Keskitetyt oppijan palvelut Todennetun osaamisen rekisterin ja hakeutujan palveluiden kohdearkkitehtuuri. v.0.9

Keskitetyt ppijan palvelut Tdennetun saamisen rekisterin ja hakeutujan palveluiden khdearkkitehtuuri v.0.9

Muutshistria: Versi pvm tekijä Muuts v0.77 21.6.2011 MK Ryhmitelty tietjärjestelmäpalvelut uudestaan arkkitehtuurin kerrsmallin mukaisesti v.0.78 22.6.2011 SR Sisältöä lisätty ja dkumentin jäsennystä mukattu. v.0.9 7.7.2011 SR Ensimmäinen jakeluun tarkitettu versi. Sisältöä mukattu.

3 / 74 Sisältö 1 Jhdant... 5 1.1 Dkumentin tarkitus... 5 1.2 Kenelle tämä dkumentti n tarkitettu... 5 1.3 Dkumentin ja työn rajaukset ja reunaehdt... 6 1.4 Työssä hyödynnetty kknaisarkkitehtuurikehys... 8 2 Keskitetyt ppijan palvelut yleisesti... 10 2.1 Tdennetun saamisen rekisterin (TOR) yleiskuvaus... 11 2.2 Hakeutujan palveluiden yleiskuvaus... 13 3 Periaatetasn arkkitehtuuri... 15 3.1 Arkkitehtuuriperiaatteet... 15 3.1.1 Tdennetun saamisen rekisterin arkkitehtuuriperiaatteet... 15 3.1.2 Hakeutujan palveluiden arkkitehtuuriperiaatteet... 16 3.2 Sidsarkkitehtuurit ja hankkeet... 17 4 Käsitteellisen tasn arkkitehtuuri... 19 4.1 Sidsryhmät... 19 4.2 Rlit... 21 4.3 Palvelut... 22 4.3.1 Tdennetun saamisen hallinta- ja tietpalvelut... 22 4.3.2 Opintihin hakeutumista tukevat palvelut... 23 4.4 Pääkäsitteistö... 24 4.4.1 Yhteiset käsitteet... 24 4.4.2 Tdennetun saamisen rekisterin erityiskäsitteistö ja tietmallin perusteet... 31 4.4.3 Hakeutujan palveluiden pääkäsitteistö... 39 4.5 Tietjärjestelmäpalvelut... 45 5 Lgisen tasn arkkitehtuuri... 45 5.1 Prsessit... 45 5.1.1 Opetustimen prsessit yleisesti... 45 5.1.2 Keskeiset tdennetun saamisen palvelujen pääprsessit... 46 5.1.3 Keskeiset hakeutujan prsessit... 47 5.2 Käyttötapaukset... 50

4 / 74 5.2.1 TOR-käyttötapaukset... 52 5.2.2 Hakeutujan palveluiden käyttötapaukset... 53 5.3 Hakeutujan palveluiden prsessit-käsitteet matriisi... 53 Prsessien ja käsitteiden yleinen riippuvuus vidaan kuvata seuraavasti:... 53 5.4 Hakeutujan palveluiden palvelut-prsessit matriisi... 54 5.5 Päätietvarannt... 54 5.5.1 TOR: lgiset tietvarannt... 57 5.5.2 Hakeutuja: lgiset tietvarannt... 58 5.6 Tietjärjestelmäpalveluiden jäsennys... 58 5.6.1 Yhteiset tietjärjestelmäpalvelut... 59 5.6.2 Palveluiden yleiskäyttöisyys... 61 5.6.3 TOR-tietjärjestelmäpalvelut... 62 5.6.4 Hakeutujan palveluiden tietjärjestelmäpalvelut... 63 5.7 Teknlgiapalvelut... 63 5.8 Integraatiperiaatteet ja liittymät... 65 5.9 Valvnta- ja hallinta-arkkitehtuuri... 65 5.10 Asiakaspalvelu... 66 6 Fyysisen tasn arkkitehtuuri... 70 6.1 Teknlgialinjaukset... 70 6.2 Liittymät... 71 6.2.1 Tdennetun saamisen rekisterin keskeisimmät liittymät... 71 6.2.2 Hakeutujan palveluiden keskeisimmät liittymät... 73 6.3 Liitteet... 74

5 / 74 1 Jhdant 1.1 Dkumentin tarkitus Tämä dkumentti kuvaa keskitettyihin Oppijan palveluihin kuuluvien sakknaisuuksien Tdennetun saamisen rekisterin (TOR) ja Hakeutujan palveluiden tavitetilan khdearkkitehtuurin. Tdennetun saamisen rekisterin ja Hakeutujan palvelut vat sa laajempaa keskitettyjen ppijan palvelujen kknaisuutta, jka n kuvattu ylemmällä taslla Oppijan verkkpalvelun viitearkkitehtuuridkumentaatissa. Tämä dkumentti täsmentää kyseisiä keskitettyjä ppijan palveluita pintihin hakeutujan palveluiden sekä tdennetun saamisen rekisterin ja sen palveluiden näkökulmasta. Tässä kuvattu khdearkkitehtuuri lu puitteet kyseisten keskitettyjen palvelujen tarkemmalle suunnittelulle ja tteuttamiselle. Khdearkkitehtuurilla tarkitetaan määritetyn khdealueen tässä tdennetun saamisen rekisteri, keskitetty pintihin hakeutuminen ja valinta sekä näiden tukipalvelut pääjäsennyksen määrittävää tavitetilan arkkitehtuurikuvausta. Khdearkkitehtuuri jäsentää ja määrittää arkkitehtuurin keskeiset rakennesat, mutta ei vielä ta kantaa esimerkiksi tteutusteknlgiaan. Khdearkkitehtuuri n keskeisin päätasn suunnitteludkumentti, jnka phjalta yksityiskhtainen tteutussuunnittelu ja tarkempi määrittely laaditaan. 1.2 Kenelle tämä dkumentti n tarkitettu Tämä tdennetun saamisen rekisterin ja pintihin hakeutujan palveluiden khdearkkitehtuuri n tarkitettu petustimen rganisaatiiden petus- ja kulttuuriministeriön, petushallituksen ja kulutus- ja petuspalveluja tuttavien kulutuksen järjestäjien sekä näiden yhteistyörganisaatiiden ja sidsryhmien timinnan kehittäjille ja tiethallint-rganisaatiille. Keskeisiä tämän hallintamallin khderleja vat: Opetustimen arkkitehtuurista vastaavat avainhenkilöt Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen jht ja kehittämisen avainhenkilöt Opetushallituksen petustimen keskitettyjä palveluja kehittävät avain- ja vastuuhenkilöt

6 / 74 Kulutuksen järjestäjien jht ja timinnan kehittäjät esim. kehitys- ja kehittämispäälliköt tms. Kansallisia tutkintrekisterin ja hakeutujan palveluita kehittävät asiantuntijat ja prjektivastuulliset Opetuksen prsesseihin ja tietihin liittyvät sidsryhmät ja liitännäispalveluiden kehittäjät Kulutuksen järjestäjien tiethallinnsta ja tietteknisistä ratkaisuista vastaavat avainhenkilöt esim. tiethallintjhtajat ja tiethallintpäälliköt Kulutuksen järjestäjien kknaisarkkitehtuurista tai ICT -arkkitehtuurista vastaavat asiantuntijat nimetyt arkkitehdit Kulutuksen järjestäjien timintaa kehittävät avainhenkilöt ja kehittämisprjektien vastuuhenkilöt, prjektipäälliköt sellaisissa petukseen tai kulutukseen hakeutumista tai tutkintihin liittyviä rekistereitä tai näiden tietja kehittävissä prjekteissa, jissa timinnan kehittämiseen liittyvät suraan tai välillisesti tietteknisen ympäristön palvelut Opetustimen ICT-prjektien suunnittelijat ja tekniset vastuuhenkilöt Edellisten lisäksi tämän dkumentin khderyhmään kuuluvat petustimelle ja kulutuksen järjestäjille tietjärjestelmiä, ICT-palveluja, knsultinti- ja asiantuntijapalveluja tai kehittämispalveluja tarjavat julkishallinnlliset ja yksityissektrin palveluntuttajat. 1.3 Dkumentin ja työn rajaukset ja reunaehdt Tässä kuvattuja khdearkkitehtuureja n rajattu kehittämisvaiheessa seuraavasti: pintihin hakeutujan kansallisten palvelujen khdearkkitehtuuria n kehittämisvaiheessa rajattu seuraavasti: Khdearkkitehtuureille yhteiset rajaukset ja reunaehdt. Opetus- ja kulttuuriministeriön alaan kuuluu petustimen lisäksi myös tutkimus ja kulttuuri sekä näitä kskevat arkkitehtuurit. Tässä dkumentissa ei työn rajausten takia käsitellä tutkimuksen ja kulttuurin mahdllisia keskitettyjä palveluita. Mahdlliset riippuvuudet hakeutujan palveluiden ja tutkimuksen ja kulttuurin palveluiden välillä tulee tarkentaa, kun tutkimuksen ja kulttuurin timinnallisia tavitteita ja viitearkkitehtuuria täsmennetään. Tässä kuvatut khdearkkitehtuurit n kuvattu suhteellisen yleisellä taslla ja niitä tulee tarkentaa tarkemmassa suunnitteluvaiheessa

7 / 74 Tämä khdearkkitehtuuri n kuvattu sana SADe-hjelmaa kuuluvaa ns. Oppijan palvelukknaisuus hanketta. Khdearkkitehtuurissa n tettu kuitenkin päällekkäisen työn ja mahdllisten epäyhteenspivuuksien välttämiseksi kantaa myös sellaiseen tavitetilaan, jta ei vielä tteuteta SADe-hankkeessa. SADe-hankkeessa tteutetaan siis vain sa tästä khdearkkitehtuurista, mutta siinä ludaan perusrakenteet, jiden varaan jatkkehitystä vidaan tehdä ilman merkittäviä uudelleentteutuksia ensimmäisessä vaiheessa tteutettaviin ratkaisuihin. Khdearkkitehtuurit n kuvattu lähinnä vain lgiselle taslle eikä niissä juurikaan teta kantaa teknlgiavalintihin eikä fyysisen tasn tteutuksiin. Nämä valitaan vasta tarkemmassa suunnitteluvaiheessa tämän khdearkkitehtuurikuvauksen ja tarkemman suunnittelun phjalta Tässä työssä tukeudutaan ppijan verkkpalveluarkkitehtuurin Opetustimen viitearkkitehtuurin ja arkkitehtuurin hallinnan yleiset piirteet n kuvattu velvittavuushierarkialtaan ylempänä levassa petustimen viitearkkitehtuurissa sekä erillisessä hallintamallidkumentissa. Tässä svelletaan k. dkumenteissa kuvattuja malleja ja menettelyjä eikä niitä le jatkkehitetty muuten kuin näiden valittujen khteiden khdearkkitehtuurin salta Khdearkkitehtuurissa n JHS 179 susituksen ja petustimessa käytetyn Kartturi-arkkitehtuurimenetelmän mukaisesti käsitelty kehitettävää khdetta neljästä arkkitehtuurinäkökulmasta timinta, tiet, tietjärjestelmä ja teknlgia. Työssä n vain lähinnä valvntaarkkitehtuurin ja palvelutaslukituksen salta tarkasteltu tavitearkkitehtuuria ns. käytön (peratins) näkökulmasta. Tdennetun saamisen rekisterin khdearkkitehtuurin rajaukset ja reunaehdt Tdennetun saamisen rekisterin timinnallista arkkitehtuuria n käsitelty lähinnä käyttötapausten ja sidsryhmätarpeiden näkökulmasta, khdearkkitehtuurityössä ei le keskitytty merkittävään prsessikehittämiseen Tdennetun saamisen rekisterin liittymätarpeet n tunnistettu vasta alustavasti. Nämä tulee tarkistaa ja täsmentää tarkemmassa suunnittelussa Tietmallinnuksessa n laadittu erityisesti tutkinttieta täydentävä sähköisen CV:n päärakenne. Erityisesti suritustiedn ja tutkintrakennetiedn sisältöä tulee tarkentaa jatksuunnittelussa

8 / 74 Hakeutujan palveluiden khdearkkitehtuurityön rajaukset ja reunaehdt Hakeutujan palveluiden timinnallista arkkitehtuuria n käsitelty lähinnä käyttötapausten ja sidsryhmätarpeiden näkökulmasta, khdearkkitehtuurityössä n pyritty kehittämään prsessia siten, että nykytilan manuaaliset vaiheet n pyritty mahdllisuuksien mukaan autmatisimaan, mutta siinä ei kuitenkaan le kyseenalaistettu hakuprsessin peruspiirteitä eikä kknaisuudessaan uusittu hakuprsesseja. Hakeutujan palveluiden käsite ja tietmäärityksiä n vielä täsmennettävä humattavasti. 1.4 Työssä hyödynnetty kknaisarkkitehtuurikehys Kknaisarkkitehtuurimenetelmä n systemaattinen suunnittelu ja kuvausmenetelmä (kuvauskehys), jnka avulla vidaan kuvata, miten valtun khdealueen timijat, palvelut, prsessit, tiedt, tietjärjestelmät ja teknlgia timivat yhteen kknaisuutena. Hakeutujan palveluiden khdearkkitehtuurissa ja Tdennetun saamisen rekisterin khdearkkitehtuurissa n hyödynnetty krkeakulusektrin Kartturikknaisarkkitehtuurimenetelmää. Se n yhteenspiva kansallisen JHS-179 susituksessa kuvatun kknaisarkkitehtuurimenetelmän kanssa. Kknaisarkkitehtuuri ulttaa näkökulmansa pelkkien tietjärjestelmien ulkpulelle kuvatakseen ne substanssitiminnan syyt ja tarpeet, jita varten tietjärjestelmiä tehdään sekä tässä tarvittavat tiedt. Varmistaakseen tteutettavien ratkaisujen kattavuuden ja tarkituksenmukaisuuden käytetty kknaisarkkitehtuurimenetelmä jäsentyy näkökulmiin ja käsitteellisiin tasihin (abstraktitasihin) seuraavasti: Näkökulmat: Timinta: liiketiminnan ja asiakkuuksien näkökulma Tiet: tieta, käsitteitä ja tietvarantja arviiva näkökulma Järjestelmä: järjestelmien näkökulma Teknlgia: tekniikan, laitteiden ja teknisten ratkaisujen sekä ylläpidn näkökulma Abstraktitast: Periaatteellinen tas MIKSI,

9 / 74 esim. millä periaatteilla, millä reunaehdilla Käsitteellinen tas MITÄ esim. mitä tieta taltiidaan, mitä tarkitusta varten, mitkä vat timinnan keskeiset käsitteet Lginen tas MITEN esim. tietvarantjen lginen jäsennys ja tietjen sijittuminen eri kknaisuuksiin Fyysinen tas MILLÄ esim. mihin fyysisiin tietkantihin eri lgiset tietvarannt sijitetaan, mitkä tteutetaan tiedstina tai dkumenttienhallintajärjestelmän avulla Tässä työssä n sveltaen hyödynnetty alla kuvattua petustimen Kartturikknaisarkkitehtuurimenetelmää: Periaatteellinen Tas MILLÄ EHDOILLA Arkkitehtuuriperiaatteet Sidsarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö) Rajaukset ja reunaehdt Tietturvatarpeet ja -periaatteet Tietarkkitehtuuri Timintaarkkitehtuuri Tietjärjestelmäarkkitehtuuri Teknlgiaarkkitehtuuri Käsitteellinen Tas - MITÄ Strategia Timinnan haasteet & tavitteet Palvelut Sidsryhmät, rlit Käsitteistö Tietjärjestelmäpalvelut Teknlgiakartta Lginen Tas - MITEN Prsessilista/kartta Tietmallit Lginen teknlgiapalvelujäsennys Käyttötapaukset Päätietvarannt Tietvirrat Järjestelmät-tietvarannt Prsessit-tiedt Järjestelmät-prsessit Integraatiperiaatteet Teknlgiakmpnentit Valvnta- ja hallintaarkkitehtuuri Tavitetilan lginen verkkrakenne Fyysinen Tas - MILLÄ Fyysiset tietvarannt Kdistt, sanastt Rajapinnat ja liittymät Teknlgialinjaukset Välinesalkku Verkkkaavi Palvelutast Khdearkkitehtuurissa n keskitytty erityisesti keltaisella kuvattuihin siin. Osassa kyseisiä khdearkkitehtuurin kuvauksia tukeudutaan vimakkaasti velvittavuushierarkiassa tämän khdearkkitehtuurin yläpulella levaan Oppijan verkkpalvelun viitearkkitehtuuriin.

10 / 74 2 Keskitetyt ppijan palvelut yleisesti Opetustimen kansallisten arkkitehtuurikuvausten velvittavuushierarkia n seuraava: Opetustimen viitearkkitehtuuri Opetustimen KA-hallintamalli Oppijan verkkpalveluiden viitearkkitehtuuri Tdennetun saamisen ja Hakeutujan palvelujen khdearkkitehtuuri Tdennetun saamisen ja Hakeutujan palveluiden khdearkkitehtuuri svitetaan hierarkiassa ylemmän tasn arkkitehtuurilinjauksiin. Opetustimen viitearkkitehtuurin yläpulella (ei kuvassa) vielä kk julkista hallinta kskeva arkkitehtuurilinjaukset. Nämä tetaan kuitenkin humin j petustimen viitearkkitehtuurissa. Keskitetyt ppijan palvelut n kuvattu saksi ppijan verkkpalveluarkkitehtuuria. Keskitetyt ppijan palvelut kuvaavat käyttäjille ja ylläpitäjille näkyvien verkkpalvelun lisäksi, millä periaatteilla verkkpalvelun taustalla levat järjestelmän ja ratkaisun sat tulee suunnitella. Oppijan verkkpalvelut pulestaan kuvaavat keskitettyjen verkkpalvelujen lisäksi myös kulutuksen järjestäjäkhtaisten verkkpalveluiden periaatteita. Mlemmat k. viitearkkitehtuurin näkökulmat vat kuitenkin khdealuekhtaisia tarkennuksia petustimen yleiseen viitearkkitehtuuriin ja niissä nudatetaan petustimen viitearkkitehtuurin periaatteita ja linjauksia. Keskitettyjen ppijan palveluiden lginen tietjärjestelmäpalveluiden ja päätietvarantjen lginen rakenne n seuraava: Keskitettyjen palvelujen viitearkkitehtuuri timii puitteina tarkempien khdealueiden khdearkkitehtuureilla.

11 / 74 Tdennetun saamisen rekisterissä ja Hakeutujan palveluissa hyödynnetään Keskitettyjen ppijan palveluarkkitehtuurissa kuvattuja käyttöliittymäkerrksen, asiintikerrksen ja palvelujen hjauskerrksen palvelurakenteita ja ratkaisumalleja sveltaen sellaisenaan. Tässä khdearkkitehtuurissa n keskitytty käyttötapauksiin sekä seuraavassa kuvassa ranssilla värillä krstettuihin tietjärjestelmäpalveluihin ja tietvarantihin sekä niissä käsiteltäviin tietihin: Asiakaspalvelu Käyttäjät Keskitetyt ppijan palvelut Julkisen hallinnn palvelut, Kulutuksen järjestäjän palvelut Käyttöliittymä Ylläpitäjän verkkpalvelu Prtaali Oppijan verkkpalvelu Prtaali Sumi.fi Prtaali Oppilaitksen verkkpalvelu Prtaali, ppimisympäristö tms. Asiinti Sähköisen asiinnin peruspalvelut Persnitavuus, ppijatili, ylläpitäjätili, kertakirjautuminen Asiintitili Palvelujen hjaus Palvelujen hjaus Palvelujen hjaus, säännöstö, prsessimttri Integraatiratkaisu VIA Integraatiratkaisu Ei kaikilla Palvelukerrs Tukipalvelut Opinthallintjärjestelmä Tietjärjestelmäpalvelut Tutkinttiedn hallinta Tarjnnan hallinta Hakeutumisen hallinta Valintjen hallinta Sähköinen asianhallinta Työelämäpalvelut Läsnälpalvelut Kdistjen hallinta Käyttöikeudet Raprtinti- ja tietpalvelut Opiskelun Vurvaikutuspalvelut Tiednluvutusvaltuudet Tekniset tukipalvelut Vetuma Kats Virtu Järjestelmän sisäinen timintalgiikka Rajapinta keskitettyihin palveluihin Tutkintrakenteen hallinta Suritukset Asiakaspalvelut Tietvarantkerrs Perustietvarannt Tietvarannt Kdistt Timijat TOR Haut ja valinnat XDW Dkumentit. Paikkatiet Kulutustiet Opintsuritukset Kulutustarjnta Opintikeudet Opiskelijatunnukset Valtuutukset Arkist Paikkatiet Sustumukset Tietpyynnöt Tekniset tietvar. VTJ Virtu Tutkinnt Opiskelijat Resurssit Kulutuksen suunnitelmat 2.1 Tdennetun saamisen rekisterin (TOR) yleiskuvaus Tdennetun saamisen rekisterin tarkituksena n tuda ns. luvanvaraiseen petukseen kuuluvat tutkinttiedt yhteen kansalliseen palveluun, jta kautta ne vat hallitusti kaikkien näitä tietja tarvitsevien tahjen käytettävissä kaikissa tutkinttieta hyödyntävissä prsesseissa lutettavasti, turvallisesti, yhdenmukaisesti ja ajantasaisesti. Tdennetun saamisen rekisteri mudstaa tutkinttiedn päätietvarannn, jka sisältää lutettavimman tiedn kunkin sumalaisen ppijan tutkinttiedista jatkssa.

12 / 74 Työnantajat Oppijat Kulutuksen järjestäjät Sidsryhmät Tutkinttietjen hyödyntäminen työnhaussa Tutkinttietjen hyödyntäminen, saamistiedn luminen Tutkinttietjen luminen, hallinta hyödyntäminen Tutkintraprtit, tutkinttiedt Tdennetun saamisen rekisteri Lppukäyttäjän verkkpalvelu Ylläpitäjän verkkpalvelu Prtaali Palvelukerrs Tutkinttiedn katselu ja hyödyntäminen Kmpetenssitiedn hallinta Tutkinttiedn hallinta Tiednluvutusvaltuuksien hallinta Tutkintrakenteiden hallinta Tutkinttiedn raprtinti- ja tilastpalvelut TOR tietvarannt TOR:in hyödyntäjiä vat: Kulutuksen järjestäjät Kulutuksen järjestäjät tuttavat tdennetun saamisen rekisterin tutkinttiedt ja käyttävät rekisterin tietja timinnassaan (esim. hakeutuminen). Oppija ja hänen hultajansa kun ppija n alaikäinen TOR tarjaa ppijalle sähköisen tallennuspaikan ns. tdistuksille. Oppija vi käyttää TORiin säilöttyjä tietjaan myös kulutukseen hakeutumisessa, kulutuksen tukipalveluprsesseissa (esim. pinttuki) ja työnhaussa tdistamaan saamistaan. Työnantajat Yksittäiset työnantajat vivat hyödyntää TORiin taltiitua rekrytintiprsessiin liittyvän työnhakijan sähköisesti taltiitua tutkinttieta missa valintaprsesseissaan. TOR vähentää tai pistaa tutkinttdistusten mnistamiseen ja lähettämiseen liittyviä manuaalisia tehtäviä ja parantaa tutkinttiedn kiistämättömyyttä ja lutettavuutta. Työmarkkinat Työmarkkinat saavat tieta kulutettavista ppijista, jtka vat

13 / 74 valmistumassa työmarkkinille. Raprtinnissa vidaan hyödyntää myös alueellista raprtintia kuvaamaan alueellisesti valmistuvien sijittumista. OKM ja OPH Edustavat petustimialan hjaavaa taha ja vivat kstaa rekisteristä raprtteja, jilla petustiminnan tulksellisuutta vidaan arviida. Muut sidsryhmät Kela, Tilastkeskus, Ver, TEM, työvimatimistt, Tilastkeskus, ammattiikeuksien myöntäjät (esim. Valvira) erilaisissa prsesseissa, jissa hyödynnetään tutkinttieta Tdennetun saamisen rekisteriin taltiidaan ensivaiheessa lähinnä uusien tutkintjen tutkinttiedt rakenteisessa ja sähköisessä mudssa, jssa ne vat justavasti hyödynnettävissä. Jatkssa tutkinttietja vidaan laajentaa myös muuhun saamis- ja kyvykkyystietn (ns. kmpetenssitiet), jllin TOR laajenee sähköiseksi CV:ksi, jta vidaan varsin laajasti hyödyntää kaikissa henkilön kmpetenssitieta hyödyntävissä prsesseissa aina työnhausta asiantuntijiden saamisen esittämiseen hankinnissa ja tarjuskilpailuissa. Keskitetty ratkaisu vähentää merkittävästi manuaalista ja sin epälutettavaa kmpetenssitiedn hallintaa ja hyödyntämistä hyvin mnissa kansallisissa ja sin myös kansainvälisissä saamisen hallinta- ja hyödyntämisprsesseissa. Kmpetenssitiedn rakennetta n kuvattu jäljempänä tarkemmin tietarkkitehtuurin ja käsitteiden yhteydessä, TORin hyödyntämistä n käsitelty TORin käyttötapauskuvauksissa ja TORin käyttöä sana ppijan palvelukknaisuuden yleisiä prsesseja n käsitelty jäljempänä lgisen arkkitehtuurin prsessikuvausten yhteydessä. 2.2 Hakeutujan palveluiden yleiskuvaus Hakeutujan palvelut kkavat hakeutumiseen liittyvät palvelut yhteen riippumatta hakeutumisen kulutusasteesta. Palvelun käyttäjällä n käytössään kaikki tarvittavat infrmaatipalvelut sekä hakemiseen liittyvät palvelut yhdessä paikassa. Ensisijaisina käyttäjinä vat kansalaiset, jtka etsivät tieta petuksesta ja kulutuksesta ja hakeutuvat erilaisiin kulutuksiin. Palvelut tutetaan pääsääntöisesti keskitetysti. Palvelut käsittävät sekä hakupalvelut että kulutustiet-, urasuunnittelu ja hjaus- ja neuvntapalvelut. Osa hakeutujan palveluista vi lla myös kulutuspalvelujen tuttajien ylläpitämiä. Kulutustiedn verkkpalvelukknaisuus sisältää sekä kulutus- että ammattitiedn, hjaus- ja neuvnta palvelun, luntevat siirtymät kulutusten täsmätiedsta kulutuksen hakujärjestelmiin. Yhdessä ppijan

14 / 74 palvelukknaisuuteen suunniteltujen HOPS- ja sähköinen cv / e-prtflin kanssa timii palvelu elinikäisen hjauksen strategian jalkauttamisen yhtenä välineenä. Kulutustiedn verkkpalvelu timii Oppijan verkkpalvelukknaisuuden palveluprtaalina, mudstaen palveluille yhteisen käyttöliittymäkerrksen, asiintipalvelun sekä yhteen kkavan kulutustiedtuspalvelun. Kulutustiedn verkkpalveluhanke lu kaikille Oppijan verkkpalvelukknaisuuden palveluille yhtenäisen visuaalisen ilmeen. Kansalaisille tutetaan kattavasti ammatinvalintaa, piskelua ja siihen hakeutumista ppimista ja urasuunnittelua tukevia, erilaisista tarpeista lähteviä palveluita elinikäisen ppimisen ja hjauksen periaatteella. Kansalainen pystyy mudstamaan selkeän kuvan siitä, mikä tah tarvittaessa pastaa ja hjaa lisätiedn lähteille ja mistä palveluja n saatavilla. Palveluprsessit vat saumattmia niin asiakkaan kuin palveluntuttajienkin näkökulmasta.

15 / 74 Hakeutujan palveluiden hyödyntäjiä vat: Kulutuksen järjestäjät Kulutuksen järjestäjille tarjtaan mahdllisuus tteuttaa haku- ja valintapalvelut kansallisesti keskitetyssä palvelussa. Myös hjauksen ja neuvnnan työvälineet, kulutustarjnnan hallintavälineet, seuranta- ja tietpalvelut sekä kdistt vat kulutuksen järjestäjien käytettävissä. Oppija ja hänen hultajansa kun ppija n alaikäinen Hakeutujan palvelut tarjavat ppijalle yhdenmukaisen tavan hakeutua kulutukseen ja petukseen yhdestä paikasta. Saman väylän kautta ppijalle tarjtaan kaikki hakeutumisen tukipalvelut sekä infrmaatipalvelut. OKM ja OPH Edustavat petustimialan hjaavaa taha ja vivat kstaa rekistereistä mm. tieta kulutustarpeen ennakintia sekä tilastintia varten. Muut sidsryhmät Kela, Tilastkeskus, TEM, työvimatimistt, Tilastkeskus, CIMO, sisäasiainministeriö, erilaisissa prsesseissa, jissa hyödynnetään hakuihin ja valintihin liittyvää tieta. 3 Periaatetasn arkkitehtuuri 3.1 Arkkitehtuuriperiaatteet Seuraavaan n kuvattu tämän khdearkkitehtuurin kehittämisen arkkitehtuuriperiaatteet. Khdealueen arkkitehtuuriperiaatteissa nudatetaan myös ylempien tasjen arkkitehtuurien arkkitehtuuriperiaatteita 3.1.1 Tdennetun saamisen rekisterin arkkitehtuuriperiaatteet Opetustimen viitearkkitehtuurissa ja Oppijan verkkpalvelujen viitearkkitehtuurissa kuvattujen arkkitehtuuriperiaatteiden lisäksi Tdennetun saamisen rekisterin kehittäminen perustuu seuraaviin arkkitehtuuriperiaatteisiin:

16 / 74 TORin arkkitehtuuriperiaatteiden seurauksena tutkinttiedn hallintaa keskitetään, jka vaikuttaa erityisesti kulutuksen järjestäjien pinthallinnn tietjärjestelmien rajapintihin mutta myös pinthallinnn prsesseihin, käsitteisiin ja tietrakenteisiin. Tutkinttietjen kkaminen keskitettyyn palveluun edellyttää esimerkiksi tutkinttiedn rakenteistamisen kehittämistä ja yhtenäistämistä. 3.1.2 Hakeutujan palveluiden arkkitehtuuriperiaatteet Opetustimen viitearkkitehtuurissa ja Oppijan verkkpalvelujen viitearkkitehtuurissa kuvattujen arkkitehtuuriperiaatteiden lisäksi Hakeutujan palveluiden kehittäminen perustuu seuraaviin arkkitehtuuriperiaatteisiin:

17 / 74 Hakeutujan palveluiden arkkitehtuuriperiaatteissa krstuu mahdllisimman pitkälle viety kattava hakuprsessi, jka n pitkälle autmatisitu ja jka kattaa kaikki ppijat ja kaikenlaiseen kulutukseen hakeutumisen. Oppijan ei tarvitse jatkssa tuntea kuin yksi kansallinen kanava, jsta kulutukseen hakeudutaan päätasllaan yhdenmukaisella prsessilla. 3.2 Sidsarkkitehtuurit ja hankkeet Khdealueen sidsarkkitehtuurit ja hankkeet vat vastaavat kuin ppijan verkkpalveluiden viitearkkitehtuurissa. Ratkaisussa tulee varautua hyödyntämään julkisen hallinnn arkkitehtuurissa tunnistettuja tukipalveluita. Käytännössä tämä tarkittaa sitä, että sumen kansalaisten ja rekisteröityjen rganisaatiiden perustiedt tulee synkrnida tai varmistaa kansallisten tietvarantpalvelujen mukaisiksi, mikäli tämä virallinen tiet n tarpeen.

18 / 74 Integraatit keskitetyistä palveluista muihin järjestelmiin ja tietvarantihin vidaan tteuttaa valtinhallinnn integraatipalvelun kautta, mikäli integraatit edellyttävät mnipulisia integraatipalveluja tai säännöstöjä. Kulutuksen järjestäjät hyödyntävät mia integraatiratkaisujaan. Tdennetun saamisen rekisterin tarkemmassa suunnittelussa tulee humiida ja hyödyntää alla levia petustimen keskeisiä sidshankkeita ja ratkaisuja. Erityisesti tulee varmistua eri kehittämishankkeiden ristiriidattmuudesta mutta myös parantaa suunnittelun laatua hyödyntämällä eri pulilla tehty kehittämistyö täysimääräisesti. Oppijan palvelukknaisuuteen liittyvät yhteiset tietjärjestelmäpalvelut OPH:n tietpalvelut OPH HAKA-tunnistamispalvelu CSC Kelan tietpalvelut Kela Vern tietpalvelut Verhallint Oppijan verkkpalvelun substanssiin liittyvät sidshankkeet Khti kumppanuutta -hanke Tampereen kaupunki Kulutustiedn verkkpalvelu KOTVE OPH Krkeakulujen sähköinen hakujärjestelmä (KSHJ) OKM/OPH NUOVE, hjaus ja neuvntapalvelut verkssa TEM Opetushallinnn tietvarast -hanke OKM, OPH RAKETTI OKM/CSC Opetussuunnitelmien ja tutkintjen perusteiden OPH rakenteistaminen Sähköinen ppimissuunnitelma ja sähköistäminen (SOPS) (OTUPERAS) Oulun kaupunki Kuntien petustimen arkkitehtuurisuunnittelu Pri, Tampere FUAS, pinthallintratkaisujen yhdistäminen HAMK, LAMK, Laurea Peppi Metrplia, TAMK Krkeakulujen KA-työ Mnia Työelämäyhteistyön arkkitehtuuri Sedu Opintjen elinkaarenhallinta-arkkitehtuuri Jyväskylän AMOP kulutuskunta-yhtymä OPH Kuntien tiethallintjhtaminen (TtIT) VM, kunnat Ammatillisen lisäkulutuksen ja työelämän kehittämis- ja TEM/OKM palvelutiminta- STe-tietjhtamishanke hanke STM KORSI -Krkeakulutettujen saaminen Keski-Sumen Jyväskylän hyväksi ammattikrkeakulu, Muut riippuvuudet n kuvattu Oppijan verkkpalvelun viitearkkitehtuuridkumentaatissa. Hakeutujan palveluissa krstuvat lunnllisesti hakeutumiseen ja kulutustiedn hallintaan liittyvät sidsprjektit ja palvelut. Tdennetun saamisen rekisterissä taas tutkinttietn ja tutkintrakenteisiin liittyvä kehittämistyö (esim. AMOP).

19 / 74 4 Käsitteellisen tasn arkkitehtuuri 4.1 Sidsryhmät Hakeutujan ja tdennetun saamisen rekisterin palveluiden sidsryhmät vat vastaavat kuin ppijan verkkpalveluarkkitehtuurissa kuvatut Oppijan verkkpalveluarkkitehtuurissakin. Seuraavaan n kttu keskeisimmät sidsryhmät: Kansalaiset Kulutukseen hakija Media Hultaja Oppija Kulutuksen järjestäjä Peruskulu Vapaan sivistystyön ppilaits Ammatillinen ppilaits Luki Ammattikrkeakulu Ylipist Krkeakulu Ammatillinen erikisppilaits Ammatillinen erityisppilaits Ammatillinen aikuiskulutuskeskus Pal-, pliisi- ja vartiintialjen ppilaits stilasalan ammatillinen ppilaits Stilaskrkeakulu

20 / 74 Esipetus Valtihallint Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansaneläkelaits Työ- ja elinkeinministeriö Tilastkeskus Ulkasianministeriö Pliisi Maahanmuuttvirast Rajavalvntavirast Ylippilastutkintlautakunta CIMO Aluehallintvirastt Elinkein- ja ympäristövirastt Ver Kuntasektri Kunta Kuntayhtymä Muut rganisaatit IT-timittaja Kulutukseen hakeutumisen hjaajat Kela Työnantajat Rekrytintiyritykset ARENE

21 / 74 UAF eage Keskitetty palvelukeskus Sidsryhmät n kuvattu tarkemmin KA-taulukissa. 4.2 Rlit Hakeutujan ja tdennetun saamisen rekisterin palveluiden timijat ja rlit vat vastaavat kuin ppijan verkkpalveluarkkitehtuurissa kuvatut keskitettyjen ppijan palveluiden timijat ja rlit. Oppija Hakija Hakeutuja Opiskelija Hultaja Opetustimen ammattihenkilö Op Tutkinnn tunnustaja Valintapääkäyttäjä Valintaperusteiden tallentaja Rekisterinpitäjä Tarjntapääkäyttäjä Organisaatikhtainen pääkäyttäjä Työ- ja elinkeinministeriön työvima ja kulutusneuvjat Tietpalvelun tuttaja

22 / 74 Asiakaspalvelun asiantuntija Tutkintrakenteen hallinnija Päätimittaja Kehittäjä Asiakaspalvelu Asiakaspalvelun asiantuntija Asiakaspalvelun esimies Rlit kuvattu tarkemmin KA-taulukissa. Hakeutujan palveluissa krstuu piskelijavalinnan rli, jten kulutuksen järjestäjään sijittuva piskelijavalinnan päätöksentekijän rli krstuu tässä khteessa. 4.3 Palvelut Tässä luvussa kuvataan tdennetun saamisen rekisterin varsinaiset substanssipalvelut, jita tuetaan tietjärjestelmäpalveluilla. Asiakaspalvelu, jka n kuvattu ppijan verkkpalvelun viitearkkitehtuuridkumentissa, n sekä tdennetun saamisen rekisterille että hakeutujan palveluille yhteinen substanssipalvelu. Seuraavaan n kttu khdealuekhtaiset substanssipalvelut. 4.3.1 Tdennetun saamisen hallinta- ja tietpalvelut Kska Tdennetun saamisen rekisteri sisältää kansallisen päätietvarannn ns. viralliselle tutkinttiedlle, tähän liittyvät substanssipalvelut kskevat myös tutkinttieta itsessään. Tdennetun saamisen rekisterin palvelut vidaan jakaa seuraaviin pääryhmiin: Tutkintrakenteiden hallinta ja suunnittelu Tutkintrakenteiden myöntäminen ja tunnustaminen Tutkinttiedn hyödyntäminen ja käsittely Tutkinttiedn tilast- ja tietpalvelut Opintjen läpiviennin hallintaa kskevat palvelut

23 / 74 Tdennetun saamisen rekisterin palvelut n kuvattu tarkemmin liitteenä levassa TORin KA-taulukissa. 4.3.2 Opintihin hakeutumista tukevat palvelut Kulutukseen hakeutumisen keskeiset lppuasiakkaille ja petustimen ammattilaisille ja sisällöntuttajille tarjttavat palvelut jaetaan seuraaviin pääryhmiin: Kulutus- ja petustarjnnan hallinta ja esittäminen Kulutukseen hakeminen ja sähköinen hakijapalvelu Kulutukseen valinta ja sijittelu Ohjaus ja neuvnta Seuranta ja tietpalvelut

24 / 74 Palvelut n kuvattu tarkemmin KA-taulukssa. 4.4 Pääkäsitteistö 4.4.1 Yhteiset käsitteet Khdealueella hyödynnetään Oppijan verkkpalveluarkkitehtuurin mukaisesti ensisijassa Opetustimen käsitteistöä ja sanasta, jsta vastaa petus- ja kulttuuriministeriön Kulutus- ja tiedepliittinen sast. Käsitteistötyössä hyödynnetään Sumen virtuaaliylipistn M-määrityksiä sekä sitä täydennetään ns. XDW-käsitteistöllä (erityisesti krkeakulujen kulutusjärjestelmän hallinnlliset tiedt) sekä khdealueille laadittavalla erityiskäsitteistöllä. Krkeakulusektrilla käsitteistötyö ja tietmallinnus n edennyt pisimmälle ja tämän tehdyn työn tulksia tulisi hyödyntää mahdllisimman laajasti käsitteistöä harmnisitaessa.

25 / 74 OID-kdistt Tiet-bjektien yksilöinnin haasteeseen n pureuduttu ns. ISO OID määrityksessä, jnka avulla kaikille tiet-bjekteille vidaan antaa yksiselitteinen ja ainutlaatuinen, uniikki tunniste. Keskeiset uudet keskitettyjen palvelujen kdistt ja kdistjärjestelmät määritetään OID-määritysten mukaisesti. Näitä vat esimerkiksi tutkinttiedn rakennetta kskevat kdistt. Hierarkkinen OID-kdistrakenne mahdllistaa kulutuksen järjestäjien tai esim. ylipistlaitksen mien tarkentavien kdistjen hallitun käytön keskitetyissä ppijan palveluissa. OID (Object identifier) n ISO/IEC -standardilla määritelty yksilöintijärjestelmä, jta käyttämällä paitsi rganisaatiille ja niiden työyksiköille, ja näihin liittyen esim. rakenteille, khteille ja asiakirjille vidaan antaa glbaalisti yksilölliset tunnisteet. ISO OID -yksilöintijärjestelmä rakentuu numersarjasta, jnka ylintä slmua hallinni ISO. Järjestelmässä ylemmän slmun mistaja antaa aina sitä alemman tasn slmunumert. Tätä yksinkertainen, hierarkkinen malli tarjaa vahvan bjektien rganisaatiiden, kdistjen, henkilöiden, asiakirjjen ym. palveluun liittyvän tiedn yksilöintimekanismin. Sumessa ISO OID:n käyttöä n hahmteltu JHS-susituksessa JHS-159 OID - yksilöintitunnuksen sveltaminen julkishallinnssa. Kyseinen susitus lu hyvän phjan ISO OID-yksilöintitunnuksen käytölle myös keskitetyissä ppijan palveluissa. JHS-159:ssä n ISO OID -svelluskhteet kuvattu seuraavasti: " ISO OID-yksilöintitunnuksen käyttö n perusteltua tapauksissa, jissa j lemassa leviin yksilöintikäytäntöihin tarvitaan nykyistä laajempi yksilöitävyys (esimerkiksi järjestelmän sisäinen yksilöintitunnus pitää saada yksikäsitteiseksi kansallisella tai kansainvälisellä taslla rganisaatirajat ylittävä tiednvaiht tai rganisaatin eri järjestelmien välinen tiednvaiht). Tähän kategriaan kuuluu myös käytössä levien yksilöintijärjestelmien tuminen OID-rakenteeseen (esim. Y-tunnus). Jillakin timialilla vi lla sitva päätös tietyn yksilöintijärjestelmän käyttämisestä. Esimerkiksi terveydenhullssa n kansallisesti svittu ISO OIDyksilöintijärjestelmän käytöstä mm. ptilasasiakirjjen yksilöintiin." Käytännössä ISO OID-yksilöintitunnus (bject identifier) tteutetaan vain yhteen bjektiin liitettävissä levana pistein ertettuna numerkdina, jka yksilöi kyseisen bjektin yksikäsitteisesti ISO:lle varatussa yksilöintijärjestelmässä (ISO/IEC 8824-1, 2002). Järjestelmä n hierarkkinen siten, että numersarjan ensimmäinen numer 1 tarkittaa ISO:a, tinen pisteellä ertettu numer 2 tarkittaa ISO- alarganisaatiita (ANSI) ja seuraava slmu n maaslmu. Esimerkiksi Sumen valtin ISO OID -yksilöintitunnus n 1.2.246 (= ns. Sumen juuri).

26 / 74 Yksilöintitunnusilta edellytettäviä vaatimuksia vat: Yksikäsitteisyys Yksilöintitunnuksen tulee varmasti lla valitussa nimiavaruudessa, laajimmillaan maailmanlaajuisesti, yksikäsitteinen, ts. kahdella eri khteella ei vi lla samaa yksilöintitunnuksen arva. Pysyvyys Khteelle annetun yksilöintitunnuksen tulee säilyä muuttumattmana khteen kk elinkaaren ajan, vaikka khteen muut minaisuustiedt muuttuisivatkin. Ainutkertaisuus Kerran annettua yksilöintitunnuksen arva ei anneta uudestaan tiselle khteelle sillä alunperin yksilöidyn khteen elinkaaren päättymisen jälkeenkään. Merkityksettömyys Nimiavaruuden tunnusgeneraattrin khteelle antamaan yksilöintitunnukseen ei liity mitään merkitystä, eikä annetusta yksilöintitunnuksesta pyritä päättelemään mitään merkitystä. Kaikki khteeseen liittyvät muut minaisuudet ilmaistaan muiden minaisuustietjen avulla. Riittävyys Valitun yksilöintitunnusten mudstamisjärjestelmän tulee tuttaa riittävä määrä yksikäsitteisiä tunnuksia. Yleensä tulisi varautua nimiavaruuteen, jka mahdllistaa yksilöintitunnusten kansallisen käytön. Yksikäsitteinen, halutun khteen yksilöivä ISO OID-yksilöintitunnus mudstuu puusta, jnka rakenne n seuraava: Yksilöintitunnuksen mudstava Puu = Juuri.Slmu.Slmu.,,,.Slmu.Lehti Juuri yksilöi puun alla levan nimiavaruuden. Glbaalisti yksikäsitteiset OIDyksilöintitunnukset lähtevät kansainvälisesti svitusta yhteisestä juuresta. Slmu yksilöi nimiavaruuden, jka sisältää siihen liittyvien khteiden yksilöintitunnukset. Lehti yksilöi nimiavaruuteen kuuluvan khteen. Khteita vivat lla: Pysyvät khteet, kuten henkilöt, yritykset tai yhteisöt, rganisaatit tai niiden sat, timipaikat, sasuritukset, tutteet, esineet jne. Tapahtumiin liittyvät tiedt, kuten tilaukset, timitukset, laskut, palvelutapahtumat, asiat, asiakirjat jne. Kdistt, jtka sisältävät lukituksia, sanastja jne.

27 / 74 Muut yksilöintiä tarvitsevat khteet. Lehden yksilöimä khde vi myös edustaa nimiavaruutta. Lehdestä vidaan mudstaa slmu lisäämällä sen perään piste, jnka jälkeen tulevat tässä uudessa nimiavaruudessa levat yksilöitävät khteet. Lähtökhtana n, että OID-tunnukset rekisteröidään OID-rekisteriin, jhn viedään myös OID-tunnuksiin liittyvät attribuutit. Timijatiedt: Sekä hakeutujan palveluissa että tdennetun saamisen rekisterissä käytetään samja timijaan liittyviä käsitteitä. Henkilötietjen päätietlähteenä käytetään VTJ:tä ja rganisaatitietjen päätietlähteenä YTJ:tä sillin kun tiedt vat sieltä saatavissa. Tietja päivitetään VTJ:stä ja YTJ:stä säännöllisin massasiirrin. Niissä tapauksissa kun tieta timijatieta käsittelevä palvelu tarvitsee ehdttman ajantasaista tieta, vidaan tiet hakea kertahakuna kansallisista perustietvarannista. Jkaiseen tietjen palvelukutsuun määritellään vaade tietjen ajantasaisuudesta. Timijatiedn hierarkia: Timija (esim. tutkinnn myöntäjä, ppija) Henkilö henkilön perustiedt Organisaati Kulinpesä Kielisyys rli rganisaatin perustiedt rganisaatisuhde perillinen henkilö perillinen rganisaati kulinpesäsuhde ryhmä Yhteystiedt(yhteinen malli sekä henkilölle että rganisaatille) puhelinnumer

28 / 74 sähköinen yhteystiet site Timija-tietvarantn tarvitaan tietrakenne myös kulinpesälle. Tdennetun saamisen rekisteriin n tarkitus keskittää kansalaisten kaikki tutkinnt ja pintsuritukset sekä pidemmällä tähtäimellä myös sähköisen CV:n myötä eitdennettu saaminen. Perillisten ikeus kulleen henkilön tietn n pystyttävä määrittämään. Timijihin liittyviä käsitteitä ja niiden välisiä suhteita vidaan mallintaa seuraavasti: KUOLINPESÄN PERUSTIEDOT PERILLINEN HENKILÖ HENKILÖN PERUSTIEDOT KUOLINPESÄ_ID NIMI HETU Y-TUNNUS KUOLINPESÄN_TILA KUOLINPESÄN_TILA_PVM KUOLINPESÄ_ID OID_HLÖ HENKILÖN ROOLI OID_HLÖ HETU ETUNIMET SUKUNIMI KUTSUMANIMI KOTIKUNTA TURVAKIELTO HENKILÖN_TILA HENKILÖN_TILA_PVM SUKUPUOLI KANSALAISUUS OID_HLÖ MAA_ID MAA MAA_ID KUULUU OSOITE KUOLINPESÄSUHDE KUOLINPESÄ_1 KUOLINPESÄ_2 SUHDEKUVAUS PERILLINEN ORGANISAATIO OID_ORGANISAATIO KUOLINPESÄ_ID ORGANISAATION ROOLI OLLA ROOLI OID_HLÖ ROOLI_ID YHTEYSTIETO YHTEYSTIETO_ID YHTEYSTIETO_ID OSOITE_ID OSOITE YHTEYSTIETO_KUVAUS OID_HLÖ OID_ORGANISAATIO OSOITE_ID OSOITE (ks. VTJ) OSOITETYYPPI KUULUU PUHELINNRO ROOLI ROOLI_ID YHTEYSTIETO_ID PUHELIN_ID ROOLIN_TYYPPI MÄÄRITTÄÄ ROOLIN OID_ORGANISAATIO ROOLI_ID KIELI KIELI_ID KIELISYYS KIELI_ID OID_ORGANISAATIO OID_HLÖ KIELITYYPPI KUULUU SYHTEYSTIETO YHTEYSTIETO_ID SÄHKÖINEN YHTEYSTIETO_ID PUHELINNUMERO KUULUA RYHMÄÄN ROOLI_ID RYHMÄ_ID ORGANISAATION PERUSTIEDOT OID_ORGANISAATIO PUHELIN_ID PUHELINNUMERO PUHELINNUMEROTYYPPI PUHELINNUMEROLAJI RYHMÄ RYHMÄ_ID RYHMÄN_TYYPPI Y_TUNNUS NIMI ORGANISAATIOMUOTO MAA_ID SÄHKÖINEN YHTEYSTIETO SÄHKÖINEN YHTEYSTIETO_ID SÄHKÖINEN_YHTEYSTIETO SÄHKÖINEN_YHTEYSTIETOTYYPPI ORGANISAATIOSUHDE YLA_OID_ORGANISAATIO ALA_OID_ORGANISAATIO SUHDEMUOTO Henkilön perustiedt n henkilötietjen päälukka. Henkilöllä vi lla useita kieliä. Henkilöllä vi lla yksi tai useampia kansalaisuuksia. Henkilön perustietihin vi liittyä useita yhteystietja ja niistä kuhunkin useita sitteita, puhelinnumerita sekä sähköisiä yhteystietja. Organisaatin perustiedt n rganisaatitiedn päälukka. Organisaatisuhde n välitietrakenne, jlla kuvataan rganisaatiiden hierarkiaa. Kullakin rganisaatilla vi lla ei yhtään, yksi tai useampi alirganisaati(esim. ppilaits) ja ei yhtään tai yksi em-rganisaati (Esim. kulutuksen järjestäjä). Organisaatilla vi lla useita avainhenkilöitä. Organisaatin perustietihin vi liittyä useita yhteystietja ja niistä kuhunkin useita sitteita, puhelinnumerita sekä sähköisiä yhteystietja.

29 / 74 Kulinpesän perustiedt n kulinpesätiedn päälukka. Kulinpesään vi kuulua useita perillisiä rganisaatiita ja useita perillisiä henkilöitä. Kulinpesään vi kuulua myös tisia kulinpesiä. Tätä kulinpesien hierarkiaa kuvaa välitietrakenne kulinpesäsuhde. Kullakin henkilöllä vi lla useita rleja. Rli vi liittyä yhteen tai useampaan rganisaatin. Rli vi liittyä useaan ryhmään. Tiednluvutusvaltuudet Sekä Tdennetun saamisen rekisterissä että hakeutujan palveluissa tarvitaan tiednluvutusten hallintapalvelua. Tiednluvutusvaltuuksien hallinnalla hallitaan tietjen välittämistä ja luvuttamista timijalta tiselle mutta myös erityisesti valtuutusten avulla varmistetaan, että kyseisellä timijalla n ikeus timia edustamansa yhteisön tai khteen edustajana. 1 Tiednluvutusvaltuus Valtuutus Sustumus Tietpyyntö Alueet Alueella tarkitetaan tässä yhteydessä jk maantieteellistä tai hallinnllista aluetta. Alue maa Aluevirast Ely-keskus Kunta Maakunta 1 Kats Oppijan verkkpalveluiden viitearkkitehtuuri s. 70-71.

30 / 74 Metatiedt: Attribuuttitiedn lisäksi kullekin lukalle tulee määrittää metatiedt. Metatiedilla vidaan esimerkiksi varmistaa, että tiedn versiinti ja muutkset vidaan jäljittää selkeästi ja yksiselitteisesti. Metatiedt kuvaavat tiedn käsittelyhistriaa ja versita. Tteutustavasta riippuen tämä tulee määrittää jk kknaan tai sittain malla tietrakenteella tai tämä vidaan tteuttaa autmaattisesti tietvarannn teknisen tteutuksen (tietkannan) milla sisäisillä välineillä. Metatiedt Asiakas_meta_ID Muutksen_aikaleima Muutksen_vimaantul Muutksen_tekija Muutettu_arv_vanha Muutettu_arv_uusi Versi Versi_ID Versi Versin_vimaantul Versin_viimeinen_vimas salpaiva Muutettavuus Muutettavuus_ID Muutettavuus_arv Tarkistusaika tarkistus_id Tarkistettu_aikaleima Ydintiet tulee versiida. Kaikista muutksista tulee tallentaa vähintään: Muutksen tekemisen aikaleima Muutksen vimaantuln aikaleima Muutksen tekijä: merkkijn Muutettu arv uusi Muutettu arv vanha Muutslkin lisäksi palveluun tulee liittää käsittelylki (ks. jäljempänä), jhn taltiidaan vastaavalla tavalla tiet tutkinttiedn muusta käsittelystä: lutu, katsttu, pistettu. Esimerkiksi TORin tietn, valintatietihin, tutkintrakenteisiin ja timijatietn vidaan tallentaa myös versitiet, tämä tarkennetaan suunnitteluvaiheessa. Keskeistä versitieta n: Versi: numer Versin vimaantulpäivä: pvm Versin viimeinen vimassalpäivä: pvm

31 / 74 Versitieta tai muutksen vimaantula vidaan hyödyntää muutksissa, jtka tulevat vimaan ennalta tunnettuina ajanhetkinä (esim. ppilaitsten yhdistäminen, tutkintrakenteen muuts tms.) Tarkistettu_aikaleima tiet kert, millin kyseinen tietelementti n tarkistettu. Tätä vidaan hyödyntää tiednhallinnassa. Esimerkiksi, js jku sa tutkinttiedsta timitetaan tai haetaan ajastettuna eräajna kulutuksen järjestäjän järjestelmistä tai henkilön perustiedt haetaan VTJ:stä, eivätkä ne le edellisen muutskerran jälkeen muuttuneet, näitä muuttumattmia tietja ei tallenneta TORissa lemassa levan tiedn päälle vaan tieta kskeva tarkistettu_aikaleima tiet päivitetään tarkistushetkeen. Kaikissa muutksissa päivitetään myös tarkistettu_aikaleima muutksen aikaleimaa vastaavaksi. Tätä aikaleimaa vidaan hyödyntää sellaisenaan varmistamaan tiedn ajantasaisuus. Metatietihin vidaan liittää lisäksi tiet eri tietelementtien muutettavuudesta. Osa tiedista n ns. virallisia eivätkä käsittelijät vi niitä muuttaa. Kuitenkin esim. TORpalvelun ylläpitäjällä vi lla rajitettu ikeus tehdä jitakin muutksia tai ppijalla itsellään n ikeus muuttaa tiettyjä itseään kskevia tieta mutta ei kaikkia. Muutettavuus-tiet vi TOR:in tapauksessa saada ainakin arvt: Asiakkaan ja palveluntuttajan vapaasti muutettavissa Asiakkaan ja palveluntuttajan muutettavissa, tutkinnn tunnustajan tiet n ensisijainen Palveluntuttajan muutettavissa, tutkinnn tunnustajan tiet n ensisijainen Vain kulutuksen järjestäjän / tutkinnn tunnustajan muutettavissa Ei muutettavissa Laajempi mukattavuudenhallinta edellyttää kattavampaa rliphjaista käyttövaltuushallintaa. Yllä mainittujen versiintiin ja muutksiin sekä Oppijan verkkpalveluiden viitearkkitehtuurissa mainittujen asiakirjan hallintaan liittyvien metatietjen lisäksi tarvitaan erityisesti Kulutustiedn verkkpalvelua varten ma metatietmalli. Kulutustiedn verkkpalvelussa käytetään tervesumi.fi- ja yrityssumi.fi prtaaleissa käytössä levaa metatietmallia 2, jka perustuu kansainväliseen Dublin Cre standardiin, JHS 143:een ja täyttää myös SÄHKE2 nrmin. 4.4.2 Tdennetun saamisen rekisterin erityiskäsitteistö ja tietmallin perusteet Tdennetun saamisen rekisterin keskeisiä pääkäsitteitä vat: 2 Tervesumi.fi metatietmalli: http://www.sec.tkk.fi/publicatins/2009/tervesumimetatiet-ver2.0.pdf

32 / 74 Kmpetenssi, kyvykkyys Sisältää esim. tiedn kulutuksesta, saamisesta ja kkemuksesta Tiet ppijan kulutuksesta Tutkint Tdennettu tutkint Tdentamatn tutkint Opint-ikeus Suritus (sasuritus) Vi lla sa tutkinta tai ei tutkintn liittyvä Metatiedt Nämä käsitteet jäsentyvät ppijan kyvykkyystiedksi (kmpetenssiksi) seuraavasti: Kmpetenssi - CV Henkilön perustiedt Osaaminen Ammattiikeudet Nimike & titteli Työkkemus Työhistria Tehtävät / prjektit Kulutus Tdennettu saaminen Osasuritukset Muu kulutus Intressit ja tavitteet Muu saaminen Näytteet, julkaisut Metatiedt Tdennetun saamisen rekisterin ensimmäisessä vaiheessa tteutetaan yllä levasta kuvasta pääasiassa ruskealla phjalla kuvatut suudet. J nämä edellyttävät yhdenmukaista tutkintrakenteen tietmäärittelyä. Kmpetenssi-tietrakenteeseen kytkeytyy erillisenä kknaisuutena tiet ammattiikeuksista. Kska tästä ammattiikeustiedsta vastaa usein eri tah, kun TORista itsestään tämä tiet liitetään erillisenä palveluna kmpetenssi- ja erityisesti tdennetun saamisen tutkinttietn. Esimerkiksi Valvira pitää yllä

Yritys A Fyysikk Fysikaalinen mallinnus Filsfian maisteri Ylipist X 33 / 74 ajantasaista rekisteriä terveydenhulln ammattilaisten ammattiikeuksista. Ammattiikeudet vat dynaamisia ja ne vidaan tietyissä tilanteissa esimerkiksi jk kknaan tai rajitetusti tietyltä henkilöltä ttaa pis, mutta varsinainen tutkint kyseisellä henkilöllä tällöinkin säilyy. Kmpetenssitiedn jäsennyksessä hyödynnetään yllä levan mallin mukaisesti sveltaen ns. ESCO-Eurpean Skills/Cmpetences, qualificatins and Occupatins määrittelyjä. Ammatti Tait, kyky Tutkint On tarve Tuntee ja n pätevä tekemään Vi saavuttaa seuraavalla Vi tulla surittamalla tutkinnn Vi työskennellä Tulee lla Mahdllistaa saamisen Järjestää petuksen jlla saavutetaan Tällä jäsennyksellä varaudutaan laajentamaan TORin käyttöä jatkssa sähköiseksi CV:ksi, jta vidaan laajemmin hyödyntää ppimisen suunnittelun ja työelämäyhteistyön palveluissa ja prsesseissa. Kmpetenssitiedn keskeisimmät päärakenteet vat: Osaamistiet Osaamistiet kuvaa ppijan saamista. Osaaminen vi lla jk kulutustieta tai muuta saamista. Kulutustiet kuvaa sitä ppijan erilaisissa järjestetyissä kulutuksissa. Kulutuksen järjestäjä vi lla ns. luvanvarainen tai esim. yksityisen sektrin kulutus- tai valmennusyritys tai työnantaja. Tämän lisäksi vidaan tallentaa jatkssa muuta saamista, jnka ppija n saavuttanut muutin kuin järjestetyissä kulutuksissa (esim. kielitait tai kyky sita perhja muun harrastuneisuuden phjalta). Muu saaminen -tieta vidaan käyttää esim. sähköisessä CV:ssä k. työnhakijan erityissaamisen kuvaamiseen. Kulutustiet jakautuu Tdennettuun saamiseen ja muuhun kulutukseen. Tdennettu saaminen sisältää luvanvaraisen ja viranmaisen tunnustaman tutkint- ja suritustiedn. Muu kulutus pulestaan sisältää muiden kulutuksen järjestäjien järjestämiä tutkintja, jiden tunnustamista ei vida lutettavasti tdentaa. TORissa tteutetaan ensivaiheessa vain Tdennetun saamisen suus, mutta tietmallissa tulee varautua sen laajentamiseen tähän laajempaan rakenteeseen. Henkilön perustiedt kuvaavat ppijan perustietja. Oppijan perustietjen päälähteenä n pääsääntöisesti VTJ. Oppijan tiettyjä yhteystietja ppija vi hallita myös itse. Henkilön perustietjen jäsennykseen susitellaan käytettävän KuntaIT:n Asiakastiedn pääjäsennys kuvauksessa määritettyä jäsennystä ja rakennetta.

34 / 74 Nimike & titteli: kuvaa sitä ammatti- tai tutkintnimikettä tai arvnimeä, jta henkilö n ikeutettu käyttämään, esim. filsfian thtri, prfessri. Tätä tietrakennetta tarkennetaan jatksuunnittelussa. Työkkemusta tarvitaan erityisesti sähköisessä CV:ssä työnhaussa tai esimerkiksi tarjuskilpailuissa sittamaan k. henkilön kkemusta kyseisestä arviitavasta khteesta. Työkkemus sisältää työhistriatieta, jka kuvaa nykyistä ja aikaisempia työnantajia, keskeisiä työtehtäviä k. työnantajilla sekä aikaväliä, jnka aikana henkilö työskenteli k. työnantajalla. Työhistriaan vi liittyä myös tehtäviä ja prjekteja. Prjekteissa tulee vida kuvata k. prjektin asiakas, prjektin aihe, prjektin kuvaus, prjektin tteutusaikaväli, prjektissa käytetyt menetelmät, henkilön rli k. prjektissa sekä prjektin asiakkaan yhteyshenkilön tiedt. Prjektiin n susiteltavaa pystyä liittämään myös vapaata lukittelutieta (hakukhteita) ja esim. vapaakenttiä (esim. prjektissa hyödynnetyt menetelmät). Sähköiseen CV:hen n hyvä vida liittää myös henkilön intressi- ja tavitetieta. Näitä hyödynnetään melk usein työnhaussa. Tulevaisuudessa CV-tietn tulee pystyä liittämään rajatusti myös tieta k. henkilön työnäytteistä lista ja digitaalinen aineist(esim. digikuvat, esitteet, hjelmistt, dkumentit) sekä tieta henkilön julkaisuista. Julkaisuissa susitellaan hyödynnettävän muita kansallisia julkaisurekistereitä (kuuluu lähinnä OKM:n hallinnimaan tieteen viitearkkitehtuuriin). Opetustimen sanastn mukaisesti tutkint-käsite vidaan jäsentää seuraavasti:

35 / 74 : Tutkinttiedn jäsennykselle ei le lemassa kansallisesti yhdenmukaista hierarkiaa. Yleisesti ttaen vidaan sana, että tutkint kstuu pienemmistä kknaisuuksista ja niiden surituksista: Tutkint

36 / 74 Osatutkint Osasuritus (määritetty tutkintrakenteeseen) Opintsuritus (saadaan surittamalla hyväksytysti pintjakstteutus ( kurssi )) Tai krkeakulujen M-määrityksiä 3 mukaillen: Tutkint Opintkknaisuus Opintkknaisuuden suritus (kstuu n. määrästä pintjaksn tteutuksen surituksia) Opintjaks Opintsuritus (saadaan surittamalla hyväksytysti pintjakstteutus ( kurssi )) Tutkinttiedlle tulisi määritellä kulutusasteesta riippumatn tutkintrakenteen perustasn jäsennys. Tällainen n mahdllista tehdä, mutta se edellyttää käsitteistön harmnisintia. TORissa käsiteltäviä tutkinttiedn tietelementtejä vat mm.: Tutkinnn surituksen perustiedt Tutkintkdi sisältää tiedn myös kulutusasteesta Kulutuslukitukset (vrt. tilastkeskus) Tutkinnn sisältö Tutkinnn kuvaus Tutkinnn laajuus Tutkintn liittyvät tutkintnimikkeet Tutkinnn tyyppi (alempi/ylempi kk-tutkint, y-tutkint..) 3 Krkeakulujen pinthallinnn M-määritykset https://rakettiwiki.csc.fi/wiki/xdw/mmaaritykset

37 / 74 Kulutushjelma / suuntautumisvaihteht Pääaine / sivuaine / paintus Tutkinnn laajuus Opintpiste (pintpistemäärä) muunt viikkihin sun muihin Tutkinnn myöntäminen Tutkinnn myöntäjä rganisaati Tutkinnn myöntäjä henkilö (ei pakllinen, varaudutaan tulevaan) Tutkinnn myöntämispäivä Lisätiedt Opintjen alkamispäivä ja päättymispäivä Surituskieli tteutustapa Yksilöllistetty Kuvaus miten n yksilöllistetty Tunnustaminen ja rinnastaminen Tunnustaminen Tunnustaja (rg), Tunnustaja (henkilö), Tunnustamispäivä Tutkintjen liittäminen tisiinsa (ktimainenulkmainen) Tutkinnn arviinti Arvsana käytetty arvsana-asteikk, arvsanaasteikktyyppi (välimatka, järjestys) Kun TORia laajennetaan khti sähköistä CV:tä, seuraavat käsitteet laajentavat vielä edellisiä käsitteitä

38 / 74 Ei-tdennettu saaminen ks. tutkinnn yleiset tiedt esim. työnantajan antama kulutus, kielitait jne. Opinnäytetyö Julkaisut Intressit Työkkemus Lisäksi tutkinttiedsta tulee pystyä ylläpitämään useita kieliversiita. Teknisesti varaudutaan määrittelemättömään määrään (esim. 256) kieliä, mutta ensivaiheessa tteutetaan vain sumen, rutsin ja englanninkieliset kieliversit. Yllä mainittuja tutkinnn suritukseen liittyviä tietelementtejä ja niiden välisiä suhteita vidaan mallintaa seuraavasti: SUORITUS_ID TUTKINNON SISÄLTÖ KUVAUS SUORITUS_ID KUVAUS Kulutuslukitus LUOKKA_ID PÄÄAINE/SIVUAINE/PAINOTUS KOULUTUSOHJELMA/SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO TUTKINTO TUTKINTOKOODI LAAJUUS SUORITUS_ID OPINTOPISTEET KUULUU NIMIKE NIMIKE SUORITUS_ID YKSILÖLLISTETTY SUORITUS_ID ARVIOINTI SUORITUS_ID ARVOSANA ASTEIKKO LUOKKA_ID MITEN TUTKINTONIMIKE NIMIKE TUTKINNON SUORITUKSEN PERUSTIEDOT HENKILÖN PERUSTIEDOT OID_HLÖ TUNNUSTAMINEN JA RINNASTAMINEN TUNNUSTAJAORGANISAATIO SUORITUS_ID TUNNUSTAMISPÄIVÄ TUNNUSTAJA_OID_HLÖ TUTKINTOJEN LIITTÄMINEN ULKOMAINEN TUTKINTO SUORITUS_ID SUORITUS_ID TUTKINTOKOODI OPINTOJEN ALKAMISPÄIVÄ OPINTOJEN PÄÄTTYMISPÄIVÄ SUORITUSKIELI MYÖNTÄMINEN SUORITUS_ID MYÖNTÄJÄ MYÖNTÄMISPÄIVÄ

39 / 74 4.4.3 Hakeutujan palveluiden pääkäsitteistö Kulutukseen hakeutumisen käsitteet jaetaan seuraaviin pääryhmiin: Kulutustarjnta tutkint tutkintnimike kulutus kulutusjukk ppiaine kuvaus hakukhde kulutuslukitus kulutusaste kulutusala pintala Kulutukseen haku hakutive hakemus kelpisuus hakukelpisuus krkeakulukelpisuus phjakulutus täydentävät tiedt arviinti Kulutukseen valinta valintake valintaketuls piskelupaikan vastaantt

40 / 74 valintaerä piskelijaksi ilmittautuminen valinnan tuls sijittelun tuls Valintaperuste Valintakiintiö Valintakeryhmä alituspaikka Valintaperustekriteeri Laskentaperuste Kulutuslupa laskentakaava Kulutuksen järjestämislupa Timilupa Järjestämisspimus Opetuksen järjestämislupa Kulutusvastuu Ylläpitämislupa Opetustarjnta Opintjaks laajuus suritustapa Ammatti Ammattinimike Maksu Hinta Hinnast

41 / 74 Ryhmiin kuuluvia käsitteitä n kuvattu tarkemmin liitteessä 2, Hakeutujan palvelut, KA-taulukt. Kulutustarjnnan ja valintaperusteiden käsitteitä ja niiden välisiä suhteita vidaan mallintaa seuraavasti: HAKUTOIVE VALINTAERÄ VALINTAERA_ID HAKUTOIVE_ID HAKUKOHDE_ID HAKUKOHDE HAKUKOHDE_ID VALINTAKOERYHMÄ VALINTAKOERYHMÄ_ID VALINTAERA_ID VALINTAKOERYHMÄ_ID LASKENTAPERUSTE LASKENTAPERUSTE_ID VALINTAKIINTIÖ LASKENTATAPA SELITE VALINTAKIINTIÖ_ID HAKUKOHDE_ID LASKENTAPERUSTE_ID VALINTAPERUSTETKRITEERI_ID VALINTAPERUSTETKRITEERI VALINTAPERUSTETKRITEERI_ID HYLKYRAJA ARVOSANA YLÄRAJA ALARAJA PISTEET ORGANISAATION PERUSTIEDOT OID_ORGANISAATIO KOULUTUS KOULUTUS_ID KUVAUS_ID KOULUTUSJOUKKO_ID HAKUKOHDE_ID JÄRJESTÄJÄ_OID KUVAUS KUVAUS_ID KOULUTUSJOUKKO KOULUTUSJOUKKO_ID HAKUKOHDE_ID KUVAUS KUVAUSTYYPPI LASKENTAKAAVA VALINTAPERUSTETKRITEERI_ID OPPIAINE TUTKINTO KOULUTUSOHJELMA KAAVA ALOITUSPAIKKA VALINTAKIINTIÖ_ID LUOKKA MÄÄRÄ SISÄLTÄÄ OPPIAINEEN TUTKINTOKOODI OPPIAINE_ID OPPIAINE_ID KOULUTUS_ID KUVAUS_ID TUTKINTOKOODI KOULUTUS_ID TUTNIMI KUVAUS_ID TUTKINTOKOODI KOULUTUSOHJELMA_ID KOULUTUS_ID KUVAUS_ID TUTKINNON SUORITUKSEN PERUSTIEDOT SUORITUS_ID KOULUTUSLUOKITUS LUOKKA_ID KOULUTUSALA_ID TUTKINTOKOODI KOULUTUSASTE KOULUTUSASTE_ID LUOKKA_ID KOULUTUSASTELUOKKA TUTKINTOKOODI KOULUTUSALA KOULUTUSALA_ID KOULUTUSALA OPINTOALA OPINTOALA_ID OPINTOALA KOULUTUSALA_ID Kulutustarjntaan talletettu kulutus tai kulutusten jukk vi mudstaa hakukhteen. Kulutusjukk mudstuu useasta kulutustarjnnan kulutuksesta. Kulutus vi lla tutkint, kulutushjelma tai ppiaine. Yhdellä rganisaatilla vi lla useita kulutuksia. Kulutuksella, ppiaineella, kulutushjelmalla ja tutkinnlla n kuvaus. Kullakin tutkinnlla n tutkinnn perustiedt, jtka kytkeytyvät pintalaa, kulutusalaa ja kulutusastetta kuvaavaan kulutuslukitukseen. Hakukhde vi kiinnittyä valintakeryhmään. Hakukhteella vi lla yksi tai useampia valintakiintiöitä. Valintakiintiöllä vi lla n. määrä alituspaikkja. Kuhunkin valintakiintiöön liittyy laskentaperuste, jka yhdessä valintakriteeristön kanssa määrittää valintatavan. Kuhunkin laskentaperusteeseen liittyy laskentakaava.

42 / 74 Haun ja valinnan käsitteistöä vidaan mallintaa seuraavasti: HENKILÖN PERUSTIEDOT VALINTAERÄ VALINTAERA_ID OID_HLÖ VALINNAN TULOS HAKEMUSNRO HAKUKOHDE_ID SIJOITTELUN TULOS HAKUKOHDE_ID HAKEMUSNRO HAKUVUOSI KOULUTUKSEN ALKAMISKAUSI HAKUTYYPPI KOULUTUSLAJI HAKUTAPA VALINTATAPA POHJAKOULUTUS POHJAKOULUTUS_ID HAKEMUSNRO HAKUKOHDE_ID POHJAKOULUTUSTYYPPI HAKEMUS HAKEMUSNRO OID_HLÖ VALINTAERA_ID JULKAISULUPA HAKEMUKSEN_TILA... HAKUTOIVE HAKUKOHDE_ID HAKEMUSNRO VALINNAN_TILA VALINNAN_SIJA PISTEET SIJOITTELUN_TILA VERSIO TÄYDENTÄVÄT TIEDOT HAKUKOHDE_ID VALINTAKOETULOS HAKUKOHDE_ID HAKEMUSNRO VALINTAKOE_ID PISTEMAARA OPISKELUPAIKAN VASTAANOTTO HAKUKOHDE_ID HAKEMUSNRO VASTAANOTTO VASTAANOTON_TILA ARVIOINTI POHJAKOULUTUS_ID HAKEMUSNRO HAKUKOHDE_ID KELPOISUUS HAKUKOHDE_ID HAKEMUSNRO OPISKELIJAKSI ILMOITTAUTUMINEN LASNAOLO_ID HAKEMUSNRO HAKUKOHDE_ID LASNAOLO OPPIAINE_ID HAKUKELPOISUUS VALINTAKOE OPPIAINE OPPIAINE_ID HAKUKOHDE HAKUKOHDE_ID VALINTAERA_ID HAKUKOHDE_ID VALINTAKOE_ID HYV_ALIN_PISTEMÄÄRÄ VALINTAKOETYYPPI KUTSUTTUJEN_LKM Henkilöllä(hakijalla) vi lla yksi tai useampia hakemuksia. Hakemus ja hakukhde liittyvät tiettyyn valintaerään. Yhteen hakemukseen vi liittyä useita hakutiveita. Hakutive liittyy tiettyyn kulutustarjnnan hakukhteeseen. Hakutiveeseen vi liittyä useita ketulksia (esim. kielike, valintake). Hakutiveeseen vi liittyä n. määrä täydentäviä tietja. Hakutiveeseen liittyy yksi valinnan tuls ja yksi tai ei yhtään sijittelun tulsta. Ketuls liittyy tiettyyn valintakkeeseen. Hakukhteeseen vi liittyä useita valintakkeita. Hakutiveeseen pitää liittää tiet henkilön(valinta)kelpisuudesta. Kelpisuus vi määrittyä jk käytetyn

43 / 74 phjakulutuksen perusteella(esim. yleinen krkeakulukelpisuus) tai erikseen määritettynä. Phjakulutukseen liittyy tiet arviinnista. Julkisen hallinnn susitus 175 4 mukaisesti tehty OKM:n sanastlunns kuvaa kulutukseen haun käsitejärjestelmää seuraavasti: 4 http://tba2007.netum.fi/web/guest/jhs/recmmendatins/175

44 / 74 Hakuun liittyvän valinnan käsitejärjestelmää kuvataan OKM:n sanastlunnksessa seuraavasti: Yllä kuvatut sanastlunnkseen perustuvat käsitejärjestelmäkuvaukset vat vielä alustavia ja keskitetyissä Hakeutujan palveluissa tarvitaan sin laajempaa ja tarkempaa käsitemallia.

45 / 74 4.5 Tietjärjestelmäpalvelut Suuri sa TORin ja hakeutujan palveluiden lgisista tietjärjestelmäpalveluista n yhteisiä. Käsitteellisen tasn tietjärjestelmäpalvelut n listattu ppijan verkkpalveluissa. Näistä erityisesti tdennetun saamisen rekisteriä ja hakeutujan palveluita kskevat ylimmän tasn tietjärjestelmät n krstettu ranssilla värillä alla: Palvelukerrs Sähköinen asianhallinta Tutkinttiedn hallinta Tarjnnan hallinta Hakeutumisen hallinta Valintjen hallinta Tutkintrakenteen hallinta Työelämäpalvelut Läsnälpalvelut Kdistjen hallinta Käyttövaltuudet Suritukset Raprtinti- ja tietpalvelut Opiskelun Vurvaikutuspalvelut Tiednluvutusvaltuudet Tekniset tukipalvelut Asiakaspalvelut Vihreällä merkityt tietjärjestelmäpalvellut vat välttämättömiä sekä tdennetun saamisen rekisterille että hakeutujan palveluille, mutta ne tulee tteuttaa ppijan verkkpalveluihin jka tapauksessa TORista ja hakeutujan palveluista riippumatta Tietjärjestelmäpalveluiden tarkempi tas ja lginen ryhmittely n kuvattu laajemmin jäljempänä lgisen arkkitehtuurin kuvauksen yhteydessä. 5 Lgisen tasn arkkitehtuuri 5.1 Prsessit 5.1.1 Opetustimen prsessit yleisesti Opetustimen prsessikartta n kuvattu Oppijan verkkpalvelussa. Tdennetun saamisen rekisterin ja Hakeutujan palveluissa keskeisiä tukipalveluita vat myös: Raprtinti- ja tietpalvelu Asiakaspalvelu Kdistjen hallinta Prsesseja ei le kuvattu tässä arkkitehtuurivaiheessa vielä tarkasti. Prsesseja tulee täsmentää suunnittelun ja tteutuksen yhteydessä.

46 / 74 5.1.2 Keskeiset tdennetun saamisen palvelujen pääprsessit Tdennetun saamisen palvelujen pääprsessit vat: Tutkintjen myöntäminen ja tunnustaminen Tutkinttietjen hyödyntäminen Tutkinttietjen hallinta ja ylläpit Tutkinttiedn raprtinti ja tilastinti Tutkinttiedn arkistinti Tutkintjen myöntäminen ja tunnustaminen Tutkinttiedn hyödyntäminen Tutkinttiedn arkistinti Tutkinttiedn hallinta ja ylläpit Tutkinttiedn raprtinti ja tilastinti Tutkintjen myöntäminen ja tunnustaminen Oppijan saavuttaessa tutkinnn edellyttämät vaatimukset, kulutuksen järjestäjä myöntää ppijalle tutkinnn (tunnustaminen). Sumen kulutusjärjestelmän ulkpulella tehtyjä tutkintja tai k. tutkintn kuulumattmia tutkinnn sia ei taltiida suraan TORiin 5 vaan petustimen viranmainen käsittelee k. saamisen. Havaitessaan khteena levan tutkinnn ulkpulella hankitun saamisen vastaavan riittävällä taslla Sumen kulutusjärjestelmän tutkintrakenteen tutkinta, viranmainen tunnustaa kyseisen saaminen hakijan tdistusten perusteella suraan tutkinnksi tai sen saksi. Kulutuksen järjestäjä myöntää tutkinnn ja timittaa sen sähköisesti TORiin. Tutkinttietjen hyödyntäminen Tämä n kaikkein keskeisin TORin prsessi. Oppija, kulutusjärjestelmän sapulet ja työelämän eri rganisaatit hyödyntävät (käytännössä katsvat) ppijan tutkinttieta keskitetyn palvelun välityksellä. Oppija vi rajatusti myös itse välittää TORissa levaa maa tutkinttietaan muille sapulille. Tähän liittyy aina ppijan maehtinen sustumus. Keskitetty palvelu pitää kirjaa ppijan tutkinttietjen käsittelystä, mukaan lukien katselu ja ppijan sustumukset. 5 Hum. Myöhemmässä kehitysvaiheessa ppija vi tallentaa tällaisen tutkinnn saksi muuta, ei-tunnustettua kulutustieta (ks. ns. sähköisen cv:n tietmalli edellä).

47 / 74 Tutkinttietjen hallinta ja ylläpit Keskitetyn palvelun hallinnija ja kulutuksen järjestäjät ylläpitävät tutkinttieta krjaavat virheitä ja täydentävät puutteita. Tutkinttiedn raprtinti ja tilastinti Tilastkeskus laatii tutkinttiedn perusteella tilastja Sumen kulutusjärjestelmän timivuudesta tilastjen kautta. OPH ja muut tietpalvelun tuttajat tuttavat tutkinttiedsta tiet- ja raprttipalveluja sekä kulutuksen järjestäjien, että työelämän ja rajitetusti ppijiden käyttöön. Näissä palveluissa hulehditaan siitä, ettei ppijaa vida näissä palveluissa yksilöidä. Tutkinttiedn arkistinti TOR mudstaa tutkinttietn ns. aktiiviarkistn, mutta esim. henkilön kultua keskitetyn palvelun tutkinttieta vidaan siirtää kknaisuudessaan ns. passiiviarkistn. Nämä laajenevat tulevaisuudessa Osaamistietjen hallinnaksi. 5.1.3 Keskeiset hakeutujan prsessit Kulutukseen hakeutumisen prsessien yleistä kulkua n esitelty Oppijan verkkpalveluiden viitearkkitehtuurissa asiintiprsessina. Khdearkkitehtuurissa tarvitaan hienjakisempaa jattelua pääprsesseihin ja saprsesseihin. Hakeutujan palveluiden pääprsesseja ja saprsesseja vat: Kulutukseen hakeminen Valmistautuminen hakuun Kulutustarjnnan päivittäminen Valintaperusteiden valmistelu ja päivittäminen haku ja valintapalveluiden valmistelu Hakeutuminen kulutukseen Kulutukseen valinta Valintjen tteuttaminen Valintakkeiden tteuttaminen hakukhdekhtainen valinta sijittelu

48 / 74 Siirtyminen Opintjen alittaminen Opiskelupaikan vastaantt ja lukuvusi-ilmittautuminen Opetukseen ilmittautuminen Jälkihjaus valitsematta jääneille Kulutustiedtus Kulutustiedn verkkpalvelun timitus lehdistötiedtus Asiakaspalvelu Neuvnta Tietpalvelut Ohjaus Kulutus ja hjeistus Tapahtuman hallinta Virheiden käsittely Rekisteritietjen muutkset ja tarkistukset

49 / 74 Valmistautuminen hakuun: Prsessissa valmistaudutaan tulevaan hakukierrkseen. Siihen kuuluu: järjestelmän ylläpittehtäviä, kulutustarjntatietjen ja valintaperustetietjen valmistelua ja päivitystä, vusisuunnittelua, mahdllisia laki- asetusmuutksia sekä haku- ja valintarekisterin perustaminen (mm. perustietjen siirrt). Hakeutuminen kulutukseen: Prsessissa hakija hakee kulutukseen. Prsessiin kuuluu hakemuksen täyttäminen, mahdllisuus muuttaa hakulmaketietja, hakemusten (mudlliset) tarkistukset. Valintjen tteuttaminen: Prsessi sisältää mnivaiheisen valinnan. Siihen kuuluu hakemusten sisällölliset tarkistukset, mahdlliset valintakkeet, valinta-ja sijitteluajt, valintapäätös, valintjen etenemisen seuranta ja valinnasta tiedttaminen hakijille. Opintjen alittaminen: Prsessissa hyväksytty hakija ttaa piskelupaikan vastaan ja ilmittautuu läsnätai pissalevaksi. Hultaja ilmittaa lapsensa esi-tai peruspetukseen. Oppija ilmittautuu petustarjnnasta valitsemalleen pintjakslle. Jälkihjaus valitsematta jääneille:

50 / 74 Prsessissa hjataan ilman piskelupaikkaa jääneitä hakijita ja henkilöitä jtka eivät le hakeneet lainkaan. Prsessissa ppijalle tiedtetaan kulutusmahdllisuuksista, hjataan ikeiden palveluiden piiriin ja tarjtaan itsepalvelutyökaluja. Kulutustiedn verkkpalvelun timitus: Prsessissa verkkpalvelun timitus tuttaa valtakunnallisen ja pulueettman tiedn kulutusmahdllisuuksista kaikille kulutusta tarvitseville ja kulutukseen hakeutumisen hjaajille. Lehdistötiedtus: Prsessissa tiedtetaan hauista ja valinnista valtakunnallisesti. Neuvnta: Prsessissa tarjtaan hakemiseen, valintihin, siirtymiseen ja kulutustiedtukseen liittyvää sekä teknistä että sisällöllistä neuvntaa. Oppija tai kulutusalan ammattihenkilö ttaa yhteyttä keskitettyyn neuvntapisteeseen ja kysyy neuva tietyn timenpiteen surittamiseksi. Asiakaspalvelun asiantuntija vastaa kysymyksiin suraan tai hjaa kysymyksen ikealle tahlle. Tietpalvelut: Tietjen luvuttaminen rekisteristä. Tieta vi luvuttaa luvanvaraisesti yhdelle tai useammalle timijalle, maksullisesti tai ilman maksua, eri timijiden tuttamana. Ohjaus: Prsessissa tarjtaan hakemiseen, valintihin, siirtymiseen ja kulutustiedtukseen liittyvää henkilökhtaista hjausta Kulutus ja hjeistus: Prsessissa kulutetaan petuksen ja kulutuksen järjestäjiä käyttämään keskitettyjä palveluita sekä hjata khti yhdenmukaisia käytäntöjä. Tapahtuman hallinta: Prsessiin kuuluu rekisteritietjen muutkset ja palveluita kskevien virheiden raprtinti sekä krjaus. 5.2 Käyttötapaukset Sekä tdennetun saamisen rekisterin että hakeutujan palveluista n kuvattu yleisellä taslla tyypillisiä käyttötapauksia. Nämä n listattu maan liitteeseensä.

51 / 74 Käyttötapaukset n kuvattu seuraavalla mallilla: Tunniste Käyttötapauksen nimi Timijat Tarkitus Esiehdt Jälkiehdt Tyypillinen työnkulku Vaihtehtinen työnkulku Pikkeustilanteet Käyttötapauksen yksilöivä lyhyt tunniste. Tunniste kstuu käyttötapaukseen liittyvän timinnallisen kknaisuuden lyhenteestä ja juksevasta järjestysnumersta. Esimerkiksi TOR-1. Lyhyt (mielellään 2-3 sanaa) kuvaava nimi käyttötapaukselle. Nimi n tyypillisesti muta <verbi> <substantiivi> (esim. Hae ppijan tutkinttiedt ). Nimen tulisi kuvata käyttötapauksen tavite sitä surittavan timijan näkökulmasta. Luetellaan timija tai timijat, jtka sallistuvat käyttötapauksen suritukseen. Lyhyt kuvaus käyttötapauksen tarkituksesta eli siitä miksi se n lemassa. Käytännössä kuvataan ainakin tavite, jnka timija pyrkii saavuttamaan surittamalla käyttötapauksen. Usein n hyödyllistä phtia myös muiden sidsryhmien tavitteita. Ehdt, jiden pitää tteutua ennen kuin käyttötapaus vi käynnistyä. Käyttötapauksen nnistumisen edellytykset eli ehdt, jtka vat tteutuneet kun käyttötapaus n nnistuneesti suritettu (jk tyypillistä tai vaihtehtista työnkulkua nudattaen). Käyttötapausta vidaan pitää nnistuneesti suritettuna kun timijiden ja kaikkien sidsryhmien tavitteet n saavutettu. Kuvataan askelittain tyypillinen tapahtumien kulku, jka jhtaa käyttötapauksen nnistumiseen. Kuvataan askelittain tapahtumien kulut, jtka pikkeavat tyypillisestä tapauksesta (edellinen khta), mutta jhtavat silti käyttötapauksen nnistumiseen. Kuvataan askelittain tapahtumien kulut virhe- ja muissa pikkeustilanteissa. Erityisvaatimukset Tähän khtaan merkitään käyttötapaukseen mahdllisesti liittyvät ei-timinnalliset vaatimukset, laatuvaatimukset tai muut rajitteet (esim. lainsäädännön vaatimukset). Humiita Tähän khtaan merkitään muut mahdlliset käyttötapaukseen liittyvät humautukset. Tässä khdearkkitehtuurivaiheessa käyttötapaukset n kuvattu varsin karkealla taslla ja ne n tarkitettu lähinnä esimerkeiksi keskeisistä käyttötapauksista. Näitä tulee täsmentää keskitettyjen ppijan palveluiden suunnitteluvaiheessa.

52 / 74 5.2.1 TOR-käyttötapaukset Arkkitehtuurivaiheessa n tunnistettu seuraavat keskeisimmät TORin käyttötapaukset. TOR-1: Tiet suritetuista tutkinnista hakemukseen TOR-2:Opint-ikeudet hakemukselle TOR-: Arvsanatiedt hakemukselle TOR-4: Arvsanatiedt tiednsiirt vastaanttavaan ppilaitkseen TOR-5: Tutkinnn sien tiednsiirt TOR-6: kielitutkinnt TOR-7: Ammattipätevyystutkinnt TOR-8: Omien tietjen katselu TOR-9: Työnantajan näkymä TOR-10: Tutkintjen ja arvsanjen siirt TOR-11: Tutkintjen sien siirt TOR-12: Viranmaisen tarkistus TORista TOR-13: Rekisteritietjen kysely TOR-14: Kansalainen humaa virheellisen/puutteellisen tiedn TOR-15: Opetuksen järjestäjän yms. humaamaan virheen/puutteen krjaus TOR-16: Kulutus- ja tutkintrakenteen ylläpit TOR-17:tietjen arkistinti TOR-18: Rekisterinpitäjän tarkistus/seurantaraprtit TOR-18:Opetuksen/kulutuksen järjestäjän yms. tarkistus/seurantaraprtit TORin käyttötapaukset n kuvattu tässä vaiheessa pääasiassa nnistuneina tapauksina (ns. happy case) eikä niissä le juurikaan käsitelty pikkeustilanteita. Tämä tulee tarkentaa myöhemmin. Käyttötapaukset n kuvattu tarkemmin liitteessä 3.

53 / 74 5.2.2 Hakeutujan palveluiden käyttötapaukset Hakeutujan palveluiden arkkitehtuurin suunnittelussa n käytetty sveltuvilta sin hyväksi nykyjärjestelmien käyttötapauskuvauksia. Käyttötapauksia n kehitettävä ja tutettava suunnitteluprsessin edetessä. 5.3 Hakeutujan palveluiden prsessit-käsitteet matriisi Prsessien ja käsitteiden yleinen riippuvuus vidaan kuvata seuraavasti: Tauluksta vidaan havaita, että erityisesti Hakeutumis- ja valintavaiheessa sekä neuvntapalveluissa käsitellään laajaa jukka käsitteitä ja täten laajaa määrää ja kirja erilaista ppijaa ja kulutustarjntaa sekä valintaperusteita kskevaa tieta. Tietvarannissa ja liittymissä tulee varautua erityisesti hakeutumisen ja valintjen salta vimakkaaseen kurmituspiikkiin kevään piskeluhakujen aikana (ns. sesnkiaika). Neuvntapalveluissa tietjen käyttö ja kurmitus n tasaisempaa, mutta myös neuvntatehtävien letetaan levan huipussaan hakeutumisen aikaan. Kk matriisi liitteessä 2.

54 / 74 5.4 Hakeutujan palveluiden palvelut-prsessit matriisi Palveluiden ja prsessien välinen riippuvuus vidaan kuvata karkealla taslla seuraavasti: Kukin prsessi käyttää kymmeniä eri palveluita ja palvelut vat laajasti eri prsessien käytössä. Kk matriisi liitteessä 2. 5.5 Päätietvarannt Tdennetun saamisen rekisterin ja hakeutujan palveluiden yhteiset niiden ydintietja tukevia tietvarantja vat:

55 / 74 Päätietlähteet (MDS) Operatiiviset tukitietvarannt Tekniset tietvarannt Kdistt MDS Paikkatiet Sustumukset Tietpyynnöt SOA-palvelut UDDI Tapahtumalki Käyttövaltuudet Timijat MDS Dkumentit MDS Arkist Valtuutukset Sekä TOR että hakeutujan palvelut edellyttävät tieta timijista ppijista, muista henkilöistä ja rganisaatiista, kdisttieta ja mahdllisuutta taltiida dkumentteja. Tutkinttiedn käyttöä ja esimerkiksi keskitettyjen palveluiden sähköistä tiednanta varten tarvitaan selkeä sustumusten tietvarant sekä valtuutuksia ja tietpyyntöjä varten mat lgiset tietvarantnsa. Erityisesti hakeutujan palveluissa hyödynnetään paikkatieta ja sekä TOR että piskelupaikkahaut tulee arkistida (hum. tässä n kyseessä paikallinen arkist, sähköisenä lppuarkistna palvelussa hyödynnetään Arkistlaitksen Vapa-palvelua). Opetustimen kdistpalvelut mudstavat kansallisen rekisterin kulutusjärjestelmän tiedissa ja kdistissa käytettävistä k. tietjen arvjukista. Opetustimen kdistja vivat lla mm. piskelijatunnus, tutkintlukitus, tutkintrakenteen sat, kulutuksen järjestäjät, kulutuksen tutantyksiköt/ppilaitkset, kielikdit, kulutustiedn muut lukitukset (kulutusala, pintala) tms. Opetustimen kdistpalvelujen kautta tarjtaan keskitetysti kulutuksen järjestäjille myös muut kansalliset peruskdistt, kuten kuntakdit, maakdit, pstinumert ja kielikdit, tms.. Myös piskelijatunnus taltiidaan saksi kdistpalvelua. Teknisistä tietvarannista tärkeimpiä vat tapahtumalki, SOA-palvelut kuvaava UDDI-katalgi sekä käyttövaltuuksien tietvarant. Seuraavassa n vielä tarkennettu tapahtumalkin sisältöä. Tapahtumalkilla n keskeinen merkitys käsittelytiedn jäljitettävyyteen. Tapahtumalki Eräs keskeisistä teknisistä tietvarannista n tapahtumalki 6, jka taltii keskitettyihin ppijan palveluihin kuuluviin järjestelmäpalveluihin ja tiedn käsittelyyn liittyvät lennaiset muutkset ja käsittelyt. Mikäli käsitellään krkean tietsujan alaista tieta, tämän tiedn käsittely tulee kknaisuudessaan kirjata tapahtumalkiin. 6 Hum. Valittavasta lkiratkaisusta riippuen edellä kuvattu TORin metatietrakenne ja tapahtumalki vidaan mahdllisesti yhdistää fyysisen tasn tteutuksessa. Tässä ne n kuitenkin lgisella taslla jäsennetty hieman eri tarpeista jhtuen tisiaan täydentäviksi, kuitenkin lgisesti erillisiksi tietrakenteiksi ja palveluiksi.

56 / 74 Tapahtumalki tarjaa lkitusrajapinnan, jta kutsutaan kaikista tieta käsittelevistä palveluista autmaattisesti hallitusti. Kaikki keskeistä TORin ja Hakeutujan palveluiden tieta luvat, lukevat, muuttavat tai pistavat tapahtumat taltiidaan tapahtumalkiin. Tapahtumalkin kautta vidaan seurata, mitä tieta missäkin tilanteessa kukakin käyttäjä n käsitellyt. Tapahtumalkiin n pääsy vain sen pääkäyttäjällä. Tapahtumalki hyödyntää kknaisuudessaan keskitettyjen ppijan palveluiden käsitemallia ja esimerkiksi muutsten khteet tallennetaan vain viittaustietina tapahtumalkiin, jtta vältyttäisiin lain kieltämältä perusteettmalta tietjen ja rekisterien yhdistelemiseltä. Keskeisiä keskitetyn tapahtumalkin minaisuuksia vat: Kattava muutslki ja jäljitettävyys Keskitetyissä ppijan palveluissa taltiidaan kaikki niihin tallennettujen tietjen ja dkumenttien käsittelyyn ja tallentamiseen sekä käyttöikeuksien antamiseen, muuttamiseen ja pistamiseen liittyvät tapahtumat ja niiden tapahtumatiedt kirjataan autmaattisesti tapahtumalkiin. Lkitietjen muuttumattmuuden varmistaminen Ratkaisussa lkitiedt tallennetaan muualle kuin siihen tietkneeseen ja tietvarantn, jssa ne syntyvät. Lkitietja säilytetään knekielisessä mudssa erillisessä tietvarannssa, jhn n erilliset käyttövaltuudet. Tämä vähentää mahdllisten tietmurtjen jälkien peittelemistä. Lkitietjen seuranta ja raprtinti Ratkaisuun vidaan liittää välineet määriteltyjen lkitietjen ja lkitapahtumien seurantaan ja raprtintiin. Vain valtuutetuilla pääkäyttäjillä saa lla pääsy lkitietihin. Lkitietjen lajittelu ja näkymät Lkitietja vi lajitella khteen, tapahtumatyypin, tekijän ja tapahtuma-ajan mukaan. Lkitietjen salaaminen Lkitiet vidaan tarvittaessa salata. Lkitietjen käsittelylki Krkean tietsujatasn takia lkitietjen käsittelystä pidetään erillistä salattua lkia, jhn n erilliset käyttövaltuudet. Varsinaisen tapahtumalkin käsittelyyn ikeutetulla henkilöllä ei saa lla pääsyä lkitietjen käsittelylkiin. Näiden lisäksi mahdllisuuksien mukaan pyritään vielä taltiimaan käyttövaltuushallinnan lkitiedt, mikäli käyttövaltuuksienhallintaratkaisu tämän mahdllistaa:

57 / 74 Käyttövaltuushallinnan lkitiedt Kaikista käyttövaltuuksien hallinnan timenpiteistä tallentuu keskitettyyn tapahtumalkiin tieta, jta vidaan käyttää käyttövaltuuksien valvnnassa. Varsinaisen tapahtumalki ja lkitietjen käsittelylkin ns. admin-käyttötunnukset ja käyttäjät tulee eristää tisistaan, jtta vältytään ns. vaarallisilta työyhdistelmiltä. Lkitiet tulee kirjata ennen varsinaista palautetta käyttäjälle tai sen siirtämisestä rajapinnan läpi liityntäjärjestelmään. Esim. tutkinnn katselusta tai pintihin hakeutumisesta pitää tallentua ensin lkitiet ja sitten tämän perään tiet siirretään käyttöliittymään tai liitännäisjärjestelmään. Näin vältytään siitä, että jku tiedn käsittely jäisi teknisen virheen takia lkittamatta mutta kuitenkin välitettäisiin käyttäjälle tai tiselle sapulelle. Tapahtumalkin tteutukseen vidaan käyttää myös valmishjelmista, jka täyttää edellä kuvatut vaatimukset sekä tarjaa dkumentidun SOA-periaatteiden mukaisen rajapinnan lkin käyttöön. 5.5.1 TOR: lgiset tietvarannt Tdennetun saamisen keskeisimpiä tietvarantja vat: TORin tutkint- ja kmpetenssitiedt taltiidaan yhteen lgiseen päätietvarantn. Samin pintjen läpivientiin liittyvät pint-ikeus, vastaantt- ja läsnältiedt kuuluvat yhteen lgiseen tietvarantn. Opintikeus- ja läsnälrekisteriin kuvataan ppijiden piskeluikeudet sekä tiet heidän läsnälstaan ppilaitksissa (ilmittautumisen lukukaudelle tms.). Seuraavassa vaiheessa varsinaista tdennetun saamisen tieta vat tutkinnn sien suritukset ja pintsuritukset, jtka surituskykysyistä n tässä kuvattu maksi lgiseksi tietvarannkseen (tämä pitää tarkistaa jatksuunnittelussa). Myöhemmin TOR-tieta laajennetaan khti sähköistä CV:tä ja sen tietrakennetta rikastetaan edellä kuvatun mukaisesti ja sinne taltiidaan myös ei-tdennetun saamisen tieta ja laajempaa kyvykkyystieta. Yllä kuvattujen tietvarantjen lisäksi tdennetun saamisen rekisteri hyödyntää aikaisemmin kuvattuja TORille ja hakeutujan palveluilla yhteisiä tietvarantja sekä muita keskitettyihin ppijan palveluihin kuvattuja tietvarantja.

58 / 74 5.5.2 Hakeutuja: lgiset tietvarannt Hakeutujan palveluiden lgisia tietvarantja vat: Kulutusjärjestelmää ja kulutuksia kskevat tiedt, infrmaati ja hjeet ktaan yhteen lgiseen tietvarantn ja välitetään tietpalvelun kautta erityisesti kulutukseen hakeutujien sekä pinnnhjaajien hyödynnettäväksi. OKM ja OPH laativat valtakunnallisia tietpaketteja ja hjeita, mutta kulutuksen järjestäjät timivat paikallisen kulutustiedn tuttajina. Kulutustarjntarekisteriin ktaan kullinkin haettavissa levat kulutuspaikat, jihin ppija vi hakeutua tai ilmittautua. Myöhemmässä vaiheessa myös yksittäiset jakst tai pintjakstteutukset vidaan tallentaa keskitettyyn petustarjnnan tietvarantn. Haut ja valinnat tietvarant sisältää varsinaiset kulutukseen haut ja näiden käsittelyprsessin. Tämä laaja rekisteri sisältää myös valintaesitykset sekä piskelijavalinnat, jista päättävät kulutuksen järjestäjät. Valintaperusterekisteriin tallennetaan hakukhteisiin liittyvät valintaperusteet (valintasäännöstö). Yllä kuvattujen tietvarantjen lisäksi hakeutujan palveluissa hyödynnetään erityisesti TORin päätietvarantja sekä aikaisemmin kuvattuja TORille ja hakeutujan palveluilla yhteisiä tietvarantja. Näiden lisäksi Hakeutujan palvelut hyödyntää lunnllisesti myös muita keskitettyihin ppijan palveluihin kuvattuja tietvarantja. 5.6 Tietjärjestelmäpalveluiden jäsennys Tietjärjestelmäpalvelut jäsennetään lgisella taslla vastaavasti kuin Oppijan verkkpalveluarkkitehtuurissa n kuvattu:

59 / 74 Asiakaspalvelu Käyttäjät Keskitetyt ppijan palvelut Julkisen hallinnn palvelut, Kulutuksen järjestäjän palvelut Käyttöliittymä Ylläpitäjän verkkpalvelu Prtaali Oppijan verkkpalvelu Prtaali Sumi.fi Prtaali Oppilaitksen verkkpalvelu Prtaali, ppimisympäristö tms. Asiinti Sähköisen asiinnin peruspalvelut Persnitavuus, ppijatili, ylläpitäjätili, kertakirjautuminen Asiintitili Palvelujen hjaus Palvelujen hjaus Palvelujen hjaus, säännöstö, prsessimttri Integraatiratkaisu VIA Integraatiratkaisu Ei kaikilla Palvelukerrs Tukipalvelut Opinthallintjärjestelmä Tietjärjestelmäpalvelut Tutkinttiedn hallinta Tarjnnan hallinta Hakeutumisen hallinta Valintjen hallinta Sähköinen asianhallinta Työelämäpalvelut Läsnälpalvelut Kdistjen hallinta Käyttöikeudet Raprtinti- ja tietpalvelut Opiskelun Vurvaikutuspalvelut Tiednluvutusvaltuudet Tekniset tukipalvelut Vetuma Kats Virtu Järjestelmän sisäinen timintalgiikka Rajapinta keskitettyihin palveluihin Tutkintrakenteen hallinta Suritukset Asiakaspalvelut Tietvarantkerrs Perustietvarannt Tietvarannt Kdistt Timijat TOR Haut ja valinnat XDW Dkumentit. Paikkatiet Kulutustiet Opintsuritukset Kulutustarjnta Opintikeudet Opiskelijatunnukset Valtuutukset Arkist Paikkatiet Sustumukset Tietpyynnöt Tekniset tietvar. VTJ Virtu Tutkinnt Opiskelijat Resurssit Kulutuksen suunnitelmat Yllä kuvattuja palveluita n kuvattu tarkemmin myös Oppijan verkkpalvelun viitearkkitehtuuridkumentissa. 5.6.1 Yhteiset tietjärjestelmäpalvelut Suuri sa TORin ja hakeutujan palveluiden lgisista tietjärjestelmäpalveluista n yhteisiä. TORin ja Hakeutujan tietjärjestelmäpalveluilla tuetaan edellä kuvattuja substanssipalveluja, mutta timiakseen ne tarvitsevat jk suraan tai epäsurasti myös muita teknisiä ja substanssitimintariippumattmia tukitietjärjestelmäpalveluita. Hum. Tässä luvussa käsitellään tietjärjestelmäpalveluita, jissakin khtaa alla käytetään kuitenkin tekstin sujuvittamiseksi myös lyhempää termiä palvelu. Tässä luvussa tällä tarkitetaan siis tietjärjestelmäpalvelua. Seuraavaan n jäsennetty TORin ja Hakeutujan palveluita välillisesti tukevat yhteiset tukitietjärjestelmäpalvelut yllä kuvatun arkkitehtuurin kerrsmallin mukaisesti jäsennettynä:

Kyseiset tietjärjestelmäpalvelut n kuvattu tarkemmin liitteenä 1 levassa TORin ja hakeutujan palveluiden KA-taulukssa. Näitä yleiskäyttöisiä tietjärjestelmäpalveluita hyödynnetään laajemminkin keskitetyissä ppijan palveluissa ja niiden sisältöä ja rakennetta n kuvattu myös Oppijan verkkpalveluarkkitehtuurissa. 60 / 74

61 / 74 5.6.2 Palveluiden yleiskäyttöisyys Palvelukerrs vidaan jäsennellä tasihin, jihin palvelut ryhmitellään niiden muutsalttiuden ja uusikäyttöisyyden perusteella. Tässä lukittelussa käyttöliittymäpalvelut vat palveluita, jtka tteuttavat palvelukknaisuuden tietyn käyttötapauksen. Ksteiset liiketimintapalvelut sisältävät varsinaisen timintalgiikan ja ne n mudstettu kstamalla ne alemman tasn palveluista. Alimmalla taslla vat atmiset tilattmat palvelut, jiden varaan kk palvelukknaisuus rakentuu. Palveluiden muutsalttius lisääntyy ja niiden uusikäyttöisyys vähenee ylemmälle taslle siirryttäessä. Mitä muutsalttiimpi tietty timintalgiikan alue n, sitä perustellumpaa n sen rakentaminen ksteisena atmisten palveluiden varaan. Tällöin muutsten vaikutuksia vidaan hallita paremmin. Tisaalta atmiset palvelut vat tdennäköisimmin hyödynnettävissä muissa palveluissa. Palvelurakenteen hallittavuuden vuksi ylemmän tasn palvelut vivat aina käyttää alemman tasn palveluita sekä vertikaalisesti samantasisia palveluita, mutta eivät kskaan itseään ylemmän tasn palveluita. Palvelukknaisuuden palveluiden tulee lla mahdllisimman laajasti uusikäytettävissä.

62 / 74 5.6.3 TOR-tietjärjestelmäpalvelut Alla n kuvattu TORin keskeisimmät tietjärjestelmäpalvelut Kyseiset tietjärjestelmäpalvelut n kuvattu tarkemmin liitteenä 1 levassa TORin KA-taulukssa. Harmaalla kuvatut palvelut kuuluvat laajennettuun sähköisen kmpetenssitiedn ja sähköisen CV:n hallintaan eikä niitä tteuteta TORin kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa.

63 / 74 5.6.4 Hakeutujan palveluiden tietjärjestelmäpalvelut Alla n kuvattu Hakeutujan palveluiden keskeisimmät tietjärjestelmäpalvelut. Kyseiset tietjärjestelmäpalvelut n kuvattu tarkemmin liitteenä 1 levassa Hakeutujan palveluiden KA-taulukssa. 5.7 Teknlgiapalvelut Keskitetyt ppijan palvelut eivät edellytä mitään eksttista teknlgiaa. Nrmaalit palvelinjärjestelmät, tilat, päätelaitteet, tietliikennepalvelut ja valvnta- ja hallintateknlgiat riittävät kk keskitettyihin ppijan palveluihin ja ne eivät era TORin ja Hakeutujan salta tisistaan, mlemmissa hyödynnetään samja teknlgiakmpnentteja.