Kolmiportainen tuki varhaiskasvatuksessa 1
2 Kehityksen ja oppimisen tuki Imatran varhaiskasvatuksessa lapsen kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisessä käytetään tuen kolmiportaista mallia. Yhteiset käsitteet varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen jatkumossa helpottavat kasvattajien keskinäistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. Oikea-aikaisella tuella lapsia autetaan mahdollisimman varhain ja annettu tuki ennaltaehkäisee ongelmien vaikeutumista ja kasautumista.
Kolmiportainen tuki Lapsen vahvuudet huomioiva tuki on aina lapsen tarpeiden mukainen: vähenee tai kasvaa lapsen tilanteen mukaisesti Tuki voi muuttua yleisen, tehostetun ja erityisen välillä.
4 Kolmiportainen tuki Tuki voi sisältää pedagogisia rakenteellisia ja hyvinvointia tukevia muita järjestelyjä
5 Pedagogiset, rakenteelliset ja hyvinvointiin liittyvät järjestelyt Pedagogisia järjestelyjä ovat lapsen tukeen liittyvät ratkaisut esimerkiksi toiminnan eriyttäminen, lapsikohtainen ohjaaminen, pienryhmätoiminta tai viittomien ja kuvien käyttö. Hyvinvointia tukevia muita järjestelyjä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden antama ohjaus ja konsultaatio. Rakenteellisia järjestelyjä ovat muu muassa ryhmän henkilöstön mitoitukseen tai rakenteeseen liittyvät ratkaisut.
Yleinen tuki varhaiskasvatuksessa 6
7 Yleinen tuki Laadukas varhaiskasvatus on perusta lapsen kehitykselle, oppimiselle ja hyvinvoinnille Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata lapsen tuen tarpeeseen Yleinen tuki kuuluu kaikille Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä pedagogisia ratkaisuja sekä lyhytkestoisia ohjaus- ja tukitoimia Yleistä tukea annetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa osana varhaiskasvatuksen arkea Tuen aloittaminen ei edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä Tuen tarpeen arviointi ja tarvittavan tuen antaminen kuuluvat kaikkiin kasvatus- ja opetustilanteisiin Tuki järjestetään varhaiskasvatuksen opettajien ja muun henkilöstön yhteistyönä
8
9 Käytännön esimerkkejä yleisestä tuesta Jokapäiväisten, usein toistuvien tilanteiden hyödyntäminen ja arvostaminen opetuksessa pukemistilanteet, ruokailu, ulkoilu, päivälepo, siirtymätilanteet, leikki myönteinen kasvun tukeminen kehuminen, kiittäminen, kannustaminen, juhlistaminen yhteisen onnistumisen huomaaminen henkilökohtainen palkitseminen (helmipurkki, tarrataulu, muksuoppi) käyttäytymisen säätelyn menetelmiä (liikennevalot, kuvat, sarjakuvitus, kiva kaveri - kuvat)
10 Käytännön esimerkkejä yleisestä tuesta Lapselle sopivien opetusmenetelmien ja toimintatapojen valitseminen lapsen iän, kehityksen ja kiinnostuksen kohteiden huomioiminen strukturoitu ja kuvitettu päiväjärjestys pienryhmätoiminta (kiinteät, vaihtelevat) fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö (leikinvalintataulu, kuvilla merkityt tilat, materiaalit lasten saatavilla, tilojen jäsentäminen kalusteilla, matoilla ja leikkipistein, toiminnan porrastaminen, avustajaresurssin käyttäminen, mahdollisuus liikkua työskentelyn aikana) opetuksen strukturointi (havainnollistaminen, konkreettisuus esineillä ja kuvilla, monikanavaisuus liikkuen, leikkien eri aistien avulla) opetusmenetelmät (mallioppiminen, mallintaminen, riittävän toiston turvaaminen, monikanavaisuus, havainnollisuus, toiminnallisuus, leikki)
11 Käytännön esimerkkejä yleisestä tuesta Päivittäistoiminnot ruokailu (monipuolinen ja terveellinen ravinto, lyhyen aikajakson ravintopäiväkirja) hygienia (kuivaksi oppiminen, wc-käynnit, käsienpesu) ulkoilu (riittävä ja turvallinen ulkoilu) lepo/uni (yksilölliset tarpeet, kuulokkeilla musiikin kuuntelu, painopeitto) Yksilöllinen hoidon tarve pitkäaikaissairauksien rutiinihoito (säännöllinen lääkkeen antaminen, kuivan ihon rasvaaminen, eri allergioiden huomioiminen, tasapainossa olevan esim. diabeteksen ja epilepsian hoito)
Tehostettu tuki varhaiskasvatuksessa 12
13 Tehostettu tuki Tehostettuun tukeen siirrytään, jos lapsen tuen tarve osoittautuu säännölliseksi ja pitkäkestoiseksi tai hän tarvitsee useita tukimuotoja samanaikaisesti. Tehostettu tuki on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tilanne arvioidaan kokonaisuutena monialaisesti tehostettuun tukeen siirryttäessä. Tehostettu tuki edellyttää varhaiskasvatuksen erityisopettajan konsultaatiota sekä monialaista yhteistyötä. Yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa on ensiarvoisen tärkeää tuen tarpeen selvittämisen, tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Tehostetun tuen aikana lapselle järjestettävä tuki kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan Esiopetukseen siirryttäessä tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa.
14 Käytännön esimerkkejä tehostetusta tuesta Lapselle sopivien opetusmenetelmien ja toimintatapojen valitseminen henkilökohtainen, kuvitettu struktuuri henkilökohtaiset yksilötehtävät käytössä oppimisympäristön järjesteleminen (pelkistetyt materiaalit ja kalustus yms.) opetuksen strukturointi yksilöllisesti erityispedagogiset menetelmät, työtavat ja materiaalit (erityispedagogisen tiedon hyödyntäminen, erityisasiantuntijoiden ohjaamien työtapojen käyttäminen, apuvälineet ja yksilöllisen havainnoinnin materiaalit) puhetta tukevat kommunikointimenetelmät (lapsella henkilökohtainen kommunikointikansio tms. jatkuvassa käytössä) käyttäytymisen ohjaamisen yksilölliset ratkaisut toiminnanohjauskuvat pienryhmätoiminnassa (nopea piirtäminen ja PC-kuvat)
15 Käytännön esimerkkejä tehostetusta tuesta Jokapäiväisten, usein toistuvien tilanteiden hyväksi käyttäminen opetuksessa pukemistilanteet, ruokailu, ulkoilu, päivälepo, siirtymätilanteet: edellä mainittuihin tilanteisiin tarvitaan lähiaikuisen ohjausta enemmän kuin lapsen ikätaso edellyttää, esimerkiksi henkilökohtaiset kuvat, toiminnanohjauskuvat, kuvakommunikaatiotaulu Perushoidollinen tuki: ruokailu, hygienia, ulkoilu, lepo/uni esim. laaja-alaisissa syömishäiriöissä (säännöllinen, moniammatillinen yhteistyö mm. ravitsemusterapeutin kanssa) lapsen tuki edellyttää henkilökunnalta jatkuvaa huolenpitoa, seurantaa jne. yksilölliset järjestelyt päivälevon aikana karkailevan lapsen valvonta
Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa 16
17 Erityinen tuki Erityinen tuki perustuu pedagogiseen selvitykseen ja erityisen tuen päätökseen. Kun tuen tarve johtuu lapsen vaikeasta vammasta, sairaudesta, kehityksen viivästymästä tai sosioemotionaaliseen kehitykseen liittyvästä tuen tarpeesta, tarvitsee lapsi yleensä kokoaikaista, jatkuvaa ja yksilöllistä tukea. Yhteistyö lapsen kehitystä tukevien ja tutkivien tahojen kanssa tiivistyy. Vaikeasti vammaiset (monimuotoiset kehityshäiriöt) tai sairaat lapset voivat tarvita pidennettyä oppivelvollisuutta. Päätös pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Pidennettyyn oppivelvollisuuteen liittyvistä päätöksistä ja toteuttamisen vaihtoehdoista määrätään Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa.
18 Erityinen tuki Pedagogisen selvityksen liitteeksi tulee psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Päätöksen erityisestä tuesta varhaiskasvatuksessa tekee varhaiskasvatuspalveluiden päällikkö Erityisen tuen aikana lapselle järjestettävä kehityksen ja oppimisen tuki kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Erityisen tuen tarpeellisuus tarkistetaan aina lapsen tuen tarpeen muuttuessa. Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa lapsista kuuluisi yleisen ja tehostetun tuen piiriin. Tätä tavoitetta toteutetaan siten, että varhaiskasvatuksessa pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin kaikkien lasten yksilölliset tarpeet.
19 Käytännön esimerkkejä erityisestä tuesta Käytännön esimerkkejä erityisestä tuesta: henkilökohtaisen avun ja ohjaamisen tarve on lähes kokoaikaista henkilöstömitoituksessa on huomioitu kokoaikainen avun ja ohjauksen tarve käytössä on paljon erilaisia apuvälineitä käytössä on yksilölliset puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät henkilökunta huolehtii päivittäin vaativista hoitotoimenpiteistä
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tuen aikana - Imatralla kaikilla tuen portailla on käytössä sama varhaiskasvatussuunnitelma - Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan merkintä saadusta tehostetusta ja erityisestä tuesta - Lisäksi varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvataan tavoitteet ja pedagogiset toimintatavat, joiden myötä lapsen tuen tarve pystytään huomioimaan - Suunnitelmasta tulee myös ilmetä, mikäli tuen tarve ja tehostetun tai erityisen tuen tukitoimet ovat päättyneet - Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan marraskuun loppuun mennessä huoltajien kanssa yhteistyössä (tai kolmen kuukauden kuluttua varhaiskasvatuksen aloittamisesta) - Varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään tarvittaessa toimintakauden aikana ja suunnitelma arvioidaan tehostetussa tai erityisessä tuessa huhti-kesäkuussa huoltajien kanssa pidettävässä yhteistyöpalaverissa
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan tuen aikana on olennaista kirjata: - Lapsen tuen vaihe - Huoltajien, varhaiskasvattajien ja mahdollisesti muiden asiantuntijoiden antama tuki ja eri toimijoiden vastuunjako - Oppimisympäristöön ja pedagogiikkaan liittyvät ratkaisut ja niiden mahdolliset muutokset - Lapsen tarvitsema tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineiden käyttö - Mahdollisten kuljetusten järjestelyt ja vastuu - Tavoitteiden toteutumisen seuranta - Tukitoimien vaikutusten arviointi sekä arviointiajankohdat (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018)