Perusopetuksessa tullaan käyttämään niitä oppilashuollon lomakkeita, jotka koululautakunta hyväksyi kokouksessaan 17.3.2011 ( 20).

MASKUN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Luvut 1,2,3,4,5 ja 8 Sisältö 1 OPETUSSUUNNITELMA.2 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3 4 OPPIMISEN JA KOULUN TUKI ETENEE PORTAITTAIN...5 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 11 8 ARVIOINTI 24 Perusopetuksessa tullaan käyttämään niitä oppilashuollon lomakkeita, jotka koululautakunta hyväksyi kokouksessaan 17.3.2011 ( 20). 1

1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman sisältö Tämä Maskun kunnan opetussuunnitelma sisältää ne muutokset paikalliseen opetussuunnitelmaan, joita Opetushallitus edellyttää kirjeessään 29.10.2011 opetuksen järjestäjien tekevän. Opetussuunnitelman muutokset koskevat erityisesti oppimiseen ja koulunkäynnin tukeen liittyviä asioita (luvut 4 ja 5) sekä yhteistyötä koulun henkilökunnan ja muiden toimijoiden kanssa. Muilta osin muutoksia ei ole tehty paikalliseen opetussuunnitelmaan. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että opetussuunnitelman toteutusta arvioidaan vähintään joka toinen vuosi ja arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset. 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.3 Perusopetuksen järjestäminen Perusopetuslain 3 ja 29 määrittelevät sen, miten perusopetus tulee kunnissa ja kouluissa järjestää. 1 Niin ikään perusopetuslain 30 ja 31 mukaan oppilaalla on oikeus saada maksutta oppimiseensa liittyviä tukipalveluita, oppilashuoltoa ja opintososiaalisia etuja ja palveluja. 2 Perusopetuslain lisäksi perustuslaki ja esimerkiksi YK:n yleissopimus 3 lapsen oikeuksista edellyttävät opetuksen järjestämistä niin, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata perusopetuksen kaikilla luokilla. 4 Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito oppilaasta, turvallinen koulupäivä ja laadukas opetus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että koulupäivän tulee sisällöltään ja toimintatavoiltaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja 1 Perusopetuslaki (628/1998 3 2 mom. (477/2003), 3 3 mom. ja 29 1 mom. 2 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010), 31 1 mom. ja 31 a 1 mom. (477/2003 3 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan julistus (Salamanca Statement) 1994, Luxemburg peruskirja (The Charter of Luxemburg) 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus 2006 4 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 2 mom. 2

asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemiseen. Perusopetuksen tulisi edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Näiden kaikkien kautta tuetaan oppilaan oppimista, hyvinvointia sekä kasvamista vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Tärkeä osa näiden tavoitteiden saavuttamista on yhteistyön tekeminen niiden sidosryhmien ja toimijoiden kanssa, jotka toiminnallaan tukevat ja edistävät lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä. Tämän opetussuunnitelman liitteenä ovat ne oppilaan oppimisen ja opiskelun tukeen tarvittavat lomakkeet, joita käytetään silloin, kun oppilaalle tarjottava yleinen tuki ei riitä ja hän tarvitsee opiskelussaan tehostettua tai erityistä tukea. 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja tilanteisiin sopivia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne - virittävät halun oppia - ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen - ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat - aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti - edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista - kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja 3

- tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista - edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista - kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan arviointia varten - auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen - kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa Opetuksen eriyttäminen on ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeen ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota tulee kiinnittää erilaisiin tapoihin oppia, erilaiseen oppimisrytmiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Niin ikään tyttöjen ja poikien väliset yksilölliset kehityserot tulee ottaa opetuksessa huomioon. Tärkeää on osata hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Erilaisten oppimistyylien tiedostaminen opetuksen suunnittelussa ja opetusmenetelmien valinnassa on myös osa eriyttämistä. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminanna ja ilmapiirin seurantaa sekä jatkuvaa arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien kanssa ja muiden yhteistyötahojen kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisellä on kolme keskeistä ulottuvuutta: opiskelun laajuus, syvyys ja etenemisnopeus. Nämä voivat kohdistua mm. opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin - ja menetelmiin, työtapoihin, koulu- ja kotitehtävien määrään sekä käytettävissä olevaan aikaan. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintatapoihin. Kun opetusta annetaan yhdysluokissa oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon. 4

4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ETENEE PORTAITTAIN Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä 5. 4.1 Yleinen tuki Opiskelun yleisellä tuella tarkoitetaan kaikille oppilaille suunnattua tukea ja se on oppilaan oppimisen tuessa ensin toteutettava tuen muoto. Yleisellä tuella pyritään helpottamaan lieviä oppimisen esteitä. Yleisen tuen muotoja ovat eriyttäminen, suunnitelmallinen tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, koulun ja kodin välinen yhteistyö, oppilaanohjaus, oppilashuollon tuki ja kerhotoiminta. Lisäksi apuvälineiden hyödyntäminen, avustajapalveluiden sekä ohjaus- ja tukipalveluiden käyttö on mahdollista. Aamu- ja iltapäivätoiminta kuuluvat myös yleiseen tukeen. Aloitteen yleisestä tuesta tekee ensisijaisesti tukea edellyttävän aineen opettaja, mutta aloite voi lähteä myös oppilaasta itsestään tai hänen huoltajastaan. Eriyttäminen voi koskea opetusmenetelmiä, opetusjärjestelyitä ja ryhmiä luokan sisällä, oppimateriaaleja, ajankäyttöä, oppimäärän syvyyden ja määrän rajaamista sekä arviointia. Eriyttämisen tukena voidaan käyttää samanaikaisopetusta saman aineen opettajan tai erityisopettajan toteuttamana joko oppilaan omassa ryhmässä tai tilapäisesti erillisessä ryhmässä tai yksilöllisesti. 5 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010) 5

Oppilaan arvioinnissa on korostettava monipuolisia, jatkuvia ja joustavia arviointimenetelmiä, joita ovat esimerkiksi pari- ja ryhmäarviointi, vertaisarviointi, oppimispäiväkirjat, arviointikeskustelut, säännöllinen läksyjen tekemisen seuranta, tuntiosaaminen, kirjalliset kokeet ja testit. Näitä menetelmiä käyttäen oppilas voi osoittaa osaamistaan usealla eri tavalla. Oppilaan arvioinnissa voidaan käyttää koulunkäyntiavustajan palveluita esim. koetilanteissa tehtävien lukeminen. Vuosiluokilla 1-8 korostuu erityisesti arvioinnin kannustava ulottuvuus sekä sanallinen arviointi numeroarvioinnin lisäksi. Tukiopetus Yleiseen tukeen sisältyvä tukiopetus on luonteeltaan tilapäistä 6. Sen tulee olla tavoitteellista ja suunnitelmallista. Tukiopetusta antaa ensisijaisesti oma opettaja, tarvittaessa toinen saman aineen opettaja tai erityisopettaja. Tukiopetus voi koskea jo aiemmin opetettuja, parhaillaan käsiteltäviä tai tulevia aiheita (ennakoiva tukiopetus) tai oppimaan oppimisen taitoja. Tukiopetus voidaan toteuttaa - sellaisten tuntien aikana, joihin tuen tarve liittyy - ennen koulupäivää tai koulupäivän jälkeen - ryhmässä tai yksilöllisesti - saman tai eri luokka-asteen oppilaille Oppilaan opettaja tiedottaa tukiopetuksen tarpeesta ja annetusta tukiopetuksesta oppilaan huoltajalle. Tukiopetuksen antaja tiedottaa oppilaan saamasta tukiopetuksesta oppilaan huoltajalle. Tiedottamisen käytännöistä sovitaan koulukohtaisesti ja tiedottamisesta tulee jäädä dokumentti mahdollisia muita oppimiseen liittyviä tukitoimenpiteitä ja oppilaan arviointia varten. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että tukiopetusresurssit ovat riittävät. Osa-aikainen erityisopetus 6 Perusopetuslaki 16 (624/2010) 6

Osa-aikaisen erityisopetuksen tarkoituksena on yleisen tuen aikana ennaltaehkäistä tehostetun tuen tarvetta. Osa-aikaista erityisopetusta antaa erityisopettaja ja se voidaan toteuttaa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Oppilaan saamasta osaaikaisesta erityisopetuksesta tiedotetaan huoltajille. Muut tukimuodot -yksittäisessä oppiaineessa tukea voidaan tarjota työjärjestykseen sisältyvällä tukikurssilla - jos oppilaalla on tuen tarvetta kotitehtävien tekemisessä, hänet ohjataan läksykerhoon - koulunkäyntiavustaja voi olla oppilaan tai oppilaiden tukena omassa opetusryhmässä - kuraattori antaa tukea ja opastaa oppilasta tai oppilaita erityisesti oppimisen taitoon liittyvissä asioissa - terveydenhoitaja opastaa oppilaita terveellisiin elämäntapoihin, joilla on suotuisa vaikutus koulunkäyntiin ja oppimiseen - terveyskeskuspsykologia käytetään oppimisvaikeuksien löytämisessä ja oikeansuuntaisten tukitoimien käyttöönotossa opiskelussa ja koulunkäynnissä 4.2 Tehostettu tuki Tehostettua tukea annetaan kaikissa perusopetuksen kouluissa oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita 7

tukimuotoja 7. Tehostettua tukea voidaan antaa oppilaan kotiluokassa, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Toteuttajana voi olla oma opettaja, samaa ainetta opettava opettaja tai erityisopettaja. Tehostetun tuen järjestämisen päävastuu on kouluilla, mutta opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että rahalliset ja ajalliset resurssit ovat riittävät. Tehostetun tuen tarvetta ryhdytään arvioimaan oppilaan oman opettajan, luokanvalvojan, huoltajan tai oppilashuoltoryhmän tekemästä aloitteesta. Oppilaan opettaja tai opettajat ja erityisopettaja sekä mahdollisesti joku oppilashuollon henkilöistä osallistuvat pedagogisen arvion tekemiseen. Mikäli pedagogisen arvion perusteella oppilashuoltoryhmä toteaa, että oppilaan koulunkäynnin tukeminen edellyttää tehostettua tukea, oppilaalle tehdään kirjallinen oppimissuunnitelma. Jos oppilaan tiedollinen osaaminen on arvioitu välttäväksi (numeroarvosana 5), oppilaalle tulee tehdä tehostetun edellyttämä pedagoginen arvio. Tämä tehdään myös silloin, kun oppilas tarvitsee oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllisesti tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja. Oppimissuunnitelman tekemiseen osallistuvat ne oppilaan opettajat, joiden aineessa tehostetulle tuelle on tarvetta sekä tarvittaessa erityisopettaja ja oppilaan luokanvalvoja. Mikäli mahdollista, oppimissuunnitelma tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa. Opettaja seuraa oppimissuunnitelman toteutumista jatkuvasti. Oppimissuunnitelman toteutuminen arvioidaan lukuvuosittain. Arviointiin osallistuvat oppimissuunnitelman tekijät ja arvioinnin perusteella oppimissuunnitelmaa voidaan täydentää. Tehostetun tuen tukimuodot - tehostettu tuki sisältää kaikki yleisen tuen tukimuodot - tehostettu tuki toteutetaan aina oppimissuunnitelman pohjalta. Olennaisia eroja yleiseen tukeen verrattuna ovat suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys, seuranta ja laajuus - tukiopetus on suunniteltu kirjallisesti oppimissuunnitelmassa ja sen toteutumista seurataan 7 Perusopetuslaki 16 a 1 mom. (642/2010) 8

- opettaja ja avustaja suunnittelevat yhdessä avustajan tehtävät - opetusta ei yksilöllistetä, mutta opetusta voidaan eriyttää painottamalla sisällöllisiä ydinasioita - tehostettu tuki koskee aineenhallinnan lisäksi oppilaan opiskelutaitoja ja motivaatiota, kykyä arvioida omaan edistymistään sekä sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa - oppilaan arvioinnissa on erityisesti kiinnitettävä huomiota arvioinnin ohjaavuuteen ja monipuolisuuteen - oppilashuoltotyö ja moniammatillinen yhteistyö on jatkuvasti mukana tehostettua tukea saavan oppilaan koulunkäynnissä - yhteistyön kodin ja huoltajien kanssa on tärkeää - joustavat opetusjärjestelyt. Oppilaat voidaan ryhmitellä oppimistyylin, oppimisnopeuden tai yleisten valmiuksien perusteella. Erityisopettaja tai erityisluokanopettaja tai toinen luokan- tai aineenopettaja voi olla oppilaan tai oppilaiden tukena oppitunneilla. Kaksi tai useampi opetusryhmä voidaan yhdistää ja jakaa toisenlaisiin opetusryhmiin tilapäisesti. 4.3 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan kaikissa kunnan perusopetuksen kouluissa. Oppilaalle tehty erityisen tuen päätös ei välttämättä tarkoita erityiskoulusiirtoa vaan tuki on ensisijaisesti pyrittävä toteuttamaan oppilaan omassa lähikoulussa. Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, voi opiskella kokonaan tai osittain pienryhmässä tai pienluokalla tai tuki voidaan toteuttaa oppilaan omassa luokassa. Erityistä tukea antaa luokanopettaja, aineenopettaja tai erityisopettaja. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kouluilla on erityisen tuen toteuttamiseen käytettävissä riittävät aineelliset ja ajalliset resurssit. Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Oppimäärän yksilöllistäminen yhdessä tai useammassa aineessa on mahdollista vain, jos oppilas on erityisen tuen piirissä. Yksilöllistäminen tehdään silloin, kun oppilas ei selviä 9

opetussuunnitelmassa omalle luokka-asteelle oppimiselle asetetuista tavoitteista ja oppisisältöjen perusasioiden oppiminen ei onnistu. 8 Oppilaalle on täytynyt tarjota yleistä ja tehostettua tukea ennen erityistä tukea. Tästä voidaan poiketa, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön vuoksi voida muuten antaa. 9 Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä kaikista muista perusopetuksen tukimuodoista. Päätöksen perustana on moniammatillisen oppilashuollon yhdessä tekemä pedagoginen selvitys, jonka valmistelussa on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa. Tarvittaessa selvitystä täydennetään psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. 10 Erityisen tuen päätöksen tekee huoltajan anomuksesta sivistystoimenjohtaja. Huoltaja täyttää hakemuksen yhteistyössä koulun henkilöstön kanssa. Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjä kuulee oppilasta ja tämän huoltajaa. 11 Pedagogisen selvityksen pohjalta oppilaan opettajat laativat henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. Suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa. Pedagoginen selvitys tarkistetaan vähintään 2.vuosiluokan jälkeen ja ennen 7.vuosiluokalle siirtymistä. Opettajat ja oppilashuoltohenkilöstö tekevät tämän pedagoginen selvityksen, jonka perusteella sivistysjohtaja tarkistaa erityisen tuen päätökset maaliskuun aikana. 8 Perusopetuslaki 17 1 mom. (642/2010) 9 Perusopetuslaki 17 2 ja 4 mom. (642/2010) 10 Perusopetuslaki 17 1 (642/2010) 11 Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) ja Hallintolaki 34, 35, ja 36 10

5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuotoihin liittyvistä koulukohtaisista toimintatavoista tiedotetaan koulujen kotisivuilla ja lukuvuositiedotteessa. 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki 5.2.1 Kodin ja koulu välinen yhteistyö Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 12. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea 13. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa 14. Kotikasvatus: huoltaja on omalta osaltaan vastuussa siitä, että - oppilas suorittaa annetut kotitehtävät - oppilas noudattaa lukujärjestystä ja saapuu ajoissa kouluun - oppilas noudattaa koulun järjestyssääntöjä - oppilaan poissaoloja seurataan ja ne selvitetään mahdollisimman nopeasti - oppilas saa tukea ja kannustusta koulutyöhönsä Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä 15. Koulukasvatus: - opettajan tulee oppisuhteen alussa ottaa kontaktia oppilaaseen ja hänen perheeseensä ja saattaa näin vuorovaikutussuhde alkuun 12 Perusopetuslaki 3 3 mon. 13 Tuntijakoasetus 4 mom. 14 Perusopetuslaki 26 2 mom. (477/2003), Lastensuojelulaki (417/2007) 2 1 mom. 15 Perusopetuslaki 3 2 mom. (477/2003), Tuntijakoasetus 2, 3 ja 4 ja Lastensuojelulaki 2 11

- opettajan tulee huolehtia siitä, että yksilöllisiä oppilastapaamisia on riittävästi, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tapaamisia suunniteltaessa voidaan huomioida myös koulun muut toimijat, kuten esim. päättöluokalla tapahtuva yksilöllinen oppilaan ohjaus, johon myös vanhemmat osallistuvat Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle 16. Koulun tulee antaa huoltajille tietoa oppilashuollon toiminnasta 17 sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Kouluissa tapahtuvia ongelmatilanteita ratkaistaan Maskun kunnassa seuraavasti: - keskustelu oppilaan kanssa. Kasvatuskeskusteluun kutsutaan tarvittaessa ja tilanteen mukaan huoltajat, koulun rehtori, sivistysjohtaja, kuraattori, opettaja - KiVa-koulu ohjelman avulla tai sitä soveltaen (kiusaamisen vastainen ohjelma) - luvattomien poissaolojen korvaamisen käytänteet ovat löydettävissä koulujen kotisivuilta ja lukuvuositiedotteesta - läksyjen laiminlyöntien seuraukset (läksykerho ym.) ovat löydettävissä koulujen kotisivuilta ja lukuvuositiedotteesta - jälki-istuntokäytänteistä kerrotaan koulujen kotisivuilla Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan koulunkäyntiin liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan 16 Perusopetuslaki 26 2 mom. (477/2003) 17 Perusopetuslaki 31 a 3 mom. (642/2010), 3 3 mom. ja 26 2 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4 2 mom., 9 ja 13 ja Lastensuojelulaki 9 ja 12 12

asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa 18 Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus ja siinä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa 19. Moniammatillisen yhteistyön tavoitteet Maskun kunnassa: - kuraattori toimii linkkinä sosiaalitoimen ja koulun välillä sekä osallistuu koulun kasvatustehtävään yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa. - sosiaalityöntekijät antavat oppilaalle ja hänen perheelleen tukea ongelmatilanteissa. - koulupoliisit osallistuvat koulun kasvatustehtävään pyrkien tiedottamisellaan ja ohjauksellaan ennaltaehkäisemään ongelmia ja puuttumaan jo syntyneisiin ongelmiin - terveyskeskuspsykologit auttavat oppilasta erilaisissa mielenterveyteen liittyvissä asioissa ja oppimisvaikeuksien selvittämisessä - terveydenhoitajat tekevät terveystarkastuksen 1-9 lk:n oppilaille vuosittain (ja tiedottavat opetushenkilöstöä tarpeen mukaan). 18 Perusopetuslaki 31 a 3 ja 4 mom., 40, 41 4 mom. (642/2010) ja 41 1, 2 ja 3 mom. 19 Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 15 13

- koululääkärit tekevät terveystarkastuksen vuosiluokkien 1, 5 ja 8 oppilaille (ns. laaja-alainen terveystarkastus, jossa mukana myös opettajan arvio). - puheterapeutin antama neuvonta ja säännöllinen puhe- ja lukiopetus koulujen erityisopettajien toimesta auttavat oppilasta lukivaikeuksissa ja niiden selvittämisessä Kaikki em. toimijat, oppilaan vanhemmat ja koulun henkilökunta toimivat yhteistyössä. Opetus- ja muuta henkilöstöä sitoo vaitiolovelvollisuus. Yhteistyötä kotien kanssa toteutetaan: - koulusta koteihin tiedottamalla. Tiedottaminen tapahtuu mm. lukuvuositiedotteen, Wilman, koti-sivujen ja erillisten tiedotteiden välityksellä - järjestämällä ns. vanhempainvartteja (kehityskeskusteluja), joihin huoltajat, oppilaat ja luokanopettajat/ luokanvalvojat/opinto-ohjaajat osallistuvat. Koulut järjestävät myös luokka-aste- ja luokkakohtaisia vanhempainiltoja, joissa huoltajilla on mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa. - vanhempien on mahdollista pitää yhteyttä kodista kouluun mm. Wilman, koulujen kotisivujen kautta, puhelimitse, reissuvihkojen ja sähköpostin välityksellä. - vanhemmat ja huoltajat ovat tervetulleita kouluun keskustelemaan lapsensa koulunkäyntiin liittyvistä asioista. - Maskun alakouluissa huoltajat voivat osallistua koulun toiminnan kehittämiseen kouluissa toimivien vanhempainyhdistysten kautta. 14

Kodin ja koulun yhteistyön suunnitelma vuosiluokittain Alakoulussa Yhteistyön toimintatavat Sisältö/teema Huom! 1-6 lk Vanhempainilta Luokanopettajat: Yleiseen koulunkäyntiin liittyvät asiat 1-2 kertaa lukuvuodessa 1-6 lk Vanhempainvartit Luokanvalvojat: oppilaan koulunkäyntiin liittyvät asiat 3 lk Valinnaisaineilta Valinnaisaineiden opettajat (ruotsi, saksa): Valinnaisaineiden esittely 1-2 kertaa lukuvuodessa 3 lk:n keväällä Yhteiset reissuvihko/ tekstiviestit/ puhelut/ sähköposti Vanhempaintapaamiset Vanhempainyhdistyksen kokoukset Opettajat: Koulun opetuksen ja poissaolojen seuranta, tiedottaminen ja yhteydenpito kodin ja koulun välillä Ongelmatilanteet Muut Koulun edustaja, oppilaiden vanhempia*) Jatkuva yhteydenpito Tarvittaessa 3-6 kertaa lukuvuodessa *)Vanhempainyhdistys organisoi rahankeruu tilaisuuksia ja tapahtumia, joiden tuotoilla järjestetään oppilaille esim. retkiä, stipendejä ja teemapäiviä. Yläkoulussa Yhteistyön toimintatavat Sisältö/teema Huom! 7 lk Vanhempainilta Vanhempainvartit Luokanvalvojat: Tutustuminen Koulun toimintakulttuuri Luokanvalvojat: Tutustuminen Verkostoituminen Kuulluksi tuleminen syksyllä 7. luokan aikana Valinnaisaineiden 7.luokan keväällä 15

Valinnaisaineilta 8 lk Vanhempainilta opettajat: Valinnaisaineiden esittely Luokanvalvojat: Kasvatuksellinen teema: asiantuntijaluennot 8. luokan aikana kaikille luokille yhteinen 8 lk Luokkakohtaiset vanhempaintapaamiset Luokanvalvoja vastaa tapaamisen toteutuksesta 8.luokan aikana vähintään kerran lukukauden aikana 9 lk Vanhempainilta 9 lk Luokkakohtaiset vanhempaintapaamiset Oppilaanohjaajat: Jatkokoulutustusinfo Yhteishaku Luokanvalvoja vastaa tapaamisen toteutuksesta joulukuu/tammikuu 9.luokan aikana Yhteiset Wilma- järjestelmä Vanhempaintapaamiset Opettajat: Koulun opetuksen ja poissaolojen seuranta, tiedottaminen ja yhteydenpito kodin ja koulun välillä Ongelmatilanteet Jatkokoulutuskeskustelut Muut Jatkuva yhteydenpito Tarvittaessa Kodin ja koulun välistä yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osuus laaditaan yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa 20. Tällöin otetaan huomioon myös muiden kasvatuksen kannalta keskeisten toimijoiden osallistuminen yhteistyöhön ja tiedonkulun sujuvuus. Maskun kunnassa tätä moniammatillista yhteistyötä toteuttavat koulukuraattori, sosiaalityöntekijät, poliisit, terveyskeskuspsykologit, puheterapeutit, terveydenhoitajat ja koululääkärit yhdessä opetushenkilöstön kanssa. Koulukohtaiset toimintatavat on luettavissa koulujen vuosittaisesta toimintasuunnitelmasta. 20 Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003) 16

Vastuu kodin ja koulun yhteistyöedellytysten kehittämisestä (ja ylläpidosta) on opetuksen järjestäjällä. - kodin ja koulun yhteistyön sujuvuudesta huolehtiminen taloudellisten ja henkilöstöresurssien muodossa (esim. palavereista aiheutuvat sijaisjärjestelyt) - opetussuunnitelman toteutumisen valvonta kodin ja koulun yhteistyöstä - oppilashuollon sujuvuuden kehittäminen eri osallistujatahojen kanssa - ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa käytettävien toimintamallien ja tiedottamiskäytänteiden suunnittelu ja kehittäminen joka toinen vuosi 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta 21. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Oppilaanohjauksen keskeisenä tehtävänä on auttaa, kannustaa ja tukea lapsen ja nuoren koulutus- ja ammatinvalintaprosessisia perusopetuksen eri vaiheissa. Kaikki oppilaat saavat koulutusuravalintaan liittyvää henkilökohtaista ohjausta, jonka painopisteenä on peruskoulun päättöluokka. Yhteistyö oppilaan huoltajien kanssa on yksi tuloksellisen ohjauksen perusedellytyksiä. Yhteistyön muotoja ovat esimerkiksi luokka-, ikäryhmä- ja koulukohtaiset vanhempainillat, luokilla 1-9 toteutettavat kehityskeskustelut, vanhemmille suunnatut tiedotustilaisuudet ja tapahtumat, jatko-opintoihin liittyvät vanhempien tapaamiset sekä muu yhteydenpito huoltajiin. Ohjauksen työnjako Ohjauksen järjestämisessä keskeistä on eri toimijoiden yhteistyö. Tärkeimmät tehtäväkohtaiset vastuualueet ovat: Rehtori 21 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010) 17

- ohjaustyön yleinen koordinointi ja tukeminen - ohjauksen kannalta suotuisten puitteiden luominen Oppilaanohjaaja (luokat 7-9) - opiskelun edistymiseen liittyvä ohjaus - opiskeluun liittyvien valintojen ohjaus - jatko-opintoihin ja tulevaisuuden elämänvalintoihin liittyvä ohjaus - opiskelun nivelvaiheisiin liittyvä toiminnan ohjaus - oppilaanohjaaja ja aineenopettaja tekevät yhteistyötä järjestämällä opintoretkiä toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin ja työpaikoille - oppilaanohjaaja tekee yhteistyötä paikallisentyö- ja elinkeinoelämän kanssa TET-jaksot Luokanvalvoja (luokat 7-9) - opiskelun sujumisen seuraaminen ja opiskeluun liittyvien vaikeuksien ennaltaehkäisy - oppilaan sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin tukeminen kouluyhteisössä - luokan toiminnasta ja opiskelu- ja työskentelyilmapiiristä tiedottaminen huoltajille ja kouluyhteisölle Luokanopettaja (luokat 1-6) - persoonallisen kasvun ja kehityksen tukeminen - oppiaineiden opiskelun ohjaaminen - oppimaan oppimisen taitojen ja oppimisen valmiuksien kehittäminen Aineenopettaja (luokat 7-9), luokanopettaja (luokat 1-6) 18

- persoonallisen kasvun ja kehityksen tukeminen - oppiaineiden opiskelun ohjaaminen - liittää opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin - oppimaan oppimisen taitojen ja oppimisen valmiuksien kehittäminen Yleisen, tehostetun ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaukseen osallistuvat tarvittaessa myös erityisopettajat, koulukuraattori ja koulupsykologi. Yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa Työelämään tutustumisjaksot toteutetaan 7.-, 8 -. ja 9 -. luokilla. Tutustumisjaksojen toteuttamisesta vastaavat opinto-ohjaajat. Työpaikkakäynnit ja työelämän edustajien vierailut koulussa sekä muu yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan vuosittain laadittavien ja lukuvuoden aikana tarkentuvien aine- ja luokkakohtaisten suunnitelmien mukaisesti. 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalvelujen järjestäminen Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut 22. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Avustajan antamaa tukea voidaan käyttää osana yleistä tukea, tehostetun tuen aikana tai erityisen tuen aikana. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista 23. Tulkitsemispalvelut koko kunnassa pyritään hoitamaan koulujen välisellä yhteistyöllä ja tiedonvaihdolla oppimisen edistämiseksi. Koulunkäyntiavustajat toimivat moniammatillisissa työyhteisöissä. Tarkoituksena on luoda tukea tarvitsevalle oppilaalle turvallinen ja kannustava oppimisympäristö. 22 Perusopetuslaki 31 1 mom. (477/2003) 23 Perusopetuslaki 17 2 ja 3 mom. (642/2010) 19

Koulunkäyntiavustajan työn tavoitteena on oppilaan ohjaaminen, avustaminen ja tukeminen oppimisprosessin eri vaiheissa siten, että oppilaan itsenäisyys ja omatoimisuus korostuvat. Oppilaan omatoimisuuden ja vastuullisuuden lisääntyessä avustajan tulee joustavasti vähentää tukeaan oppilaan kehittyessä itsenäisempään suuntaan. Työtehtävät sovitaan rehtorin ja opettajan kanssa ja niiden sisältö ja määrä riippuvat oppilaiden tarpeista. Sekä oppimissuunnitelmassa että erityisen tuen päätöksessä ja HOJKS:ssa kuvataan säännöllisesti tukea tarvitsevien oppilaiden avustajatarve. Koululautakunta päättää sivistysjohtajan esityksestä henkilökohtaisten avustajien myöntämisestä tapauskohtaisesti. Koulunkäyntiavustajan toimenkuvaan kuuluu avustaa yhtä tai useampaa oppilasta luokanopettajan, aineenopettajan ja erityisopettajan ohjeiden mukaisesti suunnitella itsenäisesti tai yhteistyössä opettajan kanssa työskentelyään oppilaan oppimisen edistämiseksi noudattaa ja omalta osaltaan valvoa koulun yhteisesti sovittuja opetus- ja kasvatuskäytänteitä osallistua arjessa tehtävään muuhun koulutyöhön hoitaa lisäksi hänelle erikseen sovittuja työtehtäviä 5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa 24. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden suunnitelmallista tukea. 24 Perusopetuslaki 47 20