Suomen musiikkioppilaitosten liitto Jäsenoppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia 2001 2004 Vili Pesonen ja Georgij Putilin
Sisällysluettelo: Suomen musiikkioppilaitosten liitto...1 Jäsenoppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia 2001 2004...1 Seura-lehti vuodelta 1934 : Tulevaisuuden kuvaus...3 Johdanto...3 Suomen musiikkioppilaitosten liitto...3 Arvokeskustelu...3 Perusteita TVT :n käytölle soitonopetuksessa...4 Koulumaailman muutokset...4 Uuden tekniikan mahdollisuudet...4 Oppilaitosten eriarvoistuminen...5 Musiikkiopistojen opetussuunnitelmien perusteet ja laki taiteen perusopetuksesta...6 Tietotekniikan opetussovellutusten muodot...6 Konstruktivistinen oppimisnäkemys...6 Visioita...7 Lähtökohtia...7 Sml:n palvelin...7 Move -hanke...8 Kansainvälinen yhteistyö...8 Vuosittaiset tavoitteet...8 Juna lähtee toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi...8 Tarvekartoitus...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Koulutus...8 Sisällöntuotanto...9 Rahoitus...9 Lähteet:...9 2
Seura-lehti vuodelta 1934 : Tulevaisuuden kuvaus Maailmassa, jonka meidän lapsemme näkevät, on sähkö vielä paljon suurempi tekijä kuin nykyään. Televisio (kaukonäkeminen) on aivan tavallista. Ja radio - niin - 60 vuoden kuluttua lapsemme puhelevat keskenään pienten taskuradioittensa välityksellä kadulla kulkiessaan ja ihmettelevät huonouttamme. Heti herättyään tulevaisuuden ihminen ottaa langattomastaan tuoreimmat tiedot, sitten hän kurkistaa televisiokoneeseen nähdäkseen, mitä toisella puolella maapalloa tapahtuu parhaillaan. Matkalla (virastoonsa) hän mahdollisesti pakinoi radion avulla kirjanpitäjänsä kanssa ja saa siten päivän tärkeimmät uutiset. Johdanto Tulevaisuuden ennustaminen on nykyisin vaikeampaa kuin vuonna 1934. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään on kasvanut viime vuosisadan loppupuolelta aina vain nopeammin. Länsimaissa tuskin enää löytää elämänaluetta, johon TVT ei vaikuttaisi. Toiminnan muodot muuttuvat ja saavat uudenlaisia merkityksiä ja sisältöjä. Nopeutunut kehitys aiheuttaa myös uusia tarpeita eri instansseille arvioida tulevaa toimintaa ja sen kehyksiä. Musiikkiopistot ovat lyhyehkön, n. kolmikymmenvuotisen historiansa aikana ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa muun yhteiskunnan kehittyminen uhkaa jättää opistot perinteisine soitonopetuksen menetelmineen erilliseksi saarekkeeksi. Uuden teknologian mahdollisuudet ovat kuitenkin uhkia suuremmat. TVT:n avulla on mahdollista laventaa soitonopetuksen vuosisataisia käytäntöjä. Suomalaisen musiikkioppilaitosjärjestelmän kehittämisessä näyttäisi TVT tarjoavan soitonopetukseen ja musiikkikasvatukseen uusia ajatussuuntia ja -malleja. TVT saattaa luoda myös uusia tapoja ratkaista sellaisia alan ongelmia kuten esimerkiksi poikaoppilaiden vähyys. TVT mahdollistaa myös aivan uudella tavalla alalta tähän saakka Suomessa puuttuneen tutkimuksen. Jotta uusia mahdollisuuksia voitaisiin integroida nykyiseen toimintakulttuuriin, täytyy sitä varten laatia suunnitelmia. Tulevaisuuden ja kehittymisen kannalta on (tieto)strategioiden laadinta nähtävissä olennaisena työtapana (Tella & al. 1998, 2). Strategiassa pitkälle menevien tavoitteiden ja visioiden ohella pohditaan tietoisesti niiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Toimenpiteitä varten laaditaan toimintasuunnitelma, jossa huomioidaan myös toiminta lähialojen kanssa. Strategia sisältää analyysiä vahvuusalueista ja uhkista. Tavoitteiden saavuttamista pyritään mittaamaan esimerkiksi aikadimension tai vaikuttavuuden avulla. (Tella & al. 1999, 33-34). Suomen musiikkioppilaitosten liitto Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. (SML) on vuonna 1956 perustettu musiikkioppilaitosten yhteinen kattojärjestö. Siihen kuuluu yhteensä 95 konservatoriota ja musiikkiopistoa eri puolilta Suomea. SML edistää musiikkioppilaitosten taiteellista ja ammatillista tasoa ja tekee tunnetuksi niiden toimintaa ja tavoitteita, vastaa kurssitutkintovaatimusten laadinnasta ja jakelusta sekä hoitaa ja kehittää alan kansainvälisiä yhteyksiä. Liitolla on kolme palkattua toimihenkilöä ja hallitus. Sen toimisto sijaitsee Helsingissä Fredrikinkadulla. Arvokeskustelu Musiikkioppilaitokset luovat edellytyksiä lasten, nuorten ja aikuisten hyvälle ja rikkaalle elämälle (Klemettinen 1999, 1). Hyvä musiikkisuhde (esim. Kurkela 1994,?). Soitonopetus perustellaan yleensä sellaisilla filosofisilla käsitteillä, joiden mittaaminen ei ole mahdollista. Toiminta perusasteella voi parhaimmillaan johdatella lasta tai vanhempaakin oppijaa itsellisen ja yksilöllisen luovuuden äärelle. Soitonopetuksella voidaan nähdä olevan it- 3
seisarvoa yksilön persoonan kehittäjänä soittoharrastuksen keston aikana, mutta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaan musiikillisen kasvatuksen ja koulutuksen olisi hyvä olla koko elämänkaarta rikastavaa. Oppilaitokset luonnehtivat toimintansa päämääriä opetussuunnitelmissaan hyvin yleisluontoisesti (Kurkela & al. 1999, s. 102), eivätkä opetussuunnitelmat näin ole välttämättä toimivassa suhteessa käytännön työskentelyn kanssa (mt. s. 103). Opetussuunnitelman ja käytännön toiminnan lähentäminen toisiinsa on oppilaitoksille haasteellinen tehtävä (mt. s. 105). Opetustyön kehittäminen suorastaan edellyttää, että toiminnan päämäärät pystytään määrittelemään, filosofisten arvojen ohella, myös konkreettisiksi. Musiikkioppilaitosten edustamat pehmeät arvot saattavat auttaa näkemään TVT:n ihmisläheisempänä. Teknologiapainotteinen lähtökohta tarvitsee rinnalleen näkemystä teknologiasta inhimillisen toiminnan palvelijana. Vahvana arvopohjana on soitonopetuksen alalla Suomessa nähty ammatillinen kouluttaminen. Oppilaat ymmärretään potentiaalisina musiikkialan ammattilaisina. (Kurkela & al. 1999, s. 141). Oppilaitosverkoston katsotaan kalastavan tehokkaasti mahdolliset musiikilliset lahjakkuudet kattavasti lähes koko maasta. Perusasteella tapahtuvan koulutuksen yleissivistävyyttä ei ole nähty toistaiseksi tavoittelemisen arvoiseksi. Kuitenkin osa oppilaitosten ongelmista kietoutuu ammattipainotteisuuden ja yleissivistävyyden muodostamalle akselille. Esimerkkinä mainittakoon perusasteella lopettaneiden suuri määrä ennen päästötodistuksen saamista. Heino & al. ilmoittavat (32) ilmoittavat lukuvuonna 1996-1997 6,8 % kaikista perusasteella opiskelleista lopettaneen ennen päästötodistuksen saamista. Lopettaneiden määrä pitäisi kuitenkin laskea vuosikurssilla aloittaneiden määrästä. M. Hämäläisen pro gradu tutkielmassa (1998, 61) kerrotaan tutkielman otoksen, eräässä musiikkioppilaitoksessa aloittaneiden, keskeyttämisprosentiksi 37. Arvokeskustelulle ja tutkimukselle olisi siis alalla tarvetta. Perusteita TVT :n käytölle soitonopetuksessa Koulumaailman muutokset Viime vuosikymmen on muuttanut suomalaista koulumaailmaa nopeasti. Yhteiskunnassa tapahtunut murros kohti tietoyhteiskuntaa on heijastunut myös kouluun. Suomi tietoyhteiskunnaksi hanke on tavoitteensa mukaisesti ulottanut verkottamisen kaikkiin kouluihin. Pedagogisella rintamallakaan ei ole ollut hiljaista: Konstruktivistinen oppimisnäkemys on raivannut behavioristista opetusnäkemystä tieltään. Tässä voimakkaassa muutoksen tilassa musiikkioppilaitostenkin on pysyttävä kehityksessä mukana, jotta ne eivät jäisi yksinäiseksi saarekkeeksi opetuskentällä., Tulevaisuudessa oppilaat ovat kykeneviä ja kouliintuneita opiskelemaan TVT:n avulla. Musiikkioppilaitosten olisi edullista pystyä käyttämään näitä valmiuksia hyväksi soitonopiskelussa. Muutospaineet musiikkioppilaitoksia kohtaan ovat ulkoisten lisäksi myös sisäisiä. Soitonopettajakunnassa alkaa vähitellen olemaan ihmisiä, joiden kompetenssi TVT:n alueella mahdollistaa uusien opetuskäytäntöjen kehittämisen. Uuden tekniikan mahdollisuudet Goldsworthy (1999) tarkastelee TVT:a erilaisten linssien (lenses) kautta: 4
TVT:n kautta (through technology) tapahtuva soitonopetus käsittää videokonferenssitekniikalla tapahtuvan etäopetuksen muotoja. Mestarikurssien välittyminen useisiin oppilaitoksiin samanaikaisesti, niiden nauhoitettuina uudelleen esittäminen voidaan mainita esimerkkeinä. Sähköpostin ja reaaliaikaisen chat-viestinnän voitaisiin ajatella monipuolistavan opettajan ja oppilaan yhteydenpitoa. Simulaatioissa voidaan toistaa esimerkiksi teknisesti vaativa mekanismi. TVT:n avulla (with technology) toteutettava opetustapahtuman hallinta käsittää työvälineohjelmien, kuten tekstinkäsittely- tai nuotinkirjoitusohjelman, käytön. Myös videoiden ja Internet-sovellusten käyttö kuuluu tähän sarakkeeseen. TVT-ympäristö (around technology) tarkoittaa oppimiskeskuksia, kirjastoja etc., joita on mahdollista käyttää TVT:n avulla. Tähän luokkaan kuuluvat myös virtuaaliset ympäristöt, kuten musiikissa esimerkiksi nuotti- tai opetusmateriaalitietokannat. TVT opettajana (from technology). Soitinopetukseen ei vielä ole juuri tehty käyttökelpoisia opetussovelluksia. Niiden ovat laatineet lähinnä innokkaat harrastajat. On kuitenkin odotettavissa, että ansioituneet pedagogit yhä enenevässä määrin tulevat luomaan sovelluksia, jotka helpottavat pedagogisten ongelmatilanteiden ratkaisuja. Uuden tekniikan mahdollisuudet eivät rajoitu ainoastaan uuteen teknologiaan vaan tuovat mahdollisuuden läheisempään ja yksilöllisempään opetukseen. Esimerkiksi etäopetuksen menetelmien ja välineiden tuominen soitonopetukseen ei ole pelkästään etäännyttävä elementti vaan päinvastoin: se mahdollistaa eri tasoiset ja taajuiset kontaktit opettajan ja oppilaan välillä. WWW:n käyttö opetusmateriaalien lähteenä tuo tulevaisuudessa opettajan ja opiskelijan käyttöön maailman laajuisen kirjaston. Yhteistyö kodin, koulun ja musiikkioppilaitoksen tai opettajan välillä on mahdollista tehokkaalla tavalla. Opetuksen järjestelyt voivat olla joustavampia. Koulun ja musiikkioppilaitoksen välillä voisi olla yhteisiä kursseja, jossa oppilaitosten resursseja, niin aineellisia kuin opetuksellisia, käytettäisiin tehokkaasti hyväksi. TVT antaa musiikkioppilaitoksille mahdollisuuden vastata yhteiskunnan tarpeisiin järjestämällä erityisaiheista verkkokursseja, joihin voisivat osallistua asianharrastajat. Tämä avaisi musiikkioppilaitoksille tien yleissivistävän musiikinopetuksen alueella ja vastaisi osaltaan niihin paineisiin, joita musiikkioppilaitoksien ulkopuolelle jääneet tuovat. Tämä mahdollistaisi ikärajoitteiden poistumisen, - onhan valitettavaa, että nykyisin saatetaan kymmenvuotias katsoa liian vanhaksi musiikkioppilaitokseen opiskelijaksi, vaikka halua musiikilliselle ilmaisulle olisikin. Oppilaitosten eriarvoistuminen Yhteiskunnassamme on viime vuosikymmenellä nähty tieto- ja viestintäteknologinen kehitys tärkeänä apuna kasvatuksen ja oppimisen tapojen muuttajana. Suomi Tietoyhteiskunnaksi projekti satsasi verkottumiseen ja laitteistoihin valtavan määrän rahaa. Seuraava projekti, nyt käynnissä oleva, satsaa sisällön tuotantoon. Voidaan olettaa, että tulevaisuudessa tuetaan sellaisia oppilaitoksia ja oppilaitosmuotoja, jotka kehittävät toimintaansa TVT:n avulla. Musiikkioppilaitosten kannattaisi näin pysytellä valtavirran mukana ja pyrkiä integroitumaan muihin kasvatuksen ja koulutuksen muotoihin myös TVT:n avulla. Tella puhuu yhteisöllisestä eristäytymisestä. 5
Musiikkiopistojen opetussuunnitelmien perusteet ja laki taiteen perusopetuksesta Musiikkiopistojen opetussuunnitelmien perusteissa edellytetään oppilaitoksilta omaa sisäistä itsearviointia opetussuunnitelman ja toiminnan jatkuvalle kehittämiselle (s. 16). Laissa taiteen perusopetuksesta edellytetään koulutuksen järjestäjän arvioivan omaa toimintaansa sekä osallistuvan myös toimintansa ulkopuoliseen arviointiin (7 ). Kurkela & al. mukaan lakiin kirjattu velvollisuus arvioida omaa toimintaa tarkoittaa opetuksen kehittämisen ja laadun parantamisen vuoksi tehtävää arviointityötä (s. 138-139). Tietotekniikan opetussovellutusten muodot Seppo Tellan (1994, 49-55) esittämät neljä opetussovellutusten muotoa auttavat hahmottamaan TVT :n käytön nykytilaa musiikkioppilaitoksissa ja tulevaisuuden näkymiä. 1) Tekninen tietojenkäsittely käsittää tietokoneita ja tietojenkäsittelyä opetuksen kohteena, joten sen merkitys musiikkioppilaitoksissa on vähäinen. 2) Tietokoneperusteinen opetus jakautuu kahteen alahaaraan: tietokoneavusteiseen opetukseen ja tietokoneohjattuun opetukseen. Tietokoneavusteisessa opetuksessa tietokone on opetus-, oppimisprosessin apuvälineenä. Tähän voisi musiikinopiskelussa sisällyttää säveltapailuohjelmat, jossa opiskelija yksin koneen kanssa opettelee esim. intervalleja. Tietokoneohjatussa opetuksessa arvioidaan opiskelijan valmiudet ja annetaan hänelle yksilöllistä opetusta. Tällaista opetusta on TVT :n avulla harjoitettu pianonsoiton opetuksessa, jossa opiskelija on voinut edetä opiskelussaan omien edellytystensä mukaisesti. 3) Kolmantena opetussovellutusten muotona on tietokoneen työvälinekäyttö, joka käsittää tietokoneohjelmien hyväksikäytön opetuksessa. Tänä päivänä tämä osa-alue on edustettuna musiikkioppilaitoksissa runsaimmin kuin muut opetussovellutusten muodot. Notaatio- ja sekvensseriohjelmien opetuskäyttö on varsin yleistä. Usein kyseessä on ryhmäopetus, jossa näitä ohjelmia käytetään apuna musiikin tuottamiseen. Oppiaineena on tällöin musiikin teknologia. 4) Avoin, moniviestinvälitteinen, verkostuva ja yhteistoiminnallinen opiskeluympäristö antaa TVT :n käytölle joustavimman viitekehyksen musiikkioppilaitosten toiminnassa. Tässä opiskeluympäristössä oppimisen apuvälineitä ovat tieto- ja viestintätekniikka laajasti ymmärrettynä. Myös kirjat ja muu oppimateriaali sisältyvät tähän oppimisympäristöön. Moniviestinvälitteisyydellä tarkoitetaan lähestymistapaa, jossa tietokoneen rooli ei ole erityisesti korostettu, vaan se toimii yhtenä välineenä monien viestimien joukossa. Monimuoto-opetus (lähi-, etä-, itseopiskelu sekä virtuaalikoulu) on eräs keskeinen alue, jossa moniviestinnällisyyttä käytetään. Tulevaisuudessa tietoverkkojen hyväksikäyttö oppimisympäristön osana korostuu. Konstruktivistinen oppimisnäkemys Kognitiivinen psykologia nousi 1900-luvun loppupuoliskolla keskeiseksi paradigmaksi. Se näkee ihmisen aktiivisena informaation käsittelijänä. Käsittely on jatkuva ja kokonaisvaltainen prosessi. Tässä prosessissa oppiminen ei ole erillinen toiminto vaan liittyy saumattomasti yhteen havaitsemisen, muistamisen, ajattelun, päätöksenteon kanssa ja ihmisen 6
toiminnan kanssa. Ihminen on perusluonteeltaan aktiivisesti tavoitteisiin suuntautuva ja palautehakuinen. Tarpeet, aikeet ja odotukset yhdessä toimijan valikoiman ja tulkitseman palautteen kanssa ohjaavat toimintaa. Informaation vastaanotto, muokkaus ja tulkinta on jatkuva, kokonaisvaltainen prosessi. Tällaista näkemystä ihmisestä oppijana kutsutaan konstruktivismiksi ja se on viime vuosikymmeninä noussut johtavaksi kasvatustieteelliseksi näkemykseksi. (Rauste-von Wright & von Wright 1994, 17, 19.) Visioita TVT toimii perinteisen soitonopetuksen tukena laajentamalla opiskeluympäristöä virtuaaliseen suuntaan. Virtuaalinen luokkahuone: opiskelun ajasta ja paikasta riippumattomuus, etäopetus. Edellä, tietotekniikan sovellutusten yhteydessä, kuvailtu avoin, moniviestinvälitteinen, verkostuva ja yhteistoiminnallinen opiskeluympäristö vastaa tulevaisuuden haasteisiin parhaiten. Tietoverkkojen tarjoamat palvelut mahdollistavat näiden visioiden toteutumisen ja toteuttamisen. Tiedon ja oppimateriaalin haku verkosta yleistyy. Omalta osaltaan opettajan työtä helpottaa SML :n portaali, www.musiikkioppilaitokset.org, jossa opetusmateriaali on valmiiksi luokiteltua ja käyttövalmiina. Yhteydet muihin lähteisiin ovat keskitetysti saatavilla samasta sivustosta. Tietoverkkojen käyttö tuo mukanaan uudenlaisen yhteisöllisyyden. Niin opettajat kuin oppilaat voivat osallistua keskusteluihin. Tarjolla voisi olla kauppapaikka, kirpputori, jossa voisi kierrättää esim. soittimia. Digitaalinen lehti uutisoisi ajankohtaisia aiheita ja tapahtumia. Kansainvälisyys Etäopetuksen rooli opetuksen osana lisääntyy. Viikoittaisen lähiopetus oppitunnin lisäksi olisi mahdollisuus videoneuvottelujärjestelmää hyväksikäyttäen ohjata oppilasta useamminkin. Verkossa olisi myös tarjolla oppijaksoja, jotka helpottaisivat opiskelua silloin kun etäisyys oppilaitokseen suuri. Opiskelu olisi joustavaa, ajasta ja paikasta riippumatonta. Soitonopettajuuden muutos. Soitonopetuksen perinteinen mestari-oppipoika malli saa TVT:n laajentamassa oppimisympäristössä rinnalleen opettajuuden, jossa opettaja toimii ohjaajana ja kanssaoppijana (Tella & al. 1998, 23). Itseohjautuvuus on paljon toistettu konstruktivismin avaintermi. Oppija hakeutuu sisäisen motivaation voimalla niiden asioiden ääreen, jotka häntä kiinnostavat, ja hakee omatoimisesti ratkaisuja oppimisen tuomiin ongelmiin. Itseohjautuvuutta pidetään aikuisopiskelijoilla itsestään selvänä ominaisuutena. Lasten kohdalla itseohjautuvuus ei ole samankaltainen itsestäänselvyys. Aikuisten voidaan olettaa sietävän uusien asioiden omaksumiseen kuuluvia epävarmuuden ja epäpätevyyden tunteita paremmin kuin lasten. Lasten kohdalla voitaisiin ehkä käyttää termiä osittainen itseohjautuvuus, jossa opettaja kantaa osan oppimisvastuusta tai kykenee säätelemään oppimistapahtumaan liittyviä paineita lapsen henkisen sietokyvyn mukaan. TVT tuo oppimistapahtumaan mukanaan elementtejä, joiden avulla kynnys itselliseen toimintaan musiikin parissa saattaa helpottua. Lähtökohtia Sml:n palvelin Musiikkioppilaitosten verkottumisen tukena on Suomen musiikkioppilaitosten liiton palvelin (http://www.musiikkioppilaitokset.org). Palvelin toimii portaalina musiikkioppilaitosten opettajille ja opiskelijoille. Sivusto sisältää soitinkohtaista opetusmateriaalia sekä keskusteluryhmät. Lisäksi portaali tarjoaa opetukseen ja opettajan työhön liittyvää 7
informaatiota, käsitellen esimerkiksi ajankohtaisia pedagogisia kysymyksiä. Nopeasti löytyvät linkit edesauttavat sivuston käyttöä opetustilanteessakin oppimisympäristön osana. Palvelin tarjoaa yhteistyökumppaneille, mm. pedagogisille soitinyhdistyksille, tilaa ja mahdollisuuden tehdä omaa opetus materiaalia verkkoon. Move -hanke SML on mukana valtakunnallisessa MOVE hankkeessa (musiikinopetus verkossa). Tässä hankkeessa ovat alusta lähtien olleet mukana maamme musiikkikasvatuksen koulutusyksiköt Sibelius-Akatemiasta, Jyväskylän yliopistosta ja Oulun yliopistosta, sekä Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian yksikkö. Hankkeen suunnittelutyöryhmässä on ollut mukana SML:n edustaja. Suunnittelutyöryhmään on kuulunut lisäksi jäseniä mm. ammattikorkeakoulujen sekä peruskoulujen ja lukion musiikinopetuksen parista. MOVE hankkeen tavoitteena on edistää musiikin verkosto-opetuksen tutkimusta, tuotantoa ja käyttöönottoa. MOVE pyrkii koordinoimaan valtakunnantasolla musiikkikentän verkottumishankkeita. (Lisää MOVE -hankkeesta osoitteessa http://www.jyu.fi/musica/move/.) Kansainvälinen yhteistyö Syksyllä 2000 on käynnistynyt pohjoismaiden verkottumishanke, jonka on tarkoitus laajentua käsittämään koko Euroopan musiikkioppilaitoskenttää. EMU (European Music School Union) on eurooppalaisten musiikkioppilaitosten liittojen kattojärjestö, jolla ei vielä ole verkkotoimintaa. Näin pohjoismaisella musiikkioppilaitosyhteistyöllä on mahdollisuus jatkaa sitä pioneeriperinnettä, joka Suomella on ollut tietoyhteiskuntahankkeissa. tavoitteet SML:n tiedotustoiminta siirtyy kokonaan sähköiseen muotoon (koulutustoiminnan suunnittelua) Jokaisessa musiikkioppilaitoksessa on lähiverkko, jossa vähintään yksi työpiste internetyhteyksineen on varattu opettajille ja yksi oppilaille. Jäsenoppilaitosten TVT-opetuskäytön strategia Jokainen laatii vuoteen 2002 mennessä (laadittava malli, jota oppilaitokset voivat käyttää strategian laadinnassa, esim. liitteenä?) Oppilaitokset osallistuvat SML:n palvelimen ylläpitoon tästä lähtien Verkko voi olla myös langaton, joka mahdollistaa opettajan kannettavan tietokoneen yhdistämisen verkkoon. Opettajat ottavat yhä enemmän TVT :n käyttöön opetuksessa. Juna lähtee toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Koulutus Suurin osa opettajien koulutuksesta koordinoidaan Ope.fi koulutushankkeeseen. Koulutus jakautuu kolmeen portaaseen: 1. vaihe: kaikilla TVT -perustaidot, 1 ov. 2. vaihe: TVT-opetuskäytön taidot puolella henkilökunnasta, 3-5 ov. 3. vaihe: erityisosaamisen alueita eri opistojen tarpeiden mukaan, osaajia n. 10 %. Lisänä ovat koulutusprojektit, seminaarit, joita järjestetään eri yhteistyökumppaneiden kanssa. MOVE hanke (Musiikinopetus verkossa) järjestää opettajien lisäkoulutusta. Tarjolla on Musiikin opettaja verkossa kurssi (3ov) ja vuosittaiset TeknoDida seminaarit. 8
Sisällöntuotanto SML edistää aktiivisesti verkko-opetusmateriaalin tuotantoa laajentaen näin oman portaalin pedagogisia resursseja. Yhteistyössä MOVE :n kanssa on mahdollisuus tuottaa innovatiivisia ja uusinta teknologiaa käyttäviä oppimisympäristöjä. SML tukee opettajien ja oppilaitoksien omaehtoista sisällöntuotantoa tarjoten sivustollaan toimintaa tukevia palveluja, kuten tietämysvarastoja, jotka sisältävät nuotti-, ääni- ja tekstimateriaalia. Pedagogiset yhdistykset voivat veloituksetta saada tilaa SML :n palvelimesta oman sisällön ja toiminnan kehittämiseen. Tarkoitus on myös saattaa yhteen tällä hetkellä enemmän tai vähemmän hajallaan toimivat sisällöntuottajat ja pyrkiä synenergiaetuihin ja poistamaan päällekkäisyyksiä. Rahoitus Mistä oppilaitokset voivat hakea rahoitusta, suunnittelu. SML ei ole tuottaja vaan hankkii erillisrahoitusta projekteille, auttaa etsimään kanavia, myös kansainvälisiä, rahoitukselle, toimii konsulttina (ja auttaa jäsenoppilaitoksia hakemusten teossa? Valmiit mallit?). Lähteet: HEINO, T & OJALA M-L. 1999. Musiikkioppilaitokset lukuvuonna 1997-1998. Teoksessa Musiikkioppilaitosten perusopetuksen arviointi 1998. (Toim. Heino T. ja Ojala M-L). Opetushallitus. Arviointi 1/1999. Helsinki: Yliopistopaino Oy. HÄMÄLÄINEN, M. 1998. Pääkirjoitus. Suomen musiikkioppilaitosten liiton toimintakertomus. KLEMETTINEN, T. 1999. Pääkirjoitus. Suomen musiikkioppilaitosten liiton toimintakertomus. KURKELA, K. & TAWASTSTJERNA, E. 1999. Analyysi kuuden musiikkiopiston toiminasta ja ajatuksia musiikin perusopetuksen järjestämisestä. Teoksessa Musiikkioppilaitosten perusopetuksen arviointi 1998. (Toim. Heino T. ja Ojala M-L). Opetushallitus. Arviointi 1/1999. Helsinki: Yliopistopaino Oy. KURKELA, K. 1993. Mielen maisemat ja musiikki. Helsinki: Hakapaino Oy. LEHTINEN, E. (toim.) 1997. Verkkopedagogiikka. MONONEN-AALTONEN, M. ja LINTULA, A. 2000 (toim.). Mediakasvatuksen tietostrategian teoriaa ja käytäntöä. Helsingin yliopisto. Opettajankoulutus-laitos: Studia Paedagogia 23. OPETUSMINISTERIÖ 1999. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 2000-2004 Helsinki: Painotyö Nykypaino Oy. RAUSTE - von WRIGHT, M. & - von WRIGHT, J.1998 [1994]. Oppiminen ja koulutus. Juva: WSOY. SINKO, M. ja LEHTINEN E. (toim.) 1998. Bitit ja pedagogiikka. Juva: Atena Kustannus. TELLA, S. 1997. Teoksessa Verkkopedagogiikka (toim. Lehtinen, E.) Helsinki: Oy Edita Ab. TELLA, S. & MONONEN-AALTONEN, M. & KYNÄSLAHTI, H. 1998. Towards a Communal Curriculum: Strategic Planning and the Emerging Knowledge of Media Education teoksessa Aspects of Media Education. Univercity of Helsinki. Department of Teacher Education. Media Education Centre, Publications 8. Helsinki: Yliopistopaino. TELLA, S. 1994. Uusi tieto- ja viestintätekniikka avoimen oppimisympäristön kehittäjänä. Osa 1. Helsingin yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 124. 9
10