakustannusten vastapainoksi. Vesiosuuskuntien käyttämä vesimäärä on kuitenkin vesihuoltolaitoksen myymään kokonaisvesimäärään nähden vain noin 0,5 %, joten kustannusvaikutuksiltaan se on vähäinen. Vesiosuuskuntien toteuttama vesihuoltopalvelu on kuitenkin hyvin tärkeä palvelu haja-asutusalueiden vesihuollon järjestämisessä ja kaupungin vesihuoltolaitoksen tulee jatkossakin omalla asiantuntemuksellaan tukea vesiosuuskuntien toiminnan suunnittelua, käynnistämistä ja toteuttamista kuitenkin niin, että vesiosuuskunnat vastaavat itse hankkeidensa ja toimintansa kustannuksista. Vesihuoltolaitos maksaa kaupungin rahatoimeen lähes 90 000 euroa, vaikka laskutus ja toimistopalvelut hoidetaan laitoksen omana työnä. Vesihuoltolaitoksen osuus koko kaupungin rahatoimen kuluista on lähes 15 %. Vaikka kysymys on kaupungin kannalta sisäisestä palvelusta, on tämäkin kustannus vesihuoltolaitokselle tulokseen vaikuttavaa menoa. Kaupungille vuosittain maksettavat palvelumaksut ovat vuositasolla yhteensä 310 000 euroa. Vanhojen asuntoalueiden saneeraus vähentää etenkin jätevesiviemäriin vuotavia vesiä. Vaikka Naantali onkin vuotovesien osalta seudun parhaimmistoa, on vuotovesien vähentämiseen ja alhaisena pitämiseen syytä panostaa ja keskittää investointeja nykyistä enemmän. Naantalissa ei ole sekaviemäreitä, joten toimenpiteet tulee suunnata suunnitelmallisesti sellaisiin vanhoihin asuntoalueisiin, joissa vuotovedet ovat suurimmat tai myös perusvedet voivat ohjautua jätevesien joukkoon. Tällaisten kohteiden tunnistamiseen on käytettävissä uutta tekniikkaa, mutta tutkiminen ja suunnitelmallinen toteutus edellyttävät henkilöstöresurssien ohjaamista tähän toimintaan.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 14 Kaupunginhallitus 222 19.05.2014 Henkilöstömenojen vähentäminen on mahdollista toteuttaa seuraavan eläköitymisen yhteydessä vuoden 2016 tienoilla tai sen jälkeen. Henkilövähennykset tulisivat kuitenkin lisäämään palveluiden ostoa, koska vesihuollon järjestämiseen tarvittava resurssi on joka tapauksessa löydyttävä tarvittaessa, ellei toiminnan automatisointi, laajuus tai peruste ole muuttunut. Palvelui den ostojen vähentäminen taas asettaa paineita henkilöstömenojen kasvatta miseen, koska palveluiden ostot kohdistuvat yleensä niihin toimiin ja tilan teisiin, joissa omat henkilöresurssit ovat jäänee vajaiksi. Vesihuoltolaitokselle on asetettu talousarviossa strateginen tavoite, jonka mukaan toimintatuotot tulee pitää ajan tasalla ja vuosikatteen tulee kattaa investointimenot pitkällä tähtäimellä. Tästä johdetuksi toimenpiteeksi talousarviossa on päätetty, että taksat pidetään talousarviotavoitteen saavuttamisen edellyttämällä tasolla. Tätä tavoitetta vesihuoltolaitos on pyrkinyt parhaan kykynsä mukaan toteuttamaan ja samalla kehittämään toimintaansa tavoitteena edelleen turhien kulujen karsiminen ja toiminnan tehostuminen. Vesihuoltolaitos on myös pyrkinyt siihen, että kaikki toimintaan liittyvät kulut ohjautuisivat todellisina kuluina läpinäkyvästi taseyksikön kuluiksi. Alla on henkilöstömenojen kehitys vesihuoltolaitoksessa: 2010 535 665 eu roa 2011 510 277 euroa 2012 630 353 euroa 2013 577 117 euroa TA 2014 527 113 euroa Haasteena on saada ohjattua niukkenevat henkilöstöresurssit siten, että perustehtävien hoidon lisäksi voidaan keskittyä myös kulujen vähentämiseen pyrkivien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunginhallitus merkitsee saadun selvityksen tiedoksi ja saattaa sen edelleen kaupunginvaltuuston tietoon. Merkittiin, että tekninen johtaja Kimmo Suonpää esitteli asiaa kokouk ses sa. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 15 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 128 10.10.2013 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 6 23.01.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 16 10.02.2014 Kaupunginhallitus 79 17.02.2014 Kaupunginhallitus 223 19.05.2014 Luolalan osakorttelin 4 asemakaavamuutos / Luolalan Senaatti Oy 1068/10.03.01/2013 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 10.10.2013 128 Kaupunginarkkitehti 1.10.2013: Kaavamuutoksen tarkoitus Alue sijaitsee Naantalin kaupungissa, Luolalan kaupunginosan teollisuus- ja yritysalueella Armonlaaksontien, Linkkikadun ja Noutokadun rajaamalla alueella. Alueen laajuus on noin 1,8 ha. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueelle noin 6 000 k-m² ra kentaminen laajentamalla voimassa olevan asemakaavan mu kaista liike-, toimisto- ja va rastorakennusten (K-1) korttelialuetta asemakaa van mukaiselle virkistysalueelle. Suunnittelualueelle on suunnitteilla Hermann's Finland Oy:n liike-, toimisto- ja varastotiloja. Her mann's Finland Oy on sisutusratkaisuihin erikoistunut tuo tan toteknologian yritys. Toimialoja ovat rakentaminen, laivanrakennus, 3D suunnittelu ja tuotanto. Yritys on osa Europlan kon sernia, jolla on yh teensä n. 100 työntekijää. Tavoitteena on, että kaava saisi lainvoiman keväällä 2014 ja yhtiö pääsisi rakentamaan v. 2014. Kaavatyön vireilletulo Kaavatyön käynnistämisestä on päätetty kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa 12.9.2011 62 ja se on sisältynyt vuosien 2012 ja 2013 kaavoituskatsauksiin. Työn eteenpäin vieminen on odottanut yri tyksen tavoitteiden lopullista selkiytymistä aloitteen tekijöiden toivomuksesta 2012 ja alkuvuoden 2013 aikana. Kaavoituskonsulttina toimii FCG Suunnittelu- ja tekniikka / Arkkitehti Johanna Närhi. Toimisto on laatinut myös aiemmat Luolalan asemakaavan muutokset.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 16 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 128 10.10.2013 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 6 23.01.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 16 10.02.2014 Kaupunginhallitus 79 17.02.2014 Kaupunginhallitus 223 19.05.2014 Maanomistus Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa ja korttelialue on vuokrattu Luolalan Senaatti Oy:lle. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu työpaikka-aluetta (TP). Työpaikka-aluetta koskee suunnittelu määräys: Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumis ta, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriöitä. Alue sijoittuu kaupunkikehittämisen kohdealueelle (oranssi viiva), jota koskee suunnittelumääräykset: Yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä alu eella. Rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittä vää. Yleiskaava Alueelle on laadittu oikeusvaikutukseton yleiskaava, joka on hyväksytty Naantalin kau punginvaltuus tossa 21.6.1982. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsä talousvaltaiseksi alueeksi (M). Koska suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa on asemakaavaa laadittaessa huomioitava yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 54 ). Asemakaava Alue kuuluu Luolalan asemakaava-alueeseen (ak-291, vahvistettu 4.6.2007). Luolalan asemakaavassa muutettava alue on liike-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialuetta (K-1) ja lähivirkistysaluetta (VL). Luolalanpuisto on osoitettu suojeltavaksi alueen osaksi (s-6), jolla maanpinnan korkeusaseman muuttaminen (kaiva minen, louhinta ja täyttämi nen) ja puiden kaataminen ovat kiellettyjä. Suun nittelualueen pohjoisosassa ja sen pohjoispuolisella suojaviheralueella (EV) on voimajohdolle varattu alueen osa.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 17 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 128 10.10.2013 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 6 23.01.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 16 10.02.2014 Kaupunginhallitus 79 17.02.2014 Kaupunginhallitus 223 19.05.2014 Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla (e=0.50). Asemakaavan muutosluonnos Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 1,8 hehtaaria. Asemakaavan muutosalueella sijaitsevaa liike-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialuetta laajennetaan lähivirkistysalueille 0,45 hehtaaria (4 550 m²). Korttelialueen pinta-alan kasvun myötä rakennusoikeus nousee 2 275 k-m²:llä yhteensä 6 015 k-m²:iin. Luonnoksessa kortteli 4 on liike-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialue (K-1). Ase makaavassa muutetaan lähivirkistysaluetta (VL) korttelialueeksi tontin käytettävyyden parantamiseksi. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla (e=0.50). Kerrosten lukumäärä on enintään kol me (III). Suunnittelualueen pohjoisosaan on osoitettu istutettavaa alueen osaa ja voimajohtoa var ten varattu osa-alue. Liikenne ja tekninen huolto Suunnittelualue tukeutuu liikenteellisesti Noutokadun kautta Linkkikatuun. Kaava-alueen kunnallistekniset ratkaisut on pääosin jo toteutettu 1990 luvulla ja saatettu loppuun 2000-luvulla. Noutokatu on vielä päällystämätön. Kaupunkikuva Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueelle noin 6 000 k-m² rakentaminen alueelle. Jotta tavoiteltu rakentamistehokkuus olisi mahdollista toteuttaa rakennus paikalle, on ra kennuspaikan maastomuotoja muokattava merkittävästi to teutettavuuden parantamiseksi. Suunnittelualueen ympäristön maasto on voimakkaasti muokattua. Luola lassa rakennus paikkoja on tasattu maastoon louhimalla. Tällä hetkellä suunnittelualueella sijaitsee kaksi puustoista mäkeä, jotka sijoittuvat voi massa olevan asemakaavan mukaisille virkistysalueille. Niillä ei ole virkistysalueiden riittävyyden tai virkistysreitis töjen kannalta merkitystä, mutta ne antavat näkösuojaa teol lisuusalueen suuntaan kantatieltä katsoen ja ovat osa kaupungin sisääntulomaisemaa. Pääosa Luolalanpuiston mäestä kuitenkin säilyy ennallaan ja louhittu osa jää Armonlaaksontien suunnasta tarkasteltu na rakennus ten peittoon. Näky-
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 18 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 128 10.10.2013 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 6 23.01.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 16 10.02.2014 Kaupunginhallitus 79 17.02.2014 Kaupunginhallitus 223 19.05.2014 mät tieltä muuttuvat, kun suunnittelualue ra kentuu ja suunnittelualueen koillis osassa oleva män nikköinen mäki kortteli alueen osalta louhitaan tasaiseksi. Mäki alueen EV-alueelle jäävän osan mahdol lista samanaikaista muokkaa mista tulee tarkastel la myös suunnitte lutyössä. Kaavamuutosta koskeva 30.9.2013 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma liite tään valmisteluaineistoon. LIITE A1, KAAVYMP 10.10.2013, OAS 30.9.2013 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A2, KAAVYMP 10.10.2013, selostus 30.9.2013 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A3, KAAVYMP 10.10.2013, kaavakarttaluonnos 30.9.2013 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A4, KAAVYMP 10.10.2013, havainnekuva (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) KAUPUNGINARKKITEHTI: KOKOUSKÄSITTELY: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 23.01.2014 6 Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila 13.1.2014: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää, että 30.9.2013 päivätystä Luola lan osakortteli 4:n asema kaavamuutoksen valmisteluaineistosta varataan osallisille maankäyttö- ja ra kennusasetuksen 30 :n mukainen tilaisuus mie lipiteen esittämiseen. Anita Saksi poistui esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Kaupunginarkkitehdin ehdotus hyväksyttiin. Luolalan korttelia 4 koskeva asemakaavamuutos on pidetty luonnoksena nähtävillä 30.10.-15.11.2013. Naapurimaanomistajan, Tarrax Oy:n kanssa 4.10.2013 pi detyssä palaverissa käytiin läpi heidän näkemyksensä kaavamuutoksen liit tyvistä asioista.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 19 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 128 10.10.2013 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 6 23.01.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 16 10.02.2014 Kaupunginhallitus 79 17.02.2014 Kaupunginhallitus 223 19.05.2014 Seuraava palaute saatiin nähtävilläoloaikana: Kirsti ja Juhani Sainio, Armonlaaksontie 218 Kaupunginarkkitehti: "Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Luolalan osakorttelin 4 asemakaavan muutosluonnos Ehdotetussa muodossa kaavamuutos vaikuttaa huomattavasti Naantalin si sääntulonäkymään. Koillisosan mäen tasaaminen louhimalla ja massiivisen rakennuksen sijoittaminen tilalle muuttavat totutun maiseman täysin. Koilliskulman VL-alue voidaan säilyttää, jos korttelia laajennetaan hieman luoteeseen EV-alueelle (merkitty suuntaa-antavasti punaisella yhtenäisellä viivalla liitekarttaan). Laajennusalue on tasaista entistä laidunmaata eikä louhintoja siis tarvita. Tällöin rakennuksen paikkaa voidaan siirtää pituus suunnassaan sen verran länteen päin, että edellä mainittu kallioinen mäki pystytään säilyttämään. Luolalanpuistoa jouduttaneen louhimaan saman verran kuin nyt käsiteltävässä kaavaluonnoksessa. Rakennuksen sijaintia on syytä arvioida senkin vuoksi, kun se tulee hyvin näkyvälle paikalle. Yhtäkään Luolalan teollisuusalueen rakennusta ei ole pystytetty näin lähelle Armonlaaksontietä. Olisi tarpeellista, että lautakunta tutustuisi alueeseen pienimuotoisella kat selmuksella. Esimerkiksi kevyenliikenteenväylältä Armonlaaksontien yli katsottuna näkyisi edellä mainittu kaunis kalliomäki. Naantalissa 4. Marraskuuta 2013 Kirsti ja Juhani Sainio" Palautteessa esitetystä ratkaisusta on neuvoteltu Luolalan Senaatti Oy:n edustajan kanssa 11.12.2013 ja todettu se heidän kannaltaan mahdolliseksi ratkaisuksi. Palaute on otettu huomioon siten, että alueen luoteiskulmassa korttelialuetta on laajennettu tien suojaviheralueelle (EV) ja tontin itäosan
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 20 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 128 10.10.2013 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 6 23.01.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 16 10.02.2014 Kaupunginhallitus 79 17.02.2014 Kaupunginhallitus 223 19.05.2014 mäkialue on osoitettu rakennusalan ulkopuolelle jääväksi, luonnontilaiseksi tontin osaksi. Myös Luolalanpuiston puoleista rajausta on vähäisessä määrin muotoiltu uudelleen korttelialueen laajentamiseksi. Kaavamuutosta on tarkasteltu myös yhdyskuntatekniikan päällikön Mika Hirven ja Naantalin Energian Ismo Junttilan kanssa suunnittelualueen ja sen lähiympäristön sähkölinjavarausten päivittämiseksi. Tällöin todettiin, että luonnoksessa ollut 20 kv:n linjavaraus korttelialueelta voidaan merkintänä poistaa, koska linja on purettu. Myös muut linjat korttelialueelta on poistettu tai poistetaan ja ne sijoittuvat maakaapeleina katualueen alle, mikä on normaali menettely asemakaava-alueella. Muutokset on kirjattu 13.1.2014 päivättyihin kaavakarttaan ja havainnekuvaan, jotka ovat esityslistan liitteinä. LIITE A2, KAAVYMP 23.1.2014 LIITE A3, KAAVYMP 23.1.2014 Tonttijako vahvistetaan kaavamuutoksen yhteydessä. Julkisen nähtävilläolon yhteydessä pyydetään lausunnot seuraavilta viranomaisilta: Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY- keskus / Ympäristö ja luonnonvarat sekä liikennevastuualue, Varsinais-Suomen pelastuslaitos. Kokouksessa jaettu kaavaselostus on liitteenä. LIITE A4, KAAVYMP 23.1.2014 KAUPUNGINARKKITEHTI: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää esittää kaupunkisuunnittelujaos tolle ja edelleen kaupunginhallitukselle, että 13.1.2014 päivätty Luolalan teolli suusalueen osakortteli 4 :n asemakaavan muutosehdotus asetetaan maankäyttö- ja ra kennus lain 65 :n se kä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mu kai sesti jul ki sesti nähtäville. Samalla asetetaan nähtäville tonttijakoehdotus. Julkisen nähtävilläolon yhteydessä pyydetään lausunnot seuraavilta viran omaisilta: Varsinais-Suomen liitto, Varsi-
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 21 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 128 10.10.2013 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 6 23.01.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 16 10.02.2014 Kaupunginhallitus 79 17.02.2014 Kaupunginhallitus 223 19.05.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 10.02.2014 16 Kaupunginhallitus 17.02.2014 79 nais-suomen ELY- keskus / Ym päristö ja luonnonvarat sekä liikennevastuualue, Varsinais-Suomen pelastuslaitos. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Kaupunginarkkitehdin ehdotus hyväksyttiin. Kaavoitus- ja ympäristölautakunnan kokouksen jälkeen täydennetty kaavaselostus ja asemakaavakartta 13.1.2014 on liitteenä. LIITTEET A1-A2, KSJ 10.2.2014 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) VS. KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunkisuunnittelujaosto päättää esittää kaupunginhalitukselle, että 13.1.2014 päi vät ty Luo lalan teol li suus alueen osakortteli 4 :n asemakaa van muu tos ehdotus ase tetaan maan käyttö- ja raken nuslain 65 :n sekä maankäyt tö- ja raken nusasetuksen 27 :n mukaisesti jul kisesti nähtävil le. Sa malla asetetaan nähtäville tonttija ko eh dotus. Julkisen nähtävilläolon yhteydessä pyydetään lausunnot seuraavilta viran omaisilta: Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY- keskus / Ym päristö ja luonnonvarat sekä liikennevastuualue, Varsinais-Suomen pelas tuslaitos. Merkitään, että Anita Saksi poistui esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. KAUPUNKISUUNNITTELUJAOSTO: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Luolalan teollisuusalueen osakorttelin 4 asemakaavan 13.1.2014 päivätyn muutosehdo tuksen kaava kartta ja -selostus ovat esityslistan liitteinä (KH 17.2.2014).
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 22 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 128 10.10.2013 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 6 23.01.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 16 10.02.2014 Kaupunginhallitus 79 17.02.2014 Kaupunginhallitus 223 19.05.2014 Kaupunginhallitus 223 Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila: VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää asettaa 13.1.2014 päivätyn Luolalan teollisuus alueen osakorttelin 4 asemakaavan muutosehdotuksen maankäyttö- ja ra kennuslain 65 :n sekä maankäyttöja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville. Samalla asetetaan nähtäville tonttijakoehdotus. Julkisen nähtävilläolon yhteydessä pyydetään lausunnot seuraavilta viran omaisilta: Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus / ympä ristö ja luonnonvarat sekä liikennevastuualue ja Varsinais-Suomen pelastus laitos. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Asemakaavan ja tonttijaon muutosehdotus on ollut nähtävillä 7.3. - 7.4.2014. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Varsi nais-suo men ELY-keskus antoi lausunnon kaavaehdotuksesta. Varsi nais-suomen liitto ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos ilmoittivat, etteivät lausu asiasta. Oheismateriaali: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto ELY-keskuksen lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: 1 Ehdotuksen kaavamääräys on säilytetty vastaavana kuin nykyisessä asema kaavassa (K-1). Vaihtoehtoisesti voi käyttää teollisuus- ja tuo tantoalueelle yleisesti suositeltua kaavamerkintää T tai TY. Vas tine Lausunnon kohta on merkitty tiedoksi. Ei aiheuta muutoksia kaavaan. 2 EV-alueen ja nykyisen asemakaavan mukaisen K-1 -korttelin rajalla kul kee nykyisin mm. kantatien rakenteiden kuivatuksen
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 23 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 128 10.10.2013 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 6 23.01.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 16 10.02.2014 Kaupunginhallitus 79 17.02.2014 Kaupunginhallitus 223 19.05.2014 kannalta tärkeä lasku oja. ELY-kes kus katsoo, että Naantalin kaupungin tulee kaavamuutoksen laati jana vasta ta siitä, että nykyisen laskuojan tasoiset kuivatusjärjestelyt säily vät jatkos sakin. Ennen korttelin rakentamisen alkamista rakentajan tu lee ol la yhteydes sä ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualu ee seen sekä osoit taa, ettei tulevilla rakentamistoimenpiteillä tulla vaaranta maan tie pienta reen stabiilisuutta eikä tulla muutoinkaan vaurioittamaan kantatien nykyisiä ra ken teita. Vastine Lausunnon kohta otetaan huomioon siten, että korttelin länsikulmassa si jait sevan ojan kohdalle merkitään Johtoa varten varattu alueen osa. Se sijoit tuu rakennusalan ulkopuo lelle pysäköintiä varten varatulle alueelle. Merkin näl lä varmiste taan säilytettävä pintavesien kuivausreit ti. 3 Mahdollisesti rakennettavien asuntojen osalta tulee rakennuslupavaiheessa varmistaa, ett eivät liikennemelun sallitut enimmäisarvot ylity asuntojen ul ko-oleskelu- eikä sisätilo jen osal ta. Vastine Lausunnon kohta on merkitty tiedoksi. Ei aiheuta muutoksia kaavaan. Edellä selostettu muutos on tehty 5.5.2014 päivättyyn kaavakarttaan ja selostus on päivitetty. LIITTEET A1 - A2, KH 19.5.2014 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Muutokset eivät ole luonteeltaan olennaisia (MRA 32 ) eivätkä siten edellytä kaavan asettamista uudelleen nähtäville. Naantalin kaupungin ja Luolalan Senaatti Oy:n välinen sopimus asemakaavamuutoksen käynnistämisestä Luolalan teollisuusalueen korttelissa 4 on al le kir joi tettu 5.12.2013. Kau pun ki suun nitte lu jaosto on hy väk sy nyt sopimuk sen 9.12.2013 104. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus esittää, että valtuusto hyväksyy 5.5.2014 päivätyn Luola lan osakorttelin 4 asemakaavan muutosehdotuk sen.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 24 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 128 10.10.2013 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 6 23.01.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 16 10.02.2014 Kaupunginhallitus 79 17.02.2014 Kaupunginhallitus 223 19.05.2014 Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain 200 :n 2 momentin sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 93 :n mukaisesti. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 25 Kaupunginhallitus 224 19.05.2014 Työn vaativuuden arviointijärjestelmän hankinta 299/02.07.00/2014 Kaupunginhallitus 224 Hallintojohtaja Riitta Luotio: Kunnallisen palkkausjärjestelmän tehtäväkohtaisen palkan perustana on työn vaativuus. Naantalin kaupungin työn vaativuuden arviointi vaatii uudelleen tarkastelua, mikä on nostettu esiin jo vuoden 2011 talousarviotavoitteissa. Talousarviossa 2014 työn vaativuuden arviointiin käytettävää määrärahaa on 29 500 (KH-merkintä). Työn vaativuuden arviointi toteutetaan yhteistoiminnallisena prosessina. Työn vaativuuden arviointia varten on perustettu projektiryhmä, johon kuuluvat KVTES-alan pääluottamusmiehet ja hallintojohtaja. Työryhmä on kevättalven aikana tehnyt hankkeelle alustavan projektisuunnitelman, tu tustunut eri arviointijärjestelmiin, päättänyt käytettävistä vaativuustekijöis tä sekä kehittänyt tehtävänkuvauslomaketta ja siihen liittyvää arviointiosio ta mittareineen ja vaativuuskriteereineen. Työn etenemisestä on raportoitu vs. kaupunginjohtajalle, henkilöstöpäällikölle ja johtoryhmälle. Ajallisesti työn vaativuuden arviointi toteutetaan siten, että työryhmän valmistelutyö integroidaan järjestelmätoimittajan ohjelmistoon loppukevään ja kesän 2014 aikana. Tehtävänkuvaukset ja arviointiosioiden täyttämiset laaditaan kesän ja alkusyksyn aikana. Varsinainen arviointiyö suoritetaan arviointiryhmässä syystalvella 2014 ja projektin loppuraportointi suorite taan keväällä 2015. Jo talousarviovaiheessa todettiin, että työn vaativuuden arviointiin tulee varata rahaa järjestelmähankintaan. Järjestelmäratkaisun keskeisimpiä hyöty jä ovat mm. prosessin sähköistäminen järjestelmän oikeudenmukaisuus ja tasapuoli suus: osatekijöi hin (faktorei hin) perustuva arviointi tuo esiin yhtäläisyydet ja eroavai suu det "samojen" tehtävien vaativuuk sissa esim. eri toimialueilla. yhteistoiminnallinen ja vuorovaikutteinen pro sessi, jossa kai killa osapuolil la on merkittä vä rooli helpottaa paikallisten järjestelyerien jakamista ja edesauttaa niiden toteutta misen oikeudenmukaisuutta; esi miehillä on jat kossa käytet tävinään ar viointijärjestel mä, mistä ilme nee suu rimmat erot työn vaa tivuu den ja palk kauksen välillä
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 26 Kaupunginhallitus 224 19.05.2014 henkilöstöhallinnolla pääkäyttäjän rooli: aina ajan tasalla esim. tehtävänku vausten statuk sista yksinkertainen järjestelmä tiedon hallintaan, seu rantaan ja ra portointiin. Järjestelmähankinta on kilpailutettu rajoitetulla menettelyllä ja tarjouksia pyydetty kolmelta toimittajalta. Määräaikaan 23.4.2014 klo 15.00 mennes sä tarjoukset saatiin kahdelta toimittajalta. Tarjousten avaustilaisuus pidet tiin 24.4.2014 ja tilaisuudesta on laadittu tarjousten avauspöytäkirja ja tarjousvertailu. Tarjouspyyntö ja tarjousten avauspöytäkirja oheistetaan. LIITTEET B2 - B3, KH 19.5.2014 Oheismateriaali: Tarjousvertailu (ei julkinen) VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää antaa luvan työn vaativuuden arviointiin varatun määrärahan käyttämiseen valita tarjousten avausryhmän tekemän tarjousver tai lun perusteella Naantalin kaupungin henkilöstön teh tä vänkuvausten ja työn vaativuuden arvioinnin päivit tä misen järjestelmäksi kokonaistaloudellisesti edullisim man tarjouksen jättäneen JopiArvio Oy:n hintaan 15 100 + jatkovuodet 3 800 /v. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 27 Kaupunginhallitus 225 19.05.2014 Laskutus- ja perintäohjeiden päivittäminen Kaupunginhallitus 225 Kaupunginkamreeri Juha Heinonen 12.5.2014: Kaupunki on ulkoistamassa perintätoimensa lähes kokonaan kilpailutetulle perintätoimistolle. Sopimus esitetään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi touko - kesäkuussa. Tämä edellyttää tarkennuksia voimassaoleviin laskutusja perintäohjeisiin. Oheinen ehdotus on valmisteltu ottaen huomioon edellä mainittu muutos. Organisaation sisällä kaksi keskeisintä muutosta ovat maksuntarkkailun ja perintätoimenpiteiden keskittäminen perintävastaavalle, jona toimii rahatoimen toimistosihteeri. Tämä muutos vastannee osaltaan myös palvelustrategiatyössä esiintuotuun kehittämiskohteeseen "laskutusprosessien ja saatavien perintäprosessin yhtenäistäminen". Sinänsä laskutus- ja perintäohjeet ovat olleet kaikille samat tähänkin asti, mutta ehkä niiden käytännön soveltamisessa on voinut olla erilaisuutta. Uudet laskutus- ja perintäohjeet oheistetaan. LIITE A3, KH 19.6.2014 Oheismateriaali Vertailu voimassaolevaan ohjeeseen Ehdotan, että kaupunginhallitus hyväksyy oheisen liitteen mukaiset laskutus- ja perintäohjeet noudatettavaksi 1.8.2014 alkaen. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus hyväksyy laskutus- ja perintäohjeet liitteen mukaisina noudatettaviksi 1.8.2014 alkaen. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 28 Kaupunginhallitus 226 19.05.2014 Raision seudun koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston kokous 21.5.2014 185/00.03.04/2014 Kaupunginhallitus 226 Sivistystoimenjohtaja Irmeli Myllymäki: Raision seudun koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston kokous pidetään Raision ammattiopistossa keskiviikkona 21.5.2014. Naantalin edustajat yhtymävaltuustossa ovat Mari Rissanen, Juha Takanen ja Markku Tähtinen. Kokouskutsu on saapunut kaupungille 8.5.2014. Yhtymävaltuus ton ko kousasiat saatetaan Naantalin kaupunginhallituksen käsittelyyn 19.5.2014 ja koulutuslautakuntaan 20.5.2014. Esityslistalla ovat seuraavat asiat: Peruspääoman korosta päättäminen Kuntayhtymän peruspääoman suuruus on taseen mukaisesti tilivuoden päättyessä 3 022 683,35 euroa, joka jakaantuu jäsenkuntien kesken niiden sijoitus ten suh teessa. Päätösehdotuksena on, että peruspääoman korkoa maksetaan 2 %. Kuntayhtymän toimintakertomus ja tilinpäätöstiedot vuodelta 2013 Toimintakertomuksen mukaan yhtymävaltuuston asettamat tavoitteet vuodelle 2013 on saavutettu hyvin. Vuosi 2013 oli kuntayhtymän tulosyksiköille muutosten kohtaamisen vuosi. Toimintaa on tehostettu ja toimintasuunnitelman rakentamiseen panostettu. Kuntayhtymä on investoinut voimakkaasti Raisiossa ns. pääkampuksen kokonaisuuteen. Toimenpiteillä on pyritty vastaamaan haasteisiin, joita ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteeseen, rahoitukseen ja järjestäjäverkkoon on tulossa. Kuntayhtymässä opiskeli ammatillisessa peruskoulutuksessa vuonna 2013 keskimäärin 1 468,92 opiskelijaa. Oppisopimuksena peruskoulutuksessa opiskeli keskimäärin 179 opiskelijaa. Timalissa annettiin ammatillista lisäkoulutusta 134,6 opiskelijatyövuotta. Rasekon opistoissa aloitti syksyllä opiskelunsa 533 uutta nuorisoasteen opiskelijaa ja vuoden aikana suoritettiin 592 ammatillista perustutkintoa. Näyttötutkintona ammatillisen tutkinnon suoritti 237 opiskelijaa. Timalin kokonaisopiskelijamäärä oli 534 opiskelijaa, joka oli 92,1 % tavoitteesta.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 18/2014 29 Kaupunginhallitus 226 19.05.2014 Hakutilastojen mukaan kevään yhteishaussa ensisijaisten hakijoiden määrät olivat seuraavat: RAO 237, RKO 140, NAO 169 ja MKTO 66, eli kaikki yh teensä 612, joka on 62 % peruskoulun päättäneiden ikäluokasta, kun tavoitteena oli 55 %. Koulutukseen otettiin opiskelijoita myös muilta hakusijoilta. Valtion oppisopimuskoulutukseen kohdistuvien säästötoimenpiteiden seurauksena ammatillisen lisäkoulutuksen enimmäismäärää vuodelle 2013 leikattiin 123 opiskelijapaikalla. Keskimääräinen lisäkoulutusopiskelijoiden määrä oli 303. Opetus- ja kulttuuriministeriön suorittamassa ammatillisen koulutuksen ylläpitäjien tuloksellisuusarvioinnissa Raision seudun koulutuskuntayhtymä sijoittui suurten monialaisten ylläpitäjien A1-sarjassa neljänneksi. Ammattiopistojen ja oppisopimuskoulutuksen rahoitus on hoidettu opetusja kulttuuriministeriön maksamalla opiskelijakohtaisella keskimääräisellä yksikköhinnalla sekä opiskelijatöiden myyntituloilla. Aikuiskoulutuskes kus Timalissa yrityskoulutusten ja oppisopimuskoulutusten volyymin pie nentyminen on katettu kasvaneella ELY-rahoituksella toteutettujen koulu tusten määrällä. Timalissa on tehty toimenpiteitä kannattavuuden paranta miseksi, ja tulosyksikkö pystyykin nyt hyvin kattamaan käyttömenonsa. Vuoden 2013 investoinnit, yhteensä 2 672 700,73 euroa, on voitu kokonaan kattaa omarahoituksella ilman jäsenkuntien apua. Investoinneista kiinteistöjen ostojen osuus oli 700 000 euroa (Eeronkuja 4:n paloasema), rakennushankkeiden 1 144 256,59 euroa, irtaimistohankintojen 801 284,12 euroa ja aineettomien hyödykkeiden 27 160 euroa. Talousarvion toteutuma toimintakulujen (käyttömenojen) osalta oli 102,1 %, mikä aiheutui opiskelijamäärän kasvusta. Tulopuolella toteutuma oli 106,4 %. Ylitys aiheutui lähinnä talousarvioon sisältymättömästä tulokselli suus rahasta. Talousarviossa oli ennakoitu tilikauden tulokseksi poistojen jälkeen -398 000 euroa. Toteutunut tulos poistojen jälkeen on kuitenkin yli jäämäi nen 488 372,50 euroa. Varausten ja rahastojen muutosten jälkeen tili kauden ylijäämäksi jää 105 308,08 euroa. Vuonna 2013 valtion ylläpitäjälle maksama yksikköhinta oli 10 139 euroa/opiskelija. Yksikköhintaan sisältyy tuloksellisuusraha. Toteutunut opiskelijakohtainen yksikköhinta koko kuntayhtymän tasolla vuonna 2013 oli 9 357 euroa, jossa nousua vuodesta 2012 oli 2,8 %. Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen vahvistaminen ja vas tuuvapauden myöntäminen JHTT-yhteisön tilintarkastaja Sinikka Niitynperä on tarkastanut kuntayhtymän hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen vuodelta 2013. Tarkastuslauta-