ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA MAAKUNTAKAAVAN KOKONAISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA MAAKUNTAKAAVAN KOKONAISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 2007

Kansikuva: Öljytankkeri Kilpilahden satamassa 2

1. Johdanto Maakuntakaavan kokonaisvaikutusten arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain säädöksiin. Maakuntakaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ). Niiden avulla on voitava arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Vaikutukset tulee arvioida maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 mukaisen ryhmittelyn mukaisesti. Tällöin tulee arvioida maakuntakaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: - Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon - Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin - Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen - Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Itä-Uudenmaan maakuntakaavan kokonaisvaikutusten arvioinnissa on vaikutukset esitetty maakuntakaavaehdotuksen kaavamerkinnöittäin ja -määräyksittäin tai niiden ryhminä. Vaikutusten yhteenvedossa on käytetty matriisitaulukkoa. Taulukossa on kuvattu muutokset nykyiseen maankäyttöön ja voimassaolevaan seutukaavaan sekä itse vaikutukset maankäyttöja rakennusasetuksen 1 mukaisen ryhmittelyn mukaisesti. Arviointiin on lisätty MRA 1 :n ulkopuolelta arvio talouteen ja elinkeinoihin. Muutokset nykyiseen maankäyttöön ja voimassaolevaan seutukaavaan on kuvattu neljällä määritelmällä: - aluevaraukset laajentuneet tai lisääntyneet - aluevaraukset pienentyneet tai vähentyneet - ei olennaisia muutoksia - vaikeasti arvioitavissa Vaikeasti arvioitavissa -määritelmää on käytetty silloin, kun seutukaavassa osoitetut aluevaraukset tai kohteet on osoitettu maakuntakaavassa olennaisesti toisella merkinnällä. Maakuntakaavan vaikutukset on kuvattu kuusiportaisella arvioinnilla ja ne on esitetty taulukossa värisymboleilla - vaikutus selvästi myönteinen (tumman vihreä) - vaikutus myönteinen (vaalean vihreä) - vaikutus neutraali tai kaksisuuntainen (harmaa) - vaikutus kielteinen/haitallinen (keltainen) - vaikutus selvästi kielteinen/haitallinen (punainen) - vaikutus ei arvioitavissa (?) Silloin kun vaikutuksen tunnistamiseen on liittynyt hyvin suuria epävarmuuksia tai vaikutus on muuten vaikeasti tulkittavissa, on käytetty vaikutus ei arvioitavissa -määritelmää Taulukossa on osoitettu harmaalla taustavärillä ne maankäyttöluokat, joiden vaikutukset koko kaavan kannalta ovat merkittäviä. 3

2. Aluekohtaiset arvioinnit 5.1. Taajamatoimintojen alue (A) 5.2. Taajamatoimintojen laajenemisalue (A/r) Osoitetut aluevaraukset ja niihin liitetyt suunnittelumääräykset edistävät elinolojen parantamista ja elinympäristön laatua. Taajamatoimintojen alueiden kehittämisen ja toteuttamisen myötä myös palveluille luodaan toteutumismahdollisuuksia asukkaiden lähiympäristössä. Taajamatoimintojen alueiden sisällä on mahdollista toteuttaa elinympäristön ja lähiympäristön laatua parantavia toimenpiteitä, kuten julkista ja kevytliikennettä suosivia liikenneratkaisuja, lähivirkistysalueiden varaamista ja puistorakentamista niihin liittyvine palveluineen ja rakenteineen. Laajojen alueiden varaaminen rakentamiskäyttöön pienentää luonnontilassa tai muokkaamattomana olevan maaperän pinta-alaa. Rakentamistoiminta aiheuttaa myös välillisiä vaikutuksia kallioperään lisääntyneen kiviainestarpeen muodossa tai suoranaisena kallioperän muokkaamisena taajamatoimintojen käyttöön varatuilla alueilla. Rakentamisella on myös usein haitallisia vaikutuksia vesitalouteen ja pintavalumiin, joka johtuu läpäisemättömien pintojen lisääntymisestä ja sitä kautta veden luonnollisen imeytymisen estymisestä maaperään. Ilmanlaadun kannalta tiiviillä asumisella on pääsääntöisesti myönteisiä vaikutuksia, sillä keskitetyn energiahuollon ansiosta ilmaa saastuttavia lämmönlähteitä tarvitaan vähemmän ja liikennöintitarve minimoidaan. Ilmastomuutosta lisääviä tekijöitä on myös suhteellisen vähän. Kasvi- ja eläinlajeihin kohdistuvia suoria vaikutuksia aiheutuu varsin vähän, etenkin jos kriteerinä pidetään harvinaisten tai harvinaistuvien lajien säilymismahdollisuuksia. Rakentamiseen osoitetut alueet köyhdyttävät usein toteutuessaan luonnon monimuotoisuutta, vaikkakin sitä kautta alueelle saattaa myös siirtyä uutta lajistoa. Luonnonvarojen käyttöä rakentaminen ja asumistoiminnot lisäävät aina mm. tarvittavien rakennusmateriaalien muodossa. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta taajamatoimintojen keskittäminen on edullista, sillä sitä kautta voidaan muodostaa elinvoimaisia kokonaisuuksia, joissa palvelut voidaan järjestää tehokkaalla tavalla. Yhdyskuntatalouden kannalta on edullista hoitaa kunnallistekniikka ja energianhuoltoratkaisut keskitetysti. Tehokas maankäyttö vähentää liikennöintitarvetta ja lisää jo rakennettujen liikenneväylien käyttöastetta, jolloin niihin sijoitetulle pääomalle saadaan paras tuotto. Kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti taajamatoimintojen alueet voivat parhaimmillaan olla laadukkaasti toteutettuja. Olemassa olevien alueiden osalta tämä toteutuukin jo monilla alueilla. Uusien toteutuvien alueiden kaupunkikuvallinen taso riippuu paljon yksityiskohtaisen suunnittelun laatuvaatimuksista sekä siitä miten suunnitteluratkaisussa saadaan näkymään tietyn alueen luonnonympäristön ja maiseman sille tarjoamat mahdollisuudet. Olemassa olevilla alueilla kulttuuriperintö, maisema ja rakennetun ympäristön piirteet on jo usein hyväksytty taajama-alueiden arvoon kuuluvaksi. Uusilla toteutuvilla alueilla kulttuuriperintöä ollaan vasta luomassa. Riippumatta yksityiskohtaisen suunnittelun laatutasosta, joillakin alueilla ei voida välttyä maisemakuvaa voimakkaasti muuttaviltakaan vaikutuksilta. Monipuoliset taajamatoimintojen alueet tarjoavat hyviä mahdollisuuksia talouden ja elinkeinojen kehittymiselle. Riittävä asukasmäärä ja tarvittavien palvelujen tarve luo palveluille kasvupohjaa ja edellytyksiä niiden kustannustehokkaalle toteuttamiselle. Kuntatalouden kannalta kunnallistekniikan ylläpito tulee edullisemmaksi pitemmän päälle suhteellisen tehokkaasti toteutetuilla alueilla. Myös muiden kunnallisten palveluiden ylläpito on helpompaa riittävän asukaspohjan alueilla. Toisaalta voimakas rakentamistoiminta itsessään saattaa lisätä 4

rakentamiskustannusten nousua ja vaatii myös taloudellisia panostuksia kunnalta alueiden toteuttamiseen. 5.3. Keskustatoimintojen alue (C) Osoitetut aluevaraukset ja niihin liitetyt suunnittelumääräykset edistävät elinolojen parantamista ja elinympäristön laatua. Keskustatoimintojen alueiden kehittämisen ja toteuttamisen myötä myös mahdollisimman monipuolisille palveluille luodaan toteutumismahdollisuuksia, jotka palvelevat lähiasukkaiden sekä myös laajempien alueiden palvelutarpeita. Keskustatoimintojen alueiden sisällä on mahdollista toteuttaa elinympäristön ja lähiympäristön laatua parantavia toimenpiteitä, kuten julkista ja kevytliikennettä suosivia liikenneratkaisuja ja puistorakentamista. Alueiden varaaminen tehokkaaseen rakentamiskäyttöön pienentää luonnontilassa tai muokkaamattomana olevan maaperän pinta-alaa. Rakentamistoiminta aiheuttaa myös välillisiä vaikutuksia kallioperään lisääntyneen kiviainestarpeen muodossa tai suoranaisena kallioperän muokkaamisena keskustatoimintojen käyttöön varatuilla alueilla. Rakentamisella on myös usein haitallisia vaikutuksia vesitalouteen ja pintavalumiin, joka johtuu läpäisemättömien pintojen lisääntymisestä ja sitä kautta veden luonnollisen imeytymisen estymisestä maaperään. Ilmanlaadun kannalta tiiviillä yhdyskuntarakenteella on pääsääntöisesti myönteisiä vaikutuksia, sillä keskitetyn energiahuollon ansiosta ilmaa saastuttavia lämmönlähteitä tarvitaan vähemmän ja liikennöintitarvetta voidaan minimoida. Kuitenkin runsas palvelutarjonta tekee alueista houkuttelevia asiointikohteita ja liikenteen ilmanlaadulle aiheuttamat haitat voivat lisääntyä. Ilmastomuutosta lisääviä tekijöitä on suhteellisen vähän. Kasvi- ja eläinlajeihin kohdistuvia suoria vaikutuksia aiheutuu varsin vähän, etenkin jos kriteerinä pidetään harvinaisten tai harvinaistuvien lajien säilymismahdollisuuksia. Rakentamiseen osoitetut alueet köyhdyttävät usein toteutuessaan luonnon monimuotoisuutta, vaikkakin sitä kautta alueelle saattaa myös siirtyä uutta lajistoa. Luonnonvarojen käyttöä rakentaminen ja kiinteistöjen ylläpito lisää aina mm. tarvittavien rakennusmateriaalien muodossa. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta keskustatoimintojen keskittäminen on edullista, sillä sitä kautta voidaan muodostaa elinvoimaisia kokonaisuuksia, joissa palvelut voidaan järjestää tehokkaalla tavalla. Yhdyskuntatalouden kannalta on edullista hoitaa kunnallistekniikka ja energianhuoltoratkaisut keskitetysti. Tehokas maankäyttö vähentää liikennöintitarvetta ja lisää jo rakennettujen liikenneväylien käyttöastetta, jolloin niihin sijoitetulle pääomalle saadaan paras tuotto. Kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti keskustatoimintojen alueet voivat parhaimmillaan olla laadukkaasti toteutettuja. Olemassa olevien alueiden osalta tämä toteutuukin jo monilla alueilla. Uusien toteutuvien alueiden kaupunkikuvallinen taso riippuu paljon yksityiskohtaisen suunnittelun laatuvaatimuksista sekä siitä miten suunnitteluratkaisussa saadaan näkymään tietyn alueen luonnonympäristön ja maiseman sille tarjoamat mahdollisuudet. Olemassa olevilla alueilla kulttuuriperintö, maisema ja rakennetun ympäristön piirteet on jo usein hyväksytty keskusta-alueiden arvoon kuuluvaksi. Uusilla toteutuvilla alueilla kulttuuriperintöä ollaan vasta luomassa. Riippumatta yksityiskohtaisen suunnittelun laatutasosta, joillakin alueilla ei voida välttyä maisemakuvaa voimakkaasti muuttaviltakaan vaikutuksilta Monipuoliset keskustatoimintojen alueet tarjoavat hyviä mahdollisuuksia talouden ja elinkeinojen kehittymiselle. Riittävä asukasmäärä, erilaisten toimintojen sijoittuminen ja tarvittavien palvelujen tarve luo palveluille kasvupohjaa ja edellytyksiä niiden kustannustehokkaalle toteuttamiselle. Kuntatalouden kannalta kunnallistekniikan ylläpito tulee edullisemmaksi pitemmän päälle tehokkaasti toteutetuilla alueilla. Myös muiden kunnallisten 5

palveluiden ylläpito on helpompaa riittävän asukaspohjan alueilla. Toisaalta voimakas rakentamistoiminta itsessään saattaa lisätä rakentamiskustannusten nousua ja vaatii myös taloudellisia panostuksia kunnalta alueiden toteuttamiseen. 5.4. Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) 5.5. Erikoiskaupan suuryksikkö (km2) 5.6. Kaupan palveluiden alue (k) 5.8. Palveluiden alue (p) Osoitetut aluevaraukset ja niihin liitetyt suunnittelumääräykset edistävät erityisesti kaupallisten palveluiden sijoittumista ja toteuttamista, joka edesauttaa elinolojen kehittämistä ja monipuolisten palveluiden saavutettavuutta koko maakunnan alueella. Suurimittakaavaisesti toteutettavaksi tarkoitetut alueet eivät sijoitu asuinalueiden keskelle tai niiden välittömään tuntumaan, jolloin niiden aiheuttamat haitalliset vaikutukset mm. lisääntyvän liikenteen muodossa eivät kohdistu asukkaiden välittömään elinympäristöön. Välillisinä vaikutuksina saattaa kuitenkin olla palvelutarjonnan lasku olemassa olevilla asuinalueilla, kaupan palveluiden keskittyessä suurempiin yksikköihin kauemmas asutuksesta. Tuleva kehitys riippuu paljolti ostovoiman kasvusta ja myös sen alueellisesta jakaumasta. Alueiden varaaminen rakentamiskäyttöön pienentää luonnontilassa tai muokkaamattomana olevan maaperän pinta-alaa. Rakentamistoiminta aiheuttaa myös välillisiä vaikutuksia kallioperään lisääntyneen kiviainestarpeen muodossa tai suoranaisena kallioperän muokkaamisena aluevarausten toteuttamisen yhteydessä. Rakentamisella on myös usein haitallisia vaikutuksia vesitalouteen ja pintavalumiin, joka johtuu läpäisemättömien pintojen lisääntymisestä esimerkiksi ko. toimintoihin liittyvien laajojen pysäköintialueiden vuoksi. Sitä kautta veden luonnollinen imeytyminen estyy maaperään. Ilmanlaatua aluevaraukset saattavat heikentää lisääntyvän liikennöintitarpeen kautta, mutta välittömät haitat jäävät varsin paikallisiksi. Ilmastomuutosta lisäävänä tekijänä tulee esiin lisääntyvä liikennöintitarve. Kasvi- ja eläinlajeihin kohdistuvia suoria vaikutuksia aiheutuu alueiden toteuttamisesta varsin vähän, etenkin jos kriteerinä pidetään harvinaisten tai harvinaistuvien lajien säilymismahdollisuuksia. Luonnonvarojen käyttöä rakentaminen lisää aina mm. tarvittavien rakennusmateriaalien muodossa, mutta odotettu rakentamisen volyymi on suhteessa melko pientä verrattuna esim. uusien taajamatoimintojen ja keskustatoimintojen alueiden toteuttamiseen. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta joidenkin aluevarausten toteuttamisella on haitallisia vaikutuksia, sillä ne hajauttavat yhdyskuntarakennetta ainakin lyhyellä aikavälillä. Ennen kaikkea tämä näkyy lisääntyvänä liikennöintitarpeena. Erityisesti energiatalouden kannalta ylimääräinen tieliikenne on rasite. Toisaalta aluevaraukset sijoittuvat niin, että ne hyödyntävät olemassa olevaa päätieverkkoa, joskin joitain liittymäjärjestelyjä tulee toteutettavaksi. Aluevaraukset vähentävät todennäköisesti vastaavien palvelujen hakemista vielä kauempaa, jolloin pitkämatkainen liikennöinti vähenee. Kaupunkikuvallisesti suurimittakaavaisesti toteutettavaksi tarkoitettujen alueiden sijoittuminen mm. historiallisten ja pienimittakaavaisten kaupunki- ja taajamakeskustojen ulkopuolelle vähentää niiden haitallista vaikutusta kaupunki- ja taajamakuvaan. Tämä saattaa edesauttaa myös paikallisen kulttuuriperinnön säilymistä ja rakennetun ympäristön suojelua. Maisemallisesti aluevaraukset ja niiden sijoittuminen saattaa joillakin alueilla tuoda uuden näkyvän ja häiritsevän elementin kulttuurimaisemaan sijoittuessaan esim. valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisema-alueen tuntumaan. Riippumatta yksityiskohtaisen suunnittelun laatutasosta, joillakin alueilla ei voida välttyä maisemakuvaa voimakkaasti muuttaviltakaan vaikutuksilta. 6

Osoitetut aluevaraukset mahdollistavat kaupan palvelujen suurimittakaavaisen kehittämisen ja palvelutarjonnan lisäämisen maakunnassa. Tällä on selviä positiivisia vaikutuksia ostovoiman ulosvirtaamalle maakunnasta, jota saadaan näin selvästi vähennettyä. Maakuntaan jää enemmän kaupallisiin palveluihin sitoutunutta rahaa, joka palvelee myös kaupallisten toimijoiden maksamana lisääntyvänä verotuottona maakunnan taloutta ja palveluiden järjestämistä kuntatalouden puolella. 5.7. Kyläalue (AT ja at) Osoitetut aluevaraukset ja niihin liitetyt suunnittelumääräykset edistävät elinolojen parantamista ja elinympäristön laatua ko. alueilla. Kyläalueet ovat usein houkuttelevia asuinympäristöjä rauhallisuutensa ja luonnonläheisyytensä vuoksi. Alueiden vähittäisen kehittämisen myötä ne voidaan pitää elinvoimaisina ja vireinä. Rakentamistoiminta pienentää aina luonnontilassa tai muokkaamattomana olevan maaperän pinta-alaa. Siitä seuraa myös välillisiä vaikutuksia kallioperälle lisääntyneen kiviainestarpeen muodossa. Rakentamisella on myös usein haitallisia vaikutuksia vesitalouteen ja pintavalumiin, joka johtuu läpäisemättömien pintojen lisääntymisestä ja sitä kautta veden luonnollisen imeytymisen estymisestä maaperään. Tämä ei ole kuitenkaan selkeä uhka suhteellisen väljästi toteutettavaksi tarkoitetuilla kyläalueilla. Ilmanlaatuun kyläalueilla saattaa olla haitallisia vaikutuksia, sillä hajautetun energiahuollon vuoksi saatetaan käyttää enemmän ilmaa saastuttavia energiamuotoja ja lämmönlähteitä ja myös yksityisautoiluun perustuvaa liikennöintiä tulee enemmän. Vaikutukset ovat kuitenkin useissa tapauksissa varsin paikallisia. Liikenteen ja energiahuollon ratkaisujen voidaan katsoa kuitenkin lisäävän ilmastomuutokseen vaikuttavia tekijöitä. Kasvi- ja eläinlajeihin kohdistuvia suoria vaikutuksia aiheutuu varsin vähän, etenkin jos kriteerinä pidetään harvinaisten tai harvinaistuvien lajien säilymismahdollisuuksia. Rakentamiseen osoitetut alueet köyhdyttävät usein toteutuessaan luonnon monimuotoisuutta, vaikkakin sitä kautta alueelle saattaa myös siirtyä uutta lajistoa. Luonnonvarojen käyttöä rakentaminen ja kiinteistöjen ylläpito lisää aina mm. tarvittavien rakennusmateriaalien muodossa. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta kyläalueiden toteuttamisesta seuraa pääsääntöisesti haitallisia vaikutuksia, sillä ne hajauttavat yhdyskuntarakennetta. Ennen kaikkea tämä näkyy lisääntyvänä liikennöintitarpeena. Erityisesti energiatalouden kannalta ylimääräinen tieliikenne on rasite. Toisaalta kyläalueiden aluevaraukset sijoittuvat niin, että ne hyödyntävät varsin tehokkaasti olemassa olevaa päätieverkkoa. Maisemallisesti kyläalueet voivat parhaimmillaan olla kerroksellisia ja monimuotoisia ja selvää omaa identiteettiään ilmentäviä. Alueiden jatkuvalla kehittämisellä luodaan myös mahdollisuuksia jo olemassa olevan kulttuuriperinnön ylläpidolle ja rakennetun ympäristön piirteiden säilymiselle. Monipuoliset kyläalueet saattavat osaltaan tarjota mahdollisuuksia talouden ja elinkeinojen kehittymiselle. Maatalouselinkeinon jatkuvuudelle niillä on myönteistä vaikutusta. Kuntatalouden näkökulmasta kunnallistekniikan ja palveluiden ylläpito tulee kyläalueilla suhteellisen kalliiksi, sillä kunnallisten palveluiden ylläpito on kustannustehokkaampaa suurten asukaspohjien alueilla. 7

5.9. Työpaikka-alue (TP ja tp) 5.10. Työpaikka-alueen pitkän aikavälin laajenemisalue (TP/r) Osoitetut aluevaraukset ja niihin liitetyt suunnittelumääräykset edistävät elinolojen parantamista ja elinympäristön laatua. Työpaikka-alueita on osoitettu varsinaisten asumiseen varattujen alueiden ulkopuolelle, joten mahdolliset toimintojen aiheuttamat häiriöt voidaan siten välttää. Alueet sijaitsevat kuitenkin liikennöinnin kannalta edullisilla alueilla, jolloin niiden saavutettavuus on hyvä. Alueiden varaaminen rakentamiskäyttöön pienentää luonnontilassa tai muokkaamattomana olevan maaperän pinta-alaa. Rakentamistoiminta aiheuttaa myös välillisiä vaikutuksia kallioperään lisääntyneen kiviainestarpeen muodossa tai suoranaisena kallioperän muokkaamisena työpaikkatoimintojen käyttöön varatuilla alueilla. Rakentamisella on myös usein haitallisia vaikutuksia vesitalouteen ja pintavalumiin, joka johtuu läpäisemättömien pintojen lisääntymisestä esimerkiksi ko. toimintoihin liittyvien laajojen pysäköintialueiden vuoksi. Sitä kautta veden luonnollinen imeytyminen estyy maaperään. Ilmanlaadun kannalta alueiden toteuttamisella on pääsääntöisesti myönteisiä vaikutuksia, sillä keskitetyn energiahuollon ansiosta ilmaa saastuttavien energiantuotantotapojen käyttöä voidaan minimoida. Alueiden sijainnin vuoksi myös liikennöintitarve vähenee. Ilmastomuutosta lisääviä tekijöitä on suhteellisen vähän. Kasvi- ja eläinlajeihin kohdistuvia suoria vaikutuksia aiheutuu varsin vähän, etenkin jos kriteerinä pidetään harvinaisten tai harvinaistuvien lajien säilymismahdollisuuksia. Rakentamiseen osoitetut alueet köyhdyttävät usein toteutuessaan luonnon monimuotoisuutta. Luonnonvarojen käyttöä rakentaminen ja kiinteistöjen ylläpito lisää aina mm. tarvittavien rakennusmateriaalien muodossa. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta työpaikkatoimintojen keskittäminen on edullista olemassa olevan yhdyskuntarakenteen osaksi tai sen jatkeeksi. Yhdyskuntatalouden kannalta on edullista hoitaa kunnallistekniikka ja energianhuoltoratkaisut keskitetysti. Tehokas maankäyttö vähentää liikennöintitarvetta ja lisää jo rakennettujen liikenneväylien käyttöastetta, jolloin niihin sijoitetulle pääomalle saadaan paras tuotto. Kaupunkikuvallisesti melko suurimittakaavaisesti toteutettavaksi tarkoitettujen alueiden sijoittuminen mm. historiallisten ja pienimittakaavaisten kaupunki- ja taajamakeskustojen ulkopuolelle vähentää niiden haitallista vaikutusta kaupunki- ja taajamakuvaan. Tämä saattaa edesauttaa myös paikallisen kulttuuriperinnön säilymistä ja rakennetun ympäristön suojelua. Maisemallisesti aluevaraukset ja niiden sijoittuminen saattaa joillakin alueilla tuoda uuden näkyvän ja häiritsevän elementin maisemaan. Riippumatta yksityiskohtaisen suunnittelun laatutasosta, joillakin alueilla ei voida välttyä maisemakuvaa voimakkaasti muuttaviltakaan vaikutuksilta. Talouden ja elinkeinojen kehittymisen kannalta työpaikka-alueet ovat välttämättömiä toiminnoille, jotka vaativat luonteensa vuoksi runsaasti toimitilaa tai hyötyvät sijoittumisesta niiden toimintaa tukevien muiden yritysten läheisyyteen. Riittävän kriittisen massan saavuttaminen luo edellytyksiä mm. kiinteistöjen ylläpitoon ja ympäristön ylläpitoon kustannustehokkaalla tavalla. Kuntatalouden kannalta kunnallistekniikan ylläpito tulee edullisemmaksi pitemmän päälle tehokkaasti toteutetuilla alueilla. Alueiden toteuttaminen vaatii toisaalta myös taloudellisia panostuksia kunnalta. 8

5.11. Teollisuus- ja varastoalue (T ja t) Osoitetut aluevaraukset ja niihin liitetyt suunnittelumääräykset edistävät elinolojen parantamista ja elinympäristön laatua. Teollisuus- ja varastoalueita on osoitettu varsinaisten asumiseen osoitettujen alueiden ulkopuolelle, joten mahdolliset toimintojen aiheuttamat häiriöt voidaan siten välttää. Alueet sijaitsevat kuitenkin liikennöinnin kannalta edullisilla alueilla, jolloin niiden saavutettavuus on hyvä. Alueiden varaaminen rakentamiskäyttöön pienentää luonnontilassa tai muokkaamattomana olevan maaperän pinta-alaa. Rakentamistoiminta aiheuttaa myös välillisiä vaikutuksia kallioperään lisääntyneen kiviainestarpeen muodossa tai suoranaisena kallioperän muokkaamisena teollisuus- ja varastotoimintojen käyttöön varatuilla alueilla. Rakentamisella on myös usein haitallisia vaikutuksia vesitalouteen ja pintavalumiin, joka johtuu läpäisemättömien pintojen lisääntymisestä esimerkiksi ko. toimintoihin liittyvien laajojen pysäköinti- ja varastoalueiden vuoksi. Sitä kautta veden luonnollinen imeytyminen estyy maaperään. Ilmanlaadun kannalta alueiden toteuttamisella on pääsääntöisesti myönteisiä vaikutuksia, sillä keskitetyn energiahuollon ansiosta ilmaa saastuttavien energiantuotantotapojen käyttöä voidaan minimoida. Alueiden sijainnin vuoksi myös liikennöintitarve vähenee. Ilmastomuutosta lisäävinä tekijöinä saattaa tulla esiin teollisuustoimintojen käyttämät tuotantomenetelmät. Kasvi- ja eläinlajeihin kohdistuvia suoria vaikutuksia aiheutuu varsin vähän, etenkin jos kriteerinä pidetään harvinaisten tai harvinaistuvien lajien säilymismahdollisuuksia. Rakentamiseen osoitetut alueet köyhdyttävät usein toteutuessaan luonnon monimuotoisuutta. Luonnonvarojen käyttöä rakentaminen ja kiinteistöjen ylläpito lisää aina mm. tarvittavien rakennusmateriaalien muodossa. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta teollisuus- ja varastotoimintojen keskittäminen on edullista olemassa olevan yhdyskuntarakenteen osaksi tai sen jatkeeksi. Yhdyskuntatalouden kannalta on edullista hoitaa kunnallistekniikka ja energianhuoltoratkaisut keskitetysti. Tehokas maankäyttö vähentää liikennöintitarvetta ja lisää jo rakennettujen liikenneväylien käyttöastetta, jolloin niihin sijoitetulle pääomalle saadaan paras tuotto. Kaupunkikuvallisesti teollisuus- ja varastoalueiden sijoittuminen mm. historiallisten ja pienimittakaavaisten kaupunki- ja taajamakeskustojen ulkopuolelle vähentää niiden haitallista vaikutusta kaupunki- ja taajamakuvaan. Tämä saattaa edesauttaa myös paikallisen kulttuuriperinnön säilymistä ja rakennetun ympäristön suojelua. Maisemallisesti aluevaraukset ja niiden sijoittuminen saattaa joillakin alueilla tuoda uuden näkyvän ja häiritsevän elementin maisemaan. Riippumatta yksityiskohtaisen suunnittelun laatutasosta, joillakin alueilla ei voida välttyä maisemakuvaa voimakkaasti muuttaviltakaan vaikutuksilta. Talouden ja elinkeinojen kehittymisen kannalta teollisuus- ja varastoalueet ovat välttämättömiä toiminnoille, jotka vaativat luonteensa vuoksi runsaasti tuotantotilaa tai hyötyvät sijoittumisesta niiden toimintaa tukevien muiden yritysten läheisyyteen. Riittävän kriittisen massan saavuttaminen luo edellytyksiä mm. kiinteistöjen ylläpitoon ja ympäristön ylläpitoon kustannustehokkaalla tavalla. Kuntatalouden kannalta kunnallistekniikan ylläpito tulee edullisemmaksi pitemmän päälle tehokkaasti toteutetuilla alueilla. Alueiden toteuttaminen vaatii toisaalta myös taloudellisia panostuksia kunnalta. 9

5.12. Ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alue (TT) Osoitetut aluevaraukset ja niihin liitetyt suunnittelumääräykset edistävät elinolojen parantamista ja elinympäristön laatua. Ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä teollisuustoimintoja on osoitettu selvästi varsinaisten asumiseen osoitettujen alueiden ulkopuolelle. Tällöin toimintojen aiheuttamat häiriöt uudelle asumiselle voidaan välttää, vaikkakaan niiden lähialueilla jo olemassa olevan asutuksen suhteen joitain häiriöitä saattaa esiintyä. Alueet sijaitsevat liikennöinnin kannalta edullisilla alueilla, jolloin niiden saavutettavuus on hyvä. Alueiden varaaminen rakentamiskäyttöön pienentää luonnontilassa tai muokkaamattomana olevan maaperän pinta-alaa. Rakentamistoiminta aiheuttaa myös välillisiä vaikutuksia kallioperään lisääntyneen kiviainestarpeen muodossa tai suoranaisena kallioperän muokkaamisena ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen käyttöön varatuilla alueilla. Rakentamisella on myös usein haitallisia vaikutuksia vesitalouteen ja pintavalumiin, joka johtuu läpäisemättömien pintojen lisääntymisestä esimerkiksi ko. toimintoihin liittyvien laajojen pysäköinti- ja varastoalueiden vuoksi. Sitä kautta veden luonnollinen imeytyminen estyy maaperään. Ilmanlaadun kannalta alueiden toteuttamisella saattaa olla joitain haitallisia vaikutuksia riippuen teollisen toiminnan käyttämistä tuotantomenetelmistä. Keskitetyn energiahuollon ansiosta ilmaa saastuttavien energiantuotantotapojen käyttöä voidaan kuitenkin minimoida. Alueiden sijainnin vuoksi myös liikennöintitarve vähenee. Ilmastomuutosta lisäävinä tekijöinä saattaa tulla esiin teollisuustoimintojen käyttämät tuotantomenetelmät. Kasvi- ja eläinlajeihin kohdistuvia suoria vaikutuksia aiheutuu varsin vähän, etenkin jos kriteerinä pidetään harvinaisten tai harvinaistuvien lajien säilymismahdollisuuksia. Rakentamiseen osoitetut alueet köyhdyttävät usein toteutuessaan luonnon monimuotoisuutta. Luonnonvarojen käyttöä rakentaminen ja kiinteistöjen ylläpito lisää aina mm. tarvittavien rakennusmateriaalien muodossa. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen sijoittaminen teollisuus- ja varastoalueiksi osoitettujen alueiden ja vastaavanlaisten toimintojen läheisyyteen on edullista. Tällöin on mahdollista hoitaa kunnallistekniikka ja energianhuoltoratkaisut keskitetysti. Tehokas maankäyttö vähentää liikennöintitarvetta ja lisää jo rakennettujen liikenneväylien käyttöastetta, jolloin niihin sijoitetulle pääomalle saadaan paras tuotto. Kaupunkikuvallisesti ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueiden sijoittuminen mm. historiallisten ja pienimittakaavaisten kaupunki- ja taajamakeskustojen ulkopuolelle vähentää niiden haitallista vaikutusta kaupunki- ja taajamakuvaan. Tämä saattaa edesauttaa myös paikallisen kulttuuriperinnön säilymistä ja rakennetun ympäristön suojelua. Maisemallisesti aluevaraukset ja niiden sijoittuminen saattaa joillakin alueilla tuoda uuden näkyvän ja häiritsevän elementin maisemaan. Riippumatta yksityiskohtaisen suunnittelun laatutasosta, joillakin alueilla ei voida välttyä maisemakuvaa voimakkaasti muuttaviltakaan vaikutuksilta, joskin ne kohdistuvat hyvin rajatuille alueille. Talouden ja elinkeinojen kehittymisen kannalta ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueet ovat välttämättömiä toiminnoille, jotka vaativat luonteensa vuoksi runsaasti tuotantotilaa, hyödyntävät ympäristöhäiriöitä aiheuttavia prosesseja ja tuotantotapoja tai hyötyvät sijoittumisesta niiden toimintaa tukevien muiden yritysten läheisyyteen. Kuntatalouden kannalta kunnallistekniikan ylläpito tulee edullisemmaksi pitemmän päälle tehokkaasti toteutetuilla alueilla, jotka muodostavat kokonaisuuksia. Alueiden toteuttaminen vaatii toisaalta myös taloudellisia panostuksia kunnalta. 10

5.13. Teollisuus- ja varastoalue, jolla on / jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem) Osoitettu aluevaraus ja siihen liitetty suunnittelumääräys sulkee asumisen, vapaa-ajan asumisen ja virkistysalueet täysin pois mahdollisina toimintoina ko. aluevarauksella. Aluevaraus on osoitettu selvästi varsinaisten asumiseen osoitettujen alueiden ulkopuolelle. Tällöin alueella olevien ja sinne sijoittuvien toimintojen aiheuttamat häiriöt uudelle asumiselle voidaan välttää. Toimintojen lähialueilla sijaitsevaa olemassa olevaa asutusta haittaavia erilaisia häiriöitä kuitenkin esiintyy. Alueiden varaaminen rakentamiskäyttöön pienentää luonnontilassa tai muokkaamattomana olevan maaperän pinta-alaa. Rakentamistoiminta aiheuttaa myös välillisiä vaikutuksia kallioperään lisääntyneen kiviainestarpeen muodossa ja erityisesti suoranaisena kallioperän muokkaamisena ko. toimintojen käyttöön varatuilla alueilla. Rakentamisella on myös haitallisia vaikutuksia vesitalouteen ja pintavalumiin, joka johtuu läpäisemättömien pintojen lisääntymisestä esimerkiksi ko. toimintoihin liittyvien hyvin laajojen pysäköinti, varasto- ja tuotantoalueiden vuoksi. Tätä kautta veden luonnollinen imeytyminen estyy maaperään. Ilmanlaadun kannalta alueiden toiminnoilla on haitallisia vaikutuksia riippuen teollisen toiminnan käyttämistä tuotantomenetelmistä ja niiden kehittymisestä. Ilmastomuutosta lisäävinä tekijöinä korostuvat teollisuustoimintojen käyttämät tuotantomenetelmät sekä alueelle suuntautuva runsas liikenne, josta raskaan liikenteen osuus on huomattava. Kasvi- ja eläinlajeihin kohdistuvia suoria vaikutuksia aiheutuu varsin vähän, etenkin jos kriteerinä pidetään harvinaisten tai harvinaistuvien lajien säilymismahdollisuuksia. Alueet ovat olleet jo kauan voimakkaan rakennustoiminnan ja raskaan tuotantotoiminnan muokkaamia, eikä niiden laajuus lisäänny olennaisesti. Tästä syystä niillä ei ole juurikaan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Luonnonvarojen käyttöä rakentaminen, kiinteistöjen ylläpito ja tuotantotoimintojen lisääminen ja muuttaminen lisää aina mm. tarvittavien rakennusmateriaalien ja raaka-aineiden muodossa. Ilmastomuutosta lisääviä tekijöitä ovat teollisuustoimintojen käyttämät tuotantomenetelmät sekä alueelle suuntautuva voimakas raskaan liikenteen liikennöinti. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta T/kem -aluevarauksen osoittaminen siihen liittyvien ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueiden ja teollisuus- ja varastoalueiksi osoitettujen alueiden kanssa kokonaisuutena edistää aluerakenteen tasapainoa. Tilaa vaativat ja ympäristöhäiriöitä ja haittoja aiheuttavat toiminnot saadaan keskitettyä omaksi kokonaisuudekseen, jolloin niiden aiheuttamat häiriöt muualla vähenevät. Tiivis maankäyttö tehostaa alueiden sisäistä liikennöintiä ja lisää jo rakennettujen liikenneväylien käyttöastetta, jolloin niihin sijoitetulle pääomalle saadaan paras tuotto. Alueiden toiminnot ovat varsin energiaintensiivisiä, jolla on kielteisiä vaikutuksia energiatalouteen. Kaupunkikuvallisesti T/kem -alueiden sijoittuminen mm. historiallisten ja pienimittakaavaisten kaupunki- ja taajamakeskustojen ulkopuolelle vähentää niiden haitallista vaikutusta kaupunki- ja taajamakuvaan. Tämä saattaa edesauttaa myös paikallisen kulttuuriperinnön säilymistä ja rakennetun ympäristön suojelua. Maisemallisesti T/kem alueen sijoittuminen on tuonut Kilpilahden alueelle näkyvän ja häiritsevän maisema-elementin. Riippumatta yksityiskohtaisen suunnittelun laatutasosta, alueella ei voida välttyä jatkossakaan maisemakuvaa voimakkaasti muuttavilta vaikutuksilta, joskin ne kohdistuvat hyvin rajatulle alueelle. Talouden ja elinkeinojen kehittymisen kannalta T/kem alue on välttämätön toiminnoille, jotka vaativat luonteensa vuoksi runsaasti tuotantotilaa ja varastokapasiteettia, hyödyntävät ympäristöhäiriöitä aiheuttavia prosesseja ja tuotantotapoja tai hyötyvät sijoittumisesta niiden toimintaa tukevien muiden yritysten läheisyyteen. Kilpilahden alue on koko Suomen talouden 11

kannalta erittäin merkittävä teollisuustoimintojen kokonaisuus, jonka toimintojen korvaaminen missään muualla olisi äärimmäisen vaikeaa, ellei täysin mahdotonta. 5.14. Virkistysalue sekä Virkistyskohde (V) 5.83. Virkistyskäyttöön kehitettävä alue (/v) Osoitetut aluevaraukset ja niihin liitetyt suunnittelumääräykset edistävät elinolojen parantamista ja elinympäristön laatua erityisesti niiden lähiympäristössä mutta myös laajemmin maakunnassa. Virkistysalueet tarjoavat luontokokemuksia sekä ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia niiden palvelutason mukaan. Virkistysalueiden lähiympäristöt voivat olla myös houkuttelevia asuinympäristöjä rauhallisuutensa ja luonnonläheisyytensä vuoksi. Koska virkistysalueet ovat pääsääntöisesti rakentamistoiminnan ulkopuolella, niiden alueella on paljon luonnontilassa tai muokkaamattomana olevaa maaperää. Myös kallioperä on pääsääntöisesti koskemattomassa tilassa ja taloudellisen hyödyntämisen ulkopuolella. Alueiden vesitalous on tasapainossa ja pintavalumat ovat luonnonmukaisia, jolloin vettä pääsee imeytymään maaperään luonnollisella tavalla. Ilmanlaatuun virkistysalueilla on positiivisia vaikutuksia, sillä usein puustoisina alueina ne sitovat hiilidioksidia ja vapauttavat happea ilmakehään. Kasvillisuudella on myös ilmansaasteita suodattavaa vaikutusta. Kasvillisuudeltaan runsaat virkistysalueet vähentävät näin myös ilmastomuutoksen vaikutuksia. Kasvi- ja eläinlajeihin kohdistuvia suoria vaikutuksia aiheutuu varsin vähän, etenkin jos kriteerinä pidetään harvinaisten tai harvinaistuvien lajien säilymismahdollisuuksia. Rakentamistoiminnan ulkopuolelle jäävinä alueina ja usein myös metsäisinä alueina luonnonkasvien ja erityisesti metsäkasvien menestyminen alueilla on turvattua. Harvinaisten tai vaateliaidenkaan lajien elinympäristöiksi virkistysalueista ei usein kuitenkaan ole niiden hoitotason vuoksi. Alueilla on kuitenkin luontoarvojensa perusteella myönteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Luonnonvarojen käytön kannalta virkistysalueilla on myös myönteisiä vaikutuksia, sillä niiden luonnonvaroja hyödynnetään vain nopeasti uusiutuvalla ja kestävällä tavalla (mm. metsämarjat, metsäsienet) Virkistysalueet sijoittuvat alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta sitä tukevasti, sillä ne ovat helposti saavutettavissa ja merkittävimpien asutuskeskittymien ja keskusta-alueiden tuntumassa. Tämä vähentää liikennöintitarvetta niille. Virkistysalueille varattu maapinta-ala on poissa muilta toiminnoilta, mutta osa virkistysalueista sijoittuu alueille, joiden hyödyntäminen muiden toimintojen käyttöön ei olisi välttämättä järkevää. Energiatalouteen virkistysalueilla ei ole vaikutuksia. Maisemallisesti virkistysalueet ovat luonteeltaan luonnonympäristöjä, joilla on vain vähän rakennetun ympäristön piirteitä. Alueiden säilyminen virkistyskäytössä suojelee myös niiden maisemallisia piirteitä. Kaupunkirakenteessa ja niiden reunoilla sijaitessaan virkistysalueilla on kaupunkikuvaa rikastava vaikutus ja niihin saattaa liittyä tällöin myös historiallisia ja kulttuuriperintöön liittyviä arvoja. Alueiden jatkuvalla ylläpidolla luodaan mahdollisuuksia jo olemassa olevan kulttuuriperinnön ja rakennetun ympäristön piirteiden säilymiselle. Talouden ja elinkeinojen kehittymisen kannalta virkistysalueilla on vain vähän suoranaisia vaikutuksia. Alueet ovat toisaalta poissa asuinrakentamisesta tai muusta toiminnasta tai luonnonvarojen hyödyntämisestä, josta voidaan saada suoraa huomattavaa taloudellista tuottoa. Myönteiset vaikutukset ovat lähinnä välillisiä ihmisten elinympäristön laadun säilymisen ja lisääntymisen kautta. 12

5.15. Urheilualue (VU) Osoitetut aluevaraukset ja niihin liitetyt suunnittelumääräykset edistävät elinolojen parantamista ja elinympäristön laatua sekä koko maakunnassa mutta myös laajemmalla alueella. Alueiden luonteesta johtuen ne palvelevat kuitenkin vähemmän aivan lähiympäristön asukkaita. Urheilualueet on osoitettu pääsääntöisesti melko intensiivisen urheilutoiminnan alueiksi, jolloin niiden alueella on vain vähän täysin luonnontilassa tai muokkaamattomana olevaa maaperää. Kallioperä on pääsääntöisesti koskemattomassa tilassa ja taloudellisen hyödyntämisen ulkopuolella. Alueiden vesitaloutta on muutettu ja pintavalumia on kontrolloitu, mutta vettä pääsee imeytymään maaperään melko luonnollisella tavalla. Alueiden lannoitus lisää kuitenkin pintavesiin ja maaperään sitoutuvaa ravinnekuormitusta. Ilmanlaatuun urheilualueilla on positiivisia vaikutuksia sitä kautta, että niillä ei sijaitse ilmanlaatua heikentäviä toimintoja. Urheilualueiden merkittävin ilmastomuutosta lisäävä tekijä on niille suuntautuva pääsääntöisesti yksityisautoiluun pohjautuva liikenne, niiden sijainnista johtuen. Kasvi- ja eläinlajeihin kohdistuvia suoria vaikutuksia aiheutuu varsin vähän, mutta ne ovat pääasiassa kielteisiä. Alueet eivät sovellu harvinaisten tai vaateliaidenkaan lajien elinympäristöiksi niiden korkean hoitotason vuoksi. Alueilla on mm. yksipuolisen lajistonsa vuoksi jonkin verran kielteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Luonnonvarojen säilymisen kannalta virkistysalueilla on myönteisiä vaikutuksia, sillä niillä ei tapahdu juurikaan niiden hyödyntämistoimintaa. Urheilualueet sijoittuvat alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta melko neutraalisti. Niitä ei ole osoitettu aivan merkittävimpien asutuskeskittymien ja keskusta-alueiden tuntumaan, jolloin niiden maankäyttö ei ole este muun yhdyskuntarakenteen sijoittumiselle. Alueet sijaitsevat kuitenkin liikennöintitarvetta lisäävästi, vaikkakin osoitetun päätieverkon tuntumassa. Alueiden ylläpito on myös energiaintensiivistä, mutta aluevarausten lukumäärä huomioon ottaen tällä on vain vähäisiä vaikutuksia. Maisemallisesti urheilualueet ovat monessa tapauksessa luonteeltaan luonnonympäristön omaisia alueita, vaikkakin ne ovat rakennettuja ympäristöjä. Kaupunkirakenteessa ja niiden reunoilla sijaitessaan niillä on kaupunkikuvaa rikastava ja monipuolistava. Kulttuuriperintöön ja rakennetun ympäristön arvoihin urheilualueilla ei ole juurikaan vaikutusta. Talouden ja elinkeinojen kehittymisen kannalta urheilualueilla on vähintään paikallista merkitystä. Alueet ovat toisaalta poissa asuinrakentamisesta tai muusta toiminnasta tai luonnonvarojen hyödyntämisestä, mutta urheilutoiminnan harjoittaminen alueilla itsessään saa aikaan taloudellista tuottoa. Myönteisiä välillisiä vaikutuksia syntyy myös ihmisten urheilumahdollisuuksien säilymisen ja lisääntymisen kautta. 5.16. Matkailupalvelujen alue (rm) Osoitetut aluevaraukset ja niihin liitetyt suunnittelumääräykset edistävät elinolojen parantamista ja elinympäristön laatua sekä koko maakunnassa mutta myös laajemmalla alueella. Alueiden luonteesta johtuen ne palvelevat kuitenkin vähemmän aivan lähiympäristön asukkaita. Matkailupalvelujen alueille sijoittuva toiminta ei ole pääsääntöisesti erityisen tehokasta, jolloin niiden alueella on paljon luonnontilassa tai muokkaamattomana olevaa maaperää. Myös kallioperä on pääsääntöisesti koskemattomassa tilassa ja taloudellisen hyödyntämisen ulkopuolella. Alueiden vesitaloutta on muutettu ja pintavalumia on kontrolloitu, mutta vettä pääsee imeytymään maaperään melko luonnollisella tavalla. Ilmanlaatuun urheilualueilla on 13

positiivisia vaikutuksia sitä kautta, että niillä ei sijaitse ilmanlaatua heikentäviä toimintoja. Matkailupalvelujen alueiden merkittävin ilmastomuutosta lisäävä tekijä on niiden sijainnista johtuen niille suuntautuva pääsääntöisesti yksityisautoiluun pohjautuva liikenne. Kasvi- ja eläinlajeihin kohdistuvia suoria vaikutuksia aiheutuu varsin vähän, etenkin jos kriteerinä pidetään harvinaisten tai harvinaistuvien lajien säilymismahdollisuuksia. Rakentamistoimintaan joutuvat alueet köyhdyttävät usein toteutuessaan luonnon monimuotoisuutta, vaikkakin sitä kautta alueelle saattaa ajan myötä myös siirtyä uutta lajistoa. Luonnonvarojen käyttöä rakentaminen lisää aina mm. tarvittavien rakennusmateriaalien muodossa. Luonnonvarojen kannalta matkailupalvelujen alueilla muuten on myönteisiä vaikutuksia, sillä niillä ei tapahdu juurikaan niiden hyödyntämistoimintaa. Matkailupalvelujen alueet sijoittuvat selkeästi alue- ja yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle. Tällöin niiden maankäyttö ei ole este muun tehokkaan yhdyskuntarakenteen sijoittumiselle ja toteuttamiselle. Alueet sijaitsevat kuitenkin liikennöintitarvetta lisäävästi, vaikkakin osoitetun päätieverkon tuntumassa. Alueiden ylläpito on myös energiaintensiivistä, mutta aluevarausten lukumäärä huomioon ottaen tällä on vain vähäisiä vaikutuksia. Maisemallisesti matkailupalvelujen alueet ovat monessa tapauksessa luonteeltaan rakennettuja ympäristöjä. Niillä sijaitsevilla toiminnoilla ei ole juurikaan vaikutuksia maisemakuvalle. Kulttuuriperintöön ja rakennetun ympäristön arvoihin alueilla ei ole myöskään erityistä vaikutusta. Talouden ja elinkeinojen kehittymisen kannalta matkailupalvelujen alueilla on vähintään paikallista merkitystä. Alueet ovat toisaalta poissa asuinrakentamisesta tai muusta toiminnasta tai luonnonvarojen hyödyntämisestä, mutta matkailupalvelut ko. alueilla itsessään saa aikaan taloudellista tuottoa. Positiivisia välillisiä vaikutuksia syntyy myös ihmisten virkistäytymismahdollisuuksien säilymisen ja lisääntymisen kautta. 5.17. Satama-alue (LS) Osoitetut aluevaraukset ja niihin liitetyt suunnittelumääräykset edistävät elinolojen parantamista ja elinympäristön laatua. Satama-alueita on osoitettu pääsääntöisesti varsinaisten asumiseen osoitettujen alueiden ulkopuolelle, joten mahdolliset toimintojen aiheuttamat häiriöt voidaan siten välttää. Toimintojen lähialueilla sijaitsevaa olemassa olevaa asutusta haittaavia erilaisia häiriöitä kuitenkin saattaa esiintyä erityisesti Valkon sataman alueella. Alueiden varaaminen rakentamiskäyttöön pienentää luonnontilassa tai muokkaamattomana olevan maaperän pinta-alaa. Rakentamistoiminta aiheuttaa myös välillisiä vaikutuksia kallioperään lisääntyneen kiviainestarpeen muodossa tai suoranaisena kallioperän muokkaamisena satama-alueilla. Rakentamisella on myös usein haitallisia vaikutuksia vesitalouteen ja pintavalumiin, joka johtuu läpäisemättömien pintojen lisääntymisestä esimerkiksi ko. toimintoihin liittyvien laajojen liikennöinti- ja varastoalueiden vuoksi. Sitä kautta veden luonnollinen imeytyminen estyy maaperään. Alueille sijoittuvalla toiminnalla saattaa olla jonkin verran haitallisia vaikutuksia paikallisesti ilmanlaatuun mm. laivaliikenteen päästöjen ja alueella operoivien työkoneiden kautta. Ilmastomuutokseen vaikuttavia tekijöitä satama-alueet eivät juurikaan lisää. Kasvi- ja eläinlajeihin kohdistuvia suoria vaikutuksia aiheutuu varsin vähän, etenkin jos kriteerinä pidetään harvinaisten tai harvinaistuvien lajien säilymismahdollisuuksia, sillä alueet ovat jo valtaosin rakennettuja. Rakentamiseen osoitetut alueet köyhdyttävät usein toteutuessaan luonnon monimuotoisuutta. Luonnonvarojen käyttöä rakentaminen ja kiinteistöjen ylläpito lisää aina mm. tarvittavien rakennusmateriaalien muodossa. 14

Alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta satama-alueiden sijoittuminen on edullista. Ne hyödyntävät hyvin olemassa olevaa liikenneverkostoa (sekä tieliikenneyhteyksiä että raideliikenneyhteyksiä), jolloin niihin sijoitetulle pääomalle saadaan paras tuotto. Alueiden läheisyydessä sijaitsee myös toimintoja jotka hyötyvät joko suoraan tai välillisesti satamaalueiden palveluista. Kilpilahden osalta satamatoiminnot ja T/kem aluevaraukselle sijoittuvat toiminnot ovat suoraan riippuvaisia toisistaan. Satama-alueet vaikuttavat energiatalouteen jonkin verran kielteisesti, mutta ne ovat itsessään merkittäviä energian välivarastoja. Kaupunkikuvallisesti satama-alueiden sijoittuminen mm. historiallisten ja pienimittakaavaisten kaupunki- ja taajamakeskustojen ulkopuolelle vähentää niiden haitallista vaikutusta kaupunki- ja taajamakuvaan. Tämä saattaa edesauttaa myös paikallisen kulttuuriperinnön säilymistä ja rakennetun ympäristön suojelua. Maisemallisesti aluevaraukset ja niiden sijoittuminen on tuonut selvästi näkyvän ja häiritsevänkin elementin maisemaan. Riippumatta yksityiskohtaisen suunnittelun laatutasosta, alueilla ei voida välttyä jatkossakaan maisemakuvaa muuttavilta vaikutuksilta. Talouden ja elinkeinojen kehittymisen kannalta satama-alueet ovat välttämättömiä toiminnoille ja tuotantolaitoksille, jotka hyödyntävät merikuljetuksia raaka-aineiden tai polttoaineiden kuljetuksiin. 5.18. Venesatama Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset elinoloihin ja elinympäristöön jäävät vähäisiksi. Vaikutukset ovat kuitenkin myönteisiä, sillä ne tukevat mm. vapaa-ajanveneilyn harrastamista. Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon jäävät vähäisiksi. Vähäisiä kielteisiä paikallisia vaikutuksia veteen ja ilmastomuutokseen saattaa aiheutua veneilyn aiheuttamista päästöistä. Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin jäävät vähäisiksi. Vilkas vesiliikenne saattaa häiritä jonkin verran mm. vesilinnustoa. Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteelle, yhdyskunta- ja energiataloudelle sekä liikenteelle jäävät verraten vähäisiksi.? Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset kaupunkikuvalle, maisemalle, kulttuuriperinnölle ja rakennetulle ympäristölle jäävät todennäköisesti erittäin vähäisiksi. Selvin vaikutus aiheutuu maisemakuvalle, mutta tilanteesta riippuen se voi olla joko myönteinen tai kielteinen. Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset taloudelle ja elinkeinoille jäävät erittäin vähäisiksi. Alueiden osoittamisen turvaa kuitenkin vapaaajanveneilyn ja ammattiveneilynkin harjoittamista. 15

5.19. Erityisalue (E) Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset elinoloihin ja elinympäristöön jäävät erittäin vähäisiksi. Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon jäävät vähäisiksi. Selvin kielteinen vaikutus aiheutuu pintavesiin alueelta ajoittain valuvien likavesien muodossa. Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin jäävät erittäin vähäisiksi. Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteelle, yhdyskunta- ja energiataloudelle sekä liikenteelle jäävät erittäin vähäisiksi. Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset kaupunkikuvalle, maisemalle, kulttuuriperinnölle ja rakennetulle ympäristölle jäävät erittäin vähäisiksi. Selvin kielteinen vaikutus aiheutuu maisemakuvalle. Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset taloudelle ja elinkeinoille jäävät erittäin vähäisiksi. Alueen osoittamisen turvaa kuitenkin alueen jälkihoidon riittävän pitkällä aikavälillä, joka mahdollistaa sen tekemisen taloudellisella tavalla. 5.20. Yhdyskuntateknisen huollon alue (ET) Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset elinoloihin ja elinympäristöön jäävät vähäisiksi. Alueet tukevat kuitenkin yhdyskuntateknisen verkon ylläpitoa, joten niiden vaikutukset ovat myönteisiä. Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon jäävät vähäisiksi. Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin jäävät erittäin vähäisiksi. Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteelle, yhdyskunta- ja energiataloudelle sekä liikenteelle jäävät verrattain vähäisiksi. Alueet tukevat kuitenkin selkeästi yhdyskuntateknisen verkon ylläpitoa, joten niiden vaikutukset ovat myönteisiä. Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset kaupunkikuvalle, maisemalle, kulttuuriperinnölle ja rakennetulle ympäristölle jäävät varsin vähäisiksi. Joitain kielteisiä vaikutuksia aiheutuu kuitenkin hyvin paikallisesti maisemakuvalle. Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset taloudelle ja elinkeinoille jäävät vähäisiksi. Alueet tukevat ja helpottavat kuitenkin selkeästi yhdyskuntateknisen verkon ylläpitoa, joten niiden vaikutukset ovat myönteisiä. 16

5.21. Energiahuollon alue tai kohde (EN ja en) 5.22. Energiahuollon alue, jolle saa sijoittaa ydinvoimaloita (EN/y) 5.72. Voimajohto (110 kv ja 400 kv) (z) 5.73. Uusi tai merkittävästi parannettava voimajohto (110 kv ja 400 kv) (z) 5.75. Kaukolämpöputken yhteystarve (l) 5.76. Maakaasun runkoputki (k) 5.77. Maakaasuputken yhteystarve (k) 5.78. Ohjeellinen pääöljyputki (ö) Osoitetut aluevaraukset ja niihin liitetyt suunnittelumääräykset edistävät pääsääntöisesti elinolojen parantamista ja elinympäristön laatua. Aluevarauksia ja johtoyhteyksiä on osoitettu lähtökohtaisesti varsinaisten asumiseen osoitettujen alueiden ulkopuolelle. Tällöin toimintojen aiheuttamat häiriöt uudelle asumiselle voidaan välttää, vaikkakaan niiden lähialueilla jo olemassa olevan asutuksen suhteen erilaisia häiriöitä saattaa esiintyä. Elinoloihin ja elinympäristön laatuun vaikuttaa lähtökohtaisesti myönteisesti myös aluevarausten osoittamisperuste, joka on energiantuotannon ja siirron mahdollistaminen sekä asumisen että muiden toimintojen käyttöön. Energiahuollon alueiden varaaminen rakentamiskäyttöön sekä maanalaisten johtoyhteyksien toteuttaminen pienentää luonnontilassa tai muokkaamattomana olevan maaperän pinta-alaa. Rakentamistoiminta aiheuttaa myös välillisiä vaikutuksia kallioperään lisääntyneen kiviainestarpeen muodossa tai suoranaisena kallioperän muokkaamisena energiahuollon alueiden kohdalla sekä maanalaisten johtoyhteyksien rakennettaessa. Rakentamisella on myös usein haitallisia vaikutuksia vesitalouteen ja pintavalumiin, joka johtuu läpäisemättömien pintojen lisääntymisestä esimerkiksi energianhuollon alueisiin liittyvien laajojen pysäköinti- ja varastoalueiden vuoksi. Sitä kautta veden luonnollinen imeytyminen estyy maaperään. Ilmanlaadun kannalta alueiden toteuttamisella saattaa olla joitain haitallisia vaikutuksia riippuen energian tuotantotavoista. Ilmastomuutosta lisääviä tekijöitä saattavat olla energian tuotantotapa sekä alueiden sijainnista johtuva niille suuntautuva vilkas liikennöinti erityisesti Loviisan ydinvoimalan kohdalla. Kasvi- ja eläinlajeihin kohdistuvia suoria vaikutuksia aiheutuu varsin vähän, etenkin jos kriteerinä pidetään harvinaisten tai harvinaistuvien lajien säilymismahdollisuuksia. Voimalinjojen raivatut ja avonaisina pidettävät johtokäytävät muodostavat kuitenkin ympäröivästä luonnosta eroavia elinympäristöjä. Tällä on sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia. Lisäksi rakentamistoimintaan joutuvat alueet köyhdyttävät usein toteutuessaan luonnon monimuotoisuutta. Luonnonvarojen käyttöä rakentaminen ja kiinteistöjen ylläpito lisää aina mm. tarvittavien rakennusmateriaalien muodossa. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta energiahuollon alueet itsessään sijoittuvat varsin edullisesti. Niitä ei ole osoitettu aivan merkittävimpien asutuskeskittymien ja keskusta-alueiden tuntumaan, jolloin niiden maankäyttö ei ole este muun yhdyskuntarakenteen sijoittumiselle. Alueet sijaitsevat liikennöintitarvetta lisäävästi, vaikkakin osoitetun päätieverkon tuntumassa. Loviisan alueella on tarvetta liikenneinvestointeihin, jotta ydinvoimalan alueelle kulkeva liikenne saadaan järjestettyä asutusta vähemmän häiritsevällä tavalla. Kaupunkikuvallisesti energiahuollon alueiden sijoittuminen mm. historiallisten ja pienimittakaavaisten kaupunki- ja taajamakeskustojen ulkopuolelle vähentää niiden haitallista vaikutusta kaupunki- ja taajamakuvaan. Tämä edesauttaa myös paikallisen kulttuuriperinnön säilymistä ja rakennetun ympäristön suojelua. Maisemallisesti aluevarausten toteuttaminen saa kuitenkin aikaan haitallisia vaikutuksia sekä energianhuollon alueiden että voimalinjojen maastokäytävien muodossa. Energianhuollon alueiden rakentamisvolyymi ja tapa sekä voimalinjojen leveät johtoaukeat ja johtopylväät eivät sopeudu helposti luonnon- eikä 17

kaupunkimaiseman mittakaavaan. Loviisan Hästholmenin aluevarauksen laajentumisella saattaa olla haitallisia vaikutuksia sen länsipuolella sijaitsevan Svartholman historiallisen merilinnoituksen kulttuuriperinnön arvoon ja maisemakuvaan. Talouden ja elinkeinojen kehittymisen kannalta energiahuollon alueet ovat välttämättömiä energianhuoltoon liittyville toiminnoille, jotka vaativat luonteensa vuoksi runsaasti energiantuotanto- tai siirtotilaa. Kuntatalouden kannalta energiahuollon alueilla ja niillä toimivilla yrityksillä on myönteistä vaikutusta mm. verotuoton muodossa. 5.23. Jätteenkäsittelyalue (EJ) 5.42. Jätteenkäsittelyalueen suojavyöhyke (ej) Osoitetut aluevaraukset ja niihin liitetyt suunnittelumääräykset edistävät elinolojen parantamista ja elinympäristön laatua. Jätteenkäsittelyalueita ja sen suojavyöhykkeitä on osoitettu selvästi varsinaisten asumiseen osoitettujen alueiden ulkopuolelle. Tällöin toimintojen aiheuttamat häiriöt uudelle asumiselle voidaan välttää, vaikkakaan niiden lähialueilla jo olemassa olevan asutuksen suhteen joitain häiriöitä saattaa esiintyä. Alueet sijaitsevat liikennöinnin kannalta edullisilla alueilla, jolloin niiden saavutettavuus on hyvä. Alueiden varaaminen rakentamiskäyttöön pienentää luonnontilassa tai muokkaamattomana olevan maaperän pinta-alaa. Rakentamistoiminta aiheuttaa myös välillisiä vaikutuksia kallioperään lisääntyneen kiviainestarpeen muodossa tai suoranaisena kallioperän muokkaamisena jätteenkäsittelyn käyttöön varatuilla alueilla. Rakentamisella on myös usein haitallisia vaikutuksia vesitalouteen ja pintavalumiin, joka johtuu läpäisemättömien pintojen lisääntymisestä esimerkiksi jätteenkäsittelytoimintoihin liittyvien laajojen prosessi- ja varastoalueiden vuoksi. Toisaalta veden luonnollisen virtauksen muuttamisesta on etua, sillä tavoitteena on estää likavesien pääseminen pinta- ja pohjavesiin puhdistamattomina. Ilmanlaadun kannalta alueiden toteuttamisella saattaa olla joitain haitallisia vaikutuksia riippuen toiminnan käyttämistä prosesseista. Alueiden sijainti on liikennöinnin kannalta optimaalinen, mutta toimintojen keskittäminen lisää kuitenkin aina liikenteen määrää. Ilmastomuutosta lisäävinä tekijöinä saattaa tulla esiin toiminnan käyttämät prosessit ja alueelle suuntautuva pääasiassa raskas liikenne. Kasvi- ja eläinlajeihin kohdistuvia suoria vaikutuksia aiheutuu varsin vähän, etenkin jos kriteerinä pidetään harvinaisten tai harvinaistuvien lajien säilymismahdollisuuksia. Rakentamiseen osoitetut alueet köyhdyttävät usein toteutuessaan luonnon monimuotoisuutta. Luonnonvarojen käyttöä rakentaminen ja kiinteistöjen ylläpito lisää aina mm. tarvittavien rakennusmateriaalien muodossa. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta jätteenkäsittelytoimintojen sijoittaminen erilaisten teollisuus- ja varastoalueiksi osoitettujen alueiden ja vastaavanlaisten toimintojen läheisyyteen on edullista. Tällöin on mahdollista hoitaa kunnallistekniikka ja energianhuoltoratkaisut keskitetysti. Tehokas maankäyttö vähentää liikennöintitarvetta ja lisää jo rakennettujen liikenneväylien käyttöastetta, jolloin niihin sijoitetulle pääomalle saadaan paras tuotto. Kaupunkikuvallisesti jätteenkäsittelyalueiden sijoittuminen mm. historiallisten ja pienimittakaavaisten kaupunki- ja taajamakeskustojen ulkopuolelle vähentää niiden haitallista vaikutusta kaupunki- ja taajamakuvaan. Tämä saattaa edesauttaa myös paikallisen kulttuuriperinnön säilymistä ja rakennetun ympäristön suojelua. Maisemallisesti aluevaraukset ja niiden sijoittuminen saattaa joillakin alueilla tuoda uuden näkyvän ja häiritsevän elementin maisemaan. Riippumatta yksityiskohtaisen suunnittelun laatutasosta, joillakin alueilla ei voida välttyä maisemakuvaa voimakkaasti muuttaviltakaan vaikutuksilta, joskin ne kohdistuvat hyvin rajatuille alueille. 18

Talouden kannalta keskitetty jätteenkäsittely tarjoaa edellytykset järjestää toiminta mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla, jolloin myös eri jätejakeiden hyötykäyttö mahdollistuu tehokkaalla tavalla. Toimintojen sijoittuminen erilaisten teollisuus- ja varastoalueiksi osoitettujen alueiden ja vastaavanlaisten toimintojen läheisyyteen tarjoaa myös synergiaetuja niiden kesken. Näin mahdollistuu paremmin mm. ympäristöteknologiaan liittyvien prosessien kehitystoiminta sekä raaka-aineiden uusiokäytön edistäminen myös kaupallisessa mielessä. Kuntatalouden näkökulmasta keskitetty jätteenkäsittely mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön. 5.27. Ampumaradan alue tai kohde (EA ja ea) 5.41. Ampumaradan suojavyöhyke (ea) Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset elinoloihin ja elinympäristöön jäävät suhteellisen vähäisiksi. Alueet aiheuttavat kuitenkin ajoittaista melua lähiympäristöönsä, joten siltä osin niiden vaikutukset ovat kielteisiä. Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon jäävät vähäisiksi. Nämä vähäisetkin vaikutukset ovat kuitenkin kielteisiä erilaisten päästöjen muodossa. Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin jäävät vähäisiksi. Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteelle, yhdyskunta- ja energiataloudelle sekä liikenteelle jäävät verrattain vähäisiksi. Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset kaupunkikuvalle, maisemalle, kulttuuriperinnölle ja rakennetulle ympäristölle jäävät varsin vähäisiksi. Joitain kielteisiä vaikutuksia aiheutuu kuitenkin hyvin paikallisesti maisemakuvalle. Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset taloudelle ja elinkeinoille jäävät vähäisiksi. Alueet tukevat ja helpottavat kuitenkin mm. ampumaharrastusta sekä metsästystä, joilla on myös taloudellisia vaikutuksia. 5.25. ja 5.26. Puolustusvoimien alue (EP) Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset elinoloihin ja elinympäristöön jäävät suhteellisen vähäisiksi. Alueet sijoittuvat etäällä asuinalueista ja asutuksesta. Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon jäävät vähäisiksi. Nämä vähäisetkin vaikutukset saattavat olla kuitenkin jossain määrin haitallisia erilaisten päästöjen muodossa. Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin jäävät vähäisiksi. Toiminnaltaan suljettuina alueina niillä saattaa kuitenkin olla myös jonkinlaista myönteistä vaikutusta luonnonoloihin. 19

Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteelle, yhdyskunta- ja energiataloudelle sekä liikenteelle jäävät verrattain vähäisiksi. Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset kaupunkikuvalle, maisemalle, kulttuuriperinnölle ja rakennetulle ympäristölle jäävät varsin vähäisiksi. Joitain kielteisiä vaikutuksia saattaa aiheutua kuitenkin hyvin paikallisesti maisemakuvalle. Aluevarausten pienialaisuuden ja vähäisen lukumäärän vuoksi niiden vaikutukset taloudelle ja elinkeinoille jäävät vähäisiksi. Alueet sisältävät kuitenkin toimintoja, joille on hyvin vaikeaa löytää korvaavia sijaintipaikkoja taloudellisella tavalla. 5.24. Kiviainestenottoalue (EOk) Osoitetut aluevaraukset ja niihin liitetyt suunnittelumääräykset edistävät pääsääntöisesti elinolojen parantamista ja elinympäristön laatua. Aluevarauksia on osoitettu lähtökohtaisesti varsinaisten asumiseen osoitettujen alueiden ulkopuolelle. Tällöin toimintojen aiheuttamat häiriöt uudelle asumiselle voidaan välttää, vaikkakaan niiden lähialueilla jo olemassa olevan asutuksen suhteen erilaisia häiriöitä saattaa esiintyä alueella tapahtuvasta toiminnasta ja sinne liikennöinnistä johtuen. Elinoloihin ja elinympäristön laatuun vaikuttaa lähtökohtaisesti myönteisesti myös aluevarausten osoittamisperuste, joka on rakennustoimintaa ja tienrakennustoimintaa tukevan kiviaineshuollon turvaaminen. Kiviainestenotto vaikuttaa suoraan maa- ja kallioperään ja veteen. Ottotoiminta pienentää luonnontilassa tai muokkaamattomana olevan maaperän pinta-alaa sekä aiheuttaa luonnollisesti voimakasta kallioperän muokkaamista paikallisesti. Kiviainestenotolla on myös usein haitallisia vaikutuksia vesitalouteen ja pintavalumiin, joka johtuu ennen kaikkea maa- ja kallioperän muokkaamisesta. Alueiden toteuttamisella saattaa olla joitain paikallisia haitallisia vaikutuksia ilmanlaatuun ainesten ottotoiminnasta johtuen. Ilmastomuutosta lisäävinä tekijöinä esiin tulee erityisesti alueille suuntautuva raskas liikenne. Kasvi- ja eläinlajeihin kohdistuvia suoria haitallisia vaikutuksia aiheutuu jonkin verran, sillä alueiden luonne muuttuu selvästi luonnonympäristöstä jopa teollisuusmaiseksi tuotantoympäristöksi. Tällä saattaa olla myös joitain heikentäviä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Luonnonvarojen käyttöön alueiden hyödyntäminen vaikuttaa suoraan sitä lisäävästi. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta kiviainestenottoalueet itsessään sijoittuvat varsin edullisesti. Niitä ei ole osoitettu aivan merkittävimpien asutuskeskittymien ja keskusta-alueiden tuntumaan, jolloin niiden maankäyttö ei ole este muun yhdyskuntarakenteen sijoittumiselle. Alueita on osoitettu myös työpaikka-, teollisuustoimintojen ja jätteenkäsittelyalueiden läheisyyteen tai niiden kohdalle niin, että alueita voi hyödyntää ensin kiviainestenottoon valmistelevina toimenpiteinä myöhemmälle toiminnalle. Alueille kohdistuu suuria liikennepaineita raskaan liikenteen muodossa, mutta alueet tukeutuvat varsin hyvin olemassa olevaan päätieverkkoon. Kaupunkikuvallisesti kiviainestenottoalueiden sijoittuminen mm. historiallisten ja pienimittakaavaisten kaupunki- ja taajamakeskustojen ulkopuolelle vähentää niiden haitallista vaikutusta kaupunki- ja taajamakuvaan. Tämä edesauttaa myös paikallisen kulttuuriperinnön säilymistä ja rakennetun ympäristön suojelua. Maisemallisesti aluevarausten toteuttaminen saa kuitenkin aikaan paikallisesti joitain haitallisia vaikutuksia. Mikään aluevaraus ei sijoitu 20