EX1 EX 2 EX =

Samankaltaiset tiedostot
HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi.

1. Jatketaan luentojen esimerkkiä 8.3. Oletetaan kuten esimerkissä X Y Bin(Y, θ) Y Poi(λ) λ y. f X (x) (λθ)x

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).

Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 3B

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

0 3 y4 dy = 3 y. 15x 2 ydx = 15. f Y (y) = 5y 4 1{0 y 1}.

1. Kuusisivuista noppaa heitetään, kunnes saadaan silmäluku 5 tai 6. Olkoon X niiden heittojen lukumäärä, joilla tuli 1, 2, 3 tai 4.

2 exp( 2u), kun u > 0 f U (u) = v = 3 + u 3v + uv = u. f V (v) dv = f U (u) du du f V (v) = f U (u) dv = f U (h(v)) h (v) = f U 1 v (1 v) 2

Matemaattisten tieteiden kandiohjelma / MTL Todennäköisyyslaskenta IIb Kurssikoe (kesto 2h 30 min)

Tehtäväsarja I Tehtävät 1-5 perustuvat monisteen kappaleisiin ja tehtävä 6 kappaleeseen 2.8.

Seuraavat peruslauseet 1-8 voidaan helposti todistaa integraalin määritelmästä. Integroimisjoukko R oletetaan rajoitetuksi Jordanmitalliseksi

Kaksiulotteinen normaalijakauma Mitta-asteikot Havaintoaineiston kuvaaminen ja otostunnusluvut

x 4 e 2x dx Γ(r) = x r 1 e x dx (1)

Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 5 (6 sivua)

1 Eksponenttifunktion määritelmä

S Laskennallinen systeemibiologia

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

Tilastomatematiikka Kevät 2008

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia. Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia. Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia: Mitä opimme?

Odotusarvo. Odotusarvon ominaisuuksia Satunnaismuuttujien ominaisuuksia 61

4 KORKEAMMAN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT. Kertaluvun n lineaarinen differentiaaliyhtälö ns. standardimuodossa on

Ilkka Mellin (2008) 1/5

Sallitut apuvälineet: MAOL-taulukot, kirjoitusvälineet, laskin sekä itse laadittu, A4-kokoinen lunttilappu. f(x, y) = k x y, kun 0 < y < x < 1,

k S P[ X µ kσ] 1 k 2.

8. laskuharjoituskierros, vko 11, ratkaisut

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan

Insinöörimatematiikka IA

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Sallitut apuvälineet: kirjoitusvälineet, laskin sekä käsinkirjoitettu, A4-kokoinen lunttilappu ja MAOL taulukkokirjaa

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 6A Ratkaisuehdotuksia.

Mat Lineaarinen ohjelmointi

BM20A Integraalimuunnokset Harjoitus 8

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

Matematiikan tukikurssi

Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia

Tilastollinen päättömyys, kevät 2017 Harjoitus 6A

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi. Kertausta 1. välikokeeseen. Tehtävät

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

Tilastollinen päättömyys, kevät 2017 Harjoitus 5b

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 3: Todennäköisyysjakaumia Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia

0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,

4.3 Signaalin autokorrelaatio

3. Teoriaharjoitukset

Matematiikan tukikurssi

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x)

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).

HY / Avoin yliopisto Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II, kesä 2015 Harjoitus 1 Ratkaisut palautettava viimeistään maanantaina klo

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Johdatus tilastotieteeseen Otos ja otosjakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tn-laskentaan perjantai

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS

Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia

Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

Matematiikan tukikurssi

4.0.2 Kuinka hyvä ennuste on?

Laaja matematiikka 2 Kertaustehtäviä Viikko 17/ 2005

= E(Y 2 ) 1 n. = var(y 2 ) = E(Y 4 ) (E(Y 2 )) 2. Materiaalin esimerkin b) nojalla log-uskottavuusfunktio on l(θ; y) = n(y θ)2

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770.

Johdatus tn-laskentaan torstai

Solmu 3/ toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2)

Ominaisarvot ja ominaisvektorit 140 / 170

Johdatus tilastotieteeseen Otos ja otosjakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 3. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Esimerkkikokoelma 3

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

Tehtäväsarja I Seuraavat tehtävät liittyvät kurssimateriaalin lukuun 7 eli vapauden käsitteeseen ja homogeenisiin

Yhdistetty funktio. Älä sekoita arvo- eli kuvajoukkoa maalijoukkoon! (wikipedian ongelma!)

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A. Diskreetit jakaumat Jatkuvat jakaumat. Avainsanat:

Insinöörimatematiikka D

Kertaa tarvittaessa induktiota ja rekursiota koskevia tietoja.

Todennäköisyyslaskun kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Matriisit ja vektorit Matriisin käsite Matriisialgebra. Olkoon A = , B = Laske A + B, , 1 3 3

Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 11 12

Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Laskuharjoitus 1 / vko 44

Todennäköisyyslaskenta IIa, syyslokakuu 2019 / Hytönen 2. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Luennot, osa II

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

8.3. Yleinen lineaarinen malli ja yleistetty pienimmän neliösumman menetelmä

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2.

Stokastiikan perusteet Harjoitukset 1 (Todennäköisyysavaruus, -mitta ja -funktio)

= 2 L L. f (x)dx. coshx dx = 1 L. sinhx nπ. sin. sin L + 2 L. a n. L 2 + n 2 cos. tehdään approksimoinnissa virhe, jota voidaan arvioida integraalin

(1.1) Ae j = a k,j e k.

Kompleksilukujen alkeet

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia. Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia. Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia: Mitä opimme?

4. Todennäköisyyslaskennan kertausta

Keskihajonta ja korrelaatio

Transkriptio:

HY, MTL / Matemaattiste tieteide kadiohjelma Todeäköisyyslasketa IIb, syksy Harjoitus Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I. Olkoot X ja X riippumattomia satuaismuuttujia, joille ja olkoo X EX, EX, var X, var X 4. X X. Määritellää Y X Laske EX, Cov(X, EY sekä Cov(Y. Vertaa tätä TN IIa -kurssi Harjoitukse tehtävää 4. Ratkaisu: Odotusarvo EX o odotusarvoista EX ja EX muodostettu pystyvektori EX EX EX. ( Koska X ja X ovat riippumattomia (ks. tehtäväato, pätee cov(x, X 0. Siis Var(X cov(x Cov(X, X 0. ( cov(x, X Var(X 0 4 Seuraavaksi o muuokse Y odotusarvo ja kovariassimatriisi vuoro. Moiulotteisessa tapauksessa muuokse odotusarvo ja kovariassimatriisi meee hyvi vastaavasti kute yksiulotteisessa tapauksessa, katso moistee yhtälöt (9.7 ja lause 9.. EY EX 8 4 0. ( 0 Edellee kovariassimatriisi Y saadaa kertomalla X: kovariassimatriisia vasemmalta muuoksessa käytety lieaarikuvausmatriisi traspoosilla ja oikealta lieaarikuvausmatriisilla itsellää. Cov(Y Cov(X 4 ( 7 9 9 7 Seuraava tehtävä o klassikko ja selittää, miksi periteie regressiosuora sovitus o erikoistapaus parhaasta lieaarisesta eusteesta.. Oletetaa, että käytettävissä o aieisto (, y,..., (, y, jossa skalaari i o selittävä muuttuja arvo ja skalaari y i o selitettävä muuttuja arvo mitattua i:essä otosyksikössä. Tällöi muuttuja y arvoja usei selitetää muuttuja arvo avulla muotoa y a b oleva regressiosuora avulla, ts. regressiosuora (4

ataa selittävä muuttuja arvoa i vastaava eustee (tai sovittee a b i. Regressiosuora kertoimet lasketaa aieistosta kaavoilla b i ( i (y i ȳ j ( j, a ȳ b. Tässä ja ȳ ovat otoskeskiarvot, eli i i ja ȳ i y i. Luoollisesti oletamme, että kertoime b kaava imittäjä ei ole olla. Olkoot X ja Y diskreettejä satuaismuuttujia site, että P((X, Y (, y pari (, y esiitymiskertoje määrä aieistossa Laske jakso 7.6. mukaise parhaa lieaarise eustee atama euste satuaismuuttujalle Y auki, ja totea että tällöi saamme yllä maiitu regressiosuora yhtälö. Ratkaisu: Halutaa varmistaa, että keskieliövirhee mielessä paras Y : lieaarie euste EY cov(x, Y (X EX ( Var(X ataa regressiosuora yhtälö aetuilla X : ja Y : tiedoilla. Lasketaa esi EX, EY, V ar(x ja cov(x, Y. Odotusarvo määritelmä ojalla EY y i {y i } P (Y y i y i yi y i {y i } y i y i i ȳ. Sama päättely pätee sm:ää X. Jatkevaa kovariassii: Cov(X E(X EX(Y EY P ((X, Y ( i, y i ( i EX(y i EY i P ((X, Y ( i, y i ( i (y i ȳ ( i (y i ȳ i i (6 X: variassi saadaa tästä muistamalla, että V ar(x cov(x, X. Nyt käyttämällä edellä laskettuja kaavoja, voidaa kirjoittaa parhaa lieaarise eustee kaava auki: EY cov(x, Y i Var(X (X EX ȳ ( i (y i ȳ j ( ( j i ( i (y i ȳ i ( i (y i ȳ ȳ j ( j j a b, ( j ku a ja b ovat kute tehtäväaossa.. Olkoot X ja Y riippumattomia satuaismuuttujia, joista kumpiki oudattaa tasajakaumaa U(0,. Toisi saoe vektorilla (X, Y o tasajakauma yksikköeliössä. Määritellää yt uusi satuaisvektori (U, V lieaarimuuoksilla U 4X Y, V X 4Y. a Kirjoita muuos matriisikertolasku muotoo, ts. muodosta sellaie eliömatriisi A, että (U, V A(X, Y, missä (X, Y ja (U, V ymmärretää pystyvektoreiksi.

b Tutki mihi yksikköeliö pisteet (X, Y kuvautuvat muuoksessa. (Vihje: kuvajoukko o eräs suuikas, ja voit aloittaa esim. tutkimalla mihi eliö kulmat kuvautuvat Laske muuokse Jacobi determiatti ja päättele siitä vektori (U, V tiheysfuktio. Ratkaisu: a Huomataa, että U V ( 4 X Y 4X Y, X 4Y jolloi lieaarikuvausta vastaava eliomatriisi o A. (7 4 b Aluksi huomataa, että det(a 0, eli matriisi A o käätyvä. Se kääteismatriisi o ( A 0. (8 A siis määrittää A: kääteiskuvaukse. Huomataa, että ( U A ( 0 4X Y X V X 4Y Y. (9 Siis U ja V voidaa määritellä kuvauste u g (X, Y 4XY ja u g (X, Y X 4Y ja iide kääteiskuvaukset ovat h (U, V u v ja h 0 (U, V u v. Sekä g i ja h i ovat kaikki jatkuvasti derivoituvia, siis kuvaus A o diffeomorfismi. Tutkitaa seuraavaksi, mihi kuvaus A kuvaa yksikköeliö pisteet, laskemalla matriisikertolaskut A (0, 0 T, A (0, T, A (, 0 T, A (, T. Pisteiksi saadaa (0, 0, (4,, (, 4, (7, 6. Lieaarikuvaukse A Jakobi determiatti o matriisi A determiati itseisarvo kääteisluku: det(a 0, det(a det(a 0. Tasajakauma alueessa tiheysfuktio o aluee mita kääteisluku, eli tässä tapauksessa ytf f X,Y o vakiofuktio yksikköeliössä. Täte lausee 9.. mukaa f U,V (u, v f X,Y (, y 0 0, ku (u, v B ja B o pisteide (0, 0, (4,, (, 4 ja (7, 6 määräämä suuikas. 4. Jatkoa tehtävää. Laske satuaisvektori (U, V odotusarvo ja kovariassimatriisi. Voit käyttää joko kovariassi bilieaarisuutta tai kovariassi muuoskaavaa (7.9 Laske vielä U : ja V : korrelaatiokerroi. Ratkaisu: Ykköstehtävä tapaa odotusarvovektori saadaa laskettua käyttämällä hyväksi yksittäiste kompoettie odotusarvoje lieaarisuutta. Muistetaa myös, että U(0, -jakauma odotusarvo o. E(U, V EU 4EX EY EV EX 4EY.

Seuraavaksi laskemme kovariassimatriisi Cov(X, Y, ja laskemme muuokse A uude kovariassimatriisi. Esiksi Var(X Var(Y, (0 ja koska X ja Y ovat riippumattomia, pätee / 0 Cov(X, Y. ( 0 / Nyt kovariassi (8 muutamie käy helposti: Cov(U, V Cov(X, Y 4 4 4 0. 0 0 Kovariassimatriisista saamme suoraa satuaismuuttujie variassit ja kovariassit, siis korrelaatiokertoimeksi ρ saadaa ρ cov(u,v Var(U Var(V 0 0.. Olkoo X ja Y satuaismuuttujia, joide yhteistiheysfuktio o Määritellää satuaismuuttujat f X,Y (, y 8y { 0 < <, y > 4 } U X, V X 4Y a Laske satuaismuuttujie U ja V yhteistiheysfuktio. b Ovatko U ja V riippumattomia? c Sekä U että V riippuvat samasta satuaismuuttujasta X. Oko b kohta tämä tiedo kassa mielestäsi sopusoiussa vai ristiriidassa? Ratkaisu: a Olkoot U g (, y X ja V g (, y X. Molemmat kuvaukset ovat 4Y hyvi määriteltyjä (Y 0, sekä jatkuvie kuvauste tuloia ja summia jatkuvia. Lisäksi molempie kuvauste arvojoukko o (0, (g : tapauksessa tämä o ilmeistä, g : jälkimmäie termi voidaa taas kiiittämällä y ja ottamalla lim pieetää ollaa tai ottamalla lim (,y (, kasvattaa mite tahasa lähelle ykköstä. Näillä kuvauksilla o olemassa kääteisfuktiot h (u, v u ja h (u, v u. ( v Taas huomataa, että ämä ovat hyvi määriteltyjä ja jatkuvia. Lisäksi o syytä kiiittää huomiota äide arvojoukkoihi: h saa arvot (0,, ku taas h : arvojoukko o koko R (kute tehtäväao idikaattorifuktio joukossa. Lisäksi sekä kuvauste että äide kääteiskuvauste osittaisderivaatat ovat jatkuvia, jote g : (0, R (0,, g(, y (g (, y, g (, y o diffeomorfismi. Lasketaa seuraavaksi kuvaukse h : (0, (0, R, h(u, v (h (u, v, h (u, v Jakobiaai käyttämällä apua kuvaukse osittaisderivaatoista koostuvaa matriisia:

J h (u, v det ( 0 u ( v u ( v u ( v ( Nyt käyttämällä satuaismuuttuja muutokaava yleistystä useampaa ulottuvuutee voimme laskea yhteistiheysfuktio: f V,U (v, u f X,Y (h (u, v, h (u, v J h (u, v {0 < u <, 0 < v < } (u u {0 < u <, 0 < v < } {0 < u <, 0 < v < } 8( u ( v ( v ( Kyseessä o siis tasajakauma alueessa. b Selvästi f U,V (u, v {0 < u < } {0 < v < }, eli ytf voidaa faktoroida kahde yhde muuttuja ei-egatiivise fuktio tuloksi. Kyseessä o siis riippumattomat satuaismuuttujat. Tehtävä 6 tarvittavat määritelmät löytyvät moistee luvusta 8. 6. Satuaismuuttujilla X ja Y o jatkuva yhteisjakauma yhteistiheysfuktiolla f X,Y (, y 0y { 0 < y } a Laske ehdollie tiheys f X Y ( y, ku 0 < y <. b Laske ehdollie tiheys y f Y X (y, ku 0 < <. c Laske Ratkaisu: a b m( yf Y X (y dy, ku 0 < <. (Arvo m( o yt ehdollise jakauma odotusarvo eli s. ehdollie odotusarvo E(Y X. Huomaa, että kurssilla tulee myös käyttöö myös käsite E(Y X m(x ja ämä käsitteet ja site myös merkiät eivät tarkoita samaa asiaa. Tätä käsitellää luvussa 8.4. f X Y ( y f X,Y (, y f Y (y 0y { 0 < y } y 4 { 0 y } y { 0 < y } (4 (Huom: satuaismuuttujie X ja Y tiheysfuktiot ratkaistii edellise viiko tehtävässä, mikä asiosta vältymme laskemise vaivalta, vaikka laskemie kivaa oki. f Y X (y f X,Y (, y f X ( c Suoraviivaisella laskulla: m( yf Y X (y dy 0y { 0 < y } 0 ( { 0 y } y ( { 0 < y } y dy ( ( 4( ( 4 (6