Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Samankaltaiset tiedostot
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Kymmenen askelta huippusatoon

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Nurmien fosforilannoitus

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Kylvö suoraan vai suojaan?

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Rikkakasvien torjunnan vaikutus kuminan satoon

PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

MegaLab tuloksia 2017

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Myllyvehnän lannoitus AK

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista

Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012

Viljalajikkeet ja tautitorjunta

Eväitä paremman sadon tuottamiseen

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Kuminan perustaminen suojakasviin

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta

Tarkalla rikkakasvi- ja tuholaistorjunnalla sato moninkertaistuu

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Kuminan perustaminen suojakasviin

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kasvintuhoojat kuminakierrostiloilla 2012

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Fosforilannoitus nurmituotannossa

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Kangasmaiden lannoitus

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

Transkriptio:

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää Antti Laine ja Merja Högnasbacka MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.21 Jokioinen, 27.3.21 Ilmajoki

kg/ha Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.21 2 Kuminan sato bioperäiset lannoitteet Piikkiö 3 25 2 15 1 sato 212 sato 211 5 PY6 Topinoja mädätysjäännös Vehmaa mädätysjäännös Karjanlanta

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.21 3 Taimet ja kukinnot 212 3 25 2 kpl/m 2 15 1 taimet kukkivat 5 PY6 Topinoja mädätysjäännös Vehmaa mädätysjäännös Karjanlanta

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.21 Kuminan sato kaliporraskoe 212 16 1 12 1 8 sato12 6 2 kg K 3kg K 6 kg K 9 kg K 12 kg K 15 kg K 18kg K

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.21 5 Kukintojen määrä kaliporraskoe 212 25 2 15 kukinnot 1 5 kg K 3kg K 6 kg K 9 kg K 12 kg K 15 kg K 18kg K

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.21 6 5 NH pitoisuus syksy 211,5 3,5 3 2,5 NH 2 1,5 1,5 kg K 3kg K 6 kg K 9 kg K 12 kg K 15 kg K 18kg K

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.21 7 Juuren N-pitoisuus %ka. % ka.,9,8,7,6,5 Typpi,,3,2,1 kg K 3kg K 6 kg K 9 kg K 12 kg K 15 kg K 18kg K

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.21 8 Liukoinen P kaliporraskoe 211 mg/l 16 1 12 1 8 6 P liuk 2 kg K 3kg K 6 kg K 9 kg K 12 kg K 15 kg K 18kg K

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.21 9 Maan K mg/l kalilannoitusportaissa 211 mg/l 25, 2, y =,178x + 18,8 R² =,2293 15, 1, 5,, 3 6 9 12 15 18 21 K kg/ha

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.21 1 Maan K mg/l kalilannoitusportaissa 212 mg/l 2, 18, 16, 1, y =,1187x + 139,99 R² =,1836 12, 1, 8, 6,, 2,, 3 6 9 12 15 18 21 K kg/ha

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.21 11 Kuminan sato 212/maan K syksy 211 18 16 1 12 1 8 6 2 1, 12, 1, 16, 18, 2, 22,

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.21 12 Kuminan sato 213/maan K syksy 212 12 1 8 6 2 1, 11, 12, 13, 1, 15, 16, 17, 18, 19,

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.21 13 Kuminan taimet ja kukkivat yksilöt / maan K 212 kpl/m 2 5 5 35 3 25 2 15 1 5 taimet kukkivat yksilöt y =,267x + 28,57 R² =,11 y = -1,1658x + 36,25 R² =,256 1, 12, 1, 16, 18, 2, 22, K mg/l

Kuminan sato/ maan liukoinen P kaliporraskoe 212 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.21 1 18 16 1 12 y = 29,26x + 993,28 R² =,1818 1 8 6 2 7, 9, 11, 13, 15, 17, 19, 21, 23,

Kuminan sato/ maan liukoinen P kaliporraskoe 213 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.21 15 12 1 8 6 y = 8,78x + 32,13 R² =,317 2 7, 8, 9, 1, 11, 12, 13,

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.21 16 Kuminan sato 212 ja 213 P-porraskoe 1 12 1 8 6 sato 212 sato 213 2 kg P 5 kg P 1 kg P 15 kg P 2 kg P 25 kg P 3 kg P

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.21 17 Kuminan sato 212/ maan liukoinen P kevät 211 kg/ha 16 1 12 y = 2,55x + 131,7 R² =,185 1 8 6 2,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.21 18 Kuminan sato 213/ maan liukoinen P syksy 212 kg/ha 12 1 8 y = 21,53x + 737,31 R² =,12 6 2,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 P mg/l

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.21 19 Kuminan N-lannoitus ensimmäinen satovuosi Rm Hht Ylistaro 211 perustamislannoitus kevätlannoitus N kg /ha 3 6 9 12 166 1726 1711 1853 186 3 177 1813 166 1756 189 6 168 1796 1893 19 1833 9 175 166 112 1777 159 12 1599 1712 1829 1826 1636

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.21 2 Kuminan N-lannoitus ensimmäinen satovuosi mhe Ylistaro 212 perustamislannoitus kevätlannoitus N kg /ha 3 6 9 12 1752 1978 21 219 2 3 1833 21 272 2215 22 6 1836 1962 213 2235 2125 9 191 292 2119 2138 228 12 1997 211 222 2358 221

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.21 21 Kuminan N-lannoitus toinen satovuosi Rm Hht Ylistaro 211 perustamislannoitus kevätlannoitus N kg /ha 3 6 9 12 278 332 353 389 33 3 296 38 15 379 21 6 299 382 36 39 377 9 25 3 361 269 26 12 26 256 31 376 319

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.21 22 Kuminan N-lannoitus toinen satovuosi mhe Ylistaro 212 perustamislannoitus kevätlannoitus N kg /ha 3 6 9 12 232 253 577 597 577 3 337 516 557 661 772 6 32 15 52 71 712 9 317 57 559 58 658 12 23 1 9 651 567

Siemensato (kg/ha) kahden satovuoden keskiarvona Fosfori- ja typpilannoituksen porraskokeessa Tammelassa (1998-1999). Fosforilannoitus annettiin vain kylvövuonna. P P15 P3 P5 X Sadonlisä N 119 839 93 778 885 N 1386 12 167 1589 1513 628 N8 1966 1667 192 167 1812 927 N12 221 27 2176 1775 212 1257 X 165 1579 167 15 Sadonlisä -66 29-191 28.3.21

Siemenen haihtuvien öljyjen pitoisuudet (g/1 g kuivaa siementä) typpi- ja fosforiporraskokeessa Tammelassa 1998-1999. A) Ensimmäinen sato P P 15 P 3 P 5 keskimäärin N,5,33,2,,29 N,73,3,13,29,39 N 8,3 3,93,9,23,15 N 12,32,13,1,1,25 keskimäärin,8,2,15,2,27 B) Toinen sato P P 15 P 3 P 5 keskimäärin N 3,92 3,82 3,82 3,93 3,87 N 3,91 3,83 3,9 3,91 3,89 N 8 3,9 3,6 3,82 3,71 3,76 N 12 3,6 3,52 3,52 3,62 3,57 keskimäärin 3,8 3,69 3,76 3,79 3,77 28.3.21

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.21 25 Hivenlannoitusruiskutukset kuminalla 212 kg/ha kpl/m 2 1 5 12 sato taimia kukkivia 115 5 1 35 8 3 6 53 56 553 519 538 115 25 2 15 2 52 35 6 9 72 1 5 B 1kg/2 l/ha Mn 1 kg/2 l/ha Hivenluios 2 1 l/ l/ha trikontanoli 1 l/2 l/ha kontrolli kevätlannoitus 3.. Kevätlannoitus.5.212, hivenaineruiskutukset 3.5.

B 1kg/2 l B 1kg/2 l Mn 1 kg/2 l Mn 1 kg/2 l Hivenluios 2 1 l/ l Hivenluios 2 1 l/ l trikontanoli 1 l/2 l trikontanoli 1 l/2 l Biolan merileväuute 5 l/2 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.21 26 Biolan merileväuute 5 l/2 kontrolli kontrolli Hivenlannoitusruiskutukset kuminalla 213 kg 12 1 99 927 916 957 8 71 782 89 73 781 722 829 81 6 2-2 -118 135 99 12-7 -5-95 12-7 -92 Kevätlannoitus 6.5., hivenlannoitusruiskutukset 2.5. 213