Seitap Oy SAVUKOSKI 1 SAVUKOSKI PYKÄLÄINEN-KUTTUSOJA SEITAP OY 2012
Seitap Oy SAVUKOSKI 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 2 TIIVISTELMÄ 4 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Luonnonympäristö ja maisema Luontoselvitys 1 Johdanto 6 2 Suojelualueet ja ohjelmat 6 3 Kulttuuriympäristöt ja perinnemaisemat 6 4 Kasvillisuus 6 5 Linnusto 7 6 Johtopäätökset 7 Maisemaselvitys 8 3.2 Arkeologia ja rakennettu ympäristö 3.21 Kiinteät muinaisjäännökset 9 3.22 Rakennettu ympäristö 12 3.3 Suunnittelutilanne 3.31 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 12 3.32 Maakuntakaava 12 3.33 Yleiskaava 14 3.34 Ranta-asemakaava 14 4 4.1 Kaavoituksen tavoite 14 4.2 Kaavan valmistelu 14 4.3 Rantaosayleiskaava 15 4.31 Mitoitus ja yleisperustelu 4.32 Aluevaraukset 5 KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN 5.1 Suhde VAT:iin ja maakuntakaavaan 16 5.2 Vaikutukset luontoon ja maisemaan 16 5.3 Vaikutukset muinaisjäännöksiin 16 5.4 Vaikutukset elinkeinoihin ja yhdyskuntatalouteen 17 6. KAAVAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN 17 LIITTEET Luntoselvitysten liitekartta Kaavaluonnos VE 1 Kaavaluonnos VE 2 Kaavaluonnos VE 3
Seitap Oy SAVUKOSKI 3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja Tapani Honkanen, maanmittausteknikko, YKS 282, Kaava: Savukoski, Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava Kaavan vireilletulo: Kaavan vireilletulo on kuulutettu 26.05.2011. Kaavoitettava alue Metsähallituksen Valtionmaata n. 200 ha Kaavoitettava alue sijaitsee Martti-Tulppio tiestä Lattunasta pohjoiseen Kemijokivartta jatkuvan Metsäautotieluokkaisen tien varressa Pykäläisen kohdalla. Matka Savukoskelta kaavoitettavalle alueelle on n. 80 km ja Martilta n. 50 km.
Seitap Oy SAVUKOSKI 4 Kaavoitettava alue käsittää Kemijoen itärannalle sijoittuvaa valtion maata. Kaavoitettava alue on suurelta osin mäntyvaltaista nuorta sekametsää. 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavan laatimisen tavoitteet Kaavoitettava alue sijaitsee Martti-Tulppio tiestä Lattunasta pohjoiseen Kemijokivartta jatkuvan Metsäautotieluokkaisen tien varressa Pykäläisen kohdalla. Matka Savukoskelta kaavoitettavalle alueelle on n. 80 km ja Martilta n. 50 km. Kaavoitettava alue käsittää Kemijoen itärannalle sijoittuvaa valtion maata. Kaavoitettavan alueen sijainti ilmenee sivulla 3 olevasta kartasta. Savukosken kunta, Metsähallitus Laatumaa ja Kemi-Sompion paliskunta ovat neuvottelujen tuloksena päätyneet siihen, että Pykäläinen-Kuttusoja aluelle kaavoitetaan valtion maalle loma-asuntojen rakennuspaikkoja. Neuvottelun lopputuloksena päädyttiin lomaasuntojen sijoittumisen ohjaamiseen oikeusvaikutteisella osayleiskaavalla. Tavoitteena on osoittaa rakennuspaikkoja hyvin väljästi, jotta erämaaluonne alueella säilyy.
Seitap Oy SAVUKOSKI 5 2.2 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireilletulo kuulutettiin 26.05.2011. Valmisteluaineisto pidettiin MRL 62, MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä 02.02-02.03.2012. Luonnoksesta pyydettiin myös lausuntoja. Kaavaehdotus asetetaan MRL 65 ja MRA 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 19.4. 21.5. 2012. Kaavaehdotuksesta pyydetään MR 20 :n mukaisesti lausunnot. 2.3 Rantaosayleiskaavan yleiskuvaus Pykäläinen Kuttusoja alueesta muodostuu Ylisen Kemihaaran loma-asuntoalue, josta retkeillään ja erästetään laajalla Kemihaaran alueella. Vaikka alueelle osoitetaan 29 loma-asunnon rakennuspaikkaa ja yksi matkailupalvelujen alue, väljyys rakentamisessa on leimallista. Rakennuspaikat ovat jokainen 0,5 ha ja rakennuksesta toiseen etäisyys on yleensä useita satoja metrejä. 3. LÄHTOKÖHDAT 3.1 Luonnonympäristö Rantaosayleiskaavan luontoselvityksen laati syksyllä 2011 FM Sami Mäkikyrö. Luontoselvityksen karttaliite liitteenä 1. SEITAP OY Sami Mäkikyrö 4.11.2011 SISÄLLYS Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava Savukoski Luontoselvitys 1. JOHDANTO 2. SUOJELUALUEET JA -OHJELMAT 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat 2.2. Luonnonsuojelu-, vesi- ja metsälain mukaiset suojeltavat kohteet 3. KULTTUURIYMPÄRISTÖT JA PERINNEMAISEMAT 4. KASVILLISUUS4 4.1. Uhanalaiset kasvilajit 5. LINNUSTO 6. JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET
Seitap Oy SAVUKOSKI 6 1. JOHDANTO Pykäläinen-Kuttusojan rantaosayleiskaava sijaitsee Kemijoen varressa, noin 80 kilometriä Savukosken taajamasta koilliseen. Kemijoki kuuluu kaava-alueella Korvatunturin virkistyskalastusalueeseen, joten kalastus on sallittua vain virkistyskalastusvälinein. Kalastoa hoidetaan istutuksin ja veden laadun tulisi pysyä joessa tietysti mahdollisimman hyvänä. Alueen joet ja purot ovat nykyisellään hyvin puhdasvetisiä. Kalastajia varten jokivarteen on rakennettu useita laavuja. Mökkejä on alueella vähän ja ne keskittyvät lähes kokonaan Kemijoen varteen, Pykäläisensaaren seutuville, noin puolen kilometrin matkalle. Kaava-alueen luontoon tutustuttiin maastokäynnillä 3.8.2011. 2. SUOJELUALUEET JA -OHJELMAT 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat Alue ei kuulu luonnonsuojeluohjelmiin. 2.2. Luonnonsuojelu-, vesi- ja metsälain mukaiset suojeltavat kohteet Alueella ei ole luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia kohteita. Vesilaki suojelee luonnontilaisia pienvesiä siten, että niiden muuttaminen on kiellettyä. Vesilain kohteita alueella ovat Kuttusoja ja Johdejänkältä Kemijokeen laskeva pieni puro. Kuttusojan vesi on kirkasta ja ojassa näkyi maastokäynnillä pieniä lohikaloja, jotka olivat joko purotaimenia tai puronieriöitä. Johdejänkältä laskeva puro on myös kirkasvetinen. Metsälain 10 :ssa mainittuja metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen kaltaisia kohteita alueella ovat Kuttusojan ja Johdejänkältä Kemijokeen virtaavan puron varret. Kuttusojan varsi on soistunut ja kasvaa mm. pohjan- ja kiiltopajua, saraikkoa sekä kurjenjalkaa. Johdejänkältä virtaavan puron varsi on rehevä, ja sen kasvilajistoon kuuluvat esimerkiksi pajut, sarat, mesiangervo ja vilukko. 3. KULTTUURIYMPÄRISTÖT JA PERINNEMAISEMAT Kaavoitettavalla alueella ei ole perinnemaisemia eikä Lapin kulttuuriympäristöohjelmaan kuuluvia kohteita. 4. KASVILLISUUS Kasvimaantieteellisesti Savukoski kuuluu pohjoisboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja kaavoitettava alue Metsä- Lapin metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen. Metsät ovat kaava-alueella pääosin kuivaa tai kuivahkoa, nuorta männikköä kasvavaa juolukka-puolukka-variksenmarjatyypin (UVET) kangasta. Lähellä jokea on pienialaisesti rehevämpää metsää ja korpea, joissa pääpuulajeina ovat kuusi ja koivu. Pensaskerroksessa kasvaa kaikkialla harvakseltaan katajia, ja kosteammissa paikoissa myös pajuja. Joen varressa on nähtävissä aukeita niittyjä, joista on aikoinaan tehty karjalle rehua. Niityillä kasvaa mm. saroja, metsäkurjenpolvea, kultapiiskua ja kissankelloa. Niityille on vähitellen leviämässä koivuja ja katajia. Niittämisen loputtua aukeat tulevat pikku hiljaa metsittymään.
Seitap Oy SAVUKOSKI 7 Alueen avoimet suot ovat ohutturpeisia ja helppokulkuisia nevoja. Soilla on kuivia jänteitä, joilla kasvaa harvakseltaan mäntyjä sekä esimerkiksi vaivaiskoivua, variksenmarjaa, suopursua ja hillaa. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsevalla pienellä suolla oleva lampi on matala, kirkasvetinen ja kivikkopohjainen. Maaperä on maalajiltaan pääosin hiekkaista moreenia. 4.1. Uhanalaiset kasvilajit Alueelta ei ole löytynyt uhanalaisten kasvilajien esiintymiä. 5. LINNUSTO Maastokäynnillä tarkkailtiin kaavoitettavan alueen linnustoa. Alueella tavattiin seuraavat lintulajit: telkkä, västäräkki, keltavästäräkki, urpiainen, valkoviklo ja leppälintu. Tavatuista lintulajeista keltavästäräkki on merkitty kuuluvaksi luokkaan vaarantuneet (VU) Suomen uhanalaisuusluokituksessa vuodelta 2010. Keltavästäräkkiä uhkaa avoimien alueiden umpeenkasvu peltojen ja soiden metsittymisen takia. 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Kaavoitettava alue on säilynyt varsin erämaisena huolimatta suhteellisen hyvistä kulkuyhteyksistä. Tämä johtuu pääasiassa kesämökkien vähäisestä määrästä, tai pikemminkin mökkien keskittymisestä yhdelle alueelle. Mielellään näkisikin alueen luonteen säilyvän ja mökkien tiheyden säilyvän harvana. Tämä ylläpitäisi alueen houkuttelevuutta matkailijoille. Ainakaan rakentamista kovin lähelle Kemijoen rantaa ei tulisi mahdollistaa. Lisäksi joen rannan maaperä on monin paikoin eroosioherkkää ja varsinkin paikoin esiintyvät korkeat törmät ovat alttiita kulumiselle. Kalastusmatkailijoita houkuttelevat alueelle erämaisen luonnon lisäksi puhdas vesistö, hyvät lohikalakannat ja helposti kalastettavissa oleva joki. Tämä tulee huomioida rakentamisessa siten, että mökeistä tulevat jätevedet eivät pääse pilaamaan jokivettä missään olosuhteissa. Mökkitontteja ei ole myöskään syytä kaavoittaa rantaan saakka ulottuviksi, jotta kalastajien liikkuminen jokivarressa olisi esteetöntä. Vaikka suomalaiset yleensä kokevatkin sellaisen kesämökin houkuttelevimmaksi, missä on omaa rantaa, tulisi erityisesti virkistyskalastusalueeksi perustetulla alueella huomioida se kohderyhmä, jota varten alue on varsinaisesti perustettu. LÄHTEET Eurola, S., Huttunen, A. & Kukko-Oja, K. 1994. Suokasvillisuusopas. Oulanka Reports 13. Oulanka Biological Station. University of Oulu. Oulu 1994. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998. Retkeilykasvio. -Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Kalpio, S. ja Bergman, T. 1999. Lapin perinnemaisemat. Lapin ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 116. Lokio, J. 1997. Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi 1996. Maa- ja metsätalousministeriö 1981. Valtakunnallinen soidensuojelun perusohjelma. Maa- ja metsätalousministeriö 1982. Valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010. Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Erillisjulkaisu. s. 685. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. ISBN 978-952-11-3805-8 (nid.). Ympäristöministeriö 1991. Rantojensuojeluohjelman alueet. selvitys 97.
Seitap Oy SAVUKOSKI 8 Rantaosayleiskaavan maisema-arvioinnin laati syksyllä 2011 maisema-arkkitehti Gunnar Suikki. Idea & design Gunnar Suikki SAVUKOSKI PYKÄLÄINEN KUTTUSOJA Maisema Suunnittelualueen suurmaisema Suunnittelualue sijaitsee Savukosken kunnan pohjoisosassa lähellä Maanselän vedenjakaja-aluetta ja Kemihaaran erämaata. Se kuuluu Peräpohjola-Lappi maisemamaakuntaan ja edelleen Itä-Lapin tunturi- ja vaaraseutuun. Alueen suurmaisemalle ovat tyypillisiä laajat kosteikko- ja suoalueet sekä niistä selkeästi nousevat tunturit ja vaarat. Vedenjakaja-alueen kosteikoilta saavat alkunsa sekä Pohjanlahteen että Vienanmereen valuvat vesistöt. Kaava-alueen maisema ja rakentaminen Alueen lähimaisemaa hallitsevat Kemijoen itäpuolella Kuttusvaarat ja joen vastakkaisella puolella sijaitsevat Nivatunturi ja Kaltinaisenrova. Kaava-alue sijaitsee edellä mainittujen vaarojen välisessä kapeikossa ja vaarojen liepeet ulottuvat rantaan asti. Lievealueilla maisema on kuivahkoa mäntykangasta, jossa on niukasti aluskasvillisuutta ja metsä on läpinäkyvää. Runsaampi aluskasvillisuus, pensaikot ja varvikot, sijaitsevat soiden ja lievealueiden yhtymäkohdissa sekä joki- ja ojavarsissa. Maaston kulutuskestävyys on heikohko sammal ja jäkälä valtaisilla kuivahkoilla alueilla. Kaava-alueella on ollut konesavotta heti sotien jälkeen. Savotta-ajasta on jäänyt ympäristöön runsaasti merkkejä ja muutoksia. Kemijoki on perattu ja perkuumassat läjitetty joen itärannan rantatörmälle. Näin on rakennettu perustukset telatraktoreille, jotka vetivät tukkikuormia rantatörmän lanssipaikoille. Läjitysmassat erottuvat yhä selkeästi maastossa ja toimivat nykyisin usein tiepohjina. Myös vanha tukikohta-alue erottuu yhä maastossa ja sen läheisyyteen on rakennettu laavu ja tulistelupaikka. Alue toimii siis yhä tukikohtana, joskin kohderyhminä ovat tänä päivänä retkeilijät ja kalastajat. Savotta-ajasta on myös jäljellä alueella kattava tieverkko, jota on helppo hyödyntää lomarakentamista suunniteltaessa. Alueen metsät ovat tyypillisiä aktiivikäytössä olevia talousmetsiä, homogeenisiä sekä iältään että lajikoostumukseltaan. Osalle alueesta on lähiaikoina suoritettu harvennushakkuita mutta hakkuuaukeita ei suunnittelualueella ole. Maisemallisesti ja ympäristöllisesti mielenkiintoisin aluekokonaisuus on Kuttusoja ja sen lähiympäristö. Ojauoma ja sen ympärillä olevat kosteikkoalueet ovat lähes koskemattomia ja luonnontilaisia. Oja on kalojen kutupaikka ja tärkeä lisääntymisalue. Oja on ilmeisesti ollut myös tammettu, sillä merkkejä siitä on yhä edelleen havaittavissa ympäristössä. Tammeaminen on tehty joko savotta-aikana uiton helpottamiseksi tai mahdollisesti myös heinänkorjuuseen liittyen. Maisemallisesti ja historiallisesti merkittävä kohde on 14. peuranpyyntikuopan rivistö Kemijoen ja Kuttusvaaran välissä. Pyyntikuopat sijaitsevat kohdassa, jossa avoin suoalue muuttuu kuivemmaksi metsikköalueeksi ja samalla joen ja vaaran välinen kannas muuttuu kapeammaksi. Pyyntikuoppien rivistö on edelleen selkeästi havaittavissa, joskin osa kuopista on pikkuhiljaa häviämässä osittain ihmisen ansiosta sekä normaalina luonnon prosessina. Pyyntikuopparivistön läheisyyteen ei pidä suunnitella minkäänlaista toimintaa, vaan jättää se rauhaan ja välttää myös metsäkoneilla ajoa aivan kuoppien välittömässä läheisyydessä.
Seitap Oy SAVUKOSKI 9 3.2 Arkeologia ja rakennettu ympäristö 3.21 Kiinteät muinaisjäännökset Lapin maakuntamuseon intendentti/arkeologi Hannu Kotivuori on selvittänyt alueen kiinteät muinaisjäännökset kesällä 2011.
Seitap Oy SAVUKOSKI 10
Seitap Oy SAVUKOSKI 11
Seitap Oy SAVUKOSKI 12 2.22 Rakennettu ympäristö Kaavoitettavalla alueella ei ole yhtään rakennusta. Kuttusojan suun alueella aikoinaan ollut savottatukikohta on purettu ja siirretty muualle. 3.3 Suunnittelutilanne 3.31 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Tavoitteet voivat koskea asioita, joilla on: - aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys - merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön - valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaavan sisältövaatimuksissa on korostettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamista. Maakunnan suunnittelu, erityisesti maakuntakaava on ensisijainen suunnittelumuoto tavoitteiden konkretisoinnissa ja välittämisessä kuntien suunnitteluun. Itä-Lapin maakuntakaava on vahvistettu 26.10.2004. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on tarkistettu sen jälkeen. Kaavan valmistelussa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoiteet 3.32 Maakuntakaava Kaavoitettava alue sijoittuu Itä-Lapin maakuntakaavan MU 6008 alueelle. Maakuntakaavan aluekuvaus:
Seitap Oy SAVUKOSKI 13
Seitap Oy SAVUKOSKI 14 3.33 Yleiskaava Alueelle ei ole laadittu yleiskaavaa. 3.34 Ranta-asemakaava Kaavoitettavan alueen läheisyyteen ei ole laadittu ranta-asemakaavaa. 4. 4.1 Kaavoituksen tavoite Savukosken kunta, Metsähallitus ja Kemi-Sompion paliskunta ovat yhteistuumin selvittäneet, mihin Kemihaaran latva-alueelle voidaan sijoittaa loma-asutusta niin, että siitä ei ole haittaa porotaloudelle eikä muille erämaa-alueen käyttäjille. Neuvottelijat päätyivät siihen, että kaikille osapuolille on eduksi, että Pykäläinen - Kuttuosoja alueelle osoitetaan aluetta rakentamiseen. Osoittamalla aluetta rakentamiseen, ohjataan rakentamispaineet yhdelle alueelle, siten vähennetään painetta rakentamisen sijoittumisesta hajarakentamisena muille alueille. Metsähallitus ei luovuta rakennuspaikkoja loma-asuntojen hajarakentamiseen. 4.2 Kaavan valmistelu Kaavaluonnoksen valmistelussa laadittiin kolme vaihtoehtoista luonnosta Luonnokset liitteinä 1-3. Pykäläinen Kuttusoja osayleiskaavoituksen ohjausryhmä käsitteli kokouksessaan 24.8.2011 vaihtoehtoisia luonnoksia ja päätti nyt MRA 30 :n mukaisesti valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtäville asetettavan luonnoksen laadittavaksi vaihtoehdon 1 pohjalta. Ohjausryhmä päätti, että valmistelussa tutkitut vaihtoehdot esitellään kaavaselostuksessa, vain valittu luonnos asetetaan nähtäville. Vaihtohtoisissa luonnoksissa 2 ja 3 tutkittiin mahdollisuutta sijoittaa rakentamista etäämmäs Kemijokirannasta. Ohjausryhmä päätyi keskustelun jälkeen siihen, että kauas rannasta sijoittuvasta rakentamisesta on haittaa poronhoidolle. Vaihtoehdon 1 mukaisena haitta keskittyy alueelle, jolla ei ole yhtä suuri merkitys poronhoidolle.
Seitap Oy SAVUKOSKI 15 4.3 Rantaosayleiskaava 4.31 Mitoitus ja yleisperustelu Rantaviivatarkastelu: Yleiskaavoitettava alue käsittää 5,8 km osuuden Kemijokivartta. Kaavaluonnoksia valmisteltaessa kaavaa laadittiin vain joen itärannalle. Kaavaa ehdotukseksi valmisteltaessa liitettiin kaava-alueeseen joen länsiranta, joka osoitetaan kokonaan retkeily- ja ulkoilualueeksi. Kun joen rannoista sen kapeudesta johtuen lasketaan muunnetuksi rantaviivaksi vaibn toinen ranta, kaavoitettavan alueen muunnettu rantaviiva on siten 5,8 km. Ranta-osayleiskaavassa alueelle esitetään kaksikymmentäyhdeksän loma-asunnon rakennuspaikkaa ja yksi matkailupalvelujen rakennuspaikka. Kaava-alueen 5,8 km rantaviivalle se tarkoittaa 5 / rantaviiva km. Kaikki rakennuspaikat ovat omarantaisen luontoisia, vaikka ranta jää jokaisen rakennuspaikan kohdalla virkistys- ja retkeilyalueeksi (VR), jotta turvataan virkistyskalastajien kulkuyhteys rannalla. 4.32 Aluevaraukset Vaikka kaavoitettavana on yleiskaava, rakentaminen osoitetaan rakennuspaikkakohtaisesti. Yleiskaavamääräyksellä määrätään rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus 150 k- m2:ksi loma-asuntojen rakennuspaikoilla ja 500 k-m2:ksi yhdellä matkailupalvelujen rakennuspaikalla. Loma-asuntojen aluetta kaavaluonnoksella esitetään 14,5 ha, matkailupalvelujen aluetta 2,0 ha. Kaavaluonnoksessa esitetään alueelle neljä venevalkamaa, niiden pinta-ala yhteensä 0,65 ha. Tiet osoitetaan ohjeellisin merkinnöin. Kaava-alueen rakentamiselta vapaaksi jäävät alueet osoitetaan retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR), jota on 162,5 ha. Vesialuetta kaavaan sisältyy 20 ha. Kaavan kokonaispinta-ala on 300 ha, josta maa-aluetta 255 ha.
Seitap Oy SAVUKOSKI 16 5. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOIONTI 5.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaavassa toteutetaan erityisesti tavoitetta kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Kemijoki on merkittävä luonnonvara myös virkistysalueena. Läheinen Uk-puisto tukee alueen käyttämistä virkistykseen. Kaavalla ohjataan alueen käyttöä virkistysalueena niin, että rakentaminen keskittyy ohjatusti irti rannasta, jotta rannan virkistyskäyttö turvataan rakentamisesta huolimatta. Ilman kaavallista ohjausta rakennuspaikkojen on tapana muodostua omarantaisiksi, kuten Pykäläinen-Kuttusoja kaava-aluen sisälle jäävän tilan rakentaminen osoittaa. Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava toteuttaa Itä-Lapin maakuntakaavan tavoitetta Yläkemijoen ulkoilualueen (Korvatunturin virkistyskalastusalue) tavoitetta. Kaavassa on otettu huomioon virkistyskalastajien vapaa rannansuuntainen kulkumahdollisuus koko kaavan alueella, kaikki rakennuspaikat ovat irti rannasta. Osoittamalla alueelle rakennuspaikkoja ja mahdollisuus matkailupalvelujen kehittämiseen, kaavalla kehitetään alueen käyttömahdollisuuksia virkistyskalastusalueena. 5.2 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavan luontoselvityksessä todetuille metsä- ja vesilain mukaisille kohteille ei ole osoitettu rakentamista. Yleiskaavamääräyksellä määrätään jätevesien käsittelystä niin, että kaavan toteuttaminen ei aiheuta luonnon pilaantumisen vaaraa. Maisema-arkkitehti Gunnar Suikin arvioi kaavan vaikutukset maisemaan: Suunniteltu loma-asutus ei ole uhka alueen maisemallisille arvoille, koska se sijoittuu pääosin alueille, jotka on muokattu Kemijoen perkauksen yhteydessä savotta-aikana. Loma-asutuksen ja tiestön vuoksi ei alueella tarvitse tehdä suuria maaston tai maaperän muokkauksia. Havaittu pyyntikuoppajono on osoitettu kaavaan. Pyyntikuoppien lähialueet on suotavaa rauhoittaa sekä rakentamiselta että kulkuneuvoilla liikkumiselta. 5.3 Vaikutukset muinaisjäännöksiin Lapin maakuntamuseon intendentti/arkeologi Hannu Kotivuori on selvittänyt alueen kiinteät muinaisjäännökset ja todennut, että alueella ei löytynyt sellaisia kohteita, jotka kuuluisivat muinaismuistolain (295/63) perusteella suojeltaviin kohteisiin. Kaavaluonnoksen maisema-arvioinnin yhteydessä havaittiin alueen keskiosassa kuoppajono, joka ilmeisesti on peurakuoppajono. Kotivuori käy myöhemmin tarkistamassa kuopat. Kaavaluonnokseen kuopat merkittiin sm-kohteiksi.
Seitap Oy SAVUKOSKI 17 5.4 Vaikutukset elinkeinoihin ja yhdyskuntatalouteen Pykäläinen Kuttusoja alueella on vähäinen taloudellinen merkitys Savukosken yhdyskuntarakenteeseen tai talouteen. Kaavalla halutaan luoda mahdollisuus loma-asuntojen rakentamiseen ja pieni mahdollisuus kehittää myös matkailupalveluja alueella. Todennäköisimmin Kuttusojan matkailupalvelupiste tulee toimimaan jonkun yrityksen etäpisteenä, johon kohde luontevasti hyvien kalavesien ja olevien reittien läheisyyteen sijoittuvana soveltuu erinomaisesti. Kaavoitettava alue on kokonaan erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettua aluetta, jossa valtion maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle (Poronhoitolaki 2 ). Metsähallitus ja paliskunta ovat sopineet yhteistyössä Savukosken kunnan kanssa Pykäläinen-Kutttusoja alueen kaavoittamisesta loma-asuntoalueeksi. Tulevia loma-asukkaita on valistettava siitä, että alue on porotalousaluetta, porot liikkuvat koko alueella, myös tonteilla. Porojen omistaja tai paliskunta ei ole velvollinen korvaamaan porojen tonteilla oleville viljelyksille ja istutuksille aiheuttamia vahinkoja. Metsähallitus saattaa asian rakentajien tietoon tonttien luovutusehdoissa. 6. KAAVAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Rantaosayleiskaavaluonnos valmisteluaineistoineen pidetiinmrl 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä 02.02. -02.03. 2012. Osallisilta ei tullut yhtään kirjallista mielipidettä. Kaavaluonnoksesta antoivat lausunnon Lapin liitto, Lapin ELY-keskus ja Metsähallitus luontopalvelut. Lausunnoista saatu palaute on otettu huomioon kaavaehdotusta valmisteltaessa. Rantaosayleiskaavaehdotus asetetaan MRL 65 ja MRA 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 19.4. 21.5. 2012 väliseksi ajaksi. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Kaavaehdotuksesta pyydetään myös MRA 20 :n mukaiset lausunnot. Kun mahdolliset muistutukset ja lausunnot on saatu, järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu, minkä jälkeen Savukosken kunnahallitus esittää kaavaehdotuksen valtuuston hyväksyttäväksi. Rantaosayleiskaavan hyväksyy Savukosken kunnanvaltuusto. Rovaniemellä, 16. päivänä huhtikuuta 2012 Tapani Honkanen, maanmitt.tekn. YKS-282
Seitap Oy SAVUKOSKI 18 Liite 1 (Luontoselvitys) Luontoselvityksessä mainitut pienvesistöt ympäristöineen korostettuna.
Seitap Oy 2012 SAVUKOSKI 19 PYKÄLÄINEN-KUTTUSOJA Liite 2 (Luonnos 1)
Seitap Oy 2012 SAVUKOSKI 20 PYKÄLÄINEN-KUTTUSOJA Liite 3 (Luonnos 2)
Seitap Oy 2012 SAVUKOSKI 21 PYKÄLÄINEN-KUTTUSOJA Liite 4 (Luonnos 3)