Maatalouspolitiikan ja markkinoiden vaikutus maatalousyrittämiseen vuoteen 2030 mennessä Pori 8.12.2014 Heikki Lehtonen MTT / Taloustutkimus heikki.lehtonen@mtt.fi
Tässä esityksessä MAPTEN-hankkeet keskeiset tulokset politiikka- ja markkinamuutosten vaikutuksista vuoteen 2030 Arviot vuodelta 2010 Vieläkö pitävät tulokset paikkansa? http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti7.pdf Ilmastonmuutos ja globaalimuutos Mitä uutta? Pitkän aikavälin skenaariot ja kestävyys Kysyntä Maatalouskaupan vapautuminen Johtopäätökset
EU:n maatalouspolitiikan uudistuspaineet ovat jatkuvia Elintarvikealaa linjattu entistä markkinalähtöisemmäksi Kilpailu on kiristynyt ja kansainvälistynyt Rakennemuutos on jatkuvaa kilpajuoksua Mikä on maatalouden rahoitus EU:n budjetissa vuoden 2013 jälkeen? Mitä on maatalouspolitiikka vuonna 2020? Onko maatalouspolitiikalla mahdollista enää tulevaisuudessa vaikuttaa maatalouden menestymiseen vai jyräävätkö vapautuvat markkinat? HUOM! Näitä huolia ja muutoksia on ollut aina Onko jotain erityistä syytä huoleen? Onko mahdollisuuksia?
Miksi maataloutta Suomessa? Suomi on maailman ainut kokonaan 60. leveyspiirin pohjoispuolella sijaitseva maa jossa harjoitetaan maataloutta laajassa mitassa, osin jopa kotimaista kulutusta vastaavasti Tämä on mahdollista Golf-virran ja maataloustukien ansiosta Nälkä ei lähde ennen kuin ruiskuhilaat pelloilta (1867-68) => karjatalous Valtaosa suomalaisista katsoo, että koko maa hyötyy, jos Suomen maaseutu voi hyvin. Maaseutu halutaan säilyttää elinvoimaisena ja elinkelpoisena ja maisemat pitää hoidettuina. Kotimaista ruokaa halutaan syödä myös jatkossa, erityisesti lähi- ja luomuruokaa. Yhteisenä huolenaiheena ovat vesistöt ja erityisesti Itämeri. Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö 19.12.2013 http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/luonnonvarauutiset/131 219_uusi_liiteri.html
Maatalouden kokonaislaskennan tuotto- ja kustannuserittely 2012e Milj. 6000 5000 Kotieläintuotto 2011 2167 Tarvikekustannus 4000 3000 2000 1000 0 1000 Kasvinviljelytuotto Kasvihuoneja avomaatuot. Muu tuotto Kaikki tuet yhteensä Yrittäjänvoitto (tappiota koska negatiivinen) 769 781 298 2012 1110 533 894 1020 346 1348 673 Kone-, rakennus- ja muut Vakuutukset, vuokrat Poistot Korko- ja palkkakulut Yrittäjäperheen palkkavaatimus Oman pääoman korkovaatimus 2000 MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 114 Suome n maatal
Päätulokset MAPTEN-hankkeesta 2010 http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti7.pdf Markkinoiden voima kasvaa ja maatalouspolitiikan ohjausvaikutus vähenee selvästi kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. Lähivuosien tärkein tekijä on kuitenkin EU:n uusi ohjelmakausi 2013-2020 Tilojen koko kasvaa ja lukumäärä vähenee edelleen. Kotieläintuotannon erikoistuminen jatkuu, ja monialaisten maatilojen osuus lisääntyy Aktiivitilojen kokonaismäärä laskee n. 45 000 tilaan vuonna 2020 Kotieläintaloudessa lasku on rajumpaa, vuonna 2020 jäljellä enää noin 8 000 tilaa Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ruoantuotannon edellytyksiin kaikkialla maailmassa vaikuttavat eniten makean veden varantojen väheneminen, ilmastonmuutos ja energian hinta Suomalainen tuotanto pystyy kilpailemaan laadulla, puhtaudella ja eläintautitilanteella sekä ammattitaidolla ja osaamisella
MAPTEN-skenaariot (2010) Suomen maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky heikkenee SKENAARIO 4 Ilmastonmuutoksen hillitseminen ensisijassa SKENAARIO 1 Maatalous häviäjä WTO-kehityksessä Julkinen ohjaus ja julkinen rahoitus vahvaa SKENAARIO 5 BAU nykyiseeen suuntaan - skenaario Vapautuvat markkinat jyräävät SKENAARIO 3 Innovaattori uusiutuvaan energiaan /ravinnekiertoon liittyvissä ratkaisuissa SKENAARIO 2 Laaturuoka ja monialainen yrittäjyys vetureina Suomen maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky vahvistuu
BAU Nykyiseen suuntaan skenaario Polarisoituminen laajaperäisen ja intensiivisen tuotannon välillä etenee, monialainen maaseutuyrittäminen lisääntyy Markkinaehtoinen toiminta kasvaa, hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen Ympäristövaatimukset lisääntyvät, toiminnan eettisyys korostuu, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät toimenpiteet muuttavat tuotantomenetelmiä ja teknologiaa Rakennekehitys jatkuu, vuonna 2030 huomattavasti nykyistä vähemmän maatiloja (n. 35 000), alle viidennes kotieläintiloja Viljelyksessä oleva peltoala suurin piirtein nykyisellä tasolla Maataloustuen kokonaismäärä jonkin verran alentunut, tuki enemmän kansallisesti rahoitettua, tuen perusteluna enenevässä määrin maatalouden julkishyödykkeet EU:n rajasuojan asteittaisen alenemisen johdosta maailmanmarkkinoiden tapahtumat vaikuttavat yhä suoremmin siihen, mitä maataloudessa tapahtuu ja miten maatalous menestyy
ENTÄ JOS Suomen maatalous häviäjänä WTO-kehityksessä? Maailmankauppaa liberalisoidaan jotta talouskasvu nopeutuisi EU:n sisäisiä tukia alennetaan ja poistetaan. Rajasuoja poistuu, mikä lisää maataloustuotteiden maailmanmarkkinahintojen vaihtelua. Yhteisellä maatalouspolitiikalla ei ole enää ohjausvaikutusta. Suuruuden ekonomia jyrää, alkutuotanto on voimakkaasti keskittynyttä ja yrityskoko suurta vastatakseen kovenevaan kilpailuun. Innovaatiot liittyvät erityisesti suurten tilojen tuotanto- ja automaatioteknologian kehitykseen sekä uusiin tuottavampiin kasvinjalostuksen tuotteisiin. Alkutuotanto on lähellä keskittynyttä, jalostavaa teollisuutta. Suomen elintarvikeomavaraisuus laskee tuntuvasti. Raaka-ainetuotantopohjaa sekä jalostavaa teollisuutta siirtyy etelämmäksi (Baltian maat, Puola). Tuotantopanoksia käytetään intensiivisesti parhaan sadon saamiseksi globaalisti kilpailukykyisellä hinnalla. Tuottavuus kasvaa Tästä huolimatta suomalaisen maatalouden kannattavuus heikkenee, sillä politiikkamuutokset, epävakaat maailmanmarkkinat sekä tuotantopanosten hintojen nousu ulosmittaavat tuottavuuden kasvun tuoman hyödyn Kotimaisen ruoantuotannon supistuessa Suomi nojaa yhä vahvemmin tuontiruokaan ja on siksi altis maailmanmarkkinoiden hintaheilahteluille
ENTÄ JOS Laaturuoka ja monialainen yrittäjyys vetureina? Talouden kasvu lisää laaturuuan kysyntää ja innovatiivisia tuotteita. Globaali hyvinvointikehitys ja erityisesti kehittyvien maiden elintason nousu synnyttävät laajat markkinat pitkälle jalostetuille elintarvikkeille Elintarvikkeiden vienti vetää. Suomi tuottaa jalostettuja, laadukkaita, turvallisia ja funktionaalisia elintarvikkeita. Suomella on merkittävä rooli erityisesti Pietarin alueen pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden kysynnän tyydyttämisessä Ilmastonmuutos tuo Suomelle kilpailuetua Laadukkaat maaseututuotteet nousevat brändiksi. Maaseudulle syntyy uutta palveluliiketoimintaa, vihreitä tuotteita ja hoivayrittäjyyttä, matkailua. Onnistunut panostaminen bio- ja informaatioteknologiaan, innovatiivinen tuotekehitys sekä ilmastonmuutoksen tuottama suhteellinen etu parantavat kilpailukykyä Maatilojen ja muiden maaseutuyritysten kannattavuus perustuu monialaiseen yrittämiseen, jossa laadukas, pienimuotoinen, paikallinen elintarvikejalostaminen yhdistyy palveluyrittämiseen
ENTÄ JOS Suomi innovaattori uusiutuvaan energiaan /ravinnekiertoon liittyvissä ratkaisuissa? Uusiutuvaan energiaan ja biomateriaalien kiertoon liittyvän tekniikan kehittyminen nopeaa Lopulta energiateknologian kehittymisen myötä energian hinnan jatkuvan nousupaineen poistuminen EU:n ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikka toimii läpäisyperiaatteella kaikessa maataloutta ja maaseutua koskevassa päätöksenteossa Ympäristötietoisuus, kierrätettävyys, ravinnon terveellisyys, energian säästäminen ja ympäristövaikutukset korostuvat Talouskasvun veturina toimivat erityisesti bioenergian ja muun uusiutuvan energian tuotantoon liittyvät innovaatiot (?!) Maatalous biomateriaalien tehokkaaksi kierrättäjäksi 500 000 ha peltoa peltobioenergian tuotantoon (?!) Näistä huolimatta ruoantuotanto säilyy maatalouden keskeisimpänä tehtävänä, mutta pelto- että metsäbiomassaa hyödyntävä energian tuotanto tarjoaa merkittäviä lisätuloja maatiloille (?!)
ENTÄ JOS Ilmastonmuutoksen hillitseminen ensisijassa? Globaali talouskasvu hidastuu ja elinolosuhdepakolaisuus kasvaa voimakkaasti ilmastonmuutoksen seurauksena Ilmastonmuutoksen hillintätoimet siirtyvät politiikan keskiöön Kasvihuonekaasupäästöjen voimakkaat rajoitustoimet heikentävät talouskasvua ja erityisesti kotieläintuotannon toimintaedellytyksiä EU:ssa siirrytään kohti kansallisen tason tukia, joissa ohjaavana jakokriteerinä on mitattavat, ohjeelliset ilmastovaikutukset. Ilmastonmuutos heikentää globaalisti ruoantuotantoa, mikä lisää yhteiskunnallista epävakautta, ruokakriisejä ja muuttoliikkeitä Sääolosuhteiden äärevöityminen ja alkukasvukauden ongelmat (kuivuusjaksot, kosteusjaksot, tulvat) painavat, globaalisti vesikriisi on keskeisin ratkaisua vaativa ongelma. Suomessa niinkään osittain pakon sanelema kulutustrendi kohti ekologisempaa ruokavaliota, jota ohjataan veroluonteisesti Tuotannon lasku on merkittävintä kotieläintuotannossa Päästöttömän energian tuotannossa luotetaan ydinvoimaan, sillä uuden sukupolven teknologiat bioenergian ja muun uusiutuvan energian tuotannossa eivät ole kehittyneet taloudellisesti kilpailukykyisiksi
MAPTEN -tutkimuksessa tarkasteltiin eräitä (EU-tason) ääriskenaarioita: Jos maatalouden CAP-tuki (pilari 1) lopetettaisiin kokonaan: Euroopassa ei juuri vaikutusta kokonaistuotantoon (kokonaisarvon mielessä), suuria alueellisia muutoksia Suomessa viljantuotannon kannattavuus romahtaisi ja vilja-ala supistuisi alle puoleen, tuotantomäärä lähes puoleen! Sianlihantuotanto vähenisi 20-25 prosenttia ja siipikarjanlihantuotanto kymmenen prosenttia Maidontuotantoon ei juuri vaikutusta! Mutta naudanlihantuotanto -15% Maan arvo alenisi, samoin pellon vuokrahinnat, mikä koituu pitkällä aikavälillä tehokkaasti toimivien tilojen ja tuotantoalueiden hyväksi Maan arvon aleneminen ei korvaisi viljelijöiden tappiota maataloustukien vähentyessä pellon vuokrat olleet tukitasoa alempia Jos maatalouskaupan täysi vapauttaminen + tuet pois: Vähentäisi kaikkea tuotantoa, mm. maidontuotantoa 30-40% Hinnat osittain palautuisivat, jäljelle vain tuotantoa joka osa tehokkaimpia arvoketjuja
Sianlihantuotanto Sianlihantuotanto on tulosten mukaan herkkä sen suhteen missä määrin viljan hinnan nousut siirtyvät sianlihan hintoihin Koska tuotantosidonnaista tukea ei sikatiloille enää makseta. markkinoiden heikkeneminen voi johtaa merkittäväänkin tuotannon supistumiseen pysyvästi Suomessa Vastaavasti pitkään jatkuvat suotuisat markkinat voivat johtaa viimevuosien tuotannon vähenemisen jälkeen sianlihantuotannon merkittäväänkin kasvuun Sen sijaan siipikarjanlihantuotanto muuttuu tulosten mukaan selvästi vähemmän hinta- ja tukimuutosten seurauksena CAP-tuen vaikutus viljan tarjontaan ja erityisesti sianlihantuotantoon on tulosten mukaan suuri, sianlihantuotannon voidaan ajatella olevan maa-alaresurssien tehokasta hyödyntämistä ja viljan jatkojalostusta
Maitosektorilla on mahdollisuuksia Erityisesti suurilla ja tehokkailla tiloilla edellyttäen että tuotantokustannukset eivät olennaisesti nouse viljan hinnan mahdollisesta noususta huolimatta (kustannustehokas ja laadukas nurmirehun tuotanto ja hyödyntäminen) Kiintiökustannuksen poistuminen voi johtaa C-alueella tuotannon kasvuun Tuotannon nousupaineet kuitenkin vähenevät olennaisesti, jos maitotuotteiden hinnat heikkenevät panoksiin nähden enemmän kuin 10 %, tai jos investointitukia vähennetään Rakennekehitystarve C-alueella suhteessa suurempi kuin AB-alueella, jossa suurten tilojen osuus tuotannosta on pienten lopetettua kasvanut nopeammin Ratkaisevaa AB-alueen kannalta on se, että tukitaso / hinta säilyy suosiollisena jos näin käy, kasvaa samalla mahdollisuus, että C-alueen tuotanto kasvaa. AB-alueen maidontuotanto vähenee tuen / hinnan alentuessa tulosten mukaan vähemmän kuin C-alueella, koska AB-alueen tuotanto on vähemmän riippuvaista tuesta kuin C-alueella => Jotka ovat pärjänneet hyvin AB-alueen maidontuotannossa, pärjäävät jatkossakin
Ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä: Mitä ilmastonmuutos aiheuttaa Suomen elintarviketuotannolle maatiloille, ruokateollisuudelle? Paraneeko satoisuus? Entä kasvi- ja eläintaudit? Lisääntyykö torjunta-aineiden ja muiden kemikaalien käyttö? Missä määrin maataloustuotanto voisi kasvaa Suomessa? Onko se taloudellisesti järkevää? Mitä muutokset ilmastossa ja markkinoilta edellyttävät?
Ennakoitu ilmastonmuutos Suomessa vuoteen 2100, vertailujakso 1971-2000 Jylhä et al 2009, Ruosteenoja 2013 Keskilämpätila +2 - + 6 C Talvella+3-+9 C Kesällä +1-+5 C Vuotuinen sademäärä + 12-22% Talvella+10-40% Kesällä + 0-20% Kasvukauden pituus +30 45 päivää vuoteen 2100 Tehoisa lämpösumma: Etelä-Suomi 1300 -> 1900 astevuorokautta Maan keskiosa 1100 -> 1600 astevuorokautta Pohjois-Suomi 900 -> 1200 astevuorokautta Entistä useammin sadepäiviä, pilvisyyttä, rankkasateita, kuivia jaksoja Terminen talvi lyhenee, syksy pitenee Lumipeite ja routa vähenevät syyskylvöisten kasvien ja nurmien talvehtiminen
Viljojen satotrendit Suomessa Lähde: Taru Palosuo, MTT kg/ha FAOSTAT, www.fao.org Satotasojen kasvu on taittunut Suomessakin. Uusien lajikkeiden tuoma kasvulisäys on edelleen nostanut satopotentiaalia, mutta viljely vuoden 1995 jälkeen on ollut vähemmän intensiivistä. (Peltonen-Sainio et al. 2009) 19
Miten muuttuva ilmasto vaikuttaa viljasatoihin? Lähde: Taru Palosuo, MTT Ilmaston suorat vaikutukset kasvustoihin Lämpötilan nousu Kasvukauden pidentyminen Muutokset sademäärissä Hiilidioksidipitoisuuksien nousu Muutokset talviolosuhteissa Sään ääri-ilmiöt Epäsuoria vaikutuksia Muutokset maaperän vesi- ja ravinnetaseissa Kasvintuhoojariskien kasvu Muutokset tuotteiden ja tuotantopanosten hinnoissa 20
Viljelykasvien satopotentiaali ja sen toteutuminen - Palosuo et.al. 2013 Mahdollinen Saavutettavissa Toteutunut Satokuilu I (15-20%) vesirajoitteet (maan rakenne), huono vesitalous Satokuilu II (10%) - peltojen kalkitus I+II+III + tuntematto mat tekijät = 50% Satokuilu III (15-20%) riittämätön kasvinsuojelu, vähäinen lannoitus matalien hintojen ja politiikan vuoksi Satopotentiaali Vesi- ja ravinnerajoitteinen sato Korjattu sato
Maatalouden panoskäyttö ratkaisee tuottavuuden - yhteiskunnan ohjauksessa g/ha tehoainetta 900 800 700 600 500 400 300 Herbisidit 200 100 0 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Kasvunsääteet Fungisidit Insektisidit kg/ha 140 120 100 80 60 40 20 0 Typpi 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Kalium Fosfori
Maissin, soijan ja vehnän maailmanmarkkinahinnat vuosina 2002 2012 USD/1000 kg 700 600 500 400 300 200 100 0 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Soija Vehnä Maissi Lähde: USDA, CBOT, CBR MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 114 Suomen maatalous ja maaseutuelinke inot 2013
Keskisato Viljatilojen valinnat ja satotasot eri hintaskenaarioilla Lounais-Suomessa (Alhainen hinta -20%, mediaanihinta +0%, korkea hinta +20%) laskettu 30 vuoden jaksolle Kevätvehnä [3557] Syysvehnä [3794] Ohra [3550] Kaura [3574] Öljykasvit [1400] Katetuotto, eur/ha Fungisidikäsitellyn ohran osuus S1 S2 S3 S4 S5 S6 3740 3750 3604 3557 (+5.1%) (+5.4%) (+1.3%) (+0.0%) 3842 (+8.0 %) 3545 (-0.3%) - - - - - - 3513 (-1.0%) - 1503 (+7.4%) 3610 (+1.7%) 3927 (+10.6%) 3217 (-9.4%) S1: Alhainen tautipaine+ alhainen hinta S2: Alhainen tautipaine+mediaanihinta S3: Alhainen tautipaine+korkea hinta S4: Korkea tautipaine+matala hinta S5: Korkea tautipaine+mediaanihinta S6: Korkea tautipaine+korkea hinta 3300 (-7.0%) 3624 (+2.1%) 3811 (+6.6%) 3812 (+6.6%) 3557 (-0.5%) 3529 (-1.3%) 3501 (-2.0%) 1510 1516 1397 1505 1513 (+7.9%) (+8.0%) (-0.2%) (+7.5%) (+8.1%) 201 263 342 183 242 306 0% 14% 100% 0 0 100% Maan ph 6.44 6.57 6.69 6.07 6.62 6.66
Simulation results example with risk aversion parameter = 0.046 Land use on cereals farms, South-West Finland, over 30 years Low disease pressure High disease pressure 100 % 80 % 100 % 80 % Low price 60 % 40 % 20 % 60 % 40 % 20 % 0 % t1 t3 t5 t7 t9 t11 t13 t15 t17 t19 t21 t23 t25 t27 t29 SWheat WWheat Barley Oats Oilseed Setaside NMF 0 % t1 t3 t5 t7 t9 t11 t13 t15 t17 t19 t21 t23 t25 t27 t29 SWheat WWheat Barley Oats Oilseed Setaside NMF 100 % 100 % Medium price 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % t1 t3 t5 t7 t9 t11 t13 t15 t17 t19 t21 t23 t25 t27 t29 SWheat WWheat Barley Oats Oilseed Setaside NMF 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % t1 t3 t5 t7 t9 t11 t13 t15 t17 t19 t21 t23 t25 t27 t29 SWheat WWheat Barley Oats Oilseed Setaside NMF High price 100 % 100 % 90 % 80 % 80 % 70 % 60 % 60 % 50 % 40 % 40 % 30 % 20 % 20 % 10 % 0 % 0 % t1 t3 t5 t7 t9 t11 t13 t15 t17 t19 t21 t23 t25 t27 t29 t1 t3 t5 t7 t9 t11 t13 t15 t17 t19 t21 t23 t25 t27 t29 SWheat WWheat Barley Oats Oilseed Setaside MTT NMFAgrifood Research SWheat Finland WWheat Barley Oats Oilseed Setaside NMF
3000 Käytetty kokonaispeltoala (1000 ha) 1910-2010 vs simuloitu kehitys 1995-2050. Lähde: MTT:n Dremfiamallisimuloinnit, 2013 2500 2000 1500 1000 Nurmiala_todellinen Vilja-ala_todellinen Muut kasvit_todellinen Kesanto_todellinen Nurmiala_Dremfia Vilja-ala_Dremfia Muut kasvit_dremfia Kesanto_Dremfia Yhteensä_todellinen Yhteensä_Dremfia 500 0 1910 1922 1925 1928 1931 1934 1937 1940 1943 1946 1949 1952 1955 1958 1961 1964 1967 1970 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 2012 2015 2018 2021 2024 2027 2030 2033 2036 2039 2042 2045 2048 9.12.2014 26
Merkittävää maatalouden laajenemista Suomessa on syytä epäillä, koska Ilmasto vain yksi, joskin merkittävin, luonnonhaitta Suomen maataloudelle esim. peltolohkojen pienuus ja hajanaisuus merkittävä kustannushaitta Maatalous on Suomessa voimakkaasti politiikkavetoista: Kustannukset ylittivät markkinatuotot noin 1,5-kertaisesti Panoshinnat nousevat myös, ei vain maataloustuotteiden hinnat esimerkkinä energian ja lannoitteiden hinnat 2006-2008! Mm. Brasilian ja Kaakkois-Euroopan maatalous voi vastata hintojen nousuun kasvattamalla tuotantoa ilman tukia Monissa kehitysmaissa suuri tuottavuuspotentiaali (matala lähtötaso) MUTTA: RUOAN KYSYNTÄ KASVAA Kyky vastata kysynnän kasvuun heikkenee suuressa osassa maailman päätuotantoalueita ilmastonmuutoksen seurauksena (Esim. Etelä- Eurooppa, Etelä-Amerikka) => tarvetta Pohjois-Euroopan omalle tuotannolle
Talvehtiminen Lähde: Panu Korhonen, MTT Merkittävin laji- ja lajikevalikoimaa rajoittava tekijä Talvehtimisen onnistumiseen vaikuttavat Pakkasaltistus P.Virkajärvi/MTT Lämpötilan vaihtelu Lumipeitteen paksuus ja kesto Maan pinnalle muodostuva jää Vesipeitto A.Hannukkala/MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.12.2014 28
Alhainen satotaso ei ainut luonnonhaitta Peltolohkojen pienuus ja hajanaisuus Epäedullinen topografia ml. tiestön ylläpitopitokustannukset Lyhyet kylvö- ja korjuuajat => sato- ja laaturiskit ns. ajallisuuskustannus johtaa korkeisiin kone- ja muihin kapasiteettikustannuksiin Pienet tuotanto- ja kulutusmäärät ja pitkät kuljetusetäisyydet kotimaassa ja vientimarkkinoille => korkea logistiikkakustannus Rakennuskustannukset korkeat myös maataloudessa Ei helpotusta, mahdollinen siirtyminen pysyvästi leutotalviseen ilmastoon vie vuosikymmeniä Lyhyt laidunkausi, pitkä sisäruokintakausi Korkea työnmenekki ja rehunkorjuukustannukset kotieläintuotannossa
EU:n maitotuotteiden ja maidon hinnat (aikajakso 2000-2013, hinnat eur/tonni) lähentyneet maailmanmarkkinahintoja. Lähde: H. Versteijlen, 2013 http://ec.europa.eu/agriculture/events/dairy-conference-2013_en.htm
Suomen maatalous voi hyötyä ilmastonmuutoksesta paremman *kokonaistuottavuuden* kautta (ei vain satotason kautta) MUTTA: Kotieläintuotteiden kulutus voi vähentyä kymmeniä prosentteja vuoteen 2050, jos todella pyritään kestävään ruokatalouteen => Silloin kasvisten ja puutarhatuotannon merkitys kasvaa - Lihankulutuksessa vasta pieniä merkkejä vähenemisestä 2000- luvun voimakkaan kasvun jälkeen, muutokset pieniä vuoteen 2020 Miten Suomen maatalous vastaa tähän muutokseen? Shared socio-economic pathways (SSP) Kriegler, E., et al., The need for and use of socio-economic scenarios for climate change analysis: A new approach based on shared socio-economic pathways. Global Environ. Change (2012), http://dx.doi.org/10.1016/j.gloenv- cha.2012.05.005 Large scale, consistent socio-economic scenarios, independent on bio-physical climate scenarios 9.12.2014 31
Globaalit SSP-skenaariot auttavat hahmottamaan eri tulevaisuuksia maataloudelle Miten Suomen maatalous pärjää näissä maailmoissa? Socio-Economic challenges for CC mitigation SSP5 Conventional development progress with oil and gas, free trade SSP3 Fragmentation regional protectionism SSP2 Middle of the road business as usual, some trade liberalisation SSP4 Inequality free trade among rich countries SSP1 Sustainability free trade, regulated by ecologic principles Socio-Economic challenges for adaptation
Lihan, juuston ja kananmunien kulutus (milj. kg) Suomessa 1995 2011 Lähde: Suomen Virallinen Tilasto, TIKE 2012, p. 171. www.mmmtike.fi Naudanliha Sianliha Siipikarjanliha Lihan kulutus yht. Juustot 1995 96 165 44 304 78 60 2000 99 169 69 337 92 51 2005 98 176 84 358 98 49 2010 99 189 98 386 115 53 2011 99 196 99 394 121 54 Muutos 1995-2011, (%) 3,0 19 122 30 55-10 Kananmunat Muutos 2005-2011, (%) 1 11 18 10 23 10 9.12.2014 33
Johtopäätökset Maataloustuotannon olennainen lisääntyminen on Suomessa tuskin taloudellisesti kannattavaa markkinaehtoisesti vielä 10-20 vuoteen tukia tarvitaan Tuen taso vähitellen alenee, mutta tarve voi vähentyä, jos tuottavuus kasvaa Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa keskimäärin Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää rajua rakennemuutosta, tuottavuuden kasvua koko tilalla, ja tuotannon keskittämistä suotuisimmille alueille Suomessa hyvät hinnat, hyvät sadot Nykyiseen tuotantoon nähden runsas peltoala antaa mahdollisuuksia Kysyntä määrää kehityksen suunnan kotieläintalous vs kasvikset Ilmastonmuutos ja pitempi kasvukausi eivät takaa korkeampia satoja Viljely vaativammaksi alkukesän kuivuuden ja tautien ja tuholaisten lisääntymisen takia Taitavat viljelijät voivat saavuttaa nykyistä korkeampia satoja, jos hinnat kohdallaan Tarvetta peruskuivatus- ja maanparannusinvestoinneille Korkeampi satotaso antaisi mahdollisuuden alentaa tuotantokustannuksia Hyödyttäisi eniten kotieläintaloutta Panosten ja tuotosten hinnat pieniä satotasomuutoksia tärkeämpiä Maatalous ja ilmastonmuutos: www.mtt.fi/modags ; www.macsur.eu
KIITOS! Kuva: Sari Luostarinen, MTT:n arkisto