SALLA VAADINSELÄN LAKILAMPIEN RANTA-ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 Seitap Oy Salla 1 SALLA VAADINSELÄN LAKILAMPIEN RANTA-ASEMAKAAVA Korttelit 1-10 SEITAP OY 2011

2 Seitap Oy Salla 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 2 TIIVISTELMÄ 3 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Luonnonympäristö Arkeologia ja rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne 10 4 RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUS 4.1 Ranta-asemakaavaehdotuksen valmistelu Ranta-asemakaavaehdotus 17 5 RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN 18 TILASTOLOMAKKEET 19

3 Seitap Oy Salla 3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, Rovaniemi Vastaava kaavoittaja Tapani Honkanen, maanmittausteknikko, YKS 282, Kaavan vireilletulo: Ranta-asemakaavan vireilletulo on kuulutettu Tehtävän määrittely: Ranta-asemakaava laaditaan MRL 74 :n mukaisesti maanomistajien toimesta. Ranta-asemakaava laaditaan tilojen RN:ot 71:2 ja 61:5 Lakilampien ranta-alueille. Kaava käsittää lakilampien rannat kokonaan. Kaavoitettavan alueen sijainti ilmenee kansilehden kartasta. Kaavoituksen vaihe: Ranta-asemakaavaluonnos pidettiin MRL 62 ja MRA 30 :t mukaisesti valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävänä Ranta-asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville Ranta-asemakaavan hyväksyy Sallan kunnavaltuuusto. 2. TIIVISTELMÄ Ranta-asemakaavaehdotuksella tilalle RN:o 71:2 osoitetaan yhdeksän loma-asunnon rakennuspaikkaa ja tilalle RN:o 61:5 yksi rakennuspaikka. Ranta-asemakaavaehdotus on väljä rakenteeltaan. Rakennuspaikat osoitetaan suurina (keskimäärin n. 0,5 ha). Rakennusoikeudeksi esitetään 120 k-m2 / rakennuspaikka, jolla kaavan keskimääräiseksi korttelitehokkuudeksi tulee e=0,02. Alueen väljyyttä osoittaa, että ympäristöministeriön kaavoituksen tilastolomakeohjelma laskee kaavan aluetehokkuudeksi 0,00, tarkemmin laskien aluetehokkuus on 0, LÄHTÖKOHDAT 3.1 Luonnonympäristö Luonnonmaisema: Kaavoitettava alue on talousmetsää, jossa metsä on vaihtelevan ikäistä. Kaavoitettava alue sijoittuu vaarojen ympäröimään laajaan alavaan maastoon, joten alue ei erotu mistään päin katseltaessa merkittävänä alueen suurmaisemassa. Lakilampien lähimaisemassa merkittävä on Lakijärven ja Lakilampien välinen kannas, joka erottaa ne toisistaan. Lakijärvi ja Lakilammet ovat latvavesiä, järviin ei laske yhtään ojaa eikä niistä myöskään lähde laskuojia. Latvavesien tapaan järvissä ei esiinny tulvaa. Vedenpinnan vaihtelu on alle 0,5 m.

4 Seitap Oy Salla 4 Luontoarvot: Kaavoitettavan alueen luontoselvityksen laati FM Sami Mäkikyrö. Seuraavana Mäkikyrön luontoselvitys: Lakilammit, Salla Luontoselvitys Sami Mäkikyrö JOHDANTO 2. SUOJELUALUEET JA -OHJELMAT 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat 2.2. Luonnonsuojelu-, vesi- ja metsälain mukaiset suojeltavat kohteet 3. KULTTUURIYMPÄRISTÖT JA PERINNEMAISEMAT 4. KASVILLISUUS 4.1. Uhanalaiset kasvilaji4 5. LINNUSTO 6. YHTEENVETO KIRJALLISUUS 1. JOHDANTO Kaavoitettava alue sijaitsee Sallan kylältä kymmenisen kilometriä koilliseen, Kelloselän tien suunnassa, ja käsittää Lakijärven ja Lakilammen ympäristöineen. Vesistöt ovat pieniä ja kirkasvetisiä. Lakijärven ja Lakilampien rannat ovat soistuneita. Alueen maaperä on hienojakoista hiekkaa. Luonto on alueella karua ja metsät pääosin talouskäytössä. Alueelle tehtiin maastokäynti SUOJELUALUEET JA -OHJELMAT 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat Alueella ei ole luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia kohteita Luonnonsuojelu-, vesi- ja metsälain mukaiset suojeltavat kohteet Alueella ei ole vesilain eikä luonnonsuojelulain 29 :ssa mainittujen luontotyyppien mukaisia kohteita. Metsälain 10 :n mukaisista erityisen tärkeistä elinympäristökohteista alueella on vähäpuustoisia pieniä suoalueita Lakilampien kaakkois- ja pohjoisreunoilla. Lammen kaakkoispuolen suo on puuton ja niin märkä, että kävelemällä sen ylitys ei onnistu. Myös pohjoispuolen suo on varsin vaikeakulkuinen.

5 Seitap Oy Salla 5 3. KULTTUURIYMPÄRISTÖT JA PERINNEMAISEMAT Kaavoitettavalla alueella ei ole kulttuuriympäristöjä eikä perinnemaisemakohteita. Lakilampien lounaisrannan läheisyyteen on kartassa merkitty pyyntikuoppa, joka on muinaismuistolain suojelema kiinteä muinaisjäännös. Muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai poistaminen on kiellettyä ilman lain nojalla annettua lupaa. Tämän työn yhteydessä tehdyllä maastokäynnillä en onnistunut pyyntikuoppaa havaitsemaan. Sen sijaan Lakilampien länsirannan tuoreessa kangasmetsässä oli useita vanhan näköisiä kuoppia, joiden käyttötarkoituksesta en osaa esittää arvioita. 4. KASVILLISUUS Kasvimaantieteellisesti Salla kuuluu pohjoisboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja Peräpohjolan metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen. Maaperä on kaava-alueella vähäravinteista. Suot ovat karuja ja ohutturpeisia, mäntyä ja koivua kasvavia rämeitä tai avoimia nevoja. Metsä on variksenmarja-puolukkatyypin kuivahkoa mäntyvaltaista kangasmetsää. Metsät ovat suureksi osaksi hakattuja. Lakilammin itäpuolen rantametsä on vanhempaa ja siellä on jonkin verran keloja. Kuivahkon kankaan kenttäkerroksen kasvilajeja ovat puolukan ja variksenmarjan lisäksi mustikka, juolukka, kanerva, suopursu, metsämaitikka ja metsälauha. Pensaskerroksessa tavataan jonkin verran katajaa ja harvakseltaan pihlajia. Pohjakerroksessa vallitsevia lajeja ovat seinä- ja kynsisammal sekä poronjäkälät. Soilla yleisimpinä esiintyvät hilla, vaivaiskoivu, rahkasammalet, karpalo, useat saralajit, tupas- ja luhtavilla sekä suokukka. Rämeillä on kitukasvuisia mäntyjä. Soiden kasvillisuus ilmentää vähäravinteisuutta. Lakijärven ja Lakilampien kasvillisuus on niukkaa. Se käsittää mm. rantojen saraikkoa, raatetta ja suokasveja sekä ulpukkaa Uhanalaiset kasvilajit Alueelta ei ole tavattu uhanalaisten kasvilajien esiintymiä. 5. LINNUSTO Maastokäynnillä tavattuja lintulajeja ovat urpiainen, hömötiainen, punatulkku, käpytikka ja västäräkki. Lakilammilla ui telkkä. 6. YHTEENVETO Lakilampien alue on seudulle tyypillistä, metsätalouskäytössä olevaa, kuivaa kangasmetsää. Kasvillisuus ilmentää vähäravinteisuutta. Alueella ei havaittu erityisesti vanhalle metsälle tyypillisiä lintulajeja. Alueeseen tutustumiseen käytetty aika oli liian lyhyt perusteellisen linnustoselvityksen tekemiseen. Vesistöt olivat kirkasvetisiä ja eikä niiden tila ole ilmeisesti kovinkaan paljon muuttunut ihmistoiminnan seurauksena. Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee huomioida Lakilammin läheisyydessä sijaitseva pyyntikuoppa. Alueen maaperä on herkästi erosoituvaa ja altista kulutukselle.

6 Seitap Oy Salla 6 Kirjallisuus Kalpio, S. ja Bergman, T. 1999: Lapin perinnemaisemat. Lapin ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 116. Lokio, J. 1997: Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi Maa- ja metsätalousministeriö 1981: Valtakunnallinen soidensuojelun perusohjelma. Maa- ja metsätalousministeriö 1982: Valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki, 432 s. Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmä Vanhojen metsien suojelutyöryhmä 1998: Vanhojen metsien suojelu Pohjois-Suomessa. Vanhojen metsien suojelutyöryhmän osamietintö III. Osa II: kartat. Suomen ympäristö 152. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöministeriö 1984: Valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma. Ympäristön- ja luonnonsuojeluosaston julkaisu D:6. Ympäristöministeriö Ympäristöministeriö 1989: Valtakunnallinen lehtojensuojeluohjelma, kartat. Ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosaston sarja C/44/1989. Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriö 1991: Rantojensuojeluohjelman alueet. selvitys Arkeologia ja rakennettu ympäristö Arkeologia Lakilampien alueen muinaisjäännökset tarkasti Lapin maakuntamuseon intendentti/arkeologi Hannu Kotivuori. Raportti sivut Rakennettu ympäristö Kaavoitettavalla alueella ei ole yhtään rakennusta. Kaavoitettavan alueen läpi kulkee Vaadinselästä lähtevä tilojen yhteinen tie. Kaavoitettavan tilan RN:o 71:2 omistaja on rakentanut tien Lakijärven eteläpäästä Vaadinselkä Vallovaara tiehen. Tilan RN:o 71:2 läpi Vallovaarantien suuntaisena tien läheisyydessä sähkölinja. Muuta rakennettua ympäristöä kaavoitettavalla alueella ei ole.

7 Seitap Oy Salla 7

8 Seitap Oy Salla 8

9 Seitap Oy Salla 9

10 Seitap Oy Salla Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Tavoitteet voivat koskea asioita, joilla on: - aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys - merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön - valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaavan sisältövaatimuksissa on korostettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamista. Maakunnan suunnittelu, erityisesti maakuntakaava on ensisijainen suunnittelumuoto tavoitteiden konkretisoinnissa ja välittämisessä kuntien suunnitteluun. Itä-Lapin maakuntakaava on vahvistettu Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet katsotaan tutkitun maakuntakaavassa Maakuntakaava Ranta-asemakaavoitettava alue sijoittuu Itä-Lapin maakuntakaavan M 4517 alueelle. Rantaasemakaavoitettavan alueen kohdalle osuvat maakuntakaavan matkailun vetovoima-alue (mv 8401) ja barentsin käytävä (bk 8450) rajaukset.

11 Seitap Oy Salla 11 Maakuntakaavan merkintöjen selitykset:

12 Seitap Oy Salla 12 Maakuntakaavan aluekuvaukset:

13 Seitap Oy Salla 13

14 Seitap Oy Salla Yleiskaava Ranta-asemakaavoitettava alue ei sijoitu minkään yleiskaavan alueelle Ranta-asemakaava Kaavoitettavan alueen läheisyyteen ei ole laadittu ranta-asemakaavaa. 4. RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUS 4.1 Ranta-asemakaavaehdotuksen valmistelu Ranta-asemakaavaa valmisteltaessa laadittiin vaihtoehtoisia luonnoksia, joiden sopivuus maastoon tarkasteltiin yksityiskohtaisen gps-mittauksen avulla. Luonnos 1.

15 Seitap Oy Salla 15 Luonnoksen 1 maastotarkastelussa todettiin, että Lakijärven ja Lakilampien välinen kannas on etenkin Lakilampien puolelta alueen lähimaisemassa niin merkittävä, että sinne ei ole syytä rakentamista sijoittaa. Päädyttiin hakemaan vaihtoehtoa, jossa rakentaminen sijoitettaisiin kummankin järven koillisrannalle, jolloin rakentaminen ei näy häiritsevästi toisiin loma-asuntoihin eikä lähimaisemassa. Vaihtoehto: Toisena vaihtoehtona tarkasteltiin luonnosta, jossa lampien ja järven välinen kannas jätetään korkeimmalta osaltaan rakentamattomaksi. Tämän vaihtoehdon todettiin muodostavan viihtyisämpää loma-asuinympäristöä ja turvaavan paremmin maisemassa herkimpien alueiden säilymisen.

16 Seitap Oy Salla 16 Luonnosvaiheessa nähtävillä pidettäväksi valmisteltu kaavaluonnos. Kaavaluonnos pidettiin MRL 62 ja MRA 30 :n mukaisesti osallisten mielipiteiden kuulemista varten nähtävillä. Kaava-alueeseen itäpuolella rajoittuvan tilan omistaja esitti pari huomiota kaavaluonnokseen. (Vastine esityksiin liitteenä). Muita mielipiteitä luonnoksesta ei esitetty.

17 Seitap Oy Salla Ranta-asemakaavaehdotus Mitoitus ja yleisperustelu Ranta-asemakaavaehdotuksella alueelle osoitetaan kahdeksan omarantaista ja kaksi yhteisrantaista loma-asunnon rakennuspaikkaa. Ranta-asemakaavaehdotus on väljä rakenteeltaan. Rakennuspaikat osoitetaan suurina (keskimäärin n. 0,5 ha). Rakennusoikeudeksi esitetään 120 k-m2 / rakennuspaikka, jolla kaavan keskimääräiseksi korttelitehokkuudeksi tulee e=0,02. Alueen väljyyttä osoittaa, että ympäristöministeriön kaavoituksen tilastolomakeohjelma laskee kaavan aluetehokkuudeksi 0,00, tarkemmin laskien aluetehokkuus on 0,001. Lakijärven ja Lakilampien yhteenlaskettu rantaviiva on 2400 m. Muunnettua rantaviivaa on yhteensä 1250 m Kaavaehdotuksella osoitetaan 8 omarantaista ja 2 yhteisrantaista loma-asunnon rakennuspaikkaa. Kaikki loma-asunnot laskien kaavalla osoitetaan 10 rakennuspaikka / 1,25 km muunnettua rantaviivaa mikä on 8 / rantaviivakilometri. Yhteisrantaiset kertoimella 0,5 kertoen mitoitusluvuksi tulee 9/ 1,25 km muunnettua rantaviivaa, mikä on 7,2 / rantaviivakilometri. Kaavalla rakennuspaikkojen rannaksi osoitetaan 350 m rantaviivasta, joten rakentamiselta vapaaksi jää 2,05 km eli 85 % kaavan rantaviivasta Aluevaraukset Ranta-asemakaavalla muodostuu 10 rakennuspaikka yhteensä 5,09 ha loma-asuntojen korttelialuetta. Rakennuspaikan keskikoko on siten 0,5 ha. Rakennusoikeus osoitetaan rakennusoikeuslukuna, joka on 120 k-m2 / rakennuspaikka eli yhteensä 1200 k-m2. Lakijärven rannassa on Vadinselän kyläläisten käyttämä uimapaikka, joka osoitetaan kaavalla uimarannaksi. Kaava-alueen tiestö osoitetaan ohjeellisella merkinnällä, jotta maaston yksityiskohdat ja yksittäiset puut voidaan ottaa teitä rakennettaessa huomioon. Kaava-alueen vapaa-alueet osoitetaan metsätalousalueeksi, jota on n. 103 ha, 87,8 % kaavaalueen pinta-alasta. 5. RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOIONTI 5.1 Vaikutukset luontoon Kaavan luontoselvityksessä ei todettu alueella erityisen arvokkaita luontokohteita. Luontoarvoista merkittävin on Lakijärvi ja Lakilammet vesistönä, joiden hyvän luonnontilan turvaamiseksi kaavamääräyksellä määrätään jätevedet käsiteltäväksi asetuksen määräämällä tavalla. 5.2 Vaikutukset maisemaan, muinaisjäännöksiin ja rakennettuun ympäristöön Lähimaisemassa arvokkain Lakilampien kannas ja kapea niemi jäävät rakentamiselta vapaaksi. Rakentaminen osoitetaan niin, että loma-asunnot eivät häiritse toisiaan eivätkä näy kauas maisemassa. Vesistöjen rannasta aina toinen ranta jätetään kokonaan rakentamiselta vapaaksi.

18 Seitap Oy Salla 18 Kaikki alueelta tämän kaavoitustyön yhteydessä tehdyssä tarkastuksessa arvokkaaksi todetut muinaisjäännökset osoitetaan kaavassa asiaan kuuluvalla kohdemerkinnällä. Merkinnän selityksessä määrätään, että merkinnän kohtaa koskettavat maankäyttösuunnitelmat on lähettävä lausunnolle museovirastoon. Kaavalla ohjeellisena osoitettu tiestö noudattelee maastossa olevien teiden linjauksia. 5.3 Vaikutukset elinkeinoihin ja yhdyskuntatalouteen Loma-asukkailla ja matkailijoilla on Sallan kunnalle kasvava merkitys. Lakilampien rantaasemakaava alhaisesta tehokkuudesta ja vähäisestä rakentamisen määrästä huolimatta omalta osaltaan tukee kunnan elinvoimaisuutta ja antaa vähäisen lisän työpaikkoina rakentamisen aikana ja mahdollisesti myös loma-asuntojen huollossa. 6. KAAVAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Ranta-asemakaavaehdotus pidetään julkisesti nähtävänä Sallan kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava Sallan kunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Kaavaehdotuksesta pyydetään MRA 28 :n mukaisesti lausunnot. Kun mahdolliset muistutukset ja lausunnot on saatu, järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Ranta-asemakaavan hyväksyy Sallan kunnanvaltuusto. Rovaniemellä, 08. päivänä maaliskuuta 2011 Tapani Honkanen, maanmitt.tekn. YKS-282 Seitap Oy Ainonkatu Rovaniemei

19 Seitap Oy Salla 19

20 Seitap Oy Salla 20