KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 1

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 Ympäristölautakunta Aika 22.04.2015 klo 17:30 18:22 Paikka Virastotalo II, kokoustila Käsitellyt asiat :t 65 85 Otsikko Sivu 65 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 66 Pöytäkirjan tarkastajat 4 67 Jukajoen ja Jukajärven valuma alueen kunnostushankkeen avustaminen 5 68 Maa aineslupa Kortelahti 45:38 Lehmo 7 69 Poikkeamislupalausunto Hiekkaranta RN:o 73:40 Pohja 9 70 Poikkeamislupa Kontioranta 5:27 ja Varuskunta 13:60 määräala Kontiolahti 12 71 Poikkeamislupa Hojola 13:82 ja Hojola II 13:117 Lehmo 15 72 Poikkeamislupa Heikinpelto RN:o 10:90 Lehmo 17 73 Suunnittelutarveratkaisu Taivaanranta RN:o 45:22 Lehmo 19 74 Vuokratontin myyminen Kivelä RN:o 67:6 määräala kortteli 9 tontti 1 Kontiolahti 75 Vuokratontin myyminen Kivelä RN:o 67:6 määräala kortteli 63 tontti 5 Kontiolahti 76 Vuokratontin myyminen Alapiha RN:o 47:15 määräala kortteli 202 tontti 5 Pohja 77 Vuokratontin myyminen Körmylä RN:o 41:52 määräala kortteli 313 tontti 4 Kontiolahti 78 Vuokratontin myyminen Lääsö RN:o 26:208 määräala kortteli 29 tontti 5 Lehmo 79 Tontin rakentamisvelvoitteen lykkääminen kortteli 829 tontti 4 Lehmo 80 Vallintarajoituksen poistaminen Heikinpelto RN:o 10:90 kortteli 814 tontti 1 Lehmo 21 22 23 24 25 26 27 81 Tontin myyminen Taapelitieltä kortteli 828 tontti 4 Lehmo 28 82 Kontiolahden pienvesien ranta asemakaava ja ranta asemakaavan muutos 29 83 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen 36 84 Viranhaltijapäätökset 83 85 Ilmoitusasiat 84

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 2 Ympäristölautakunta Saapuvilla olleet jäse net Ahlholm Pekka Kontkanen Mika Huttunen Satu Kuusela Minna Nykänen Markku Pakarinen Minna Pihlatie Marja Leena puheenjohtaja varapuh.joht. jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Muut saapuvilla olleet Moisala Matti kaavoitusjohtaja, esittelijä Suontama Antti ympäristönsuojelusihteeri paikalla :t 67 68, poistui klo 18:00 Mustonen Tero hankkeen edustaja 67, paikalla klo 17:30 17:56 Törrönen Pirjo pöytäkirjanpitäjä Poissa Pakarinen Juha jäsen Piiparinen Kirsi jäsen Puumalainen Jukka khall edustaja Allekirjoitukset Pekka Ahlholm puheenjohtaja Pirjo Törrönen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Kontiolahti 22.4.2015 Minna Pakarinen Markku Nykänen Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Ympäristöyksikön kanslia 4.5.2015 pöytäkirjanpitäjä Pirjo Törrönen

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 3 Ympäristölautakunta 65 22.04.2015 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ympäristölautakunta 65 Puheenjohtajan ehdotus: Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 4 Ympäristölautakunta 66 22.04.2015 Pöytäkirjan tarkastajat Ympäristölautakunta 66 Puheenjohtajan ehdotus: Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Tarkastusvuorossa ovat Minna Pakarinen ja Markku Nykänen. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Minna Pakarinen ja Markku Nykänen.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 5 Ympäristölautakunta 67 22.04.2015 Jukajoen ja Jukajärven valuma-alueen kunnostushankkeen avustaminen 139/11.03.03/2015 Ympäristölautakunta 67 (Ymp.suoj.siht.) Selkien kyläyhdistys on hakenut Kontiolahden kunnalta avustusta hallinnoimaansa laajaan paikallistason toiminnasta lähtevään valuma alueen kunnostushankkeeseen Kontiolahden Jukajoella ja Jukajärvellä. Mainittujen vesistöjen vedenlaatu on ollut huono, johtuen aiemman maankäytön kuormituksesta. Jukajoki on kokonaisuudessaan Kontiolahden kunnan puolella ja Jukajärvi pieneltä osin on Kontiolahden puolella, valtaosan kuuluessa Joensuun kaupunkiin. Jukajoki laskee Pielisjokeen Kangasveden yläosassa. Paikalliset Selkien ja Alavin kylät ovat jo aiemmin Leader rahoituksen turvin selvittäneet vesistöjen tilaa ja laatineet koko valuma alueen kattavan hoitosuunnitelman, jota käytännössä lähdettäisiin nyt esillä olevassa hankkeessa toteuttamaan. Hankkeelle haettiin rahoitusta vuonna 2013 EU:n Life Environment ohjelmasta, mutta hanke ei saanut tuossa vaiheessa EU rahoitusta. Kontiolahden kunnanhallitus osaltaan teki tuolloin myönteisen päätöksen osallistumisestaan EU hankkeeseen, jos hanke olisi saanut hyväksynnän LIFE ohjelmaan. Hankesuunnitelmaa on nyt muutettu ja suunnattu käytännön vesiensuojelurakenteiden toteutukseen. Nyt esillä olevan hankkeen rahoitus koostuu ympäristöministeriön ELY keskuksen kautta antamasta valtiollisesta rahoituksesta ja paikallisesta rahoituksesta. Hankkeen suunniteltu kokonaisbudjetti on 160 000 euroa. Päärahoitus tulee ELY keskukselta ja lisäksi alueen kunnilta eli Joensuulta ja Kontiolahdelta pyydetään avustusta hankkeeseen. Paikalliset yritykset, maanomistajat, vesialueen omistajat ovat myös mukana rahoittamassa hanketta. Hanke on ajankohtainen paikallisista voimavaroista lähtevä hanke, jolla on realistiset tavoitteet. Hanke on herättänyt jo valmisteluvaiheessa laajaa kansallista ja kansainvälistä kiinnostusta. Hanke on saanut paikalliset maanomistajat yhteistuumin pohtimaan ja toteuttamaan vesiensuojelutyötä vapaaehtoisuuteen perustuen. Kontiolahden kuntaa on pyydetty osallistumaan hankkeeseen yhteensä 20 000 euron omarahoitusosuudella, joka jakaantuu 6666 euron avustuseriin vuosina 2015 2017. Viranhaltijoiden käymissä neuvotteluissa on sovittu päätöksenteko ja hankkeen avustamien ympäristölautakunnalle, koska hanke toimii ympäristölautakunnalle kuuluvalla tehtäväalueella. Esitän, että Kontiolahden ympäristölautakunta osallistuu Jukajoen ja Jukajärven valuma alue kunnostushankkeeseen vuosina 2015 2017 yhteensä enintään 20 000 omarahoitusosuudella, joka jakaantuu 6666 euron avustuseriin edellyttäen, että hanke toteutuu suunnitellusti. Kontiolahden ympäristölautakunta edellyttää, että hanketoimija pyytää Kontiolahden ympäristönsuojelusihteerin mukaan hankkeen ohjausryhmään. Hankkeen omarahoitusosuus katetaan ympäristölautakunnan tulosalueen

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 6 Ympäristölautakunta 67 22.04.2015 ympäristöpalvelut (5060) avustukset yhteistöille menokohdalta, jonne siirretään ja lisätään määrärahaa ympäristöpalveluiden asiantuntijapalveluiden ostot menokohdalta osvuosiraportin käsittelyn yhteydessä. Lisämäärärahan tarve on tälle vuodelle noin 1200 euroa. Tulevien vuosien rahoitukseen varaudutaan talousarvion valmistelun yhteydessä. Lisätietoja: ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama, puh. 050 428 5123. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy ympäristönsuojelusihteerin valmisteleman esityksen perusteluineen. Päätös: Selkien kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tero Mustonen ja ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama esittelivät kunnostushanketta kokouksen alussa. Tero Mustonen poistui kokouksesta klo 17:56. Ehdotus hyväksyttiin.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 7 Ympäristölautakunta 68 22.04.2015 Maa-aineslupa Kortelahti 45:38 Lehmo 116/10.03.00.13/2015 Ympäristölautakunta 68 (Ymp.suoj.siht.) Vesa Sinkkonen hakee Kontiolahden ympäristölautakunnalta maa aineslupaa Kontiolahden kunnan Lehmon kylään tilalle Kortelahti RN:o 45:38. Kyseessä on alue, jossa hakijalla on voimassa 31.3.2019 saakka maa aineslupa 20 000 m³:n ottamiseen ja nyt on vireillä lupahakemus alueen laajentamiseksi ja ottamistoiminnan jatkamiseksi. Alue sijaitsee Kunnasniemellä Joutenpuron eteläpuolella olevalla kangasmetsäalueella. Alueelle liikennöidään Kunnasniementieltä erkanevaa yksityistä maa ainesten ajotietä pitkin. Nyt haetaan maa aineslupaa 10 vuodeksi yhteensä 20 000 m³:n ottomäärälle. Ottamisalueen pinta ala on noin 0,35 ha. Maan pinnasta otetaan käyttöön 3 9 metrin paksuinen kiviaineskerros, josta jalostetaan ja otetaan suoraan käyttöön paikalliseen tarpeeseen toimitettavia maa aineksia. Murskaustoimintaa voidaan harjoittaa satunnaisesti muutamien vuosien välein erikseen haettavan meluilmoitus lupamenettelyn jälkeen. Hakemusalue ei sijaitse pohjavesialueella eikä luonnonarvoiltaan erityisellä alueella. Hakemusalue on varttunutta mäntykangasmaastoa, jolta puusto poistetaan tarpeen mukaan. Alue on oikeusvaikutteisen Kunnasniemen osayleiskaavan mukaista eo 1 aluetta eli maa ainesten ottamiseen osoitettua aluetta. Alueen läheisyydessä ei ole erityisesti häiriintyviä kohteita. Esitän, että ympäristölautakunta myöntää Vesa Sinkkoselle maa ainesluvan haetulle alueelle 10 vuodeksi yhteensä 20 000 m³:n ainesmäärälle. Lupa myönnetään, koska asiassa täyttyvät MAL 3 :n edellytykset maa ainesluvan myöntämiseksi. Asiaan annettavat lupamääräykset annetaan liitteen mukaisena. Maisemointitöiden vakuudeksi vaaditaan 1 000 euron vakuus entisen 1000 euron vakuuden lisäksi. Lisätietoja: ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama, puh. 050 428 5123. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristönsuojelusihteerin valmistelema esitys hyväksytään perusteluineen. Päätös: Ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama poistui kokouksesta klo 18:00. Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Maa aineslupa Kortelahti 45:38, Lehmo, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 8 Ympäristölautakunta 68 22.04.2015 Maa aineslupa Kortelahti 45:38, Lehmo, lupamääräykset

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 9 Ympäristölautakunta 69 22.04.2015 Poikkeamislupalausunto Hiekkaranta RN:o 73:40 Pohja 154/10.03.00.01/2015 Ympäristölautakunta 69 Hakija: Tuovinen Tiina ja Jarno Paikka: Kontiolahden kunnan Pohjan kylä, määräala tilasta Hiekkaranta RN:o 73:40. Määräalan pinta ala on n. 2,6 ha. Rakennushanke: Noin 30 m²:n suuruinen saunarakennus, n. 15 m²:n suuruinen laavu ja n. 28 m²:n suuruinen venevaja. Kaavallinen tilanne: Valtioneuvoston 20.12.2007 vahvistamassa Pohjois Karjalan maakuntakaavassa rakennuspaikka sijaitsee kaupunki maaseutu vaihettumisalueella (kmk) ja rantojen käytön kehittämisen kohdealueella (rk). Rk merkinnän suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suurvesistöjen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen sekä rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä riittävän suuret yhtenäiset ranta alueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Suurvesistöjen muunnetusta rantaviivasta tulee olla vapaata rantaviivaa n. 60 %. Alueella on voimassa ympäristöministeriön 29.12.2009 vahvistama Joensuun seudun yleiskaava 2020, jossa rakennuspaikka sijaitsee suunnittelutarvealueella (suunn.), tehokkaan mitoituksen rantarakentamisen vyöhykkeellä (ra 1) ja kyläalueella (AT). Ra 1 alueen rannoilla on keskimääräistä paremmat edellytykset rantavyöhykkeellä tapahtuvaan rakentamiseen verrattuna vastaavan tyyppisiin vesistöihin tai saman vesistön muihin osiin. AT merkinnällä osoitetaan kyläalueita, jonne voi sijoittua asutusta, maatalouden tilakeskuksia, palveluja ja työtiloja. Joensuun seudun yleiskaavan määräysten mukaisesti ranta alueella rakennusoikeus on 400 m². Rakennusjärjestys: Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 8.12.2014 hyväksymä Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys, jonka määräyksiä on noudatettava, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. Rakennuskiellot: Alueella ei ole MRL:n 53 :n mukaista rakennuskieltoa. Haetut poikkeamiset: Rakentaminen kaavoittamattomalle ranta alueelle. Poikkeamisvalta on Pohjois Karjalan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksella (ELY).

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 10 Ympäristölautakunta 69 22.04.2015 Hakijan perustelut: Perustelut poikkeamisluvalle on kiinteistön hyödyntäminen rantarakennuspaikkana. Asuinrakennuksemme sijaitsee rakennuspaikan läheisyydessä, joten tavoitteenamme olisi saada hyödynnettyä uusi rakennuspaikka mahdollisimman monipuolisesti niin virkistys, hyöty kuin maisemointikäyttöön. Uudet rakennukset pyritään sijoittamaan maastoon ympäristö huomioon ottaen. Sauna on tarkoitus sijoittaa 65 metrin päässä rannasta, joten se sulautuu luontoon, rikkomatta rantaviivaa ja aiheuttamatta muuta haittaa ympäristölle ja naapurustolle. Rakennettavaksi aiottu saunarakennus tulee toimimaan kiinteästi pihapiirin yhteyteen kuuluvana ulkosaunana, mikä mielestämme puoltaa rakennusluvan saantia. Saunan sijoittaminen asuinrakennuksen alapuolelle on mielestämme järkevää maan pinnanmuotojen vuoksi, sillä pihapiirin jyrkkäpiirteiset rinteet asettavat rajoituksia saunan sijainnille. Naapurustoa on kuultu rakennushankkeeseen liittyen ja he ovat olleet myötämielisiä rakentamisen suhteen. Rantaa tullaan tulevaisuudessa käyttämään veneilysatamana, joten veneen säilyttämisen kannalta olisi olennaista saada rakentaa rantaan venevaja, jossa venettä voitaisiin säilyttää säältä ja varkailta suojassa. Rantaan tullaan tekemään myös tulistelupaikka ja laituri, jonka yhteyteen laavu olisi luonteva lisä. Uudella rakennuspaikalla on yhteensä 290 metriä vapaata rantaviivaa, josta venevajan ja laiturin alue vie noin 40 metriä, jolloin vapaata rantaviivaa tontille jää vielä 250 metriä. Uuden rakennuspaikan pinta ala on yhteensä 2,6 ha, joka tullaan yhdistämään nykyiseen kiinteistöön, jolloin kiinteistöstä muodostuu 3,4 hehtaarin kokonaisuus. Lähimpään naapuriin on saunalta 250 metriä ja rannasta 150 metriä. Rakennuspaikka on tällä hetkellä pääosin ylitiheätä metsää ja ranta hieman soistuvaa. Ajatuksenamme on harventaa metsää maisemallisesti siistiksi ja puistomaiseksi sekä hyödyntää metsää polttopuiksi. Rantaa on tarkoitus siistiä ja tällä tavoin myös mahdollisesti estää rannan rehevöitymisen etenemistä. Naapureiden kuuleminen: Hakija on suorittanut naapureiden kuulemisen. Heillä ei ollut huomautettavaa. Lausunto: Rakennuspaikka sijaitsee Joensuun seudun yleiskaava 2020:n mukaisella kyläalueella ja tehokkaan mitoituksen rantarakentamisen vyöhykkeellä. Suunnitellun rakentamisen on tarkoitus täydentää jo olemassa olevaa hakijoiden rakennuspaikkaa. Asuinrakennus sijaitsee lähellä rantaa ja sen voi katsoa olevan jo rantavyöhykkeellä, näin ollen suunnitellut rakennushankkeet eivät muodosta enää uutta rantarakennuspaikkaa ja hanketta voidaan sillä perusteella puoltaa. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 11 Ympäristölautakunta 69 22.04.2015 Kaavoitusjohtajan ehdotus: Koska hakemuksen tarkoittama rakentaminen täyttää maankäyttö ja rakennuslain 172 :n tarkoittamat poikkeamisen edellytykset, ympäristölautakunta päättää puoltaa Jarno ja Tiina Tuovisen poikkeamislupahakemusta. Peruste: Maankäyttö ja rakennuslaissa kunnalle kuuluvien tehtävien toimi ja ratkaisuvallan järjestämisestä Kontiolahden kunnan 8.12.2014 79 hyväksymän hallintosäännön 67 :n mom 14. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Poikkeamislupalausunto Hiekkaranta RN:o 73:40 Pohja, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 12 Ympäristölautakunta 70 22.04.2015 Poikkeamislupa Kontioranta 5:27 ja Varuskunta 13:60 määräala Kontiolahti 176/10.03.00.01/2015 Ympäristölautakunta 70 Hakija: Matti Raatikainen ja Tuija Perttilahti Paikka: Kontiolahden kunnan Kontiolahden kylä, määräala tiloista Kontioranta RN:o 5:27 ja Varuskunta RN:o 13:60. Määräalan pinta ala on noin 7799 m². Hakemus: Noin 74 m²:n suuruisen katoksen rakentaminen olemassa olevan talousrakennuksen yhteyteen. Kaavallinen tilanne: Valtioneuvoston 20.12.2007 vahvistamassa Pohjois Karjalan maakuntakaavassa rakennuspaikka sijaitsee kaupunki maaseutu vaihettumisalueella (kmk), taajamaseudun kehittämisen kohdealueella (tkk), puolustusvoimien ja rajavartioston alueella (EP) ja tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Kmk merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseutuun liittyvää aluetta, joka kuuluu läheisesti kaupunkiseudun vaikutukseen asumisen, palvelujen ja elinkeinotoiminnan kautta. Suunnittelussa asuminen, palvelut ja työpaikat tulee ensisijaisesti ohjata olevien kuntakeskusten ja muiden taajamien ja kyläkeskusten yhteyteen. Tkk merkinnällä osoitetaan taajamaan liittyvää lähialuetta, jolla on tarvetta maankäytön ohjaukseen taajamarakenteen ja haja asutusalueen yhteensovittamisessa yhdyskuntarakenteen, ylikunnallisen virkistys ja vapaa ajanverkoston sekä kulttuuriarvojen kannalta. Suunnittelussa tulee edistää yhteiskuntarakenteen eheyttämistä ja ottaa huomioon taajaman laajentumis ja kehittämistarpeet, virkistys ja vapaa ajanverkostojen jatkuvuus sekä maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet. EP alueella osoitetaan puolustusvoimien ja rajavartioston toiminnan kannalta tarpeelliset alueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Maakuntakaavan 2. vaihekaavassa rakennuspaikka sijaitsee ampumamelualueella (me 1). Suunnittelussa tulee ottaa huomioon melusta annetut ohjearvot. Alueelle ei tule suunnitella sijoitettavaksi uusia asuinalueita, sairaaloita yms. laitoksia tai muita sellaisia toimintoja, jotka ovat herkkiä melulle. Alueella on voimassa ympäristöministeriön 29.12.2009 vahvistama Joensuun seudun yleiskaava 2020, jossa rakennuspaikka sijaitsee puolustusvoimien tai rajavartioston alueella (EP), pohjavesialueella (pv 1), melualueella (me) ja suunnittelutarvealueella. EP merkinnällä osoitetaan

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 13 Ympäristölautakunta 70 22.04.2015 puolustusvoimien käytössä olevat tai sellaisiksi suunnitellut varuskunta ja vastaavat alueet. Alueilla liikkuminen saattaa olla rajoitettua. Rakennusjärjestys: Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 8.12.2014 hyväksymä Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys, jonka määräyksiä on noudatettava, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. Rakennuskiellot: Alueella ei ole voimassa maankäyttö ja rakennuslain 53 :n mukaista rakennuskieltoa. Haetut poikkeamiset: Haetaan poikkeamista voimassa olevasta maakuntakaavasta ja Joensuun seudun yleiskaava 2020:n määräyksestä, jonka mukaan alue on EP aluetta, eli varuskuntaan liittyvien toimintojen aluetta. Hakijan perustelut: Katos tarvitaan liiketoiminnan vuoksi. Naapureiden kuuleminen: Naapurit on kuultu tarvittavassa laajuudessa. Heillä ei ollut huomautettavaa. Lausunto: Kontiorannan varuskunta lakkasi vuoden 2014 alussa. Alueelle on nyt suunniteltu muuta toimintaa. Kaikki kaavamuodot on päätetty uudistaa. Maakuntakaavan neljäs vaihe on nyt menossa hyväksyttäväksi ja aluetta koskeva Kontioniemen osayleiskaavaluonnos on nähtävillä. Molemmissa uusissa kaavamuodoissa alue on merkitty teollisuusalueeksi. Rakennus, johon nyt haetaan poikkeamislupaa, on myyty yritystoimintaan, joka tukee valmistelussa olevia kaavamuotoja. Näin ollen luvan myöntämiselle ei ole estettä. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Koska hakemuksen tarkoittama poikkeaminen täyttää MRL 172 :n tarkoittamat poikkeamisen edellytykset, ympäristölautakunta päättää myöntää haetun poikkeamisluvan kaavoitusjohtajan lausunnossa esitettyjen perustelujen mukaisesti. Valvontamaksu 370 Sovelletut lainkohdat: MRL 172 MRL 173 174 :t Päätöksen antopäivä: 4.5.2015 Päätöksen viimeinen voimassaolopäivä: 4.5.2017 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 14 Ympäristölautakunta 70 22.04.2015 Liitteet Poikkeamislupa Kontioranta 5:27 ja Varuskunta 13:60 määräala Kontiolahti, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 15 Ympäristölautakunta 71 22.04.2015 Poikkeamislupa Hojola 13:82 ja Hojola II 13:117 Lehmo 171/10.03.00.01/2015 Ympäristölautakunta 71 Hakija: Haaranen Timo Paikka: Kontiolahden kunnan Lehmon kylä, Puntarikoskella sijaitsevat tilat Hojola RN:o 13:82 ja Hojola II RN:o 13:117. Rakennuspaikan pinta ala on yhteensä noin 15 000 m². Rakennushanke: Noin 216 m²:n suuruinen 2 kerroksinen asuinrakennus, noin 88 m²:n suuruinen autotalli ja n. 10 m²:n suuruinen kota. Kaavallinen tilanne: Alueella on voimassa Kontiolahden kunnanvaltuuston 15.11.2004 hyväksymä Marjala Onttola Pilkko Puntarikoski osayleiskaava, jossa rakennuspaikka sijaitsee erillispientalojen asuntoalueella (AO). Kaavamerkinnän mukaan kullekin osayleiskaavassa osoitetulle asemakaava alueen ulkopuoliselle rakennuspaikalle saa sijoittaa yhden enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen ja tarvittavia varasto, huoltotms. rakennuksia. Taajama alueen ulkopuolella uuden rakennuspaikan vähimmäiskoko on 5000 m² ja kokonaisrakennusoikeus 300 k m². Rakennusjärjestys: Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 8.12.2014 hyväksymä Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys, jonka määräyksiä on noudatettava, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. Rakennuskiellot: Alueella ei ole MRL:n 53 :n mukaista rakennuskieltoa. Haetut ratkaisut: Haetaan poikkeamista Marjala Onttola Pilkko Puntarikoski osayleiskaavan määräyksestä, jonka mukaan AO alueella kokonaisrakennusoikeus on 300 k m². Haetaan poikkeamista Kontiolahden kunnan rakennusjärjestyksestä, jonka mukaan kevyet rakennelmat, kuten kodat, tulee sijoittaa vähintään 15 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Hakijan perustelut: Kaava sallii 2 kerroksisen omakotitalon rakentamisen ja talon koko järkevällä tasolla. Autotalli tehdään normaalia suuremmaksi harraste ja säilytystilojen takia, mm. vene, harrasteautot sekä tilantarve traktorille. Samalla alueella aiemmin sallittu 200 m² ylitys rakennusoikeuteen. Kodan sijaintia perustellaan, ettei se sijoittuisi talon ja kanavan väliselle alueelle. Saunan luokse sijoittaminen palvelee paremmin käyttötarkoitusta. Lisäksi sijoittaminen kauemmaksi rannasta saunan luona on hankalaa

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 16 Ympäristölautakunta 71 22.04.2015 louhikkoisen maaston takia, pyritään säilyttämään paremmin maaston luonnonmukaisuus. Naapureiden kuuleminen: Hakija on suorittanut naapureiden kuulemisen. Naapurit sallivat rakentamisen asemapiirroksen mukaisesti. Yksi naapuri kirjoittaa lisäksi, että hänen mielestään kota tulisi rakentaa nimenomaan asemapiirroksen osoittamaan kohtaan, jotta rannan luonnonmukaisuus säilyisi. Lausunto: Rakennuspaikka sijaitsee Marjala Onttola Pilkko Puntarikoski osayleiskaavan mukaisella erillispientalojen asuntoalueella, jossa rakennuspaikalle on osoitettu 300 k m² rakennusoikeutta ja kaavaan merkitty uusi rakennuspaikka. Hakijalla on rakennuspaikalla jo n. 28 k m²:n suuruinen sauna. Suunnitellun rakentamisen jälkeen rakennusoikeutta olisi käytetty yhteensä noin 342 k m². 42 k m²:n ylitys on kohtuullinen ottaen huomioon rakennuspaikan suuren koon. Kota on asemapiirroksen mukaan suunniteltu rakennettavaksi 8 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Maasto olosuhteiden vuoksi on perusteltua rakentaa kota näin lähelle rantaa. Rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta, eikä vaikeuta erityisten luonnon tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää myöntää haetun poikkeamisluvan kaavoitusjohtajan lausunnossa esille tuotujen perustelujen mukaisesti. Luvan myöntämiselle on olemassa MRL 172 :n mukaiset edellytykset. Valvontamaksu 370 euroa Sovelletut lainkohdat: MRL 172 MRL 173 174 :t Päätöksen antopäivä: 4.5.2015 Päätöksen viimeinen voimassaolopäivä: 4.5.2017 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Poikkeamislupa Hojola 13:82 ja Hojola II 13:117 Lehmo, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 17 Ympäristölautakunta 72 22.04.2015 Poikkeamislupa Heikinpelto RN:o 10:90 Lehmo 185/10.03.00.01/2015 Ympäristölautakunta 72 Hakija: Väänänen Simo Paikka: Kontiolahden kunnan Lehmon kylä, määräala tilasta Heikinpelto RN:o 10:90. Määräalan pinta ala on n. 1250 m². Rakennushanke: Noin 312,5 m²:n suuruinen paritalo. Kaavallinen tilanne: Alueella on voimassa Kontiolahden kunnanvaltuuston 18.9.2006 hyväksymä Lehmon asemakaavan muutos ja laajennus Suutelan alueella. Rakennuspaikka on merkitty AO alueeksi, eli erillispientalojen korttelialueeksi. Kyseisessä AO korttelissa tehokkuusluku on 0,25 ja suurin sallittu kerrosluku 1. Rakennusjärjestys: Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 8.12.2014 hyväksymä Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys, jonka määräyksiä on noudattetava, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. Rakennuskiellot: Alueella ei ole MRL 53 :n mukaista rakennuskieltoa. Haetut ratkaisut: Haetaan poikkeamista Lehmon asemakaavasta, jossa rakennuspaikka on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi. Hakijan perustelut: Alueella on rakennettu poikkeusluvilla vastaavanlaisia paritaloja. Naapureiden kuuleminen: Hakija on suorittanut naapureiden kuulemisen. Heillä ei ollut huomautettavaa. Lausunto: Samalle kaava alueelle on rakennettu jo aikaisemmin poikkeusluvilla paritaloja. Uuden paritalon rakentaminen alueelle tukee näin jo syntynyttä tilannetta ja se sopii hyvin jo rakennettuun ympäristöön. Näin ollen luvan myöntämiselle ei ole estettä. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää myöntää haetun poikkeamisluvan kaavoitusjohtajan lausunnossa esitettyjen perusteluiden mukaisesti. Luvan myöntämiselle on olemassa MRL 172 :n mukaiset edellytykset.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 18 Ympäristölautakunta 72 22.04.2015 Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai kaavan toteuttamiselle eikä muodosta vaikutukseltaan merkittävää rakentamista. Valvontamaksu 370 Sovelletut lainkohdat: MRL 172 MRL 173 174 :t Päätöksen antopäivä: 4.5.2015 Päätöksen viimeinen voimassaolopäivä: 4.5.2017 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Poikkeamislupa Heikinpelto RN:o 10:90 Lehmo, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 19 Ympäristölautakunta 73 22.04.2015 Suunnittelutarveratkaisu Taivaanranta RN:o 45:22 Lehmo 165/10.03.00.02/2015 Ympäristölautakunta 73 Hakija: Heinonen Juha Paikka: Kontiolahden kunnan Lehmon kylä, Kunnasniemellä sijaitseva tila Taivaanranta RN:o 45:22. Tilan pinta ala on n. 8 140 m². Rakennushanke: Noin 75 k m²:n suuruisen lomarakennuksen käyttötarkoituksen muutos vakituiseksi asunnoksi. Kaavallinen tilanne: Alueella on voimassa Kontiolahden kunnanvaltuuston hyväksymä Kunnasniemen osayleiskaava, jossa rakennuspaikka sijaitsee kyläalueella (AT 1) ja erillispientalojen alueella (AO). AT alue on suunnittelutarvealuetta, jolla rakennuslupien myöntäminen ilman alueelle laadittua asemakaavaa edellyttää MRL 137 :n mukaista suunnittelutarveratkaisua. AO alueella kullekin osayleiskaavassa osoitetulle rakennuspaikalle saa sijoittaa yhden enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen ja tarvittavia varasto, huolto tms. rakennuksia. Rakennusoikeus on pinta alaltaan 5000 m² tai suuremmilla rakennuspaikoilla 500 k m². Etäisyyden rantaviivasta tulee olla enintään 100 k m²:n päärakennuksella vähintään 25 metriä. Kaavassa osoitettujen uusien rakennuspaikkojen ja vanhojen loma asuntojen ympärivuotiseksi muuttamisen edellytyksenä on ko. kiinteistöjen liittyminen vesijohto ja viemäriverkostoon. Rakennusjärjestys: Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 8.12.2014 hyväksymä Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys, jonka määräyksiä on noudatettava, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. Rakennuskiellot: Alueella ei ole MRL:n 53 :n mukaista rakennuskieltoa. Haetut ratkaisut: Haetaan suunnittelutarveratkaisua Kunnasniemen osayleiskaavan mukaisesti. Hakijan perustelut: Hakija ei ole kirjannut hakemukseen erityisiä perusteluja. Naapureiden kuuleminen: Hakija on suorittanut naapureiden kuulemisen. Heillä ei ollut huomautettavaa.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 20 Ympäristölautakunta 73 22.04.2015 Lausunto: Rakennuspaikka sijaitsee Kunnasniemen osayleiskaavan mukaisella AO alueella. Näin ollen hakemuksen mukainen käyttötarkoituksen muutos vakituiseksi asuinpaikaksi ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Suunniteltu rakentaminen ei myöskään ole ristiriidassa luonnonsuojelun tavoitteiden tai rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden kanssa. Näin ollen luvan myöntämiselle ei ole estettä. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää myöntää haetun suunnittelutarveluvan kaavoitusjohtajan lausunnossa esitettyjen perustelujen mukaisesti. Luvan myöntämiselle on olemassa MRL 137 :n mukaiset edellytykset. Rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta, eikä vaikeuta erityisten luonnon tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Valvontamaksu 370 Sovelletut lainkohdat: MRL 137 MRL 173 174 :t Päätöksen antopäivä:4.5.2015 Päätöksen viimeinen voimassaolopäivä: 4.5.2017 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Suunnittelutarveratkaisu Taivaanranta RN:o 45:22 Lehmo, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 21 Ympäristölautakunta 74 22.04.2015 Vuokratontin myyminen Kivelä RN:o 67:6 määräala kortteli 9 tontti 1 Kontiolahti 160/10.00.02.00/2015 Ympäristölautakunta 74 Ympäristölautakunta päätti 19.3.2014 67 käynnistää asuinvuokratonttien myyntikampanjan. Mikäli vuokralainen ostaa vuokratontin omakseen vuoden 2014 aikana, antaa kunta 30 % alennuksen vahvistetuista uusista vuokratonttien yksikköhinnoista. Kaikkien halukkaiden kauppoja ei kunnasta johtuvista syistä pystytty toteuttamaan vuoden 2014 aikana, joten vuoden 2014 aikana ostohalukkuutensa ilmaisseiden tonttikaupoista osa toteutetaan vuoden 2015 puolella. Ehdot ovat kuitenkin täysin myyntikampanjan mukaiset. Juhani Makkonen on ilmoittanut haluavansa ostaa asuinvuokratonttinsa, joka kuuluu Kivelä nimiseen tilaan RN:o 67:6 Kontiolahden kylässä (kortteli 9, tontti 1). Tontin mittausmaksu on 220. Ostaja vastaa lisäksi tontin lainhuudatusja lohkomiskustannuksista. Muista kaupan ehdoista sovitaan kauppakirjassa. Oheismateriaali: kauppakirja Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Kontiolahden kunnan ja Juhani Makkosen välillä 7.4.2015 allekirjoitetun kauppakirjan, jolla myydään Kontiolahden kylästä määräala Kivelä nimisestä tilasta RN:o 67:6 korttelista 9 tontti nro 1. Tontin pinta ala on n. 1491 m² ja myyntikampanjan mukainen alennettu myyntihinta 13 046. Lisäksi ostaja vastaa tontin lainhuudatus ja lohkomiskustannuksista. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Vuokratontin myyminen Kivelä RN:o 67:6 määräala kortteli 9 tontti 1 Kontiolahti, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 22 Ympäristölautakunta 75 22.04.2015 Vuokratontin myyminen Kivelä RN:o 67:6 määräala kortteli 63 tontti 5 Kontiolahti 152/10.00.02.00/2015 Ympäristölautakunta 75 Ympäristölautakunta päätti 19.3.2014 67 käynnistää asuinvuokratonttien myyntikampanjan. Mikäli vuokralainen ostaa vuokratontin omakseen vuoden 2014 aikana, antaa kunta 30 % alennuksen vahvistetuista uusista vuokratonttien yksikköhinnoista. Kaikkien halukkaiden kauppoja ei kunnasta johtuvista syistä pystytty toteuttamaan vuoden 2014 aikana, joten vuoden 2014 aikana ostohalukkuutensa ilmaisseiden tonttikaupoista osa toteutetaan vuoden 2015 puolella. Ehdot ovat kuitenkin täysin myyntikampanjan mukaiset. Kalle ja Terttu Leskinen ovat ilmoittaneet haluavansa ostaa asuinvuokratonttinsa, joka kuuluu Kivelä nimiseen tilaan RN:o 67:6 Kontiolahden kylässä (kortteli 63, tontti 5). Tontin mittausmaksu on 220. Ostaja vastaa lisäksi tontin lainhuudatusja lohkomiskustannuksista. Muista kaupan ehdoista sovitaan kauppakirjassa. Oheismateriaali: kauppakirja Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Kontiolahden kunnan ja Kalle ja Terttu Leskisen välillä 18.3.2015 allekirjoitetun kauppakirjan, jolla myydään Kontiolahden kylästä määräala Kivelä nimisestä tilasta RN:o 67:6 korttelista 63 tontti nro 5. Tontin pinta ala on n. 1090 m² ja myyntikampanjan mukainen alennettu myyntihinta 9 537. Lisäksi ostaja vastaa tontin lainhuudatus ja lohkomiskustannuksista. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Vuokratontin myyminen Kivelä RN:o 67:6 määräala kortteli 63 tontti 5 Kontiolahti, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 23 Ympäristölautakunta 76 22.04.2015 Vuokratontin myyminen Alapiha RN:o 47:15 määräala kortteli 202 tontti 5 Pohja 153/10.00.02.00/2015 Ympäristölautakunta 76 Ympäristölautakunta päätti 19.3.2014 67 käynnistää asuinvuokratonttien myyntikampanjan. Mikäli vuokralainen ostaa vuokratontin omakseen vuoden 2014 aikana, antaa kunta 30 % alennuksen vahvistetuista uusista vuokratonttien yksikköhinnoista. Kaikkien halukkaiden kauppoja ei kunnasta johtuvista syistä pystytty toteuttamaan vuoden 2014 aikana, joten vuoden 2014 aikana ostohalukkuutensa ilmaisseiden tonttikaupoista osa toteutetaan vuoden 2015 puolella. Ehdot ovat kuitenkin täysin myyntikampanjan mukaiset. Riitta Myyry on ilmoittanut haluavansa ostaa asuinvuokratonttinsa, joka kuuluu Alapiha nimiseen tilaan RN:o 47:15 Pohjan kylässä (kortteli 202, tontti 5). Tontin mittausmaksu on 220. Ostaja vastaa lisäksi tontin lainhuudatusja lohkomiskustannuksista. Muista kaupan ehdoista sovitaan kauppakirjassa. Oheismateriaali: kauppakirja Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Kontiolahden kunnan ja Riitta Myyryn välillä 18.3.2015 allekirjoitetun kauppakirjan, jolla myydään Pohjan kylästä määräala Alapiha nimisestä tilasta RN:o 47:15 korttelista 202 tontti nro 5. Tontin pinta ala on n. 1549 m² ja myyntikampanjan mukainen alennettu myyntihinta 13 553. Lisäksi ostaja vastaa tontin lainhuudatus ja lohkomiskustannuksista. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Vuokratontin myyminen Alapiha RN:o 47:15 määräala kortteli 202 tontti 5 Pohja, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 24 Ympäristölautakunta 77 22.04.2015 Vuokratontin myyminen Körmylä RN:o 41:52 määräala kortteli 313 tontti 4 Kontiolahti 159/10.00.02.00/2015 Ympäristölautakunta 77 Ympäristölautakunta päätti 19.3.2014 67 käynnistää asuinvuokratonttien myyntikampanjan. Mikäli vuokralainen ostaa vuokratontin omakseen vuoden 2014 aikana, antaa kunta 30 % alennuksen vahvistetuista uusista vuokratonttien yksikköhinnoista. Kaikkien halukkaiden kauppoja ei kunnasta johtuvista syistä pystytty toteuttamaan vuoden 2014 aikana, joten vuoden 2014 aikana ostohalukkuutensa ilmaisseiden tonttikaupoista osa toteutetaan vuoden 2015 puolella. Ehdot ovat kuitenkin täysin myyntikampanjan mukaiset. Ilpo ja Riitta Saarelainen ovat ilmoittaneet haluavansa ostaa asuinvuokratonttinsa, joka kuuluu Körmylä nimiseen tilaan RN:o 41:52 Kontiolahden kylässä (kortteli 313, tontti 4). Tontin mittausmaksu on 220. Ostaja vastaa lisäksi tontin lainhuudatusja lohkomiskustannuksista. Muista kaupan ehdoista sovitaan kauppakirjassa. Oheismateriaali: kauppakirja Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Kontiolahden kunnan ja Ilpo ja Riitta Saarelaisen välillä 26.3.2015 allekirjoitetun kauppakirjan, jolla myydään Kontiolahden kylästä määräala Körmylä nimisestä tilasta RN:o 41:52 korttelista 313 tontti nro 4. Tontin pinta ala on n. 1232 m² ja myyntikampanjan mukainen alennettu myyntihinta 10 780. Lisäksi ostaja vastaa tontin lainhuudatus ja lohkomiskustannuksista. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Vuokratontin myyminen Körmylä RN:o 41:52 määräala kortteli 313 tontti 4, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 25 Ympäristölautakunta 78 22.04.2015 Vuokratontin myyminen Lääsö RN:o 26:208 määräala kortteli 29 tontti 5 Lehmo 158/10.00.02.00/2015 Ympäristölautakunta 78 Ympäristölautakunta päätti 19.3.2014 67 käynnistää asuinvuokratonttien myyntikampanjan. Mikäli vuokralainen ostaa vuokratontin omakseen vuoden 2014 aikana, antaa kunta 30 % alennuksen vahvistetuista uusista vuokratonttien yksikköhinnoista. Kaikkien halukkaiden kauppoja ei kunnasta johtuvista syistä pystytty toteuttamaan vuoden 2014 aikana, joten vuoden 2014 aikana ostohalukkuutensa ilmaisseiden tonttikaupoista osa toteutetaan vuoden 2015 puolella. Ehdot ovat kuitenkin täysin myyntikampanjan mukaiset. Martti ja Riitta Invenius ovat ilmoittaneet haluavansa ostaa asuinvuokratonttinsa, joka kuuluu Lääsö nimiseen tilaan RN:o 26:208 Lehmon kylässä (kortteli 29, tontti 5). Tontin mittausmaksu on 220. Ostaja vastaa lisäksi tontin lainhuudatusja lohkomiskustannuksista. Muista kaupan ehdoista sovitaan kauppakirjassa. Oheismateriaali: kauppakirja Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Kontiolahden kunnan ja Martti ja Riitta Inveniuksen välillä 25.3.2015 allekirjoitetun kauppakirjan, jolla myydään Lehmon kylästä määräala Lääsö nimisestä tilasta RN:o 26:208 korttelista 29 tontti nro 5. Tontin pinta ala on n. 1036 m² ja myyntikampanjan mukainen alennettu myyntihinta 14 504. Lisäksi ostaja vastaa tontin lainhuudatus ja lohkomiskustannuksista. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Vuokratontin myyminen Lääsö RN:o 26:208 määräala kortteli 29 tontti 5 Lehmo, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 26 Ympäristölautakunta 79 22.04.2015 Tontin rakentamisvelvoitteen lykkääminen kortteli 829 tontti 4 Lehmo 178/10.03.02/2015 Ympäristölautakunta 79 Harri Timoska. Sonja Thil, Antti Toivanen ja Marja Toivanen ovat 31.3.2015 päivätyllä kirjeellä hakeneet henkilökohtaisiin syihin vedoten lisäaikaa rakentamisen aloittamiselle omistamalleen Hovisalo RN:o 10:94 tilalle 19.8.2016 saakka. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, p. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta myöntää Harri Timoskalle ja Sonja Thilille sekä Antti ja Marja Toivaselle jatkoaikaa rakentamisen aloittamiselle 19.8.2016 saakka. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Tontin rakentamisvelvoitteen lykkääminen, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 27 Ympäristölautakunta 80 22.04.2015 Vallintarajoituksen poistaminen Heikinpelto RN:o 10:90 kortteli 814 tontti 1 Lehmo 186/10.00.02.00/2015 Ympäristölautakunta 80 Kontiolahden kunta on myynyt Simo Väänäselle 18.12.2009 allekirjoitetulla kauppakirjalla Kontiolahden kunnan Lehmon kylästä Heikinpelto RN:o 10:90 nimisestä tilasta korttelista 814 tontin 1. Tontin pinta ala on noin 1 250 m² ja kauppahinta oli 16 000. Simo Väänänen on hakenut 10.4.2015 päivätyllä kirjeellä vallintarajoituksen poistamista ko. tontista. Väänäsen tarkoituksena on myydä tontti kahdelle perheelle paritalotontiksi. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää myöntää Simo Väänäselle oikeuden myydä omistamansa tontin nro 1 korttelissa 814 samalla kauppahinnalla, jolla hän osti sen kunnalta, lisättynä kauppaan liittyvillä toteutuneilla kuluilla. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Vallintarajoituksen poistaminen Heikinpelto RN:o 10:90 kortteli 814 tontti 1 Lehmo, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 28 Ympäristölautakunta 81 22.04.2015 Tontin myyminen Taapelitieltä kortteli 828 tontti 4 Lehmo 187/10.00.02.00/2015 Ympäristölautakunta 81 Ympäristölautakunta päätti kokouksessaan 28.1.2015 12 asettaa yleiseen hakuun Lehmon Mustolan ja Suutelan alueilta yhteensä 12 AO tonttia. Hakuajan jälkeen ympäristölautakunta päätti 18.3.2015 61 luovuttaa korttelin 828 tontin nro 4 Mikko Räsäselle ja Anu Talvikki Uotilalle. Mikko Räsänen ja Anu Talvikki Uotila ovat pyytäneet saada ostaa ko. tontin. Tontille pääsee rakentamaan heti. AO tontin mittausmaksu on 227. Ostaja vastaa tontin lainhuudatus ja lohkomiskustannuksista. Oheismateriaali: kauppakirja Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, p. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Kontiolahden kunnan ja Mikko Räsäsen ja Anu Talvikki Uotilan välillä 17.4.2015 allekirjoitetun kauppakirjan, jolla on myyty Kontiolahden kunnan Lehmon kylästä määräala Heikinpelto RN:o 10:90 nimisestä tilasta korttelista 828 tontti nro 4. Tontin pinta ala on noin 1305 m². Tontin kauppahinta on lautakunnan vahvistaman hinnan mukainen 26 100. Lisäksi ostaja vastaa tontin lainhuudatus ja lohkomiskustannuksista. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Tontin myyminen Taapelitieltä kortteli 828 tontti 4 Lehmo, kartta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 29 Ympäristölautakunta 68 19.03.2014 Ympäristölautakunta 82 22.04.2015 Kontiolahden pienvesien ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos 152/10.02.04/2014 Ympäristölautakunta 19.03.2014 68 Ympäristölautakunta 82 UPM Kymmene Oyj on aloittanut ranta asemakaavoituksen ja muutoksen omistamiensa Puson kylän tilojen 60:1 ja 59:7 ranta alueilla, jotka ovat Herajärvellä, Pusonjärvellä, Ripulijärvellä ja Kaitajärvellä. Suunnittelun kohteena on Korkeimman hallinto oikeuden päätöksellä 9.8.2012 964/1/11 kumoamat alueet. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluvat Ripulijärven ja Kaitajärven lyhyet rantaosuudet jo vahvistetussa ranta asemakaavassa. Ranta asemakaavan muutos koskee maa ja metsätalousalueita sekä maa ja metsätalousalueita, joilla on erityisiä ympäristöarvoja. Kaavaluonnos ja osallistumis ja arviointisuunnitelma ovat nyt valmistuneet ja ne voidaan laittaa nähtäville, sekä pyytää niistä tarvittavat lausunnot. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) 734 5303. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa MRL 62 ja 63 :n ja MRA 30 :n mukaisesti 16.1.2014 päivätyt osallistumis ja arviointisuunnitelman ja luonnosasiakirjat koskien Kontiolahden pienvesien ranta asemakaavan muutosta ja laajennusta julkisesti nähtäville ja pyytää niistä lausunnot Pohjois Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois Karjalan ja Pohjois Savon ELY keskuksilta, Museovirastolta, Pohjois Karjalan Sähkö Oy:ltä ja kunnan tekniseltä lautakunnalta. Kaavatyö koskee Puson kylän tiloja RN:o 60:1 ja RN:o 59:7. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kontiolahden kunnan pienvesien ranta asemakaavan 16.1.2014 päivätyt luonnosasiakirjat ja osallistumis ja arviointisuunnitelma olivat MRL 62 ja 63 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä 31.3. 30.4.2014. Lausunnot pyydettiin Pohjois Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois Karjalan ja Pohjois Savon ELY keskuksilta, Museovirastolta, Pohjois Karjalan Sähkö Oy:ltä ja kunnan tekniseltä lautakunnalta. Lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut vastineet ovat ohessa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tiivistelmä: Maakuntakaavan tilannetta on kuvattu laajasti kaavaselostuksen kappaleessa 3.2. Täydennyksenä jo esitettyihin kohtiin Herajärven Mäntyselän rannalle osoitetut rakennuspaikat voidaan katsoa kuuluvan maakuntakaavassa (1. vaihe) esitettyyn Kolin valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema alueeseen (ma 1). Toisaalla taas yksi suunnittelualueen rakennuspaikoista kohdistuu Ripulijärven harjualueelle, joka on maakuntakaavassa (3. vaihe) esitetty maakunnallisesti arvokkaana harjualueena (ge 1). Suunnittelumääräyksen (ge 1) mukaan alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen geologiset

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 30 Ympäristölautakunta 68 19.03.2014 Ympäristölautakunta 82 22.04.2015 ominaispiirteet sekä biologiset ja maisemalliset arvot. Kaavaselostukseen tulee myös täydentää, että maakuntakaavan 3.vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä 5.3.2014. Kaavassa tuleekin tarkastella vielä erityisesti edellä mainittujen alueiden osalta, onko suunnitellulla rakentamisella haitallisia vaikutuksia esimerkiksi maisemaan ja onko rakennuspaikkojen osoittamiselle tämän myötä edellytyksiä. Luonnosvaiheessa olevien asemakaavan ja asemakaavamuutoksen yhteydessä tulee selvittää sekä kaavoitettavan alueen että myös rantakaavoitettavan alueen ympäristön ranta alueiden vaikutukset kokonaisuutena. Vain näin toimien voidaan varmistua, että kaava on maakuntakaavamerkintöjen (ge 1) mukainen ja että kaavaratkaisu täyttää valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet sekä maankäyttö ja rakennuslain asemakaavalle asetetut sisältövaatimukset. Kaavaselostuksessa ei esitetä myöskään mitoituslaskelmaa, jonka perusteella saisi käsityksen rantarakentamisen tehokkuudesta. Jos laskelma tai vaikutusten arvioinnit on esitetty aikaisemmassa vaiheessa, tulisi se liittää myös tähän käsillä olevan kaavan luonnosvaiheeseen. Kaavaluonnoksesta ei käy ilmi sitä, miten lintuselvitys on otettu kaavaratkaisussa huomioon tai onko sitä huomioitu millään tavalla. Erityisesti kaavaluonnoksissa kiinnittää huomiota se, että lintuselvityksen mukaan Ripulijärven luoteisosassa on tavattu kaakkuri ja kuikka sekä Kaitajärvellä ja Pusonjärvellä kuikka. Tästä huolimatta kaavassa on osoitettu rakentamista hyvinkin lähelle lintuselvityksen havaintoja. Kolin valtakunnallisesti arvokas maisema aluemerkintä lisätään kaavakarttaan, samoin arvokas Pitkälampi Ripulinjärvi harjualue ge merkinnällä. Maakuntakaavan 3. vaiheen vahvistuspäivä lisätään. Arvokkaalla harju alueella rakentaminen ei ole kiellettyä. Vain maa ainesten ottaminen alueella ei ole luonnon ja maisemansuojelullisista syistä mahdollista. Kaava merkintä ei salli kellarikerroksen rakentamista. Kaavalla ei ole vaikutusta Kolin maisema alueeseen. Selostusta täydennetään tarvittavilta osin. Ripulijärven luoteisosassa tavattu kaakkuri on ruokailulennollaan koilliseen lentänyt kaakkuri (DIR, NT) eikä kuulu järven pesimälajeihin. Kaakkuri pesii ainoastaan pienillä suorantaisilla lammilla ja suorimmillä ja saa ravintonsa laajoilta selkävesiltä usein kaukanakin pesälammiltaan. Ripulijärven luoteisosassa tavattu kuikka lintuselvityksen karttaliitteessä tarkoittaa kuikkaparia ja niiden pesäpaikka ei ole tiedossa (lintuselvitys s. 6). Kaitajärvellä ei ole tavattu kuikkaa. Pusonjärvellä kortteliin 6 osoitetut rakennuspaikat 2 ja 3 siirretään kauemmaksi kuikan pesästä. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Tiivistelmä: Pusonjärveltä löydetyn kuikan pesän kohdalta on siirretty kaksi rakennuspaikkaa Ripulinjärven eteläosan kortteliin 25 tontille 4 ja Kaitajärven koillisosan kortteliin 15 tontille 4. Kuikan pesä on merkitty linnustoselvityksessä väärään paikkaan, joten tieto on tarkistettava.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 31 Ympäristölautakunta 68 19.03.2014 Ympäristölautakunta 82 22.04.2015 Herajärven rannan alueella maasto on varsin rehevää. Korttelin 8 tontti 2 on osoitettu hankalasti soistuneen alueen ja rannan väliselle kumpareelle, jolle sijoittuu myös osa tontista 3. Lisäksi saman korttelin tontin 5 kohdalla on kuikan pesä, jota linnustoselvittäjä ei ole havainnut. Kyseisten tonttien siirtomahdollisuudet on tutkittava. Korttelin 25 tontti 4 tulee siirtää tai poistaa. Purojen välittömät lähiympäristöt ovat metsälain (metsäl 10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja luonnontilaiset purot vesilain (VL 17a ) suojeltuja luontotyyppejä. Ripulinjärven ja Pieni Ripulilammen välisen puron ympäristö on merkitty kaavakartassa sp merkinnällä. Alle hehtaarin kokoiset lammet, kuten Pieni Ripulilampi, ovat vesilain suojeltuja luontotyyyppejä (VL 15 a ) ja niiden lähiympäristöt ovat metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Herajärven Enonsalmen lehto on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jolla on kaavakartassa luo merkintä. ELY keskuksen mielestä rakennuspaikkojen osoittaminen niemen kärkeen on maisemallisesti kyseenalaista ja yleisten kaavoitusperiaatteiden vastaista. Tällä perusteella korttelin 9 tontit 1 ja 2 tulee siirtää tai poistaa. Maakuntakaavan 2. vaiheessa on Ripulijärven ympäristöön osoitettu arvokasta harjualuetta osoittava merkintä ge 1. Nämä alueet on osoitettava kaavakartassa. Kaavakartassa tulee näkyä ohjeelliset tieyhteydet kullekin tontille. Pohjois Karjalan luonnonsuojelupiiri tulee liittää osallisiin. Siirretään kuikanpesämerkintä linnustoselvityksessä oikeaan paikaan ja kaavakartalla korttelille 6 osoitetut rakennuspaikat 2 ja 3 siirretään kauemmaksi kuikanpesän paikasta. Herajärven rannan alueella korttelin 8 tonteille 2 ja 3 pystyy rakentamaan. Tontti 5 poistetaan. Siirtomahdollisuutta ei ole, koska ei ole järkevää paikkaa. Korttelin 25 tontti 4 on kavennettu. Tontin rajaus on muutettu siten, että purojen välittömät lähiympäristöt jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Herajärven rannan alueella korttelin 9 tontti 2 poistetaan, koska kapea Enonsalmi on tärkeä kulkuväylä ja talvisin salmi on sula ja kulku tapahtuu mantereen kautta. Arvokas Pitkälampi Ripulinjärvi harjualue osoitetaan maakuntakaavan mukaisesti. Ohjeelliset tieyhteydet lisätään. Lisätään Pohjois Karjalan luonnonsuojelupiiri osallisiin.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 32 Ympäristölautakunta 68 19.03.2014 Ympäristölautakunta 82 22.04.2015 Pohjois-Savon ELY-keskus: Pohjois Savon ELY keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueella ei ole huomautettavaa kaavaluonnokseen. Kaava alueelle ei rajaudu maanteitä, eikä lomarakennuspaikkojen määrä (15 kpl) aiheuta merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Kaavamääräyksessä on myös riittävällä tavalla huomioitu rakennuspaikkojen liittyminen maantieverkkoon. ELY keskuksen liikenne ja infrasturktuuri vastuualuetta ei ole tarpeen kuulla kaavaprosessin edetessä. Museovirasto: Museovirastolla ei ole huomautettavaa Kontiolahden pienvesien ranta asemakaavaan ja ranta asemakaavan muutokseen. Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy: Koska ranta asemakaavan luonnoksessa ei ole esitetty sähköjohtojen ja muuntamoiden tarkkoja paikkoja, esitämme kaavan seliteosassa mainittavan seuraavaa: Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Käytämme alueella verkonrakentamisessa ilmajohtoja ja pylväsmuuntamoita, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset: johtoalueen leveys 10 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin) muuntamon suoja alueen säde on 15 metriä Lisätään seliteosan yleismääräyksiin. Tekninen lautakunta Tiivistelmä: Kuntatekniikan päällikkö: Tällä ranta asemakaavalla on tarkoitus saada yhteensä 15 rakennuspaikkaa loma asunnoille, jotka sijoittuvat useiden vesistöjen rannoille. Kyse on vaikutuksiltaan melko vähäisistä toimenpiteistä. Kulkuyhteydet ovat järjestettävissä nykyiseltä tiestöltä. Vesihuoltopäällikkö: Ei huomauttamista ranta asemakaavasta. Alueen vesihuolto hoidetaan kiinteistökohtaisin järjestelmin. Ei huomautettavaa. Herajärvi-seura ry Tiivistelmä: Herajärvi seuralle ei ole lähetetty lausuntopyyntöä pienvesien ranta asemakaavan muutoksesta ja laajennustyöstä, vaan olemme tulleet tietoiseksi kuulutuksesta muuta kautta. Jatkossa pyydämme kuulemaan asiassa myös Herajärvi seuraa. Kaavaluonnoksessa on suunniteltu Herajärven Enonsalmen lähelle tontteja vapaa ajan asumiseen. Kaavoitus nähdään hyvänä, koska se

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 33 Ympäristölautakunta 68 19.03.2014 Ympäristölautakunta 82 22.04.2015 parantaa suunnitelmallista alueen käyttöä. Ehdotamme kuitenkin, että korttelia 9 ei kaavoiteta vapaa ajankäyttöön, vaan se jätetään metsämaaksi. Kapea Enonsalmi on tärkeä kulkuväylä niin kesällä kuin talvella. Talvella salmi on sula ja kulku tapahtuu manteretta myötäillen kaavassa esitetyn korttelin 9 kautta. Muuta turvallista kulkuväylää Eteläpäänselän ja Enonselän välillä ei ole. Tämä kulkureitti on ollut käytäntönä niin kauan kuin nyt elossa olevat voivat muistaa. Jos kortteli 9 rakennetaan, tulee siitä häiriötä niin tontin omistajalle kuin alueella liikkuville. Tontin omistajalla tulee olla oikeus rauhaan omalla rannallaan sekä oikeus rakentaa laituri. Nämä molemmat oikeudet estäisivät liikkumisen kapeassa salmessa, erityisesti talvella. Lisäksi huomautamme, että korttelin 9 alueella on tunnistettu arvokas luontokohde, harmaaleppälehto. Herajärven rannan alueella korttelin 9 tontti 2 poistetaan, koska kapea Enonsalmi on tärkeä kulkuväylä. Talvisin salmi on sula ja kulku tapahtuu mantereen kautta. Kontiolahden Luonnonystävät, Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ja Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitaan osallisiksi mm. yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Katsomme, että kunnan luonnonsuojeluyhdistys on myös tällainen yhteisö sellaisten kaavahankkeiden osalta, joihin liittyy luonto- ja ympäristökysymyksiä. Kontiolahden Luonnonystävät olisi syytä osallistaa kaavoitukseen tiedottamalla käsiteltävinä olevista kaavahankkeista. Tästä sovittiin kaavoitusjohtajan kanssa muutama vuosi sitten, mutta tuosta sopimuksesta ja useista muistutuksista huolimatta yhdistys on pidetty kaavahankkeiden ulkopuolella. Tämä ympäristönäkökulman huomiotta jättäminen johtaa usein kaavoituksen myöhäisempien vaiheiden muistutuksiin ja joskus myös valitusprosesseihin. Muissa Pohjois-Karjalan kunnissa luonnonsuojeluyhdistykset on otettu mukaan kaavoitusprosessiin. Luonnonystävät suosittelee myös yleisötilaisuuksia, jollainen mainittiin tämänkin kaavan osallistamismuotona. Luonnonsuojelupiiri ja lintutieteellinen yhdistys puuttuivat lähes saman kaavan aiemmassa käsittelyvaiheessa luontoselvitysten riittämättömyyteen. KHO:n päätöksellä kaava kumottiin joidenkin rakennuspaikkojen osalta. Tämä uusi kaavan käsittelyvaihe on käytännössä yritys saada nuo aiemmin kumotut rakennuspaikat uudelleen kaavaan. Tavoitteena ei näytä olleen siirtää näitä kumottuja rakennuspaikkoja linnustollisesti kestävämmille paikoille, vaikka vaihtoehtoja olisi ollut. Kaavaluonnosasiakirjoihin sisältyy kesällä 2013 kohdejärvillä tehty linnustoselvitys. Yhdistysten tiedossa on alueella tehty toinenkin, julkaisematon linnustoselvitys, jossa alue on tutkittu perusteellisemmin. Kaavoitukseen oleellisimmin vaikuttava lintulaji tällä alueella on kuikka. Tarkemmassa selvityksessä on toistuvasti havaittu useampia kuikkareviirejä, varmistettu aiemmin epävarma pesintäpaikka sekä todettu kanahaukan pesä. Kaavoituksen pohjana olevassa linnustoselvityksessä on havaittu kuikanpesä merkitty väärään paikkaan, mikä on olennaisesti

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 34 Ympäristölautakunta 68 19.03.2014 Ympäristölautakunta 82 22.04.2015 vaikuttanut rakennuspaikkojen sijoitteluun. Monin eri perustein voidaan todeta, että kaavoituksen pohjaksi laadittu linnustoselvitys ei ole riittävä. KHO:n olisi pitänyt kumota koko kaava ja vaatia alueelta tehtäväksi kunnollinen selvitys. Tämä kaava pitää perustaa kattavaan ja luotettavaan linnustoselvitykseen. Kontiolahden Luonnonystävät, Pohjois Karjalan luonnonsuojelupiiri ja Pohjois Karjalan Lintutieteellinen yhdistys lisätään OAS:ään osallisiksi. KHO kumosi osan edellisestä kaavasta, koska alueen linnuista ei ollut riittävästi tietoa. Päätöksen jälkeen alueella on laadittu lintuselvitys kesällä 2013. Nyt esillä olevassa luonnoksessa alueen linnusto on otettu huomioon. Muistutus ei aiheuta muutosta kaavaan. Kuikan pesän virheellinen paikka on huomioitu kaavassa rakennuspaikkojen uudella sijoittelulla. Virheestä huolimatta 2013 laadittu linnustoselvitys on riittävän kattava huomioiden kaavalla osoitettu vähäinen rakentaminen. Otamme mielellämme vastaan muistutuksessa mainitun lintuselvityksen tietoja suunnittelun pohjaksi. Todettakoon, että kuikkakanta on viime vuosina runsastunut ja uhanalaisuusluokitukseltaan kuikka on elinvoimainen. Lisäksi rannoilla jää riittävästi vapaata rantaa, jossa kuikka voi edelleen pesiä. Kuikan pesimäkantaan ei ole vaikutusta. Oheismateriaali: Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti 30.1.2015 päivätyt ehdotusasiakirjat koskien Kontiolahden pienvesien ranta asemakaavan muutosta ja laajennusta julkisesti nähtäville ja pyytää niistä lausunnot Pohjois Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta, Pohjois Karjalan ELY keskukselta, Pohjois Karjalan Sähkö Oy:ltä ja kunnan tekniseltä lautakunnalta sekä Kontiolahden Luonnonystävät ry:ltä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Kontiolahden pienvesien ranta asemakaava ja ranta asemakaavan muutos, kaavaehdotuskartta Kontiolahden pienvesien ranta asemakaava ja ranta asemakaavan muutos, selostusehdotus Kontiolahden pienvesien ranta asemakaava ja ranta asemakaavan muutos, seurantalomake Kontiolahden pienvesien ranta asemakaava ja ranta asemakaavan muutos, osallistumis ja arviointisuunnitelma Kontiolahden pienvesien ranta asemakaava ja ranta asemakaavan muutos, luontoselvitys

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 35 Ympäristölautakunta 68 19.03.2014 Ympäristölautakunta 82 22.04.2015 Kontiolahden pienvesien ranta asemakaava ja ranta asemakaavan muutos, arvokohteet kartta Kontiolahden pienvesien ranta asemakaava ja ranta asemakaavan muutos, linnustoselvitys Kontiolahden pienvesien ranta asemakaava ja ranta asemakaavan muutos, luonnosvaiheen vastineet

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 36 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen 74/10.02.03.01/2014 Ympäristölautakunta 29.01.2014 23 Kirkonkylää koskeva mittava asemakaavatyö on nyt saatu luonnosvaiheeseen. Asemakaavatyössä on kysymys koko nykyisen asemakaavan numeeristamisesta. Samassa yhteydessä kaavaan tehdään tarvittavat kaavamuutokset, mikä johtuu siitä, että tiettyjä alueita on rakennettu poikkeusluvilla kaavan vastaisesti. Asemakaavaa laajennetaan myös jonkin verran mm. Höytiäisen rannan läheisyyteen suunnitellun rantaraitin takia. Myös uusia rakennuspaikkoja on esitetty. Joidenkin katujen linjauksia ja nimiä tarkistetaan. Keskuskatu muuttuu kaavatieksi ja tien ylläpito siirtyy valtiolta kunnalle. MRL 51 edellyttää, että kunnan on pidettävä asemakaavat ajantasalla. Tässä työssä on kysymys myös siitä. Suurin hyöty saadaan kuitenkin käytännön työhön kaavan numeeristamisesta. Alueen vanhin asemakaava on vuodelta 1969, jonka jälkeen on tehty asemakaavan laajennuksia ja muutoksia aina vuoteen 2013 saakka. Kaavaluonnoksessa on vielä jonkin verran hiomista, mutta tässä vaiheessa se on kuitenkin syytä asettaa jo nähtäville ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Lopulliset tarkennukset ja tarvittavat muutokset tehdään asemakaavaehdotukseen. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) 734 5303. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa Kirkonkylän asemakaavan 19.12.2013 päivätyn osallistumis ja arviointisuunnitelman MRL 63 :n ja 19.12.2013 päivätyt kaavaluonnoksen ja kaavaselostusluonnoksen MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää niistä lausunnot kunnan koulutusja kasvatuslautakunnalta sekä vapaa aikalautakunnalta, Pohjois Karjalan ja Pohjois Savon ELY keskuksilta, Pohjois Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois Karjalan Sähkö Oy:ltä, Museovirastolta ja Pohjois Karjalan Pelastuslaitokselta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 16.09.2014 179 Kirkonkylän asemakaavan 19.12.2013 päivätyt osallistumis ja arviointisuunnitelma ja luonnosasiakirjat olivat MRL 63 :n, MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 17.2. 19.3.2014 välisen ajan. Lausunnot pyydettiin Pohjois Karjalan ja Pohjois Savon ELY keskuksilta, Pohjois Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois Karjalan Sähkö Oy:ltä, Museovirastolta, Pohjois Karjalan Pelastuslaitokselta ja koulutus ja kasvatuslautakunnalta sekä vapaa aikalautakunnalta. Lausunnot ja

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 37 mielipiteet sekä niihin laaditut vastineet ovat ohessa. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Tiivistelmä ELY keskuksen mielestä alueelle olisi hyvä laatia tarkkuustasoltaan sellainen oikeusvaikuttainen yleiskaava, joka riittävästi ohjaa nyt laadittavana olevaa asemakaavaa. Kaavaselostukseen on hyvä liittää ote ajantasaisesta asemakaavasta, jolloin asemakaavamuutoksen vertaaminen voimassa olevaan helpottuu. Huoltamontien varrella olevien kortteleiden 255 ja 256 AR tontit sijoittuvat yleiskaavan palvelujen ja hallinnon alueelle. Yleiskaavamääräys ei salli laajamuotoista asumista alueelle. Kaavaluonnoksen mukaisen ratkaisun todetaan olevan sen verran pienimuotoista, että se on mahdollista yleiskaavamerkinnästä huolimatta. Sen sijaan YS kortteli 409 sijoittuu yleiskaavan virkistysalueelle ja on yleiskaavan vastainen. Höytiäisen ranta alue tulee säilyttää virkistysalueena ja sen maisema arvot ja luonnon ominaispiirteet tulee huomioida. Tästä syystä AO kortteli 241 Höytiäisen ja Pursitien välistä tulee poistaa kaavasta. Alue on yleiskaavassa osoitettu virkistysalueeksi, joten suunniteltu ratkaisu on yleiskaavan vastainen. Pilaantuneita maa alueita ei ole käsitelty kaavaselostuksessa eikä kohteita ole osoitettu kaavaan. Tiedossa olevat yleiskaavan sekä MATTI rekisterin mukaiset PIMA kohteet on huomioitava kaavassa ja raportoitava kaavaselostuksessa. Kohteiden puhdistustarve on arvioitava suunnitellun maankäytön edellyttämällä tavalla. Asematielle ja Keskuskadulle ei ole osoitettu melualueita, vaikka Joensuun seudun yleiskaavassa melualueet on osoitettu molempiin. Melualuemerkintä puuttuu myös kaavamerkinnöistä ja määräyksistä. Meluasiat on osoitettava kaavaan. Lisäksi on tutkittava mahdollinen melun suojaamistarve alueella sijaitsevien kiinteistöjen osalta. Pohjavesialuetta koskevaan määräykseen tulee liittää seuraava teksti: Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueella on kielletty sellaiset toimenpiteet (mm. jätevesien imeyttäminen), joista voi olla ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 :n (pohjaveden pilaamiskielto) vastaisia seurauksia. Lisäksi alueen rakentamista ja muuta maankäyttöä rajoittaa vesilain 3 luku (luvanvaraiset vesitaloushankkeet). Laadittu luonto ja maisemaselvitys ei ole riittävän ajantasainen mm. lajisto ja luontotyyppitietojen osalta. Lajien uhanalaisuus on tarkasteltu selvityksen tekemisen jälkeen kahteen kertaan, viimeksi vuonna 2010. Linnustoselvitys puuttuu kokonaan. Se tulee tehdä kuluvan vuoden touko kesäkuussa ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 38 Vierevänniemi on tutkittu ja luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi tuulija rantakerrostuma alueeksi. Arvokkaan alueen rajaus tulee esittää kaavassa esimerkiksi VL/s merkinnällä. Vierevänniemen kaakkoispuolelle laskeva puro, sen laakso sekä rantaluhta puron suulla on arvokas luontokohde ja se tulee merkitä luo rajauksella. Vierevänniemellä sijaitseva norouoma ja sen ylityskohta tulee esittää kaavaehdotuskartassa riittävän selvästi ja selostuksessa tulee esittää arvio tien muutostyön vaikutuksista uoman luonnontilaisuuteen. Lisäksi on tuotava esille keinot, joilla työnaikaisia vaikutuksia uoman luonnontilaisuuteen ehkäistään. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta pelkkä luettelointi ei riitä. Kaavaselostukseen on lisättävä jokaisen suojelukohteen valokuva ja lyhyt kuvaus kohteesta ja sen historiasta. Kohde Ruumishuone ei sijaitse tällä kaava alueella. Vanhalla hautausmaalla sijaitsee kaavakartan srk 1 merkinnällä varustettu 1900 luvun alussa rakennettu paarihuone. Kaavamerkintä on virheellinen, koska kirkkolailla voidaan suojella vain kirkollisia rakennuksia. Hautausmaalla oleva ruumishuone ei ELY keskuksen tulkinnan mukaan ole kirkollinen rakennus, joten se tulee merkitä kaavaan sr merkinnällä. Ehdotetaan muutettavaksi vanhan hautausmaan EH merkintä EH/s merkinnäksi. Kirkkoa koskeva srk 1 kaavamääräys on muutettava muotoon "korjaus ja muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisen ja Kikkohallituksen lausunto". Suojeltavien rakennusten (sr) kaavamääräykseen tulee lisätä maininta museoviranomaisen kuulemisesta lupaa edellyttävissä rakennustöissä. Alueella on myös paikallisesti merkittäviä rakennusperintökohteita, jotka tulee ottaa kaavaa laadittaessa huomioon. Tarvittaessa on tehtävä rakennusperinnön lisäinventointi. Ainakin Ortodoksinen kirkko vuodelta 1982 ehdotetaan merkittävän suojelukohteeksi. Yleisten määräysten kohta 7. Kontiolahden kunnan rakennusjärjestyksen mukaan 6 12 m² puistomuuntamon voi rakentaa asemakaava alueella toimenpideluvalla. Kaavamääräyksessä on huomioitava, että tämänkin kokoinen rakentaminen puisto ym. alueella, jossa ei ole rakennusoikeutta, vaatii ELY keskuksen poikkeamisluvan. On totta, että kirkonkylän asemakaavoitusta ohjaa maakuntakaavan lisäksi ainoastaan Joensuun seudun yleiskaava. Yleiskaava on laadittu usean kunnan alueelle ja se on luonteeltaan pitkälle strateginen kaava, joka kuitenkin kertoo suuntaviivat tulevalle kehitykselle. Osayleiskaavalle on tietynlaista tarvetta, mutta tässä kaavahankkeessa on kysymys lähinnä Kirkonkylän asemakaavan numeeristamisesta sekä taajamaa rakenteellisesti tiivistävistä pienistä muutoksista, joista suurin osa on vain

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 39 nykytilanteen osalta toteavia, nämä muutokset on tehty aikojen saatossa poikkeusluvin. Näiltä osin Joensuun seudun yleiskaava ohjaa asemakaavan uudistusta riittävästi. Kirkonkylän laaja alaiselle tarkastelulle on kuitenkin myös tarvetta, mutta sen aika on muutamien vuosien päässä. Asemakaavan hyödyntäminen päivittäisessä työssä edellyttää, että se uudistetaan ja numeeristetaan mahdollisimman nopeasti vastaamaan nykytarpeita. Kyseessä on alueeltaan ison asemakaavan uudistaminen ja numeeristaminen, joten on esitysteknisesti hieman haastavaa liittää vanhoja ajantasakaavoja asiakirjoihin. Asemakaavan liitteeksi on työstetty muutosalueista havainnekartta, joka liitetään kaava asiakirjoihin. Korttelit 255 ja 256 ovat jo olemassa olevia rakennettuja kortteleita ja YS kortteli 409 on kirkonkylän uuden päiväkodin tontti, joka rakenteellisesti sijoittuu kylän keskustaan ja eheyttää taajamarakennetta. Asemakaavoitusta ohjaava Joensuun seudun yleiskaava on lähinnä strateginen kaava, eikä sen lukeminen pienin yksityiskohdin ole perusteltua. Tästä johtuen ei korttelin 409 sijoittamista Puutarhatien varteen kirjaston viereen voi pitää kaavan vastaisena. Liito oravan reviiri huomioidaan korttelin 409 ja sen rakennusalan rajauksessa. Korttelin sisälle rajataan alueen osa, jossa puusto tulee säilyttää liito oravan elinpiirin turvaamiseksi. Myös kunta pitää tärkeänä, että Höytiäisen ranta alue olisi mahdollisimman suurilta osin yleisenä virkistysalueena rantaraitteineen kaikkien kirkonkyläläisten käytössä. Kortteli 241 poistetaan ja liitetään ympäröivään virkistysalueeseen. Pima kohteet käsitellään selostuksessa ja lisätään kaavakartalle. Suojeluskunnan ampumarata mainitaan selostuksessa, mutta sitä ei merkitä kaavakartalle eikä mainita yleisten määräysten Pima kohteissa, koska kyseessä ei ole MATTI rekisteriin kuuluva Pima kohde. Keskuskatu ja Asemantie ovat siirtyneet kunnan kaduiksi ja niiden nopeudet on pudotettu hidasteilla niin pieneksi, etteivät melualueiden merkinnät ole enää tarpeellisia. Kyseiset kadut ovat keskusta alueen sisäisiä väyliä, joiden melukuormitus on alueen oman maankäytön synnyttämää. Liikennemäärien ja nopeusrajoitusten perusteella on epätodennäköistä, että Keskuskadulla ja Asemantiellä esiintyisi valtioneuvoston yö ja päivämelun ohjearvot ylittäviä liikennemelutasoja. Pihamelua voidaan rakennussuunnittelussa torjua rakennusten sijoittelulla siten, että oleskelualueet jäävät melulähteeseen nähden rakennusten taakse. Valtatie 6:n melualuemerkintä lisätään selostukseen sekä kaavakartan merkintöihin ja määräyksiin. Pohjavesialuetta koskeva määräys lisätään määräyksiin. Kyse on jo rakennetun taajaman asemakaavan uudistamisesta ja numeeristamisesta. Uudet rakentamisalueet ovat suoraan nykyiseen taajamarakenteeseen liittyviä yksittäisiä kortteleita tai tontteja.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 40 Rakentamattomiin alueisiin kohdistuvat muutokset ovat pienialaisia ja paikallisia. Tästä johtuen ei ole tarvetta uusille lajisto ja luontotyyppiselvityksille, on myös kohtuutonta esittää alueelle linnustoselvityksen laatimista, joka ei muuta olemassa olevaa tilannetta miksikään. Valtakunnallisesti arvokas tuuli ja rantakerrostuma alue esitetään kaavassa VL/s 1 merkinnällä: Lähivirkistysalue jolla ympäristö säilytetään. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta tuuli ja rantakerrostuma aluetta. Vierevänniemen kaakkoispuolella oleva luontokohde merkitään kaavakarttaan luo merkinnällä. Pyydetty selvitys Kotiseutukeskuksen läheisyydessä olevan virtaavan norouoman tilanteesta tien rakentamisen johdosta tehdään tiesuunnitelman laadinnan yhteydessä. Suunnitelmasta ja tarvittavista toimenpiteistä informoidaan ELY keskusta. Suojeltavien rakennusten kuvat ja lyhyt teksti kohteista lisätään selostukseen alueelle tehtyjen inventointien pohjalta. Maininta ruumishuoneesta poistetaan selostuksesta. Hautausmaalla olevan paarihuoneen merkintä muutetaan sr merkinnäksi ja määräystä muutetaan esitetyn mukaisesti. Vanhan hautausmaan kaavamerkintä EH muutetaan merkinnäksi EH/s. Kirkkoa koskeva srk 1 kaavamääräys muutetaan esitetyn mukaiseksi. Suojeltavien rakennusten (sr) kaavamääräykseen lisätään lausunnossa mainittu lause. Ortodoksinen kirkko lisätään suojelukohteeksi (sr). Puistoaluemerkintää täydennetään rakennusoikeuden osalta siten, että se mahdollistaa alle 12 k m2:n suuruiset yhdyskuntateknisen huollon rakennukset, kuten puistomuuntamot. Pohjois-Savon ELY-keskus: Ei huomautettavaa Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto: Tiivistelmä Asemakaavamuutoksella todetaan pitkälti asemakaava vastaamaan olemassa olevaa tilannetta. Maakuntaliitto näkee kuitenkin tärkeänä, että kaavoituksella varaudutaan tulevaisuuden muutoksiin ja luodaan edellytyksiä tavoitellulle kehitykselle. Kontiolahdella on käynnissä yhdyskuntarakenteen kannalta varsin merkittäviä maankäytön muutoksia. Tässä tilanteessa on tarpeen arvioida onko pelkkä kirkonkylän asemakaavan tarkistaminen ja Kontioniemen erillisen osayleiskaavan

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 41 laatiminen riittävä toimenpide kunnan keskeisimpien alueiden yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle vai tulisiko Kontioniemen Kontiolahden alueille laatia yhteinen yleiskaava, jossa koko aluetta voidaan tarkastella kokonaisuutena. Maakuntaliitto ei myöskään näe Joensuun seudun yleiskaavaa riittävänä ohjaamaan Joensuun seudun yhden tärkeimmän taajaman tulevaa alueidenkäyttöä. Selvitysten osalta tulee tilannekohtaisesti ottaa huomioon kaavan ominaispiirteet. Asemakaavan sisältövaatimukset painottuvat erityisesti elinympäristön laatuun liittyviin näkökohtiin, eikä yleispiirteisten kaavojen selvitystaso ole välttämättä riittävä asemakaavaa laadittaessa. Täydentäviä selvityksiä voidaan tarvita luonnon ja rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Asemakaavaluonnoksen esitystavasta maakuntaliitto esittää, että kaavaratkaisussa tulee tarkemmin erottaa olemassa oleva ja suunniteltu rakentaminen. Luonnoksen perusteella ei pysty erottamaan olemassa olevaa ja suunniteltua rakentamisesta, minkä takia myös kaavan arviointi on vaikeaa. Maakuntaliitto on esittänyt, että kunnan tulisi käynnistää osayleiskaavan laadinta, jossa käsiteltäisiin sekä kirkonkylää, että Kontioniemeä yhdessä. Lisäksi Maakuntaliiton mukaan Joensuun seudun yleiskaava ei ole riittävä ohjaamaan alueen kaavoitusta. On totta, että Joensuun seudun yleiskaava on lähinnä strateginen kaava jo siksi, että se on laadittu useamman kunnan alueelle. Myös huoli siitä, että kokonaisuus tulee katsottua riittävän laajasti, kun nyt suunnitellaan alueita, on perusteltua. On otettava kuitenkin huomioon, että varsinaiset suuret muutokset kohdistuvat kuitenkin vain Kontioniemen alueelle, johon myös yleiskaavoitus painottuu. Kokonaisuutta tarkastellaan käynnissä olevan yleiskaavan lisäksi myös aluetta koskevissa kahdessa erillisessä masterplan suunnitelmissa. Asiakirjoihin liitetään kartta aineistot, joihin merkitään kaavan laajennukset. Museovirasto: Tiivistelmä: Kulttuuriympäristön osalta kaavaluonnos kaipaa vielä täydentämistä. Asemakaavassa tulee suojelumerkinnöin osoittaa maakuntakaavan rakennuskulttuurikohteet ja Joensuun seudun yleiskaavan seudullisesti merkittävät rakennuskulttuurikohteet. Aiempia inventointitietoja on syytä päivittää ja arvioida myös paikallisesti merkittävien kohteiden suojelutarpeet. Erityisesti sotien jälkeen syntyneeseen rakennuskantaan tulee kiinnittää huomiota. Suojelumerkinnällä osoitetuista kohteista tulee kaavaselostuksessa esittää myös kohteen tiedot ja suojeluperusteet, pelkkä listaus ei riitä. Hautausmaalle Museovirasto ehdottaa EH/s merkintää.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 42 Suunnittelualueella olevat muinaismuistolain rauhoittamat kiinteät muinaisjäännökset ovat I maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia. Kiinteät muinaisjäännökset on merkitty kaavaan virheellisesti ja osa puuttuu kokonaan. Kaavasta puuttuvat kiinteän muinaisjäännöksen Kivelä alakohteet sekä kohteen Vierevänniemi alakohde, joka on suunnittelualueella. Asemakaavan mittakaavasta johtuen muinaisjäännökset merkitään aluevarauksina. Muinaisjäännökset tulee kartoittaa maastossa ja kartoituksen perusteella merkitä ne kaavaan sm osa aluemerkinnällä. Rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä asioita täydennetään kaavaselostuksen perustieto osaan. Selostuksessa esitetään kaikki suunnittelualueelta inventoidut kohteet (valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät). Maakuntakaavan rakennuskulttuurikohteet ja seudullisen yleiskaavan seudullisesti merkittävät rakennuskulttuurikohteet varustetaan suojelumerkinnöin. Kaavaselostuksen suunnitelmaosaan liitetään suojelukohteiden tiedot ja suojeluperusteet. Hautausmaa varustetaan EH/s merkinnällä. Alueen muinaismuistolain rauhoittamat kiinteät kohteet merkitään aluemerkinnällä tai korjataan kaavaan. Myös Kivelän ja Vierevänniemen muinaisjäännöksien alakohteet merkitään kaavaan. Lisäksi kaavakarttaan merkitään Selvityksessä Joensuun seudun sotahistoriallisista kohteista säilytettäviksi merkityt kohteet. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy: Olemme merkinneet punaisella värillä alueella olevat pylväsmuuntamot ja sinisellä värillä alueella olevat tai uudet puistomuuntamot, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset: johtoalueen leveys 20 kv ilmajohdolla 10 m (5m johdon molemmin puolin) muuntamon suoja alueen säde on 15 metriä pylväsmuuntamolla ja 10 m puistomuuntamolla. Lisäksi olemme tarkentaneet alueella olevia 20 kv ilmajohtoja. Johtokarttaan merkityt johdot ja muuntamot eivät ole sijaintitarkkoja. Kaavakarttaan tehdään lausunnossa esitetyt lisäykset.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 43 Pohjois- Karjalan pelastuslaitos: Asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa esitetyt asiat eivät olennaisesti muuta olemassa olevaa tilannetta. Pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa esitettyihin suunnitelmiin. Haluamme kuitenkin kiinnittää huomiota Kontiolahden kirkonkylän sammutusvesijärjestelyihin, jotka ovat tällä hetkellä riittämättömät. Vuonna 2011 tehtyjen mittausten perusteella palopostien tuotot kirkonkylällä vaihtelivat 5 13 l/s, joka antaa minuuttituotoksi 300 780 l/minuutti. Pelastuslaitoksen sammutustoimintaan tavoiteltava tuotto on 5000 l/ minuutti, mutta minimituottona voidaan pitää 2500 l/minuutti, kun huomioidaan alueen rakennuskanta. Tilannetta parantaisi huomattavasti, jos keskeiselle paikalle saataisiin yllämainitulla tuotolla oleva vesiasema. Tavoitteena on, ettei matka vesiasemalta merkittäville kiinteistöille ylitä 500 metriä. Pientaloalueita vastaavilla alueilla sammutustoimintaan riittää usein säiliöautoilla tuotava vesi. Sammutusvesijärjestelyjen parannuksista tehdyt esitykset sekä vesiaseman tarpeellisuudesta informoidaan vesilaitosta. Vapaa-aikalautakunta Ei huomautettavaa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta Kasvatus ja koulutuslautakunta toteaa lausuntonaan, että Kirkonkylän oppilaiden nouto ja jättöpaikat ja autojen kääntöpaikat tulee olla turvallisia. Turvallisin vaihtoehto olisi järjestää Kirkonkylän koulun oppilaiden jättö ja noutoliikenne yksisuuntaisena liikenteenä Keskuskadulta Koulukujan kautta edelleen Aunenpolun kautta Puutarhatielle ja takaisin Keskuskadulle. Nykyisellään Kirkonkylän koulun liikennejärjestelyt ovat puutteelliset ja useita vaaratilanteita on sattunut oppilaille. Oppilaiden saatto ja noutoliikenne tulisi saada turvalliseksi vaikka tilapäisjärjestelyin ennen uuden kaavan mukaista tilajärjestelyä. Kirkonkylän uuden päiväkodin sijaintiesitystä lautakunta pitää hyvänä, mutta uuden päiväkodin suunnittelu ja rakentaminen tulee saada käynnistymään mahdollisimman pian, vaikka lausunnot ja mahdolliset valitukset viivästyttäisivät kirkonkylän asemakaavan hyväksymistä. Päiväkodin pihaan, Puutarhatien varteen, tulee suunnitella lasten jättö ja noutopaikka siten, että kierto on vastapäivään. Koululaisliikenteen turvallisuuteen tullaan kiinnittämään huomiota hankkeiden toteuttamissuunnittelun yhteydessä.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 44 Kontiolahden Luonnonystävät ry Sataman alueelle Pursitielle on suunniteltu kolme uutta varsin lähelle rantaa ulottuvaa tonttia. Uusi rantaraitti tulisi kulkemaan niiden ja rannan välistä. Yhtenäinen rantaa pitkin kulkeva raitti on erittäin hyvä ajatus, mutta kyseiset tontit jäävät liian ahtaalle välille sekä tuhoavat rannan kauniin koivikon. Alueella jo kymmeniä vuosia sijainneiden talojen näköala peittyisi uusilla taloilla. Kunta ei voi jatkaa linjaa, jolla tehdään kalliita tontteja rantaan tai rannan tuntumaan muutaman asukkaan eduksi ja uhrataan sillä paljon suuremman asukasryhmän edut. Vierevänniemen rinteeseen jo aikaisemmin suunnitellut tontit ovat jälleen kaavassa. Tällä tavoin nakerretaan Vierevänniemen aluetta pala palalta. Alueen läpi kulkeva tie jatkuu leveänä alas rinnettä ja sitten pysähtyy kuin seinään. Siitä lähtee etelään jatke, joka myös pysähtyy umpikujaan. Onko tarkoituksena varautua tämän tien varteen myöhemmin rakennettavia uusia asuntokortteleita varten? Kaavaan on merkitty jo olemassa olevat lomarakennukset. Näiden rakennusalat ovat suuret, 150 m² tonttia kohti, mikä mahdollistaa lisärakentamisen. Höytiäisen ranta on Kontiolahden kunnan alueella niin täyteen rakennettu, että yhtään lisärakentamista ei pidä sallia. Pursitien länsipuolelle suunniteltu asuinkortteli poistetaan ja liitetään virkistysalueeseen. Vierevänniemen rinteeseen sijoitetut tontit täydentävät ja monipuolistavat taajaman tasokkaiden ja luonnonläheisten tonttien tarjontaa. Tontit eivät sijoitu Vierevänniemen lehdon alueelle eivätkä ne vaaranna arvokkaiden luontoarvojen säilymistä. Vierevänniementien länsipäähän ei sijoiteta asuinalueita, vaan katuyhteys palvelee liikkumista uimarannalle ja muille virkistysalueille. Katuvarauksen länsipäätä lyhennetään ja muutetaan siten, että se kääntyy uimarannan suuntaan. 150 k m² on normaali omarantaisen rakennuspaikan kerrosala mm. ranta OYK:issa ja perusteltu maanomistajien tasapuolisuuden vuoksi. Se mahdollistaa myös tarkoituksenmukaisten talousrakennusten rakentamisen. Päivi ja Tapio Niemeläinen: Koskien Päivölä kiinteistöämme RN:o 2:8 kohdistuvaa kaavamuutosluonnosta lausumme mielipiteenämme, että kiinteistömme on säilytettävä kaavamerkinnällä AL II ja tonttitehokkuutena 0,4. Lisäksi haluamme, että ns. vanhan apteekin eli asuinrakennuksemme muuttamisessa suojeltavaksi rakennukseksi tulee sallia asumiseen liittyvät

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 45 tarpeelliset muutokset esim. kattoikkunat tai parveke, jotta rakennuksen käyttäminen seitsenhenkisen perheen asuinrakennuksena on mahdollista. Peruisteluina toteamme seuraavaa: 1. Ostaessamme kiinteistön vuonna 2003 ostopäätökseen vaikutti ratkaisevasti tontin sijainti Kontiolahden kirkonkylän keskustassa keskeisellä paikalla muiden liikerakennusten välittömässä läheisyydessä sekä tontin kaavamerkinnät AL II ja e=0.4, jotka mahdollistaisivat kiinteistön käyttämisen liiketoimintaan tai esim. Bed & Breakfast Gasthaus yritystoimintaan joskus tulevaisuudessa joko meidän tai tulevien sukupolvien toimesta. 2. Ostohetkellä vuonna 2003 kiinteistön arvoon vaikutti ratkaisevasti kaavamerkinnät AL II ja e=0.4:n tarkoittama jäljellä oleva käyttämätön rakennusoikeus. 3. Ns. vanhan apteekin asuinrakennuksen muuttaminen suojelluksi rakennukseksi sekä samalla tontin rakennusoikeuden huomattava väheneminen n. 40 % 1440 m²:stä 900 m²:iin alentaisi merkittävästi kiinteistömme arvoa ja olisi kohtuutonta ajatellen tilannetta jollaisena olemme kiinteistömme ostaneet tulevaisuutta silmällä pitäen. 4. Kiinteistöllemme aivan ydinkeskustassa muiden liike ja julkisten rakennusten läheisyydessä on taattava tulevaisuuden tarpeisiin ja mahdollisuuksiin vastaava kaavamerkintä eikä se ole ristiriidassa ympäröivän rakennetun ympäristön kanssa. 5. Laajemmin yhteiskunnan rakennetta ajatellen esim. vastaavissa asemakaavan ajantasaistamisissa Joensuun alueella on pyritty luomaan tiiviimpää ja tehokkaampaa mahdollisuuksia tarjoavaa yhteiskuntarakennetta eikä päinvastoin. Kaavamerkintä muutetaan AP:ksi (asuinpientalojen korttelialue), joka mahdollistaa mm. pienen rivitalon rakentamisen. Tehokkuusluku säilytetään 0,25:nä, joka vastaa lähiympäristön tehokkuutta. Pientaloalueella e=0,4 johtaa herkästi ylisuureen tiiviyteen. Suojelumerkintä on perusteltu, koska kohde on seudullisesti merkittävä ja se on kunnan harvoja säilyneitä liikerakennuksia lähellä alkuperäistä ulkoasuaan. Suojelumerkintä ei estä asumisen liittyvien muutosten, kuten kattoikkunoiden tai parvekkeiden tekemistä, kunhan nämä toteutetaan rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo huomioiden. Päivi ja Tapio Niemeläinen: Koskien Keskuskadun ja Tähkätien välistä kiinteistöä RN:o 117:2 kaavamerkinnällä Y II, e=0.40 kohdistuvaa kaavamuutosluonnosta lausumme mielipiteenämme, että tontti tulisi säilyttää rakentamattomana. Perusteluina mainitsemme, että kyseinen kohta, josta Keskuskadulta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 46 avautuu näkymä Räsälän perinnemaisemaan taustanaan Kontioniemi ja Höytiäisen järvimaisema korkeuseroineen on ainut kylän pääväylältä avautuva avoin upea näkymä, jota ohikulkijat, turistit, ulkomaiset urheilijat lenkeillään usein erityisesti auringonlaskun aikaan pysähtyvät ikuistamaan valokuviin ja videoille. Jos kyseessä olevalle tontille rakennetaan kaavan mahdollistava kaksikerroksinen rakennus, on tämä ainutlaatuinen perinnemaisema menetetty ja vieläpä kunnan omasta toimesta. Säilyttämällä tontti hoidettuna ja rakentamattomana on tämä Kontiolahden kirkonkylän yksi kauneimmista suojelluista maisemista kaikkien kylällä liikkuvien ihailtavana. Keskeisen sijainnin ja valmiin infraverkon perusteella alue on tarkoituksenmukaista osoittaa osittain rakentamiseen. Kiinteistön pohjoispuolelta poistetaan kevyen liikenteen väylän varaus, joka liitetään tonttiin 4. Näkymä länteen peltoalueelle säilyy, kun rakennusala rajataan siten, että sen eteläreuna on samassa linjassa terveyskeskuksen tontin kanssa. Lisäksi osalle tonttia laitetaan määräys, että tontti on pidettävä avoimena. Aune Mänttäri: Huomautus: 1) Rakentamista ohjaava luku Suunnitelmassa esitetään kaikille rakennuspaikoille, rakennusta ohjaava luku. Uusilla kaava alueilla luvulla on mahdollista toteuttaa lähes identtisistä asuntorakentamista ja tuottaa maisemaa jossa näkyy eri sosiaaliluokkien asumistaso. Kontiolahdessa on vanha päätös; "rakennuskaava alueilta muodostettaessa pyritään toteuttamaan solidiääristä sosiaaliluokista riippumatonta en alueita. Sekä on päätös jonka mukaan kunta ostaa asunto osakeyhtiöistä, tuolloin rivitaloista sopivia osakkeita vuokra asunnoiksi niin, että vuokra asuntoa tarvitsevat voivat asua samoissa talohissa pihapiirissä kuin omistusasunnon omistajatkin (ilmaisu on muistinvarainen). Rakennetut vanhat kiinteistöt ovat uusien ehdotettujen rakentamista ohjaavien lukujen toteutuessa joutumassa laittomaan tilan. 2. Rakennusoikeus. Kaavehdotuksessa sanotaan, että "rakennusoikeudet harmonisoidaan" Tuo harmonisointi on suoritettu niin, että tonteille on useimmiten luki e=0,25. tai ei mitään numeroa. Samoin kaavaehdotuksessa on alueilla joissa ehdotetaan Rakennusoikeudeksi rinnakkaisilla tonteille saama rakennusoikeutta, e 00.25 vaikka toinen tontti olisi n. 1/2 ha (puoli hehtaaria) ja naapuritontit 1200m² 2000 m². Numerointia ei ola selostettu niin, että ihmiset sisäistäisivät asian ja, että

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 47 se tulisi tarkastaa kun kaavaluonnoksen nähtävänä oli aikana. 18.3.2014 Kontiolahdessa tapasin kunnanvaltuutetun ja toisen miehen joka on muutoin asioista perillä olevan henkilö, he kumpikin olivat sitä mieltä etteivät kaava alueella olevat kiinteistön omistajat ole seuranneet ja sisäistäneet kaavan määrääviä numeraalisia ehdotuksia. Ehdotan että kaavaluonnos asetettaisiin uudelleen nähtäväksi enenen kaavan valmistelun jatkamista ja erityisesti kerrottaisiin kaavaavaan tulevien lukujen: rakennusta ohjaava luku ja Rakennus oikeus mitä ne kunkin kiinteistön kohdalla käytännössä merkitsevät. 3. Tiesuunnittelmat kadut Erityisesti kiinnitän huomioni pienissä paloissa tehtävien tehtyjen alueen teiden järjestämiseen. Vierevänniemen tien ja Puutarhatien välinen alue johon kuuluu hiljattain tehdyt asemakaavat kerronastaloille ja Vieremänniemen tien varrella pieni omakotitalojen kaarimainen asemakaava. Mainittuja kaavoja laadittaessa ja hyväksyttäessä ei ole katsottu alueen käyttö tarkoitusta laajemmin eikä liikenneväylien tarvetta teien välille. Ehdotan, että nyt kaavasuunnitelmaan etsitään tien paikka Vieremänniemen tien ja Puutarhatien välinen Poikkitie (työnimi) 4. Sataman kylän ranta alueiden suunnittelu. Toivomus, ettei rantaan asti (vesirajaan) asti kaavoiteta rakennuksia ja veneet keskitetään omille paikoilleen ja vätetään paikka pien ja soutuveneille. 5. Kontiolahden Sataman Ehdotan, että Kontiolahden satama herätetään henkiin ja varataan Sataman kylän rannasta paikka Kontiolahden Satamalle, Suomen valtion puutavaran lastaus laituri paikalle. Varaudutaan vastaamaan lähitulevaisuudessa tarvittavan järvimatkailun ja urheilukalastuksen tarpeiden palveluun. Ehdotan siis, että rantaan varataan paikka suuremmille Järvilaivoille. 6. Saunapalvelut Ehdotan että rantaan vartaanriittävän suuri alue pailla SAURASEURALLE (työnimi) joka olisi kaikille ihmisille tarkoitettu sauna saunojen paikka. 7. Kaavamuuton Päiväaho Maarekisteri Numero 5.111/ 276 402 37 26 Kunnioittavasti esitän; että Päiväaho säilytetään kokonaisena itsenäisenä tonttina ja tontti muutettaisiin asuin, liike ja toimistotilojen kerrostaloalueeksi 02 taloa rakennusoikeudella e=0.85 Ohessa toteuttamis tarkoitukseen laaditut ennakko piirustukset. 3 lehteä. Aune Mänttäri: Kunnioittavasti esitetään, että Päiväaho Rek. Nro. 276 402 37 26 os. Puutarhatie 3 joka entisessä kaavassa Asuin. Kasvihuonetuotanto ja kaupan kiinteistö muutettaisiin kaavassa kokonaisuudessaan kahden (2) Asunto, Liike ja toimistotilojen kerrostalo kortteliksi, AL, e=0,85

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 48 Tontti 4700 m 2 kerrostaloa: 2000 + 2000 = 4000 kem² Tehokkuus: e=4000 / 4700 = 0,85 Autopaikat: 40 kpl (AP / 100 kem²). Ehdotusta perustellaan seuraavasti: Päiväaho on ollut asuinpaikka vuosisatojen ajan. Päiväahon tontilla on ollut vielä sodan loputtua hirrestä rakennettu tupa ns. kylmine oheistiloineen, sauna, navetta ja heinäsuoja. Rakennukset olivat luhistumaisillaan 1945 jolloin hirsien järeydestä päätellen asumus voisi olla jopa parisataa vuotta vanha tai vanhempikin. Äitimme Hilja Maria Partanen os. Mähönen jäätyään leskeksi viiden pienen lapsen yksinhuoltajaksi v. 1944 käveli päivittäin satunnaisiin töihin kirkonkylälle toivoen saavansa asunnon lähempää työpaikkoja. Saatuaan vakituisen työn Kirkonkylän kansakoululta, vahtimestarin siivoojan keittäjän ja moni toimi naisen "viran" päätti hän hankkia keittolan ikkunasta näkyvän autiotalon ja rakentaa "KODIN LAPSILLENI" Hän teki elämäntyönsä Kirkonkylän Kansakoulun palveluksessa. Hän eli hymyillen hyväntahtoisena auttauen aina kaikkia jotka pyysivät hänen työapuaan. Hän eli lähes 100 vuotiaaksi. Nyt me hänen LAPSENSA pyrimme parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun kunnioittaaksemme Päiväahon tanterilla eläneiden ja työtä tehneiden sukupolvien työtä ja ennen kaikkea Äitimme Muistoa Kunnioittaen. Tontille sopii kaavavalmistelijan esittämä kerrostalojen rakentaminen vaikka tämä suunnitelma ei säästä Äitimme rakentamaa taloa ja pihapiiriä joka oli meillä yhdessä kolmesta Arkkitehti Antti Rissasen EKOTALO suunnitelmista 10.4.2013 Kerrostalo asunto osakeyhtiössä asunnon omistajaksi pääsevät vähempituloisetkin ihmiset. Yksinäisille ihmisille asuminen kerrostalossa on turvallisempaa kuin rivi tai omakotitaloissa, sillä Kontiolahdessakin on esimerkkejä, että Useampi maisemasuunnittelija, paikallinen asiantuntija ja Arkkitehti Antti Risanne näkivät ympäristöön ja tontille sopivan 2. korkeaa kerros, liike ja toimitila rakennusta. Korkeammat talot katsottiin sopivan paremmin kuin matalammat kerrostalot massiiviseen yhtenäiseen korttelinpituiseen jonoon rakennettujen koulutila rakennusten taustalle. Niiden katsottiin korostavan Puutarhatien toisella puolella olevien rivitalojen kulturellia oman aikansa tyyliä.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 49 Päiväahon tontille suunniteltua tietä (Aunen polun) Opettajantie, yksisuuntaisen Opettajien parkkipaikalta Puutarhatielle johtava Aunen polku, Opettajan tie pyydetään poistamaan kaavasuunnitelmasta. Tien tarpeellisuudesta ei ole esitetty liikenteellisiä perusteluja Sama koskee koulun kentän laajennustarvetta, Kunnan Maankäyttösuunnitelmassa ja Koulu suunnitelmassa ei ole mainintaa esitetystä lisämaan tarpeesta Eikä muitakaan perusteluja ole kaavaehdotuksen liitteenä. C/O OPETTAJAN TIEN voi niin halutessaan rakentaa kunnan maalle Opettajien asuntolan seinästä 5m. parkkipaikan suuntaan Koulu raiti Puutarhatie joka kaartaisi kunnan maalla koulun rajan tuntumassa ja verkkoaidan vierustalla liittyen Puutarhatiehen. Samoin voisi tutkia tie linjausta joka lähtisi Opettajien parkkipaikalta Kouluraitin päässä olevalta kääntyöalueelta Päiväkodin tontin ja kirjaston välistä tai päiväkodin takaa rannan puolelta Puutarhatielle. Poikkitien rakentaminen Vierivän niemen tie Puutarhatielle olisi paikallaan. Numeraalinen tonttien rekisteröinti ai avaudu muille kuin asioista perille oleville henkilöille. Mm. rakentamista ohjaava luku kaavassa on hyvin merkityksellinen erityisesti vanhoilla rakennuspaikoilla. Kaavassaehdotuksessa Rakentamista ohjaava luku ja rakennusoikeus eivät käsittele kaikkia tontteja tasapuolisesti. Esimerkiksi on määrätty rakennusaikaisen rakennusluvan vastainen rakentamista ohjaava luku. Kaavavalmistelu koskettaa jokaista tonttia ja tontin omistajaa. Toivon ja esitän, että Kirkonkylän alueen asemakaavan muutos ja laajennus arviointi suunnitelmaa pidettäisiin nähtävänä vielä kuulutusajan jälkeen Ympäristölautakunnan päätöksellä esimerkiksi lautakunnan harkitseman ajan. Ohjattu tilaisuus voisi olla paikallaa tiedon jakamiseksi itse kutakin askarruttaviin kysymyksiin aivan konkreettisesti. Pyydän muuttamaan Päiväaho no 276 402 37 26 Asemakaavassa nro 400 entinen merkintä VA os. Puutarhatie 3, 80100 Kontiolahti Käyttötarkoituksen AL ja tehokkuusluvun e = 0,85. Rakentamista ohjaava luku eli tehokkuusluku on tässä tapauksessa tarkoituksenmukaisin rakennusoikeuden merkintätapa, koska se mahdollistaa korttelin kiinteistöjen (tonttien) edelleen lohkomisen ja rakennusoikeuden jakautumisen yhtäläisesti pinta alan suhteessa kaikkiin lohkottavan kiinteistön osiin. Tehokkuusluku on havainnollinen osoittaessaan kiinteistön rakentamistehokkuuden suoraan, toisin kuin kokonaislukuna merkitty rakennusoikeus. Tehokkuusluku koskee samalla tavalla uusia ja vanhoja kiinteistöjä eikä aseta niitä keskenään eriarvoiseen asemaan. Harmonisoinnilla tarkoitetaan sitä, että rakentamistehokkuudet on

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 50 alueellisesti yhtenäistetty siellä, missä se on perusteltua kiinteistöjen lähekkäisen sijainnin ja samanlaisen rakennettavuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella. Mikäli tontille ei ole kaavakartassa merkitty omaa tehokkuuslukua, sitä koskee korttelialuemerkinnän (esim. AO) yhteydessä oleva tehokkuusluku. Vierekkäisten kiinteistöjen erilainen koko ei välttämättä ole peruste eri tehokkuudelle, vaan tehokkuus määräytyy usean eri tekijän yhteistuloksena. Sama tehokkuus antaa kuitenkin hyvän lähtökohdan maanomistajien tasapuoliselle kohtelulle. Pientaloalueella perustehokkuutena on käytetty 0,25:ä, koska tätä suurempi tehokkuusluku johtaa helposti ympäristön ja taajamakuvan kannalta ylisuureen tehokkuuteen. Kaavaluonnoksen uudelleen nähtäville asettaminen ei ole tarpeen, koska kaava asetetaan ehdotuksena (MRA 27 :n kuuleminen) nähtäville, jolloin sitä voi kommentoida. Mikäli kiinteistöjen omistajilla on epäselvyyttä rakennusoikeuksista, voivat he tiedustella esim. tonttinsa pinta alaa kunnasta. Omistajat ovat yleensä tietoisia pinta aloista rakennushankkeita käynnistettäessä. Vierevänniementien ja Puutarhatien välille ei ole osoitettu katuyhteyttä, koska alueiden välinen liikennetarve on vähäinen ja toisaalta teiden välinen virkistysalue on haluttu säilyttää yhtenäisenä. Alueen läpi on kevyen liikenteen liikkumismahdollisuus. Ajoneuvoliikenteen kannalta yhteyttä Keskuskadun kautta ei voi pitää kohtuuttoman pitkänä. Rannassa ei ole miltään osin kaavoitettu uudisrakennuksia vesirajaan asti. Luonnoksen sisältynyt lähimmäksi rantaa sijoittunut kortteli 241 poistetaan. Venepaikat on tarkoituksenmukaisinta keskittää satamaan ja venevalkamiin. Kaavassa on varauduttu Kontiolahden sataman kehittämiseen erityisesti matkailun ja huviveneilyn osalta. Uitto on päättynyt Höytiäisellä jo vuosia sitten eikä sille ole tarpeen varata alueita. Kaava mahdollistaa tällaisenaankin pienten matkustajalaivojen pysähtymisen satamassa. Tälle asemakaava alueelle ei ole katsottu tarpeelliseksi varata omaa yleisen saunan aluetta. Avantouimareiden yleinen sauna on jo käytettävissä muun muassa Kontioniemen alueella. Päiväaho kiinteistön (276 402 37 26) itäosa on tarkoituksenmukaisinta osoittaa koulutontin (YO 1) laajennusalueena, koska koulun oppilasmäärä on kasvussa ja koululla on laajennustarvetta. Näin ollen luonnoksessa ollut Y korttelialue poistetaan ja liitetään koulun YO 1 alueeseen. Koulun jättöliikenteelle tarvitaan lenkkimäinen yhteys, jota varten kaavassa on pysäköintialueelle (LPA) johtava Aunenpolku niminen katu. Aunenpolun varaus säilytetään luonnoksen mukaisena, mutta nimi muutetaan Hiljanpoluksi. Jäljelle jäävä osa kiinteistöstä osoitetaan AK alueena. Muistutuksessa esitetty tonttitehokkuus 0,85 on taajaman oloissa ylimitoitettu ja johtaisi tontin rakentamiseen lähes täyteen, joten tehokkuusluku säilytetään 0,5:nä.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 51 Kiinteistö Oy Ruunula: Puheenaolevan kiinteistön (Rantala RN:o 276 402 5 111, Onnintie 3) rakentamista ohjaavat luku on kaavaehdotuksessa muutettu, joten pyydetään, että rakentamista ohjaava luku palautetaan entiselleen, entinen luku 2/ 3 k l u 1/2. Rakennuspaikka on rinnetontti. Rakennusoikeudeksi pyydetään e=0.35, asuin, toimisto ja liiketilojenrakentamiseen. Tontti on 4700 m² niin rakennuspaikkoja harmonisoitaessa e=0,25 on pinta alan huomioon ottaen pieni, koska hyvin paljon pienemmillä tonteilla on yleisesti merkintä e=0,25. Samalla pyydetään Onnintie osoittamista kaavassa merkittyyn paikkaan tielinjan keskelle ja rakentamaan se niin, että tien molemmilla puolilla on yhtä suuret reuna alueet / viherkaistat ja niin, että Rantalan tontille autotallien eteen ja talon ympäri on esteetön autolla ajomahdollisuus Onnintieltä ja Onnintielle. Onnintie on kaavoitettu kokonaan Rantalan tilan maalle ja otettu tiealue ilmaiseksi Rantala 5.111 / 276 402 0005 0111 tilasta. Esitetään Onnintien nimi muutettavaksi niin, että nimi korvataan nimeämällä; Näköalatie. Kiinteistön kerrosluku muutetaan 2/3kIu½:ksi, kuten huomautuksessa on esitetty. Tehokkuusluku 0,25 on perusteltu alueen väljän luonteen ja mittakaavan säilyttämiseksi, lisäksi se on sama, kuin kaikissa ympäröivissä kortteleissa. Mervi Kuiri: Eriävän mielipiteen kohde: P1, palvelurakennusten korttelialue. Kontiolahden sataman alueella on kahvila joka on erotettu omaksi korttelikseen (240), muutos mahdollistaa Sataman alueen palveluiden kehittämisen. Alueen pinta ala on 2256 m² ja rakennusoikeus 902 m². LV 1 venesatama. Alueelle saa rakentaa päätarkoitusta palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Alueelle rakennusoikeus 2214 k m². Perustelut: Asiakirjoissa Sataman korttelin (240) rakennusoikeudeksi esitetty 902 m². Vastustan valtavan kokoisen rakennuksen mahdollistamista luonnokauniille paikalle. Korttelin kokoon nähden kohtuullinen rakennusoikeus yhteenkerrokseen on max 300 m². Sataman luonnonkaunis maisema ja rauha lintutorneineen särkyy. Sataman nykyinen käyttö on vilkkaimpina tapahtumapäivinä jo nyt liikenteen tukkeuttava. Isokaan satamarakennus ei tuo läpikulkua Höytiäiselle vesiteitse Joensuun jokisataman tavoin. Sataman kioskin laajentaminen tuo lähialueelle väkisinkin epäsosiaalisen käytöksen kaljan

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 52 myynnin lisääntyessä. Sataman kehittämistä ja rakennuslupamenettelyn takia kaavaan tarvitaan merkittäväksi erillinen palvelualue, johon voidaan rakentaa palvelutuotantoa varten rakennuksia. Korttelialueen tehokkuusluku pienennetään 0,4:stä 0,15:een. Kari Kuiri: Asia 1. Kunnasta saamamme tiedon mukaan, Toukola 13:283 tilalla sijaitseva, entinen "myllyrakennus" on ELY keskuksen listoilla suojeltuna rakennuksena. Vaadimme tämän merkinnän välitöntä poistoa. Emme ole ostaneet tätä paikkaa että siinä on suojeltuja rakennuksia, lisäksi ihmettelen että tälläistä tehdään kysymättä asianomaiselta mitään. Tässä rakennuksessa ei ole mitään suojeltavaa, myllynkoneet siitä on edellinen omistaja myynyt yli 20 vuotta sitten museoon Turkuun. Rakennus ei ole myöskään enää alkuperäisessä asussaan vaan korjaustyöt on käynnistetty aikoja sitten. Viikolla 9 teimme Kaavoitusjohtaja Matti Moisalan kanssa katselmuksen ja hän antaa sitten oman lausuntonsa. Tällä hetkellä rakennus on autojen, lautatavaran yms säilytyspaikkana. Mukana liitteet 1,2,3,4 ja 5 joista näkee että mitään suojeltavaa ei ole ja kunnostusta tarvitaan. Asia 2. Haen muutosta, että Toukola 13:283:sen merkintä muutetaan AO:sta AR:ksi. Haen myös tehokkuusluvun kasvattamista 0.25 ylöspäin. Perusteena että näin suuri kylän keskellä sijaitseva tila saadaan tehokkaampaan yhdyskunta rakentamiseen ja kuntaan saadaan kipeästi kaivattuja rivitalo tontteja. Vaadin kunnalta kirjallista päätöstä, että kunta ei käytä tämän muutoksen jälkeen etuosto oikeuttaan kyseiseen kohteeseen. Vaadin myös että vaikka tila merkintä muutettaisiin AR:ksi, niin voimme jatkaa omatkotitalo asumista normaaliin tapaan ja hakea jatkorakentamista varten lupia, esim. autokatokselle yms. Myllyrakennusta koskeva suojelumerkintä poistetaan kaavasta. Kaavamerkintä muutetaan ehdotusvaiheessa AP:ksi, joka mahdollistaa myös rivitalon rakentamisen. Tehokkuusluku 0,25 säilytetään, koska se noudattaa ympäröivän alueen tehokkuutta ja säilyttää alueen mittakaavan ja väljyyden. Hemmo Kekäläinen ja Mia Wähälä: Voimassa olevassa kaavassa Kuusela 47:47 on merkitty kaavaan merkinnällä AR II, e=0,4. Kaavasta on tehty kunnan kanssa sopimus maksuna kunnalle luovutetusta alueesta. Kaavaluonnoksessa kyseinen tontti on merkitty virkistysalueeksi.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 53 Kyseinen merkintä rikkoo kunnan kanssa tehtyä kaavoitussopimusta. Tämän johdosta vaadimme, että kunta palauttaa kyseisen tontin kaavamääräykset sellaiseksi kun se oli vanhassa kaavassa. Kiinteistönomistajat ovat valmiita neuvotteluihin kunnan kanssa, mikäli kunta katsoo sen tarpeelliseksi. Vanha kaavamerkintä palautetaan entiselleen AR:ksi, mutta tehokkuusluku yhtenäistetään muun kaavan kanssa e=0,25:ksi. 0,4 johtaa alueen luonne huomioon ottaen ylisuureen tehokkuuteen ja tiiviyteen. Timo Nevalainen: Pyydän, että tonttini Yrittäjäntie 24 rekisterinumero 13:234 kevyenliikenteenväylän ja päärakennuksen välisen alueen sulamisvesien vedenpoisto otetaan huomioon, kun tonttini eteläpuolelle on suunnitteilla AO tontti. Nykyisin vedenpoisto on sovittu ELY keskuksen kanssa mukana olevan liitteiden mukaisesti 2011. Selostus vuosittain tehtävistä toimenpiteistä, kartta ja sähköpostiviesti. Uudella AO tontilla sijaitsee myös sulatusvesien poistoputki maan sisällä. Pyydän, että tämän sopimuksen sisältö, sekä AO tontille mahdollisesti tulevan uuden liittymän rummun tai sillan sulana pitäminen merkitään mahdollisen uuden tontinkäyttäjän rasitteeksi. Johtomerkintä lisätään kaavakarttaan. Pursitien ja Satamakujan asukkaat: Vastustamme Pursitien ja Höytiäisen väliin suunnitellun asuinkorttelin rakentamista alla esitetyin perusteluin. Sisältää myös esityksen uuden rantaraitin linjauksista. Perustelut: Yleiskaava 2020 Alueella on voimassa vuonna 2009 vahvistettu Joensuun seudun yleiskaava 2020. Kaavaluonnos on yleiskaavan vastainen. Kaavassa Pursitien länsipuoli on tarkoitettu yhteiseen käyttöön puistoalueeksi. Nykyisen puistoalueen virkistyskäyttö Pursitien ja Höytiäisen rannan välinen alue on rakentamatonta puistoaluetta, joka on tarkoitettu ihmisten yhteiseen käyttöön. Alue on suosittu uimareiden, kalastajien, matonpesijöiden, hiihtäjien ja muiden liikuntaa harrastavien keskuudessa. Alue on myös yksi tärkeimmistä

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 54 koirien ulkoiluttamispaikoista. Lisäksi juhannusjuhlien aikaan ja kiireisinä tanssi iltoina ja "Höytiäisen humaus" tyyppisissä massa tapahtumissa, vanha "rantaraitti" toimii autojen tilapäisenä pysäköintialueena. Metsä Tällä hetkellä puistoalueella on erittäin kaunis, hyvin hoidettu koivikko. Koivikot ovat Höytiäisen ranta alueella välillä kirkonkylä Kontioranta harvinaisia. Suurimmaksi osaksi ranta alueilla kasvaa havumetsää, pääasiassa mäntyä. Jos alueen rakentaminen toteutetaan kaavaluonnoksen mukaisesti, koivikkoa joudutaan kaatamaan erittäin paljon seuraavista syistä johtuen. rantaraitin levennys hiihtouran osalta uusien tonttien raivaus laajasti uusien rakennusten, pihojen ja aitojen alueelta uuden siirtoviemärin linjauksen vaatimat raivaustyöt (lähes 10 m:n leveä ura) Käytännössä metsää jäisi jäljelle vain pieniä kaistaleita. Nykyinen metsä yhtenäisenä kestää kohtuullisen hyvin kovatkin lännenpuoleiset tuulet. Silloin tällöin muutama puu on kaatunut tuulen vaikutuksesta. Jos rakentaminen toteutetaan kaavaluonnoksen mukaisesti, jäljelle jääneet puut eivät kestä tuulen vaikutuksia, vaan kaatuvat talojen päälle. Siirtoviemäri Kontiolahden ja Joensuun välinen siirtoviemäri linjattiin ja myös rakennettiin puistoalueen halki sillä olettamuksella, ettei alueelle koskaan rakenneta. Nykyinen olemassa oleva siirtoviemäri kulkee suoraan kaavaluonnoksessa esitetyn uuden asuinkorttelin rakennuspaikkojen läpi. Siirtoviemärin siirrosta aiheutuisi huomattavat kustannukset. Lisäksi uuden linjauksen alta metsää olisi kaadettava lähes 10 m leveydeltä. Tulevat ongelmat Suunniteltu alue on erittäin ahdas rakentaa. Uusien tonttien piha alueet sijoittuisivat uudisrakennusten ja Höytiäisen väliin. Uusi levennetty rantaraitti hiihtourineen kulkisi suoraan asukkaiden pihojen poikki. Kesäisin rantaraitilla liikkuu paljon jalankulkijoita, uimareita, pyöräilijöitä, koirien ulkoiluttajia, kalastajia ja matonpesijöitä autoineen. Uusi suunniteltu valaistu rantaraitti lisää entisestään kulkijoita kirkonkylän ja sataman välille, tämän on varmaan tarkoituskin. Kesäisin raitilla on liikennettä myöhälle yöhön saakka, varsinkin juhlien aikaan ja viikonloppuisin. Raitilla oleskelee paljon nuorisoa ja varttuneempaakin väkeä nauttimassa virvokkeista ja yhdessäolosta. Häiriö uusille asukkaille olisi huomattavaa, koska em. asiat tapahtuisivat käytännössä heidän pihallaan. Tästä aiheutuisi paljon valituksia ja vaatimukset rantaraitin poistamiseksi alkaisivat yleisen rauhattomuuden nimissä välittömästi. Uusi Rantaraitti Ehdotus uuden Rantaraitin rakentamiseksi kirkonkylän ja sataman välille on erittäin kannatettava. Esitämme, että Pursitien ja Höytiäisen väliin

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 55 sijoittuvalla puistoalueella Rantaraitti suunnitellaan siten, että valaistu jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettu ura noudattaisi vanhaa linjausta rannassa. Hiihtäjille tarkoitettu latu ura linjattaisiin kulkemaan Kontiolahti Joensuu välisen siirtoviemärin päällä. Tällä järjestelyllä vältettäisiin puuston kaato lähes kokonaan. Lisäksi rannan kestävyyttä ja käytettävyyttä voisi parantaa kivi tai puurakentamisella. Rannan venepaikat merkittäisiin kunnolla ja yhtenäisesti. Yleisilmeen parantamiseksi ja puistomaisuuden lisäämiseksi rantaan voisi lisätä esim. puistonpenkkejä ja kukkaistutuksia. Olemassa olevien kiinteistöjen arvon lasku Nykyiset Pursitien ja Satamakujan asukkaat ovat valinneet asuinpaikkansa olemassa olevien luontoarvojen pohjalta. Luontoarvot ovat näkyneet myös tonttien hinnoissa. Alueen kiinteistöt on rakennettu vanhoille rakennuspaikoille. Jos Kontiolahden kirkonkylän alueen asemakaavan muutos ja laajennustyöt toteutuvat luonnoasiakirjojen mukaisesti, alueen kiinteistöjen arvot tulevat laskemaan. Nykyiset asukkaat ovat investoineet asuinpaikkaansa siinä uskossa, ettei alueelle tulla koskaan lisärakentamaan. Lopuksi Kontiolahden satama ja sen hienot näkymät Höytiäiselle ovat Kontiolahden käyntikortti. Vierailijan lähestyessä satama aluetta, ensimmäisenä huomio kiinnittyy hienon hoidetun koivikon läpi ilta auringossa kylpevään Höytiäiseen. Tätä käyntikorttia emme haluaisi menettää lyhytnäköisen voitontavoittelun takia. Kontiolahti on juuri tehnyt kauaskantoisen viisaan päätöksen hankkiessaan Kontiorannan varuskunta alueen hallintaansa. Toivomme, että kunta suuntaa kaikki voimavaransa Kontiorannan alueen kehittämiseen. Tehkäämme Kontiorannasta Kontiolahden "Penttilänranta". Me allekirjoittaneet vastustamme edellä mainitun asiakirjan suunnitelmaa Pursitien ja Höytiäisen väliin sijoittuvan luontoarvoiltaan kauniin puistoalueen lopullista tärvelemistä asuinrakentamisella. Haluamme, että aluetta kehitetään olemassa olevien luontoarvojen pohjalta siten, että sataman ja kirkonkylän välille rakennetaan laadukas valaistu ympärivuotiseen käyttöön soveltuva rantaraitti ulkoilijoille ja hiihtäjille. Samalla turvataan satama alueen monipuoliset käyttöedellytykset ihmisten uimisen, ulkoilun, pientarvekalastuksen ja muun vapaa ajan vieton suhteen. Alue on myös erittäin suosittu koirien ulkoiluttamispaikka. Asuinkortteli poistetaan Pursitien länsipuolelta ja liitetään ympäröivään virkistysalueeseen. Valaistu jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettu ura sijoitetaan rannan läheisyyteen ja osalla aluetta vanhalle linjaukselle ja hiihtäjille tarkoitettu

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 56 latu ura siirtoviemärin päälle. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, p. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä 10.9.2014 päivätyt Kontiolahden kirkonkylän asemakaavaehdotusasiakirjat ja laittaa ne julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti ja pyytää niistä MRA 28 :n mukaisesti Pohjois Karjalan maakuntaliiton, Pohjois Karjalan ELY keskuksen ja Pohjois Savon ELY keskuksen, Pohjois Karjalan Sähkö Oy:n, Museoviraston ja kunnan eri hallintokuntien lausunnot. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 12.12.2014 250 Kirkonkylän asemakaavan 10.9.2014 päivätyt ehdotusasiakirjat olivat MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä 6.10. 5.11.2014. Lausunnot pyydettiin Pohjois Karjalan ja Pohjois Savon ELY keskuksilta, Pohjois Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta, Pohjois Karjalan Sähkönsiirto Oy:ltä sekä kunnan eri hallintokunnilta. Lausunnot ja muistutukset ja niihin laaditut vastineet ovat ohessa. Asemakaavasta pidettiin työneuvottelu 23.10.2014. Muistio on oheismateriaalina. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: ELY-keskuksen luonnoksesta antaman lausunnon vastineessa kaavan laatija toteaa, että Joensuun seudun yleiskaava ohjaa nyt tekeillä olevaa asemakaavan uudistusta riittävästi ja että kirkonkylän laaja-alaiselle tarkastelulle on tarvetta vasta muutamien vuosien päästä. ELY-keskus pitää hyvänä, että kunnan kaavoittaja on 23.10.2014 pidetyssä työneuvottelussa luvannut käynnistää kirkonkylän alueelle osayleiskaavan laatimisen. Ympäristönsuojelu Pilaantuneita maa-alueita koskevassa MATTI-järjestelmässä todetaan, että vanhan Esson rakennuksen kaakkoiskulman alle jäänyt pilaantuneisuus ei aiheuta välitöntä puhdistustarvetta. Maaperä tulee kuitenkin selvittää/puhdistaa, mikäli rakennus puretaan tai kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu. Tämä tulee lisätä kaavamääräyksiin. Suojeluskunnan ampumaradasta Vierevänniemessä todetaan kaavaselostuksessa, että "kohteessa on mahdollisesti pilaantuneita maita ja se tulee tutkia". Kohteen sijainti ei kuitenkaan käy ilmi kaavakartalta, eikä kaavamääräyksiin ole otettu em. pilaantuneisuuden tutkimista edellyttävää määräystä. Luonnonympäristö ja maisema

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 57 Työneuvottelussa 23.10.2014 sovittiin, että kaava-alueelta ei ole tarpeen tehdä linnustoselvitystä. YS-korttelin 409 lisäksi liito-oravan lisääntymisalueet tulee osoittaa myös Vierevänniemen virkistysalueelle s-2-merkinnällä. Myös liito-oravan kulkureitti Vierevänniemen rannan kevyenliikenteenreitin varrella tulee turvata. Vierevänniemen valtakunnallisesti arvokas tuuli- ja rantakerrostuma-alue tulee osoittaa ge/s-merkinnällä. Alueen ominaispiirteitä ei saa muuttaa. ELY-keskus toimittaa kaavoittajalle alueen rajauksen paikkatietomuodossa. Rakennettu kulttuuriympäristö Kaavaselostuksessa on valokuvat sekä lyhyt luonnehdinta alueen inventoiduista rakennetun kulttuuriympäristön kohteista. Maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kohteet on merkitty kaavaan suojeltaviksi lukuun ottamatta vanhaa kunnantaloa (v. 1913). Yhtään paikallisesti merkittäväksi luokiteltua kohdetta ei ole otettu suojelun piiriin. Kunnantalojen tontilla on vanhan kunnantalon lisäksi paloasema-asuintalo (1952) sekä virastotalo (1972). ELY-keskus esittää, että em. kolme "kunnantaloa" käsittävä kokonaisuus suojellaan asemakaavassa. Paikallisesti merkittävistä kohteista suojelumerkintää tulisi harkita vanhimpien hyvin säilyneiden kohteiden osalta: Puhakkala (1912), Kuusniemi (n. 1900), Kuusiniemi (n. 1900) sekä Lepola (1920). Kaavan pohjakartalla ei ole uusimpia rakennuksia (kortteli 405, 406 ja 255), joten pohjakartta tulee ajantasaistaa ennen kaavan hyväksymistä. Kaavan yleisiin määräyksiin lisätään: Korttelissa 256 tontilla 1 on maaperän tilan tietojärjestelmän mukaan pilaantuneita maita. Rakennuksen purkamisen tai tontin käyttötarkoituksen muutamisen yhteydessä tulee alueen maaperä kunnostaa ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla". Vanha suojeluskunnan ampumarata merkitään kaavaan saa 1 alueena: puhdistettava/kunnostettava maa alue. Liito oravan lisääntymisalue merkitään kaavakartalle s 2 merkinnällä. Valtakunnallisesti arvokas tuuli ja rantakerrostuma alue merkitään ge/s merkinnällä: Arvokas geologinen muodostuma. Valtakunnallisesti arvokas tuuli ja rantakerrostuma alue. Alueen ominaispiirteitä ei saa muuttaa. VL/s 1 merkintä voidaan muuttaa VL:ksi. Suojelumerkintä sr lisätään vanhalle kunnantalolle. Muita uusia suojelumerkintöjä ei laiteta, koska paikallisesti merkittävät rakennukset eivät tehtyjen selvitysten perusteella edellytä suojelumerkintää. Pohjakartta ajantasaistetaan ennen kaavan hyväksymistä. Pohjois-Savon ELY-keskus Liikennevastuualue pitää hyvänä asemakaavan ajantasaistamista. Yhdystie 15720 (Asemantie / Keskuskatu / Kirkonkyläntie) on asemakaavaehdotuksessa osoitettu sovitulla tavoin kaduksi. Kaavakartan merkinnöistä liikennevastuualue huomauttaa vt 6:n LT-alueen merkinnöistä, joita tulee vielä tarkistaa.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 58 Yli-Ruunolantieltä valtatien ali jatkuva kevyen liikenteen väylän alikulku tulee merkitä alikulkua osoittavalla merkinnällä. Samoin tulee tarkistaa ajoneuvoliittymien likimääräistä sijaintia osoittavat nuolimerkinnät ja lisätä ne myös yksityisteiden liittymien kohdalle. LT alueelle lisätään alikulkua osoittava merkintä. Yksityisteille ei sallita liittymiä eikä niille siten tule liittymänuolia. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tiivistelmä: Maakuntaliiton luonnoksesta annetussa lausunnossa oli nostettu esiin Kontioniemen Kontiolahden yhteisen yleiskaavan laatiminen. Kontioniemen yleiskaava on vastineen mukaisesti vireillä, sen sijaan kirkonkylän osalta yleiskaavoitusta ei kunta ole nähnyt tarpeelliseksi. Maakuntakaavassa valmistellaan 4. vaiheen ehdotusta. Siinä käsitellään keskeisesti Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta, viherrakennetta ja kauppaa mukaan lukien Kontiolahden kirkonkylän alueet. Kontiolahden kirkonkylän taajama aluetta ollaan esittämässä huomattavasti käsillä olevaa asemakaava aluetta laajempana. Maakuntaliitto näkee tärkeänä, että sopivassa rytmissä Kontiolahden kunta käynnistäisi kirkonkylän yleiskaavoituksen, jossa myös laajenevat taajama alueet tulisi käsiteltäväksi yleiskaavatasolla. Kirkonkylän asemakaavamuutoksella tiivistetään kirkonkylän keskusalueita maisema arvot huomioiden ja osoitetaan myös maakunnallista merkitystä omaavat viheryhteydet Vierevänniemeen. Kontiolahden kirkonkylä on yksi varteenotettava vaihtoehto koko Joensuun kaupunkiseutuakin ajatellen asua hyvien palvelujen äärellä. Maakuntaliitto näkeekin tärkeänä, että Kontiolahden kirkonkylän keskusta aluetta kehitetään tällä kaavalla ja jatkossa entistä enemmän kaupunkimaiseen suuntaan siten, että rakennusoikeuksia nostetaan keskusta alueilla määrätietoisesti. Kirkonkylän osayleiskaavan laadinta käynnistetään lähivuosina. Kirkonkylän keskustaa kehitetään tiivistämällä rakennetta, kaavamääräyksiä, sekä kerroskorkeuksia ja rakennusoikeuksien muutoksilla. Museovirasto Tiivistelmä: Kaavassa osoitetaan suojeltaviksi rakennuksiksi sr merkinnällä: Hautausmaan ruumishuone, Räsälä, Kotiseutukeskus, Kotiseutumuseo, Isopappila, Hovinmäen tilan pihapiiri ja navetta, vanha terveystalo, vanha apteekkitalo, vanha kansakoulu, ortodoksinen rukoushuone, Höytiäisen pursiseuran huoltorakennus. Lisäksi srk merkinnällä on osoitettu Kontiolahden kirkko. Isopappilan ympäristö on osoitettu AO/s merkinnällä,

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 59 johon tulee lisätä kaavamääräys kulttuuriympäristön säilyttämisestä. Kaavan AM/s alueet ovat Räsälän, Hovimäen ja vanhan terveystalon ympäristöt. Myös näihin tulee lisätä kaavamääräys alueen kulttuuriympäristön säilyttämisestä. YK kortteliin tulee lisätä merkintä /s ja kulttuuriympäristön suojeluun velvoittava määräys. Myös vanha kunnantalo on osoitettava sr merkinnällä. Se on osoitettu Joensuun seudun yleiskaavassa seudullisesti merkittäväksi kohteeksi. Vuonna 1913 valmistunut vanha kunnantalo on ensimmäinen varsinainen hallintorakennus kunnassa, ja se toteutettiin rakennusmestari Otto Savolaisen piirustusten mukaan. Se on Kontiolahden keskustan kyläkuvassa ja kulttuuriympäristössä merkittävä kohde, jonka suojelu tulee kaavassa varmistaa. Arkeologinen kulttuuriperintö Muinaisjäännökset tulee merkitä asemakaavaan sm osa aluemerkinnöillä. Ne on kartoitettava maastossa, jotta merkitseminen on mahdollista. Nyt tiedossa olevat muinaisjäännökset ovat ensimmäiseen maailmansotaan liittyviä puolustusvarustuksia, joiden sijainti ja ominaisuustiedot pohjautuvat Jorma Kankaisen selvitykseen. Kankaisen selvityksessä on kohteista likimääräiset kaaviokuvat eikä niitä voida pitää riittävinä osa alueiden merkitsemistä varten. Kaavoituksessa muinaisjäännös tulee aina ensisijaisesti suojella eikä sen päälle tule osoittaa rakentamista (muinaismuistolaki 295/63). Rakentamisen osoittamiseen tulee tällaisessa tapauksessa saada muinaismuistolain 13 :n mukainen lupa. Luvan ehtona on aina riittävä arkeologinen dokumentointi, josta selviää muinaisjäännöksen sijainti, laajuus, luonne, rakennepiirteet mittoineen, kohdekuvat sekä mahdollista muuta tietoa. Tämän jälkeen Museovirastolla on mahdollisuus kaavasta 13 :n mukaan neuvotellessaan myöntää riittävän arkeologisen dokumentoinnin perusteella kajoamislupa (MML 11 4 mom.). Mikäli 13 :n mukaisessa neuvottelussa päädytään muinaisjäännösstatuksen poistamiseen, tulee poistaminen tehdä kaavaprosessin aikana ja tämä menettely tulee kirjata kaava asiakirjoihin. Muinaisjäännösten yksilöimiseksi kaavassa ja selostuksessa muinaisjäännöksillä tulee olla yhteneväiset järjestysnumerot. Kaavaselostuksen muinaisjäännösluetteloon merkitään muinaisjäännösrekisterissä olevat kohteiden numerotunnukset. Asemakaavan hyväksymistä koskeva päätös virallisine valitusosoituksineen sekä päätökseen liittyvä kaavakartta ja kaavaselostus pyydetään MRA 94 :n perusteella toimittamaan viipymättä Museovirastolle. Isopappilan ympäristö on osoitettu AO/s merkinnällä. Kaavamääräykseen lisätään kulttuuriympäristön säilyttämistä koskeva lause. Samoin menetellään AM/s alueilla Räsälä, Hovimäki ja vanhan terveystalo. YK

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 60 kortteliin lisätään merkintä /s ja kulttuuriympäristön suojeluun velvoittava määräys.vanhaan kunnantaloon lisätään sr merkintä. Alueen muinaisjäännökset on kartoitettu Mikroliitti Oy:n toimesta syksyllä 2014 ja inventoinnin tulokset lisätään kaavaselostukseen. PKS Sähkönsiirto Oy: Olemme merkinneet punaisella värillä alueella olevat pylväsmuuntamot ja sinisellä värillä alueella olevat tai uudet puistomuuntamot, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset: - johtoalueen leveys 20 kv ilmajohdolla 10m (5 m johdon molemmin puolin) - muuntamon suoja-alueen säde on 15 metriä pylväsmuuntamolla ja 10 m puistomuuntamolla Lisäksi olemme tarkentaneet alueella olevia 20 kv kaavakartasta puuttuvia ilmajohtoja liitekarttaan. Johtokarttaan merkityt johdot ja muuntamot eivät ole sijaintitarkkoja. Muutos merkitään kaavakartalle. Tekninen lautakunta Tiivistelmä: Kuntatekniikan päällikkö: Kuntatekniikalla on ollut riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa kaavan sisältöön. Kaavan numeeristaminen helpottaa olennaisesti sen soveltamista ja tarvittavien muutosten tekemistä tulevaisuudessa. Kaavaan lisätty rantaraitti parantaa koko kirkonkylän alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Vierevänniementien jatko osa palvelee laajan Vierevänniemen alueen käyttöä ulkoilumahdollisuuksiin. Tänä vuonna alueella käyttöön otettu frisbeegolf rata on osoittautunut hyvin suosituksi. Se ja alueen aiemmat liikennetarpeet edellyttävät kaavan mukaisia liikenneyhteyksiä. Kiinteistöpäällikkö: Kortteli 36 tontti 1: Tontilla oleva rakennus on v. 1950 rakennettu terveystalo, joka on myöhemmin toiminut monessa eri käytössä ja siihen on tehty aina kulloinkin tarvittavat sisätilamuutokset. Rakennus on tuonaikainen piirurunkoinen talo, jossa ei ole mitään arvokasta kulttuuriperintöä, joka olisi tarpeellista säilyttää. Tämän vuoksi suojelumerkintä on poistettava ja muutettava tontti kerrostalo tai rivitalotontiksi, jossa on tarpeellinen määrä rakennusoikeutta. Kiinteistö RN:o 117:2: Tähkätien ja Keskuskadun välinen alue, kaavamerkintä Y, kerrosluku 2 ja tonttitehokkuus 0,4. Kyseiselle rakennuspaikalle pitäisi olla mahdollisuus rakentaa 4 kerroksinen hoitokotityyppinen rakennus, jossa olisi esim. alakerrassa asumista palvelevia yhteisiä toimintatiloja ja sen päällä kolmessa kerroksessa palveluasuntoja. Tämänkokoiseen rakennukseen olisi jo taloudellisesti

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 61 järkevää rakentaa hissi. Nyt esitetyssä vain 2 kerroksisen rakennuksen sallivassa kaavassa hissin rakentaminen ei ole taloudellisesti järkevää. Jos rakennus sijoitetaan kaavan laatijan esityksen mukaisesti, rakennus ei estä näkymää Höytiäiselle. Näkymä on tietenkin säilytettävä. Vesihuoltopäällikkö: Eräässä vastineessa on esitetty latu uran siirtämistä siirtoviemärin päälle. Varsinkin viemärin vietto osuuksilla sijaitsee vesihuollon rakenteita, kuten betonisia kaivoja, joiden kanssa on ollut paikoitellen haasteita jo nykyisellä latu uran linjauksella latukoneen aiheuttamien vaurioiden vuoksi. Lisäksi tampattu latu ura todennäköisesti aiheuttaa lämmöneristystarpeen. Mikäli rantaraitti ja/tai latu ura vaatii muutoksia nykyiseen vesihuoltolinjastoon, niiden kustannuksista tulee vastata muun tahon kuin vesihuoltolaitoksen. Muutokset on suunniteltava yhteistyössä vesihuoltolaitoksen kanssa. Palovesiasemien tarpeesta on ollut puhetta pelastuslaitoksen kanssa. Alustavasti niiden paikoiksi on katsottu Rakentajantien ja Keskuskadun risteysalue, josta saataisiin sammutusvettä terveyskeskukselle sekä Kivelän alueelle lähellä kunnantaloa. Palovesiasemien sijainnin määrittelee riittävä vedensaanti, jolloin vesiputken minimihalkaisijan on oltava 160 mm ja veden tuoton riittävä. Kaavaehdotuksessa kyseiset tarpeet tulee huomioida. Museovirasto edellyttää vanhan terveystalon suojelua. Kyseessä on seudullisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Tähkätien ja Keskuskadun välinen alue, tila RN:o 117:2 merkintä muutetaan muiden kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen perusteella puistoksi, jolla turvataan vapaa maisemakuva Höytiäiselle. Hiihtolatumerkintää tarkennetaan yhdessä vesilaitoksen kanssa. Palovesiasemat sijoittuvat katualueelle ja ne eivät tarvitse erikseen kaavamerkintää. Palovesiasemien rakentaminen huomioidaan katujen ja kunnallistekniikan suunnittelussa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta: Kirkonkylän koulun oppilaiden turvallinen jättö- ja noutoliikenne tulisi järjestää yksisuuntaisena liikenteenä Keskukadulta Koulukujalle ja edelleen Puutarhatien kautta takaisin Keskuskadulle. Koulu tarvitsee myös lisää piha-aluetta leikki- ja pelialueeksi, polkupyörätelineille, pihakeinuille ja -telineille. Jo nyt oppilailla on välitunneilla keinumisvuorot, kun kaikki halukkaat eivät mahdu keinumaan kerralla. Kaavaehdotuksessa osoitettu noin 2000 neliön lisäalue olisi minimi lisäpiha-alueeksi, joka tarvittaisiin koulun käyttöön. Lähivuosina mahdollisesti tapahtuva koulun laajennus korostaa edelleen koulun piha-alueen laajennuksen tarvetta. Koulun tontin lisäalue ja kulkuyhteys Puutarhatielle säilytetään kaavassa

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 62 (lausunnossa ei esitetä muutoksia kaavaan). Vapaa-aikalautakunta: Vapaa aikalautakunnalla ei ole huomautettavaa kirkonkylän asemakaavan ajantasaistamisesta, laajentamisesta ja muutoksista ehdotusvaiheessa. Taloykköset Oy: Omistamme asemakaavaehdotuksen alueella olevan Kontiolahden kunnan Kontiolahden kylässä sijaitsevan Huuhi -nimisen tilan nro 47:37 osoitteessa Keskuskatu 17, 81100 Kontiolahti, jonka kiinteistötunnus on 276-402-47-37. Tontin pinta-ala on 4139 m². Asemakaavaehdotus on puolestamme muuten hyvä, mutta pyydämme nostamaan tehokkuuslukua korkeammaksi; ehdotetusta e=0,4:stä -> e=0,6:ksi. Rakennusoikeus nousisi 1656 m²:stä -> 2483 m²:ksi. Perustelut: -Suunnittelemme rakentavamme tontille kerrostalon (kerrosala n. 1840 m²), jonka alakerrassa on liikehuoneistoja, joilla on varmasti kysyntää ja uskomme niiden myös lisäävän ja ylläpitävän keskusta-alueen palvelutarjontaa ja monipuolisuutta. -Tämän lisäksi kerrostaloon tulisi kolmeen kerrokseen asuntoja, jotka sijaitsevat keskusta-alueen parhailla paikoilla ja uskomme niiden olevan hyvin myytävissä. -Suurempi tehokkuusluku mahdollistaisi myös pienehkön rivitalon (kerrosala n. 280 m²) rakentamisen tontin itälaidalle. Rivitalo sopisi siellä hyvin ympäristöön, koska sen itä- ja eteläpuolella on jo nyt rivitaloja. -Tontti sijaitsee aivan keskeisellä paikalla keskustassa. Suurempi kerrostalorakennus keskusristeyksessä toimisi maamerkkinä ja se edistäisi keskusta-alueen positiivista imagoa ja elinvoimaisuutta. -Tehokkuusluvun nostolla ja rakennusyksikön mahdollisella suurentamisella varmistettaisiin kohteen rakentamistyön tuottavuuden ja tehokkuuden nousua, jolla pystyttäisiin paremmin varmistamaan kilpailukykyinen hintataso myytäville osakkeille. Olemme tehneet kaksi alustavaa tontinkäyttösuunnitelmaa, jotka osoittavat, että suuremmallakin tehokkuudella tontille saadaan hyvin toimivat ja asetusten mukaiset ratkaisut. Suunnitelmat eroavat toisistaan autopaikkojen sijoittelun ja ajojärjestelyjen osalta. Esitetty muutos lisätään kaavaan. Päivi ja Tapio Niemeläinen: Koskien Päivölä-kiinteistöämme RN:o 2:8 kohdistuvaa kaavamuutosehdotusta muistutamme, että emme hyväksy kiinteistöämme kohtaan esitettyjä muutoksia vaan pyydämme säilyttämään alkuperäisen AL II -merkinnän ja tonttitehokkuusluvun 0,4. Kiinteistöllä on tarkoitus harjoittaa liike- ja majoitustoimintaa

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 63 tulevaisuudessa ja se sijtaisee Ympäristöministeriön 29.12.2009 vahvistamassa yleiskaavassa määritellyllä aluekeskuksen keskustatoimintojen alueella (CA), joka mahdollistaa kaupallisen ja asuinrakentamisen yhdistämisen. Asuinrakennustamme on esitetty suojeltavaksi. Mikäli suojelu estää liiketoiminnan harjoittamisen toivomme, ettei rakennusta suojella ja ettei myöskään perheemme asumiseen tarvittavat rakennuksen muutokset, kuten kattoikkunoiden ja parvekkeiden rakentaminen esty. Olemme tähänastisetkin korjaustyöt tehneet perinteitä ja rakennuksen aikakautta kunnioittavalla tavalla ELY:n ohjeita noudattaen. Kiinteistöllemme aivan ydinkeskustassa muiden liike- ja julkisten rakennusten läheisyydessä on taattava tulevaisuuden tarpeisiin ja mahdollisuuksiin vastaava kaavamerkintä. Esitetty muutos lisätään kaavaan, lisäksi tonttitehokkuus nostetaan 0.5. Matti Lamberg: Kirkonkylän kaavaehdotuksessa on lähivirkistysalueelle suunniteltu katu Raitakujan ja Kuusitien välille. Suunniteltu katu tulisi kulkemaan rivitalon ja omakotitalon takapihalla. Alueella on syvä laskuoja yläpuolisten vesien poistamiseksi asutusalueelta. Tonttien alapuolelle siitä on kehittynyt ns. luonnon pieni puro. Puron varrella notkelmassa kasvaa mm. lehtokasveja. Kuusitien jatkeena on nykyisin käytössä oleva valmis katu, joka johtaa rantaan ja Saposentielle. Vähän ihmetyttää, että lähellä olevan valmiin kadun lisäksi on suunniteltu uusi katu lähivirkistysalueelle. Tämä lisää kustannuksia ja myös luonnonpuron häviämistä lähivirkistysalueelta. Nykyistä tietä autot käyttävät ja hyvin mahtuvat kulkemaan. Suunnitellun kadun paikka on myös aika kapea ja syvä notkelma. Tonttia vuokrattaessa ja asuinrakennusta rakennettaessa alueelle silloin oli puhetta kunnan puolelta, että alue pysyy virkistysalueena ja ympäristö rauhallisena lähitalojen asukkaille. Tien tekeminen näin jälkeenpäin kiinteistöjen takapihalle laskee kiinteistöjen arvoa. Järkevään kaavoitukseen kuuluu, että tiet ja tontit on suunniteltu etukäteen, jolloin tonttien vuokraajat tai kiinteistöjen ostajat ovat tietoisia lähialueella olevista tai tulevista kulkuväylistä. Esitän, että suunniteltu katu poistetaan em. syistä uudesta asemakaavan muutos- ja laajennusehdotuksesta ja alue jätetään lähivirkistysalueeksi. Kuusitiellä on käytössä valmis katu ja tarvittava jalkakäytävä voidaan tehdä kadun viereen. Toisena vaihtoehtona on, mikäli jalkakäytävää ei jostain syystä Kuusitielle voi rakentaa niin suunnitellun kadun paikalle tehdään vain kevyenliikenteen väylä. Silloin yläpuoliset vedet voidaan johtaa edelleen

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 64 avo-ojaa pitkin ja kevyenliikenteen väylä tehdään ojan viereen. Luonnonpuro säilyisi myös. Maisemallisesti soveltuisi paremmin ja myös on kustannuksiltaan järkevämpi vaihtoehto. Autoliikenne kulkisi Kuusitien kautta ja kevyt liikenne suojaisempaa ja turvallisempaa reittiä pitkin. Kevyenliikenteen väylä yhtyisi alapuolella jossakin sopivassa kohdassa tehtyyn uuteen katuun tai tiehen. Liitteenä on kuva laskuojasta ja pienestä purosta. Nämä tulee säilyttää lähivirkistysalueella ja kaikkia luonnon muovaamaa ei asfaltin alle tule laittaa. Uudella tieyhteydellä on tarkoitus mahdollistaa kaava alueen länsipuolella olevan alueen kaavoitus sekä yhteydet sinne. Hemmo Kekäläinen ja Mia Wähälä Tiivistelmä: Ympäristölautakunta on vastineessaan luopunut tontin Kuusela 47:47 merkitsemisestä virkistysalueeksi, jolloin vanha kaavamerkintä palautetaan entiselleen AR:ksi, mutta tehokkuusluku yhtenäistetään muun kaavan kanssa e=0,25:ksi. Nykyinen tehokkuus johtaisi lautakunnan käsityksen mukaan alueen luonne huomioon ottaen ylisuureen tehokkuuteen ja tiiviyteen. Voimassa olevassa kaavassa Kuusela 47:47 on merkitty kaavaan merkinnällä AR II, e=0,4. Kaavasta on tehty kunnan kanssa sopimus maksuna kunnalle luovutetusta alueesta. Kunnan tekemä yksityisoikeudellinen sopimus on yhä kuntaa sitova, eikä sitä voida kunnan yksipuolisella ilmoituksella muuttaa maanomistajien etuja loukaten. Kunnan kanssa tehty kaavoitussopimus on maksu kunnalle luovutetusta alueesta. Mikäli kunta voisi yksipuolisesti muuttaa kyseistä kaavoitussopimusta, aiheuttaisi se maanomistajien kannalta kunnalle luovutetun alueen hinnan alentamista, mikä ei luonnollisestikaan ole mahdollista ilman, että kyseinen hinnan alennus korvattaisiin täysimääräisesti maanomistajille. Edellä esitetyn mukaisesti emme hyväksy kunnan esittämää tontin tehokkuuden alentamista kunnan esittämällä tavalla. Kiinteistönomistajat ovat valmiita neuvotteluihin kunnan kanssa, miten kyseinen tehokkuuden alentaminen voitaisiin korvata maanomistajille, mikäli kunta edelleen haluaa pitäytyä kaavatontin tehokkuuden alentamisessa. Tontin tehokkuusluku nostetaan 0.60. Aune Mänttäri

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 65 Tiivistelmä: 1. Rakentamista ohjaava luku kaavaluonnoksen asettaminen uudelleen nähtäväksi Kaavaperusteluissa sanotaan, että pyritään laajaan ja kattavaan vuorovaikutukseen, mutta tiedossani ei ole, että kunta olisi järjestänyt yhtään julkista tilaisuutta, vaikka kaavamuutos koskeekin jokaista tonttia. Olen ehdottanut, että ennen tämän kaavaehdotuksen tekemistä olisi tullut olla uusi kuulutus. Lautakunnan olisi siis pitänyt nopeasti kuuluttaa julkinen tilaisuus jokaista kiinteistöä koskevasta kaavavaikutuksesta. MRL:n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mandollisuus esittää ELY keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Olen ollut yhteydessä ELY keskukseen, mutta he eivät ole järjestäneet kunnan kanssa neuvottelua suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi ja sitä kautta vuorovaikutuksen laajentamiseksi eikä myöskään lautakunta ole sitä tehnyt. Pyydän, että kaavaluonnos asetettaisiin uudelleen nähtäväksi ja sen yhteydessä saatetaan kuntalaisten tietoon mistä tässä kaavoituksessa erityisesti päätetään, eli jokaista kiinteistöä koskevista ohjaavista luvuista. Ihmisten tulisi ymmärtää, mitä nämä luvut käytännössä tarkoittavat kullakin alueella. Olen saanut käsityksen, että kunnanvaltuutettu eikä lautakunnan puheenjohtaja ole olleet täysin selvillä ohjaavan luvun vaikutuksesta tai siitä, että se koskee kaikkia kiinteistöjä. Kontiolahdella on menossa kaavoitussuma, johon liittyvät korkeat asiakirjapinot. Olen vakuuttunut, etteivät kuntalaiset ole voineet pysyä kaavoituksessa mukana, puhumattakaan kunnan luottamusmiehistä, jotka omien töidensä ohella kokoontuvat asioista päättämään. Huomautan, ettei kaavan päällä lukeva "Pöyry" tai arkkitehdin nimen mainitseminen tuo kunnan suunnitteluun lainsäädännön edellyttämää laajaa ammattitaitoa eikä kokonaisvaltaisen kehityksen hyvää hallintaa, jos kuitenkin kunnan suunnittelujohdosta nähtävästi lähtee lähes jokaiselle kaavaan merkittävälle viivalle ohjeet. Ja jos kuitenkin kunnassa mainittuja pätevyyksiä vailla olevat henkilöt määräävät jokaisesta asiasta ja kunnan luottamushenkilöille jää vain "luottaa mitä heille esitetään". 2. Kaavassa ehdotus Vierevänniementie Mitä tarkoittaa rantabulevardi? Vierevänniemen kohdalla, vaikka siellä kasvaakin jo puustoa, on valkoinen hiekka hyvin lähelle järven laskun pengermää kun muuten Höytiäisen laskun rannoilla on usein hyvin kivikkoista. Ehdotan, että tämän rantatien rakentaminen tulisi suunnitella niin, että se kiertäisi ranta aluetta ja tulisi esimerkiksi Saposenlahdesta Romontien haaraan tai hautausmaan kulmalta Juukaan johtavalle tielle. Kirkonkylän kohdalla tie olisi kuin harva kampa ja useammasta kohdasta olisi kävelyreitti rannalle. Keskuskadulle päin kirkonkylää kaavoitettaessa johtavat tiet voisivat toisesta päästä johtaa jonkinlaisena merkittynä kävelytienä rannalle.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 66 3. Yleisesti tiet Kirkonkylän kaavoja tiivistettäessä rakennuspaikkoja luodaan kaavassa sillä tavalla, että Keskuskadulle saavuttaessa eivät esitetyt liikennelaskelmat pidä paikkaansa, sillä ne ovat tehty autoista Keskuskadulla ja kylää halkovalla Juuka Nurmeksen tiellä. Nähtävästi lähiaikoina on muodostettava liikenneympyröitä liikenteen joustamiseksi Yhdystieltä Puutarhatien kohdalle ja Vierevänniementien kohdalle. Keskuskadun suuntainen Yhdystie kirjaston, urheilukentän ja Vierevänniementien sekä nykyisen rakennetun ympäristön palvelemiseksi on ehdottoman välttämätön. Ja tälle tielle, vaikka kapeammalle sellaiselle, jossa on esim. 30 km/h nopeusrajoitus, tulisi varata paikka tässä kaavassa vielä jos suinkin mahdollista. 4. Ranta alueiden suunnittelu Otin kantaa myös kirkonkylän läheisten ranta alueiden kysymyksiin, mm. siihen, ettei rantoja tulisi rakentaa täyteen ja että historialliset rantapaikat tulisi merkitä ja antaa niille historiallinen merkitys. En tarkoittanut, että satamalaitureita tarvittaisiin uittoon, vaan että ne paikat, jotka olivat ennen puita kuljettavien proomujen ja hinaajien rantautumispaikkoina ovat joko luontaisesti syviä tai muutoin ruopattuja alueita. Niillä alueilla on merkitystä tulevaisuudessakin, jotta asioita voitaisiin järjestää monipuolisesti eikä kyseisiä paikkoja vain vuokrattaisi suurten yksityisten veneiden omistajille. 5. Saunapalvelut Kaikilla tulisi olla mahdollisuus päästä nauttimaan Suomen kesästä ja uimaan ja saunomaan järven rannalle. Tulisi järjestää paikka rantasaunomismahdollisuudelle ja pitää sitä yllä niin, että ihmisillä olisi mahdollisuus ympäri vuoden saunoa ja uida oman taajamansa rannalla. Rantasaunalle riittävän suuren alueen varaaminen palvelisi niitä ihmisiä, jotka ovat sidottuja omiin asuntoihin ilman omia kulkuneuvoja. Kunnan tarvitsisi vain luoda edellytykset tällaiseen yhteiseen hyvään kaavoituksella. Saunan ylläpito ja kulkemisen reitittäminen järjestyisi parhaiten yhdistyksen tai yrityksen toimesta. 6. Historiallisten paikkojen säilyttäminen Kaavaehdotuksessa ei mainita sellaisia historiallisia paikkoja kuten esim. Kirkkoranta, Koulunranta, Kirnukallionranta, Rinnenranta ja Sormusenranta, jotka olivat niin sanottuja kalarantoja ainakin Höytiäisen laskun jälkeen. Muistutuksen tekijä on laajasti ideoinnut kirkonkylän kehittämistä ja kaavasuunnittelua. On otettava kuitenkin huomioon, että kyseessä on pääsääntöisesti vanhan asemakaavan numeristamisesta ja kaavamerkintöjen päivittämisestä. Uudet avaukset ovat kuitenkin suhteellisen vähäisiä. Kaava prosessia on viety läpi kuten maankäyttö ja rakennuslaki edellyttää. Työkokouksia on myös pidetty eri viranomaisten kanssa työn etenemisen aikana. Kuntalaiset ovat myös olleet kiinnostuneita kaavatyöstä ja saaneet tietoa siitä kysyessään.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 67 Aune Mänttäri ja Lea Karttunen Tiivistelmä: Päiväaho tontti (37:26) tulisi pitää yhtenäisenä rakennusalueena ja se tulisi merkitä kokonaisuudessaan kahden asunto, liike ja toimistotilojen kerrostalokortteliksi AL, ja rakennusoikeudeksi tulisi merkitä e=0,85. Koulukyytien järjestämiseksi, koulurakennusten rakentamiseksi ja koulualueen laajentamiseksi Päiväaho tilasta merkitty osa pitäisi poistaa kaavasta ja Päiväaho käsitellä yhtenä kerrostaloalueena, koska kunnan kanssa ei ole syntynyt kauppaa. Kunta katsoo, ettei heillä ole rahaa ostaa aluetta, jota heille on tarjottu, jota he sanovat tarvitsevansa ja jonka tarve heille on syntynyt kaavaehdotuksessa. Se ei ratkaise Kontiolahden koulun tilan, piha tai liikenneongelmia, mutta se osoittaa, että suunnittelu on jäänyt aikanaan eri rakennusvaiheessa sekä kerrostalokaavaa laadittaessa lyhytnäköisyyden varaan. Hyvä esimerkki huonosta suunnittelusta on asunto osakeyhtiö Vilhelmiinalle menevän tien asettaminen kirjaston parkkipaikan kautta yksinomaan kerrostalolle kun siinä vaiheessa olisi pitänyt laittaa kirjaston takaa poikkitie ja lasten päiväkodille olisi mm. ollut Onni Räsäsen myymä maa kunnallisia rakennustarpeita varten. Nämä liikennesuunnittelut osoittavat, ettei suunnittelua ole tehty pitkälle tähtäimelle. Päiväaho on jaettu sillä tavalla, että kerrostalotontille on määrätty rakennusoikeutta e=0,50 ja Hiljanpolun (Aunenpolun) toiselle puolelle koululaajennukseen e=0,30, Sen jälkeen kaavassa selitetään, että kerrostalot eivät mahdu niin pienelle alueelle, vaikka nämä yhdessä laskettuna ovat e=0,80. Päiväaho tontille suunniteltu tie, Hiljanpolku, tulee poistaa kaavasuunnitelmasta, sillä sille ei ole esitetty liikenteellisiä perusteluja. Jos otetaan huomioon, että Hiljanpolkua ei yhteistä tonttia rakennettaessa tarvita piha alueeksi, niin silloin tontin rakennustiheys on mahdollista olla pienempi kuin nyt. Kahden kerrostalon rakentaminen Päiväaho tontille ei ole siis liian tiivistä rakentamista siihen verrattuna, mitä kaavaehdotuksessa esitetään, koska yhteenlaskettu rakennusoikeus on nyt e=0,80. Kun Hiljanpolkua ei yhtenäisesti toteutettavalla alueella olisi, maankäyttösuhde on parempi kuin nykyisessä kaavaehdotuksessa, joten on täydet perusteet osoittaa tontille rakennettavaksi kaksi kerrostaloa ja rakennusoikeus e=0,85. Hiljanpolun sijaan tien voi rakentaa niin, että parkkipaikaksi otetaan koulun omasta tontista kerrostalon takaa 5 metriä ja ohjataan liikenne koulun tonttia myöten Puutarhatielle tai vielä kunnantalon alapuolelta eteenpäin niin, että käynti Keskuskadulle tulee vähemmän liikennöidyltä Kiveläntieltä, joka helpottaa Puutarhatien liikennettä Keskuskadulle. Asiantuntijat ovat arvioineen maanhinnan vastaavan uuden kerrostalokolmion hintaa. Olemme valmiita tekemään kaupan Päiväaho kiinteistöstä milloin hyvänsä kunnan kanssa, kun kunta arvostaa koko kiinteistön tämän arvion mukaisesti. Päiväaho tonttia ei voi verrata muihin tontteihin, sillä tontti on koulun vieressä ja tontilla on asuntotuotannossa korkeaa arvioa sen sijainnin ja ympäristön vuoksi. Lain

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 68 mukaan kunta ei voi edellyttää maanomistajan kohttuuttomasti luovuttavan maata millä hyvänsä vertailuhinnalla kunnan tarkoitukseen, jos sillä on muuta toteuttamisarvoa. Mikäli kunnan kanssa ei päästä sopimukseen maakaupasta, ryhdytään kaavamuutoshankkeisiin ja tontti käytetään asuntotuotantoon. Insinööri ja arkkitehtitoimisto ovat katsoneet, että ympäristöön ja tontille sopisi kaksi korkeaa kerros, liike ja toimistorakennusta. Koska tontti on jätetty "koulun takapihaksi", korkeamman talon rakentaminen sopisi siihen. Koululaajennuksen tarve on kyseenalainen, sillä maankäyttösuunnitelmassa ja koulusuunnitelmassa ei puhuta laajennuksesta mitään, eivätkä lautakunnat ole esittäneet mitään asiaan liittyen. Julkisuuteen saapuneet suunnitelmat eivät tue kaavoitusjohtajan ehdotusta. Kaavaa suunniteltaessa ala asteen johtava opettaja, rehtori ja kaavoitusjohtaja sanoivat, että koululaiset tarvitsevat pallokentän, ja seuraavaksi suunnitelmat muuttuivatkin ja nyt he tarvitsevat laajennuksen. Kuinka voimme tietää, että suunnitelmat eivät muutu jatkossakin yhtä nopeasti? Liitteenä arkkitehti Antti Rissasen "3 vaihtoehtoisesta ratkaisua" Päiväaho kiinteistölle, sekä suunnitelma "Kaksi asuin ja liikekerrostaloa". Kerrostalon tontti tehokkuus päivitetään 0.60. Koulun parkkipaikka on jo siirretty Koulukujan toiselle puolelle ja olemassa olevan koulun tonttia laajennetaan myös siten, että LPA poistetaan Hiljankujan varresta. Kasvatus ja koululautakunta ovat esittäneet suuren huolen nykyisen kouluntontin riittävyydestä ja onkin vakavasti vielä pohdittava joudutaanko koko tila esittämään kouluntontiksi. Tällöin kerrostalotontti poistettaisiin kaavasta. Tontin tehokkuusluku e tarkoittaa, kuinka suuri on tontti tai korttelialueen rakennusoikeus suhteessa sen pinta alaan. Näin ollen tehokkuusluku e=0,5 tarkoittaa, että rakennusoikeus on puolet, ja e=0,30 tarkoittaa, että se on 30 %. Tämä ei siis tarkoita, että kahden vierekkäisen tontin tehokkuusluvut 0,5 ja 0,3 mahdollistaisivat näille tonteille rakentamisen 80 %:lle tonttien pinta alasta. Kiinteistö Oy Ruunula Tiivistelmä: Seuraavat vaatimukset koskevat kiinteistöä Rantala RN:o 5:111. 1. Pyydetään, että kiinteistö Rantala merkitään kaavassa asuin, liike ja toimistorakennusten kiinteistöksi (AL). Useat tahot ovat olleet kiinnostuneita toteuttamaan paikkaan edustavia asunto ja toimistotiloja. Näin ollen kaavoituksen yhteydessä voisi luoda edellytykset edustavan asuin, liike ja toimistorakennuksen rakentamiselle ilman, että siitä tarvitsisi myöhemmin käydä uusi kaavamuutosprosessi. Silti kiinteistöä voisi käyttää siis edelleen kuitenkin vain asuntotarkoituksiin.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 69 2. Pyydetään, että rakennusoikeudeksi merkitään e=0,35. 3. Onnintie tulisi nimetä uudelleen. Tien nimeksi tulisi merkitä Näköalatie avautuvan näköalan mukaisesti. Koska Onnintie on kokonaisuudessaan Rantalan maalla ja otettu ilmaiseksi käyttöön Kontiolahden kunnalle, olisi maanomistajaa tullut kuulla tien nimeämisen yhteydessä. 4. Onnintie tulisi toteuttaa Rantalan tilasta Onnintieksi kaavoitetulle tiealueelle sen keskelle niin, että sen molemmille puolille jää samankokoiset reunakaistat. Onnintieksi luovutettua aluetta on nähdäksemme joutunut naapuritontin käyttöön Keskuskadulta alkaen ja Keskuskadun suuntaisesti Onnintien varressa. Tieasian käsittely kirkonkylän asemakaavaehdotuksen yhteydessä on perusteltua. 5. Onnintietä tulisi korottaa Rantalan pihaan ajon kohdalta niin, että kiinteistölle olisi joustava käynti. Tämänhetkinen tien rakennus palvelee yksinomaan naapurustoon rakennettuja kiinteistöjä huomioimatta, että maanomistajan pihaan on tietä rakennettaessa tehty hyvin jyrkkä käynti, josta johtuen autotalliin tai sen eteen ei voi ajaa matalapohjaisella ajoneuvolla. Ennen tien leikkaamista ja rakentamista naapureita varten tieltä oli pihaan joustava käynti normaalilta tasolta. Tien korottaminen liukuvasti ei huononna naapureiden tien käyttöä. Edellä mainittuja vaatimuksia korostetaan vielä sillä, että alaosa Rantalan tilasta ja koko alapihan tila on jouduttu myymään kunnan rakennuskaavoituksen käyttöön erityisen halvalla hinnalla taloudellisessa pakkotilanteessa, ja kyseinen maa on ollut kunnalle erityisen tuottoisaa aluetta. Nyt on kysymys vain jäljellä olevasta pienestä 4700 m²:n suuruisesta maa alueesta. Olemme valmiita toimimaan kiinteistön suhteen niin, että sitä kunnostettaessa tai uudelleen rakennettaessa luodaan paikalle erityisen kauniit rakennelmat ja kaikinpuoliseen koti ja ympäristörauhaan pyrkivä mahdollinen toimisto tai liiketoiminta. Mihin tahansa tarkoitukseen kiinteistöä ei luovuteta. Kaavamerkintä muutetaan esityksen mukaiseksi AL ja tontin tehokkuusluku nostetaan 0.40. Kaavassa ei oteta kantaa tien pituuskaltevuuksiin eikä muuhun tiesuunnitteluun. Tien nimen muutokselle ei ole esitetty riittäviä perusteita. Koska ehdotusasikirjoihin on nähtävilläpidon jälkeen tehty sen laatuisia muutoksia, on kaava asiakirjat laitettava vielä uudelleen nähtäville MRL 32 :n mukaisesti. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 70 1.12.2014 päivätyt Kontiolahden kirkonkylän asemakaavaehdotusasiakirjat ja laittaa ne julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti ja ilmoittaa eri viranomaisille MRA 28 :n mukaisesti, että kaava asiakirjat on laitettu nähtäville ja niistä voi antaa lausunnon mikäli viranomainen sen katsoo tarpeeliseksi. Tiedote lähetetään Pohjois Karjalan maakuntaliitolle, Pohjois Karjalan ELY keskukselle ja Pohjois Savon ELY keskukselle, Pohjois Karjalan Sähkö Oy:lle, Museovirastolle sekä kunnan eri hallintokunnille. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 18.03.2015 62 Kirkonkylän asemakaavan 10.9.2014 päivätyt ehdotusasiakirjat olivat MRL 65 :n, MRA 27 :n ja MRA 32 :n mukaisesti jullkisesti nähtävillä 19.1. 20.2.2015. Lausunnot pyydettiin Pohjois Karjalan ja Pohjois Savon ELY keskuksilta, Pohjois Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta, Pohjois Karjalan Sähkönsiirto Oy:ltä sekä kunnan eri hallintokunnilta. Lausunnot ja muistutukset ja niihin laaditut vastineet ovat ohessa tiivistettynä ja oheismateriaalina kokonaisuudessaan. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Tiivistelmä: Kaavan laatija on tehnyt uuteen kaavaehdotukseen ELY keskuksen lausunnossa 29.10.2014 esittämät tarkennukset ja muutokset. Kaavaehdotukseen on maanomistajien toiveiden mukaisesti lisätty muutamien keskustan AK ja AL tonttien tonttitehokkuutta. AL tontti korttelissa 207 tulee esittää kaavakartalla tummanruskealla värillä. Rakennustehokkuuksien nosto sekä liikerakentamisen mahdollisuuksien lisääminen tukee kunnan ydinkeskustan kehittämistä. Väritys korjataan korttelissa 207. Pohjois-Savon ELY-keskus Tiivistelmä: Pohjois Savon ELY keskuksen liikennevastuualue antoi lausuntonsa kaavaehdotuksesta 15.10.2014. Lausunnossa esitettiin valtatien 6 maantien aluetta (LT) koskevien merkintöjen täydentämistä. Lausunto on muilta osin otettu huomioon, mutta LT alueelta puuttuu Vaskelan yksityistien ajoneuvoliittymän paikkaa osoittava nuolimerkintä. Merkintä lisätään kaavakartalle

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 71 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tiivistelmä: Ei huomautettavaa. Museovirasto Tiivistelmä: Museoviraston ehdotusvaiheesta antaman lausunnon perusteella kaavaan on lisätty YK kortteliin /s merkintä, kunnantalon sr merkintä sekä lisätty muinaismuistoinventoinnin tulosten perusteella sm rajaukset. Museovirastolla ei ole kaavaehdotukseen huomauttamista koskien rakennettua kulttuuriympäristöä ja arkeologista kulttuuriperintöä. Kaavaselostuksessa kohdassa asemakaavan vaikutukset todetaan: "Kaavassa on suojeltu kaikki seudullisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet lukuun ottamatta vanhaa kunnantaloa, jonka säilyminen on kuitenkin kaavan perusteella mahdollista". Koska kaavakartassa vanha kunnantalo on suojeltu, on kaavaselostus virheellinen tältä osin. Museovirasto kehottaa muuttamaan kaavaselostusta tältä osin. Asemakaavan hyväksymistä koskeva päätös virallisine valitusosoituksineen sekä päätökseen liittyvä kaavakartta ja kaavaselostus pyydetään toimittamaan viipymättä Museovirastolle. Selostusta korjataan esitetyllä tavalla. PKS Sähkönsiirto: Ei huomautettavaa. Tekninen lautakunta: Ei huomautettavaa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta: Kirkonkylän koulun oppilaiden turvallinen jättö ja noutoliikenne tulee järjestää yksisuuntaisena liikenteenä Koulukujan kautta Puutarhatielle. Koulu tarvitsee myös lisää piha aluetta leikki, pihateline ja pelialueeksi sekä myös mahdollista koulun laajennusta varten. Edelleen kaavassa pitää huomioida myös päivähoidon tilanne siten, että Mäntytien päiväkodin väliaikaistiloista pystytään luopumaan mahdollisimman pian, myös siinä tilanteessa, että kaavan voimaantulo viivästyy. Kannanotot tukevat kaavaehdotusta.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 72 Kaija Oksanen Tiivistelmä: Anon tilan Koivunotko (276 402 41 40) kaavamerkinnän muutosta AP:ksi. Perusteluina muutokselle on, että haluaisin säilyttää siteeni niin Kontiolahteen kuin omistamaani tilaan. Myös hyvällä sijainnilla olevan tontin käyttö olisi muutoksen ansiosta tehokkaampaa ja kaavamerkinnän muutos nopeuttaisi sekä helpottaisi tilan raivausta parempaan käyttöön. Merkintä muutetaan esityksen mukaiseksi. Mervi Kuiri Tiivistelmä: Satama alueen LV 1 kohdan kaksikerrosmerkintä: onko aiheellinen siinä? Olen sitä mieltä, että yksikerrosratkaisut riittävät venesataman siihen kohtaan. Merkintä muutetaan esityksen mukaiseksi. Aune Mänttäri ja Lea Karttunen Tiivistelmä: Tila Päiväaho (RN:o 37:26) tulisi käsitellä kaavassa yhtenäisenä rakennusalueena, jolloin Päiväahosta YO 1 alueeksi merkitty osa sekä Hiljankuja tulisi poistaa kaavasta tai Hiljankuja siirtää pois Päiväahon korttelialueelta kunnan tontille. Päiväaho tulisi merkitä kokonaisuudessaan kahden kerrostalon asunto, liike ja toimistorakennusten korttelialueeksi, AL. Päiväahon korttelialueen tehokkuusluku tulisi merkitä e=0,85, sillä pidämme Päiväahoa yhtenäisenä korttelialueena. Päiväaho on merkitty vuonna 1985 hyväksytyssä kaavassa yhtenäiseksi asuin ja kasvitarharakennusten korttelialueeksi AV, joten se on perinteisesti ollut asumisen, puutarhatyön ja liiketoiminnan paikka. Päiväahon tulisi jatkossakin olla asumisen ja liiketoiminnan paikka merkinnällä AL. Kaavamuutokset Päiväahon alueella ei ole tehty todellista tarvetta vastaaviksi, vaan tavoitteena on ollut tontin lunastaminen kunnan määräämällä kohtuuttoman alhaisella kauppahinnalla. Koulutontin laajennus Päiväahon alueelle on turha, koska kunta voi käyttää omia maitaan ja liikennejärjestelyt on hoidettavissa niin, ettei Hiljankujaa tarvitse rakentaa ainakaan Päiväahon alueelle. Koulukyyditykset pystytään järjestämään muutoin. Ensimmäisen ehdotusvaiheen muistutuksessamme liitteinä olleita suunnitelmia ei ollut nähtävillä ympäristölautakunnan pöytäkirjassa 12.12.2014. Liitteet olivat oleellisia muistutuksemme kannalta ja ne olisi tullut olla nähtävillä pöytäkirjan yhteydessä.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 73 Kunnan esittämä kauppahinta Päiväahon kiinteistöstä on liian alhainen, sillä alue on paikka, jolla on asuntotuotannossa korkeaa arvoa sen sijainnin ja ympäristön vuoksi. Päiväahosta on pyydetty asiantuntijoiden neuvojen mukainen kauppahinta, joka on uuden, hyvin varustellun kolmion hinta kyseisellä paikalla. Kirkonkylän koulun nykyinen oppilasmäärä on 297. Koulun kapasiteetti on 300 oppilasta, eli laajentamistarpeita on jo tällä hetkellä. Nykyisten väestörekisteritietojen mukaan Kirkonkylän koulun oppilasmäärä on ensi syksynä jo 327 oppilasta ja syksyllä 2016 jo 334 oppilasta ja siitä se kasvaisi joka vuosi niin, että vuonna 2020 oppilasmäärä olisi jo 346 oppilasta. Lisäksi on todettava, että väestötiedoissa ei ole otettu huomioon ollenkaan kirkonkylän uutta rakentamista ja sitä kautta väestön kasvua. Kunnalla aukeaaa uusi kirkonkylän kasvusuunta vuonna 2017 Saposenniemeä kohti. Kunnan kannalta Kirkonkylän koulun kehittämismahdollisuudet on turvattava kaikissa olosuhteissa. Koulua sekä myös piha aluetta on pystyttävä laajentamaan nyt ja myös tulevaisuudessa. Nykyinen tontti on mitoitukseltaan liian pieni ja oppilasmäärien kasvun myötä tarve piha alueen laajentamiselle on suuri. Ainoa laajentamissuunta on koulun tonttiin rajoittuva Päiväaho RN:o 37:26 niminen tila. Kunta on käynyt perikunnan edustajien kanssa maakauppaneuvotteluja ja osa osakkaista on jo hyväksynyt kunnan tekemän ostotarjouksen. Kunnan kannalta koko Päiväahon tila olisi järkevää ottaa koulun tontiksi ja näin turvata koulun kehittäminen pitkälle tukevaisuuteen. Kaavaehdotuksessa on kuitenkin lähdetty siitä, että vain osa olisi koulun tonttia. Oppilaitten vanhemmat ovat esittäneet, että koulun nykyistä saattoliikennettä tulisi kehittää siten, että alueelle saataisiin kiertävä yhteys Koulukujalta Puutarhatielle. Tämä on nyt mahdollistettu kaavaehdotuksessa. Edellä mainitusta johtuen tehty muistutus ei anna aihetta tehdä muutoksia kaavaehdotukseen. Kiinteistö Oy Ruunula Tiivistelmä: Onnintien nimi halutaan muuttaa Näköalatieksi. Kun kiinteistölle on 1970 luvulla rakennettu omakotitalo, se on ollut kauniilla näköalapaikalla, ja vieläkin talosta Höytiäiselle päin oleva näköala on erittäin vaikuttava. Keskuskadun varressa Puutarhatiellä ensimmäisen talon kiinteistön nimi on Näköala. Sekin on aikanaan nimetty Höytiäiselle avautuvien kauniiden näköalojen vuoksi. Tie on lisäksi kokonaan Mänttärin perheen maalle kaavoitettu ja luovutettu ilman korvausta yhteiseen/julkiseen käyttöön Kontiolahden kunnalle. Näiden perustelujen vuoksi pyydetään Onnintie nimi muuttamaan Näköalatieksi. Tehdyssä muistutuksessa ei ole tuotu esille sellaisia perusteluja, joiden takia Onnintien nimi pitäisi nyt muuttaa Näköalatieksi. Onnintie nimenä on jo saanut vakiintuneen aseman alueen kaavatienä. Muistutus ei aiheuta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 74 muutostarpeita kaavaehdotukseen. Aune Mänttäri Tiivistelmä: Olen joutunut kunnan miesten ja luottamushenkilöiden kyykyttämäksi 2013 alkuvuodesta alkaen, jolloin pyrin ensimmäistä kertaa saamaan selvyyden kunnan kannasta Päiväahon korttelin kaavoituksen suhteen. Kunnan eri osa alueiden kaavoitus yhtäaikaisesti on heikentänyt vuorovaikutusta asukkaiden, osaisten, maanomistajien ja niiden ihmisten kesken, joilla olisi oikeus osallistua kehityskeskusteluun. Mm. kirkonkylän asemakaava kuului tuohon n. 20 30 cm korkeaan asiakirjanippuun, joka oli asetettu yhtäaikaisesti nähtäväksi. Kuulutuksessa mainittu yhteyshenkilö ei vastannut puheluihin, sähköposteihin eikä hänelle ollut mahdollista saada helposti tapaamisaikaa. Nähtävillä olevat kaava asiakirjat oli ripustettu seinälle pieneen solaan, jossa oli huono valaistus eikä sinne sopinut kahta henkilöä yhtä aikaa katsomaan karttoja. Lautakunnan jäseniltäkään ei saanut tietoa kaavoituksesta eivätkä he vastanneet sähköpostiin. Kaavakartan kanssa ei ollut nähtävillä muita kaavaan kuuluvia asiakirjoja: lausuntoja ja huomautuksia. Kunnan viran ja toimenhaltija sekä työntekijät ovat kunnan asukkaiden yhteisten tehtävien hoitajia. Näin ollen heidän päätöksiään tulisi edeltää myös kaavoitustehtävissä asukkaille laaja ennakkoon tiedottaminen. Lautakunnissa puolueiden edustajat tekevät nähdäkseni lähinnä henkilökohtaisia päätöksiä hyväksyessään viranhaltijoiden esityksiä. Mm. ympäristölautakunnan puheenjohtaja on lausunut "Kaikki esitykset ovat varmasti laillisia, niitä ei muuteta". Mielestäni laillinen esitys voisi olla ensisijaisesti puoluepoliittinen tai tarkoituksenmukainen. Yhteispeli virkamiesten ja luottamushenkilöiden kesken saattaa aikaansaada sen, että kaiken voi tehdä valvonnan ulkopuolella. Kirkonkylän asemakaavan muutoksen ja laajennuksen nimi on ilmoitettu eri tavoin eri yhteyksissä. Kaavan nimeä on muutettu toistamiseen kuulutuksissa, eikä kaavan numeroa ole kuulutuksissa mainittu. Kaavan ensisijaiseksi tarkoitukseksi ilmoitettiin kiinteistöjen numeeristamisen toteuttaminen. Nyt kaavan nimessä ei tätä esiinny. Samoin kaavassa olevia ehdotuksia on muuteltu niin, että muutokset eivät ole tulleet osaisilta. Lisäksi kaavoituksesta on lähetetty henkilökohtaisia kirjeitä mm. eräille opettajille, joissa kehotettiin ottamaan kantaa koulun lisämaan tarpeeseen. Kaavanvalmistelutehtävissä toimivan virkamiehen suorittama akiteeraus ylittää mielestäni hänen toimivaltansa. Samoin Päiväahoon kohdistettu monimuotoinen "puljaaminen" sisältää mielestäni tunnusmerkit lainsuojaa käyttävien mielivallasta. Entisten rakennuspaikkojen omistajat eivät ole kuulutusten perusteella saaneet tarvittavaa tietoa asiasta. Ehdottaessani julkisen tilaisuuden järjestämistä lautakunta ei vastannut mitään.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 75 Kaipasin kaavaryppäässä yhteyttä Kontiorannan, Kontioniemen ja Kirkonkylän välille joko varaamalla tieliikennekäytävälle paikka tai kaukonäköisesti vesistön ylittävän sillan kautta. Nyt kaikki tiet vievät Joensuuhun kaikista Kontiolahden kunnan asuntotaajamista. Virtaa voisi muuttaa toisinkinpäin kulevaksi, mutta se vaatii määrätietoisuutta kaikilla elämän aloilla ja ennen kaikkea tahtoa, joka nousee asukkaista. Ympäristölautakunnan 12.12.2014 pitämässä kokouksessa päätettiin kaavakuulutuksesta, joka julkaistaisiin 22.12.2014 21.1.2015. Lautakunnan kokous oli ns. ylimääräinen kokous. Kaavajohtaja lupasi viedä aiemman sähköpostini tiedoksi lautakunnan kokoukseen 12.12. Lähdin 19.12. katsomaan kokouksen pöytäkirjaa nähdäkseni mitä pöytäkirjassa lukee Päiväahon asiassa. Tyrmistyin nähdessäni, että pöytäkirja oli puutteellisesti allekirjoitettu. Lisäksi lähes puolena kuulutusajasta ei kunnantalolla ollut henkilöä, joka oli kuulutuksessa ilmoitettu henkilöksi, jolta voi kysyä lisätietoja kaavasta. Laki sanoo, että ympäristölautakunta tekee kaavakuulutuksen. Ympäristölautakunnan tulisi tietää, että päätöksen on oltava lainvoimainen ennen kuin kuulutus julkaistaan. Esille tullut teko on juridisesti raskauttava teko luottamusmiehiltä. Hallintojohtaja toimi huolimattomuuden korjaamiseksi. Olin helpottunut asian korjaamisesta ja uuden kuulutuksen julkaisemisesta 19.1.2015 20.2.2015 lainvoimaiseen päätökseen perustuen ja ilmoitin hallintojohtajalle luopuvani valituksestani Itä Suomen hallinto oikeuteen. Tehdyssä muistutuksessa ei ole esitetty muutostarpeita kaavaehdotukseen. Muistutus ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. Pohjois-Karjalan Osuuspankki Pohjois Karjalan Osuuspankki on tehnyt esityksen kaavan muuttamiseksi siten että korttelissa 401 olevaa AL tonttia laajennettaisiin hieman liitekartan mukaisesti. Muutos tehdään esityksen mukaisesti. Oheismateriaali: Pohjois Karjalan ELY keskuksen lausunto Pohjois Savon ELY keskuksen lausunto Pohjois Karjalan maakuntaliiton lausunto Museoviraston lausunto Pohjois Karjalan Sähkönsiirron lausunto Teknisen lautakunnan lausunto Kasvatus ja koulutuslautakunnan lausunto Kaija Oksasen muistutus Mervi Kuirin muistutus Aune Mänttärin ja Lea Karttusen muistutus

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 76 Ympäristölautakunta Kiinteistö Oy Ruunulan muistutus Aune Mänttärin muistutus Pohjois Karjalan Osuuspankki esitys Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499 Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä 1.12.2014 päivätyt Kontiolahden kirkonkylän asemakaavaehdotusasiakirjat ja esittää ne edelleen kunnanhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Kaavaehdotuksen nähtävilläpidon jälkeen kaavaan on tehty muutoksia, jotka ovat kuitenkin niin vähäisiä, etteivät ne edellytä kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista. Kaavoitusjohtajan muutettu ehdotus: Ympäristölautakunta päättää jatkaa kaavan valmistelua suorittamalla korttelin 53 YSA 1 ympäristössä MRL 32 :n mukaisesti asianosaisten kuulemisen ennen kaavan hyväksyntää. Kaavaehdotukseen on sen nähtävilläolon jälkeen tehty muutos siten, että korttelin tehokkuusluku e=0.60 on nostettu e=0.80 ja maksimi kerroskorkeus 3:sta on muutettu 4:ksi. Päätös: Kaavoitusjohtajan muutettu ehdotus hyväksyttiin. Kirkonkylän asemakaavaehdotusta koskeva MRA 32 :n mukainen kuuleminen hoidettiin siten, että kaavoitysyksiköstä lähetettiin kuulemiskirjeet kaavakarttoineen korttelin 53 rajanaapureille ja myös vähän laajemmin ympäristöön. Kuulemiskirjeitä lähetettiin yhteensä seitsemälle asunto osakeyhtiölle ja erikseen vielä niiden asukkaille. Lisäksi ympäristöön lähetettiin kuulemiskirjeet seitsemään omakotitaloon. Tarkemmat tiedot ovat liitteessä. Asiassa tuli neljä muistutusta. Muistutukset ja vastineet niihin alla. 26 korttelin 53 naapuria on jättänyt yhteisen muistutuksen, jossa todetaan seuraavaa: Ensiksi ihmettelemme sitä, miksi tätä ehdotusta ei ole lähetetty kaikille Mäntytien tontin omistajille tai vuokraajille. Molempien mielipide on mielestämme yhtä arvokas. Me allekirjoittaneet vastustamme suunnittelemaanne 4 kerroksista rakennusta. Perusteluna seuraavaa: Tämä alue on meidän näkemyksemme mukaan tarkoitettu pientaloalueeksi. Korkea rakennus varjostaisi usean omakotitalon tontit, koska rakennus olisi niiden eteläpuolella. Myöskään se ei sopisi tähän maisemaan, ja voisi jopa alentaa omakotitalojen jälleenmyyntiarvoa. Monen kohdalla voi

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 77 ikääntymisestä johtuen talon myynti olla lähiaikoina ajankohtainen. Mikäli olisi kysymys palvelutalotoiminnasta olisi terveyskeskuksen läheisyys parempi alue. Mielestämme rivitalot korkeintaan 2 kerroksisina voisivat tulla kyseeseen. Mielestämme yleisestikin on niin, että kerrostaloalueet ja omakotialueet ovat erillään. Tässäkin taajamassa uskomme olevan mahdollista tehdä niin. Emme usko kunnalla olevan pulaa maa alueista. Tämä siis koskee korttelin 53 (YSA 1) alueen suunnitelmaa. Toivomme päättäjien ottavan meidän näkökulmamme huomioon. Asemakaavaehdotusta on korjattu nähtävillä olon jälkeen korttelissa 53 YSA 1 siten, että kerroskorkeutta on nostettu kolmesta neljään, joka on nyt kirkonkylän yleinen kerrostalokorkeus. Lisäksi tontin tehokkuus on nostettu 0.60:stä 0.80:aan. Muutos nähtävillä olleeseen asemakaavaehdotukseen korttelissa 53 ei edellyttänyt koko asemakaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista, koska muutoksen voi katsoa olleen sen verran vähäinen. Muutos oli kuitenkin sen laatuinen, että siitä oli syytä kuulla MRL:n mukaisesti asianosaisia. Ylimääräinen kuuleminen kohdistettiin korttelin 53 lähinaapureille. Tämän vuoksi koko tien asukkaat eivät ole saaneet viimeisimmän vaiheen kuulemisesta tietoa kunnasta, vaikka ovat nyt kuitenkin osallistuneet muistutuksen antoon. Hyvä näin. Kirkonkylän nykyinen asuntokanta muodostuu pientaloista ja rivitaloista. Kirkonkylän väestö vanhenee muun kunnan tavoin. Ilmiö koskee laajemmin myös koko Suomea. Mikäli olemassa oleva ikääntyvä väestö halutaan pitää omassa kunnassa ja ennen kaikkea kirkonkylässä, tarvitaan alueelle uudenlaisia asumismuotoja. Kirkonkylään onkin rakentunut jo kaksi hissillistä nelikerroksista kerrostaloa ja kolmas on rakenteilla. Asunnot näistä ovat olleet hyvin kysyttyjä nimen omaan vanhempien ihmisten keskuudessa. Omakotitaloista halutaan siirtyä asumaan kerrostaloihin. Kirkonkylän asemakaavan uudistuksessa Kontiolahden kirkonkylän keskustaa pyritään kehittämään kaupunkimaisempaan suuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että alueelle on luotava tehokkaampaa asumista palveluineen. Tähän suuntaan alueen kaavoitusta ohjataan myös seudullisella tasolla. Maakuntaliitto on esittänyt lausunnossaan, että kirkonkylää tulisi kehittää kaupunkimaiseksi ja tiivistää rakennetta. Tämä tarkoittaa suurempia kerroskorkeuksia ja tehokkuuslukuja myös muualla kuin korttelissa 53. Muutos koskee kuitenkin vain kirkonkylän keskusta aluetta. Taajaman muilla alueilla pääasiallinen asumismuoto

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 78 tulee olemaan edelleen pientalovaltainen. Varsinaiseen erilliseen kerrostaloalueeseen ei ole mahdollisuutta, varsinkin, kun kirkonkylä on jo varsin tiiviisti rakennettu eikä kunnalla ole kirkonkylällä siihen riittäviä maareservejä. Ainoastaan kotiseutukeskuksen ympäristö antaisi siihen joitakin mahdollisuuksia, mutta siellä on muita arvoja, jotka estävät sen. Uusia yksittäisiä kerrostaloja on mahdollisuus sijoittaa ainoastaan kirkonkylän ydinkeskustaan nykyiseen taajamarakenteeseen. Kaavan muutosalue, eli kortteli 53, sijoittuu alueelle siten, että se rajoittuu idästä metsäiseen puistoalueeseen, jonka takana sijaitsee omakotitaloalueet. Puistoalueen puusto on täysikasvuista ja toimii maisemallisesti esteenä omakotitaloilta kortteliin 53. Nykyinen päiväkoti on yksikerroksinen rakennus, joka vie tontin pinta alasta lähes puolet. Mahdollinen kerrostalo kytkeytyy mahdollisimman kiinteästi olemassa olevaan rakennukseen, jolloin korkea rakentaminen sijoittuu korttelin keskiosaan, jossa myös puistoalue on levein. Tämä pienentää mahdollista varjostumishaittaa. Parkkialueet sijoittuvat korttelin pohjois ja eteläosaan. Muuten kortteli rajoittuu Mäntytiehen ja kuuluu rakenteellisesti kirkonkylän keskusta alueeseen. Kaavamuutos korttelissa 53 mahdollistaa vanhan päiväkodin tontin tehokkaan käytön myös jatkossa. Lisäksi on todettava, että kaavan viimeisimmässä ehdotusvaiheessa yksikään korttelin 53 naapureista ei jättänyt muistutusta kaavaan merkitystä kerrosluvusta III. Kerroskorkeutta on nostettu nyt vain yhdellä, joten pihojen varjoisuus ei radikaalisti lisäänny. Myös rakennuksen sijoittelulla voidaan vähentää mahdollisia haittoja. Tehty muistutus ei aiheuta muutosta asemakaavaehdotukseen. Jorma Kankainen: Vaikka en ole saanut ko. kirjelmää, otan kantaa kommenttina korttelin 53 YSA 1 suunnitellun rakentamisen vuoksi. Ihan yleiseltä kannalta olen kerrostalorakentamista vastaan kirkonkylän keskustan tuntumassa. Ne pilaavat vanhan kirkonkylätaajaman ilmeen ja luonteen. Näkövisiona ne muistuttavat "torahammasta" muun rakennettuun matalampaan ympäristöön nähden. Jos kirkonkylän keskustan ilmettä halutaan muuttaa, tulee se tehdä pieteetillä ja ajatuksella. Nyt se ei kaikitenkaan ole ihan onnistunutta. Uudisrakentamista ja kirkonkylän kehitystä en ole missään nimessä vastustamassa, kunhan se tehdään hyvällä maulla. Nyt suunnitelmissa oleva rakentaminen ei ole sitä. Kontiolahti Seura on myös antanut edellisistä kerrostalorakentamisesta kirkonkylän taajaman keskustaan oman lausuntonsa. Jo sekin, että päiväkoti jo aikoinaan rakennettiin rauhallisen

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 79 omakotitalotaajaman keskellä ei ollut hyvä ratkaisu. On aiheuttanut liikenteellisesti häiriötä Mäntytielle lisäajoina. Ja varsinkin nyt kun "parakkikylään" tuodaan päivittäin hoidettavia ja huoltoliikenne tukkii väliin ajoradan. Vaikka asunkin "ulkoreunalla" ko. rakentamisen aiheuttamaa näköestettä ilta auringon laskuun, vastustan ehdottomasti ko. 4 kerroksisen rakennuksen rakentamista nyt suunnitellulle alueelle. Kirkonkylän nykyinen asuntokanta muodostuu matalista pientaloista ja rivitaloista. Palvelurakentaminen on taas keskustassa hieman korkeampaa. Kirkonkylän väestö vanhenee. Ilmiö koskee laajemmin myös koko kuntaa ja Suomea. Mikäli olemassa oleva ikääntyvä väestö halutaan pitää omassa kunnassa ja ennen kaikkea kirkonkylässä, tarvitaan alueelle uudenlaisia asumismuotoja. Kirkonkylään onkin rakentunut jo kaksi hissillistä nelikerroksista kerrostaloa ja kolmas on rakenteilla. Asunnot näistä ovat olleet hyvin kysyttyjä nimen omaan vanhempien ihmisten keskuudessa. Omakotitaloista halutaan siirtyä kerrostaloihin. Myös kirkonkylän palvelujen kannalta on keskeistä, että kirkonkylän keskustaa kehitetään ja uudistetaan vastaamaan nykyistä kysyntää. Mikäli väestön kasvua ei voida kirkonkylässä turvata, ovat alueen olemassa olevat palvelut vaarassa. Kirkonkylän asemakaavan uudistuksessa Kontiolahden kirkonkylän keskustaa pyritään kehittämään kaupunkimaisempaan suuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että alueelle on luotava tehokkaampaa asumista palveluineen. Tähän suuntaan alueen kaavoitusta ohjataan myös seudullisella tasolla. Viranomaiset, mm. maakuntaliitto on esittänyt lausunnossaan, että kirkonkylää tulisi kehittää kaupunkimaiseksi ja tiivistää rakennetta. Tämä tarkoittaa suurempia kerroskorkeuksia ja tehokkuuslukuja myös muuallakin kuin korttelissa 53. Muutos koskee kuitenkin vain kirkonkylän ydinkeskusta aluetta. Taajaman muilla alueilla pääasiallinen asumismuoto on edelleen pientalovaltainen. Kaavan muutosalue, eli kortteli 53 sijoittuu alueelle siten, että se rajoittuu idästä metsäiseen puistoalueeseen, jonka takana sijaitsevat omakotitaloalueet. Puistoalueen puusto on täysikasvuista ja toimii maisemallisesti esteenä omakotitaloilta kortteliin 53. Nykyinen päiväkoti on yksikerroksinen rakennus, joka vie tontin pinta alasta lähes puolet. Mahdollinen kerrostalo kytkeytyy mahdollisimman kiinteästi olemassa olevaan rakennukseen, jolloin korkea rakentaminen sijoittuu korttelin keskiosaan, jossa myös puistoalue on levein. Parkkialue sijoittuu korttelin pohjois ja eteläosaan. Muuten kortteli rajoittuu Mäntytiehen ja kuuluu rakenteellisesti kirkonkylän keskusta alueeseen. Kaavamuutos korttelissa 53 mahdollistaa vanhan päiväkodin tontin tehokkaan käytön myös jatkossa. Lisäksi on todettava, että kaavan viimeisimmässä ehdotusvaiheessa yksikään korttelin 53 naapureista ei jättänyt muistutusta kaavaan merkitystä kerrosluvusta III. Kerroskorkeutta

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 80 on nostettu nyt vain yhdellä, joten pihojen varjoisuus ei radikaalisti lisäänny. Myös rakennuksen sijoittelulla voidaan vähentää mahdollisia haittoja. Liikenteelliset haitat eivät ainakaan lisäänny kaavamuutoksen johdosta, koska päiväkotiliikenne poistuu alueelta. Tehty muistutus ei aiheuta muutostarpeita kaavaehdotukseen. Asunto Oy Kontiolahden Lehtorinne: Kaavaehdotuksen muutoksessa esitetään korttelin 53 tehokkuuslukua nostettavaksi 0,80, joka oikeuttaisi maksimikerroskorkeudeksi 4. Vastustamme korttelin tehokkuusluvun nostoa 0,60:stä 0,80:een. Alueella on matalia rivitaloja ja omakotitaloja. Alue on koettu rauhallisena ja viihtyisänä asuinalueena. Alueella asuntonsa ostaneet tai rakentaneet ovat luottaneet voimassa olevaan kaavaan, jossa alue on ollut omakoti ja rivitaloasuinaluetta. Tämän taloyhtiön alkuperäisten asukkaiden kertoman mukaan silloin on vakuutettu, että alue pysyy pien ja rivitaloalueena. Nelikerroksinen rakennus muuttaa oleellisesti alueen ilmettä keskellä yksikerroksisia rivitaloja ja omakotitaloja. Hyväksymme tontille laajennusrakentamisen rivitalona. Mikään kaavamuoto ei ole ikuinen. MRL edellyttää kuntaa pitämään kaavat ajan tasalla. Yhteiskunnan muuttuessa myös erilaiset tarpeet ja olosuhteet muuttuvat. Kerran alueelle laadittu asemakaava ei tarkoita sitä, että kyseisen kaavan mukainen tilanne on lopullinen tai edes vuosikymmeniä kestävä. Etenkin taajamien maankäyttöä tulee kehittää kunnan ja kuntalaisten tarpeita vastaavaksi. Kaavamuutoksessa on nimenomaan kysymys siitä, että kirkonkylän taajamaa kehitetään vastaamaan nykyisiä tarpeita. On selvää, että kaikenlainen uudistaminen ja uuden rakentaminen muuttaa alueen ilmettä. Kirkonkylän asemakaavan kokonaisuudistuksessa Kontiolahden kirkonkylän keskustaa pyritään kehittämään kaupunkimaisempaan suuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että alueelle on luotava tehokkaampaa asumista palveluineen. Tähän suuntaan alueen kaavoitusta ohjataan myös seudullisella tasolla. Maakuntaliitto on esittänyt lausunnossaan, että kirkonkylää tulisi kehittää kaupunkimaiseksi ja tiivistää rakennetta. Tämä tarkoittaa suurempia kerroskorkeuksia ja tehokkuuslukuja myös muuallakin kuin korttelissa 53. Muutos koskee kuitenkin vain kirkonkylän ydinkeskusta aluetta. Taajaman muilla alueilla pääasiallinen asumismuoto on edelleen pientalovaltainen. Tehty muistutus ei aiheuta muutostarpeita kaavaehdotukseen. Asunto Oy Kontiolahden Lehtoniitty: Kaavaehdotuksen muutoksessa esitetään korttelin 53 tehokkuuslukua

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 81 nostettavaksi 0,80, joka oikeuttaisi maksimikerroskorkeudeksi 4. Vastustamme korttelin tehokkuusluvun nostoa 0,60:stä 0,80:een. Alueella on matalia rivitaloja ja omakotitaloja. Alue on koettu rauhallisena ja viihtyisänä asuinalueena. Alueella asuntonsa ostaneet tai rakentaneet ovat luottaneet voimassa olevaan kaavaan, jossa alue on ollut omkoati ja rivitaloasuinaluetta. Nelikerroksinen rakennus muuttaa oleellisesti alueen ilmettä keskellä yksikerroksisia rivitaloja ja omatkotitaloja. Hyväksymme tontille laajennusrakentamisen rivitalona. Jos tontille on tulossa vanhuksille suunnattua asumista, niin rivitalosta on vanhuksilla helpompi pääsy ulos pihalle ja puutarhaan ja näin oleellisesti lisää vanhusten viihtyvyyttä. Mikään kaavamuoto ei ole ikuinen, MRL edellyttää kuntaa pitämään kaavat ajan tasalla. Yhteiskunnan muuttuessa myös erilaiset tarpeet ja olosuhteet muuttuvat. Kerran alueelle laadittu asemakaava ei tarkoita sitä, että kyseisen kaavan mukainen tilanne on lopullinen tai edes vuosikymmeniä kestävä. Etenkin taajamien maankäyttöä tulee kehittää kunnan ja kuntalaisten tarpeita vastaavaksi. Kaavamuutoksessa on nimenomaan kysymys siitä, että kirkonkylän taajamaa kehitetään vastaamaan nykyisiä tarpeita. On selvää että kaikenlain uudistaminen ja uuden rakentaminen muuttaa alueen ilmettä. Kirkonkylän asemakaavan kokonaisuudistuksessa Kontiolahden kirkonkylän keskustaa pyritään kehittämään kaupunkimaisempaan suuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että alueelle on luotava tehokkaampaa asumista palveluineen. Tähän suuntaan alueen kaavoitusta ohjataan myös seudullisella tasolla. Maakuntaliitto on esittänyt lausunnossaan, että kirkonkylää tulisi kehittää kaupunkimaiseksi ja tiivistää rakennetta. Tämä tarkoittaa suurempia kerroskorkeuksia ja tehokkuuslukuja myös muuallakin kuin korttelissa 53. Muutos koskee kuitenkin vain kirkonkylän ydinkeskusta aluetta. Taajaman muilla alueilla pääasiallinen asumismuoto on edelleen pientalovaltainen. Kaavan muutosalue, eli kortteli 53 sijoittuu alueelle siten, että se rajoittuu idästä metsäiseen puistoalueeseen, jonka takana sijaitsevat omakotitaloalueet. Puistoalueen puusto on täysikasvuista ja toimii maisemallisesti esteenä omakotitaloilta kortteliin 53. Nykyinen päiväkoti on yksikerroksinen rakennus, joka vie tontin pinta alasta lähes puolet. Mahdollinen kerrostalo kytkeytyy mahdollisimman kiinteästi olemassa olevaan rakennukseen, jolloin korkea rakentaminen sijoittuu korttelin keskiosaan, jossa myös puistoalue on levein. Parkkialuee sijoittuu korttelin pohjois ja eteläosaan. Muuten kortteli rajoittuu Mäntytiehen ja kuuluu rakenteellisesti kirkonkylän keskusta alueeseen.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 82 Tehty muistutus ei aiheuta muutostarpeita kaavaehdotukseen. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, p. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä 1.12.2014 päivätyt Kontiolahden kirkonkylän asemakaavaehdotusasiakirjat ja esittää ne edelleen kunnanhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen on kortteliin 53 YSA 1 tehty muutos, jonka johdosta korttelin ympäristössä on suoritettu MRL 32 :n mukainen kuuleminen edellä mainitusti. Tämän lisäksi kaavaehdotukseen on tehty pieniä korjauksia/muutoksia, jotka ovat kuitenkin niin vähäisiä, etteivät ne edellytä kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, ehdotus 2 korjattu kartta 1/4 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, ehdotus 2 korjattu kartta 2/4 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, ehdotus 2 korjattu kartta 3/4 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, ehdotus 2 korjattu kartta 4/4 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, ehdotus 2 kaavaselostus korjattu Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, ehdotus 2 osallistumis ja arviointisuunnitelma Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, liite tilastolomake Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, muutokset voimassa olevaan kaavaan, karttaliite Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, poistuva kaava, liitekartta Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, luontoselvitys 1992 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, liikenneturvasuunnitelma 2011 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, Hovila Vierevänniemi luontoselvitys

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 83 Ympäristölautakunta 84 22.04.2015 Viranhaltijapäätökset Ympäristölautakunta 84 Kaavoitusjohtajan päätökset: 1. Päätös siitä, ettei kunta käytä etuosto oikeutta Mesikumpu RN:o 42:5 Paihola kaupassa. Maanmittausinsinöörin päätökset: 1. Lehmon katualueiden lunastuksen korvaukset. 2. Tien nimeämispäätökset: Hiekkaniemenpolku, Kariniementie, Kerätie, Marjovaarantie, Peikonpolku, Saarilammentie, Virranraitti. Rakennustarkastajan päätökset: 1. Lupapäätökset :t 34 39, 42 46. 2. Toimenpideilmoitus :t 32 33,39 41. Ympäristönsuojelusihteerin päätökset: 1. Ilmoitus melua ja tärinää aiheuttavasta toiminnasta tila Soraharju 43:12 Lehmo. 2. Ilmoitus ja suunnitelma pilaantumattoman maa tai kiviainesjätteen hyötykäyttämisestä Jaatila 49:12 Kontiolahti. 3. Päätös vesihuoltolain mukaisesta vapautushakemuksesta liittämisvelvollisuudesta viemäriverkostoon Kuusirinne 17:17 Kontiolahti. 4. Päätös vesihuoltolain mukaisesta vapautushakemuksesta liittämisvelvollisuudesta viemäriverkostoon Metsäpirtti 17:8 Kontiolahti. 5. Ilmoitus ja suunnitelma pilaantumattoman maa tai kiviainesjätteen hyötykäyttämisestä Hietikko 14:17 Lehmo. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen em. viranhaltijoiden tekemät pää tök set ja päättää, ettei se käytä kuntalain 51 :n mukaista otto oikeut ta pää tök siin sitä osin, kuin se on mahdollista. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 84 Ympäristölautakunta 85 22.04.2015 Ilmoitusasiat Ympäristölautakunta 85 Saapuneet kirjeet: 1. Pohjois Karjalan ELY keskus: 26.3.2015 POKELY/194/07.00/2010 Lausunto Kontiolahden vanhan haulikkoradan riskiarvioinnista ja maperän kunnostamatta jättämisestä. 2. Viherrakenne J Turunen Oy: maankaatopaikan toiminnan yhteenvetoraportti 2014 Askola RN:o 20:68 Lehmo. 3. Joensuun Vesi: 11.2.2015 Kuhasalon jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailujen yhteenveto 2014. 4. Pohjois Karjalan ELY keskus: Päätös 2.3.2015 POKELY/51/07.00/2010 Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta kiinteistöillä 13:1, 13:9 ja 13:81 Lehmo. 5. Pohjois Karjalan ELY keskus: 26.3.2015 POKELY/1344/2014 Poikkeamispäätös Hanna Liisa Keinänen, hylätty. 6. Joensuun Vesi: 13.2.2015 Kuhasalon jätevedenpuhdistamo 4/4 2014. 7. Adven: Kontiorannan varuskunnan LK 171 vuosiyhteenveto 2014. 8. Rajavartiolaitos: 13.2.2015 RVLDno/2015/158 Onttolan ampumaratojen toimintaraportti vuodelta 2014. 9. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta: 18.3.2015 Lausuntopyyntö Kontiorannan vanhan haulikkoradan risinarvio. 10. Tarkastusinsinööri: 28.2.2015 Muistio ympäristölautakunnan katselmusmiesten ja maanomistajien ja Pohjois Karjalan Sähkö Oy:n katselmuksesta koskien Pohjois Karjalan Sähkö Oy:n johtohanketta. 11. Pohjois Karjalan ELY keskus: 20.3.2015 POKELY/364/2015 Höytiäisen Kunnaslahden vesialueen ruoppaaminen. 12. Pohjois Karjalan ELY keskus:pyyntö POKELY/17/07.00/2010 24.3.2015 Kontiolahden kunnan käytöstä poistetun Uuron kaatopaikan pohjavesiseuranta. 13. Neste Oil: 13.4.2015 Ympäristöluvan mukainen vuosi ilmoitus Neste Uuro. 14. Savo Karjalan Ympäristötutkimus Oy: 30.3.2015 Kantelesärkän kalalaitoksen käyttövesi ja vesistötarkkailun vuosiyhteenveto 2014. 15. Viherrakenne J Turunen Oy: Maankaatopaikan toiminnan vuosiyhteenvetoraportti 2014. Kaavoitusjohtajan ehdotus:

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 85 Ympäristölautakunta 85 22.04.2015 Edellä olevat ilmoitusasiat annetaan ympäristölautakunnalle tiedoksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 86 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOI TUS Muutoksenhakukiellot ja niiden perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua ja täytäntöönpanoa: Pykälät 65, 66, 69, 82, 83, 84, 85 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 67, 74,75,76, 77, 78, 79,80, 81 Hallintolainkäyttölain 5 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät ja valituskieltojen perusteet Oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimusviranomainen ja oikaisuvaatimusaika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Kontiolahden kunta, Ympäristölautakunta Keskuskatu 8 81100 Kontiolahti Sähköposti: kirjaamo@kontiolahti.fi Faksi: (013) 734 5328 Pykälät 67, 74, 75,76, 77, 78, 79, 80, 81 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annet tuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asian osainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Itä Suomen hallinto oikeus Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A, 2 krs., Kuopio

KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 87 Sähköposti: ita suomi.hao@oikeus.fi Puhelin: 029 56 42500 (vaihde) Faksi: 029 56 42501 Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika 68 30 päivää Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 70, 71, 72, 73 30 päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitetta va myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat il moitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai semmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viras ton aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jou lu tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös; nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava 1); nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto oikeudessa 97 euroa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle