Stokastiikan perusteet Harjoitukset 1 (Todennäköisyysavaruus, -mitta ja -funktio)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Stokastiikan perusteet Harjoitukset 1 (Todennäköisyysavaruus, -mitta ja -funktio) 2.11.2015"

Transkriptio

1 Stokastiika perusteet Harjoitukset (Todeäköisyysavaruus, -mitta ja -fuktio) Määritä potessijoukko 2,ku (a) {0, } (b) {(0, ]} ja ku (c) (0, ]. Ratkaisu: (a) 2 {;, {0}, {}, {0, }} (b) 2 {;, {(0, ]}} (c) 2 {A : A (0, ]}. 2. Oko edellise tehtävä joukoilla muita sigma-algebroja kui 2?Jos ei, ii perustele, jos o, ii aa esimerkki. Ratkaisu: (a) Kyllä o: F {;, {0, }} (b) Ei ole. Olkoo F joki sigma-algebra joukolla. KoskaF o sigma-algebra, ii o oltava ;2F ja 2F,siis2 {;, } F.KoskajoukoF alkiot ovat jouko osajoukkoja, ja 2 sisältää kaikki jouko osajoukot, ii F 2.SiisF 2. (c) Kyllä o, esimerkiksi ja F {;, (0, /2], (/2, ], (0, ]} G {;, {/3}, (0, ] \{/3}, (0, ]} ovat sigma-algebroja, koska e ovat muotoa {;, A, A c, }, missä A ja tällaiset joukot todettii sigma-algebraksi lueolla. 3. Olkoo umeroituva joukko ja! 2 joki jouko alkio. Määritellää kuvaus :2!, (,! 2 A (A) 0,! 62 A. Osoita, että Ratkaisu: o todeäköisyysmitta.

2 (a) (A) 0tai (A),jote (A) 0 (b)! 2, jote ( ) (c) Olkoot joukot A i, i 2 I, erillisiä. Jos! 2 S i2i A i,iioolemassaj 2 I, jolle! 2 A j.silloi! [ A i (A j ). i2i Koska joukot A i ovat erillisiä, ii! 62 A i jos i 6 j eli (A i )0 ku i 6 j. Silloi (A i )! [ (A i )+ (A j )0+ A i. i2i i6j i2i Jos! 62 S i2i A i,ii! 62 A i millää i 2 I. Silloi (A i )0 kaikilla i 2 I ja! [ A i 0 (A i ). i2i i2i 4. Olkoo umeroituva ja :2! todeäköisyysmitta. Olkoo A 2 2.Todista,että (a) (;) 0 (b) (A c ) (A) ja (c) 0 apple (A) apple. Ratkaisu: (a) Joukot ; ja ovat erillisiä, jote todeäköisyysmita omiaisuude c ojalla Siispä (;) 0. ( ) ( [;) ( ) + (;). (b) Joukot A ja A c ovat erillisiä ja A [ A c,jotetodeäköisyysmita omiaisuuksie b ja c ojalla ( ) (A [ A c ) (A)+ (A c ), mistä saadaa (A c ) (A). 2

3 (c) Määritelmä ojalla (A) 0 kaikilla A, siismyös (A c ) 0. Edellise (b)-kohda ja tiedo (A c ) 0 ojalla (A) (A c ) apple. Siis0 apple (A) apple. 5. Olkoo umeroituva ja :2! todeäköisyysmitta. Olkoot A, B 2 2.Todista,että (a) (A [ B) (A)+ (B) (A \ B) (b) jos A B, ii (A) apple (B) ja (c) (B \ A) (B) (A \ B). Ratkaisu: (a) B (B \ A) [ (A \ B) ja joukot B \ A ja A \ B ovat erillisiä, jote (B) (B \ A)+ (A \ B). Tätä käyttäe saadaa (A)+ (B) (A \ B) (A)+ (B \ A) (A [ (B \ A)) (koska A ja B \ A erillisiä ) (A [ B) (b) B A [ (B \ A) ja joukot A ja B \ A ovat erillisiä, jote (B) (A)+ (B \ A). Koska (B \ A) 0, saadaa (A) (B) (B \ A) apple (B) (c) B (B \ A) [ (A \ B), jote (B) (B \ A)+ (A \ B), mistä saadaa (B \ A) (B) (A \ B). 6. Osoita, että P o todeäköisyysfuktio, ku (a) {0, }, p 2 (0, ) ja P :!, P (!) p! ( p)!,! 2 (Beroulli jakauma) (b) {0,,...,}, p 2 (0, ) ja P :!, P (!) p! ( p)!,! 2! (biomijakauma) Ratkaisu: 3

4 (a) Osoitetaa, että P toteuttaa ehdot (.) ja (.2). (.): ( P (!) p! ( p)! p,! 0 p,! P (!) 0, koskap>0 ja p>0 (.2): P (!) P (0) + P () p + p (b) (.): (.2):!2 P (!)!2 P (!)! {z }!0 p! {z} >0 ( p)! {z } >0 p! ( p)! (p +( p)),! missä summa laskemisessa käytettii biomikaavaa. 7. Olkoo äärellie ja f :! joki kuvaus. Merkitää Z P!2 ef(!).osoita,ettäp :! o todeäköisyysfuktio, ku P (!) Z e f(!),! 2. Todista, että P o todeäköisyysfuktio. Voiko vastaava todeäköisyysfuktio määritellä, ku o umeroituvasti ääretö? Ratkaisu: Osoitetaa, että P toteuttaa ehdot (.) ja (.2). (.) Koska e x > 0 kaikilla x 2, ii myös e f(!) > 0 ja Z P!2 ef(!) > 0. Silloi (.2) P (!) Z {z} e {z} f(!) >0 >0!2 P (!)!2 Z e f(!) Z! e f(!) Z Z Tarkastellaa sitte tilaetta, missä o umeroituvasti ääretö eli {!,! 2,...}. Josesim.f(! k ) l(/k), ii Z e f(!) e l(/k) /k.!2 k 4 k

5 Siis aiakaa vastaavaa t-fuktiota ei voida määritellä mille tahasa kuvaukselle f. Josf o sellaie, että Z P!2 ef(!) <, iip voidaa osoittaa t-fuktioksi kute edellä. 5

6 Stokastiika perusteet Harjoitukset 2 (Tuloavaruus, satuaismuuttujat ja riippumattomuus) Olkoot ja 2 umeroituvia ja :2! ja 2 :2 2! tmittoja. Määritellää 2 ja kuvaus :2!, 2 sääöllä (A) ({! }) 2({! 2 }). (!,! 2 )2A Osoita, että o t-mitta mitallisessa avaruudessa (, 2 ). Todistus. Selvästi (A) 0 kaikilla A 2 2,sillä, 2 0. Edellee ( ) ({! }) 2({! 2 }) (!,! 2 )2!2 ({! }) 2({! 2 })! 2 2 2! ({! }) 2({! 2 })! 2! ({! }) 2( 2 )! 2 ( ) ( 2 ), sillä positiivisia termejä summattaessa ei ole väliä, missä järjestyksessä summaukset tehdää, ja koska i( i ), i, 2. Olkootsitte A,A 2 22 erillisiä joukkoja. Tällöi ([ ia i ) ({! }) 2({! 2 }) (!,! 2 )2[ i A i i ({! }) 2({! 2 }) (!,! 2 )2A i (A i ). i o site todeäköisyysmitta mitallisella avaruudella (, 2 ).

7 2. Olkoo {0, } ja P :! Beroulli jakauma parametrilla p 2 (0, ). Olkoo ja :2! t-fuktio P, P (!,...,! )P (! ) P (! ),määräämät-mitta.olkoo :!{0,, 2,...,}, (!,...,! )! + +!, satuaismuuttuja. Osoita, että satuaismuuttuja jakauma o biomijakauma joukossa {0,,...,}. Todistus. Merkitää A k : (!,,...,! ) 2 : jolloi Siispä P (k) i o! i k {(!,,...,! ) 2 :! i tasa k ideksillä}, A k k!2 :(!)k Koska P () p ja P (0)!, ku k 2{0,, 2...,}. k!( k)! P (!) (!,...,! )2A k P (! )P (! 2 ) P (! ). p, ii P (! )P (! 2 ) P (! )p k ( p) kaikilla (!,...,! ) 2 A k.sitekaikillak 2{0,,...,} P (k) P (! )P (! 2 ) P (! ) A k p k ( p) k (!,...,! )2A k p k ( p) k. k P o siis biomijakauma todeäköisyysfuktio joukolla {0,,...,} ja parametrilla p. 3. Olkoot :!{0,, 2,...} ja Y :!{0,, 2,...} Poissoi jakaumaa oudattavia riippumattomia satuaismuuttujia eli P () e! ja P Y (m) e m m! joillai parametreilla >0 ja >0 ( lambda, eeta). Osoita, että satuaismuuttujie ja Y summa + Y :!{0,, 2,...} jakauma P +Y o Poissoi jakauma. Mikä o se parametri?

8 Todistus. Olkoot 2{0,,...} ja f : 2!,f(x, y) x + y. Tällöi satuaismuuttuja (tai tässä tapauksessa satuaisvektori) muuokse jakauma määritelmä ojalla P +Y () P f(,y ) () P (,Y ) (k, j) (k,j)2 2 :f(k,j) (k,j)2 2 :k+j k2 k2 j2 :k+j j2 :k+j P (,Y ) (k, j) P (,Y ) (k, j) P (k)p Y (j) missä viimeie yhtäsuuruus seuraa satuaismuuttujie ja Y riippumattomuudesta. Järjestemällä summattavat termit uudellee ähdää, että! P (k)p Y (j)! P (k) P Y (j) k2 k2 j2 :k+j j2 :k+j k2 P P Y ( k)!!, P (k)p Y ( k0 k). Soveltamalla jakaumaoletusta satuaismuuttujista ja Y saadaa edellee P (k)p Y ( k) k0 e k0 k k! e k ( k)! e ( + )! k!( k)!! k0 e ( + ) k k! k k0 ( + ) e ( + ).! Täte + Y oudattaa Poissoi jakaumaa parametrilla +. k k

9 4. Olkoo {, 2, 3, 4}, ({}) /4, A {, 2}, A 2 {, 3} ja A 3 {, 4}. Määritellää satuaismuuttujat, 2 ja 3 asettamalla (,! 2 A i i (!) Ai (!), i, 2, 3. 0,! 62 A i Todista, että i ja j ovat riippumattomat aia ku i 6 j ja että kolmikko, 2, 3 ei ole riippumato. Todistus. Aloitetaa toteamalla, että (A i ) 2 (Ac i) kaikille i, 2, 3. Kiiitetääsittei, j 2{, 2, 3}, i 6 j. Todetaa,ettätällöi joukot A i \ A j, A c i \ A j, A i \ A c j, A c i \ A c j ovat kaikki yksiöitä. (Esimerkiksi tapauksessa i 6 2j ähdää, että A \ A 2 {},A c \ A 2 {3},A \ A c 2 {2},A c \ A c 2 {4}.) Näi olle ja toisaalta Edellee, ( i 0, j 0) (! 2 : Ai (!) 0, Aj (!) 0 ) Huomataa vielä, että ({! 2 :!/2 A i,! /2 A j }) (A c i \ A c j) 4, ( i 0) ( j 0) (A c i) (A c j) ( i, j ) (A i \ A j ) ja 4 ( i ) ( j ) (A i ) (A j ) ( i, j 0) (A i \ A c j) ja 4 ( i ) ( j 0) (A i ) (A c j) Vastaavasti ( i 0, j ) 4 ( i 0) ( j ).

10 Pätee siis ( i m, j ) ( i m) ( j ) kaikilla i 6 j ja m, 2{0, }. SiteLausee3.5.ojalla, 2 ja 3 ovat pareittai riippumattomia. Kolmikko, 2 ja 3 ei se sijaa ole riippumato. Tämä voidaa ähdä esimerkiksi huomaamalla, että (, 2, 3 ) (A \ A 2 \ A 3 ) ({}) 4, ku taas toisaalta ( )P ( 2 ) ( 3 ) (A ) (A 2 ) (A 3 ) Olkoo {, 2,...,} {, 2,...,}. Määritellää kuvaus P :! asettamalla P (i, j) (, i j, (i, j) 2. 0, i 6 j Näytä, että P o t-fuktio ja laske se reuajakaumat P ja P 2. Todistus. Määritelmä ojalla P 0. Edellee! P (i, j) P (i, j) P (i, i) (i,j)2 2 i2 j2 i2 i2 Täte P o todeäköisyysfuktio. Reuajakaumat:. P (i) j2 P (i, j) P (i, i) kaikilla i 2 ; P 2 (j) i2 P (i, j) P (j, j) kaikilla j 2. Toisi saoe, molemmat reuajakaumat P ja P 2 ovat tasajakaumia joukolla {, 2,...,}.

11 6. Olkoo {, 2,...,} {, 2,...,}. Määritellää kuvaus P :! asettamalla (, i+ j + P (i, j), (i, j) 2. 0, i+ j 6 + Näytä, että P o t-fuktio ja laske se reuajakaumat P ja P 2. Todistus. Jällee selvästi P 0. Huomataamyös,ettäjokaisellei 2 löytyy tasa yksi j 2 site, että P (i, j) 6 0,imittäij + i. Siispä! P (i, j) P (i, j) (i,j)2 2 i2 j2 i2 P (i, + i) i2 P o siis todeäköisyysfuktio. Reuajakaumat:. P (i) j2 P (i, j) P (i, + i) kaikilla i 2 ; P 2 (j) i2 P (i, j) P ( + j, j) kaikilla j 2. Molemmat reuajakaumat P ja P 2 ovat siis tasajakaumia joukolla {, 2,...,}. ***BONUSTEHTÄVÄ*** (Lasketaa hyväksi tehtyihi tehtävii.) Olkoot (, F) ja (S,G) mitallisia avaruuksia. Olkoo : F! t-mitta ja :! S satuaismuuttuja. Määritellää kuvaus : G! asettamalla Osoita, että (A) ( 2 A), A 2G. o t-mitta avaruudessa (S, G). Todistus. Kaikille G 2Gpätee (G) ( 2 G) 0, sillä{ 2 G} 2F (satuaismuuttuja yleise määritelmä ojalla) ja o todeäköisyysmitta. Edellee, (S) ( 2 S) ( ). Olkoot sitte G,G 2, 2Gerillisiä. Tällöi joukot (G ), (G 2 ), 2F ovat myös erillisiä: jos i 6 j, ii (G i ) \ (G j ){! 2 :(!) 2 G i ja (!) 2 G j } {! 2 :(!) 2 G i \ G j } {! 2 :(!) 2 ;} ;.

12 Todetaa lisäksi, että (!) 2[ ig i () (!) 2 G i jollaki i ()! 2 (G i ) jollaki i ()! 2[ i (G i ), () ja site ([ ig i ) ( 2[ ig i ) () ([ i (G i )) i ( (G i )) i (G i ), omiai- missä toiseksi viimeie yhtäsuuruus seuraa todeäköisyysmita suudesta c.

13 Stokastiika perusteet Harjoitukset 3 (Ehdollie todeäköisyys ja odotusarvo) Olkoo (, F, ) todeäköisyysavaruus ja A, B, C 2Fjoukkoja, joille (A \ B) > 0. Osoita,että (A) (B A) (C A \ B) (A \ B \ C). Ratkaisu: Ehdollise todeäköisyyde määritelmä ojalla (A \ B) (A) (B A) (C A \ B) (A) (A) (A \ B \ C). ((A \ B) \ C) (A \ B) 2. Heitetää kahta oppaa. Olkoot ja Y iide silmäluvut, eli riippumattomat satuaismuuttujat, jotka oudattavat tasajakaumaa joukossa {, 2,...,6}. Laske (a) (b) ( + Y )ja ( + Y + Y o parito). Ratkaisu: (a) + Y täsmällee silloi ku 5ja Y 6tai 6ja Y 5,jote ( + Y ) ({ 5,Y 6}[{ 6,Y 5}) ( 5,Y 6)+ ( 6,Y 5) (b) { + Y } { + Y o parito} ja ( + Y o parito) ( 5) (Y 6)+ ( 6) (Y 5) ({ parito, Y parillie}[{ parillie, Y parito}) ({ parito, Y parillie})+ ({ parillie, Y parito}) ( 2{, 3, 5},Y 2{2, 4, 6})+ ( 2{2, 4, 6},Y 2{, 3, 5}) ( 2{, 3, 5}) (Y 2{2, 4, 6})+ ( 2{2, 4, 6}) (Y 2{, 3, 5}) ,

14 jote (+Y +Y o parito) ( + Y ) ( + Y o parito) Olkoo :! satuaismuuttuja, joka jakauma o geometrie eli ( ) p( p),, 2,... Osoita, että jakauma o muistito eli että Ratkaisu: Koska ( >) ( + k >) ( k) 8 k, 2. i+ ( i) ( p) ( p), i+ i+ p( p) i p( p) i ji ( p) p( p) j j ii ( + k >) ( + k, > ) ( + k) ( >) ( >) p( p)+k p( p) k ( k). ( p) 4. Olkoo :!{0,, 2,...} Poissoi jakaumaa parametrilla > 0 oudattava satuaismuuttuja jollai todeäköisyysavaruudella (, F, ) eli Laske [] ja [ 2 ]. Ratkaisu: [] P () ( ) e e P () 0 e ( )! k e, 0,, 2,...!! k0 e k ( )! k! e e

15 ja 2 2 P () 0 ( )e k 2 e 2 k0 2 e! + k! e {z! } [] [( e 2 ) + ]e 2 k! + e 2 e ! 2 ( 2)! + 5. Olkoot ja Y riippumattomia Beroullijakautueita satuaismuuttujia parametrilla ja p 2 (0, ) eli P (k) P Y (k) p k ( p) k, k 2{0, }. Selvitä, oko apple + Y +. Ratkaisu: Koska ja Y ovat riippumattomat, ja riippumattomuus säilyy kuvauksissa ii +ja ovat riippumattomat. Siksi Y + apple apple apple + Y + ( +) [ +] Y + Y +. Lasketaa odotusarvot: [ +] (k +)P (k) p 0 ( p) 0 +(+)p ( p) ja k0 p +2p +p apple Y + m + pm ( p) m m0 +0 p0 ( p) p ( p) p + 2 p 2 p Siispä kaikilla p 2 (0, ) pätee apple + Y + (+p) 2 p + p( p) >. 2

16 6. Olkoot ja Y riippumattomia satuaismuuttujia, jotka oudattavat tasajakaumaa joukossa {0, }. Osoita,että mutta + Y ja [( + Y ) Y ] [ + Y ] [ Y ], Y eivät ole riippumattomat. Ratkaisu: Koska ja Y ovat riippumattomat, ii P (,Y ) (x, y) P (x)p Y (y) kaikilla (x, y) 2{0, } 2.Siispä [( + Y ) Y ] (x + y) x y P (,Y ) (x, y) (x,y)2{0,} 2 (0+0) 0 0 +(0+) 0 +(+0) 0 +(+) ja [ + Y ] [ Y ] ( []+ [Y ]) x y P {z } (,Y ) (x, y) [] (x,y)2{0,} 2 apple 2 [] 2 2 Kuiteki ja apple ( + Y, Y 0) ( Y, Y ) (;) 0 ( + Y ) ( Y 0) ({,Y 0}[{ 0,Y }) ({ 0,Y 0}[{,Y }) [ (,Y 0)+ ( 0,Y )] [ ( 0,Y 0)+ (,Y )] apple 4 + apple eli + Y ja Y eivät ole riippumattomat.

17 7. Olkoo :!{0,, 2,...}. Osoita,että [] 0 ( >). Ratkaisu: 0 ( >) 0 k k 0 k [ k+ { k}! ( k) {z } ei riipu ideksistä ( k) k 0 k+ {z } k,2 +,<k k ( k) k ( k) 0 {z } k kpl k ( k) [] k0

18 Stokastiika perusteet Harjoitukset 4 (Jooje suppeemie ja tgf:t) Olkoo, 2,... joo satuaismuuttujia, joille lim! [ 2 ]0. Osoita, että joo suppeee stokastisesti kohti ollaa. Ratkaisu: Olkoo ">0. Silloi Markovi epäyhtälö ojalla ku!.siis! 0. ( 0 >") ( 2 >" 2 ) apple [2 ] " 2! 0 2. Tarkastellaa kahta riippumatota jooa satuaismuuttujia, joille, 2,...ovat riippumattomia ja samoi jakautueita, ja [ ] Y,Y 2,... ovat riippumattomia ja samoi jakautueita, ja [Y ]2 Heitetää kolikkoa ja määritellää, että kaikilla, 2,... ( , jos saatii kruua, S Y + Y Y, jos saatii klaava. Näytä, että (a) [S /] 3/2. (b) ( S / 3/2 > /4) ei suppee ollaa ku kasvaa. (c) Oko ylläoleva havaito ristiriidassa heiko suurte lukuje lai kassa? Ratkaisu: Olkoo kr {! 2 :latiheitosta kruua } ja kl {! 2 :latiheitosta klaava }. Silloi S ( ) kr +(Y + Y Y ) kl. (a) [S /] [S / kr + S / kl ] apple kr + apple Y + Y Y kl apple [ ]+ + [ ] , [ kr]+ apple Y + Y Y 2 + [Y ]+ + [Y ] 2 [ kl]

19 (b) missä käytettii odotusarvo lieaarisuutta ja tietoa, että latiheitto o riippumato satuaismuuttujista i ja Y i, i, 2,... ( S / 3/2 apple/4) (5/4 apple S / apple 7/4) ({5/4 apple S / apple 7/4}\{kr})+ ({5/4 apple S / apple 7/4}\{kl}) apple 5/4 apple + + apple 7/4 + 5/4 apple Y + + Y apple 7/4 apple /4 apple + + Y + + Y + 2 apple /4 apple /4 apple + + [ ] Y + + Y + [Y ] /4! 0 ku!,koskasuurtelukujelaiojalla + +! [ ] ja Y + +Y! [Y ].Siis ( S / 3/2 > /4) ( S / 3/2 apple/4)!. (c) Suurte lukuje laissa oli ehtoa, että summataa riippumattomia satuaismuuttujia, eli summa toise termi S 2 S tulee olla riippumato summa esimmäise termi S kassa. Koska [(S 2 S )S ] [(S 2 S )S kr ]+ [(S 2 S )S kl ] 2 ( [ 2 ]+ [Y 2 Y ]) 2 ( [ 2] [ ]+ [Y 2 ] [Y ]) ( + 4) 5/2 2 ja [S 2 S ] [S ]( [(S 2 S ) kr ]+ [(S 2 S ) kl ])( [S kr ]] + [S kl ]) 2 ( [ 2]+ [Y 2 ]) 2 ( [ ]+ [Y ]) /4, ii S 2 S ja S eivät voi olla riippumattomat.

20 3. Olkoo :! {0,, 2,...} biomijakautuut satuaismuuttuja eli joillaki ja p 2 (0, ) pätee P (k) k pk ( p) k ku k 0,,..., ja P (k) 0,kuk +,+2,... Laske G. Mikä o se suppeemissäde? Laske tgf: G avulla ja V ar(). Ratkaisu: G (t) [t ] t k p k ( p) k k k0 (tp + p). k0 [] (tp) k ( p) k k. Las- Kyseessä o äärellie summa, jote se suppeee kaikilla t 2 ketaa derivaattoja: G 0 (t) d dt (tp + p) p(tp + p) ja G 00 (t) d dt G0 (t) ( )p 2 (tp + p) 2. Odotusarvolle ja variassille pätee [] G 0 () p( p + p) p ja V ar() G 00 () + G 0 () (G 0 ()) 2 ( )p 2 ( p + p) 2 + p (p) 2 ( )p 2 + p (p) 2 p( p). 4. Olkoo :!{0,, 2,...} Poissoi jakaumaa oudattava satuaismuuttuja eli jollaki >0 pätee P (k) e,k0,, k 2,... Laske G. Mikä o se suppeemissäde? Laske tgf: G avulla [] ja V ar(). Ratkaisu: G (t) [t ] t k e k0 e e t e (t ). k k! k0 e k! (t ) k k!

21 Ekspoettifuktio Taylori sarja suppeee kaikilla t 2 derivaattoja: G 0 (t) d dt e (t ) e (t ).Lasketaa ja G 00 (t) d dt G0 (t) 2 e (t ). Odotusarvolle ja variassille pätee ja [] G 0 () e ( ) V ar() G 00 () + G 0 () (G 0 ()) 2 2 e ( ) Olkoot N,, 2,... :!{0,, 2,...} riippumattomia ja, 2,... samoi jakautueita. Olkoo M P N. Osoita, että [M] [N] [ ] ja että V ar(m) [N]V ar( )+V ar(n)( [ ]) 2. Ratkaisu: Tehdää tehtäväaosta uohtuut lisäoletus, että fuktioide G N ja G suppeemissäde o aidosti suurempi kui, jolloi voidaa käyttää Lausetta 9.4. (Voiee myös tehdä samaa tapaa kui Lauseessa 9.6.) Satuaissumma tgf:lle pätee G M (t) G N (G (t)). Tämä kaksi esimmäistä derivaattaa ovat ja G 0 M(t) G 0 N (G (t)) G 0 (t) G 00 M(t) G 00 N (G (t)) (G 0 (t)) 2 + G 0 N (G (t)) G 00 (t). Koska G () [ ],ii [M] G 0 M() G 0 N (G ()) G 0 () G 0 N()G 0 () [N] [ ]

22 ja V ar(m) G 00 M() + G 0 M() (G 0 M()) 2 G 00 N (G ()) (G 0 ()) 2 + G 0 N (G ()) G 00 () + G 0 N()G 0 () (G 0 N()G 0 ()) 2 G 00 N()(G 0 ()) 2 + G 0 N()G 00 () + G 0 N()G 0 () (G 0 N()G 0 ()) 2 G 00 N() + G 0 N() (G 0 N()) 2 G 0 () 2 G 0 N() G 0 () 2 + G 0 N()G 00 () + G 0 N()G 0 () V ar(n)( [ ]) 2 + G 0 N() G 00 () + G 0 () G 0 () 2 V ar(n)( [ ]) 2 + [N]V ar( ).

23 Stokastiika perusteet Harjoitukset 5 (Soveltamista) Sytymäpäiväogelma, Birthday problem. Huoeessa o ihmistä. Mikä o todeäköisyys, että aiaki kahdella heistä o sama sytymäpäivä? (Uohdetaa karkauspäivä ja ajatellaa, että jokaie vuode 365 päivästä o yhtä todeäköie sytymäpäivä.) Ratkaisu Hekilöide i,..., sytymäajat voidaa ajatella riippumattomiksi ja joukolla {, 2,...,365} tasajakautueiksi satuaismuuttujiksi,...,,missäsiis i kuvaa siis hekilö i sytymäpäivää liittyvää epävarmuutta/satuaisuutta. Saadaa P( i j jollaki (i, j) 2{, 2,...,} 2 ) P( ) P( x, 2 x 2,..., x ) x2 :x i 6x j 8i6j x2 :x i 6x j 8i6j j 365 Y P( j x j ) {x 2 : x i 6 x j 8i 6 j}. Tehtäväksi jää siis selvittää sellaiste alkioide x (x,x 2,...,x ) lukumäärä, joille x 6 x x,kusallittujearvojejoukolle pätee 365.Tuetusti 365 {x 2 : x i 6 x j 8i 6 j}! (365 +), ku apple apple 365. Ratkaisuksisaadaa P( i j jollaki (i, j) 2{, 2,...,} 2 ) ku apple 365 ja, ku > (365 +) 365, ihmise joukossa useilla täytyy olla sama sytymäpäivä kui jollai toisella. Erää heistä sytymäpäivä o 23.. Mikä o todeäköisyys, että heistä joku toiseki sytymäpäivä o 23..? Ratkaisu: Olkoot jällee,..., 500 riippumattomia ja tasajakautueita satuaismuuttujia arvojoukkoaa {, 2,...,365}. Yleisyyttä

24 meettämättä voidaa olettaa, että tehtäväao hekilöä vastaava satuaismuuttuja o 500.Todetaamyös,ettätasajakautueisuude ojalla tilae ei muutu, jos päivä 23.. korvataa vuode esimmäisellä päivällä. Kysytty (ehdollie) todeäköisyys o site P(o olemassa i s.e. i ) P( i kaikilla i ) P { 500 }\ T 499 i { i 6 } P( 500 ) josta riippumattomuude ojalla saadaa Siispä \ 499 Y499 P { 500 }\ { i 6} P( 500 ) P( i 6) i P( 500 ), i P { 500 }\ T 499 i { i 6 } P( 500 ) Apia istuu tietokoee ääressä ja lyö umpimähkää 50-merkkistä äppäimistöä (josta caps lock poistettu). Oletetaa, että apia tuottaa vuode aikaa teksti, jossa o sata miljooaa merkkiä. Kuika mota kertaa saa "kivi"keskimääri esiityy tekstissä? Ratkaisu: Nelimerkkie merkkijoo sijoittuu 0 8 -merkkisessä joossa (!,...,! 0 8) aia site, että se esimmäise merki! j järjestysumero j kuuluu johoki joukoista A {4k +:k 0,,...,0 8 /4 }, A 2 {4k +2:k 0,,...,0 8 /4 2}, A 3 {4k +3:k 0,,...,0 8 /4 2}, A 4 {4k +4:k 0,,...,0 8 /4 2}. Määritellää satuaismuuttujat i, i,...,4, missä i laskee iide "kivi" -saoje lukumäärä, joille merki k järjestysumero kuuluu joukkoo A i.koskajoukota i ovat erillisiä, ii summassa + 2 +

25 3 + 4 ei tule yksikää saa "kivi"lasketuksi kahtee kertaa. Siis "kivi" -saoje keskimääräie esiitymismäärä o [ ]. Koska jokaie merkki o lyöty umpimähkää, o jokaise lyöi jakauma tasajakauma 50 merki joukossa. Koska lyöit ovat toisistaa riippumattomat, ii eljä lyöi joossa merkkijoo "kivi"todeäköisyys o p Tapauksessa i koko merkkijoossa o 0 8 /4 kappaletta eljä merki jooja, jotka alkavat paikalta j 2 A. Kyseessä o 0 8 /4 toisistaa riippumattoma kokee sarja, joista kussaki saa "kivi" todeäköisyys o p. Paikoiltaj 2 A alkavie "kivi"saoje lukumäärä oudattaa silloi jakaumaa Bi(, p) arvoilla 0 8 /4 ja p /50 4 ja [ ]p 0 8 /4 / Tapauksissa i 2, 3, 4 paikalta j 2 A i alkavia eljä merki jooja mahtuu vai 0 8 /4 kappaletta, jote 0 8 [ i ] , i 2, 3, Siis kaike kaikkiaa "kivi" esiityy tekstissä keskimääri [ ] kertaa Apia kirjailijaa, Mokey o a typewriter, Ifiite mokey problem. Apia istuu tietokoeella kute edellä. Seitsemä veljestä -teoksessa o merkkiä. Osoita, että jos apia voi jatkaa kirjoittamista äärettömä kaua, ii lopulta se o jossai vaiheessa kirjoittaut Seitsemä veljekse saatarka toisio (isot kirjaimet uohtae). Ratkaisu: Jaetaa luoolliste lukuje joukko merki mittaisii erillisii lohkoihi, ts. määritellää joukot B : {,...,M} B 2 : {M +,...,2M}... B + : {M +,...,( +)M}

26 kaikilla, 2,...,missäM Olkoo sitte A : {SV sisältyy äärettömä pitkää merkkijooo} ja A : {SV sisältyy lohkoo B }, A : {SV sisältyy lohkoo B, mutta ei sisälly mihikää edellisistä lohkoista B,...,B } kaikilla 2, 3,...SelvästiA i \ A j ; kaikilla i 6 j. Asetelma perusteella o myös selvää, että [ A A: [! 2 A )! 2 A jollaki, 2,...)! 2 A. Näide huomioide ojalla P(A) P! [ A P(A ), missä P(A )( p) p (vrt. geometrie jakauma) ja p oistumise todeäköisyys. Erityisesti siis 50 M > 0 P(A) ( p) p, jote P(A). 5. Verkkokauppaa tulee keskimääri 40 tilausta päivässä ja hekilökuta ehtii käsitellä 50 tilausta ormaali työpäivä aikaa maaataista suutaihi. Verkkokauppa lupaa asiakkaille, että tilaukset o käsitelty vuorokaude kuluessa tilaukse saapumisesta. Arvioi ylhäältä todeäköisyyttä, että lupausta ei oistuta pitämää ilma ylitöitä. Ratkaisu: Olkoo tilauste määrä yhde päivä aikaa, jolloi 40.Lupauksistaeipystytäpitämääkiii,mikälitilauksiatulee yli 50. Kyseiselle todeäköisyydelle saadaa yläraja soveltamalla Markovi epäyhtälöä: P( >50) apple

27 Tarkempi arvio saadaa, jos voidaa tehdä oletuksia satuaismuuttuja jakaumasta. Jos esimerkiksi Poisso( ),jolle 40, voidaa Chebyshevi epäyhtälöö ojate arvioida P( >50) P( >0) apple P( > 0) apple Var[] Meijeri juustolassa suuresta juustotagosta leikataa kolmiopaloja 245 gramma pakkauksia varte. Ilmakuplie vuoksi samamittaiste paloje paio vaihtelee ja paioraja alittavista paloista tehdää raastetta. Yleesä /20 juustopaloista päätyy raasteeksi. Oletetaa, että ilmakuplie määrät juustopaloissa ovat riippumattomat. Arvioi ylhäältä todeäköisyyttä, että 600 juustopala erästä vähitää 0 % joutuu raastettavaksi. Ratkaisu: Merkitää {0, } 600.Jokaiselle! (!,...,! 600 ) 2 arvo! i tarkoittaa että i:s juustopala raastetaa ja arvo! i 0 tarkoittaa että se pakataa myytii kolmiopalaa. Olkoo raastettavie juustopaloje lukumäärä, Tiedetää, että [] / (!)! i. Kyseessä o 600 Beroulli-jakautuee riippumattoma satuaismuuttuja,..., 600 toistokoe, missä i tarkoittaa että i:s juustopala raastetaa ja arvo i 0tarkoittaa että se pakataa myytii kolmiopalaa. Silloi raastettavie juustopaloje lukumäärä i 600 (!) i, oudattaa biomijakaumaa. Koska [] 600 /20 30 ja 600, ii p /20. Markovi epäyhtälö ojalla Toisaalta, koska ( 0, 600) apple V ar() 600 i [] 0, ,

28 ii Chebyshevi epäyhtälö ojalla ( ) ( 30 30) apple ( 30 30) apple V ar() Vakuutusyhtiölle tulee vuodessa N kappaletta korvaushakemuksia. Luku N o satuaie. Korvauste suuruudet, 2,... (täysiä euroia) ovat samoi jakautueita ja riippumattomat toisistaa sekä korvauste lukumäärästä N. Korvausteodotusarvoo [ ]K>0. Valitse satuaismuuttujalle N jakauma, jolla voisi mallitaa tilaetta ja laske vuode aikaa kertyeide korvauste summa odotusarvo. Ratkaisu: Korvauste lukumäärää kuvaavaa satuaismuuttujaa N voisi mallitaa esimerkiksi Poisso( )-jakaumalla sopivasti valitulla parametrilla >0. Koskavoidaaolettaa,ettäkorvaustelukumääräja yksittäiste korvauste suuruudet ovat riippumattomia, vuode aikaa kertyeide korvauste summa odotusarvolle pätee Harjoituste 4 ojalla " N # i [N] [] K. i Toie mahdollisuus o olettaa, että N oudattaa biomijakaumaa Bi(, p), jossa suuri mahdollie arvo o valittu riittävä suureksi. Jos lisäksi N o riippumato joosta, 2,...,iijällee Harjoituste 4 ojalla " N # i [N] [] pk. i

29 Stokastiika perusteet Harjoitukset 6 (Markovi ketjuja ja kertausta) Tehtävät 3-6 ovat vahoja tettitehtäviä.. Olkoo ( t ) t2{0,,...,t } stokastie prosessi. Osoita, että se o Markovi ketju jos ja vai jos ( t+ s t+,..., 0 s 0 ) ( t+ s t+ t s t ) ( s 0 s 0 ) ( 0 s 0 ) kaikilla t 2{0,,...,T } ja s 0,...,s t+ 2 S,joilla ( t s t,..., 0 s 0 ) > 0. Todistus. Oletetaa, että ( t ) t2{0,,...,t } o Markovi ketju. Olkoo t 2{0,,...,T } ja s 0,...,s t+ 2 S site, että P( t s t,..., 0 s 0 ) > 0. Tällöi ehdollistamalla ja Markovi omiaisuutta toistuvasti soveltamalla saadaa P( t+ s t+,..., 0 s 0 ) P( t+ s t+ t s t,..., 0 s 0 )P( t s t, t s t,..., 0 s 0 ) P( t+ s t+ t s t )P( t s, t s t,..., 0 s 0 ) P( t+ s t+ t s t )P( t s t s t,..., 0 s 0 ) P( t s t, t 2 s t 2,..., 0 s 0 )... P( t+ s t+ t s t )P( t s t t s t ) P( s, 0 x 0 ) ( t+ s t+ t s t ) ( s 0 s 0 ) ( 0 s 0 ) jote ehto tehtäväaossa toteutuu. Oletetaa sitte, että tehtäväao ehto pätee ja äytetää, että ( t ) t2{0,,...,t } o Markovi ketju. Olkoo jällee t 2{0,,...,T } ja s 0,...,s t+ 2 S site, että P( t s t,..., 0 s 0 ) > 0. Tällöi em. ehdo ojalla ( t+ s t+ t s t,..., 0 s 0 ) P( t+ s t+, t s t,..., 0 s 0 ) P( t s t, t s t,..., 0 s 0 ) ( t+ s t+ t s t )P( t s t t s t ) ( s 0 s 0 ) ( 0 s 0 ) P( t s t s t ) P( s 0 s 0 )P( 0 s 0 ) P( t+ s t+ t s t ).

30 2. Olkoo 0 0ja, 2,... joo riippumattomia satuaismuuttujia ja i Ber(p) jollaip 2 (0, ). (a) Osoita, että ( t ) t2{0,,2,...} o Markovi ketju. (b) Selvitä ketju ( t ) t2{0,,2,...} tila-avaruus S ja siirtymätodeäköisyydet p i,j, i, j 2 S. (c) Oko ketju homogeeie? Etä pelkistymätö? (d) Oko matriisilla P (p i,j ) i,j2s ivariattijakaumaa? Jos o, mikä se o? Ratkaisu: (a) Olkoo t 2 {0,,...} ja s 0,...,s t+ 2 S site, että P( t s t,..., 0 s 0 ) > 0. Tällöi riippumattomuude ojalla P( t+ s t+ t s t,..., 0 s 0 )P( t+ s t+ ) jote, 2,... o Markovi ketju. P( t+ s t+ t s t ), (b) Satuaismuuttujille 0,, 2,... pätee joko i 0tai i sillä 0 0 ja i o Beroulli-jakautuut kaikilla i, 2,... Site S {0, }. Siirtymätodeäköisyydet: riippumattomuude ja jakaumaoletukse ojalla ja p (i+) 0, P( i+ i 0)P( i+ )p P( i+ i )p (i+), p (i+),0 P( i+ 0 i )P( i+ 0) p P( i+ 0 i 0)p (i+) 0,0, i 0,,... (c) Siirtymätodeäköisyydet p (i+) 0,,p (i+),,p (i+) 0, ja p (i+) 0,0 eivät b)-kohda ojalla riipu ideksistä i, jote ketju o homogeeie.koska lisäksi kaikki ämä siirtymätodeäköisyydet ovat aidosti positiivisia (p 2 (0, )), jokaisesta tilasta o mahdollista kulkea mihi tahasa tilaa. Ketju o site myös pelkistymätö.

31 (d) Markovi ketju, 2,... siirtymämatriisi o P apple p0,0 p 0, p,0 p, apple p p p p. Oletetaa, että ( 0, ) o ivariatti jakauma. Tällöi määritelmä ojalla 0 P(0) p 0,0 0 + p,0 ( p) 0 +( p) ; P() p 0, 0 + p, p 0 + p. Esimmäisestä yhtälöstä saadaa 0 p p.sijoitustoiseeyhtälöö ei aa lisätietoa, mutta koska o jakauma, o oltava 0 +.Siis 0 + p p + p, jote p, 0 p, jasite ( p, p). 3. Pelataa kolikoheittopeliä, jossa heitetää kahta reilua kolikkoa, eli kummalleki kolikolle kruua todeäköisyys o ja klaava todeäköisyys o.pelaajavoittaaa euroa, jos molemmista tulee kruua 2 2 ja muussa tapauksessa häviää euro. Kuvataa pelaaja tuottoa satuaismuuttujalla :! S. (a) Mitä ovat, ja S? (Kirjoita satuaismuuttuja lauseke.) (b) Mitä ovat jouko todeäköisyysfuktio P ja satuaismuuttuja jakauma P? (Kirjoita P : ja P : lausekkeet.) (c) Mikä a: pitäisi olla, että peli olisi reilu? Ratkaisu: (a) Valitaa {0, } 2,missä0 vastaa klaavaa ja kruuaa yhdessä heitossa. Tuotto o tällöi satuaismuuttuja a jos! (, ) (!) jos! 2{(0, 0), (0, ), (, 0)} ja S {,a}.

32 (b) Jouko todeäköisyysfuktio o fuktio P :! [0, ], jolle P (!) /4 kaikilla! 2 (kolikoheitot ovat riippumattomia ja kolikko o reilu). Satuaismuuttuja jakauma o fuktio P : S! [0, ], jokamääräytyykaavasta /4 jos k a P (k) 3/4 jos k. (c) Peli o reilu, mikäli pätee 0,ts.keskimäärikumpikaaei voita tai häviä rahaa. Luvulle a pätee tällöi 0 P ( ) + ap (a) a 4 () a Olkoot ja Y riippumattomia satuaismuuttujia joukolta joukolle T {, } ja oletetaa, että ja Y ovat tasajakautueita joukossa T. Määritellää lisäksi Z Y. (a) Ovatko ja 2Y riippumattomat? (b) Ovatko satuaismuuttujat V mi{, Y } ja W max{, Y } riippumattomat? (c) Oko kokoelma {, Y, Z} riippumato? Perustele vastauksesi todistuksella tai vastaesimerkillä. Ratkaisu: (a) Ovat. Todistus. Koska ja Y ovat riippumattomat, ii ( 2 A, 2Y 2 B) ( 2 A, Y 2{y 2 T :2y 2 B}) ( 2 A) (Y 2{y 2 T :2y 2 B}) ( 2 A) (2Y 2 B) kaikilla A 2 2 T ja B 2 2 { 2,2}.Siis ja 2Y ovat riippumattomat. (b) Eivät.

33 Todistus. Koska ja (V,W ) (,Y,,Y ) (;) 0 (V ) (W ) (,Y ) (,Y ) ( ) (Y ) ( ) (Y ) 4 2 6, ii (V,W ) 6 (V ) (W ). SiisV ja W eivät ole riippumattomat. (c) Ei ole. Todistus. Koska ja ii (,Y,Z ) (,Y,Y ) (;) 0 ( ) (Y ) (Z ) 2 (Y ) 2 4 (,Y tai,y ) [ (,Y ) + (,Y )] 4 [ ( ) (Y ) + ( ) (Y )] 4 apple , (,Y,Z ) 6 ( ) (Y ) (Z ). Siis kolmikko, Y, Z ei ole riippumato.

34 5. Olkoot ja Y riippumattomia satuaismuuttujia. Satuaismuuttuja todeäköisyydet geeroiva fuktio o G (t) 2 t + 3 t2 + 6 t3 kaikilla t 2 ja Y oudattaa Beroulli-jakaumaa parametrilla p 2 (0, ), elip Y () p ja P Y (0) p. (a) Laske satuaismuuttuja jakauma. (b) Laske satuaismuuttuja odotusarvo G : avulla. (c) Laske satuaismuuttuja +Y todeäköisyydet geeroiva fuktio. Ratkaisu: (a) Kaikilla k 2{0,, 2,...} pätee, että P (k) G (k) o kuvaukse G k:s derivaatta. Koska G (k) (0)/k!, missä ii G 0 (t) t t2 G 00 (t) t G 000 (t) ja G (k) (t) 0, kaikilla k>3, P (0) G (0) 0 P () G 0 (0)/! 2 (b) Odotusarvolle pätee, että P (2) G 00 (0)/2! 2 3 /2 3 P (3) G 000 (0)/3! ja 6 P (k) G (k) (0) 0, kaikilla k>3. [] G 0 ()

35 (c) Koska ja Y ovat riippumattomat, ii myös iide muuokset t ja t Y ovat riippumattomat kaikilla t 2.Silloi G +Y (t) t +Y t t Y t t Y G (t) t 0 P Y (0) + t P Y () 2 t + 3 t2 + 6 t3 ( p + tp) p 2 t + p 3 t2 + 2 t tp + p 6 t3 + 3 t2 tp + 6 t3 tp p 2 t + 2+p 3 t2 + +p 6 t3 + p 6 t4. 6. Olkoot,,..., riippumattomia satuaismuuttujia. Oletetaa, että oudattaa jouko {0, } tasajakaumaa ja että kuki i oudattaa jouko {, 3} tasajakaumaa. Määritellää S + + ja missä 0 i i. S , (a) Määritä satuaismuuttuja 0 jakauma. (b) Ovatko satuaismuuttujat 0,..., 0 riippumattomat? Perustele. (c) Laske (S /) ja (S 0 /). (d) Suppeeeko S / stokastisesti johoki vakioo, ku!? Perustele. (e) Todista, että S 0 / ei suppee stokastisesti mihikää vakioo, ku!. Ratkaisu: (a) Koska ( 0 0) ( 0) ( 0) 2, ( 0 ) (, ) ( ) ( ) ja ( 0 3) (, 3) ( ) ( 3) 2 2 4,

36 ii satuaismuuttuja 0 jakauma joukossa S {0,, 3} o ( ku k 0 2 P (k) ku k, 3. 4 Jakauma voi määritellä myös esimerkiksi joukkoo S {0,, 2, 3, 4,...}, jolloi se o 8 >< ku k 0 2 P (k) ku k, 3. 4 >: 0 ku k 2tai k 4, 5, 6,... (b) Eivät ole. Todistus. Jos 2, ii ( 0 0, 0 2 0,..., 0 0) ( 0) 2 ja ( 0 0) (2 0 0) ( 0 0) ( 0) ( 0) ( 0), 2 jolloi satuaismuuttujat 0,..., 0 eivät voi olla riippumattomat. Jos,ii ( 0 0, 0 ) (;) (0 0) ( 0 ). Siis satuaismuuttuja 0 ei voi olla riippumato itsesä kassa. (c) [S /] [ + + ] ( [ ]+ + [ ]) [ ] [ ] ja koska S 0 S ja ja S / ovat riippumattomat, ii [S/] 0 [ S /] [ ] [S /]

37 (d) Satuaismuuttuja S o riippumattoma ja samoijakautuee satuaismuuttuja,..., summa. Lisäksi [ ] o olemassa ja äärellie ja V ar( ) [ 2 ] ( [ ]) 2 apple [ 2 ] apple [3 2 ]9<. Silloi heiko suurte lukuje lai ojalla S / suppeee stokastisesti kohti vakiota [ ]2. (e) Olkoo x 2.Josx 0,iikaikille0 <"</2 pätee P( S0 x >")P( S >") 2 P( S >" 0)+P( S >" ) 2 P(0 >")+P( S >") /2 kaikilla, 2,...,silläP( S ), jote S0 ei suppee stokastisesti ollaa. Olkoo sitte x 2 \{0} ja olkoo 0 <"< x. Tällöi P( S0 x >")P( S x >") 2 P( S x >" 0)+P( S 2 P( x >")+P( S x >") P( x >") 2 /2 x >" ) kaikilla, 2,...,jote S0 lukuu x 6 0. ei suppee stokastisesti mihikää ) S0 ei suppee stokastisesti mihikää lukuu x 2.

38 Stokastiika perusteet MATA280 Loppukokee tehtävie arvostelusta sekä eräät ratkaisut Läpipääsyraja oli 3 p, joista piti olla tetistä tulleita pisteitä ja loput saivat olla demohyvityspiteitä. Pisteytykse perusteet suurpiirteisesti:. (Eija) (a) Sigma-algebra omiaisuudet p, omiaisuuksie soveltamie p, todistuksessa kaikki oleaiset kohdat p (tai sigma-algebra olettamie potessijoukoksi + todistus,5p) (b) Tarvittavat todeäköisyysmita omiaisuudet p, omiaisuuksie soveltamie p, todistuksessa kaikki oleaiset kohdat p 2. (Eija) Riippumattomuude määritelmä 2p, todeäköisyysmita ja todeäköisyysfuktio yhteys p, todistukse oleaiset kohdat ),5 p, (,5p 3. (Atti) (a) Ehdollise todeäköisyyde määritelmä ja huomio P(A i B) P(B A i)p(a i ) P(B),5p, P(B) P j2i P(B A j)p(a j ) perusteluiee,5p (b) Asetelma kuvailu ja (ehdolliste) todeäköisyyksie määräämie 2p, kysyty ehd. todeäköisyyde laskemie perusteluiee p 4. (Atti) (a) Jakauma laskemie käyttäe tietoa P( k) G (k) (0)/k! 3p, (b) Odotusarvo laskemie kaavaa G 0 () soveltae,5p (c) Toise mometi laskemie huomiomalla, että 2 G 00 () + G0 (),5p 5. (Eija) Stokastie suppeemie 2p, Markovi omiaisuus p, summaa riippumattomista samoi jakautueista satuaismuuttujista 2p, suurte lukuje laki p TAI laskemalla : jakauma: stokastie suppeemie 2p, jakauma lasku 2p, suppeemise todistus 2p.

39 Eräät ratkaisut: Huom. Muitaki hyviä ratkaisuja o olemassa.. Olkoo (, F, ) todeäköisyysavaruus. (a) Osoita, että -algebra F alkioide lukumäärä ei voi olla kuusi. Todistus. Vastaväite: o olemassa sigma-algebra F, jossa o kuusi alkiota. Koska F o sigma-algebra, ii ;2Fja 2F.Koskasigmaalgebrassa F o kuusi alkiota, ii o A 2F, A 6 ; ja A 6.Silloi myös A c 2F. Tässä o vasta eljä alkiota, jote o olemassa vielä B 2F,jolleB 62 {;,, A, A c } ja B c 2F.Siis F {;,, A, A c,b,b c }, missä kaikki alkiot ovat eri joukkoja. Koska sigma-algebra alkioide yhdisteet kuuluvat sigma-algebraa, ii A [ B 2F. Selvästi A [ B 6 ;, koskaa 6 ; ja B 6 ;. Jos A [ B,iiA \ B 6 ;, koskab 6 A c.lisäksia \ B (, A \ B ( A (koska muute A B ja A [ B B ( ) jaa \ B ( B (koska muute B A ja A[B A ( ). Siis (A c [B c ) c A\B 62 F, mikä o ristiriidassa sigma-algebra omiaisuuksie kassa. Jos A [ B A, iib ( A ja B c [ A. Tämä johtaa ristiriitaa kute edellisessä kohdassa. Jos A [ B B, iitilaeovastaavakuiedellisessäkohdassa. Selvästi A [ B 6 A c ja A [ B 6 B c. Siis A [ B 62 F, elif ei olekaa sigma-algebra. (b) Olkoot A,A 2,...2F.TodistaBoole epäyhtälö! [ A i apple i i (A i ). Todistus. Määritellää joukot B,B 2,...2Fasettamalla B A, B 2 A 2 \ A ja ii edellee, B i A i \ i[ j A i A i \ i[ j A i! c A c i [ i[ j A i! c 2F. Olkoo x 2 S i A i.silloix 2 A i jollai i 2.Olkooi piei sellaie ideksi eli x 62 A i ku i,...,i ja x 2 A i.silloi x 2 A i \ S i j A i B i.siis S i A i S i B i.lisäksijoukotb,b 2,... ovat erillisiä ja B i A i,jote! [ A i i! [ B i i i (B i ) apple i (A i ).

40 2. Olkoo (, P) diskreetti todeäköisyysavaruus, S {, 2,...,0} ja :! S sekä Y :! S satuaismuuttujia, joille (!) Y (!) kaikilla! 2. Todista,että ja Y ovat riippumattomat jos ja vai jos o olemassa k 2 S site että (!) k kaikilla! 2 joilla P (!) > 0. Todistus. Olkoo :2! todeäköisyysfuktiota P vastaava todeäköisyysmitta. Osoitetaa esi, että ehto (!) k kaikilla! 2 joilla P (!) > 0 o yhtäpitävää se kassa, että ( k).jos(!) k kaikilla! 2 joilla P (!) > 0, ii ( k) P (!) P (!) P (!) P (!).!2!2 :(!)k!:(!)k,p(!)>0!:p (!)>0 Jos o! 0 2, jollap (! 0 ) > 0 ja (! 0 ) 6 k, ii ( k) ( k) apple ({! 0 }) P (! 0 ) <. Siis ehdosta ( k) seuraa, että (!) k kaikilla! 2, joillap (!) > 0. Oletetaa, että ja Y ovat riippumattomat eli Koska ( k, Y ) ( k) (Y ) kaikilla k,, 2,...,0. ( ) 2 ( ) (Y ) (, Y ) ( ), ii joko ( ) 0tai ( ).Koska! [ 0 ( ) { } 0 ( ) ja ( ) 2{0, }, iioolemassa(täsmälleeyksi)k 2{,...,0}, jolle ( k).. 2 Oletetaa, että o olemassa k 2 S site että (!) k kaikilla! 2 joilla P (!) > 0. Silloi ( k, Y k) ( k) ( k) 2 ( k) (Y k) ja jos 6 k ja m 2 S, ii ja (, Y m) (, m) ( ) 0 ( ) (Y m) ( m, Y ) ( m, ) ( m) 0 ( m) (Y ). Siis ja Y ovat riippumattomat.

41 3. (a) Olkoo (, F, ) todeäköisyysavaruus ja (A i ) i2i F jouko ositus eli kokoelma erillisiä epätyhjiä joukkoja, joilla S i2i A i.oletetaa vielä, että (A i ) > 0 kaikilla i 2 I. TodistaBayesi lause eli että (A i B) (B A i ) (A i ) P j2i (B A j ) (A j ) kaikilla i 2 I. Todistus. Ehdollie todeäköisyys (A i B) o määritelty vai, ku (B) > 0, joteoletetaa, että (B) > 0. Ehdollise todeäköisyyde määritelmä ojalla (A i B) (A i \ B) (B) Koska S j2i A j,ii (A i \B) (A i ) (A i ) (B) (B A i) (A i ). (B) B B \ [ j2i A j [ j2i(b \ A j ). Koska joukot A j, j 2 I, ovaterillisiä,iimyösjoukotb \ A j, j 2 I ovat erillisiä. Siispä! [ (B) (B \ A j ) (B \ A j ) j2i j2i (B \ A j ) (A j ) (B A j ) (A j ) (A i ) j2i j2i ja site (A i B) (B A i) (A i ) (B) (B A i ) (A i ) Pj2I (B A j ) (A j ). (b) Tarkastellaa kahta kolikkoa, joista toie o tavallie ja toie paiotettu site, että kruua todeäköisyys o tavallisella kolikolla ja paiotetulla.valitsetkolikosatuaisesti(elikolikovalituksitulemise 3 2 todeäköisyys o ), heität sitä, ja saat kruua. Osoita, että 2 (valitsit tavallise koliko kruua) 3 5. Todistus. Merkitää b kruua, b 2 klaava, a tavallise koliko valita ja a 2 paiotetu koliko valita. Silloi voidaa valita {(b i,a j ): i, j, 2}. Merkitää A {(b,a ), (b 2,a )} valitsit tavallise koliko ja A 2 {(b,a 2 ), (b 2,a 2 )} valitsit paiotetu koliko.

42 Silloi (A ) (A 2 )/2, A [ A 2 ja A \ A 2 ;. Eli joukkokokoelma (A,A 2 ) o avaruude ositus. Merkitää B {(b,a ), (b,a 2 )} kruua. Tiedossa o, että (B A )/2 ja (B A 2 )/3. Bayesilausee ojalla (B A ) (A ) (A B ) (B A ) (A )+ (B A 2 ) (A 2 ) /2 /2 /2 /2+/3 /2 /4 /4+/6 +2/3 5/ Olkoo (,P) diskreetti todeäköisyysavaruus. Kuvaus G :(, )!, G (t) t3 t 8 5( t), o satuaismuuttuja :! {0,, 2,...} todeäköisyydet geeroiva fuktio. Laske fuktio G avulla satuaismuuttuja (a) jakauma (b) odotusarvo ja (c) eliö odotusarvo [ 2 ]. Muokataa esi fuktio G lauseketta: Koska 7 t 3 t 8 t 3 t 4 + t 4 t 5 + t 5 + t 7 t 9 (t t + ) 7 t ( 3 t), 3 ii Fuktio G G (t) t3 t 8 5( t) P 7 3 t ( t) 5( t) 7 3 t 5. potessisarjassa o äärellise mota termiä, ja site sillä o

43 kaikki derivaatat kaikilla t 2.LasketaasittefuktioG derivaattoja: 7 G 0 (t) 3 7 G 00 (t) G 000 (t) t 5 ( )t 2 5 ( )( 2)t G (4) (t)! ( 4)! t G (k) (t)! ( k)! t k 5, k 3,...,7 k G (k) (t) 0, k 8, 9,... (a) Satuaismuuttuja jakaumalle P Siis pätee, että P (k) G (k) (0)/k!. P (k) ( 0, ku k 0,, 2 tai k 8, 9,... k! (k k)! tk k /k!, ku k 3,..., Satuaismuuttuja oudattaa tasajakaumaa joukossa {3, 4,...,7}. (b) Odotusarvolle pätee, että 7 [] G 0 () (3 + 7) 2 missä käytimme aritmeettise summa kaavaa. (c) Koska ii 5 0, [ 2 ] ( []) 2 V ar() G 00 () + G 0 () (G 0 ()) 2 G 00 () + [] ( []) 2, 7 [ 2 ]G 00 () + [] ( )

44 5. Olkoo (, F, ) todeäköisyysavaruus ja ( t ) t2{0,,2,...}, t :!,stokastie prosessi, joka toteuttaa Markovi omiaisuude ja jolle pätee ( 0 0) ja ( + k k) ( + k + k) 2 kaikilla 0,, 2,... ja k 2,joilla ( k) > 0. Osoita,että / suppeee stokastisesti kohti ollaa. Todistus. Osoitetaa esi, että ( k) > 0 kaikilla k, + 2,..., 2,. Esiäki ( ) ( 0 0) 2 ( 0 0) ( ). Oletetaa sitte, että ( k) > 0 kaikilla k ( ), ( ) + 2,..., 2,. Olkook, +2,..., 2,.Silloivähitää toie luvuista k + ja k kuuluu joukkoo { ( ), ( )+2,..., 2, }. Josseok +,ii ( k) ( k, k +) ( k k +) ( k +) 2 ( k +)> 0 ja jos se o k, ii ( k) ( k, k ) 2 ( k ) > 0. 2 Osoitetaa, että satuaismuuttujat ovat riippumattomie ja samoijakautueide satuaismuuttujie summia. Merkitää Z : kaikilla, 2, 3,..., jolloi Z, 2 Z + Z 2,jaiiedellee, Z + + Z ku.osoitetaaseuraavaksi,ettäsatuaismuuttujatz,z 2,...ovat samoi jakautueita: (Z ) k2 (Z, k) k2 k2, ( k)>0 k2, ( k)>0 ( k +, k) ( k + k) ( k) 2 ( k) 2 ja vastaavasti (Z ) k2, ( k)>0 ( k k) ( k) 2

45 kaikilla, 2,...Sitteosoitammeiduktiolla,ettäsatuaismuuttujat Z,Z 2,... ovat riippumattomia: Olkoot i, j 2 {, }. Silloi (Z 2 i, Z j) ( 2 i + j, j) ( 2 i + j j) ( j) 2 2 (Z 2 i) (Z j). Tehdää iduktio-oletus, että (Z i,...,z i ) (Z i ) (Z i ), kaikilla i,...,i 2 {, }, missä 3. Olkoot i,...,i 2 {, } ja merkitää k j i + + i j.silloi (Z i,z i,...,z 2 i 2,Z i ) ( i + + i, i + + i,..., 2 i + i 2, i ) ( k k,..., k ) ( k,..., k ) ( k k ) ( k,..., k ) 2 (Z i,...,z i ) (Z i ) (Z i ) (Z i ), missä käytimme Markovi omiaisuutta kohda ojalla ja iduktio-oletusta. Koska satuaismuuttujat Z,Z 2,... ovat riippumattomia ja samoijakautueita, ii suurte lukuje lai ojalla Z + + Z! [Z ]. Väite seuraa silloi seuraavasta yhtäsuuruudesta: [Z ] (Z ) + (Z )

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai MATP53 Approbatur B Harjoitus, ratkaisut Maaatai..05. (Lämmittelytehtävä.) Oletetaa, että op = 7 tutia työtä. Kuika mota tutia Oili Opiskelija työsketelee itseäisesti kurssilla, joka laajuus o 4 op, ku

Lisätiedot

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla. Kombiatoriikka, kesä 2010 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotuksia (RT) (5 sivua) Käytä tehtävissä 1-3 kombiatorista päättelyä. 1. Osoita, että kaikilla 0 b a pätee ( ) a a ( ) k 1 b b 1 kb Biomikertoime määritelmä

Lisätiedot

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi.

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi. Mat-2.090 Sovellettu todeäköisyyslasku A Mat-2.090 Sovellettu todeäköisyyslasku A / Pistetehtävät 2, 4, 6, 8, 0 Aiheet: Avaisaat: Momettiemäfuktio Satuaismuuttujie muuokset ja iide jakaumat Kovergessikäsitteet

Lisätiedot

Solmu 3/2010 1. toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2)

Solmu 3/2010 1. toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2) Solmu 3/200 Epäyhtälöistä, osa 2 Markku Halmetoja Mätä lukio Välillä I määriteltyä fuktiota saotaa koveksiksi, jos se kuvaaja o alaspäi kupera, eli jos kuvaaja mitkä tahasa kaksi pistettä yhdistävä jaa

Lisätiedot

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaiste tehtävii Jari Lappalaie ja Ae-Maria Ervall-Hytöe 0 Johdato Epäyhtälöitä reaaliluvuille Cauchy epäyhtälö Kaikille reaaliluvuille a, a,, a ja b, b,, b pätee Cauchy

Lisätiedot

Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 3B

Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 3B Tilastollie päättely II, kevät 7 Harjoitus 3B Heikki Korpela 3. maaliskuuta 7 Tehtävä. Jatkoa harjoitukse B tehtävii -3. Oletetaa, että x i c kaikilla i, ku c > o vakio. Näytä, että ˆβ, T ja T ovat tarketuvia.

Lisätiedot

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 5 (6 sivua)

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 5 (6 sivua) Algebra I Matematiika ja tilastotietee laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksii 5 (6 sivua) 14.2. 17.2.2011 1. Määritellää kuvaus f : S 3 S 3, f(α) = (123) α. Osoita, että f o bijektio. Mikä o se kääteiskuvaukse

Lisätiedot

EX1 EX 2 EX =

EX1 EX 2 EX = HY, MTL / Matemaattiste tieteide kadiohjelma Todeäköisyyslasketa IIb, syksy Harjoitus Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I. Olkoot X ja X riippumattomia satuaismuuttujia, joille ja olkoo X EX, EX, var X,

Lisätiedot

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A TKK / Ssteemiaalsi laboratorio Mat-2.9 Sovellettu todeäköisslasku A Nordlud Harjoitus 6 (vko 43/23) (Aihe: sekamalli, hteisjakaumia, Laiie luvut 6. 6.3, 8. 8.9). Tässä o edellise viiko laskareissa luvattu

Lisätiedot

Todennäköisyyslaskenta I, kesä 2017 Helsingin yliopisto/avoin yliopisto Harjoitus 3, ratkaisuehdotuksia

Todennäköisyyslaskenta I, kesä 2017 Helsingin yliopisto/avoin yliopisto Harjoitus 3, ratkaisuehdotuksia Todeäköisyyslasketa I, kesä 207 Helsigi yliopisto/avoi yliopisto Harjoitus 3, ratkaisuehdotuksia. Aikaisemma viiko teemaa. Edessäsi o kaksi laatikkoa A ja B. Laatikossa A o 8 palloa, joista puolet valkoisia.

Lisätiedot

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia. HY, MTL / Matemaattiste tieteide kadiohjelma Todeäköisyyslasketa IIb, syksy 08 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Olkoot X ja X riippumattomia satuaismuuttujia, joille ja olkoo X EX, EX, var

Lisätiedot

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ). HY / Matematiika ja tilastotietee laitos Tilastollie päättely II, kevät 018 Harjoitus 5B Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I 1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävää ). Moistee esimerki 3.3.3. mukaa momettimeetelmä

Lisätiedot

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat TKK (c) Ilkka Melli (4) Satuaismuuttujie muuokset ja iide jakaumat Satuaismuuttujie muuoste jakaumat Kaksiulotteiste satuaismuuttujie muuoste jakaumat Riippumattomie satuaismuuttujie summa jakauma Riippumattomie

Lisätiedot

Vastaus: Kertymäfunktio on F( x) = x, kun 0 x 20. Todennäköisyydet ovat molemmat 1. Frekvenssi f

Vastaus: Kertymäfunktio on F( x) = x, kun 0 x 20. Todennäköisyydet ovat molemmat 1. Frekvenssi f 0, ku x < 0 Vastaus: Kertymäfuktio o F( x) = x, ku 0 x 0 0, ku x > 0 Todeäköisyydet ovat molemmat 0. Laudatur MAA ratkaisut kertausharjoituksii Tilastoje esittämie 3. a) Tietty kasvi b) Kukkie lukumäärä

Lisätiedot

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Luennot, osa II

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Luennot, osa II Otokset MS-A050 Todeäköisyyslaskea ja tilastotietee peruskurssi Lueot, osa II Kaksi hyödyllista jakaumaa 3 Estimoiti G. Gripeberg 4 Luottamusvälit Aalto-yliopisto. helmikuuta 05 5 Hypoteesie testaus 6

Lisätiedot

Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi

Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Ilkka Melli Tilastolliset meetelmät Osa : Otokset, otosjakaumat ja estimoiti Otokset ja otosjakaumat TKK (c) Ilkka Melli (007) 1 Otokset ja otosjakaumat >> Satuaisotata ja satuaisotokset Otostuusluvut

Lisätiedot

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS f ( ) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Harjoituste 3 ratkaisut MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Topologiset vektoriavaruudet 3.1. Jokaie kompakti joukko K R määrää fuktioavaruudessa E = C(R ) = {f : R R f o jatkuva}

Lisätiedot

Seuraavat peruslauseet 1-8 voidaan helposti todistaa integraalin määritelmästä. Integroimisjoukko R oletetaan rajoitetuksi Jordanmitalliseksi

Seuraavat peruslauseet 1-8 voidaan helposti todistaa integraalin määritelmästä. Integroimisjoukko R oletetaan rajoitetuksi Jordanmitalliseksi Laaja matematiikka 5 Kevät 200 2. Itegraali omiaisuuksia Seuraavat peruslauseet -8 voidaa helposti todistaa itegraali määritelmästä. Itegroimisjoukko oletetaa rajoitetuksi Jordamitalliseksi joukoksi. Lause

Lisätiedot

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770.

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770. JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 07) HARJOITUS 0, MALLIRATKAISUT Tehtävä. Voidaako seuraavat luvut esittää kahde eliö summia? Jos voidaa, ii kuika moella eri tavalla? (i) = 45 (ii) = 770. Ratkaisu. (i) Jaetaa

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Otos ja otosjakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Johdatus tilastotieteeseen Otos ja otosjakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteesee Otos ja otosjakaumat TKK (c) Ilkka Melli (004) 1 Otos ja otosjakaumat Yksikertaie satuaisotos Otostuusluvut ja otosjakaumat Aritmeettise keskiarvo otosjakauma Otosvariassi otosjakauma

Lisätiedot

Insinöörimatematiikka IA

Insinöörimatematiikka IA Isiöörimatematiikka IA Harjoitustehtäviä. Selvitä oko propositio ( p q r ( p q r kotradiktio. Ratkaisu: Kirjoitetaa totuustaulukko: p q r ( p q r p q r ( p q r ( p q r 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

n = 100 x = 0.6 99%:n luottamusväli µ:lle Vastaus:

n = 100 x = 0.6 99%:n luottamusväli µ:lle Vastaus: 1. Tietyllä koeella valmistettavie tiivisterekaide halkaisija keskihajoa tiedetää oleva 0.04 tuumaa. Kyseisellä koeella valmistettuje 100 rekaa halkaisijoide keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää 95%: ja 99%:

Lisätiedot

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi MS-A0501 Todeäköisyyslaskea ja tilastotietee peruskurssi 4A Satuaisotata ja parametrie estimoiti Lasse Leskelä Matematiika ja systeemiaalyysi laitos Perustieteide korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2016,

Lisätiedot

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta Tehtäviä epäyhtälöistä Tehtäviä eliöide ei-egatiivisuudesta. Olkoo a R. Osoita, että 4a 4a. Ratkaisu. 4a 4a a) a 0 a ) 0.. Olkoot a,, R. Osoita, että a a a. Ratkaisu. Kerrotaa molemmat puolet kahdella:

Lisätiedot

Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia. Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia. Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia: Mitä opimme?

Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia. Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia. Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia: Mitä opimme? TKK (c) Ilkka Melli (4) Johdato Johdatus todeäköisyyslasketaa TKK (c) Ilkka Melli (4) : Mitä opimme? / Tutustumme tässä luvussa seuraavii ormaalijakaumasta (ks. lukua Jatkuvia jakaumia) johdettuihi jakaumii:

Lisätiedot

T Datasta tietoon, syksy 2005 Laskuharjoitus 8.12., ratkaisuja Jouni Seppänen

T Datasta tietoon, syksy 2005 Laskuharjoitus 8.12., ratkaisuja Jouni Seppänen T-1.1 Datasta tietoo, syksy 5 Laskuharjoitus.1., ratkaisuja Joui Seppäe 1. Simuloidaa tasoittaista algoritmia. Esimmäisessä vaiheessa ehdokkaia ovat kaikki yhde muuttuja joukot {a}, {b}, {c} ja {d}. Aaltosulkeide

Lisätiedot

Tilastollinen todennäköisyys

Tilastollinen todennäköisyys Tilastollie todeäköisyys TOD.NÄK JA TILASTOT, MAA10 Klassisessa todeäköisyydessä oli ehdot: äärellisyys ja symmetrisyys. Tämä tilae o usei mahdoto ts. alkeistapauksia o usei ääretö määrä tai e eivät ole

Lisätiedot

1 Eksponenttifunktion määritelmä

1 Eksponenttifunktion määritelmä Ekspoettifuktio määritelmä Selvitimme aikaisemmi tällä kurssilla, millaie potessisarja säilyy derivoiissa muuttumattomaa. Se perusteella määritellää: Määritelmä. Ekspoettifuktio exp : R R määritellää lausekkeella

Lisätiedot

8. laskuharjoituskierros, vko 11, ratkaisut

8. laskuharjoituskierros, vko 11, ratkaisut Mat-2.091 Sovellettu todeäköisyyslasku, kevät -05 Heliövaara, Palo, Melli 8. laskuharjoituskierros, vko 11, ratkaisut D1. Oletetaa, että havaiot X i, i = 1, 2,..., 100 muodostavat yksikertaise satuaisotokse

Lisätiedot

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1 Epäyhtälötehtävie ratkaisuja. osa, ks. Solmu 2/200. Kahde positiivise luvu harmoie, geometrie, aritmeettie ja kotraharmoie keskiarvo määritellää yhtälöillä H = 2 +, G = uv, A = u + v 2 u v ja C = u2 +

Lisätiedot

110. 111. 112. 113. 114. 4. Matriisit ja vektorit. 4.1. Matriisin käsite. 4.2. Matriisialgebra. Olkoon A = , B = Laske A + B, 5 14 9, 1 3 3

110. 111. 112. 113. 114. 4. Matriisit ja vektorit. 4.1. Matriisin käsite. 4.2. Matriisialgebra. Olkoon A = , B = Laske A + B, 5 14 9, 1 3 3 4 Matriisit ja vektorit 4 Matriisin käsite 42 Matriisialgebra 0 2 2 0, B = 2 2 4 6 2 Laske A + B, 2 A + B, AB ja BA A + B = 2 4 6 5, 2 A + B = 5 9 6 5 4 9, 4 7 6 AB = 0 0 0 6 0 0 0, B 22 2 2 0 0 0 6 5

Lisätiedot

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims 75 4 POTENSSISARJOJA 4.1 ÄÄRETTÖMÄT SARJAT Lukujoo { a k } summaa S a a a a a k 0 1 k k0 saotaa äärettömäksi sarjaksi. Summa o s. osasumma. S a a a a a k 0 1 k0 Äärettämä sarja (tai vai sarja) saotaa suppeeva

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi. Kertausta 1. välikokeeseen. Tehtävät

Matematiikan tukikurssi. Kertausta 1. välikokeeseen. Tehtävät Matematiika tukikurssi Kertausta. välikokeesee Tehtävät Algebraa Tämä kappale sisältää rusaasti harjoitustehtäviä. Suurimpaa osaa tehtävistä löytyy ratkaisut lopusta. Syyä rusaasee tehtävämäärää o, että

Lisätiedot

Todennäköisyyslaskenta sivuaineopiskelijoille. Heikki Ruskeepää

Todennäköisyyslaskenta sivuaineopiskelijoille. Heikki Ruskeepää Todeäköisyyslasketa sivuaieopiskelijoille Heikki Ruskeepää 2012 Sisällys 2 1 Todeäköisyys 3 1.1 Klassie todeäköisyys 3 1.2 Kombiatoriikkaa 5 1.3 Aksiomaattie todeäköisyys 7 1.4 Ehdollie todeäköisyys 12

Lisätiedot

Kaksiulotteinen normaalijakauma Mitta-asteikot Havaintoaineiston kuvaaminen ja otostunnusluvut

Kaksiulotteinen normaalijakauma Mitta-asteikot Havaintoaineiston kuvaaminen ja otostunnusluvut Mat-2.09 Sovellettu todeäköisyyslasku /Ratkaisut Aiheet: Kaksiulotteie ormaalijakauma Mitta-asteikot Havaitoaieisto kuvaamie ja otostuusluvut Avaisaat: Ehdollie jakauma, Ehdollie odotusarvo, Ehdollie variassi,

Lisätiedot

4.7 Todennäköisyysjakaumia

4.7 Todennäköisyysjakaumia MAB5: Todeäöisyyde lähtöohdat.7 Todeäöisyysjaaumia Luvussa 3 Tuusluvut perehdyimme jo jaauma äsitteesee yleesä ja ormaalijaaumaa vähä taremmi. Lähdetää yt tutustumaa biomijaaumaa ja otetaa se jälee ormaalijaauma

Lisätiedot

Ehdollinen todennäköisyys

Ehdollinen todennäköisyys Ehdollie todeäköisyys Kerrataa muutama todeäköisyyslaskea laskusäätö. Tapahtuma E komplemettitapahtuma E o "E ei tapahdu". Koska todeäköisyyksie summa o 1, P ( E = 1 P (E. Joskus o helpompi laskea komplemettitapahtuma

Lisätiedot

Markov-ketjun hetkittäinen käyttäytyminen

Markov-ketjun hetkittäinen käyttäytyminen Matematiika ja systeemiaalyysi laitos 1B Markov-ketju hetkittäie käyttäytymie Tämä harjoitukse tavoitteea o oppia muodostamaa Markov-malleja satuaisilmiöille, piirtämää tiettyä siirtymämatriisia vastaava

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiika tukikurssi Kertauslueto. välikokeesee Algebraa Tämäkertaie kurssimoiste sisältää rusaasti harjoitustehtäviä. Syyä tähä o se, että matematiikkaa oppii parhaite itse tekemällä ja laskemalla.

Lisätiedot

Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A

Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatollite aieito keräämie ja mittaamie Tilatollite aieitoje kuvaamie Oto ja otojakaumat Aritmeettie

Lisätiedot

Harjoitustehtävien ratkaisuja

Harjoitustehtävien ratkaisuja 3. Mallitamie lukujooje avulla Lukujoo määritelmä harjoituksia Harjoitustehtävie ratkaisuja 3. Laske lukujoo viisi esimmäistä jäsetä, ku a) a 6 ja b) a 6 ja 3 8 c) a ja 3 a) 6,, 8, 4, 30. b) 8,, 6, 0,

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteesee Yhde selittää lieaarie regressiomalli TKK (c) Ilkka Melli (2005) Yhde selittää lieaarie regressiomalli Yhde selittää lieaarie regressiomalli a sitä koskevat oletukset Yhde selittää

Lisätiedot

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen.

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen. 10 Kertolaskusäätö Kahta tapahtumaa tai satuaisilmiötä saotaa riippumattomiksi, jos toise tulos ei millää tavalla vaikuta toisee. Esim. 1 A = (Heitetää oppaa kerra) ja B = (vedetää yksi kortti pakasta).

Lisätiedot

2.3.1. Aritmeettinen jono

2.3.1. Aritmeettinen jono .3.1. Aritmeettie joo -joo, jossa seuraava termi saadaa edellisestä lisäämällä sama luku a, a + d, a+d, a +3d, Aritmeettisessa joossa kahde peräkkäise termi erotus o aia vakio: Siis a +1 a d (vakio Joo

Lisätiedot

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 4. ( ) Jeremias Berg. n(n + 1) 2. k =

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 4. ( ) Jeremias Berg. n(n + 1) 2. k = Diskreeti Matematiika Paja Ratkaisuja viikolle 4. (7.4-8.4) Jeremias Berg. Osoita iduktiolla että k = ( + ) Ratkaisu: Kute kaikissa iduktiotodistuksissa meidä täytyy siis osoittaa asiaa. Ns. perustapaus,

Lisätiedot

4. Todennäköisyyslaskennan kertausta

4. Todennäköisyyslaskennan kertausta Sisältö Peruskäsitteet Diskreetit satuaismuuttujat Diskreetit jakaumat (lkm-jakaumat) Jatkuvat satuaismuuttujat Jatkuvat jakaumat (aikajakaumat) Muut satuaismuuttujat lueto04.ppt S-38.45 - Liikeeteoria

Lisätiedot

Tilastolliset menetelmät: Tilastolliset testit

Tilastolliset menetelmät: Tilastolliset testit Tilastolliset meetelmät Tilastolliset testit Tilastolliset meetelmät: Tilastolliset testit 8. Tilastollie testaus 9. Testejä suhdeasteikollisille muuttujille. Testejä järjestysasteikollisille muuttujille.

Lisätiedot

Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Konvergenssikäsitteet ja raja arvolauseet

Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Konvergenssikäsitteet ja raja arvolauseet Ilkka Melli Todeäköisyyslasketa Osa 2: Satuaismuuttujat ja todeäköisyysjakaumat Kovergessikäsitteet ja raja arvolauseet TKK (c) Ilkka Melli (2006) 1 Kovergessikäsitteet ja raja arvolauseet >> Kovergessikäsitteitä

Lisätiedot

MATA172 Sami Yrjänheikki Harjoitus Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki!

MATA172 Sami Yrjänheikki Harjoitus Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki! MATA17 Sami Yrjäheikki Harjoitus 7 1.1.018 Tehtävä 1 Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki! (a) Jokaie jatkuva fuktio f : R R o tasaisesti jatkuva. (b) Jokaie jatkuva fuktio f : [0, 1[ R

Lisätiedot

Tilastolliset luottamusvälit

Tilastolliset luottamusvälit Luku 8 Tilastolliset luottamusvälit Lasse Leskelä Aalto-yliopisto 18. lokakuuta 2017 8.1 Piste-estimaatti ja väliestimaatti Edellisessä luvussa opittii määrittämää parametreille estimaatteja suurimma uskottavuude

Lisätiedot

Testit järjestysasteikollisille muuttujille. Testit järjestysasteikollisille muuttujille. Testit järjestysasteikollisille muuttujille: Esitiedot

Testit järjestysasteikollisille muuttujille. Testit järjestysasteikollisille muuttujille. Testit järjestysasteikollisille muuttujille: Esitiedot TKK (c Ilkka Melli (004 Johdatus tilastotieteesee TKK (c Ilkka Melli (004 : Mitä opimme? Tarkastelemme tässä luvussa seuraavia järjestysasteikolliste muuttujie testejä: ja merkkitesti parivertailuille

Lisätiedot

Tilastollinen päättömyys, kevät 2017 Harjoitus 5b

Tilastollinen päättömyys, kevät 2017 Harjoitus 5b Tilastollie päättömyys, kevät 07 Harjoitus b Heikki Korpela 3. helmikuuta 07 Tehtävä. a Olkoot Y,..., Y Bθ. Johda uskottavuusosamäärä testisuuree ry, Waldi testisuuree wy ja Rao pistemäärätestisuuree uy

Lisätiedot

1. Valitaan tilanteeseen sopiva stokastinen malli. 2. Sovitetaan malli havaittuun dataan (estimoidaan mallin parametrit).

1. Valitaan tilanteeseen sopiva stokastinen malli. 2. Sovitetaan malli havaittuun dataan (estimoidaan mallin parametrit). Luku 7 Parametrie estimoiti Lasse Leskelä Aalto-yliopisto 2. lokakuuta 2017 7.1 Tilastollie päättely Tähä meessä o opittu eustamaa tapahtumie todeäköisyyksiä aetu stokastise malli pohjalta. Eusteide laskemiseksi

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiika tukikurssi Kurssikerta 3 1 Lisää iduktiota Jatketaa iduktio tarkastelua esimerki avulla. Yritetää löytää kaava : esimmäise (positiivise) parittoma luvu summalle eli summalle 1 + 3 + 5 + 7 +...

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Otos ja otosjakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Otos ja otosjakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteesee Otos ja otosjakaumat TKK (c) Ilkka Melli (005) 1 Otos ja otosjakaumat Yksikertaie satuaisotos Otostuusluvut ja otosjakaumat Aritmeettise keskiarvo ja otosvariassi otosjakaumat

Lisätiedot

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt Eksoettifuktio ja -htälöt Eksoettifuktio ja eksoettihtälöt Ku otessi käsitettä laajeetaa sallimalla eksoetille muitaki arvoja kui kokoaislukuja, tämä taahtuu ii, että ii saotut otessikaavat ovat voimassa,

Lisätiedot

3 10 ei ole rationaaliluku.

3 10 ei ole rationaaliluku. Harjoitukset / 011 RATKAISUT Lukuteoria 1. Etsi Eratostheee seulalla samatie kaikki lukua 400 pieemmät alkuluvut. (Tai ohjelmoi tietokoeesi etsimää paljo lisää.) Kirjoita rivii kaikki luvut 1-00. Poista

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit , Harjoitus 1 ratkaisu

811312A Tietorakenteet ja algoritmit , Harjoitus 1 ratkaisu 83A Tietoraketeet ja algoritmit 06-07, Harjoitus ratkaisu Harjoitukse aiheea o algoritmie oikeellisuus. Tehtävä. Kahvipurkkiogelma. Kahvipurkissa P o valkoisia ja mustia kahvipapuja, yhteesä vähitää kaksi

Lisätiedot

Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli

Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli Ilkka Melli Tilastolliset meetelmät Osa 4: Lieaarie regressioaalyysi Yhde selittäjä lieaarie regressiomalli TKK (c) Ilkka Melli (007) Yhde selittäjä lieaarie regressiomalli >> Yhde selittäjä lieaarie regressiomalli

Lisätiedot

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018 Aalyysi A Harjoitustehtäviä lukuu / kevät 208 Ellei toisi maiita, tehtävissä esiityvät muuttujat ja vakiot ovat mielivaltaisia reaalilukuja.. Aa joki ylä- ja alaraja joukoille { x R x 2 + x 6 ja B = {

Lisätiedot

Martingaalit ja informaatioprosessit

Martingaalit ja informaatioprosessit 4A Martingaalit ja informaatioprosessit Tämän harjoituksen tavoitteena on tutustua satunnaisvektorin informaation suhteen lasketun ehdollisen odotusarvon käsitteeseen sekä oppia tunnistamaan, milloin annettu

Lisätiedot

Tilastollinen päättömyys, kevät 2017 Harjoitus 6A

Tilastollinen päättömyys, kevät 2017 Harjoitus 6A Tilastollie päättömyys, kevät 07 Harjoitus 6A Heikki Korpela 8. helmikuuta 07 Tehtävä. Moistee teht. 5.. Olkoo Y,..., Y riippumato otos ekspoettiperhee jakaumasta, joka ptf/tf o muotoa fy i ; θ cθhye φθtyi

Lisätiedot

= true C = true) θ i2. = true C = false) Näiden arvot löydetään kuten edellä Kun verkko on opetettu, niin havainto [x 1

= true C = true) θ i2. = true C = false) Näiden arvot löydetään kuten edellä Kun verkko on opetettu, niin havainto [x 1 35 Naiivi Bayes Luokkamuuttua C o Bayes-verko uuri a attribuutit X i ovat se lehtiä Naiivi oletus o, että attribuutit ovat ehdollisesti riippumattomia toisistaa aettua luokka Ku käytössä o Boole muuttuat,

Lisätiedot

Kertaa tarvittaessa induktiota ja rekursiota koskevia tietoja.

Kertaa tarvittaessa induktiota ja rekursiota koskevia tietoja. MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Aalyysi I Harjoitus 5. 0. 2009 alkavalle viikolle Ratkaisuehdotuksia ( sivua) (Rami Luisto) Laskuharjoituksista saa pistettä, jos laskettu vähitää 50 tehtävää; 3 pistettä,

Lisätiedot

Kombinatoriikka. Iiro Honkala 2015

Kombinatoriikka. Iiro Honkala 2015 Kombiatoriikka Iiro Hokala 2015 Sisällysluettelo 1. Haoi torit 1 2. Lokeroperiaate 3 3. Tuloperiaate 3 4. Permutaatioista ja kombiaatioista 4 5. Toistokombiaatioista 5 6. Biomikertoimista 5 7. Multiomikertoimista

Lisätiedot

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.

Lisätiedot

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim. 8.3. Kombiaatiot MÄÄRITELMÄ 6 Merkitä k, joka luetaa yli k:, tarkoittaa lause- ketta k = k! ( k)! 6 3 2 1 6 Esim. 1 3 3! = = = = 3! ( 3)! 3 2 1 3 2 1 3 2 1 Laskimesta löydät äppäime, jolla kertomia voi

Lisätiedot

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3 LIITTEET... 2 Liite A Stirligi kaava tarkkuudesta...2 Liite B Lagrage kertoimet... 2 Liitteet Liitteet Liite A Stirligi kaava tarkkuudesta Luoollista logaritmia suureesta! approksimoidaa usei Stirligi

Lisätiedot

Todennäköisyyslaskenta I. Heikki Ruskeepää

Todennäköisyyslaskenta I. Heikki Ruskeepää Todeäköisyyslasketa I Heikki Ruskeepää 2012 Sisällys 2 1 Todeäköisyys 3 1.1 Klassie todeäköisyys 3 1.2 Kombiatoriikkaa 4 1.3 Aksiomaattie todeäköisyys 8 1.4 Ehdollie todeäköisyys 13 1.5 Riippumattomuus

Lisätiedot

6.1 Riippumattomat satunnaismuuttujat

6.1 Riippumattomat satunnaismuuttujat Luku 6 Otatajakaumie teoria 6.1 Riippumattomat satuaismuuttujat Muistamme edellisistä luvuista, että satuaismuuttujat X 1 ja X 2 ovat riippumattomat (määritelmät 4.6 ja 5.5), jos f(x 1, x 2 ) f 1 (x 1

Lisätiedot

TILASTOT: johdantoa ja käsitteitä

TILASTOT: johdantoa ja käsitteitä TILASTOT: johdatoa ja käsitteitä TOD.NÄK JA TILASTOT, MAA10 Tilastotietee tehtävää o esittää ja tulkita tutkimuskohteesee liittyvää havaitoaieistoa eli tilastoaieistoa. Tutkitaa valittua joukkoa ja se

Lisätiedot

Kuluttajahintaindeksi (KHI) Kuluttajahintaindeksi (KHI) Kysymys Miten mitata rahan arvon muutoksia?

Kuluttajahintaindeksi (KHI) Kuluttajahintaindeksi (KHI) Kysymys Miten mitata rahan arvon muutoksia? Kuluttajahitaideksi (KHI) Kysymys Mite mitata raha arvo muutoksia? Kuluttajahitaideksi (KHI) o sovittu kulutustavaroide ja palveluide hitakehitykse mittari. KHI muodostetaa paiotettua keskiarvoa eri pääryhmie

Lisätiedot

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan RATKAISUT 8 17 8 a) Paraabelie y x ja y x + x + 1 leikkauspisteet saadaa määritettyä, ku esi ratkaistaa yhtälö x x + x + 1, eli x x, joka o yhtäpitävä yhtälö x x. Toise astee yhtälö ratkaisukaavalla saadaa

Lisätiedot

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Konvergenssikäsitteet ja raja-arvolauseet. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Konvergenssikäsitteet ja raja-arvolauseet. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus todeäköisyyslasketaa Kovergessikäsitteet ja raja-arvolauseet TKK (c) Ilkka Melli (2004) 1 Kovergessikäsitteet ja raja-arvolauseet Kovergessikäsitteitä Suurte lukuje lait Keskeie raja-arvolause

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, , Harjoitus 4, Ratkaisu

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, , Harjoitus 4, Ratkaisu 81112A Tietoraketeet ja algoritmit, 217-218, Harjoitus 4, Ratkaisu Harjoitukse aiheita ovat algoritmie aikakompleksisuus ja lajittelualgoritmit Tehtävä 4.1 Selvitä seuraavie rekursioyhtälöide ratkaisuje

Lisätiedot

Kurssikoe on maanantaina 29.6. Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Kurssikoe on maanantaina 29.6. Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla. HY / Avoin ylioisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 201 Harjoitus 7 Ratkaisut palautettava viimeistään perjantaina 26.6.201 klo 16.00. Huom! Luennot ovat salissa CK112 maanantaista 1.6. lähtien.

Lisätiedot

Todennäköisyyslaskenta IIa, syyslokakuu 2019 / Hytönen 2. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

Todennäköisyyslaskenta IIa, syyslokakuu 2019 / Hytönen 2. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset Todennäköisyyslaskenta IIa, syyslokakuu 019 / Hytönen. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset 1. Kurssilla on 0 opiskelijaa, näiden joukossa Jutta, Jyrki, Ilkka ja Alex. Opettaja aikoo valita umpimähkään opiskelijan

Lisätiedot

3. Kongruenssit. 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi

3. Kongruenssit. 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi 3. Kongruenssit 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi Tässä kappaleessa esitellään kokonaislukujen modulaarinen aritmetiikka (ns. kellotauluaritmetiikka), jossa luvut tyypillisesti korvataan niillä jakojäännöksillä,

Lisätiedot

Sallitut apuvälineet: MAOL-taulukot, kirjoitusvälineet, laskin sekä itse laadittu, A4-kokoinen lunttilappu. f(x, y) = k x y, kun 0 < y < x < 1,

Sallitut apuvälineet: MAOL-taulukot, kirjoitusvälineet, laskin sekä itse laadittu, A4-kokoinen lunttilappu. f(x, y) = k x y, kun 0 < y < x < 1, Todennäköisyyslaskenta, 2. kurssikoe 7.2.22 Sallitut apuvälineet: MAOL-taulukot, kirjoitusvälineet, laskin sekä itse laadittu, A4-kokoinen lunttilappu.. Satunnaismuuttujien X ja Y yhteistiheysfunktio on

Lisätiedot

1 + b t (i, j). Olkoon b t (i, j) todennäköisyys, että B t (i, j) = 1. Siis operaation access(j) odotusarvoinen kustannus ajanhetkellä t olisi.

1 + b t (i, j). Olkoon b t (i, j) todennäköisyys, että B t (i, j) = 1. Siis operaation access(j) odotusarvoinen kustannus ajanhetkellä t olisi. Algoritmien DP ja MF vertaileminen tapahtuu suoraviivaisesti kirjoittamalla kummankin leskimääräinen kustannus eksplisiittisesti todennäköisyyksien avulla. Lause T MF ave = 1 + 2 1 i

Lisätiedot

a b c d + + + + + + + + +

a b c d + + + + + + + + + 28. 10. 2010!"$#&%(')'+*(#-,.*/1032/465$*784 /(9:*;9."$ *;5> *@9 a b c d 1. + + + 2. 3. 4. 5. 6. + + + + + + + + + + P1. Valitaan kannaksi sivu, jonka pituus on 4. Koska toinen jäljelle jäävistä sivuista

Lisätiedot

Todennäköisyys, että yhden minuutin aikana saapuu 2 4 autoa.

Todennäköisyys, että yhden minuutin aikana saapuu 2 4 autoa. Testimuuttuja kriittie arvo 5 %: merkitsevyystasolla katsotaa taulukosta. Kriittie arvo o 9,488. Koska laskettu arvo 4,35 o pieempi kui taulukosta saatu kriittie arvo 9,488, ii ollahypoteesi jää voimaa.

Lisätiedot

2. Mittaus ja data 2.1. Johdanto. 2.2. Mittaustyypit

2. Mittaus ja data 2.1. Johdanto. 2.2. Mittaustyypit 2. Mittaus ja data 2.. Johdato Voidaksemme keksiä tosimaailma relaatioita tarkastelemme sitä kuvaavaa dataa, jote esiksi selvitämme, mitä data perimmiltää o. Data kerätää kuvaamalla mielekiitoaluee oliot

Lisätiedot

XXIII Keski-Suomen lukiolaisten matematiikkakilpailu 23.1.2014, tehtävien ratkaisut

XXIII Keski-Suomen lukiolaisten matematiikkakilpailu 23.1.2014, tehtävien ratkaisut XXIII Keski-Suomen lukiolaisten matematiikkakilpailu 23.1.2014, tehtävien ratkaisut 1. Avaruusalus sijaitsee tason origossa (0, 0) ja liikkuu siitä vakionopeudella johonkin suuntaan, joka ei muutu. Tykki

Lisätiedot

Todennäköisyyslaskenta: Todennäköisyysjakaumia

Todennäköisyyslaskenta: Todennäköisyysjakaumia Todeäköisyysjakaumia Todeäköisyyslasketa: Todeäköisyysjakaumia 6. Diskreettejä jakaumia 7. Jatkuvia jakaumia 8. Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia 9. Moiulotteisia jakaumia Ilkka Melli 35 Todeäköisyysjakaumia

Lisätiedot

Luento 7 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 7 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Lueto 7 Luotettavuus Koheretit järjestelmät Ja-Erik Holmberg Systeemiaalyysi laboratorio Aalto-yliopisto perustieteide korkeakoulu PL 00, 00076 Aalto ja-erik.holmberg@riskpilot.fi Määritelmä Tarkasteltava

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Lueto 6 Luotettavuus Koheretit järjestelmät Ja-Erik Holmberg Systeemiaalyysi laboratorio PL 00, 00076 Aalto ja-erik.holmberg@riskpilot.fi ja-erik.holmberg@aalto.fi Määritelmä Tarkasteltava yksikö luotettavuus

Lisätiedot

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A. Diskreetit jakaumat Jatkuvat jakaumat. Avainsanat:

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A. Diskreetit jakaumat Jatkuvat jakaumat. Avainsanat: Mat-2.090 Sovellettu todeäköisyyslasku A / Ratkaisut Aiheet: Avaisaat: Diskeetit jakaumat Jatkuvat jakaumat Biomijakauma, Ekspoettijakauma, Jatkuva tasaie jakauma, Ketymäfuktio, Mediaai, Negatiivie biomijakauma,

Lisätiedot

3 b) Määritä paljonko on cos. Ilmoita tarkka arvo ja perustele vastauksesi! c) Muunna asteiksi 2,5 radiaania. 6p

3 b) Määritä paljonko on cos. Ilmoita tarkka arvo ja perustele vastauksesi! c) Muunna asteiksi 2,5 radiaania. 6p MAA9 Koe.5.0 Jussi Tyi Tee koseptii pisteytysruudukko! Muista kirjata imesi ja ryhmäsi. Valitse kuusi tehtävää!. a) Ratkaise yhtälö si x. Ilmoita vastaus radiaaeia! b) Määritä paljoko o cos. Ilmoita tarkka

Lisätiedot

Käänteismatriisi 1 / 14

Käänteismatriisi 1 / 14 1 / 14 Jokaisella nollasta eroavalla reaaliluvulla on käänteisluku, jolla kerrottaessa tuloksena on 1. Seuraavaksi tarkastellaan vastaavaa ominaisuutta matriiseille ja määritellään käänteismatriisi. Jokaisella

Lisätiedot

Otantajakauma. Otantajakauman käyttö päättelyssä. Otantajakauman käyttö päättelyssä

Otantajakauma. Otantajakauman käyttö päättelyssä. Otantajakauman käyttö päättelyssä Otatajakauma kuvaa tarkasteltava parametri jakauma eri otoksista laskettua parametria o joki yleesä tuusluku, esim. keskiarvo, suhteellie osuus, riskisuhde, korrelaatiokerroi, regressiokerroi, je. parametria

Lisätiedot

4.3 Signaalin autokorrelaatio

4.3 Signaalin autokorrelaatio 5 4.3 Sigaali autokorrelaatio Sigaali autokorrelaatio kertoo kuika paljo sigaali eri illä korreloi itsesä kassa (josta imiki). Se o Fourier-muuokse ohella yksi käyttökelpoisimmista sigaalie aalysoitimeetelmistä.

Lisätiedot

Sormenjälkimenetelmät

Sormenjälkimenetelmät Sormejälkimeetelmät Matti Risteli mristeli@iksula.hut.fi Semiaariesitelmä 23.4.2008 T-106.5800 Satuaisalgoritmit Tietotekiika laitos Tekillie korkeakoulu Tiivistelmä Sormejälkimeetelmät ovat satuaisuutta

Lisätiedot

Markov-ketjun hetkittäinen käyttäytyminen

Markov-ketjun hetkittäinen käyttäytyminen Matematiika ja systeemiaalyysi laitos B Markov-ketju hetkittäie käyttäytymie Tämä harjoitukse tavoitteea o oppia muodostamaa Markov-malleja satuaisilmiöille, piirtämää tiettyä siirtymämatriisia vastaava

Lisätiedot

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2.

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2. Matematiika johdatokurssi Kertaustehtävie ratkaisuja 1. Ratkaise epäyhtälöt: a) 3 x < 3, b) 5x + 1. Ratkaisu. a) Ratkaistaa epäyhtälö poistamalla esi itseisarvot: 3 x < 3 3 < 3 x < 3 9 < x < 3 3 < x

Lisätiedot

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa : Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio TKK (c) Ilkka Mellin (7) 1 Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio

Lisätiedot

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 3

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 3 83 Tekijä Pitkä matematiikka 7..07 a) Osoitetaa sijoittamalla, että yhtälö toteutuu, ku x =. + 6= 0 6 6= 0 0= 0 tosi Luku x = toteuttaa yhtälö x + x 6= 0. b) Osoitetaa ratkaisemalla yhtälö. x + x 6= 0

Lisätiedot

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus todennäköisyyslaskentaan Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio TKK (c) Ilkka Mellin (5) 1 Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio Momenttiemäfunktio Diskreettien jakaumien momenttiemäfunktioita

Lisätiedot