POLVIJÄRVEN KUNTA VUODEN 2016 TALOUSARVIO

Khall. 07.12.2015. Liite nro 1. 279. Valt. 16.12.2015. Liite nro 11. 65. POLVIJÄRVEN KUNTA VUODEN 2016 TALOUSARVIO VUOSIEN 2016-2018 TALOUSSUUNNITELMA

SISÄLLYSLUETTELO POLVIJÄRVEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 1 Perustietoa Polvijärvestä... 1 Väestö, työvoima ja työpaikat... 2 Polvijärven kunnan kehittäminen... 4 TALOUSARVIOYHDISTELMÄ, VERTAILU 2016 JA 2015... 5 KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA 2016-2014... 6 MENOT, TULOT JA NETTO TULOSALUEITTAIN, 2016-2014... 7 VUODEN 2016 TALOUSARVIORAAMIT TULOSALUEITTAIN... 8 TULOSLASKELMA 2016 JA 2015... 9 RAHOITUSSUUNNITELMA 2016 JA 2015... 10 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2018... 11 VUODEN 2016 TALOUSARVIO JA VUOSIEN 2016-2018 TALOUSSUUNNITELMA... 12 TALOUSARVION KESKEISIÄ KOHTIA... 12 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET... 15 POLVIJÄRVEN KUNTAKONSERNIN TAVOITTEET... 18 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA... 19 POLVIJÄRVEN KUNNAN ASUKASLUKU... 23 TYÖTTÖMYYSASTE... 23 VUODEN 2016 TALOUSARVION KESKEISIÄ KOHTIA... 23 1. VEROTULOT... 23 2. VALTIONOSUUDET... 27 3. RAKENTAMISKOHTEET... 30 4. TALOUSTILANNE... 31 KUNNAN HENKILÖSTÖ... 32 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN TULOSALUEITTAISET PERUSTELUT... 33 RAHOITUSERÄT... 34 VAALIT... 37 TILINTARKASTUS... 37 YLEISHALLINTO... 38 Työllistämisen menokehitys 2014-2016:... 40 Maataloustoimen menokehitys 2014-2016:... 43 Lomatoimen menokehitys 2014-2016:... 45

PELASTUSTOIMI... 46 TALOUSHALLINTO... 47 ELINKEINOTOIMINTA... 50 RAKENNUSVALVONTA... 55 SIVISTYSTOIMI... 57 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI... 67 ERIKOISSAIRAANHOITO JA KEHITYSVAMMALAITOKSET... 67 TEKNISET PALVELUT... 75 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2018... 82 RAKENTAMISOHJELMA VUOSILLE 2016-2018... 84 RAHOITUSSUUNNITELMA... 96 Menot ja tulot tulosalueittain, talousarvio 2016 Investoinnit vuonna 2016 Tuloslaskelma 2016 LIITTEET: 1. Kunnan talousarviota koskevat säädökset Säädöspohja 2. Säädökset talousarvion ja -suunnitelman sisällöstä Tuloslaskelma Rahoitussuunnitelma Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Taloussuunnitelma Alijäämän kattamisvelvollisuus 3. Talousarvion ja -suunnitelman sitovuus ja talousarvioasetelma 4. Polvijärven kunnan henkilöstön määrä 2003-2014 5. Polvijärven kunnan verotulot ja valtionosuudet 2009-2016 6. Kunnan menot, talousarvio 2016 7. Kunnan tulot, talousarvio 2016 8. Menot ja tulot tulosalueittain, talousarvio 2016 9. Nettomenot tulosalueittain, talousarvio 2016 10. Kuntakonsernin lainamäärä 2007-2016 11. Polvijärven kunnan pitkäaikaiset lainat 31.12.2015 ja lyhennykset 2016-2018 12. Polvijärven kunnan tytäryhtiöiden lainat 31.12.2014 13. Polvijärven kunnan koululaitoksen koulujen oppilastilanne ja -ennusteet 20.9.2015 tilanteen mukaan

1 POLVIJÄRVEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Perustietoa Polvijärvestä Polvijärvi on 4609 asukkaan kunta Pohjois-Karjalassa. Polvijärven kirkonkylä sijaitsee 42 km etäisyydellä maakuntakeskuksesta, Joensuusta. Polvijärven kunnan tärkeimmät liikenneväylät ovat Joensuusta Polvijärven kautta Kaavin Maarianvaaraan vievä maantie nro 502 ja Outokummusta Lieksaan Kolille vievä maantie nro 504. Matkaa Joensuun lentoasemalle Polvijärven kirkonkylältä on 34 km. Polvijärven väkiluvusta valtaosa sijoittuu kirkonkylälle ja kirkonkylän vaikutuspiiriin. Suurin kasvu asukasluvun suhteen on viime vuosina painottunut Polvijärven eteläisiin kyliin. Asukaslukumäärältään suurin yksittäinen kyläkeskittymä on Viinijärven ranta-alueille sijoittuva Sotkuman kylä, Polvijärven eteläisessä osassa. Asukaslukumäärältään toiseksi suurin kylä, Kinahmo puolestaan levittäytyy pitkin Höytiäisen rantaviivaa Polvijärven kunnan koillisosassa. Polvijärven kunnan vaihteleva luonto Höytiäisen järvenlaskun vesijättömailla, vesistöjen rannoilla ja vaaramaisemissa tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet erilaisiin aktiviteetteihin ja luonnossa liikkumiseen. Polvijärvi on pinta-alaltaan 958 km2, josta vesistöjä on 157 km2. Maapinta-alaa kohden asukkaita on Polvijärvellä 5,8 asukasta neliökilometriä kohden. Polvijärven naapurikuntia ovat pohjoisessa Juuka, idässä Kontiolahti, etelässä Liperi, lounaassa Outokumpu ja lännessä Kaavi. Polvijärvi on osa Pohjois-Karjalan maakuntaa ja Joensuun seutua. Yhteistyö maakunnan kuntien kesken nähdään merkittävänä tekijänä kunnan kehittämisen kannalta. Myös Joensuun seudun kuntien kesken tehdään tärkeää yhteistyötä alueen elinvoimaisuuden edistämiseksi.

2 Väestö, työvoima ja työpaikat Polvijärvi on yksi Pohjois-Karjalan harvimpaan asutuista kunnista. Polvijärvellä asuu 5-10 henkilöä neliökilometriä kohden. Ainoastaan Ilomantsissa ja Juuassa väestöntiheys on Polvijärveä pienempi. Vaikka väljästi asuttu kunta luokin kuntalaisille mahdollisuuksia erilaisten luontoharrastusten hyödyntämiseksi, muodostaa harva asutus myös kunnalle haasteita palveluiden kohdentamisessa ja tarjoamisessa. Väestöntiheys ja pinta-ala kunnittain 1.1.2014 Väestöntiheys Joensuu Kontiolahti Juuka Liperi O utokumpu Polvijärvi Juuka Outokumpu Polvijärvi Kontiolahti Ilomants i Ilomantsi 0 5 10 15 20 25 30 35 Henkilöä/neliökilometri Pinta-ala Ilomantsi Liperi Joensuu Joensuu Henkilöä/ neliökilometri Juuka Polvijärvi 2,0 5,0 5,0 10,0 10,1 18,0 31,1 Kontiolahti Liperi O utokumpu SeutuNet Vuoden 2014 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/väestö 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 Maapinta-ala, neliökilometriä Polvijärvellä 55 64 -vuotiaiden ryhmä on suurin yksittäinen ikäryhmä. Tämän ikäryhmän koko on Polvijärvellä 914 henkilöä. Toiseksi suurin ikäryhmä on 65 74 vuotiaiden ikäryhmä, joka käsittää 680 henkilöä. Alle 14-vuotiaita on yhteensä 622. Työikäisten (15 64-vuotiaat) osuus väestöstä on 60 %, mikä on koko maan keskiarvoa korkeampi. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on 26 % kun koko maassa se on 18 %. Vakituisten asukkaiden lisäksi merkittävä asukasryhmä Polvijärvellä ovat kesäasukkaat. Kesäasuntoja Polvijärvellä on 1454 kpl.

3 Naiset Miehet 75-65-74 55-64 45-54 35-44 25-34 15-24 -14 600 400 200 0 200 400 600 Väestönmuutosten ennakkotietojen mukaan vuoden 2015 kokonaisnettomuutto Polvijärvellä on -33 ja väestönmuutos -51. Luonnollinen väestönkasvu on Polvijärvellä vuonna 2015-18 asukasta. Asukasluku laskee Polvijärvellä noin 40-50 henkilön vuosivauhtia. Merkittävin osa asukaslukumäärän laskusta selittyy Polvijärven ikärakenteella. Polvijärven väestön keski-ikä on 47,5 vuotta. Polvijärven elinkeinorakenne on palvelupainotteinen. Suurin osa työllisestä työvoimasta työskentelee palvelualalla (53,7%), toisena merkittävänä alana on alkutuotanto (22,5%) ja kolmantena jalostus (21,9%). Polvijärvellä 40% työssäkäyvistä työllisistä työllistää yksityinen sektori, 30 % työllistää yrittäjyys ja kunta on työnantajana lähes kolmannekselle työllisestä työvoimasta. Elinkeinorakenne Työnantajat 22,5 23,2 54,3 30 30 40 Palvelut Alkutuotanto Jalostus Yksityinen sektori Yrittäjyys Kunta Suurin osa Polvijärven työllisestä työvoimasta työskentelee omassa kunnassa. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on 78,9 %. Suurimmat työnantajat Polvijärvellä kunnan lisäksi ovat Boliden Kylylahti Oy ja Ecolam Oy. Polvijärven kunnassa oli syyskuussa 2015 työttömiä työnhakijoita yhteensä 321 henkilöä. Polvijärven työttömien osuus työvoimasta oli 16,1 %.

4 Polvijärven kunnan kehittäminen Polvijärven kunta on tehnyt 26.10.2015 päätöksen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perussopimuksen hyväksymisestä. Vuoden 2016 alusta Polvijärven kunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa. Varsinainen järjestämis- ja tuotantovastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta siirtyy kuntayhtymälle 1.1.2017. Vuoden 2016 aikana tehdään merkittäviä valmistelutoimia yhteisen tuotantoalueen käynnistämiseksi. Polvijärven työttömien osuus työvoimasta on syyskuussa 2015 yhteensä 16,1 %. Polvijärvellä haetaan ratkaisua pitkäaikaistyöttömien tilanteen helpottamiseksi ja mahdollisuuksien mukaan pitkäaikaistyöttömyyden kasvun ehkäisemiseksi osallistumalla Itä-Suomen yliopiston koulutusja kehittämispalvelu Aducaten TYÖTÄ! - hankkeeseen. Elinkeino-ohjelma otetaan käyttöön Polvijärvellä vuonna 2016. Elinkeino-ohjelman laadintaan pyydetään mukaan alueen yrityksiä. Ohjelmassa nostetaan esille alueen painopistealat ja sellaiset teema-alueet, joiden kautta voidaan nähdä syntyvän kasvua ja hyvinvointia alueen yrityksille. Polvijärvellä on aloitettu kuntastrategian laatiminen uuden kuntalain (410/2015) mukaiseksi. Kuntastrategiaa on työstetty kahdessa valtuustoseminaarissa. Kuntastrategian on määrä valmistua keväällä 2016 sen jälkeen kun henkilöstö ja kuntalaiset ovat saaneet tilaisuuden ottaa kantaa strategiaan. Kuntastrategian hyväksyy kunnanhallituksen esityksestä kunnanvaltuusto. Polvijärvellä tullaan tarkastelemaan kuntaorganisaation toimintaa ja rakennetta toimintaympäristöön nähden siten, että hallintosääntöuudistus, joka on määrä tehdä uuden kuntalain (410/2015) mukaiseksi vuonna 2016 tukee tätä kokonaisuutta. Uuteen hallintosääntöön sisällytetään lain mukaan kaikki johtosäännöt sekä valtuuston työjärjestys. Uusi kuntalaki painottaa kunnan toiminnassa kuntakonsernin kokonaisjohtamista, kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamista sekä avointa vuorovaikutusta. Kunnan järjestämiä palveluja sekä kunnan toimintaa koskevat keskeiset tiedot on julkaistava yleisessä tietoverkossa. Yleisessä tietoverkossa on oltava saatavilla ainakin kuntastrategia, hallintosääntö, talousarvio- ja suunnitelma, tilinpäätös, tilintarkastuskertomus, kuntien yhteistoimintaa koskevat sopimukset, konserniohje, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitukset, luottamushenkilöiden palkkioiden ja korvausten perusteet sekä palveluista perittävät maksut. Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Yhtenä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien keskeisenä työkaluna tänä päivänä on verkkoviestintä. Polvijärvellä halutaan panostaa kunnan uusien verkkosivujen kautta tehokkaaseen viestintään. Uudet verkkosivut otetaan käyttöön alkuvuonna 2016. Tavoitteena on kehittää kuntakonsernia edelleen päätöksenteossa kuntalaisia osallistavaan toimintatapaan. Henkilöstö on kuntakonsernin merkittävin voimavara. Henkilöstövoimavaroja pyritään jatkossa kehittämään siten, että työhyvinvointi ja tuloksellisuus yhdistetään strategisissa tavoitteissa ja viedään käytännön toimintaan osallistavan johtamisen kautta. Tämä vaatii koko kuntakonsernin yhteistä tahtotilaa ja kyvykkyyttä työskennellä yhteisen päämäärän eteen.

TALOUSARVIOYHDISTELMÄ, VERTAILU 2016 JA 2015 5

6 KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA 2016-2014

MENOT, TULOT JA NETTO TULOSALUEITTAIN, 2016-2014 7

8 VUODEN 2016 TALOUSARVIORAAMIT TULOSALUEITTAIN

TULOSLASKELMA 2016 JA 2015 9

10 RAHOITUSSUUNNITELMA 2016 JA 2015

TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2018 11

12 POLVIJÄRVEN KUNTA VUODEN 2016 TALOUSARVIO JA VUOSIEN 2016-2018 TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVION KESKEISIÄ KOHTIA Vuoden 2016 talousarvio turvaa kunnan peruspalvelut ja talousarvio on kehittämishenkinen. Erityisinä painopistealueina ovat sivistystoimi sekä rakentaminen. Talousarvion laadintaa ovat vaikeuttaneet heikko valtionosuuskehitys ja kunnalle aiheutuvat lisämenot. Käyttömenojen (toimintakulujen) kasvu on 736.289 euroa, eli 2,2 %. Käyttötulot (toimintatuotot, verotulot ja valtionosuudet yhteensä) kasvavat 720.289 euroa, eli 2,1 %. Kunta varautuu rahoittamaan talousarvioon sisältyviä yhteensä noin 3,7 miljoonan euron nettoinvestointeja ottamalla uutta lainaa enintään 1,7 miljoonaa euroa. Lainaa nostetaan investointien edistymisen mukaan. Polvijärven kunnan tuloveroprosentiksi vuodelle 2016 on päätetty 20,25. Tuloveroprosenttia on korotettu 0,75 %-yksiköllä. Tuloveroprosentti on korotuksen jälkeenkin Pohjois-Karjalan maakunnan alhaisin. Tulojen vähäisestä kasvusta ja menojen kasvusta johtuen talousarvio on erittäin tiukka, mutta toteuttamiskelpoinen. Suurimpia rakentamiskohteita vuonna 2016 ovat Toimintakeskus Turvalan muutos/peruskorjaus 800.000 euroa, Sotkuman koulun ja päiväkodin laajennus 1.200.000 euroa ja lähiliikuntapaikan rakentaminen 355.000 euroa. Uusien toimintojen mukaan ottamiseen on talousarviossa suhtauduttu maltillisesti. Talousarvio ei sisällä nykyisten palvelujen vähentämistä. Talouden hallinnan peruskysymys on käyttömenojen kasvun hallinta ja sopeuttaminen tulopohjaan. Kunnan oman sosiaali- ja terveystoimen sekä P-K:n sosiaali- ja terveyspalvelujen ky:n (sisältäen kehitysvammahuollon) yhteenlasketut nettomenot kasvavat kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna noin 689.000 euroa, 4,3 %. Sivistystoimen nettomenot kasvavat 101.382 euroa, 1,5 %. Menojen kasvua arvioitaessa tulee huomioida, että vuonna 2015 lakkautettiin kolme alakoulua. Toisaalta vuonna 2015 on perustettu uusia toimipisteitä, kuten Rukkitien ryhmäperhepäiväkoti ja vanhalla seurakuntatalolla toimiva esikouluryhmä.

13 Polvijärven kunta on tilinpäätöksen yhteydessä investointivarausten kautta pystynyt varautumaan osaan jo toteutetuista tai meneillään olevista rakentamishankkeista. Investointivarauksilla katetaan hankkeiden tulevia poistoja. Aikaisempina vuosina tehdyt investointivaraukset ovat auttaneet talousarvion tasapainottamisessa, talousarvioon sisältyy poistoeron tuloutusta 455.000 euroa. Vuoden 2016 kunnallisverotuloihin on arvioitu kasvua 619.500 euroa verrattuna vuoden 2015 talousarvioon. Kasvuarvio perustuu 375.000 euron osalta tuloveroprosentin korotukseen ja 244.500 euron osalta vuonna 2015 ennakoitua paremmin toteutuviin kunnallisverotuloihin. Kiinteistöverotulot ovat talousarviossa samat kuin vuoden 2015 talousarviossa, eli 900.000 euroa. Valtuusto on korottanut muiden asuinrakennusten veroprosenttia vuodelle 2016, mutta tuloarviota ei ole korotettu, koska korotuksen vaikutus on pieni ja tuloarvioon sisältyy epävarmuutta. Yhteisöverotuloihin on ennakoitu kasvua 70.000 euroa. Yhteisöveroja kertyy vuonna 2015 noin 950.000 euroa, eli saman verran kuin yhteisöverotulojen arvio on vuodelle 2016. Talousarvion verotuloja arvioidaan kokonaisuutena ja kaikkien verotulojen yhteismäärää 11.964.500 euroa pidetään realistisena. Valtionosuuksia on ennakoitu saatavan 180.000 euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Vuoden 2016 valtionosuusarvio on tehty viimeisimpien ennakkotietojen mukaan ja sitä ei ole realistista arvioida suuremmaksi. Talousarvio on henkilöstöystävällinen. Kunnan henkilöstön suunnitelmalliseen koulutukseen tullaan panostamaan. Vapaaehtoisuuteen perustuva lomarahojen vapaaksivaihtaminen ei sisälly talousarvioon. Työn vaativuuden arviointi KVTES:in osalta alkaa vuonna 2016. Kunnan henkilöstöpolitiikan linjana on, että väliaikaisesti tai pysyvästi vapautuvien työpaikkojen yhteydessä selvitetään aina ensin mahdollisuudet henkilöstön sisäisiin siirtoihin ja tehtäväjärjestelyihin ja vasta tämän jälkeen täytetään työpaikka olemassa olevan henkilöstön ulkopuolelta. Henkilöstön osalta tämä vaatii valmiutta siirtyä tarpeen mukaan henkilön ammattitaitoon ja kykyihin nähden hänelle soveltuviin toisiin tehtäviin. Tehtäviä täytettäessä tulee aina selvittää myös se voidaanko kyseinen tehtävä täyttää palkkatuella palkattavan henkilön toimesta kuitenkin siten, että henkilön ammattitaito riittää kyseiseen tehtävään. Vuoden 2016 talousarviossa on palkkatuella palkattavien henkilöiden palkkoihin varattu noin 160.000 euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Palkkatuen avulla työllistämistä ovat merkittävästi vaikeuttaneet kiristyneet palkkatukiehdot. Työllistettävällä henkilöllä tulee olla osaamisen vajetta ja häntä ei voi heti työllistää uudelleen samaan tehtävään missä hän on aiemmin työskennellyt. Palkkatuen hyödyntäminen on kunnan talouden kannalta

14 järkevää silloin kun se on mahdollista. Palkkatuen avulla henkilöitä palkattaessa voidaan samalla nettokustannuksella työllistää useampia henkilöitä, eli jakaa työtä entistä useammalle. Palkkatuen avulla voidaan työllistää työttömiä henkilöitä ja samalla pienentää kunnan työmarkkinatukimenoja. Kuntouttavan työtoiminnan osalta tehostetaan yhteistyötä kaikkien hallintokuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa. Henkilöstösuunnittelulla ja tehtävien läpikäynnillä tullaan kunnan henkilöstöresurssit suuntaamaan työnantajan tärkeinä pitämiin tehtäviin niin, että suoritetaan tarvittavat tehtävien tarkistukset huomioiden henkilöstön vahvuudet. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan. Polvijärven kunta on päättänyt lähteä mukaan Pohjois-Karjalan maakunnan ja Heinäveden kunnan käsittävään sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään. Polvijärven kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy vuoden 2017 alusta lukien kuntayhtymän kautta hoidettavaksi. Toiminnan valmistelu tulee vaatimaan vuoden 2015 lopussa ja vuoden 2016 aikana runsaasti työtä sosiaali- ja terveystoimessa ja muissa hallintokunnissa. Polvijärven kunnan vuoden 2016 talousarvio on tasapainossa, eli talousarvio ei ole yli- eikä alijäämäinen. Kunnalla ei ole aiemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää. Kunnan toteuttamat suuret rakentamishankkeet luovat hyvät puitteet kunnan toiminnalle. Kunta varautuu ottamaan lisää lainaa, mutta kunnan velkaantuminen on kuitenkin hallinnassa. Kunnan tulee pystyä sopeuttamaan menonsa tiedossa olevaan tulokehitykseen myös tulevina vuosina. Polvijärven kunnan valtionosuuksissa tulee vuonna 2017 tapahtumaan seuraavat vähennykset: Vuoden 2016 valtionosuuksiin sisältyy joka neljäs vuosi tehtävä kustannustenjakotarkistus, jonka vaikutus peruspalvelujen valtionosuudessa on vuonna 2016 n. 600.000 euroa. Jatkossa kustannustenjakotarkistus tehdään joka vuosi, joten vuonna 2017 sen suuruus on 150.000 euroa. Peruspalvelujen valtionosuus tulee vähenemään siis 450.000 eurolla. Lisäksi valtionosuusjärjestelmän muutoksesta maksettava järjestelmämuutoksen tasaus 308.000 euroa jää pois, koska valtionosuuksien vähenemisen kompensaatio loppuu. Myös kunnan asukasluvun väheneminen vähentää valtionosuuksia. Yhden henkilön asukasluvun vähennys vaikuttaa valtionosuuksiin keskimäärin 3.300 euroa.

15 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnanhallitus antoi 31.8.2015 hallintokunnille talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet. Laadintaohjeet on saatettu tiedoksi myös valtuustolle. Laadintaohjeissa todettiin: Polvijärven kunnan vuoden 2016 talousarvion tasapainottaminen tulee olemaan hyvin vaikeaa. Menojen kasvupaineet yhdessä kunnan valtionosuuksien kehityksen kanssa vaikeuttavat tasapainottamista. Laadintaperiaatteita lyhyesti: 1. Hallintokuntien esitykset tuli antaa 30.9.2015 mennessä. 2. Laadintaohjeissa lähdettiin menotalouden hallinnan lisäksi siitä, että tuloveroprosenttia korotetaan 0,75 %-yksiköllä vuodelle 2016, jolloin tuloveroprosentti tulee olemaan 20,25. 3. Polvijärven kunnan valtionosuuksien todettiin kasvavan vuodelle 2016 kohdistuvan joka neljäs vuosi tehtävän kustannustenjakotarkistuksen vuoksi. 4. Talousarvio tuli laatia noudattaen nykyistä tulosaluejakoa euron tarkkuudella. 5. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asetteluun tuli hallintokuntien kiinnittää huomiota. Tavoitteiden asettamisen tuli keskittyä toiminnan kannalta keskeisiin asioihin. Tavoitteiden määrittelemisen lähtökohtana olivat kuntalaisten palvelutarpeet suhteessa resurssien rajallisuuteen. 6. Talousarvioesitykset tuli antaa riittävän yksityiskohtaisina ja ne tuli perustella huolellisesti. 7. Hallintokuntien tuli talousarvioesitystään laatiessaan käydä tehtäväalaansa kuuluvat tehtävät kriittisesti läpi huomioiden maksut ja taksat. 8. Menopuolen lisäksi tuli käydä läpi mahdollisuudet lisätulojen hankkimiseen maksu- ja myyntitulojen kautta. 9. Raamissa lähdettiin siitä, että kunnallisverotulot arvioidaan vuonna 2016 9.880.000 euroksi. Summa oli 385.000 euroa suurempi kuin vuoden 2015 talousarviossa. 10. Yhteisöveroa arvioitiin kertyvän 950.000 euroa, eli 70.000 euroa enemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. 11. Kiinteistöveroa arvioitiin kertyvän 900.000 euroa, eli saman verran kuin vuoden 2015 talousarviossa.

16 12. Valtionosuuksia arvioitiin kertyvän yhteensä 14.800.000 euroa, eli 180.000 euroa enemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Talousarvioon on valtionosuuksia arvioitu sama 14.800.000 euroa perustuen syksyllä tarkentuneisiin valtionosuuksien ennakkotietoihin. 13. Talousarvioraamissa lähdettiin siitä, virka- ja työehtosopimuksiin sisältyy sopimuksesta riippuen 1.1. tai 1.2.2016 lukien 16 euron/n. 0,4 prosentin korotukset. Laadintaohjeisiin ei sisältynyt paikallisilla vapaaehtoisilla keinoilla saatavia säästöjä. Palkat on talousarvioon laskettu em. periaatteella. Palkankorotukset sisältyvät työttömyysvakuutusmaksuun, jota on korotettu palkankorotusten perusteella 0,5 prosenttiyksiköllä. 14. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut arvioitiin vuodelle 2016 seuraavilla perusteilla: - sairausvakuutusmaksu 2,70 % - työttömyysvakuutusmaksu 4,30 % - tapaturmavakuutusmaksu 1,00 % 8,00 % Eläkevakuutusmaksut koostuvat nykyisin: 1. Palkkaperusteinen maksu (Kunnan työntekijät kuuluvat KuEL-järjestelmään, paitsi ennen vuotta 1970 syntyneet opettajat kuuluvat VaEL-järjestelmään) 2. Eläkemenoperusteinen maksu ja 3. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu (varhe-maksu), joka on korvannut aiemman varhaiseläkkeiden omavastuuosuuden. Palkkaperusteisen maksun suuruudeksi vuonna 2016 ennakoitiin 17,05 %. VaEL-järjestelmään kuuluvien opettajien eläkevakuutusmaksuksi ennakoitiin 20,80 %. 15. Talousarvion laadinnan yhteydessä hallintokunnilta edellytettiin palkkojen laskentaa henkilöittäin. Henkilöittäin tehdyt laskelmat tuli liittää perusteluihin. Hallintokuntia kehotettiin tekemään henkilöstön osalta pitkän tähtäimen suunnitelma, jossa otetaan huomioon mm. vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt ja heidän tehtäviensä hoitaminen jatkossa. 16. Sosiaali- ja terveystoimen tulosalueen raamissa osoitettiin 372.000 euron lisäys nettomenoihin. Erikoissairaanhoidon ja kehitysvammalaitosten tulosalueen menoihin osoitettiin raamissa 322.000 euroa enemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa.

17 Sivistystoimen raamia pienennettiin kolmen koulun lakkauttamisen vuoksi 150.000 eurolla ja lisäksi keittiöhenkilöstön ja siivoushenkilöstön siirron vuoksi yhteensä 99.000 eurolla. Keittiöhenkilöstö on vuoden 2016 alusta lukien kokonaisuudessaan keskuskeittiön alaista ja siivoushenkilöstö siivoustoimen alaista. Lisäksi ympäristönsuojelun nettomenot 20.000 euroa siirrettiin raamissa rakennusvalvonnan tulosalueelle. 17. Hallintokuntien tuli käydä läpi rakentamissuunnitelmaan tulevat muutokset sekä tehdä perustellut esitykset taloussuunnitelmakauden investoinneista vuosille 2016-2018. 18. Lainanottotarpeeseen päätettiin palata talousarvion tasapainotusvaiheessa. Edellä olevien periaatteiden mukaisesti hallintokunnille annettiin euromääräiset nettomenojen raamit, joihin hallintokuntien tuli sovittaa tulosaluekohtaiset talousarvioesityksensä. Perustelujen sivulta 8 ilmenevät tulosalueittaiset raamit ja valmistuneen talousarvion mukaiset nettomenot raamiin verrattuna.

18 POLVIJÄRVEN KUNTAKONSERNIN TAVOITTEET Polvijärven kuntakonserniin kuuluvat Polvijärven kunnan lisäksi kunnan kokonaan omistamat tytäryhtiöt Polvijärven yrityspalvelu Oy ja Kiinteistö Oy Polvijärven Vuokratalot. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa kuntakonserniin yhdistellään lisäksi kuntayhtymät, eli Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä ja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Polvijärven kunnan omistusosuuksien mukaisesti. Kuntayhtymien kautta Polvijärven kunta hoitaa kunnalle määrättyjä tehtäviä kunkin kuntayhtymän toimialan mukaisesti. Kunnan päätösvalta kuntayhtymissä määräytyy kunkin kuntayhtymän sääntöjen mukaisesti. Kunnan tavoitteena on yhteistyössä muiden kuntayhtymän jäsenkuntien kanssa toteuttaa kuntayhtymän toiminta-ajatusta kuntien tarpeista ja lähtökodista katsoen. Polvijärven kunnan tytäryhtiöt on perustettu hoitamaan kunnan toimialaan kuuluvia elinkeinotoimeen ja asuntotoimeen liittyviä tehtäviä. Polvijärven tytäryhtiöt toteuttavat osaltaan Polvijärven kunnan kuntastrategiassa ja toimintaajatuksessa valtuuston asettamia tavoitteita ja päämääriä. Kunnanjohtaja hoitaa Kiinteistö Oy Polvijärven Vuokratalojen ja Polvijärven yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtajan tehtävät. Polvijärven kunta ja Kiinteistö Oy Polvijärven Vuokratalot toimivat yhdessä tarkoituksenaan osoittaa vuokralaisille tarkoituksenmukaisia ja kohtuuhintaisia asuntoja. Polvijärven yrityspalvelu Oy edistää elinkeinoasioita yhdessä kunnan kanssa. Polvijärven kunnan ja sen tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan yhteisesti konserniajattelun periaatteiden mukaisesti. Tytäryhtiöillä ei ole omaa palkattua henkilöstöä, vaan tehtävät hoidetaan kunnan henkilöstön toimesta oman toimen ohella. Polvijärven kunnan ja sen tytäryhtiöiden tilintarkastus kilpailutetaan yhdessä ja tytäryhtiöihin valitaan tilintarkastajaksi kunnan JHTT-tilintarkastaja. Myös vakuutuksista ja vuokrataloyhtiön osalta sähköstä järjestetään määräajoin yhteinen kilpailutus.

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 19 Polvijärven kunnan kuntastrategian laatiminen on meneillään. Kuntastrategia valmistuu keväällä 2016 ja valmistuvaa kuntastrategiaa noudatetaan siitä eteenpäin. Tällä hetkellä voimassa oleva kuntastrategia on seuraava: Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle ja toiminnalle. VISIO Millaista tavoitetta kohti kuntaa kehitetään? Polvijärven kunnan visiona on toimia siten, että Polvijärven kunta on vireä ja yritteliäs, itsenäinen, kehittämishenkinen ja seudullisesti sekä maakunnallisesti yhteistyöhakuinen kunta, jossa on turvallista asua, yrittää, tehdä työtä ja viettää vapaa-aikaa. Polvijärvi on maaseutumaista asumista arvostavalle hyvä luonnonläheinen asuinpaikka. TOIMINTA-AJATUS/PERUSTEHTÄVÄ Polvijärven kunta luo kuntalaisille viihtyisän ja turvallisen asuin- ja toimintaympäristön vastaten peruspalveluiden järjestämisestä kuntalaisille. Kuntastrategia ja kunnan kehittämisen tavoitteet ja toimintastrategiat ohjaavat kunnan hallintokuntien ja henkilöstön toimintaa talousarviovuonna ja pitemmällä tähtäyksellä. Kuntalain tarkoittamat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet on esitetty myöhemmin kunkin hallintokunnan kohdalla. 1. Palvelut ja talous Tavoite Kunnan talouden tasapaino ja peruspalvelut turvataan samalla huolehtien tarvittavasta kehittämistyöstä Toimenpiteet Palvelut kohdennetaan kuntalaisten ydinpalvelutarpeita vastaaviksi viihtyisä asuinympäristö huomioiden. Taloudellista ajattelutapaa ja kustannustietoisuutta kehitetään sovittaen kunnan toiminta taloudellisiin raameihin. Talouden hallinnan peruskysymys on käyttömenojen kasvun hallinta ja sopeuttaminen tulopohjaan. Käyttötalouden menojen ei anneta kasvaa taloudellisia mahdollisuuksia nopeammin. Kustannustietoisuutta lisätään palvelujen järjestämisessä. Kunnan talous pidetään vakaana, mikä luo myös pohjaa kehittämistyölle. Tasapainossa pidettävä talous mahdollistaa palvelutuotannon ja rakennushankkeiden suunnitelmallisen toteuttamisen.

20 Kunnan talousarviot laaditaan realistisiksi ja hallintokunnat velvoitetaan noudattamaan talousarviota. Palveluista perittävät maksut ja taksat hinnoitellaan ajan tasalle ja huolehditaan niiden perinnästä tehokkaasti ja ajallaan. Rakentamishankkeet pidetään hallittuina ja suunnitelmallisina, ottaen huomioon rakentamiskustannusten lisäksi myös käyttö- ja ylläpitokustannukset. Velkaantuminen pidetään hallittuna suhteessa velanmaksukykyyn. Aktivoidaan kuntalaisia tulokselliseen kehittämistoimintaan tiedottamalla erilaisista rahoitusmahdollisuuksista yrityksille ja järjestöille sekä järjestämällä kehittämis- ja koulutustilaisuuksia. Elinkeinopalvelut pidetään lähellä yrittäjiä ja yrittämisestä kiinnostuneita. Elinkeinotoimen kehittämishankkeissa ollaan aktiivisesti mukana ja hyödynnetään erilaiset rahoitustavat. 2. Yrittäminen ja elinkeinopolitiikka Tavoite Yritysten toimintaedellytykset turvataan Toimenpiteet Kunta toimii aktiivisesti yrittäjyyden edistämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi. Parannetaan paikkakunnan yritysten toimintaedellytyksiä mm. markkinointiin ja tuotekehittelyyn sekä koulutukseen liittyvissä tehtävissä. Kannustetaan yrittäjyyttä ja myönteisen asenteen vahvistamista yrittäjyyteen yhdessä muiden toimijatahojen kanssa. Kolmannen sektorin mahdollisuuksia hyödynnetään. Kehitetään maaseutu- ja maatilayritysten tuotannon uudelleen suuntautumista ja uustoimintoja. Bolidenin Polvijärven Kylylahden kaivoksen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään mm. olemalla läheinen yhteistyökumppani yritysten ja yrittäjyyttä suunnittelevien kanssa. Edistetään puun hyötykäyttöä ja jatkojalostusta. Kunnan kaukolämpölaitoksella käytetään pääasiallisena lämmön lähteenä hakepuuta ja kunnan kiinteistöjä muutetaan käyttämään kotimaista energiaa, mikäli se on taloudellisesti perusteltua ja tarkoituksenmukaista.

21 Yrittäjyyteen liittyviä aihekokonaisuuksia toteutetaan kouluissa opetussuunnitelmien mukaisesti. Nuorten työllistymiseen kiinnitetään erityistä huomiota poikkihallinnollisesti ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Tuloksellisilla paikallisilla ja seudullisilla kehittämishankkeilla edistetään yritystyöpaikkojen syntymistä ja säilyttämistä. Pidetään yllä positiivista ja yrittäjämyönteistä kuntaimagoa koko kuntaorganisaatiossa yhdessä eri toimijoiden kanssa. 3. Asuminen ja kumppanuus Tavoite Polvijärvi on viihtyisä ja turvallinen asuinkunta Toimenpiteet Huolehditaan kuntalaisten hyvinvoinnista siten, että Polvijärvi koetaan ja tunnetaan turvallisena ja viihtyisänä asuinpaikkakuntana kaiken ikäisille. Turvallisuuden kehittäminen kuuluu yhteisvastuullisesti kaikille toimijoille. Kunta osaltaan toimii siten, että paikkakunnalla on riittävän hyvä palveluvarustus sekä kunnallisten, valtiollisten että yksityisten palveluiden osalta. Sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tiivistetään poikkihallinnollista yhteistyötä ja kannustetaan omakohtaiseen toimintaan ja vastuuseen. Kannustetaan ja järjestetään yhteistoiminnallisuutta edistäviä tapahtumia eri toimijatahojen kanssa ja kehitetään edelleen sidosryhmäyhteistyötä. Toimintakäytäntöjä ja asenteita pyritään suuntaamaan yhteishenkeä, yhteisöllisyyttä ja keskinäisiä auttamispyrkimyksiä vahvistavaksi, huomioiden, että yhteisöllisyys syntyy yhdessä tekemisestä. Yhteisöllisyyttä vahvistetaan toimimalla eri järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Tuodaan aktiivisella toiminnalla esille Polvijärvellä olevien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Markkinoidaan tontteja ja vapaita vuokra-asuntoja huomioiden maaseutumaisen asumisen mahdollistavan erilaisia asumisvaihtoehtoja. Vapaa-ajan asumista ja sen muuttamista ympärivuotiseksi asumiseksi edistetään. Lisäksi kesäasukkaita informoidaan mahdollisuudesta olla myös kirjoilla Polvijärvellä.

22 4. Henkilöstö Tavoite Polvijärven kunta koetaan turvallisena työnantajana niin, että jokainen kunnan henkilöstöön kuuluva toteuttaa osaavasti, vastuuntuntoisesti ja palveluhenkisesti kunnan perustehtävää ja edistää Polvijärven menestystä. Toimenpiteet Toimintaympäristön muutoksiin vastaamista ja asiakaslähtöisyyttä tuetaan suunnitelmallisella koulutustoiminnalla ammatillisten valmiuksien kehittämiseksi ja organisaatiossa olevien voimavarojen suuntaamiseksi perustehtäviin. Henkilöstökoulutusta järjestetään huomioiden työnantajan tärkeinä pitämät kehittämiskohteet. Vakinaisen henkilöstön palvelusuhteet turvataan tukemalla työtehtävien mahdollisia muutoksia palvelujen ja toimintojen sujuvuuden varmistamiseksi mm. huolehtimalla perehdyttämisestä uuden henkilön tullessa kuntaan töihin tai henkilön siirtyessä uuteen tehtävään. Henkilöstöresurssit suunnataan henkilöstösuunnittelulla ja tehtävien läpikäynnillä työnantajan tärkeinä pitämiin tehtäviin niin, että suoritetaan tarvittavat tehtävien tarkistukset huomioiden henkilöstön vahvuudet. Kunta huolehtii hyvästä henkilöstöpolitiikasta kaikessa päätöksenteossaan koko henkilöstön osalta mahdollistaen siten osaltaan työsuorituksen suuntautumisen keskeisiin tehtäviin. Koko henkilöstön osaaminen kunnan koko toiminnassa ja palvelutuotannossa hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Työyhteisötoiminnan kehittämisessä hyödynnetään henkilöstötutkimusta. Henkilöstön työpanosta tuetaan suunnitelmallisella koulutuksella ja toiminnalla siten, että voimavarat saadaan kuntalaisten parhaaksi hyvinä työtuloksina ja henkilöstö on sisäistänyt perustehtävänsä palveluhenkisesti. Kunta edistää henkilöstönsä työkyvyn ylläpitoa ja työhyvinvointia ja huolehtii työolosuhteista ja työympäristön turvallisuudesta. Kunnan henkilöstöä kannustetaan palveluhenkisyyteen ja tuloksellisuuteen. Tiivistetään kunnan eri toimialojen ja työyhteisöjen välistä yhteistyötä pyrkien hallinto- ja palvelurajat ylittävään yhteistyöhön. Kunta huomioi ansioituneet pitkäaikaiset luottamushenkilöt ja työntekijät.

23 POLVIJÄRVEN KUNNAN ASUKASLUKU Polvijärven kunnan asukasluku 31.12.2014 oli 4.609 henkilöä. Tilanteen 30.9.2015 mukaan asukasluku on 4.572 henkilöä, vähennystä vuoden 2015 aikana on 37 henkilöä. Yhden henkilön vähennys asukasluvussa vaikuttaa valtionosuuksia vähentävästi keskimäärin noin 3.300 eurolla. Kunta markkinoi aktiivisesti tontteja uusien asukkaiden saamiseksi kuntaan. TYÖTTÖMYYSASTE Polvijärven kunnan työttömyysaste oli tammikuussa 2015 17,7 % ja syyskuussa 2015 16,1 %. Työttömyysastetta laskettaessa otetaan huomioon vain työikäiset henkilöt, ei kunnan koko asukaslukua. Elinkeinopoliittisilla toimilla, kunnan rakentamishankkeilla ja erilaisilla aktivointitoimenpiteillä pyritään työllisyyden parantamiseen. Kuntouttavan työtoiminnan osalta yhteistyötä järjestöjen ja yritysten kanssa tullaan tehostamaan. VUODEN 2016 TALOUSARVION KESKEISIÄ KOHTIA Talousarvio osoittaa varat kunnan peruspalveluihin ja ne pystytään talousarviolla turvaamaan. Vakaa talous on kunnan menestymisen edellytys myös jatkossa. Kunnan on pystyttävä sopeuttamaan menonsa ennakoituun tulokehitykseen. Talousarvion valmisteluvaiheessa on kaikkien hallintokuntien toiminnot käyty tarkasti läpi. Seuraavassa on joitakin talousarvioon sisältyviä kohtia: 1. VEROTULOT Kunnan verotulot on talousarviossa arvioitu kokonaisuutena. Vuoden 2016 kunnallisverotuloihin on ennakoitu kasvua. Verotuloja tarkastellaan kokonaisuutena ja verotulojen arvioidaan yhteen laskien toteutuvan talousarvion mukaisesti.

24 1.1. Kunnallisvero (kunnan tulovero) TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 8 918 403 9 505 601 9 301 256 9 495 000 10 114 500 10 400 000 10 200 000 10 000 000 9 800 000 9 600 000 9 400 000 9 200 000 9 000 000 8 800 000 8 600 000 8 400 000 8 200 000 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Polvijärven kunnan vuoden 2016 tuloveroprosentiksi on vahvistettu 20,25. Veroprosentti on Pohjois-Karjalan matalin. Polvijärven kunnan todellinen eli ns. efektiivinen tuloveroprosentti on verovuonna 2015 arvion mukaan 11,91 %. Koko maassa se on keskimäärin 14,88 %. Myös efektiivinen tuloveroprosentti on Pohjois-Karjalan matalin. Efektiivisessä tuloveroprosentissa on huomioitu kunnallisveroon vaikuttavat vähennykset. Kysymys on maksuunpannun kunnallisveron suhteesta ansiotuloihin. Tämän hetkisen arvion mukaan vuoden 2015 kunnallisverotulot toteutuvat hieman paremmin kuin talousarviossa on ennakoitu. Vuoden 2016 kunnallisverotuloja arvioitaessa on vuonna 2015 toteutuviin verotuloihin lisätty tuloveroprosentin 0,75 %-yksikön vaikutus 375.000 euroa. Vuoden 2016 kunnallisveron tuoton on arvioitu olevan 619.500 euroa suuremman kuin vuoden 2015 talousarviossa.

25 1.2. Yhteisövero TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 604 782 754 975 868 473 880 000 950 000 1 000 000 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Vuoden 2016 talousarviossa on yhteisöveron määräksi arvioitu 950.000 euroa. Summa on 70.000 euroa suurempi kuin vuoden 2015 talousarviossa. Vuoden 2015 yhteisöverotulot toteutuvat noin 950.000 euron suuruisina. Kunnalle tilitettävät yhteisöverot maksetaan kyseisessä kunnassa toimivien yhteisöjen maksamien pääomaverojen perusteella sekä metsätulo-osuutena, jonka osuus kokonaisuudesta on pieni. Yleinen taloudellinen tilanne aiheuttaa epävarmuutta yhteisöveron kuntakohtaiseen kertymiseen.

26 1.3. Kiinteistövero TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 648 152 677 197 805 118 900 000 900 000 1 000 000 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Kiinteistöveron tuoton on arvioitu olevan vuonna 2016 yhtä suuren kuin vuoden 2015 talousarviossa. Kiinteistöveroprosentit ovat vuosina 2015 ja 2016 seuraavat: 2015 2016 Vaihteluväli Polvijärven % Vaihteluväli Polvijärven % Yleinen 0,80-1,55 % 0,90 0,80-1,55 % 0,90 Vakituisten asuinrakennusten 0,37-0,80 % 0,50 0,37-0,80 % 0,50 Muiden asuinrakennusten 0,80-1,55 % 0,90 0,80-1,55 % 1,00 Yleishyödylliset yhteisöt 0,50 0,50 Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin korotuksen tuoma laskennallinen lisätulo on noin 20.000 euroa, mutta sen vaikutusta ei ole viety kiinteistöverotulon kokonaisarvioon, koska kiinteistöveron kertymään liittyy epävarmuutta.

27 2. VALTIONOSUUDET Vuoden 2016 valtionosuudet on arvioitu viimeisimpien ennakkotietojen pohjalta siten, että talousarviossa olevat summat ovat realistisia, eikä niitä ole mahdollista arvioida suuremmiksi. Vuoden 2016 valtionosuudet ovat yhteensä 14.800.000 euroa. Syksyn 2015 aikana on saatu alustavat laskelmat kuntien vuoden 2016 valtionosuuksista. Polvijärven kunnan valtionosuudet tulevat vuonna 2016 olemaan noin 180.000 euroa suuremmat kuin vuonna 2015. Valtionosuuksiin sisältyy vuonna 2016 noin 600.000 euroa joka neljäs vuosi toteutettavaa kustannustenjakotarkistusta, ilman sitä valtionosuudet olisivat saman verran pienemmät. Jatkossa kustannustenjakotarkistus tehdään joka vuosi, joten sen osuus on jatkossa noin 150.000 euroa vuodessa. Vuoden 2015 valtionosuudet tulevat toteutumaan noin 268.000 euroa suurempina kuin talousarviossa on ennakoitu. Valtionosuuksia kertyy vuonna 2015 yhteensä noin 14.888.000 euroa. Vuoden 2015 opetus- ja kulttuuritoimen miinusmerkkinen valtionosuus toteutuu noin 250.000 euroa pienempänä kuin talousarviossa on arvioitu. Opetus- ja kulttuuritoimen kuntakohtaisesta valtionosuudesta ei ole saatavissa ennakkotietoja, vaan sen suuruus on arvio. Opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2016 valtionosuudeksi on arvioitu -750.000 euroa. Polvijärven kunnan valtionosuudet ovat vähenemässä myös vuonna 2017. Valtionosuusjärjestelmän muutoksesta aiheutuva siirtymätasaus (järjestelmämuutoksen tasaus) loppuu vuonna 2016, jolloin valtionosuuksista jää pois 308.000 euroa. Lisäksi edellä mainittu kustannustenjakotarkistuksen muutos vuosittain tehtäväksi vähentää valtionosuutta noin 450.000 euroa vuoteen 2016 verrattuna. Edellä mainitut vuonna 2017 tapahtuvat valtionosuuksien vähennykset vuoteen 2016 verrattuna ovat yhteensä 758.000 euroa. Myös kunnan asukasluvun väheneminen vähentää valtionosuuksia. Yhden henkilön asukasluvun vähennys vaikuttaa valtionosuuksiin keskimäärin 3.300 euroa.

28 2.1. Valtionosuudet yhteensä TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 15 007 622 15 519 747 15 311 954 14 620 000 14 800 000 15 600 000 15 400 000 15 200 000 15 000 000 14 800 000 14 600 000 14 400 000 14 200 000 14 000 000 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Kunnan valtionosuudet koostuvat seuraavista eristä: Tili 5860 kunnan peruspalvelujen valtionosuus: 10.472.000 euroa Tili sisältää sosiaali- ja terveystoimen, esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuritoimen valtionosuuden. Tilille kirjataan lisäksi valtionosuuden yleinen osa sekä valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset nettona. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on merkitty valtionosuuksien ennakkotiedon 9.11.2015 mukaisesti. Valtionosuuteen sisältyy noin 600.000 euroa kustannustenjakotarkistusta. Tili 5861 verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus: 4.770.000 euroa Talousarvioon merkitty summa on ennakkotiedon 9.11.2015 mukainen. Ennakkotiedoissa ovat jo mukana valmistuneen verovuoden 2014 verotiedot.

29 Tili 5862 järjestelmämuutoksen tasaus: 308.000 euroa Vuoden 2015 alusta voimaan tulevan valtionosuusuudistuksen aiheuttamaa valtionosuusvähennystä tasataan enintään kolmen vuoden ajan. Polvijärven kunta saa järjestelmämuutoksen tasausta seuraavasti: vuonna 2015 117 euroa/asukas 554.000 euroa vuonna 2016 67 euroa/asukas 308.000 euroa vuonna 2017 tasaus loppuu kokonaan Vuodesta 2017 lähtien on valtionosuusuudistuksesta aiheutuva Polvijärven kunnan valtionosuusmenetys 800.000 euroa voimassa täysimääräisesti. Tili 5863 opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet: -750.000 euroa Kunta saa yksikköhintoihin perustuvaa valtionosuutta vammaisopetukseen, aamuja iltapäivätoimintaan, lukiokoulutukseen, liikuntatoimintaan ja nuorisotyöhön. Laskennallisista valtionosuuksista vähennetään kunnan rahoitusosuus, jonka suuruus euroa/asukas on kaikille kunnille sama. Tällä kunnan rahoitusosuudella käytännössä kunta osallistuu muun muassa ammatillisten oppilaitosten rahoitukseen. Kunnan rahoitusosuudesta johtuen opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus on negatiivinen. Negatiivinen valtionosuus vähennetään kunnalle kuukausittain maksettavista muista valtionosuuksista. Opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2015 valtionosuus on -650.482 euroa. Vuodelle 2016 arvio on -750.000 euroa. Kotikuntakorvaukset: Kotikuntakorvaukset eivät ole varsinaisia valtionosuuksia, mutta ne otetaan huomioon valtionosuuksien maksatuksen yhteydessä valtionosuutta lisäävänä tai vähentävänä eränä. Tili 3100 kotikuntakorvaukset: 10.000 euroa Tilille 3100 kirjattavat kotikuntakorvaukset ovat Polvijärven kunnan saamia tuloja niistä perusopetukseen kuuluvista oppilaista, joiden kotikunta on muu kuin Polvijärvi ja jotka käyvät koulua Polvijärvellä. Tili 4301 asiakaspalvelujen ostot kunnilta: 70.000 euroa Tähän tilille kirjataan vastaavasti polvijärveläisten perusopetusikäisten oppilaiden kotikuntakorvaukset, jotka maksetaan sille kunnalle, jossa polvijärveläinen koululainen käy koulua.

30 3. RAKENTAMISKOHTEET Rakentamissuunnitelmaan sisältyvät edelleen erittäin suuret investoinnit seuraaville vuosille. Vuoden 2016 suurin määräraha 1.200.000 euroa on osoitettu Sotkuman koulun ja päiväkodin laajennukseen. Toimintakeskus Turvalan muutos/peruskorjaustyöhön on vuodelle 2016 osoitettu 800.000 euroa, 1.463.000 euroa vuodelle 2017 ja 1.560.000 euroa vuodelle 2018. Laajakaistahankkeeseen on taloussuunnitelmassa 500.000 euroa vuodelle 2017 ja 500.000 euroa vuodelle 2018. Osakkeisiin ja osuuksiin on varattu 510.000 euroa. Määräraha on tarkoitettu Polvijärven yrityspalvelu Oy:n ja Kiinteistö Oy Polvijärven Vuokratalojen SVOP-sijoituksiin, jotka vastaavat osakepääoman korottamista. Määräraha käytetään yhtiöiden pääomarakenteen vahvistamiseen, kassalainojen maksamiseen, kasvaneiden vuokrasaamisten aiheuttamaan rahoitustarpeeseen. Vuokrataloyhtiön osalta tullaan tekemään kokonaisvaltainen kartoitus vuokra-asuntojen kunnon kartoittamiseksi ja pitkän aikavälin suunnitelman tekemiseksi huonokuntoisten huoneistojen korjaamisesta ja purkamisesta. Koulukeskuksen alueelle sijoittuvaan lähiliikuntapaikan suunnitelmat ovat valmistuneet. Hankkeeseen on varattu 355.000 euroa vuodelle 2016. Hankkeeseen on mahdollista saada AVI:lta avustusta n. 25 % kustannuksista, eli 88.000 euroa. Avustuksen saaminen riippuu AVI:n määrärahan suuruudesta ja hakijoiden määrästä. Mikäli avustusta ei saada, toteutetaan lähiliikuntapaikka 88.000 euroa pienempänä. AVI on rahoittanut viimeisen 10 vuoden aikana Itä-Suomeen noin 80 lähiliikuntapaikkahanketta. Taloussuunnitelmassa on vuosille 2017 ja 2018 paloaseman peruskorjauksen suunnittelu ja toteutus. Hanketta on siirretty vuodella eteenpäin teknisen lautakunnan esittämästä aikataulusta. Paloaseman tilat omistaa Polvijärven kunta ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on niissä vuokralaisena. Aikataulun siirtämisellä halutaan varmistaa tilojen tuleva vuokraaminen, koska pelastustoimen järjestäminen liittyy osana valtakunnalliseen sote-ratkaisuun. Maakunnallisille itsehallintoalueille ollaan antamassa myös muita tehtäviä. Vapaa-aikatalon peruskorjaus on taloussuunnitelmassa vuosille 2017 ja 2018. Hanketta on siirretty vuodella eteenpäin teknisen lautakunnan esittämästä aikataulusta, koska vuodelle 2016 ajoittuu Sotkuman koulun ja päiväkodin peruskorjaus ja Toimintakeskus Turvalan muutos/peruskorjaustyö sekä muita resursseja vaativia investointeja. Peruskorjauksen aikana vapaa-aikatalo tulee olemaan pois käytöstä noin puolen vuoden ajan. Vuoden 2016 rakentamismenot ovat 3.829.000 euroa ja investointitulot 148.000 euroa, eli nettoinvestoinnit ovat 3.681.000 euroa.

31 4. TALOUSTILANNE Taloudellinen taantuma vaikuttaa heikentävästi kunnan talouteen. Kunnan valtionosuudet tulevat jatkossa pienenemään. Polvijärven kunnalla ei ole aiemmilta vuosilta kertynyttä kattamatonta alijäämää, mutta ei myöskään sellaisia ylijäämiä, joiden varaan taloudenpitoa voidaan pitkällä tähtäimellä rakentaa. Polvijärven kunnan vuoden 2016 talousarvion menot on sopeutettu käytettävissä oleviin tuloihin. Taloustilanne tulee tiedostaa koko kuntaorganisaatiossa. Kuntien taloustilanne ei ole lähivuosina paranemassa eikä valtion taholta ole odotettavissa panostuksia kuntien taloustilanteen korjaamiseksi, koska valtion velkaantumista halutaan hillitä. Talousarvio on tasapainossa, eli talousarvio ei ole yli- eikä alijäämäinen. Vastuu talousarvion toteuttamisesta on kaikilla hallintokunnilla. Kesken vuotta tapahtuviin mahdollisiin tarkistuksiin tulee kate löytää tulosalueen sisältä.

32 KUNNAN HENKILÖSTÖ Polvijärven kunta on ollut ja tulee edelleen olemaan turvallinen työnantaja. Nykyisessä kuntastrategiassa lähdetään siitä, että vakituisen henkilöstön palvelussuhteet turvataan tukemalla työtehtävien mahdollisia muutoksia palvelujen ja toimintojen sujuvuuden varmistamiseksi mm. huolehtimalla perehdyttämisestä uuden henkilön tullessa kuntaan töihin tai henkilön siirtyessä uuteen tehtävään. Henkilöstökoulutusta järjestetään huomioiden työnantajan tärkeinä pitämät kehittämiskohteet. Henkilöstöresurssit suunnataan henkilöstösuunnittelulla ja tehtävien läpikäynnillä työnantajan tärkeinä pitämiin tehtäviin niin, että suoritetaan tarvittavat tehtävien tarkistukset huomioiden henkilöstön vahvuudet. Kunnan nykyinen henkilöstö ja siihen lähiaikoina tulevat muutokset sekä kyseisen kohdan henkilöstön yhteenlasketut henkilöstömenot on esitetty kunkin hallintokunnan kohdalla. Talousarviokirjan lopussa on liitteenä henkilöstömäärän kehitys. Kunnan henkilöstön keski-ikä vuonna 2015 on 49,73 vuotta, kun se vuonna 2014 oli 49,57 vuotta. Laskelmassa on otettu huomioon vain vakinainen henkilöstö, ei sijaisia eikä palkkatuella palkattuja henkilöitä. Hallintokuntien tulee itse valmistautua tiedossa oleviin henkilöstömuutoksiin mm. eläkkeelle siirtymisten yhteydessä. Tarkoituksena on tällä tavoin toteuttaa turvallista ja hallittua henkilöstöpolitiikkaa ja se mahdollistaa henkilöstön koulutustarpeiden huomioon ottamisen jo aikaisessa vaiheessa. Vuoden 2016 talousarvion henkilöstömenot on laskettu siten, että vuoden 2015 heinäkuun mukaisiin palkkoihin on laskettu päälle lomarahat. KVTES-sopimuksiin vuodelle 2016 sisältyy virkaehtosopimuksen mukaiset 16 euron, eli n. 0,4 prosentin palkankorotukset. Palkantarkistukset tullaan maksamaan sopimusten mukaisesti. Palkankorotusten aiheuttama kustannusvaikutus on laskettu mukaan työttömyysvakuutusmaksuun, jota on palkankorotusten perusteella korotettu 0,5 prosenttiyksiköllä. Lisäksi siihen sisältyy työttömyysvakuutusmaksun yleistä korotusta 0,5 prosenttiyksikköä. KVTES:n mukainen työn vaativuuden arviointi on sovittu aloitettavan vuoden 2016 puolella. Talousarvio ei sisällä lomarahojen vapaaksivaihtosopimusta, mutta virkavapauksia voidaan myöntää, mikäli virkavapaus ei vaaranna yksikön toimintaa. Hallintokuntien määrärahoihin sisältyvät määrärahat sektorikohtaista koulutusta varten. Henkilöstön virkistystoimintaa varten ovat määrärahat kunkin osaston kohdalla.

33 Kunta muistaa eläkkeelle jääviä viranhaltijoita ja työntekijöitä luovuttamalla hänelle Suomen Kuntaliiton ansiomerkin. Ansiomerkin vaihtoehtona voidaan luovuttaa ansiomerkin hintaa vastaava esine- tai palvelulahjakortti polvijärveläiseen yritykseen tai antaa merkin hintaa vastaava rahalahja. Talousarvio on henkilöstöystävällinen. Henkilöstön suunnitelmalliseen koulutukseen panostetaan ja siinä käytetään apuna valmistunutta koulutussuunnitelmaa. Kunnan henkilöstöpolitiikan linjana on ollut, että väliaikaisesti tai pysyvästi vapautuvien työpaikkojen yhteydessä selvitetään aina ensin mahdollisuudet henkilöstön sisäisiin siirtoihin ja vasta tämän jälkeen täytetään työpaikka olemassa olevan henkilöstön ulkopuolelta. Henkilöstön osalta tämä vaatii valmiutta siirtyä tarpeen mukaan henkilön ammattitaitoon ja kykyihin nähden hänelle soveltuviin toisiin tehtäviin. Kunnalla ei ole tällä hetkellä lomautettuna olevia työntekijöitä. Polvijärven kunta on päättänyt lähteä mukaan Pohjois-Karjalan maakunnan ja Heinäveden kunnan käsittävään sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään. Polvijärven kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy vuoden 2017 alusta lukien kuntayhtymän kautta hoidettavaksi. Toiminnan valmistelu tulee vaatimaan vuoden 2015 lopussa ja vuoden 2016 aikana runsaasti työtä sosiaali- ja terveystoimessa ja muissa hallintokunnissa. TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN TULOSALUEITTAISET PERUSTELUT Vuoden 2016 talousarviolla turvataan kunnan peruspalvelut. Kunnan pysyviä käyttömenoja aiheuttaviin toimintoihin tai toimintojen lisäyksiin on suhtauduttava kriittisesti. Kaikkien hallintokuntien on sitouduttava talousarvion toteuttamiseen.

34 RAHOITUSERÄT Menot Tulot Nettotulot TP 2014 180.072 26.559.709 26.379.637 TA 2015 230.000 26.179.000 25.949.000 TA 2016 200.000 27.048.500 26.848.500 Lainojen korkokulut Talousarviokirjan lopussa on yhdistelmä kunnalla tällä hetkellä olevista lainoista ja niiden koroista. Kunnan lainamäärä on tällä hetkellä kohtuullinen, samoin lainoista maksettavat korot. Vuoden 2015 talousarvioon on merkitty uuden pitkäaikaisen lainan ottamista 1.700.000 euroa. Lainaa ei tähän mennessä ole nostettu ja tämän hetkisen arvion mukaan lainaa ei nosteta loppuvuonna 2015. Uutta lainaa on nostettu viimeksi vuosina 2010 ja 2011, molempina vuosina 1.500.000 euroa. Talousarvioon merkityt investoinnit ovat toteutuneet ennakoitua pienempinä ja kunnan käyttötalous on toteutunut talousarvion mukaisesti, jolloin uutta lainaa ei viime vuosina ole tarvittu nostaa. Vuoden 2016 talousarvioon on merkitty uuden pitkäaikaisen lainan ottamista enintään 1.700.000 euroa. Lainaa tullaan nostamaan rakentamishankkeiden edistymisen mukaan. Kunnan lainojen korkokulujen on ennakoitu olevan 100.000 euroa. Perustelujen lopussa on yhteenveto kunnan tytäryhtiöiden vuoden 2014 tilinpäätöksiin sisältyvistä lainoista. Tytäryhtiöillä oli tuolloin lainoja yhteensä 2.102.254 euroa, niistä Polvijärven kunnan myöntämiä lainoja oli 717.060 euroa. Sivulta 6 ilmenevät kunnan, tytäryhtiöiden ja kunnan sekä tytäryhtiöiden yhteenlasketut lainatiedot vuosilta 2014-2016. Kunnan ja tytäryhtiöiden yhteenlaskettu lainamäärä kunnan ulkopuolelta oli vuoden 2014 lopussa noin 3,5 miljoonaa euroa. Polvijärven kunta on tuntenut konsernivastuunsa tytäryhtiöitään kohtaan. Kunta on antanut tytäryhtiöilleen tarvittaessa korotonta lyhytaikaista lainaa ja lisäksi yhtiöiden asioita hoitaa kunnan palveluksessa oleva henkilöstö omaan työhönsä liittyvänä tehtävänä. Kunta on rahoittanut osakepääoman korotuksilla ja antolainoilla tytäryhtiöiden rakennushankkeita.