Talouden näkymät

Transkriptio

1 Talouden näkymät Valtuuston talousseminaari Kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen

2 Suhdannenäkymät (Lähde: VM, valtion talousarvioesitys 2015 ja Kuntaliiton kuntataloustiedote 3/2014) Maailman talous elpyy, erityisesti USA ja Iso-Britannia ovat jättämässä finanssikriisin taakseen. Venäjän, Irakin ja Libyan jännitteet varjostavat kehitysnäkymiä. Euroalueen taantuma päättynyt ja talous on kääntynyt hitaaseen nousuun. Suomen BKT ei kasva vuonna Vuonna 2015 kokonaistuotannon ennustetaan lisääntyvän 1,2 % ja vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 % ja se on laajapohjaista. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyysaste nousee 8,6 %:iin vuonna 2014 ja on 8,5 % vuonna Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso on korkea. Kuluttajahintojen kasvun ennakoidaan olevan 1,5 % v Kuluttajahintojen odotetaan kasvavan 1,5 %. Välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,5 prosenttiyksikköä. 2

3 Julkisen talouden näkymät Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi. Matalasuhdanne heijastuu selvimmin valtiontalouteen, joka pysyy selvästi alijäämäisenä, mutta myös kuntasektori on alijäämäinen vaimean verotulokehityksen ja väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvun vuoksi. Julkisyhteisöjen menojen samoin kuin niiden saamien verojen suhde kokonaistuotantoon nousee edelleen v Sopeutustoimet ja viriävä talouskasvu kääntävät menoasteen laskuun v Julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosentin rajan v

4 Kuntatalous Kuntatalouteen on viime vuosina syntynyt tulojen ja menojen epäsuhta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate riitti v niukasti kattamaan poistot mutta ei nettoinvestointeja. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Kuntatalouden tila ei kohene, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää sekä rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa että kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, ja tästä johtuen kuntien veropohjien kasvu arvioidaan jäävän tänä vuonna 1,4 %:iin. Useat kunnat nostivat v kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttejaan, ja paine veroprosenttien korotusten jatkumiseen on tuntuva

5 Kuntatalous Valtionavut vähenevät v mm. peruspalvelujen valtionosuuden leikkaamisen johdosta. Kuntien toimintamenot kasvavat tasaisesti väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kustannustason nousun arvioidaan pysyvän maltillisena. Valtion toimenpiteisiin ensi vuodelle sisältyy niin kuntien menoja lisääviä kuin niitä vähentäviä toimia, mutta koko kuntatalouden tasolla toimilla ei yhteenlaskettuna juuri ole vaikutusta kuntatalouden menotasoon. Palkkaratkaisun/ sopimuskorotusten vaikutus on noin 0,6 % vuonna Kuntatalouden alijäämän ennustetaan olevan v noin prosentti suhteessa bruttokansantuotteeseen

6 Investoinnit Tuottava ja ns ei-tuottava investointi Kaupungin investoinnit voidaan jakaa talouden näkökulmista tarkasteltuna tuottaviin ja ns. ei-tuottaviin investointeihin. Tuottavia investointeja ovat esim. vesilaitoksen investoinnit, jonka suoritetta myydään eteenpäin tuotantokustannuksia kalliimmalla hinnalla. Suurin osa kunnan tekemistä investoinneista on ns. ei-tuottavia. Tämä tarkoittaa, etteivät esimerkiksi kunnan palveulurakennuksia käyttävät asiakkaat maksa kunnalle sen tarjoamasta palvelusta mitään, tai sitten asiakasmaksu on niin alhainen, ettei sillä pystytä kuolettamaan investoinnin hintaa. Talouden näkökulmasta kunnallisten investointien ongelma on, etteivät ne tuo riittävästi tuloja kaupungin kassaan. Lainan ottaminen investointien rahoittamiseen pitää sisällään riskin: ainoastaan, jos voidaan luottaa talouskasvuun ja riittäviin lisätuloihin lähitulevaisuudessa, voidaan lainarahoituksen ottaminen perustella. Toisin sanoen: jos lainanottoa seuraavina vuosina ei synny ylimääräisiä tuloja, tietää lainan lyhennys säästötoimenpiteitä olemassaoleviin toimintoihin.

7 Investoinnit Palveluverkkorakenteen kolhut voivat nostaa lainatarvetta hyvin nopeastikin. Siksi sekä kiinteistöjen ylläpito että investointien suunnittelu on pitkäjänteistä työtä. Investointeja voidaan tarvittaessa rahoittaa myös velkarahalla, jos talous sen sallii. Investointitarpeita ja lainarakennetta on hyvä tarkastella erityispiirteiden kautta: on perusteltua, että Iisalmi investoi asuntoalueisiin, päiväkoteihin, kouluihin, terveyspalveluihin jne. Iisalmen erityispiirteenä on lisäksi seudullinen keskuspaikan sijainti, joten esim kulttuurikeskus ja uimahalli ovat samalla seudullista palvelu- ja vetovoimainfraa. Kaupunkikeskustaan ja sen infrastruktuuriin sekä työpaikkalalueiden rakentaminen ovat perusteltuja elinkeinopoliittisia investointeja. On odotettavissa, että työpaikkaomavaraisuus, keskustan vetovoimaisuus ja kauppaliikkeiden käyttöaste kasvaa ja se taas tuottaa rahaa kaupungin kassaan pitkällä tähtäimellä.

8 Investoinnit Kun on huolissaan lainakehityksestä on tarkasteltava miten kunnan lainatilanne on kehittynyt ja mihin laina on käytetty. Onko toiminnan ja investointien rahavirrassa menty miinuksella eli onko tulorahoitus ollut riittämätön investointeihin? Jos, niin kuinka pitkään? Velkaisuuden muutoksen suunta ja kesto voi kertoa paljon kunnan taloudesta. Palveluihin suunnatut investoinnit on pääsääntöisesti pystyttävä rahoittamaan kunnan sen hetkisestä vuosittaisesta tulovirrasta: toisin kuin ns. tuottavien investointien, niiden ei odoteta kasvattavan kunnan tulovirtaa tulevaisuudessa. Tämän vuoksi on tärkeää verrata investointien suuruutta kunnan vuosikatteeseen (tulot menot).

9 9

10 10

11 11

12 Valtuustosopimuksen keskeiset linjaukset Suunnitelmavuosina vuosittaisten kustannusten nousu, sisältäen sekä omat toiminnot että SOTE-palvelut, tulee sopeuttaa tulokehitykseen, kuitenkin siten, että kustannusten nousu ei saa vuositasolla ylittää 2%. Tavoitteena on tätä alempi kokonaiskustannusten kasvu. Kaupungin nettoinvestointitaso vuosina on keskimäärin 6-7 M / vuosi. Kaupunki voi käyttää investointi- ja kehittämisrahastoja korkeintaan 1 M / vuosi kattamaan rahaston sääntöjen mukaisia pitkävaikutteisia investointeja. Tuota tuloutusta ei lasketa yllä mainittuun nettoinvestointitasoon. Kaupungin omaa hallinto-organisaatiota uudistetaan ja kevennetään. Uudistettu hallinto-organisaatio pannaan täytäntöön seuraavan valtuustokauden alussa.