Päätös Etelä-Suomi Nro 156/2014/1 Dnro ESAVI/345/04.08/2011 27.8.2014 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Naantalin sataman toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 15/2007/2, 13.4.2007 lupamääräyksessä 6 edellytetty meluselvitys. HAKIJA Naantalin satama Satamatie 13 21100 Naantali SATAMA JA SEN SIJAINTI Naantalin Kantasatama sijaitsee Naantalin 4. kaupunginosassa, sen kortteleissa 2, 3 ja 4, Naantalinsalmen pohjoisrannalla Naantalin keskustan tuntumassa. Kantasataman itäosassa Neste Oil Oyj:n öljynjalostamon edustalla sijaitsevat öljysataman laiturialueet ja vesialue kuuluvat hallinnollisesti sataman alueeseen, mutta öljysataman toiminta ei sisälly annettuun ympäristölupaan. Satamaan kuuluva Luonnonmaan satama-alue sijaitsee 16. kaupunginosan korttelissa 3, noin 500 m etelään salmen vastakkaisella rannalla. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 20.12.2011. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin kohdan 1) ja 4 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 12 a) perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 09 6150 0533 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 13.4.2007 myöntänyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan nro 15/2007/2 Naantalin sataman toiminnalle. Vaasan hallinto-oikeus on 12.5.2009 antanut päätöksen nro 09/0152/1 Naantalin kaupungin satamalaitoksen edellä mainitusta ympäristölupaviraston päätöksestä tekemästä valituksesta. Korkein hallinto-oikeus on 19.11.2010 antanut päätöksen taltionumero 3344 Naantalin kaupunginhallituksen edellä mainitusta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tekemästä valituksesta. Ympäristölupapäätöksen nro 15/2007/2 lupamääräyksessä 6 annettu määräys meluselvityksen tekemisestä kuuluu seuraavasti: 6. Luvan saajan on tehtävä meluselvitys, jossa kartoitetaan kattavasti toiminnan melupäästölähteet, tehdään taajuuskaistoittaiset melupäästömittaukset ja tarkastellaan melun leviämistä laskentamallilla ohjearvojen mukaisille melutasoille sekä maksimiäänitasoille. Meluselvitys tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan yhteisesti sataman lähiympäristössä sijaisevien toimintojen (voimalaitos, öljynjalostamo, telakka ja muut teollisuuslaitokset) kanssa. Selvityksen yhteydessä tulee sataman osalta tarkastella mahdollisuuksia sataman toiminnasta aiheutuvan melutason alentamiseksi Humaliston yleiskaavan läntisillä AK-alueilla ja eteläisimmällä AK-alueella siten, että alueella alitetaan melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutasot. Selvityksessä on tarkasteltava eri toimenpiteitä ja niiden kustannuksia sekä mahdollisia toteuttamisaikatauluja. Selvitys on tehtävä vuoden 2007 loppuun mennessä ja se tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle, Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Selvityksen perusteella ympäristölupavirasto voi täsmentää tai täydentää tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Lupamääräyksen 6 perustelut kuuluvat seuraavasti: Lupamääräys 6. Sataman meluselvityksen mukaan satamatoimintojen aiheuttama melu ylittää ajoittain Humaliston yleiskaavan läntisillä AK-alueilla ja kaavan eteläisemmällä AKR-alueella melutason L Aeq päiväajan ohjearvon 55 db, minkä vuoksi on tarpeen antaa määräys sen rajoittamiseksi. Meluntorjunnan suunnittelun tavoitteena on, että myös Humaliston alueella saavutetaan lupamääräyksen 5. mukaiset melutasot. Etukäteen ei ole mahdollista arvioida sitä, onko näiden melutasojen saavuttaminen mahdollista sellaisin toimenpitein, jotka ovat hakijan kannalta kohtuullisia. Määräystä annettaessa on otettu huomioon KHO:n päätökset 19.10.2006 (Humaliston I alueen asemakaavan muutos, taltio 2770) ja 27.12.2006 (Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitos, taltio 3576). (YSL 5, 6, 43, 55 )
3 Vaasan hallinto-oikeus on 12.5.2009 antamallaan päätöksellä nro 09/0152/1 hylännyt ympäristölupaa koskeneen valituksen, mutta pidentänyt lupamääräyksen 6 määräaikaa. Vaasan hallinto-oikeuden perustelut lupamääräyksiä 5 ja 6 koskeneen valituksen hylkäämiselle kuuluvat seuraavasti: Lupamääräykset 5 ja 6 Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7 9 :ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun ohessa annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lupamääräyksessä 6 määrätty meluselvitys on määrätty mahdollisuuksien mukaan tehtäväksi yhteisesti sataman lähiympäristössä sijaitsevien toimintojen kanssa. Määräys on tältä osin samansisältöinen kuin määräys, joka ympäristölupaviraston päätöksen kohdan Merkintä (sivu 27) mukaan on määrätty Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitokselle. Jokainen alueen toimija vastaa aiheuttamastaan melusta. Meluselvityksen tarkoituksena on selvittää lähialueen eri melulähteiden melupäästöjä. Selvityksen jälkeen tehtävän laskentamallin avulla voidaan selvittää, missä ovat melulähteet, jotka aiheuttavat meluraja-arvojen ylityksiä. Näin melun vähentämistoimet voidaan kohdistaa oikeisiin kohteisiin. Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunnan antaman vastineen mukaan asemakaavatyön yhteydessä laaditaan yhteistyössä sataman ja ympäröivien teollisuuslaitosten kanssa meluselvitys, jossa tehdään melupäästömittaukset ja tarkastellaan melun leviämistä laskentamallilla. Vastineen mukaan selvitys on valmistunut kesällä 2007. Kaavoitusta varten tehtyä meluselvitystä voidaan hyödyntää nyt määrättyä selvitystä tehtäessä ja yksittäisten laitosten melun leviämistä kartoitettaessa. Selvityksen ja tehtävän laskentamallin avulla tulee siten tarkastella mahdollisuudet vähentää myös sataman aiheuttamaa melua siten, että lupamääräyksen 5 mukaiset melutasoraja-arvot voidaan saavuttaa. Määräyksen 5 melutasoraja-arvot ovat valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvojen mukaiset. Päätöstä sovelletaan sen 1 :n mukaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa ja rakentamisen lu-
4 pamenettelyissä. Päätöstä sovelletaan vaikuneesti oikeuskäytännön perusteella myös ympäristölupamenettelyssä. Nyt lupamääräyksessä 5 määrättyjä melutason ohjearvoja sovelletaan valtioneuvoston päätöksen mukaan muun muassa asumiseen käytettävien alueiden ulko-oleskelualueilla. Ympäristönsuojelulain 4 :n 2 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa vaikutusten ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäiseksi. Näin ollen määräys voidaan ulottaa koskemaan myös valmisteilla olevan Humaliston asemakaavaalueen asuinympäristön melutasoa. Hallinto-oikeus hylkää vaatimukset lupamääräysten 5 ja 6 muuttamisesta. Valitusmenettelyyn kuluneen ajan vuoksi määräaikaa on kuitenkin pidennetty. Korkein hallinto-oikeus on 19.11.2010 antamallaan päätöksellä taltionumero 3344 hylännyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä koskeneen valituksen lupamääräyksiä 5 ja 6 koskeneilta osin, mutta muuttanut edellä mainitun ympäristölupapäätöksen nro 15/2007/2 lupamääräyksen 6 kolmannen kappaleen kuulumaan seuraavasti (muutokset kursiivilla): 6. - - - Selvitys on tehtävä vuoden 2011 loppuun mennessä ja se tulee toimittaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle, Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto voi täsmentää tai täydentää tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Korkeimman hallinto-oikeuden perustelut lupamääräyksessä 6 asetetun määräajan pidentämiselle: Lupamääräyksen 6 kolmannessa kappaleessa tarkoitetun määräajan pidentäminen on tarpeen ajan kulumisen vuoksi. Samassa yhteydessä lupamääräyksen 6 kolmannessa kappaleessa mainitut toimivaltaiset viranomaiset on syytä muuttaa 1.1.2010 voimaan tullutta aluehallinnon uudistusta vastaavaksi. NYKYINEN KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava Alueella on voimassa Varsinais-Suomen liiton laatima, ympäristöministeriön 23.8.2004 vahvistama Turun kaupunkiseudun maakuntakaava. Maakuntakaavassa kantasataman alue on satama-aluetta (LS), joka rajautuu luoteessa työpaikka-alue (TP) ja jota muutoin ympäröi teollisuustoimintojen alue (T). Luonnonmaan satama-alue on maakuntakaavassa teollisuustoimintojen aluetta (T). Maakuntakaavassa ei ole osoitettu asuinaluei-
5 Yleiskaavoitus Asemakaava ta satama- ja teollisuusalueiden läheisyyteen; satamaa lähimmät A -alueet ovat kantatien 40 (Rymättyläntie/Armonlaaksontie) luoteispuolella. Osalla Kantasataman alueesta (länsilaita) on voimassa kaupunginvaltuuston 16.12.2002 hyväksymä Humaliston osayleiskaava, jossa kantasataman alue on satama-aluetta (LS). Muilta osin kantasataman alue on esitetty 1981 1982 laaditussa Naantalin osayleiskaavassa. Molempien edellä mainittujen kaavojen ajantasaisuus tullaan arvioimaan kohdassa Vireillä olevat kaavat esitetyssä Manner-Naantalin osayleiskaavassa. Humaliston osayleiskaavassa satama-alue rajautuu etelä-lounaassa vesialueeseen (W), lounas-pohjoinen suunnassa liike-, toimisto- ja varastorakennusten alueisiin (K ja K-1) sekä teollisuusalueeseen (TY). Lisäksi satama-alueen läheisyyteen on merkitty lähivirkistysalue (VL) sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten alueita (AL ja AK). Luonnonmaan satama-alueella on voimassa 31.8.2012 voimaan tullut Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kaavassa satama-alue on merkitty teollisuus- ja varasto/ satama-alueeksi (T/LS). Kantasataman länsilaidalla on voimassa 17.4.1990 vahvistettu asemakaava Ak-189, jossa kaava-alueeseen kuuluva osa satamasta on merkitty satama-alueeksi (LS). Satama-alue rajautuu pohjoislaidassa liike- ja toimistorakennusten korttelialueeseen (K-3), jolle on osoitettu rakennusoikeutta 20 000 krsm 2, josta 15 % on osoitettu asumiseen. Asemakaavaa Ak-189 on Humaliston I -alueen osalta muutettu kaavamuutoksella, joka tuli lainvoimaiseksi 4.10.2013. Muutettu kaava-alue ei rajaudu satama-alueeseen, mutta on sen välittömässä läheisyydessä kantasataman länsipuolella. Humaliston I -alueen asemakaavassa satamaa lähin alue on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), jossa rakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden äänieristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. Muut kantasataman alueella voimassa olevat asemakaavat ovat Ak-122 (vahvistettu 27.10.1983) ja Ak-27 (vahvistettu 9.9.1954), joissa satama on merkitty satama-alueeksi (LS). Kantasataman pohjoispuoli (asemakaavat Ak-253 ja Ak-245) on kaavoissa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Luonnonmaan puolella satama-alueella on voimassa asemakaava Ak-93 ja Ak-222, joissa satama on merkitty satama- (LS) tai teollisuusalueeksi (T). Satama-alueen läheisyyteen, sen pohjoispuolelle, on asemakaavassa Ak- 281 osoitettu pienkerrostalojen alueita.
6 Vireillä olevat kaavat Kantasataman alueiden yleis- ja osayleiskaavat ovat uudelleen arvioitavana osana vireillä olevaa Manner-Naantalin osayleiskaavaa. Osayleiskaava on tullut vireille 13.5.2014, jolloin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville. Luonnonmaan satama-alueella voimassa oleva asemakaava Ak-93 ja osa asemakaavasta Ak-222 muuttuvat Kukolan teollisuusalueen asemakaavan muutoksen myötä. Asemakaavamuutoksen osan 1 ehdotus on ollut nähtävillä 10.6. 10.7.2014. Muutoksen osa 1 koskee mm. sataman käytössä olevia varastoalueita, mutta ei korjaustelakan alueita tai Kukolantien pohjoispuolen pienkierrostalojen aluetta. Kaavamuutoksessa osoitetaan alueita lähinnä teollisuus- ja satamatoiminnoille, varastorakennuksille sekä suojaviheralueille. SATAMAN TOIMINNAN MUUTOKSET Kantasataman toimintaa on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 13.4.2007 antaman ympäristölupapäätöksen jälkeen kehitetty siten, että Sahanrannan laituripaikalle 27 on rakennettu keulayläramppi vuonna 2012, jonka toteutuksessa on lähtökohtana ollut paras käyttökelpoinen tekniikka laivojen lastauksen ja purkauksen meluvaikutusten minimoimiseksi. Sahanrannan laituripaikat 26 ja 27 sijaitsevat kantasataman länsilaidassa lähimpänä Humaliston I -asemakaavan alueita. Laituripaikan 27 keulaylärampin valmistumisen jälkeen on satamassa käynnistetty laituripaikan 20 peruskorjaus. Korjauksessa on tavoitteena toteuttaa muun ohella meluhaittoja vähentäviä toimenpiteitä. Laituripaikan 27 keulaylärampin rakentamisella ja laituripaikan 20 peruskorjauksella pyritään siihen, että Finnlines Oyj:n liikennöinti siirtyisi laituripaikalle 27 ja laituripaikka 20 saataisiin mahdollisten henkilöliikennelaivojen käyttöön. Laituripaikka 20 sijaitsee kantasataman matkustajaterminaalin vieressä. SELVITYKSEN SISÄLTÖ Hakija on toimittanut Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 15/2007/2 lupamääräyksen 6. mukaisena meluselvityksenä Ramboll Finland Oy:n laatiman Satamatoimintojen meluselvitys (15.12.2011) raportin, mikä on saapunut aluehallintovirastoon 20.12.2011. Selvityksessä on tutkittu Naantalin kantasataman nykytoimintojen (vuoden 2011 tilanne) aiheuttamia melutasoja ympäristössä sekä melualuemallinnuksella että melumittauksin. Lisäksi selvityksessä on mallinnettu sataman toimintaan suunniteltujen kehitystoimien jälkeinen tilanne. Selvityksessä ei tarkastella alueen muiden teollisten toimintojen eikä sataman Luonnonmaan puoleisten toimintojen aiheuttamaa melua.
7 Melumittaukset Meluselvitystä varten on tehty sekä melupäästö- että ympäristömelumittauksia. Melupäästömittausten tulosten perusteella sataman merkittävimpiä äänilähteitä ovat: laivojen apukoneet, enimmillään (M/s Fjärdvägen) 109,6 L W(A) (db) lastausrampin kolina, 121,3 L W(A) (db) sataman rekkaliikenne ja hetkittäin irtoperävaunuja lastaava terminaalitraktori, 107,0 L W(A) (db) Lastausrampin äänitehotasossa on otettu huomioon äänilähteen impulssimaisuus käyttämällä mallinnuksessa +5 db impulssimaisuuskorjausta. Laivojen apukoneiden käyntiääni taas on äänilähteiden läheisyydessä kapeakaistaista, joten niille on tehty kapeakaistakorjaus +5 db. Ympäristömelua mitattiin neljässä eri mittauspisteessä: MP 1, sataman länsipuolella, etäisyys Humaliston olemassa oleviin asuinrakennuksiin noin 100 metriä, etäisyys laituripaikkaan 27 noin 440 metriä ja laituripaikkaan 20 noin 880 metriä; MP 2, Satamatien kallioleikkauksen päällä, etäisyys Humaliston olemassa oleviin asuinrakennuksiin noin 300 metriä, etäisyys laituripaikkaan 27 noin 440 metriä ja laituripaikkaan 20 noin 780 metriä; MP 3, sataman länsipuolella lähellä rantaa, etäisyys Humaliston olemassa oleviin asuinrakennuksiin noin 250 metriä, etäisyys laituripaikkaan 27 noin 260 metriä ja laituripaikkaan 20 noin 650 metriä; MP 4, sataman pohjoispuolella kallioleikkauksen päällä, etäisyys Humaliston olemassa oleviin asuinrakennuksiin noin 650 metriä, etäisyys laituripaikkaan 27 noin 440 metriä ja laituripaikkaan 20 noin 340 metriä. Ympäristömelun mittaustulokset olivat seuraavat: Mittauspiste Päiväaika, db(a) Yöaika, db(a) MP1 49 ± 5,5 51 ± 5,5 MP2 51 ± 5,5 50 ± 5,5 MP3 50 ± 4,5 50 ± 4,5 MP4 54 ± 5 57 ± 5,5 Mittaustulosten perusteella voidaan selvityksen mukaan todeta, että päiväja yöajan keskiäänitasoissa tapahtui sataman ympäristössä vain vähän ajallista vaihtelua. Mittauspisteen MP 4 yöaikainen suurempi keskiäänitaso johtui alkuyön ja varhaisen aamun lisääntyneestä raskaasta liikenteestä. Mittauspisteissä 1 3 esiintyi yöaikaan äänitasossa nousua, jonka alkuperää ei saatu selville.
8 Melumallinnus Sataman toimintojen melumallinnus on tehty SoundPLAN 7.0 -ohjelmistolla käyttäen pohjoismaisia tie- ja teollisuusmelun laskentamalleja. Melulaskennan maastomalli on laadittu Naantalin kaupungin numeerisesta karttaaineistosta ja laituripaikalle 27 rakennettu (selvityksen laadintavaiheessa vasta suunnitteilla) keulayläramppi on mallinnettu Rambollin 14.6.2011 päivätyn suunnitelman mukaisesti. Toiminnallisina lähtötietoina mallinnuksessa on käytetty satamaan suuntautuvaa säännöllistä alusliikennöintiä sekä selvityksen tekohetkellä että uudessa ennustetussa tilanteessa (laituripaikan 27 uusi ramppi). Huomioon otettu liikennöinti kattoi Finnlines Oyj:n säännöllisen liikennöinnin, Reder AB Lillgaard Oy:n aluksen sekä ennustetilanteessa kaksi uutta laivaa laituripaikalle 20, joista toinen päivä- ja toinen yöliikennöivänä. Muuta laivaliikennettä ei ole huomioitu. Ajoneuvoliikenteessä on otettu huomioon laivojen ajoneuvomäärät, lyhyt aikainen tyhjäkäynti lastauksen yhteydessä sekä terminaalitraktorin toiminta ajoreitillään 30 minuutin ajan ennen laivojen lähtöä. Lisäksi melumallinnuksessa on otettu huomioon keularampin kolahdukset. Kolahdus on mallinnettu yhdellä samalla äänitehotasolla ja se on mallinnettu vain raskaan liikenteen ajoneuvoille. Kolahduksen äänitehotasoon on lisätty + 5 db impulssimaisuuskorjaus. Kolahduksen lisäksi on otettu huomioon raskaan ajoneuvon kovempi ääni sen ajaessa pienellä vaihteella ylöspäin tai tullessa alaspäin moottorijarrutuksella. Laskentasuureena on käytetty päivä- (klo 7 22) ja yöajan (klo 22 7) keskiäänitasoa (L Aeq7-22/22-7 ) sekä yhden tunnin keskiäänitasoa (L Aeq1h ). Yhden tunnin keskiäänitaso kuvaa sataman vilkkaimman tunnin aikaista keskiäänitasoa, joka selvityksen tekoaikana oli 21:30 22:30 välinen aika, jolloin satamassa tapahtuu Finnfellow ja Fjärdvägen laivojen lastaus ja lähtö sekä siihen liittyvä ajoneuvoliikenne. Yhden tunnin keskiäänitasolle ei lupapäätöksessä ole esitetty määräyksiä tai muita vaatimuksia, mutta luvassa on edellytetty maksimiäänitason leviämisen mallilaskentatarkastelua. Selvityksen mukaan maksimiäänitasojen laskennallisen esittämisen esteenä on, että enimmäismelutasoille ei ole olemassa laskentamalleja. Lyhyen ajan keskiäänitasoja laskentamalleilla voidaan kuitenkin esittää. Melulaskennat on tehty seuraaville tilanteille: Päivä- ja yöajan keskiäänitasot, nykytilanne (2011) Vilkkaimman ajan yhden tunnin keskiäänitaso, nykytilanne Päivä- ja yöajan keskiäänitasot, ennustetilanne (uusi ramppi) Vilkkaimman ajan yhden tunnin keskiäänitaso, ennustetilanne.
9 Edellä esitetyt laskennat on tehty kahdella eri tavalla. Toisessa on otettu huomioon ainoastaan impulssimaisuuskorjaus ja toisessa sekä impulssimaisuus että kapeakaistaisuus. Ennustetilanteen laskennassa, mikä parhaiten vastaa 2014 toteutunutta tilannetta ja jossa on otettu huomioon sekä impulssimaisuus että kapeakaistaisuus, eivät päivä- ja yöajan keskiäänitasot ylittäneet Humalisto I-alueen asemakaavan AK-alueilla luvassa määrättyjä melutason raja-arvoja. Humaliston AK-alueilla päiväajan keskiäänitaso on noin 47 db ja yöaikainen jonkin verran pienempi. Luonnonmaalla kantasataman toimintojen aiheuttama melutaso loma-asuntojen piha-alueilla on vastaavalla laskennalla päivällä noin 53 db ja vastaavasti yöaikana jonkin verran pienempi. Vilkkaimman yhden tunnin keskiäänitaso edellä kuvatussa laskentatilanteessa on Humaliston AK-alueilla 52 54 db ja Luonnonmaan lomaasuntoalueilla 55 57 db. Mittaus- ja mallilaskentatulosten vertailu Tulosten tulkinta Selvityksessä todetaan, että mittaus- ja mallilaskentatuloksia vertailtaessa voidaan päiväaikaisia tuloksia pitää epävarmuudet huomioon otettuna suunnilleen vertailukelpoisina, mutta yöaikaan mallinnetuissa ja mitatuissa tuloksissa on selvä ero. Kaikki mallinnetut tulokset ovat mitattuja arvoja alempia mittauspisteissä MP 1 MP 3. Selvityksessä huomautetaan, että ympäristömelumittauksissa mittari rekisteröi kaiken äänen huomioimatta sen lähdettä. Mallinnus sen sijaan sisältää vain sataman äänilähteet eli ei esimerkiksi kaupungin, liikenteen ja luonnonääniä. Mallinnuksen laskentatulosten perusteella melutason Humaliston AKalueilla kasvavat noin 4 6 db, kun toimintoja siirretään uuden keularampin myötä Sahanrantaan. Laivojen moottorimelu on matalataajuista ja yleisesti sellaisella taajuusalueella, että sitä voidaan pitää tavallista häiritsevämpänä. Lisäksi laivan apumoottorin äänen havaittiin mittausten perusteella olevan kapeakaistaista vielä noin 300 m etäisyydellä laivasta. Uuden ylärampin tultua käyttöön (selvityksen ennustetilanne) päivä- ja yöajan keskiäänitasot ovat Humaliston alueella laskennallisesti yhä rajaarvojen sallimalla tasolla. Luonnonmaalla, satamaa vastapäätä, olevat loma-asunnot arvioidaan selvityksessä voitavan tulkita taajamissa tai sen läheisyydessä oleviksi loma-asunnoiksi, jolloin niihin voidaan soveltaa samoja raja-arvoja kuin asuinrakennuksiinkin. Tällöin näillekin alueille kantasatamasta aiheutuva melutaso on raja-arvojen mukainen.
10 Meluntorjunta Sataman melulle on tyypillistä, että melutaso vaihtelee laivojen kulun mukaisesti. Vilkkaimman yhden tunnin aikainen impulssi- ja kapeakaistaisuuskorjattu keskiäänitaso ylittää Luonnonmaalla yöaikaisen raja-arvon (50 db) selvästi ja päiväaikaisen raja-arvon (55 db) jonkin verran. Myös Humaliston AK -alueilla vilkkaimman tunnin keskiäänitaso ylittää yöajan rajaarvon ja on noin päiväajan raja-arvon tasolla. Selvityksen pistelaskentatulosten perusteella pisteissä MP1 ja MP3 suurimman päiväajan keskiäänitason aiheuttaa uusi keulayläramppi (tulos impulssikorjattu) (42,3 db ja 44 db), toiseksi eniten melua aiheuttaa Sahanrantaan tuleva ajoneuvoliikenne ja kolmanneksi eniten Sahanrantaan siirtynyt Finnlines Oy:n laivaliikenne. Piste MP2 sijaitsee satamaa ylempänä ja siinä suurimman keskiäänitason aiheuttavat laivojen apumoottorit (38,1 db). Erot eri lähteiden välillä ovat pieniä. Uuden ylärampin rakentaminen on muuttanut tilannetta siten, että ennen sen rakentamista myös pisteiden MP1 ja MP3 suurimmat keskiäänitasojen aiheuttajat olivat laivojen apumoottorit. Selvityksen mukaan melutorjunnan tulisi aina kohdistua häiritsevimpään, suurimman keskiäänitason aiheuttavaan lähteeseen, jotta kokonaisäänitasoa pystytään alentamaan merkittävästi. Naantalin satamassa tämä tarkoittaisi uuteen ramppiin ja laivojen apumoottoreihin liittyviä toimenpiteitä. Laivojen apumoottoreiden äänen vaimentaminen pitäisi tehdä kaikille sataman säännöllisen reittiliikenteen laivoille. Äänenvaimentimien lisääminen nykyisten alusten pakokanaviin on selvityksen mukaan todennäköisesti hyvin hankalaa, eikä siihen todennäköisesti ole teknistaloudellisia edellytyksiä. Melusuojauksen (aidat, vallit) rakentamisella satama-alueen rajoille ei saavuteta melutason alentumaa ympäristössä, koska laivojen pakoääneet purkautuvat ylhäältä ja ääni kulkeutuisi meluesteiden yli. Selvityksen mukaisessa ennustetilanteessa keulaylärampin ja Sahanrannan lisääntyvän liikenteen meluhaittoihin voidaan suunnitteluvaiheessa vaikuttaa alentamalla kolinan impulssimaisuutta rakenteellisesti. Sahanrannan satama-alueen reunalle on mahdollista rakentaa melueste, jolla tulevan autoliikenteen ääniä voidaan jossakin määrin alentaa. Selvityksen mukaan satamaa ympäröivien alueiden maankäyttö on merkittävässä roolissa. Uusia asuinrakennuksia ei pitäisi suunnitella sataman melualueelle tai meluntorjunta tulee huolella huomioida rakentamisen kaavoitus- ja lupavaiheessa. Laivojen apumoottorien ääni on matalataajuista ja mahdollisesti ympäristössä kapeakaistaista, mikä pitää ottaa huomioon meluntorjunnassa. Apu-
11 moottorien äänen pitkällä aallonpituudella on merkitystä ääniaallon heijastuessa ja taipuessa mm. esteiden vaikutuksesta. Vain vähintään aallonpituuden suuruusluokkaa (noin 5,4 ja 2,7 m) olevat esteet vaikuttavat äänen etenemiseen. Tämä aiheuttaa ongelmia esimerkiksi meluaidoin tapahtuvalle melusuojaukselle ja tukee ajatusta, että esimerkiksi pihan oleskelualueet tulisi suojata mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi rakennusmassoittelulla. ASIAN KÄSITTELY Täydennykset Asiassa on toimitettu täydennystä 18.5.2012 ja 31.8.2012. Täydennys 18.5.2012 Naantalin satamassa suoritettiin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) valvontatarkastus 27.4.2012, minkä pohjalta satamaa pyydettiin täsmentämään ja täydentämään aiemmin teetettyä ja aluehallintovirastoon toimitettua meluselvitystä (selvityksen päiväys 15.12.2011). Täsmennykset liittyvät sataman vuonna 2012 rakenteilla olleeseen RoRo-laituripaikan 27 ylärampin meluntorjuntaan. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pyytämänä täydennyksenä on aluehallintovirastoon toimitettu 18.5.2012 saapunut Naantalin sataman lausunto. Sahanrannan RoRo-laituri 26/27 Sataman uusin RoRo-laituri (laituripaikat nro 26 ja 27) otettiin käyttöön vuoden 2006 alussa. RoRo-liikenteessä alusten lastaus ja purku tapahtuu kumipyöräliikenteenä/lastivaunujen avulla RoRo/Ropax -alusten keula ja/tai peräporttien kautta. Pääsääntöisesti aluksissa kuljetettava kumipyöräliikenne koostuu rekka- ja henkilöautoista, jotka lastataan aluksiin ja puretaan aluksista niiden omien sekä maissa sijaitsevien ja laituriin liittyvien ramppirakenteiden kautta. Naantalin sataman kautta kulkee rekkoja ja perävaunuja lautoilla toiseksi eniten Suomen satamista Helsingin jälkeen. Sahanrannan RoRo-laiturin 26/27 valmistuttua sille ja sen taustalla olevalle kenttäalueelle siirrettiin suurlauttapaikan 20 rekkakentältä ns. Ahvenanmaan liikenne, jolloin suurlauttapaikan 20 kenttäalue saatiin kokonaisuudessaan Finnlines Oyj:n liikenteen (Finnlink) käyttöön. Finnlines harjoittaa ropax-liikennettä reitillä Naantali-Kapellskär. Kyseisessä aikataulujen mukaisessa säännöllisessä linjaliikenteessä (kolme tuloa ja lähtöä vuorokaudessa) kulkee yli puolet koko Suomen ja Ruotsin välisestä rekkojen lauttaliikenteestä. Ahvenanmaan roro-liikennettä välillä Naantali-Långnäs puolestaan harjoittaa varustamo Rederi Lillgaard Ab ja valtaosa koko Ahvenanmaan huoltoliikenteestä kulkee Naantalin sataman ja RoRo-laiturin 26/27 kautta.
12 Sahanrannan alueelle on nyt (2012) suunnitelmissa siirtää joitain Finnlines Oyj:n nykyisiä laivavuoroja ja tulevaisuudessa kyseisen toimijan liikenne mahdollisesti kokonaisuudessaan. Lauttapaikalle 20 ollaan suunnittelemassa mittavaa peruskorjausta vuodelle 2013, jolloin lauttapaikalle 27 on välttämätöntä rakentaa ennen sitä uusi yläramppi jo olemassa olevan alarampin lisäksi, jotta Finnlinesin liikenne saadaan turvattua ja hoidettua keskeytyksettä korjaustöiden aikana. Toinen ylärampilla varustettu lauttapaikka avaa lisäksi mahdollisuuden kehittää paitsi lauttapaikkaa 20 mahdollisen uuden matkustajaliikenteen käyttöön niin myös rahtiliikenteen kasvattamiseen Sahanrannan alueella Ro- Ro-laiturin 26/27 kautta. Finnlinesin alusten lastaukseen ja purkuun tarvitaan ns. yläramppia, jotta alusten lastaus ja purku olisi nopeaa, tehokasta ja turvallista. Samalla rekkojen odotusajat kentällä lyhenevät, tyhjäkäynti vähenee ja myös mahdolliset meluhaitat jäävät lyhytkestoisiksi. Alusten ollessa yli 50 %:n täyttöasteessa, on niiden purku jo erittäin hidasta ilman yläramppia. Mikäli alusten täyttöaste lähenee 60 %:a, on niiden tyhjentäminen rekoista ilman käytössä olevaa yläramppia vain aluksen omia sisäramppeja pitkin kiertäen alarampin kautta jo mahdotonta. Uusi yläramppi Uuden ylärampin suunnittelun yhtenä tavoitteena ja lähtökohtana oli mm. melutason vaimentaminen lauttapaikan 20 yläramppiin verrattuna. Lauttapaikan 20 yläramppi rakennettiin vuonna 1997 ja tämän jälkeen on tapahtunut teknistä kehitystä mm. ajopintojen päällysteiden ja rakenteiden osalta. Uuteen ramppiin on suunniteltu seuraavat tekniset parannukset verrattuna aiempaan rakenteeseen: rampin ritilärakenteena käytettään ns. täyspuristettua ritilää joka on painavampaa ja rakenteeltaan järeämpää ja melutasoltaan huomattavasti pienempää kuin aiemmin käytetyt ritilätyypit; ritilän ja rampin sekundäärikannattajien väliin asennetaan melua torjuvat kumilevyt; rampin kärkiosan ajoradan liukkauden torjuntapinnoitteena käytetään nk. kivimastix pinnoitetta joka vastaa melutasoltaan hiljaisimpia asfalttityyppejä ennen käytettyjen teräksisten liukuesteiden ns. kersanttirakenteiden sijaan; rampin nivelosien siirtymärakenteista on uusilla teknisillä ratkaisuilla poistettu melua ja tärinää aiheuttaneet siirtymäläpät. Edellä mainituilla teknisillä ratkaisuilla uuden ylärampin pitäisi olla melutasoltaan huomattavasti lauttapaikan 20 yläramppia alempi. Tämän lisäksi RoRo laiturin 26/27 alaramppi on varustettu uudella melua torjuvalla pinnoitteella.
13 Edellä kuvattu paras käytettävissä oleva tekniikkaa uuden ylärampin melutason rajoittamiseksi nostaa rampin rakentamiskustannuksia noin 400 000 euroa. Lisäksi Uuden asemakaavaluonnoksen mukaan rekkaliikennettä rajoitetaan nykyisellä Satamatiellä ohjaamalla se muita reittejä Luolalan teollisuusalueen kautta yleiseen liikenneverkkoon. Uusimassa Humalisto I-alueen asemakaavaluonnoksessa asunnot on sijoitettu etäämmälle satamasta kuin aiemmin. Täydennys 31.8.2012 Etelä-Suomen aluehallintoviraston täydennyspyynnön (24.7.2012) mukaisena selvityksen täydennyksenä on aluehallintovirastoon 31.8.2012 saapunut: 1) Sataman ja sen lähiympäristössä sijaitsevien toimintojen (voimalaitos, öljynjalostamo, telakka ja muut teollisuuslaitokset) yhteinen meluselvitys. 2) Tiedot kaikista ympäristöluvan myöntämisen (13.4.2007) jälkeen toteutetuista melunvähentämistoimenpiteistä ja suunnitelluista toimenpiteistä kaikkien sataman toimintojen osalta. 3) Tiedot sataman toiminnan asianosaisista meluhaittojen leviämisen osalta osoitetietoineen. Naantalin voimalaitos ja satama-alue, ympäristömeluselvitys (Akukon, 24.8.2007) Naantalin voimalaitoksen ympäristöluvassa on määrätty, että laitokselle on tehtävä meluselvitys yhteisesti voimalaitoksen lähiympäristössä sijaitsevien toimintojen, kuten sataman ja muun teollisuuden kanssa. Akukonin laatima raportti (24.8.2007) on selvitys kaikkien alueella toimivien teollisuuslaitosten yhdessä aiheuttamasta ympäristömelusta. Tarkastelussa ovat olleet mukana Naantalin voimalaitos, Naantalin kantasatama, Finnfeeds, Naantalin öljysatama, Naantalin korjaustelakka, PQ Finland ja Mobil Oil. Selvitys on tehty mittaamalla eri melulähteiden päästöt ja laskemalla meluvyöhykkeet pohjoismaisilla laskentamalleilla. Laskennan lähtötietoina on käytetty ainoastaan selvitystä varten mitattuja melupäästöjä normaalissa arkipäivän tilanteessa. Liikenteestä otettiin huomioon ainoastaan niiden laitosten raskas liikenne, joilla arvioitiin olevan selvä merkitys laitoksen tuottaman kokonaismelun kannalta. Tällaisia toimijoita olivat voimalaitos, kantasatama ja Mobil Oilin tuotanto- ja varastolaitos. Selvityksen tulosten mukaan laitosten yhdessä aiheuttaman melun keskiäänitasot jäävät neljää asuintaloa lukuun ottamatta alle voimalaitoksen luvassa määrättyjen raja-arvojen (päivällä enintään 55 db Aeq ja yöllä enintään 50 db Aeq ). Talot ovat Hiilitien (nykyisin Järveläntie) pohjoispuolen rivi-
14 talo, jossa melutaso on yöllä sama kuin yöajan raja-arvo, ja Öljytien ja Viljatien risteyksen läheisyydessä olleilla kolmella omakotitalolla (talot on purettu), jossa päiväajan keskiäänitaso enimmillään 60 db ja yöajan 57 db. Humaliston kaava-alueelle suunniteltujen asuinkerrostalojen paikalla kokonaismelu on voimakkaimmillaan päivällä noin 47 db ja yöllä 45 db. Suurimman osan melusta Hiilitien pohjoispuolen rivitalolla aiheuttavat voimalaitoksen ilmanottoaukot. Humaliston ympäristömeluselvitys (Akukon, 26.10.2007) Edellä esiteltyä selvitystä on täydennetty kaavoitusta varten lisäselvityksellä, josta käy ilmi samalla liikennemäärällä ennakoitu tilanne, jossa rekkaliikenne on siirtynyt uudelle reitille kohti Luolalan eritasoliittymää. Muutos nostaa melutasoja edellä kuvatuilla neljällä asuintalolla jonkin verran. Humaliston kaava-alueelle suunniteltujen asuinkerrostalojen paikalla kokonaismelu jää yhtä suureksi kuin edellisessä selvityksessä. Pienellä alueella aivan kaava-alueen kaakkoisnurkassa keskiäänitaso ylittää rajat 55 db päivällä ja 50 db yöllä. Naantalin sataman meluntorjuntatoimenpiteet 13.4.2007 jälkeen ja suunnitellut toimenpiteet (Ramboll, 20.8.2012) Aiemmat meluntorjuntatoimenpiteet: Sataman pääliikenne on ohjattu Luolalan teollisuusalueen kautta yleiseen liikenneverkkoon aiemmin käytössä olleen Järveläntien yhteyden sijasta. Satamassa melua aiheuttanut rautaromun käsittely on pääosin loppunut ja siirtynyt muihin satamiin. Romun käsittelyssä on luovuttu ns. kuuppalastauksesta ja siirrytty kahmarityyppisten nostureiden käyttöön. Suunnitellut meluntorjuntatoimenpiteet: Liikenteen aiheuttamaa melua pyritään rajoittamaan edelleen mm. uuden Humaliston asemakaavaluonnoksen mukaisesti nykyisellä Satamatiellä ohjaamalla se muita reittejä Luolalan teollisuusalueen kautta yleiseen liikenneverkkoon. Uudessa kaavaluonnoksessa lähimmät asunnot on sijoitettu etäämmälle satamasta kuin aiemmin. Laituripaikan 20 peruskorjauksen yhteyteen suunnitellut parannukset: rampin ritilärakenteena tullaan käyttämään ns. täyspuristettua ritilää, joka on painavampaa ja rakenteeltaan järeämpää ja melutasoltaan huomattavasti pienempää kuin aiemmin käytetyt ritilätyypit; rampin kärkiosan ajoradan liukkauden torjuntapinnoitteena tullaan käyttämään nk. kivimastix pinnoitetta joka vastaa meluta-
15 Hakemuksesta tiedottaminen Neuvottelut Lausunnot soltaan hiljaisimpia asfalttityyppejä ennen käytettyjen teräksisten liukuesteiden sijaan; uuden alarampin ajoradan liukkauden torjuntapinnoitteena tullaan käyttämään kivimastix pinnoitetta; rampin nivelosien siirtymärakenteista poistetaan melua ja tärinää aiheuttaneet siirtymäläpät. Hakemus on annettu tiedoksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti kuuluttamalla siitä 21.9. 22.10.2012 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Naantalin kaupungin ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta on ilmoitettu Naantalin-Raision Kaupunkiuutiset -nimisessä sanomalehdessä. Selvityksestä on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Asian käsittelyyn liittyen järjestettiin Naantalin satamalla 26.3.2014 neuvottelu, minkä lopuksi tehtiin alueella lyhyt kenttäkierros. Tilaisuuden muistio (päivätty 28.3.2014, kirjattu 24.4.2014) on liitetty asiakirjoihin. Selvityksestä on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Naantalin kaupungilta, Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Naantalin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta. Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunnan 15.10.2012 saapuneessa lausunnossa on todettu ja vaadittu seuraavaa: Sataman esittämät meluntorjunnan toimenpiteet keskittyvät pääosin ylärampin rakentamisen teknisiin ratkaisuihin, joilla hakemuksen mukaan saavutetaan melutasoista annetut ohjearvot. Ylärampin rakentaminen toimintoineen kuitenkin tuo melua aiheuttavat toiminnat lähemmäksi nykyistä ja tulevaa asutusta. Toiminnat ja niiden sijoittuminen satamassa voivat muuttua hyvinkin nopeasti. Tämän vuoksi on tärkeää, että tarvittaessa meluntorjuntatoimia tarpeen mukaan parannetaan, melutasoa seurataan ja meluntorjuntatoimien vaikuttavuus todennetaan mittauksin ja mallilaskelmin. Meluselvityksen johdosta annettavissa lupamääräyksissä tulee edellyttää seuraavaa: 1. Satamatoimintojen aiheuttama melutaso L Aeq ei saa voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaisesti olemassa olevien asuinrakennusten tai rakennuspaikkojen ulko-oleskelualueilla ylittää päivällä klo 7.00 22.00 melutasoa 55 db eikä yöllä klo 22.00 7.00 melutasoa 50 db. Lisäksi tulisi
16 antaa määräykset sataman toiminnasta aiheutuvan melun enimmäistasosta. Melutasoja määriteltäessä on tarvittaessa otettava huomioon vaikutusalueella mahdollisesti ilmenevä melun kapeakaistaisuus tai iskumaisuus valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisesti. 2. Satamatoiminnoista aiheutuva ekvivalenttimelutaso (L Aeq ) on mitattava kertaluonteisesti mahdollisimman pian sen jälkeen, kun normaalitoiminta on käynnistynyt ylärampilla ja laituripaikat 26/27 ovat samanaikaisesti käytössä. Mittausjakson on oltava riittävän pitkäkestoinen ja mittausten aikana sataman toiminnan on edustettava tyypillistä tasoa. Samalla on mitattava toiminnan aiheuttamat enimmäisäänitasot. Melumittauksesta on tehtävä suunnitelma, joka on toimitettava hyväksyttäväksi valvonta-/lupaviranomaiselle ja tiedoksi Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mittauksella todennetaan tehtyjen meluntorjuntatoimien vaikuttavuus. 3. Päätöksessä on lisäksi määrättävä velvoite tehdä kertaluontoinen selvitys melupäästöistä ja niiden vaikutuksista melutasoon sataman ympäristössä, mikäli toimintaan tulee uusia muutoksia, sekä silloin kun uusi alus aloittaa säännöllisen liikennöinnin satamaan. Selvitys tulee esittää hyväksyttäväksi valvonta-/lupaviranomaiselle ja tiedoksi Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4. Asetettujen melutasojen saavuttamista on seurattava säännöllisin mittauksin. Satama tulee velvoittaa tekemään melumittaukset määräajoin, esimerkiksi vuosittain. Mittaustulosten perusteella voidaan todentaa tehtyjen meluntorjuntatoimien vaikuttavuus ja valvontaviranomainen voi arvioida sataman toiminnan lupapäätöksenmukaisuutta. 5. Jos lupamääräyksissä määrätyt ekvivalenttimelutasot ylittyvät, on satamatoiminnan alueilla toteutettava tarvittavia melupäästöjä rajoittavia toimenpiteitä. Tarvittavista meluntorjuntatoimenpiteistä on tehtävä suunnitelma. Selvitys tulee esittää hyväksyttäväksi valvonta-/lupaviranomaiselle ja tiedoksi Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. Laituripaikkoja 26/27 ja tausta-aluetta käyttävät uuden ylärampin valmistuttua säännöllisessä reittiliikenteessä liikennöivät Finnlines Oy:n laivat ja nykyäänkin laituria käyttävä säännöllisen aikataulun mukaan liikennöivä Rederi AB Lillgaardin laiva. Laaditun sataman melua koskevan selvityksen mukaan suurimmat melupäästöt nykytilanteessa aiheutuvat laivojen apukoneista. Apukoneiden melu on matalataajuista ja koetaan häiritsevänä. Alusten kytkeminen maasähköön vähentäisi melupäästöjä laivan ollessa satamassa. Maasähköön liittäminen soveltuu nimenomaan säännöllisessä liikenteessä oleville laivoille. Satama tulee velvoittaa selvittämään maasähkön käyttöönoton aiheuttamat toimenpiteet ja investoinnit, kustannukset ja vaikutukset sataman taloudellisille toimintaedellytyksille. Lisäksi selvityksessä on esitettävä maasähköön siirtymisen vaikutukset satamatoiminnan aiheuttamaan meluun.
17 7. Uuden ylärampin rakentaminen aiheuttaa muutoksia myös Sahanrannan satamakentän käyttöön. Raskasliikenne Sahanrannan satamakentällä lisääntyy laiturien 26/27 laivaliikenteen lisääntyessä. Sataman tulee esittää lupaviranomaiselle suunnitelma liikenteen ohjaamisesta Sahanrannan satamakentällä ja mahdollisista meluntorjuntatoimista. Lisäksi on esitettävä suunnitelma siitä, miten laituripaikan 20 kunnostuksen aikana hoidetaan alusliikenne laiturin 26/27 kautta ja miten raskasliikenne ohjataan satamakentällä. 8. Mittaustulosten ja selvitysten perusteella valvonta-/lupaviranomainen voi antaa täsmentäviä lupamääräyksiä melun tarkkailusta. Raision kaupungin terveysvalvontajaosto Naantalin kaupungin terveydensuojeluviranomaisena on lausunut selvityksestä 26.10.2012 saapuneessa lausunnossaan seuraavaa: Satamatoimintojen aiheuttama melutaso L Aeq ei saa olemassa olevien ja tulevien asuinrakennusten asuinhuoneissa sisällä ylittää päivällä (klo 07 22) melutasoa 35 db ja yöllä (klo 22 07) melutasoa 30 db. Laivojen apumoottorien ääni on matalataajuista ja mahdollisesti ympäristössä kapeakaistaista ja häiritsevämpää kuin tavanomainen laajakaistaisempi melu, mikä pitää huomioida meluntorjunnassa. Uuden ylärampin valmistuttua ja laituripaikkojen 26/27 ollessa käytössä, tulee toiminnoista aiheutuva melutaso (L Aeq ) mitata normaalitoiminnassa todellisen melutason selvittämiseksi. Jatkossa sataman toimintojen aiheuttamia melutasoja tulee mitata säännöllisesti eri vuodenaikoina. Mittaustulosten perusteella lupaviranomainen voi arvioida tehtyjen meluntorjuntatoimenpiteiden vaikuttavuutta ja riittävyyttä. Naantalin kaupunki (kaupunginhallituksen kokous 17.12.2012) on antanut seuraavan 21.12.2012 saapuneen lausunnon: 1 Sataman lähialueen kaavatilanne A Humaliston osayleiskaava Kaupunginvaltuuston 16.12.2002 hyväksymä ja voimassa oleva Humaliston osayleiskaava käsittää myös Sahanrannan alueen. Humaliston osayleiskaavassa Sahanrannan alueelle on satama-alueen lisäksi osoitettu Satamatien varteen K-1 ja K korttelit, eli liike-, toimisto- sekä varastorakennusten alueita. Asuinrakennusten alueet on osoitettu leirintäalueen ja Armonlaaksontien läheisyyteen. Osayleiskaava ohjaa alueen asemakaavoitusta. Satamatoimintojen meluselvityksen 15.12.2011 kuvien 10, 11 ja 12 perusteella keskiäänitaso Humaliston osayleiskaavan mukaisilla asuinrakennusten korttelialueilla jää ennustetilanteissakin ympäristöluvan mukaisten rajaarvojen ala-puolelle.
18 B Sahanrannan alue Sataman laiturin nro 26/27 ja tulevan uuden ylärampin läheisyydessä Sahanrannan alueella on voimassa asemakaava Ak-189 (vahvistettu 17.4.1990), jonka mukaisesti satamakentän laidalla on kaavamerkinnällä K-3 rakennusoikeutta 20 000 krsm², josta 15 % (= 3 000 m²) on osoitettu asumiseen. K-3 kaava-alue muodostuu kiinteistöstä RN:o 529-4-2-15 (KOy Naantalin Humalisto; YIT Rakennus Oy) ja 529-4-2-15-M502 (omistajana kaupunki). Satamatien pohjoispuolella, kallion päällä olevan lähimmän kiinteistön RN:o 529-4-2-8-M501 omistaa KOy Naantalin Sokeriranta. Asemakaavassa Ak-253 alue on merkinnällä TY (teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia). Ympäristöluvan lupamääräyksen mukaisesti sataman toiminnan aiheuttama melu ei saa ylittää annettuja arvoja myöskään olemassa olevien, mutta rakentamattomien asuinrakennuspaikkojen ulko-oleskelualueilla. Meluarvot tulevat Naantalin sataman meluraportin 15.12.2011 ennusteiden mukaan ylittymään juuri asemakaavan Ak-189 K-3 -korttelissa, kun liikennöinti keskittyy Sahanrannan alueelle laitureille nro 26/27 sekä uudelle ylärampille. Näin ollen voimassa olevan asemakaavan Ak-189 K-3 -korttelin osalta ympäristöluvassa asetettuja melumääräyksiä ei saavuteta. Kaupungin edustajat ovat 22.11.2012 neuvotelleet Sahanrannan kaavatilanteesta ja sataman ympäristöluvan meluehdosta Varsinais-Suomen ELYkeskuksen tarkastajan Eljas Hietamäen kanssa. Hietamäki on todennut, ettei vanhan asemakaavan Ak-189 mukainen K-3 -kortteli aiheuta estettä sataman toiminnalle, mikäli olemassa oleva tilanne ei muutu. Ympäristöluvan meluehdon tarkoituksena on ehkäistä terveyshaittaa eli suojata ihmisiä, johon reagointi edellyttäisi asuinrakentamisen toteuttamista kyseiseen kortteliin. Humaliston osayleiskaavassa Sahanrantaan on osoitettu satamatoiminnan lisäksi korttelialue kaavamerkinnällä K-1 (liike-, toimisto- ja varastorakennusten alue). Osayleiskaava ohjaa asemakaavoitusta ja asemakaavan muuttamista. Asuinrakennusoikeus tulee poistettavaksi nykyiseltä K-3 alueelta asemakaavaa Ak-189 muutettaessa osayleiskaavan mukaiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 60 asettaa velvollisuuden seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden.
19 Asemakaava Ak-189 Sahanrannan alueella täyttää edellä mainitut edellytykset. Velvoite asemakaavan ajanmukaisuuden arviointiin on 1.1.2013 lukien voimassa pakottavana. Maankäyttö- ja rakennuslain 61 :n mukaisesti, jos asemakaava arvioinnissa todetaan vanhentuneeksi, rakennuslupaa ei voida myöntää ennen asemakaavan muuttamista. Kunnan päätöksestä, jolla asemakaava todetaan vanhentuneeksi, tulee voimaan 53 :n 1 momentissa tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten. C Humalisto I -alueen asemakaavan muutos Kaupunginvaltuusto on 11.6.2012 hyväksynyt Humaliston I -alueen asemakaavan muutoksen. Asemakaavakartta kaavamääräyksineen sekä asemakaavatyöhön liittyvää asiakirjamateriaalia on lausunnon liitteenä. Asemakaavan muutokseen liittyviä melumittauksia ja -selvityksiä on 2000- luvulla laadittu useita. Viimeisin on 7.12.2011 laadittu ympäristömeluselvitys, jonka johtopäätöksien mukaan asemakaavan muutosalueen pihaalueilla keskiäänitaso on valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvojen 55 db(a) ja 45 db(a) mukainen, vaikka Sahanrannan laituriin rakennetaan uusi yläramppi ja satamassa kävisi nykyisten lisäksi kaksi uutta matkustajalaivaa. Ympäristömeluselvitysraportissa on edelleen todettu, että asuinrakennusten sijoittaminen Humaliston I:n asemakaavan muutosalueelle ei edellytä meluntorjuntavaatimuksia tieliikenteelle, satamatoiminnoille tai muulle läheiselle teollisuudelle. Kaupunginvaltuuston asemakaavan muutoksen hyväksyvästä päätöksestä on valitettu ja asia on Turun hallinto-oikeudessa käsiteltävänä. Hallintooikeuden ratkaisua voidaan odottaa saatavaksi alkuvuoden tai kevään 2013 aikana (Turun hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 28.12.2012 ja korkein hallinto-oikeus pysytti Turun hallinto-oikeuden päätöksen 1.10.2013). 2 Suojavyöhykkeestä Humaliston osayleiskaavassa on Sahanrantaan osoitettu liike- ja toimistosekä varastorakennusten aluetta, jolloin toteutuva rakentaminen muodostaa suojarakenteita melulta satamakentän ja Humaliston alueen väliin. Sahanrannan alueen asemakaavan muutoksessa rakentamista voidaan ohjata tarkemmin ottaen huomioon myös rakennusten sijoittelu ja massoittelu. Lausunnon liitteenä on toimitettu 1) Humaliston osayleiskaava, Kvalt 16.12.2002 56, 2) Ak-189 asemakaavakartta kaavamääräyksineen, 3) neuvottelumuistio 22.10.2012 ja 4) Humaliston I -alueen asemakaavakartta kaavamääräyksineen sekä kaavatyön selvitykset.
20 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELYkeskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut 31.3.2014 saapuneessa lausunnossaan seuraavaa: Satamatoimintojen ja sataman lähialueen melusta on laadittu ympäristöluvassa edellytetyt meluselvitykset, jotka on päivätty 4.4.2007 ja 15.12.2011. Selvitysten perusteella sataman merkittävimmät melulähteet ovat laivojen apukoneet, Iaivausrampin kolina ja sataman rekkaliikenne. Meluselvitysten mukaan sataman toiminnoista aiheutuu melua, joka on kaavoitetuilla rakennuspaikoilla päiväajan raja-arvon 55 db L Aeq klo 7-22 tasalla ja ylittää yöllä raja-arvon 50 db L Aeq klo 22-7. Selvityksissä todettiin, että melu on kapeakaistaista, jolloin saatuun melutasoon Iisätään 5 db ennen vertaamista rajaarvoon. Meluselvityksessä v. 2011 otettiin huomioon suunnitteilla ollut Ro- Ro-laiturin uusi yläramppi. Meluselvityksen jälkeen alueella on toteutettu liikennejärjestelyjä ja uudessa ylärampissa on toteutettu meluntorjuntatoimia sataman kirjeessä 18.5.2012 esitetyllä tavalla. Näiden toimenpiteiden ansioista on katsottu, että sataman toiminnoista ei yksinään aiheudu VNp 993/1992 ylittäviä melutasoja asemakaavaluonnoksen tai jo rakennettujen asuintalojen kohdalla. Näiden selvitysten lisäksi kaupunki on teettänyt Luonnonmaalla sijaitsevan Kukolan teollisuusalueen asemakaavamuutokseen liittyvän meluselvityksen, päivätty 25.2.2014. Laaditussa kaavaluonnoksessa on pyritty ottamaan huomioon meluntorjunta mm. säilyttämällä ainakin osittain sataman ja asuinalueiden välinen kallio. Sataman nykyisen ympäristöluvan mukaisiin toimintoihin sisältyy myös metalliromun lastausta. Tätä toimintoa ei ole otettu huomioon kantasataman meluselvityksessä. Metalliromun käsittelystä aiheutuu erityisesti viihtyisyyttä merkittävästi vähentävää iskumaista meluhaittaa. Metalliromua ei ole kuitenkaan lastattu kantasatamasta kuin satunnaisesti eikä sitä ole tarkoitus tehdä jatkossa. Luonnonmaan puoleisella osalla se on kuitenkin mahdollista ja siitä aiheutuvia meluhaittoja on arvioitu Kukolan meluselvityksen yhteydessä. Meluselvityksen mukaan metalliromun käsittelyä ei voida sijoittaa sataman teollisuustontille ilman merkittäviä meluesteitä. Sataman nykyisessä ympäristöluvassa sallituista toiminnoista aiheutuu lupamääräyksessä 5. annettujen enimmäismelutasojen ylityksiä ja merkittävää viihtyisyyshaittaa ainakin rakennuspaikkojen ulko-oleskelualueilla. Jo toteutetuilla meluntorjuntatoimilla on vähennetty meluhaittoja mutta ei kuitenkaan riittävästi. Erityisesti laivojen apukoneista ja metalliromun käsittelystä aiheutuu merkittävää meluhaittaa. Apukoneiden aiheuttaman melun torjumiseksi tulisikin selvittää maasähkön käyttöönottoa ja kieltää metalliromun käsittely kantasatamassa sekä selvittää Luonnonmaalla metalliromun käsittelystä aiheutuvien meluhaittojen torjuntakeinoja. Arvioitaessa sataman meluntorjuntatoimien riittävyyttä on otettava huomioon myös sataman viereisistä toiminnoista aiheutuva melu, joista aiheutuvia meluhaittoja on todettu mm. Kukolan meluselvityksessä ja yleisöpalaut-
21 Muistutukset ja mielipiteet teissa. Sataman ja sen lähiympäristön toiminnoista aiheutuvasta melusta on laadittu yhteinen meluselvitys v. 2007, mutta se ei ole enää ajan tasalla. Meluselvityksen uusiminen on ajankohtainen myös siitä syystä, että sataman lähiympäristön toiminnot ovat muuttumassa uuden voimalaitoksen valmistuttua. Näin ollen satama tulee veivoittaa osallistumaan yhteiseen meluselvitykseen siten, että siinä selvitetään sataman nykyisten toimintojen ja sataman viereisten toimintojen meluvaikutukset yhdessä ja erikseen. Sataman meluntorjuntatoimien riittävyyden arvioinnin kannalta on keskeistä tullaanko nyt voimassa olevissa kaavoissa varatut rakennuspaikat poistamaan uudistettavissa kaavoissa, kuten on suunniteltu. Näin ollen sataman toimintojen meluntorjuntatoimien riittävyyden lopullinen arviointi ja meluntorjuntatoimista päättäminen on tarkoituksenmukaista tehdä vireille tulevan sataman ympäristöluvan tarkistuksen yhteydessä uusien selvitysten ja kaavoitusratkaisujen perusteella. Kiinteistö Oy Naantalin Sokerinranta (Satamatie 1) esittää 18.10.2012 saapuneessa muistutuksessaan mm. seuraavaa: Ympäristömeluselvityksen tulokset eivät ole ristiriidassa Humaliston alueen maankäyttösuunnitelmien kanssa. Sataman toiminta aiheuttaa melua, joka tulee ottaa huomioon alueen suunnittelussa mm. piha-alueiden sijoittamisen osalta ja julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksina. Toiminta ei ylitä ennustetilanteessakaan satamatoiminnalle annettuja lupamääräysarvoja 55 db päivällä ja 50 db yöllä. Humaliston alueen kaavoitusta varten laaditun meluselvityksen (Promethor Oy, Ympäristömeluselvitys, Naantali, Humalisto, PR-Y1801-1, 7.12.2011) mukaan hyvällä massoittelusuunnittelulla ja asianmukaisilla ääneneristävyysvaatimuksilla uusilla asuinrakennuksilla saavutetaan piha-alueilla ohjearvovaatimukset 55 db päivällä ja 45 db yöllä. Lisäksi sisä-äänitasot ovat ohjearvojen ja Asumisterveysohjeen vaatimusten mukaisia. KOy Naantalin Sokerinranta on kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että sataman toimittamissa asiakirjoissa on meluntorjunnan kannalta tarkasteltu vain: uuden ylärampin (laituri 27) teknisiä ratkaisuja. Samankaltaiset ratkaisut tehdään myös laiturin 20 ylärampin peruskorjauksen yhteydessä; rekkaliikenteen ohjaamista uuden asemakaavaluonnoksen mukaan pois Satamatieltä. Sataman toimittamissa asiakirjoissa ei ole tarkasteltu lupamääräyksen 6. vaatimuksen mukaisesti mahdollisuuksia melutason alentamiseksi siinä laajuudessa, kuin lupamääräyksessä on esitetty. Lupamääräys tarkoittaa yleisen käytännön mukaisesti toimenpidelistaa erilaisista mahdollisista toimenpiteistä, näiden kustannusarviota ja toteutusaikataulua. Sataman laatima esitys ramppien teknisistä ratkaisuista melupäästöjen pienentämiseksi on vain osa lupamääräyksen mukaista vaatimusta. Tieto siitä, että toiminta