Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava TURVETUOTANTO : alue- ja yhdyskuntarakenne, ihmisten elinolot ja elinympäristö sekä virkistys
Sisällysluettelo 23.6.2011 1 Johdanto... 1 2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen... 2 3 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön... 2 3.1 Arvioinnin toteutus... 2 3.2 Asutus... 2 3.3 Vaikutukset... 3 3.3.1 Yleistä... 3 3.3.2 Pöly... 4 3.3.3 Melu... 4 3.3.4 Paloturvallisuus... 5 4 Vaikutukset virkistykseen... 6 4.1 Arviointien toteutus... 6 4.2 Vaikutukset... 6 4.2.1 Yleistä... 6 4.2.2 Marjastus, metsästys, luonnossa liikkuminen... 6 4.2.3 Ulkoilureitistöt... 7 4.2.4 Vesistöjen virkistyskäyttö... 8 5 Muut vaikutukset... 10 5.1 Vaikutukset alueelliseen tasa-arvoisuuteen... 10 5.2 Vaikutukset kulttuuriympäristöön... 10 5.3 Liikenteelliset vaikutukset... 11 6 Lähteet... 12 LIITTEET Liite 1. Väestö ja loma-asukkaat EO/tu -vyöhykkeillä Liite 2. Taajamien, kylien ja pienkylien sijainti suhteessa EO/tu vyöhykkeisiin Liite 3. Järvien virkistyskäyttötarkastelut Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 103/MML/11
Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava 1/12 1 Johdanto Tähän raporttiin on koottu Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnit, jotka koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, ihmisten elinoloja ja elinympäristöä ja virkistyskäyttöä sekä alueellista tasaarvoisuutta, kulttuuriympäristöjä ja liikennettä. Kaavan luonnonympäristöön, ilmastoon ja energiatalouteen liittyvät vaikutusarvioinnit on raportoitu toisessa raportissa: kaavan vaikutukset 1. Vaihemaakuntakaavan vaikutuksista on esitetty yhteenveto kaavaselostuksessa.
Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava 2/12 2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Kaava edesauttaa turvetuotantoon liittyvän elinkeinonharjoittamisen toimintaedellytyksien säilymistä erityisesti Ylä-Pirkanmaalla. Kaava lisää myös yleistä tietoisuutta turvevaroista ja niiden merkityksestä maakunnan energiaomavaraisuuden kannalta. Kaava vahvistaa omalta osaltaan kyseisten alueiden aluerakenteellista ja energiataloudellista merkitystä maakunnassa. Kaavan aluevarausmerkinnät sijaitsevat pääsääntöisesti erillään kylämäisestä asutuksesta ja taaja-asutuksesta, joten kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteen kehittymiseen jäävät vähäisiksi. Kaavassa olevat aluevarausmerkinnät voivat tulevaisuudessa vaikuttaa esimerkiksi ulkoilureittien ja muiden reitistöjen suunnitteluun sekä erilaisten muiden toimintojen sijoittamiseen. 3 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 3.1 Arvioinnin toteutus Vaikutusten arvioinnin tukena on käytetty paikkatietoanalyysejä. Kohdesoiden lähiympäristön asutusta tutkittiin yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmään sisältyvien väestö- ja loma-asuntotietojen perusteella (250 x 250 m 2 ruutuaineisto Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä/syke/tilastokeskus). Tarkasteluun tehtiin tarkennuksia karttaaineiston perusteella. Tarkasteluissa käytettiin myös yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän asutuksen aluejaot aineistoa. Kyseisessä aineistossa on osoitettu taajamat, kylät (väh. 40 asukasta) ja pienkylät (20-39 asukasta). 3.2 Asutus Lähtökohtaisesti kaavassa osoitetut turvetuotannon kannalta tärkeät vyöhykkeet on muodostettu siten, ettei niiden sisällä ole merkittävää taaja-asutusta. Pirkanmaalla niin kuin monissa osissa muuallakin Suomessa asutus on hajallaan maaseudulla ja tästä syystä vyöhykkeillä on kuitenkin jonkin verran asutusta, myös loma-asutusta. Paikkatietoaineistojen ja karttamateriaalin perusteella 20 kohdesuon läheisyydessä, 300 metrin säteellä on yksittäisiä vakituisia tai lomaasuntoja. Yhdentoista kohdesuon läheisyydessä (300 m) ei ole asutusta. Kokonaisuutena turvetuotannon kannalta tärkeillä vyöhykkeillä (tai niiden välittömässä läheisyydessä) asui vuonna 2008 noin 1130 henkilöä (liite 1). Loma-asukkaita näillä vyöhykkeillä oli vuonna 2007 yhteensä noin 520. Vakituisen väestön ja loma-asukkaiden kokonaismäärä vyöhykkeillä vaihtelee huomattavasti. Yli puolella vyöhykkeistä väestön ja loma-asukkaiden kokonaismäärä jää alle 50. Seitsemällä vyöhykkeellä vastaava määrä on yli 100. On huomattava, että vyöhykkeet ovat monelta osin laajoja, pitäen sisällään mm. pelto- ja metsäalueita sekä pieniä vesistöjä. Vyöhykkeillä oleva asutus ei siis kaikelta osin joudu tekemisiin turvetuotannon kanssa. Aineistoihin liittyy epätarkkuutta; kaikki järjestelmässä kirjautuneena olevat asunnot/ loma-asunnot eivät välttämättä ole enää lainkaan käytössä. Kaikista ei löytynyt myöskään kartta-aineistosta merkintää rakennuksesta. Koska tarkastelussa olevaan aineistoon liittyy epävar-
Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava 3/12 3.3 Vaikutukset 3.3.1 Yleistä muuksia, ovat em. luvut vain suuntaa-antavia. Lopullinen arvio mainittujen kohteiden soveltuvuudesta turvetuotantoon asutuksen näkökulmasta tehdään ympäristölupaprosessin yhteydessä. Kaikki uudet turpeenottoalueet (EO-kohteet), joissa käytettyjen aineistojen mukaan oli merkintä asutuksesta 300 metrin etäisyydellä suon reunasta, on merkitty kaavaselostuksen liiteosaan. Asutusta tarkasteltiin myös yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän asutuksen aluejaot aineiston ( YKR/SYKE/Tilastokeskus) pohjalta (liite 2). Turvetuotannon kannalta tärkeät vyöhykkeet on pyritty muodostamaan siten, että taajamat ja kylät jäävät vyöhykkeiden ulkopuolelle. Viiden vyöhykerajauksen (EO/tu 3, 4, 5, 12 ja 14) sisäpuolelle jää osittain kuusi YKR-aineiston mukaista pienkylää (20 39 asukasta). Kolmella vyöhykkeellä (EO/tu 12, 19 ja 23) sijaitsee osittain kaksi kylää (vähintään 40 asukasta). Lisäksi neljän vyöhykkeen (EO/tu 3, 4, 12 ja 19) läheisyydessä (500 m) sijaitsee pienkylä (1 kpl), kylä (3 kpl) tai taajama (1 kpl). Kylät ja pienkylät on huomioitu edellä kuvatussa asukasmääriä koskevassa tarkastelussa. Kaavassa osoitettujen uusien turpeenottoalueiden lähiasutuksen lisäksi tarkasteltiin todennäköisten turpeen kuljetusreittien varsille sijoittuvaa asutusta. Tässä käytettiin Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan osoitettuja palvelurakenne -merkintöjä sekä yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän asutuksen aluejaot aineistoa ( YKR/SYKE/Tilastokeskus). Kuljetusreittien osalta tarkastelussa huomioitiin ne pienemmät tieosat, joilla mahdollinen turvetuotanto todennäköisesti lisäisi liikennettä. Tarkastelun ulkopuolelle jätettiin valtatie- ja kantatietasoinen tieverkko jo siitäkin syystä, ettei tiedossa ole, mihin suuntaan turvekuljetukset tulisivat suuntautumaan. Tarkasteltujen kuljetusreittien varsille jäi kokonaisuutena vain muutamia yksittäisiä kyliä. Kylien läpikulkuliikenne koski kussakin tapauksessa yhtä yksittäistä suokohdetta, jonka pinta-ala oli siinä määrin pieni, ettei turvekuljetuksista arvioitu aiheutuvan merkittävää liikennehaittaa. Tällä perusteella kyseisiin kyliin kohdistuvien vaikutusten arvioitiin jäävän vähäisiksi. Asutukseen kohdistuvia liikenteellisiä vaikutuksia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin ympäristölupaprosessin yhteydessä. Tällöin arvioinnit voidaan perustaa tarkempiin tietoihin suunnitelluista tuotantoaloista, turvekuljetusten aiheuttamista liikennemääristä sekä liikennereiteistä. Turvetuotantotoiminnasta aiheutuu turvetuotantoalueen läheisyydessä melu- ja pölyhaittoja, jotka voivat vähentää alueen virkistyskäyttöarvoja ja viihtyisyyttä. Melua aiheutuu tuotantoalueella toimivista työkoneista ja kuljetusajoneuvojen liikennöinnistä. Pölyhaitta liittyy ensisijaisesti energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen nostamiseen. Melusta ja pölystä ei ole todettu aiheutuvan suoranaisia terveyshaittoja läheiselle asutukselle. Viihtyisyyttä voivat heikentää myös tuotantotoiminnan vesistövaikutukset ja paloriski.
Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava 4/12 3.3.2 Pöly 3.3.3 Melu Varsinainen turvetuotanto ajoittuu kesäajalle, jolloin sen haitat kohdistuvat läheisen vakituisen asutuksen ohella myös loma-asutukseen. Kuljetukset tapahtuvat ympäri vuoden, mutta usein ne painottuvat tuotantokauden ulkopuolelle eli syksylle, talvelle ja keväälle. Kuljetuksiin liittyvät haitat koskettavat ennen kaikkea vakituista asutusta. Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon. Pölyämisen voimakkuus ja leviäminen määräytyvät sääolosuhteiden, turpeen laadun, puuston määrän ja maaston muodon mukaan. Tuulen ollessa yli 10 m/s tuotanto keskeytetään jo palovaarankin vuoksi. Kaluston ja menetelmien kehittymisen myötä pölyhaitat ovat vähentyneet aikaisemmasta tilanteesta, mutta edelleenkin turvepölyä leviää ajoittain tuotantoalueen läheisyyteen. Pölyäviä työvaiheita ovat etenkin keruu, aumaus ja lastaus. (Ympäristöministeriö 2010) Turvetuotannon pölypäästöille on tunnusomaista tuotannon mukaan vaihtelevat muutaman tunnin pituiset, mutta korkeahkot pitoisuushuiput ja pitkähköt lähes päästöttömät tilanteet. Näin ollen vaihtelut ovat kesien keskimääräisten pitoisuuksien, vuorokausikeskiarvojen ja lyhytaikaisten maksimipitoisuuksien välillä suuria. Paikalliset olosuhteet kuten kasvillisuus vaikuttavat merkittävästi pölyn leviämiseen. Turvetuotantoalueilla ja niiden läheisyydessä on harvoin kysymys terveyshaitoista, vaan kysymys on enemmänkin lyhytaikaisten pitoisuushuippujen aiheuttamista viihtyvyyshaitoista. (Nuutinen ym. 2007) Vapo Oy:n pölytarkkailun maksimiarvoista arvioituna turvepöly voi yksinään aiheuttaa viihtyvyyshaittarajan (10 g/m2/kk) ylittäviä laskeumia noin 100 metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta. 300-500 metrin etäisyydelle asti turvepöly voi yksinään muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä (1-5 g/m2/kk). Mikäli haitta-arvo ylittyy sitä kauempana, luonnollisen taustalaskeuman (1 g/m2/kk) vaikutus on hallitsevampi. Pölylaskeuma saavuttaa taustalaskeuman tason (1 g/m2/kk) epäedullisissa oloissakin 350-4200 m päässä tuotantokentän reunasta mitattuna (Turveteollisuusliitto 2002). Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikenteestä. Tuotannosta aiheutuva työkoneiden melu keskittyy kesän tuotantoaikaan ja sitä voi esiintyä vuorokauden ympäri. Melun luonne on tasainen, viljankuivaamon ääntä muistuttava humina. Melutasoon vaikuttavat mm. käytettävä tuotantomenetelmä, maaston muodot ja peitteisyys sekä tuulen suunta ja voimakkuus. (Ympäristöministeriö 2010) Valtioneuvoston päätöksellä (993/92) on annettu suurimmat sallitut meluarvot asumiseen käytettävillä alueilla. Ohjearvot ovat sisällä 35 db(a) päivällä ja 30 db(a) yöllä. Vastaavat ulkomeluarvot ovat 55 db(a) ja 50 db(a); uusilla alueilla ulkomeluarvona tulee pitää kuitenkin 5 db(a) matalampaa arvoa. (Ympäristöministeriö 2010) Tehtyjen mittausten mukaan (Niskanen 1998) voidaan meluhäiriön maksimialueena pitää pääsääntöisesti 250-400 metrin etäisyyttä tuotantokohteesta ja erikoistapauksessa 1000 metrin etäisyyttä tuotanto-
Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava 5/12 3.3.4 Paloturvallisuus kohteesta. Meluhaitan esiintymiseen vaikuttavat asutuksen tai muun melusta häiriintyvän kohteen läheisyys, käytettävä konekanta, vesistön läheisyys melua kantavana elementtinä, suojavyöhykkeet yms. Vaikka melun häiriöalue on ohjearvojen mukaan suppea, voi esimerkiksi luonnonrauhaa hakeva retkeilijä kokea ohjearvoja selvästi pienemmänkin melutason häiritsevänä. Turvetuotantoon liittyy tulipalon riski. Tulipalo voi saada alkunsa esimerkiksi työkoneen aiheuttamasta kipinästä. Kuiva turve syttyy erittäin herkästi ja tuulisella ilmalla tulipalo voi levitä suolla nopeasti. Palo voi pahimmassa tapauksessa levitä myös tuotantoalueen ulkopuolelle. Tietoisuus mahdollisista tulipaloista voi aiheuttaa lähiasutuksessa pelkoja ja heikentää siten asuinympäristöön liittyvää turvallisuuden tunnetta. Tulipaloriskejä pyritään ehkäisemään tarkoilla ohjeistuksilla. Myös tuotantoalueille pääsyä voidaan rajoittaa. Ympäristöluvan yhteydessä tutkitaan lähiasutukselle mahdollisesti kohdistuvat haitat. Tämän perusteella turvetuotantoa voidaan rajoittaa asettamalla sille ehtoja.
Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava 6/12 4 Vaikutukset virkistykseen 4.1 Arviointien toteutus 4.2 Vaikutukset 4.2.1 Yleistä Virkistyskäyttötarkastelut tehtiin kaikille järville, joiden valuma-alueelle sijoittuu turvetuotannon kannalta tärkeillä vyöhykkeillä olevia GTK:n tutkimia soita (liite 3). Ko. vesistöt olivat myös mukana kiintoaine- ja humuspitoisuuksiin liittyvässä vesistöselvityksessä. Virkistyskäytön määrää arvioitiin selvittämällä järvien vakituinen ja loma-asutus, uimarannat, läheiset virkistys- ja matkailualueet sekä ulkoilu- ja melontareitit. Lisäksi selvitettiin kunnista rantarakentamissuunnitelmia. Väestön ja loma-asutuksen määrää tarkasteltiin 500 m etäisyydellä rantaviivasta. Vakituinen asutus perustuu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän ( YKR/SYKE/Tilastokeskus) mukaisiin vuoden 2008 väestötietoihin. Loma-asukkaiden määrä on saatu YKR:n vuoden 2007 lomaasuntotiedoista muuntamalla lomarakennus asukkaiksi 2,3 kertoimella. Kerroin perustuu Tilastokeskuksen arvioon keskimääräisestä lomaasukkaiden määrästä yhdessä loma-asunnossa. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavalla ei ole vaikutuksia maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviin virkistysalueisiin ja yhteyksiin tai reitistöihin eikä esimerkiksi luontomatkailun kannalta arvokkaisiin alueisiin / aluekokonaisuuksiin. Mainitut alueet ja kohteet, jotka on osoitettu Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa, jäävät muutamaa pientä poikkeusta lukuun ottamatta turvetuotannon kannalta tärkeiden vyöhykkeiden ulkopuolelle. Mikäli uusi turvetuotanto tulevaisuudessa suuntautuu vaihemaakuntakaavassa osoitetuille vyöhykkeille, mahdollistuu laajojen yhtenäisten suoluontoalueiden säilyminen, joilla voi olla laajempaakin virkistyskäyttöarvoa. Seuraavassa on tarkasteltu niitä vaikutuksia, joita turvetuotannon lisäämisellä on vaihemaakuntakaavassa osoitetuilla vyöhykkeillä. Kyseiset vaikutukset virkistyskäytölle jäävät ensisijaisesti paikallisiksi. 4.2.2 Marjastus, metsästys, luonnossa liikkuminen Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitetut uudet turpeenottoalueet (EO-xx/xx) sekä turvetuotannon kannalta tärkeille vyöhykkeille sijoittuvat muut tutkitut suot ovat kaikki ojitettuja ja sen seurauksena niiden luonnontila on muuttunut. Ojituksen myötä suot ovat muuttuneet metsäisiksi maiksi. Tämän johdosta on menetetty virkistyskäytön näkökulmasta iso osa suoluonnon erityisarvoista. Tästä huolimatta vaihemaakuntakaavassa osoitetuilla alueilla voi olla merkitystä erityisesti lähialueen asukkaille marjastus- ja metsästysmaina sekä luonnossa liikkumisen kohteina. Turvetuotanto muuttaa alueet luonnon ja maiseman osalta kokonaan toisenlaisiksi. Tämä vaikuttaa alueiden virkistyskäyttömahdollisuuksiin.
Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava 7/12 4.2.3 Ulkoilureitistöt Vaikutus kohdistuu ensisijaisesti lumettomaan aikaan; talvisin tuotantoalueilla on edelleen mahdollista esimerkiksi hiihtää. Tuotantotoiminta vaikuttaa metsästykseen suoraan tuotantokohteissa luonnontilan muuttumisen seurauksena, jolloin riistaeläinkanta muuttuu / siirtyy muualle, eikä edellytyksiä metsästykselle enää välttämättä ole. Tuotantotoiminta tapahtuu pääasiallisesti metsästysaikojen ulkopuolella, jolloin tuotannon suoraan metsästystä haittaavat vaikutukset jäävät vähäisiksi. Metsähallituksen ylläpitämässä retkikartta.fi palvelussa on osoitettu metsästysalueet valtion omistuksessa olevilta alueilta. Yhtä lukuun ottamatta kaikki mainitut alueet jäävät vaihemaakuntakaavassa osoitettujen vyöhykkeiden ulkopuolelle. Kyseinen poikkeus on vyöhyke EO/tu 17. Turvetuotannolla voi olla vaikutusta myös lähialueiden virkistyskäyttöarvoihin tuotantoalueilta leviävän melun ja pölyn seurauksena. Voimakkaimmillaan vaikutus on muutaman sadan metrin säteellä tuotantoalueen ympäristössä. Vaihemaakuntakaavan turvetuotantoa osoittavat merkinnät risteävät Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ulkoilu- ja melontareittien kanssa muutamissa kohdissa. Merkittävin päällekkäisyys syntyy kohdesuon EO- 14/36 (Ruusinrämäkkä) osalta. Maakuntakaavassa osoitettu ulkoilureitti on alustavasti linjattu kulkemaan Ruusirämäkän poikki itälänsisuunnassa (huom! maakuntakaavan reitin linjausmerkintä on suuntaa-antava ja ensisijaisesti yhteystarvetta osoittava). Koska reittiä ei ole vielä toteutettu, voidaan kohteessa mahdollisesti käynnistyvä turvetuotanto ottaa huomioon siinä vaiheessa, kun ulkoilureitin toteutusta suunnitellaan yksityiskohtaisemmin. Vyöhykkeellä EO/tu 12 melontareitti kulkee yhden tarkasteluissa mukana olleen, potentiaalisen turpeenottoalueen (Näkyväneva) läpi. Vyöhykkeellä EO/tu 19 melontareitti sivuaa yhtä tutkimuksissa mukana ollutta kohdesuota. Reitistö on tältä osin syytä ottaa huomioon mahdollisessa ympäristölupaharkinnassa. Vyöhykkeellä EO/tu 17 ulkoilureitti kulkee Ämmännevan -suokohteen läheisyydestä ja on otettava huomioon mahdollisessa ympäristölupaharkinnassa. Vyöhykkeellä EO/tu 23 melontareitti kulkee Yltöissuon ja Kytövuorensuon välistä. Reitti on huomioitava mahdollisessa ympäristölupaharkinnassa.
Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava 8/12 Taulukko 1. Yhteenveto jatkosuunnittelussa huomioitavista Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa osoitetuista ulkoilu- ja melontareitistöistä. Vyöhyke Kohde Huomioitavaa EO/tu 12 Näkyväneva Melontareitti; kulkee kohteen läpi EO/tu 14 Ruusinrämäkkä, EO-14/36 Ulkoilureitti; osoitettu kulkemaan kohteen läheisyydestä EO/tu 17 Ämmänneva Ulkoilureitti; sivuaa kohdetta EO/tu 19 Salonojansuo Melontareitti; sivuaa kohdetta EO/tu 23 Yltöissuo ja Kytövuorensuo Melontareitti; kulkee kohteiden välistä 4.2.4 Vesistöjen virkistyskäyttö Muilta osin kaavojen melonta- ja ulkoilureitteihin liittyvillä päällekkäisyyksillä ei ole merkitystä, sillä reitistöt eivät kulje turvemaiden läheisyydestä, vaikkakin sijaitsevat vaihemaakuntakaavassa osoitetuilla vyöhykkeillä. Turvetuotanto voi heikentää turvetuotantoalueiden läheisyydestä kulkevien reitistöjen käyttöarvoa melu- ja pölyhaittojen sekä maisemassa tapahtuvien muutosten vuoksi. Heikennykset ovat kuitenkin paikallisia ja koskettavat maakunnallisesti merkittävistä reitistöistä vain muutamia. Kaavan vesistövaikutuksia on tarkasteltu kahdessa erillisselvityksessä. Vesistöjen virkistyskäyttöhaittoja voi aiheutua veden pinnalle kertyvästä turvepölystä sekä vesistön pohjalle liettyvästä kiintoaineesta. Pitkällä aikavälillä turvetuotannosta aiheutuva kuormitus voi lisätä rehevöitymistä (vesikasvien lisääntyminen, sinileväkukinnot, verkkojen limoittuminen) sekä muutoinkin heikentää vesistön tilaa. Tämän seurauksena voi aiheutua muutoksia myös mm. kalakantoihin. Turvetuotannon mahdolliset vesistövaikutukset koskettavat virkistyskäytön osalta ensisijaisesti uimista, veden käyttöä mm. pesuvetenä sekä kalastusta ja ravustusta. Kiintoaineksen lisääntyminen vedessä sekä rehevöityminen lisäävät pyydysten likaantumista. Pyydysten likaantuminen huonontaa kalastuksen tuloksellisuutta ja lisää kalastuksessa tarvittavan työn määrää. Kiintoaineksen määrän lisääntyminen vedessä sekä yleinen veden laadun heikkeneminen voi myös tuottaa makuvirheitä kaloihin. Kalojen makuvirheet heikentävät niin saaliin käyttö- kuin myös rahallista arvoa. Virkistyskäyttötarkasteluiden tiedot on koottu liitteen 3 taulukkoon. Arvio vesistöjen virkistyskäyttömerkityksestä on tuotettu asiantuntijatyönä kiintoaine- ja humuspitoisuuksiin liittyvän vesistöselvityksen yhteydessä. Virkistyskäyttömerkityksen arvioinnissa tarkasteltiin ympärivuotisten asukkaiden ja loma-asuntojen määrää 500 m etäisyydellä rannasta, asuinrakennusten sijoittumista kartasta tarkasteltuna, mahdollisia yleisiä uimarantoja, leirintäalueita, retkeilyreittejä ja maakuntakaavaan merkittyjä matkailupalvelujen alueita. Kaavan vaikutusalueella on vesistöjä, joiden läheisyydessä on runsaasti asutusta ja näin ollen myös niiden virkistyskäyttömerkitys on suuri. Vir-
Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava 9/12 roilla Toisveden rannoilla (500 metrin säteellä) asutusta arvioidaan olevan lähes 1500 (ml. loma-asutus). Myös Sulkuejärven (Kihniö) ja Jämijärven (Jämijärvi) ranta-alueella asutusta on runsaasti. Vaikutusalueella on myös järviä, joiden läheisyydessä ei ole asutusta. Vesistövaikutusselvityksessä virkistyskäyttöä arvioitiin pisteytyksellä 1-3: 1=Vesistön virkistyskäyttömerkitys on suuri 2= Vesistön virkistyskäyttömerkitys on kohtalainen 3= Vesistön virkistyskäyttömerkitys on pieni Taulukko 2. Vesistöselvityksen mukaan virkistyskäyttömerkitykseltään tärkeät järvet (piste 1). Kunta Järvi Valuma-alue Hämeenkyrö Vesajärvi 35.159 Vesajärven va Ikaalinen Kyrösjärven Kovelahti 35.521 Kyrösjärven la Ikaalinen Juurijärvi 35.585 Juurijärven-Hulppojoen va Jämijärvi Jämijärven länsiosa 35.542 Jämijärven a Kihniö Kankarinjärvi 35.534 Kankarinjärven a Kihniö Nerkoonjärvi 35.538 Nerkoonjärven va Kihniö Niskoslampi 35.538 Nerkoonjärven va Kihniö Sulkuejärvi 35.538 Nerkoonjärven va Parkano Riuttasjärvi 35.533 Riuttasjärven-Linnanjärven a Parkano Kovesjärvi 35.554 Kovesjärven va Parkano Kuusijärvi 35.555 Kuusijoen va Parkano Kuivasjärvi 35.561 Kuivasjärven la Parkano Iso Venesjärvi 35.563 Vatajanjoen va Parkano Vahojärvi 35.572 Vahojärven-Aurejoen a Sastamala Hahmajärvi 35.163 Hahmajärven a Virrat Ylä-Havanka 35.416 Havanganjärven va Virrat Vaskuunjärvi 35.442 Vaskuunjärven a Virrat Ylä-Ilvesjärvi 35.444 Ilvesperänpuron va Virrat Vermasjärvi 35.452 Vermasjärven a Virrat Kurjenjärvi 42.076 Kurjenjoen va Ylöjärvi Iso Mustajärvi 35.578 Vähä Mustajärven va Ylöjärvi, Parkano Aurejärvi 35.573 Aurejärven a Virkistyskäyttömerkitys oli yksi niistä tekijöistä, jotka huomioitiin tehtäessä yhteenvetoa kaavan vesistövaikutuksista. Yhteenveto on esitetty vesistövaikutusselvityksen liitteessä 1. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu kaavamääräyksellä (tu-1) sellaiset vesistöt, joilla on tarvetta kiinnittää erityistä huomiota vesien tilaan. Määräyksellä on pyritty siihen, ettei uusi turvetuotanto estä vesien tilan kehittämistä parempaan suuntaan. Määräyksen osoittamisessa otettiin huomioon kyseisten vesistöjen virkistyskäyttö selvittämällä mm. vesistöjen läheisyyteen sijoittuvaa asutusta. Lisäksi tarkasteltiin vesistöjen kalatalousmerkitystä. Määräys kohdistettiin niille vesistöalueille, joilla katsottiin vesistön nykyisen tilan perusteella olevan tarvetta suunnitella valuma-alueen turvetuotantoa kokonaisvaltaisemmin.
Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava 10/12 5 Muut vaikutukset Useilla näistä vesistöistä vesien tila on heikentynyt ja vesistöillä on virkistyskäyttömerkitystä. Joukossa on myös vesistöjä, joilla on kalataloudellista arvoa. Päätös turvetuotannon edellytyksistä ja siltä vaadittavista vesiensuojeluratkaisuista tehdään kunkin tuotantoalueen osalta erikseen ympäristölupaprosessissa. Ympäristöluvan piirissä ovat suoraan kaikki yli 10 hehtaarin tuotantoalueet. 5.1 Vaikutukset alueelliseen tasa-arvoisuuteen Vaihemaakuntakaavassa osoitetuista turvetuotannon kannalta tärkeistä vyöhykkeistä (yht. 23 kpl) sijoittuu Ylä-Pirkanmaan alueelle (Parkano, Kihniö, Virrat) 15 kpl. Kaavan vyöhykkeet eivät siis jakaudu tasaisesti maakunnan eri osiin. Vyöhykkeet sijaitsevat alueilla, joilla on olemassa olevaa turvetuotantoa ja tutkittuja turvevaroja. Ilmastotekijät ja topografia ovat vaikuttaneet siihen, että erityisesti maakunnan luoteisosissa on runsaasti turvealueita. Näin ollen kaavan lähtökohta ei luo edellytyksiä turvetuotannon kehittämiseen samalla tavalla maakunnan kaikissa osissa. Alueelliset tasa-arvokysymykset ovat olleet esillä kaavaehdotuksesta saadussa palautteessa. Erityisesti Parkanon alueella asuvat kokevat, että turvetuotannon haitat (vesistö, luonnon pirstoutuminen, virkistyskäyttö, marjastus, maiseman ja alueiden luonteen muuttuminen, pöly ja melu) jäävät heidän ongelmiksi samalla, kun tuotannon taloudelliset hyödyt suuntautuvat muualle. Tuotantotoiminnasta aiheutuvat haitat ovat ennen kaikkea paikallisia ja kohdistuvat erityisesti tuotantoalueiden läheisyydessä asuviin. Turvetuotannolla on kuitenkin myös merkittävä paikallinen työllistävä vaikutus Ylä-Pirkanmaan kunnissa. Turvetuotannon taloudellisia vaikutuksia on käsitelty tarkemmin kaavan vaikutukset 1 raportissa. 5.2 Vaikutukset kulttuuriympäristöön Kulttuuriympäristö koostuu kulttuurimaisemista, arkeologisesta kulttuuriperinnöstä, rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja perinnebiotoopeista. Vaihemaakuntakaavassa osoitettu maankäyttö ei sijoitu sellaisille alueille, joilla olisi valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöarvoja. Turvetuotannon kannalta tärkeillä vyöhykkeillä sijaitsee kuitenkin mm. peltoalueita, joiden maapohja voi olla turvetta ja joiden maisemilla voi olla paikallista merkitystä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti turvetuotannon kannalta tärkeiden vyöhykkeiden kaavamääräykseen on kuitenkin kirjattu, että turpeenottoalueiksi voidaan ottaa käytöstä poistettuja suopeltoja. Tämän perusteella kaavalla ei ole vaikutusta viljelykäytössä oleviin peltoalueisiin. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitetuilla alueilla ei tunneta ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Suomen suoperäisistä maastoista on kuitenkin löydetty arkeologisia jäännöksiä (ruuhet, paaluasuinpaikat, rautakauden ihmisuhrit) ja se on mahdollista myös Pirkanmaalla alueen asutushistoria huomioon ottaen. Tällaiset jäännökset tulevat esille vasta suokerroksia kaivettaessa. Lisäksi soiden reunoilla metsäsaarekkeissa saattaa sijaita kivirakenteita, mistä on esimerkkejä Parkanosta
Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava 11/12 5.3 Liikenteelliset vaikutukset ja Ikaalisista (kiinteinä muinaisjäännöksinä rauhoitetut kivirakenteet ja rakkakuoppa). Muinaismuistolain 14 velvoittaa ilmoittamaan museoviranomaiselle mahdollisista turpeen nostossa esille tulevista arkeologisista jäännöksistä. (Pirkanmaan maakuntamuseo 2009) Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan vaikutuksia liikenteellisestä näkökulmasta on arvioitu käymällä läpi kaikkien uusien turpeenottoalueiden (EO-xx/xx) osalta yhteydet olemassa olevalle tieverkolle. Kaikki vaihemaakuntakaavassa osoitetut uudet turpeenottoalueet ovat hyvin saavutettavissa olemassa olevaa tieverkkoa hyödyntäen. Kohteiden käyttöönotto turvetuotantoon ei edellytä uusien liittymien rakentamista yleiselle tieverkolle. Alla olevassa taulukossa on jaoteltu uudet turpeenottoalueet luokkiin sen mukaan paljonko niiden tuotantokäyttöön ottaminen arviolta muodostaisi liikennettä. Kuten taulukosta näkyy, noin 65 % prosenttia tämän tarkastelun turvealueista muodostaisi maksimissaan 100 rekan vuosittaisen liikenteen. Soiden tuotantokäyttöön ottamisen aiheuttamien turvekulje- Taulukko 3. tusten määrä. Rekkakuormia vuodessa Soiden lukumäärä 0-50 5 51-100 14 101-150 7 151-200 3 201-250 1 Käytännössä suon turvetuotantoon ottamisesta johtuva liikenteen lisäys on niin vähäinen, ettei se aiheuta muutostarpeita yleisten teiden liittymäjärjestelyissä. Yksityiskohtaisten tarkasteluiden tekeminen tässä yhteydessä ei ollut mahdollista, eikä tarkoituksenmukaista. Kaikki vaihemaakuntakaavassa tarkastellut potentiaaliset turvetuotantoalueet ovat yli 10 hehtaaria ja näin ollen niiden käyttöönotto turvetuotantoon edellyttää ympäristölupaa. Lupaprosessin yhteydessä tullaan tarkastelemaan myös liikenteellisiä kysymyksiä yksityiskohtaisemmin.
Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava 12/12 6 Lähteet Niskanen Ilkka 1998: Turvetuotanto ympäristömelun aiheuttajana. Jyväskylän Yliopiston ympäristöntutkimuskeskus, tiedonantoja 151. Nuutinen, J., P. Yli-Pirilä, K. Hytönen, J. Kärtevä 2007: Turvetuotannon pöly- ja melupäästöt sekä vaikutukset lähialueen ilmanlaatuun. Symo Oy. Pirkanmaan maakuntamuseo. 2009. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheen aineisto. Lausunto DIAR: 173/2009. Turveteollisuusliitto ry. 2002. Turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointi. Ohjeita turvetuotannon luonto- ja naapuruussuhdevaikutusten arvioimiseksi. Ympäristöministeriö. 2010. Turvealueet maakuntakaavoituksessa. Versio 17.2.2010.
Liite 1 Väestö ja loma-asukkaat EO/tu -vyöhykkeillä
Liite 2 Taajamien, kylien ja pienkylien sijainti suhteessa EO/tu vyöhykkeisiin; Luoteis- ja Lounais-Pirkanmaa
Liite 3 Järvien virkistyskäyttötarkastelut
Liite 3. Järvien virkistyskäyttötarkastelut Valumaalue Järvi Kunta Asukkaita 500 m etäisyydellä Loma-asukkaita 500 m etäisyydellä Tiedossa olevia palveluja ja hankkeita 35.159 Vesajärvi Hämeenkyrö 70 40 35.163 Hahmajärvi Sastamala 70 70 35.416 Ylä-Havanka Virrat 10 40 uimaranta, kunnostushanke (2010 alivedenpinnan nosto) 35.442 Vaskuunjärvi Virrat 40 130 uimaranta, kunnostushanke (2014 settipadon korvaaminen ylisyöksypadolla ja toinen ylisyöksypato järven luusuaan), uutta lomarakentamista 35.444 Ylä-Ilvesjärvi Virrat alle 10 alle 10 35.452 Vermasjärvi Virrat 100 220 kunnostushanke (1996, 2011 ruoppauksia ja alivedenpinnan nosto) 35.521 Kyrösjärven Ikaalinen 170 350 uimarantoja, leirintäalue Kovelahti 35.526 Vähäjärvi Ikaalinen 50 20 35.527 Saukkolampi Ikaalinen 0 10 35.533 Riuttasjärvi Parkano 90 80 uimaranta, uutta lomarakentamista 35.533 Vehkapurunlampi Parkano alle 10 alle 10 35.534 Kankarinjärvi Kihniö 200 470 uimarantoja, lomakylä, kunnostushanke (2013 alivedenpinnan nosto, ruoppauksia) 35.535 Vuorijärvi Parkano 40 70 uimaranta, kunnostushanke (2003-2010 umpeutuneiden alueiden ruoppaus, vesikasvien niitto, tehokalastus) 35.535 Hanhijärvi Parkano alle 10 alle 10 35.537 Heinilampi Kihniö 20 10 35.537 Naarmijärvi Kihniö 90 90 kunnostushanke (2013 alivedenpinnan nosto) 35.538 Nerkoonjärvi ja Niskoslampi Kihniö 370 890 uimaranta, kunnostushanke (Nerkoonjärvellä 2010 alivedenpinnan nosto, ruoppauksia, Niskoslammella 2012? vesikasvien niitto) 35.538 Sulkuejärvi Kihniö 770 50 35.544 Iso Kivijärvi Parkano 0 40 35.542 Jämijärven länsiosa Jämijärvi 750 240 uimaranta 35.553 Kotojärvi Parkano alle 10 30 35.554 Kovesjärvi Parkano 20 90 35.555 Kuusijärvi Parkano 20 40 kunnostushanke (2010 nykyisten vedenkorkeuksien turvaaminen, pohjapadon rakennus) 35.561 Kuivasjärvi Parkano 170 200 uimaranta, kunnostushanke (2013 kuormituksen vähentäminen, alivedenpinnan nosto, ruoppauksia, vesikasvien niitto) 35.563 Iso Venesjärvi Parkano 20 40 uutta lomarakentamista 35.563 Iso Pelijärvi Parkano 10 0 uutta lomarakentamista 35.572 Vahojärvi Parkano 30 140 uimarantoja 35.572 Markkolanlampi Parkano alle 10 alle 10 35.573 Aurejärvi Ylöjärvi, 80 810 uimarantoja Parkano 35.575 Liesijärvi Parkano alle 10 20 uutta lomarakentamista 35.578 Iso Mustajärvi Ylöjärvi alle 10 70 35.585 Juurijärvi Ikaalinen 10 50 42.074 Paukajärvi Virrat 0 alle 10 42.076 Kurjenjärvi Virrat 60 50 uimaranta 42.077 Sammattijärvi Seinäjoki 0 0