SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VUODEN 2015 TALOUSARVIO

0 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VUODEN 2015 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA 2016-2017 Kaupunginvaltuusto 9.12.2014

1 Sisällys 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 2 2. SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN STRATEGIA JA HALLINTORAKENNE... 3 2.1. Strategia... 3 2.2. Saarijärven kaupungin hallinto ja organisaatio... 5 3. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 6 3.1. Yleiset talousnäkymät suunnittelukaudella... 6 3.2. Kuntatalouden kehitysnäkymät... 7 3.3. Saarijärven kaupungin taloussuunnittelun perusteet... 7 4. KÄYTTÖTALOUSOSA... 13 4.1. Tavoitekortit ja tulossopimukset... 14 4.1.1. Kaupunginvaltuusto... 14 4.1.2. Kehittäminen ja hallinto... 16 4.1.3. Kiinteistöt ja maankäyttö... 19 4.1.4. Tukipalvelut... 25 4.1.5. Omistajaohjaus... 28 4.1.6. Sivistyslautakunta... 33 4.1.7. Viitasalo-opiston johtokunta... 35 4.1.8. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta... 36 4.1.9. Ympäristölautakunta... 40 4.1.10. Tekninen lautakunta... 41 4.1.11. Jätelautakunta... 43 4.2. Toimintakatteen muodostuminen ja määrärahan sitovuus vastuuryhmittäin ja hallintokunnittain 44 5. TULOSLASKELMAOSA... 47 5.1. TALOUSARVIO VUODELLE 2015, TALOUSSUUNNITELMA 2016-2017 (1000 )... 47 5.2. Talouden vakauttaminen tulevina vuosina... 49 6. INVESTOINTIOSA... 51 7. RAHOITUSOSA, ANTOLAINAT JA OTTOLAINAT... 57 8. TALOUSARVION SITOVUUS... 58 9. LIITTEET... 60 9.1. Talousarvion numero-osa... 60 9.2. HENKILÖSTÖPOLIITTINEN OHJELMA VUODELLE 2015... 63 9.3. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA... 68 ERILLINEN LIITE... 68

2 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Talousarviota vuodelle 2015 on valmisteltu kunta-alan muutostilanteessa. Valtiovallan ohjauksessa muutoksia on tulossa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen, kuntalakiin ja kuntien valtionosuuksiin. Saarijärven kannata merkittävin muutos sisältyy valtionosuuksiin. Vuoden 2015 talousarviossa valtion- osuudet ovat yhteensä 29,166 milj. euroa eli 38,9 % koko tulokertymästä. Valtionosuuslainsäädännön uudistuksen ja valtion sopeuttamistoimien myötä kaupungin tulopohja pienenee vuodesta 2014 vuo- teen 2015 1,2 milj. euroa. Tilanne on johtanut siihen, että jo aiemmin sovittuja säästöohjelmia on jouduttu tehostamaan. Kaupungin henkilöstö on laatinut talousarvion kaupunginhallituksen ohjeistuksella. Eri toimialoilta on edellytetty säästöjä, joilla tulee olemaan vaikutuksia palvelutasoon. Teknisen toimen talousarvion toteuttaminen edellyttää henkilöstön vähentämistä ja asiaa koskeva yt- menettely käytiin talousarviovalmistelun aikana. Myös eläköitymisen kautta haetaan säästöjä vuoden 2013 lopulla tehtyjen päätösten mukaisesti. Kaupungin henkilökunta on osoittanut vastuuntuntoa ja sitoutumisen halua myös vaikeisiin päätöksiin. Kaupungin itsenäisen tulevaisuuden kannalta merkittävin asia on pysäyttää sosiaali- ja terveydenhoidon menojen kasvu. Menot ovat kasvaneet vuodesta 2011 vuoteen 2014 n. 5 miljoonaa euroa. Ilman päättäväistä menojen rajausta kaupunki ajautuu kertyvien alijäämien tilanteeseen 2-3 vuoden kuluessa. On tärkeää, että Saarijärvi tasapainottaa taloutensa omilla päätöksillään ja kantaa vastuun toimintaympäristönsä paikallisesta kehittämisestä. Valtion taholta ei ole odotettavissa sellaisia uudistuksia, jotka pelkästään riittäisivät kaupungin talouden kuntoon saattamiseksi. Jotta palveluita voidaan uudistaa ja tehostaa, tarvitaan uusia investointeja. Uusi päiväkoti valmistuu vuoden 2015 lopulla. Rakenteilla on asumisoikeusyhdistyksen puukerrostalo ja kehitysvammaisten asumisyksikkö. Vireillä ovat myös merkittävät rakennusinvestoinnit vanhusten palveluasumiseen ja ympärivuorokautiseen hoitoon sekä kaupungin että yksityisten yritysten toimesta. Säästöjen lisäksi on haettava eri keinoja tulopohjan vahvistamiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti veroprosentin korotuksesta ½ prosenttiyksiköllä. Vuoden 2015 veroprosentti Saarijärvellä on 21,5. Panostuksia elinkeinojen kehittämiseen ja työllisyyden hoitoon lisätään. Uusia yrittäjyyden ja työllistymisen mahdollisuuksia etsitään erityisesti biotalouden hankkeista ja Äänekosken mahdolliseen tehdasinvestointiin liittyen. Leikkausten keskellä on vahvistettava kaupungin vetovoimaa terveen elämän kasvuympäristönä sekä yrittämisen, kulttuurin ja osaamisen seutukeskuksena.

3 2. SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN STRATEGIA JA HALLINTORAKENNE 2.1. Strategia Saarijärven kaupunginvaltuuston 30.12.2013 hyväksymän kaupungin strategian visio, toiminta-ajatus ja arvot ovat seuraavat: SAARIJÄRVI ON TERVEEN ELÄMÄN KASVUYMPÄRISTÖ YRITTÄMISEN, KULTTUURIN JA OSAAMISEN SEUTU- KESKUS ARVOT Avoimuus Aloitteellisuus Oikeudenmukaisuus Luottamus Rehellisyys TOIMINTA-AJATUS Kaupungilla on toimivat ydinpalvelut, jotka tukevat kaupunkilaisten omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta Kaupunki huolehtii ympäristöstä ja yhdyskuntarakenteesta ja luo edellytyksiä elinkeinoelämän kehittymiselle Kaupunki sitoutuu myönteisen kuntakuvan ja yhteishengen luomiseen sekä edistää seudullista yhteistyötä. VISIO Saarijärvi on vetovoimainen, terveen elämän kasvuympäristö - yrittämisen, osaamisen ja kulttuurin seutukeskus Näiden arvojen, toiminta-ajatuksen ja vision pohjalta on laadittu valtuuston tavoitekortti. Tavoitekortissa määritellään koko kaupungille yhteiset strategialinjaukset sekä ne kriittiset näkökulmat, joissa tulee onnistua strategian tavoitteisiin pääsemiseksi. Tavoitekortin pohjalta kukin hallintokunta määrittelee vielä oman toimintansa kannalta keskeiset strategialinjaukset ja tavoitteet. Näiden tavoitteiden toteutumista arvioidaan kaupunginvaltuuston asettaman talousohjauksen sopimusmallin mukaisesti talousarviokirjaan sisältyvien hallintokuntien tulossopimusten ja niihin kirjattujen suoritteiden ja niiden mittareiden toteutumisen kautta.

4 Valtuuston tavoitekortti NÄKÖKULMAT STRATEGIA LINJAUKSET PROSESSIT JA RAKENTEET VAIKUTTAVUUS HENKILÖSTÖN UU- DISTUMINEN JA TYÖKYKY TOIMIVAT YDIN- PALVELUT Prosessit ovat yksinkertaisia. Kehittäminen lisää yhteistyökykyä ja tuottavuutta. Palveluihin tyytyväinen kuntalainen. Henkilöstön osaamiseen, työhyvinvointiin ja motivointiin panostetaan. YRITYSTEN, TYÖLLISYYDEN JA OSAAMISEN KEHITTÄ- MINEN Palvelut ja kannustava ilmapiiri luovat edellytyksiä yrittäjyydelle, työllisyydelle ja koulutukselle. Päätöksissä huomioidaan yritys- ja työllisyysvaikutukset. Yritysten ja työpaikkojen määrä. Tuetaan yritysten osaavan henkilöstön ja koulutuksen saatavuutta. KAUPUNGIN VETO- VOIMAISUUS Kaikessa toiminnassa vahvistetaan positiivista kaupunkikuvaa kannustamalla kuntalaisia luovuuteen ja innovatiivisuuteen sekä huolehtimalla asumista ja yrittämistä palvelevasta yhdyskuntarakenteesta ja maankäytöstä. Puhdas ja viihtyisä ympäristö. Monipuoliset asumisen, työnteon ja yrittämisen sekä vapaaajan ja kulttuurin mahdollisuudet. Myönteinen kaupunkikuva. Palveluasenne on hyvä. Tehtyihin päätöksiin sitoudutaan yhteisesti ja yksimielisesti. KESTÄVÄ TALOUS Palveluverkko ja toimialojen yhteistyö ovat tehokkaita. Toimialat ovat kustannustietoisia ja ymmärtävät toiminnan taloudelliset vaikutukset. Kuntalaisia tyydyttävät peruspalvelut ja toimintaympäristö. Työssä kannustetaan aloitteellisuutta ja luovuutta. Henkilöstön toiminta ja resurssit määritellään joustavasti. ASUKKAIDEN OMAEHTOI- SUUDEN, HY- VINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN Palvelutuotanto kannustaa kuntalaisia omaehtoisuuteen ja ennaltaehkäisyyn. Toimitilat ovat terveet, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset. Hyvinvoiva ja itsestään huolehtiva saarijärveläinen Työhyvinvointiin ja tarkoituksenmukaiseen työnjakoon panostetaan. Johtamiskulttuuri on kannustavaa ja innostavaa. Työntekijöitä tuetaan huolehtimaan itsestään.

5 2.2. Saarijärven kaupungin hallinto ja organisaatio Kunnan päätösvaltaa käyttää kuntalaisten valitsema valtuusto. Saarijärvellä valtuustoon kuuluu 35 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston vahvistamassa hallintosäännössä määritetään Saarijärven kaupungin hallinto-organisaatio ja määrätään kaupungin päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Kaupungin hallinnosta vastaavat seuraavat luottamuselimet: Kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus (9 jäsentä), omistajaohjauksen jaosto (7 jäsentä), keskusvaalilautakunta (5 jäsentä) ja vaalilautakunnat (2 kpl, 5 jäsentä), vaalitoimikunta (2 kpl, 3 jäsentä), sivistyslautakunta (9 jäsentä), kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta (7 jäsentä), tekninen lautakunta (7 jäsentä), ympäristölautakunta (7 jäsentä) ja yhteisinä lautakuntina musiikkiopiston johtokunta (9 jäsentä) ja jätelautakunta (5 jäsentä). Talousarvion sitovuustaso valtuustoon nähden määritellään hallintokunnittain. Poikkeuksen tekevät kaupunginhallituksen alaiset yksiköt, joissa sitovuustaso on vastuuryhmä. Talousarvion rakenne on edellä mainitun mukaisesti seuraava: o Kaupunginvaltuusto o Tarkastuslautakunta o Vaalilautakunta o kyseisten lautakuntien talous sisältyy kehittämisen ja hallinnon vastuuryhmään o Kaupunginhallitus, omistajanohjauksen yksikkö Vastuuryhmät o Kehittäminen ja hallinto o Kiinteistöt ja maankäyttö o Omarahoitusosuudet o Tukipalvelut o Hallintokunnat: o Sivistyslautakunta o Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta Vastuualueet: otyöllisyys okehittäminen okeskushallinto Vastuualueet: otontti- ja karttapalvelut ometsät omuut kiinteistöt okaavoitus oasunnot Vastuualueet: osote-palvelut opalo- ja pelastuspalvelut Vastuualueet ohallinnon tukipalvelut otekniset tukipalvelut Vastuualueet ohallinto ovarhaiskasvatus okansalaisopisto operusopetus ja lukio Vastuualueet okulttuuritoimi okirjasto

6 o Ympäristölautakunta o Tekninen lautakunta o Jätelautakunta omuseo ovapaa-aika Vastuualueet ohallinto- ja viranomaispalvelut omaaseutupalvelut osuunnittelu ja kehittäminen Vastuualueet okunnallistekniset palvelut ovesi- ja viemärilaitos otekninen tukipalveluyksikkö, tuottaja 3. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 3.1. Yleiset talousnäkymät suunnittelukaudella Valtiovaraínministeriön viimeisimmässä taloudellisessa katsauksessa (Taloudellinen katsaus, syksy 2014, 24a/2014) todetaan, että maailmantaloudessa Yhdysvaltojen kasvun ennustetaan olevan kuluvana ja seuraavana vuonna vajaan kolme prosenttia ja v. 2016 kasvun arvioidaan edelleen nopeutuvan. Kiinan kasvu pysyy 7 prosentin tuntumassa ja Japanin talous olisi myös pääsemässä tasaiseen 1½ prosentin kasvuvauhtiin. Euroalueen talouskasvu on kahden viimeisen vuoden aikana ollut etumerkiltään negatiivista. Näiden kahden negatiivisen vuoden jälkeen ensi vuodelle ennustetaan prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden kasvuvauhdiksi noin puoltatoista prosenttia. Tilanne on kuitenkin herkkä ja altis myös negatiivisille vaikutuksille. Keskeinen kasvusuuntaan ja vauhtiin vaikuttava kysymys varsinkin euroalueella on se, miten reaalitalouteen ja rahoitusmarkkinoihin liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Tavaroiden ja palvelujen vienti lisääntyy 0,4 %, kun taas tuonti vähenee edelleen. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on selvästi positiivinen ja merkittävin tekijä kuluvan vuoden kasvun käynnistymisessä. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat 4,6 % johtuen etupäässä asuinrakennusinvestointien ja kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Inflaatio jää 1,1 prosenttiin, josta n. 0,5 %-yksikköä tulee välillisen verotuksen muutoksista, kuten ensi vuonnakin. Vuonna 2015 kotimaiseksi kasvuksi ennakoidaan 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 %. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Nettoviennin panos pysyy myös positiivisena, mutta edelleen Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin.

7 3.2. Kuntatalouden kehitysnäkymät Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella 2015-2016 alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. (Lähde VM:nTaloudellinen katsaus, Syksy 2014, 24a/2014). Kuntaliiton 3.10.2014 julkaisemien kuntakyselyn tulosten perusteella kunta-alalla huoli taloudesta ja palveluista on edelleen suuri. Tältä pohjalta kuntaliitto nosti tulevien hallitusohjelmatavoitteiden keskiöön tehtävien suunnitelmallisen vähentämisen. Tehtäviä on arvioitava sekä kuntalaisten hyvinvoinnin että kunnan tehtävien ja rahoituksen kannalta kestävällä tavalla. Valtiovarainministeriön peruspalvelubudjetissa vuodelle 2015 kuntatalouden näkymät lähivuosille todetaan edelleen huolestuttaviksi. Kuntatalouden tila ei kohene, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää sekä rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa että kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Kun talouskasvun elpyminen on hidasta, kuntien veropohjien kasvu jää edelleen vaimeaksi. Useat kunnat nostivat v. 2014 kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttejaan ja veroprosenttien korotus jatkuu vuodelle 2015. Valtionosuudet vähenevät useissa kunnissa merkittävästi vuonna 2015. Samanaikaisesti kuntien toimintamenot kasvavat väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kustannustason nousun arvioidaan pysyvän maltillisena. 3.3. Saarijärven kaupungin taloussuunnittelun perusteet Saarijärven kaupungin taloudellinen tilanne kytkeytyy varsin vahvasti koko maakunnan tilanteeseen ja kehitykseen. Maakunnan kehityksessä on nähtävissä toiveikkuuden virettä, joka tällä hetkellä perustuu vahvasti teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden kehitysnäkymiin. Positiivista virettä vahvistaa odotus Metsä Groupin suunnitteilla olevasta miljardihankkeesta Äänekoskelle. Lopullinen investointipäätös tehtäneen alkuvuodesta 2015. Toteutuessaan 1,1 miljardin investointi olisi Suomen metsäteollisuuden suurin kautta aikojen. Uuden teollisuuslaitoksen rakentaminen vaikuttaisi positiivisesti huomattavasti Keski-Suomen maakuntaa laajemmallekin alueelle. Maakunnan ongelmista vakavin on työttömyys, joka on edelleen kasvanut. Viimeksi marraskuussa tulleet irtisanomis- ja lakkauttamisuutiset, jotka tullevat heijastumaan myös Saarijärvelle, eivät anna perusteita odottaa nopeita positiivisia muutoksia työttömyystilanteeseen. Kaupungin talouden hallintaan lisäpainetta asettaa jäljempänä kuvatut muutokset verorahoituksessa. Hallitusten budjettiriihien perusteella toteutetut valtionosuuksien leikkaukset sekä 2015 uudistuva valtionosuusjärjestelmä tuovat verorahoitukseen n. 1,2 M vähennyksen. Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen kautta kunnan työttömyydestä aiheutuvat maksuvelvoitteet korottuvat merkittävästi, kun kuitenkin samanaikaisesti valtio on olennaisesti heikentämässä työvoimapalveluidensa saatavuutta.

8 Väestönkehitys Kaupungin väkiluku oli 31.12.2013 10160 henkilöä. Ikärakennetta 2013 kuvaa seuraava graafinen kuvaaja: (http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indikaatori/sivut/ind.aspx?ind=8002&th=800&pos=244) 95-90 - 94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 - 4 Saarijärveläisten ikärakenne 2013 2013 Naiset 2013 Miehet 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 Tilastokeskuksen PX-Web tietokannasta on kerättävissä kuntakohtaiset väestöennusteet vuosille 2012-2040. Näiden väestöarvioiden mukaan Saarijärven väkiluvun kehitys on laskeva vuoteen 2020 asti. Seuraavat graafiset kuvaajat on laadittu tästä tietokannasta poimituilla ennusteluvuilla. 0-20 -40-60 -80 Väestönmuutokset 2014-2020 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Luonnollinen väestönlisäys Nettomuutto Väestönmuutos yhteensä -100-120

9 Ennusteen mukaan väestön kokonaismäärä laskee vuodesta 2014 vuoteen 2020 470 henkilöllä. Eri ikäryhmien suhteellista osuutta kunnan kokonaisväestöstä kuvaa seuraava graafinen kuvaaja: 60% Saarijärvi, väestön prosentuaalinen jakautuma iän mukaan 2012-2020 50% 51% 51% 50% 49% 49% 48% 48% 47% 46% 40% 30% 20% 24% 24% 25% 26% 27% 28% 28% 29% 30% 18% 18% 18% 18% 18% 18% 18% 18% 18% 10% 7% 7% 7% 7% 7% 6% 6% 6% 6% 0% 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 0-17 18-25 26-65 66-100+ Kyse on tilastollisista ennusteista ja kaupungilla on jossain määrin mahdollisuus omilla toimillaan vaikuttaa väestön muutoksiin. Jos ennusteiden kuvaama väkiluvun jyrkkä lasku halutaan estää, strategian toimeenpanossa tulee keskittyä niihin toimiin, joilla toisaalta estetään poismuuttoa ja toisaalta kehitetään kaupungin imagoa ja elämisen edellytyksiä niin, että muuttoliikkeen suunta kääntyy kuntaan sisään muuton eduksi. Väestön ikääntyminen asettaa tulevien vuosien suunnittelulle haasteita. Yhdeksi strategian painopisteeksi onkin asetettu väestön omatoimisuuden ja omaehtoisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpito. Niukkenevien resurssien aikana toimenpiteiden kohdentumisen tulisi toteutua tämän painopisteen mukaisesti. Verotulot ja valtionosuudet Kaupunginvaltuuston päättämät veroprosentit vuodelle 2015 ovat seuraavat: Tuloveroprosentti 21,50 % Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,45 % Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,05 % Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 2,85 % Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 2,40 % Yleishyödyllisten yhdistysten käytössä olevien rakennusten ja maapohjan kiinteistöveroprosentti 0,00. Talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sisällytetty verotuloennuste perustuu kuntaliiton toimittamaan kuntakohtaiseen verotulojen ennustekehikkoon. Kuntien verotulojen ennustekehikko on Kuntaliiton yhteistyössä valtiovarainministeriön ja Verohallinnon kanssa laatima ennuste koko maan kuntien verotulojen kehityksestä. Vuoden 2015 valtionosuudet on talousarvioon kirjattu kuntaliiton ennakkoarvion mukaisina. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta myönnetään kunnille mm. erikoissairaanhoidon, terveydenhuollon, sosiaali-, opetus- ja kulttuuritoimen palvelujen järjestämiseen. Valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannus-

10 ten määräytymistekijöiden perusteella. Vuonna 2014 peruspalveluiden valtionosuus oli 31,727 M, josta vähennettiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen sekä kotikuntakorvausten vaikutus, -1,289 M. Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien päätösten vähentävä vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen on koko maan tasolla ollut kuntaliiton laskelmien mukaan yhteensä 6,9 mrd. Peruspalvelujen valtionosuuslainsäädäntö uudistuu vuoden 2015 alusta. Uudistus vähentää Saarijärven kaupungin valtionosuuskertymää n. 0,99 M eli n. 96 /asukas (VVM 9.4.2014). Tämä vähennys toteutetaan porrastetusti siten, että vähennysvaikutus on vuonna 50 /asukas ja loppuosa vähennetään v. 2016. Kokonaisuutena valtionosuuksien vähennykset merkitsevät Saarijärvellä tämänhetkisen arvion mukaan valtionosuustulojen laskemista vuodesta 2014 vuoteen 2015 n. 1,2 M. Verotulojen kehitystä kuvaavat seuraava taulukko sekä graafinen esitys, jossa on huomioitu myös indeksimuutos. (Lähde: Kuntaliiton kuntatalousyksikön verotulojen ennustekehikko) Yhteenveto (1000 ) TILIVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero 23 485 25 608 25 653 26 305 26 625 27 088 Muutos % 1,6 9,0 0,2 2,5 1,2 1,7 Yhteisövero 1 665 1 716 1 751 1 808 1 599 1 710 Muutos % -34,6 3,1 2,1 3,2-11,6 6,9 Kiinteistövero 1 928 1 910 2 115 2 115 2 115 2 115 Muutos % 22,6-0,9 10,7 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 27 078 29 234 29 520 30 228 30 340 30 913 Muutos % -0,6 8,0 1,0 2,4 0,4 1,9 Kun huomioidaan arvioitu indeksimuutos tulevina vuosina, verotulojen kehitys näyttää seuraavalta: 1000 35000 Kunnan arvioitu reaalinen verotulo 2007-2015 (v. 2013 hinnoin, peruspalvelujen hintaindeksi 2013 = 1) 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Kiinteistövero Kunnallisvero Yhteisövero Kaupunginvaltuuston päättämällä 0, 5 % kunnallisveron korotuksella pystytään jossain määrin korjaamaan tulopohjaa, mutta se ei riitä kompensoimaan valtionosuusuudistuksen ja valtionosuuksien vähennyksen tuottamaa

11 n. 1,2 M :n verotulojen alentumista. Talouden vakauttamistoimenpiteiden jatkaminen ja palvelurakenteen kriittinen tarkastelu on välttämätöntä. Työllisyyden kehitys Seuraava graafinen kuvaaja osoittaa työttömyyden kehitystä vuosina 2002-2014. (lähde ELY-keskuksen työvoimatilastot). 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 TYÖTTÖMYYSASTE % (ka) VUOSITTAIN 2002-2014 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 KA 1-9 Sarja1 16,1 15 14,1 13,8 12,9 12,2 12,4 15,4 14,3 14 14,61 16,69 18,17 Vuodesta 2011 lähtien työttömyysaste on ollut jatkuvasti nouseva ja nyt ollaan koko tarkastelujakson heikoimmassa työllisyystilanteessa. Tarkasteltaessa Saarijärvellä tarjolla olevia työpaikkoja siten, että muuttujana on eri työnantajasektorien tarjoamien työpaikkojen määrä, työpaikkatarjonnan muutokset ovat seuraavat (lähde http://www.stat.fi/til/tyokay/tau.html) Saarijärven työnantajasektori 2001-2012 50,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 0,0 % 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Valtio 2,9 % 2,6 % 2,4 % 2,3 % 2,2 % 2,0 % 2,1 % 2,4 % 1,5 % 2,4 % 2,3 % 2,3 % Kunta 27,4 % 29,0 % 29,6 % 29,6 % 29,7 % 29,2 % 31,0 % 30,8 % 38,0 % 30,5 % 30,3 % 31,6 % Valtioenemmistöinen Oy 1,6 % 1,1 % 1,5 % 1,5 % 1,5 % 1,8 % 1,6 % 1,4 % 1,2 % 1,1 % 1,1 % 1,3 % Yksityinen sektori 46,3 % 45,7 % 46,1 % 46,6 % 46,1 % 47,1 % 45,0 % 45,4 % 41,2 % 46,0 % 46,2 % 44,6 % Yrittäjät 21,8 % 21,7 % 20,3 % 19,9 % 20,4 % 19,9 % 20,3 % 20,0 % 18,1 % 19,9 % 20,1 % 20,1 % Yksityisen sektorin ja yrittäjyyden osuus työllistäjänä on vaihdellut välillä 59-68 %, julkinen sektori on työllistänyt 32-61 %. Taloudellisen laskusuhdanteen aikana julkisen sektorin osuus paisuu jonkin verran, mutta julkistalouden kestävyysvajeen jatkuessa julkinen sektori ei pysty kompensoimaan työpaikkojen vajetta yksityisellä sektorilla.

12 Saarijärven työpaikkojen kehitystä kuvaa seuraava grafiikka: Saarijärven työpaikat 2001-2012 Työssäkäyvät, henkilöä 4000 3500 3000 1862 1809 1884 1892 1783 1780 1772 2500 1806 2110 1831 1800 1760 2000 1500 1000 1842 1806 1862 1884 1836 1883 1816 1757 1589 1672 1613 1582 500 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vuosi Lähde: Tilastokeskus Naiset Miehet Elinkeinotoiminnan kehitys Vallitseva taantuma ei ole erityisen vahvasti vaikuttanut yritysten perustamiseen tai yritystoiminnan lopettamiseen Saarijärvellä. Kuluvana vuonna nettomuutos yritysten lukumäärässä on + 27 mikä on hieman aikaisempaa korkeampi. Työttömyydestä tai työttömyysuhan alta ei Saarijärvellä juurikaan ryhdytä yrittäjäksi, vaan yritys perustetaan muista syistä. Yritysten perustaminen/lopettaminen 60 50 40 30 10 20-10 0-20 -30-40 -50 v. 2010 v. 2011 v. 2012 2013 Uudet perustetut yritykset (kpl) 50 43 44 35 41 1.1.- 31.10. Lopettaneet yritykset kpl -37-23 -27-21 -14 Nettomuutos 13 20 17 14 27 (Lähde SSYP kehitys Oy:n yritysrekisterit) Vuonna 2014 investointitukeen oikeuttavia yritysinvestointeja Saarijärvellä on tehty vähän - arviolta 20 / asukas. Yrityksillä on ollut myös t&k toimintaa sekä avauksia kansainvälisille markkinoille. Ohjelmakauden päättymisen vuoksi yritystukia oli alkuvuonna rajallisesti saatavilla, ja toisen puoliskon aikana vain osa tuista on ollut haettavissa. Vuonna 2013 toteutettiin monia investointeja, mikä on osaltaan purkanut yritysten painetta investointeihin. On huomattava, että tilastoissa näkyvät vain tukikelpoiset investoinnit. Näiden lisäksi tietyn kokoluokan sekä tietyillä toimialoilla toimivat yritykset sekä julkinen

sektori ovat tehneet investointeja, joita ei tilastoida. Tällaisten investointien joukossa on suuriakin investointeja, jotka heijastuvat yrityksiin. Yritysten kannattavuus on ollut 2013-2014 aikaisempaa heikompaa. Yrityksissä on kuitenkin luottamusta tulevaan nousuun ja vuotta 2015 lähestytään positiivisin mielin. Tulevaisuuden ennustaminen yritystoiminnassa on tällä hetkellä todella hankalaa. Heikko kannattavuus rasittaa yritysten toimintavarmuutta, eikä isoille takapakeille ole enää sijaa. Toisaalta toimintaympäristössä on lukuisia isoja investointihankkeita alkamassa, ja niiden vaikutukset tulevat näkymään laajasti. Erityisesti biotaloustehtaan investointi tuonee työtä myös Saarijärvellä sekä teollisuuteen että metsänkorjuuketjuun. Talouden riskitekijöitä Saarijärven kaupunki on 26.2.2013 allekirjoitetun operaattorisopimuksen perusteella maksanut Laajakaista kaikille hankkeeseen liittyen syyskuun loppuun 2013 mennessä 433 T ja sekä kaupungin omistamien kiinteistöjen liittymismaksuina 70 T. Suoritukset on kirjattu vuoden 2014 tilinpäätöksessä taseen vastaaviin erään ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat. Allekirjoitetun operaattorisopimuksen sekä Laajakaista- hankkeen jatkoselvittely on kesken, joten mahdollisia lisäkustannuksia ei talousarviossa ole huomioitu. Saarijärven kaupunki on sitoutunut Vesiosuuskunta HKM:n lainoista omavelkaisiin takauksiin. Takausvastuun kokonaismäärä on n. 1,2 M. Vesiosuuskunta on osuuskuntakokouksen päätöksellä syksyllä 2013 päättänyt esittää osuuskunnan omaisuuden luovuttamista Saarijärven kaupungille. Kaupungin ja osuuskunnan välillä on käyty vuoden 2014 ajan neuvotteluita keinoista osuuskunnan talouden tasapainottamisesta siten, että osuuskunta voisi itse vastata taloudellisista velvoitteistaan. Asian käsittely on kesken ja on mahdollista, että vuoden 2015 aikana kaupunki joutuu ryhtymään toimenpiteisiin, jotta takausvastuiden perusteena olevat lainat kyetään hoitamaan ilman taloudellisia lisävahinkoja. Näiden toimenpiteiden talousvaikutuksia ei talousarviossa ole pystytty asian keskeneräisyyden vuoksi huomioimaan. 13 4. KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosa jakautuu hallintokuntien ja vastuuryhmien tavoitekortteihin ja tulossopimuksiin (kohta 3.1.) ja toimintakatteen määräytymiseen hallintokunnittain ja vastuuryhmittäin (kohta 3.2.). Tavoitekorteissa kuvataan kunkin vastuuryhmän strategiset tavoitteet sekä toimenpiteet niiden toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella. Tulossopimuksessa määritellään hallintokuntien ja vastuuryhmien toiminnan suoritteet ja niille asetetut määrälliset ja hintatavoitteet. Toimintakatteen muodostuminen vastuuryhmittäin ja hallintokunnittain osoittaa kullekin vastuuryhmälle/hallintokunnalle myönnetyn nettomäärärahan. Sitovuustaso valtuustoon nähden määräytyy hallintokunnittain poikkeuksena kaupunginhallituksen alaiset yksiköt, joissa sitovuustaso on vastuuryhmä. Talousarvion valmistelu pohjautui kaupunginhallituksen hallintokunnille kesäkuussa 2014 asettamaan talousarviokehykseen. Talousarviokehykseen sisällytettiin talouden tasapainottamistyöryhmän vuoden 2013 työskentelyn perusteella määrittelemät yksilöidyt säästötoimenpiteet sekä syksyllä 2013 toteutetussa YT-menettelyssä päätetyt henkilöstösäästöt, vuodelle 2015 539 t.

14 4.1. Tavoitekortit ja tulossopimukset 4.1.1. Kaupunginvaltuusto VALTUUSTON TAVOITTEET TALOUSARVIOON 2015 JA TALOUSSUUNNITELMAAN 2016-2017 MENESTYS- TEKIJÄT TOIMENPI- TEET Mittarit TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 KESTÄVÄ TALOUS TOIMIVAT YDINPALVE- LUT YRITYSTEN, TYÖLLISYY- DEN JA OSAAMISEN KEHITTÄ- MINEN Talous tasapainotetaan siten, että vuosikate riittää poistoihin SSYP Kehitys Oy toimii aktiivisesti uusien yritysten tukena asukasluku 10160 10160 10095 10095 10095 vuosikate 322 236 279 372 462 /asukas Vuosikate poistoista Lainakanta/ asukas Tilikauden yli/alijäämä nettomuutto Toimintakate/ asukas ( ) Kaupunkiin muuttavien määrän tulee olla suurempi kuin ulosmuuttavien määrä Palvelurakenne sovitetaan käytettävissä oleviin resursseihin, palvelustrategia uudistetaan Kaupungin henkilöstömäärä sopeutetaan palvelurakenteeseen ja käytettävissä oleviin resursseihin Yritysten määrän kasvu Henkilöstömenot/ asukas ( ) Yritysten määrän nettomuutos SSYP Kehitys Oy:n aktiivisten toimenpiteiden osuus yritysten perustamisessa 67 % 55 % 69 % 83 % 104 % 2752 2791 2905 3190 2923-1512 -1799-1489 -961 0-5449 -5582-5548 -5426-5387 -1880-1861 -1832-1749 -1738 14 30 30 30 30 60 60 % 70 % 80 % 80 %

15 Kaupungin yritysilmapiiriä parannetaan Saarijärven matkailuelinkeino kehittyy ja liikevaihto kasvaa Saarijärven koulutustarjonta kasvaa ja houkuttelevuus opiskelupaikkana lisääntyy Saarijärven työpaikkaomavaraisuus kasvaa Yritysilmapiirimittaus Saarijärven osuus Pohjoiseen Keski- Suomeen myönnetystä rahoituksesta Saarijärven osuus ELYkeskuksen myöntämästä Pohjoisen Keski-Suomen yritysrahoituksesta kasvaa Työttömyysaste alittaa koko Keski-Suomen työttömyysasteen Työttömyysprosentti/maakunnan työttömyysprosentti Matkailun yöpymisvuorokaudet Toteutunut 2. asteen koulutuksen opiskelijamäärä vertailutiedot saatavilla vuoteen 2012 Alueen työpaikkojen määrä suhteessa työikäisten määrään (>18 v) kasvaa 6,2 vastaa maakunnan keskiarvoa ylittää maakunnan keskiarvon ylittää maakunnan keskiarvon 18 9 % 20 % 25 % 25 % 16,7 % 14,6 % 17,4% 15,4% vastaa maakunnan keskiarvoa alittaa maakunnan keskiarvon 129000 131000 5 % 5 % 5 % alittaa maakunnan keskiarvon 427 387 390 365 365 2011 2012 2013 2014 2015 57,6 % 57,5 % ei vertailutietoa ei vertailutietoa kasvu edelliseen vuoteen

16 4.1.2. Kehittäminen ja hallinto TAVOITEKORTTI MENESTYSTEKIJÄT TOIMENPITEET MITTARIT Palvelut sovitetaan tehokkasti ja kustannustietoisesti olemassa oleviin resursseihin Yritystoiminnan, työllistämisen ja osaamisen kehittämiseen kohdennetaan voimavaroja Kuntalaisten omaehtoisuuden ja ennaltaehkäisevän toiminnan kannustaminen Työhyvinvoinnin edistäminen TULOSSOPIMUKSET Palvelurakenne ja palvelustrategia uudistetaan resurssien mukaiseksi Hallinto on avointa ja luotettavaa Työllistämisresurssit kohdennetaan mahdollisimman tuottavalla tavalla Kehittämisen määrärahojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen Järjestöavustukset kohdennetaan omaehtoisuutta ja ennaltaehkäisyä tukevasti Työntekijöitä motivoidaan omaehtoiseen työhyvinvoinnin ylläpitämiseen Työntekijöiltä kerätään aloitteita tuottavuuden parantamiseen Esimiestyötä tuetaan Kehittämisen ja hallinnon kokonaiskustannukset/asukas Luottamuselinten kustannukset/asukas Ulkoisen tiedottamisen toteutus työllisyyden määrärahat/ työmarkkinatuen kuntaosuus + Saarikkalisä kehittämisen määrärahat/ yhteisöverotulon kertymä Avustusten euromäärä/soten terveyden ja sairaanhoidon kustannukset Työnantajan toteuttamien työhyvinvointitoimenpiteiden kustannukset/osallistujamäärä Sairauspoissaolojen määrä/ työntekijä Aloitteiden määrä ja käsittely Työhyvinvointi- ja johtamiskyselyiden tulokset KEHITTÄMINEN JA HALLINTO HINTA MÄÄRÄ TYÖLLISYYS htv YHTEEN- SÄ Työllistämisen hallinto 0,5 24 350 Eläkeselvittelyt 26 000 /tukityöpaikka tukityöpaikat htv yht. Tukityöt 13850 3,3 45 706 Omat kesätyöntekijät Yhteisöjen kesätyötuet /kesätyöntekijä /kesätyöntekijä /kk, kuntalisää saava kesätyöntekijät yht. 1083 18 19 503 kesätyöntekijät yht. 250 54 (+ 15 lahj.varoilla) 13 500 kuntalisät, kpl Kuntalisä 170 206 velvoitetyöllistetyt, /henkilötyövuosi htv 35 000

17 Velvoitetyöllistäminen /kk, oppisopimus 14965 4,5 67 344 oppisopimustuet, kpl Oppisopimusavustus 170 59 /henkilötyövuosi htv Pajatyöskentely 7014 15,5 /toimintapäivä toimintapäivät yht. Kuntouttava työtoiminta, ryhmätoiminta 20 1935 10 000 108 360 38 700 388 463 TULOSSOPIMUS KEHITTÄMINEN JA HALLINTO HINTA MÄÄRÄ YHTEENSÄ TARKASTUS /kokous kokoukset yht. tarkastuslautakunnan kokous -640 10-6400 /tarkastuskäynti tarkastuskäynnit yht. tarkastuskäynti -850 22-18700 KAIKKI YHTEENSÄ -25100 KEHITTÄMINEN JA HALLINTO KEHITTÄMINEN HINTA / asukas Yritysten määrä toimenpiteissä MENOT YH- TEENSÄ Elinkeinopalvelut yritysneuvonta, kehittäminen 32,8 600 331 000 Matkailun kehittäminen ja markkinointi Matkailun ja kaupan kehittämispalvelu 6 150 58 000 Maaseudun kehittäminen maaseudun kehittämispalvelut 5 100 51 000 Sidosryhmäyhteistyö ja elinkeinoelämän edunvalvonta Sidosryhmäyhteistyö, tapahtumat ja elinkeinoelämän edunvalvonta 5,7 58 000 Elinkeinopalvelut yhteensä 46,06 468 000 Työllistämishankkeet 7,9 80 000 Muu hankerahoitus 4,7 48 000 Seudullinen yhteistyö 0,7 7 000 Kehittäminen ja hallinto yhteensä 633 000

18 KEHITTÄMINEN JA HALLINTO KESKUSHALLINTO JA OMISTAJAOHJAUS HINTA MÄÄRÄ Luottamuselinhallinto ilman valmistelua /päätös asiat yhteensä MENOT YHTEENSÄ valtuuston käsittelemät asiat -1023 60-61 400 kaupunginhallituksen käsittelemät asiat -276 280-77 300 omistajaohjauksen käsittelemät asiat -129 80-10 300 Toimikunnat -8 900 Palvelustrategian toteuttaminen -25 000 Luottamushenkilöhallinto yhteensä -182 900 Viranhaltijajohto yhteensä -371 700 HENKILÖSTÖHALLINTO euroa/henkilö henkilöstömäärä Työsuojelu -327 450-147 000 Työmarkkinasopimusmenettely ja luottamusmiestoiminta -184 450-83 000 Työterveyshuolto -164 450-74 000 Henkilöstöpalvelut ja koulutus, virkistys -151 450-68 000 Henkilöstöhallinto yhteensä -372 000 Muu hallinto /asukas Kansainvälinen toiminta ja edustus -1,2-12 000 Avustukset ja ilmoitukset -23,9-241 000 Muu yleishallinto -10,4-105 000 Muu hallinto yhteensä -35,5-358 000 Kunnallisverotus -23,3-235 000 Oikeusapu -0,6-6 000 Keskushallinto yhteensä -1 525 600 KEHITTÄMINEN JA HALLINTO VAALIT HINTA /vaalitoimitus MÄÄRÄ vaalien määrä TULOT YHTEENSÄ vaalien toimittaminen 10000 1 10000 KAIKKI YHTEENSÄ 10000 KEHITTÄMINEN JA HALLINTO HINTA MÄÄRÄ YHTEENSÄ TARKASTUS /kokous kokoukset yht. tarkastuslautakunnan kokous -640 10-6400 /tarkastuskäynti tarkastuskäynnit yht. tarkastuskäynti -850 22-18700 KAIKKI YHTEENSÄ -25100

19 4.1.3. Kiinteistöt ja maankäyttö TAVOITEKORTTI, STRATEGISET TAVOITTEET MENESTYSTEKIJÄT TOIMENPITEET MITTARIT Kaupungin vetovoimaisuus Tyytyväinen kuntalainen Hyvinvoiva ja itsestään huolehtiva saarijärveläinen Monipuoliset asumisen työnteon ja yrittämisen mahdollisuudet Kaupungin vetovoimaisuus Keskustan yleiskaavan hyväksyntä. Kyläyleiskaavojen hyväksyntä. Rantayleiskaavojen laadinta. Kuntalaisille myönnetyt luvat taajaman yleisten alueitten hoitoon. Rakennusoikeuteen ja kiinteistöomaisuuden hallintaan liittyvä asiakaspalvelu. Monipuolisen tonttitarjonnan takaaminen. Asemakaavojen tonttitarjonta. Yleiskaavojen lomaasuntoyksiköt sekä kyläalueiden riittävät rakennuspaikat. Mahdollisuus eri asumismuotoihin. Poikkeamisten pieni määrä (kpl). Riita-asioiden, valitusten pieni määrä. Kyläyleiskaavat hyväksyntään Lupapäätökset Laskutusmääräykset Asiakaspalvelukerrat Asuinrakennustontit kpl Myytävänä olevat liike- ja teollisuustontit, kpl Myönteiset poikkeamispäätökset Hyväksytyt asemakaavat Kestävä talous Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö on toimivaa Ylimääräisten kiinteistöjen myynti. Aravavuokratalojen omakustannusperiaatteen toteutuminen. Kaupungin kiinteistö- ja maaomaisuuden rekisterien ja sopimusten hallinta ja ajantasallapito. Kaavan pohjakartan pitäminen ajantasalla. Asemakaavan ajantasaistaminen. Myyntivoitot Ylläpitokulujen pieneneminen Yleisten alueitten muodostamistoimitukset. Vuokrasopimustietokanta. Käyttöoikeussopimusten tietokanta. Keskustan asemakaavan ajantasaistus.