Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi
Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme
Millaisessa kontekstissa opetamme? Asenteet Käsitykset Opiskelijat Opettaja(t) Tiedot ja taidot Pedagogiset käytänteet/kulttuurit Ympäröivä yhteiskunta Opiskeluyhteisö Dokumentit ja materiaalit
Kielenoppimista monenlaisten prosessien keskellä Sosiaaliset suhteet Identiteetti Kulttuuriset käytänteet Perhesiteet Osallisuuden kokeminen Kielitaito (-taidot) Oppimisympäristöt Yhteisöjen jäsenyys Ammattitaito Elämänkokemus Koulutus
Kaksi opetus-/oppimiskulttuurin ääripäätä Opettaja keskeinen kulttuuri: suorituskeskeisyys Oppija keskeinen kulttuuri: keskeistä ymmärtäminen Opettaja vastuussa oppimisesta: suuntaaja, kontrolloija ja arvioija Oppija pyrkii suorittamaan hänelle annetut tehtävät mahdollisimman virheettömästi: kuuntelija ja toteuttaja Opettaja oppimisen ohjaaja, tietoisuuden kehittäjä, oppijan tukija, oman alueen asiantuntija, kriittinen analysoija Oppija pyrkii ymmärtämään maailmaa, etsimään syitä ja selityksiä: tietoinen itsestä oppijana, omista tavoitteista ja kyvyistä, vastuussa oppimisesta, aktiivinen ja kriittinen
Arviointivastuu koulussa Arviointivastuun jakaantuminen 9. luokalla äidinkielen opettajien (n=417) ja oppilaiden (n=1 720) mukaan Opettaja arvioi OPETTAJAT 1 99 OPPILAAT 2 15 83 Oppilas arvioi OPETTAJAT 7 64 28 OPPILAAT 7 31 44 19 Luokkatoveri arvioi OPETTAJAT 5 31 59 5 OPPILAAT 25 44 27 4 Joku muu arvioi OPETTAJAT 41 34 21 5 OPPILAAT 52 29 15 4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ei koskaan harvoin joskus usein Luukka ym. 2008. Maailma muuttuu mitä tekee koulu? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla
Oppimaan oppiminen taitava oppija Taitavan oppijan muotokuva Taitavalla oppijalla on tietoa itsestään, kulloinkin opittavasta tehtävästä, oppimisen strategioista sekä tilanteista, jossa opittavaa tietoa todella tarvitaan. Taitava oppija tietää, miten hän oppii parhaiten. Hän osaa sanoa, mikä hänelle tuottaa vaikeuksia, mutta osaa toimia myös vaikeissa tilanteissa. Toisaalta hän tietää, mikä hänelle on helppoa ja missä hän on erityisen lahjakas. Taitava oppija tietää ainakin jonkin verran opittavasta asiasta. Mitä enemmän asiasta tietää - sitä helpompi on oppia lisää. Taitava oppija osaa analysoida oppimistehtävää. Hän osaa valita ja käyttää erilaisia lähestymistapoja ja strategioita tehtävän vaatimuksista riippuen. Taitava oppija tietää, että tehtäviin ei yleensä ole olemassa ainoaa oikeaa ratkaisuja. Hän osa lähestyä tehtävää eri näkökulmista ja käyttää erilaisia strategioita joustavasti. Opiskellessaan taitava oppija ajattelee tilannetta, jossa opittavaa tietoa todennäköisesti tullaan käyttämään. Tämä auttaa häntä asettamaan tavoitteita omalle opiskelulleen ja kokemaan opittavan käytännönkin kannalta merkityksellisenä.
Miksi itse- ja vertaisarviointia? Lisää ja kehittää opiskelijan vastuuta omasta oppimisestaan sekä oppijan autonomiaa. Syventää sisältöjen, taitojen ja prosessien ymmärtämistä. Nostaa opiskelijan roolia ja statusta passiivisesta oppijasta aktiiviseen, ei vain oppijana vaan myös arvioijana -> ylipäätään oppimiseen. Johdattelee/ohjaa kriittiseen reflektioon. Kehittää opiskelijan ymmärrystä tekijyydestä ja arvioimisesta.
MUTTA MIKÄ ESTÄÄ? Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos
Kohti pedagogisen kulttuurin muutosta Mitkä ovat opiskelijoidemme tarpeet ja vahvuudet opiskelijoina? Mikä on muutosten vaikutus oppimiseen? Mitkä ovat meidän ammatilliset tarpeemme ja vahvuutemme? Miten opettajat sitoutuvat uudenlaiseen pedagogiseen kulttuuriin? Miten opiskelijat sitoutuvat uudenlaiseen oppimiseen ja arviointiin? Muokaten Timperley et al 2007. Teacher Professional Learning and Development: Best Evidence Synthesis Iteration.
Opiskelijan kysymyksiä itselleen Mitä minun pitäisi kehittää? Mitä tavoittelen? Mitkä ovat vahvuuteni ja heikkouteni? Opinko itselleni parhaalla mahdollisella tavalla? Mistä tiedän, milloin olen onnistunut? Mikä saa minut ajattelemaan? Mitä minun pitäisi tehdä kehittyäkseni?
Itsearviointi Vertaisarviointi Edellyttää opiskelijoiden ohjaamista reflektioon ja itsetietoisuuteen. Opiskelijoiden on oltava tietoisia myös tavoitteista, kehittymistä ja osaamista kuvaavista kriteereistä sekä siitä, mitä heidän tulisi oppia itsestään (esim. strategiat, suhtautuminen). Myös oppimiseen liittyvät tunnetekijät ja niiden merkitys siihen, miten realistisesti ja itsekriittisesti arviointia on mahdollista tehdä, tulisi tunnistaa. Edellyttää opiskelijoiden ohjaamista arviointiin, kriteerien tulkintaan ja soveltamiseen sekä siihen, miten antaa muille opiskelijoille palautetta sensitiivisesti suhteessa kriteereihin. Tunnetilojen ja tekijöiden huomioiminen arvioinnissa, kulttuurierot ja niihin liittyvät ennakkokäsitykset ja -oletukset. Perehdyttämisen ja ohjaamisen säännöllisyys Neuvoteltava ja tehtävä selväksi, mitä tärkeää: mitä on yksilöllinen oppimisprosessi ymmärretään reiluudella ja ja kehittyminen. tasapuolisuudella. Arvioinnin tarkoituksen ja kohteen Opettajaa tarvitaan ohjaajana, varsinkin hahmottaminen ja ymmärtäminen; siihen, että palautetta annetaan suhteessa osatavoitteiden ja taidon pilkottavuus, vrt. kriteereihin toiston ja toiston määrää voi puhumisen taito vs. tietynlaisista tuskin liioitella. puhetilanteista ja tietynlainen selviytyminen.
Vertais- ja itsearvioinnin etuja Jaetut arviointikriteerit selkiyttävät, mitä itse asiassa tehtävän suorittamiselta edellytetään ja millaisia odotuksia siihen liittyy. Rohkaisee ja vastuuttaa opiskelijoita lisää tekijyyttä ja omistajuutta omaan oppimiseen. Rohkaisee reflektoimaan toimintaa ryhmässä ja omaa panosta ryhmäprosessin onnistumisessa. Huomio myös arviointitaitojen kehittymisessä. Tarjoaa mielekkäämpää/hyväksyttävämpää palautetta opiskelijalle, koska se tulee ryhmän jäseniltä. Joidenkin opiskelijoiden mielestä vertaisarviointi on reilua, koska jokaisella opiskelijalla on arviointivastuu. Voi vähentää vapaamatkustajuutta, koska vertaisryhmälle tehtävä arviointi koetaan tärkeäksi.
Vertaisarvioinnin haasteita Teknisestä suorittamisesta itse arviointiin pääseminen voi tuntua ylitsepääsemättömältä. Ohjaamiseen tarvittava aika voi kuormittaa opettajaa, koska arviointitapa ja siihen liittyvät käytänteet tuntuvat vierailta. Opiskelijat voivat ajatella, että arviointi ei kuulu heille. Arvioinnin luotettavuus ja osuvuus voivat kärsiä, jos opiskelijat ovat miellyttämisen haluisia (tämä riski tosin kaikessa arvioinnissa). Ylipäätään opiskelijoiden keskinäiset suhteet voivat vaikuttaa siihen, millaiseksi osaaminen arvioidaan ja miten sitä tulkitaan, esim. liioittelevat arviot molempiin suuntiin.
Millaisen jatkumon tavoitteet, sisällöt, tehtävät/aktiviteetit ja arviointi muodostavat opetuksessa? Motivoituminen Merkityksellisyys Mitä on tieto, taito ja taide? Mitkä ovat tavoitteet? Miten tietoisia ollaan tavoitteiden saavuttamisesta Millaisia työmuotoja käytetään? Vastuullisuus Millaisia arviointitapoja käytetään? Kuka tai ketkä arvioivat? Osallisuus ja tekijyys
Toimintaorientoitunut oppiminen Oppimisen tukeminen (scaffolding) Itseluottamuksen vahvistaminen Itseohjautuvuuden kehittäminen tarjoamalla välineitä ja aikaa kehittymisen seuraamiseen ja tavoitteiden asettamiseen Ohjaaminen opettajariippuvuudesta itsenäiseen työskentelyyn jaettujen ja ohjattujen käytänteiden kautta Toimintaorientoinut oppiminen Oppimisstrategioiden eksplisiittinen opettaminen Tehtävien vaikeustaso kielenoppijan kykyjen, mielenkiinnon ja oppimistyylin mukaan Oppimistehtävissä mukana ongelmanratkaisu sekä todellinen ja ymmärrettävä lopputulos Oppimisen tavoitteet tukevat autenttisten tehtävien suorittamista Tehtävät edellyttävät soveltamaan kriittisiä ajattelun taitoja Arviointi Oppimisen tavoitteet ovat selkeitä oppijoille ja ne ovat myös yhdessä muotoiltuja Itsearviointi ja oppimisen reflektointi; vahvuuksien ja heikkouksien läpikäyminen Mahdollisuus vertaisarviointiin Sisällöllisesti ja ajoituksellisesti tarkoituksenmukaisen palautteen tarjoaminen ja mahdollisuus palautteen viemiseen käytäntöön
Kielitaidon omaksuminen yhteisöissä Identiteetti ja kieliminä Välikielivaiheen ja oppimisprosessin kanssa eläminen Osaamiskäsityksen laajentaminen Arviointitavat ja niiden realistisuus Itseohjautuvuus ja sen tukeminen Perehdyttämis- ja oppimiskulttuurien huomioiminen Osallistaminen ja osallistuminen (työyhteisön tuki) Tavoitteiden asettaminen Asettaminen ja vastuun jakaminen Saavuttamisen arviointi ja ajoitus Ryhmä- ja tiimityötaidot Metapuheen määrä Usko itseen Aloitteellisuus ja vastuullisuus