POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA OULASKANKAAN SAIRAALA VISALAN SAIRAALA 2/2007

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA OULASKANKAAN SAIRAALA VISALAN SAIRAALA 2/2007 Norovirus sairaalassa Erityishuoltopiiristä fuusioesitys

Me pesemme puhdasta fiilistä työpaikallesi! Toimitusjohtaja 044 3158 200 Työnjohtajat 044 3158 026, 044 3158 028 Toimisto 044 3158 111 OULUN KESKUSPESULA OY www.oulunkeskuspesula.fi TEKSTIILIHUOLTOA YRITYKSILLE, YHTEISÖILLE JA LAITOKSILLE Elektroninen valokennohana, jossa pesuaine- ja käsihuuhdeannostelu samassa hanassa * Hanassa vesisuuttimen lisäksi erilliset pesuaine- ja käsihuuhdesuuttimet * Annostelu automaattisesti käsin koskematta vesi, saippua, käsihuuhde * Hygieeninen ohjelmoitu puhdistumaan automaattisesti * Helppo asentaa * Ruostumatonta terästä * Lisätiedot: Franke Finland Oy 76850 NAARAJÄRVI Puh. (015) 34 111 Fax (015) 3411 560 www.franke.fi 2

Pentti Silvola, jsairaanhoitopiirin johtaja Suunnitelmia, tavoitteita ja lupauksia Hallitus on valittu seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Samalla on hyväksytty ohjeellinen hallitusohjelma, joka tällä kertaa olikin varsin kiinnostava, mutta ei yllättävä. Sain mahdollisuuden tavata neuvottelijoita ja esittää myös näkemyksiämme kuntien ja terveydenhuollon kehittämisestä. Olennaista ohjelmassa on kasvuhakuisuus ja työllisyyden uusi tavoiteasettelu. Se turvaa pitkällä aikavälillä parhaiten väestön ikääntymisestä aiheutuvia lisäkustannuksia. Verotusta kevennetään, mikä puolestaan laskee kuntien verokertymää: samalla se vaikeuttaa omistajiemme mahdollisuutta selviytyä kunnialla palvelutarpeen lisäkustannuksista. Uutta rahaa kuntatalouteen on luvassa vain 250 miljoonaa euroa, kun kattamattomia alijäämiä on vähintään kaksi kertaa mainittu summa. Harkinnanvaraista rahoitusta luvataankin jatkaa, samoin kunta- ja palvelurakenneuudistusta sovitun ohjelman mukaisesti. Monet pelkäävät jo nyt, että helsinkiläistä kuntaministeriä ei Pohjois-Suomi kiinnosta. Toivottavasti pelko on aiheeton. Luvassa on uusi valtionosuuslaki, mutta vasta vuodelle 2010. Toivottavasti se ottaa paremmin huomioon terveyskustannusten alueelliset erot. Terveydenhuollon lainsäädäntö uudistetaan yhdistämällä erikoissairaanhoitolaki ja kansanterveyslaki yhdeksi terveyslaiksi. Uudistusta on pitkään odotettu, ja se on suuri haaste. Monet aikaisemmat hallitukset ovat juuri tätä uudistusta karttaneet peläten sen seurauksia itse palvelurakenteeseen. Olen todennut joskus aikaisemminkin, että uudistusten järjestyksen olisi pitänyt olla toinen. Ensin olisi pitänyt toteuttaa lakien yhdistäminen ja sen jälkeen palvelurakenneuudistus. Nyt joudutaan tekemään paljon turhaa ja päällekkäistä työtä, eikä hoitoprosesseja saada vieläkään toimiviksi. Uusi politiikkaohjelma terveyden edistämiseksi käynnistyy nyt koko valtakunnassa. Sitä tulisi rahoittaa muutenkin kuin pieninä projektiavustuksina. Aihe on tärkeä, ja siihen on meidänkin hyvä mennä mukaan. Miljoonapiirien sisällä on työnjakoa edelleen parannettava ja kehitettävä nykyistä palvelutuotantoa. Myös laaja sosiaaliturvan kehitysohjelma on edessä. Maakuntahallinnon rahoituksen ja ohjelmatyön uudistaminen on tulevaisuuden aluehallintoa, jota muissa Euroopan maissa jo pääsääntöisesti toteutetaan. Muutoksia on siis luvassa. Hoitotakuuta seurataan edelleen ja sairaanhoitopiireille siirretään lisää vastuuta. Kun samaan aikaan yliopistojen sisäistä kehitystä halutaan nopeuttaa, on muutoksien suhteen pysyttävä hereillä. Viime vuosi oli sairaanhoitopiirin historiassa taloudellisesti raskas. Kuluvan vuoden haasteet eivät näytä juuri helpommilta, mutta on kuitenkin katsottava luottavaisesti tulevaisuuteen. Yhdessä selviämme vaikeistakin muutoksista. 3

sisältö 5 12 3 Pääkirjoitus Suunnitelmia, tavoitteita ja lupauksia 13 20 18 Teema: Norovirus sairaalassa 5 Norovirus aiheutti laajan epidemian 6 Norovirus testasi epidemiavalmiuden sairaanhoitopiirissä 8 Kaupunginsairaalan tilat ovat rajalliset myös epidemiatilanteissa 9 Infektio-osastolla on ollut kiirettä koko talvikauden 10 Kirurgiallakin turvauduttiin noro-osastoon 11 Noro-osastot puhdistettiin perusteellisemmin kuin koskaan aikaisemmin 11 Yhteispäivystyskin järjesti noroeristyksen 13 Tornberg luotsaa kriisikuntien arviointityöryhmää 14 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin v. 2006 tilinpäätös: Hoitojonot purettiin, palvelujen kysynnän kasvu oli erittäin voimakas 16 Keskusleikkausosasto jakaantui kirurgian toimintaalueiksi 17 Sairaanhoitopiiri vakinaistaa henkilökuntaa ja kehittää rekrytointia 18 Oberon on täydessä käytössä psykiatrialla vanhaan järjestelmään ei enää haikailla 20 Työ ja tekijä: Tapanaisen Päivin motto: Näe suuret linjat ja tee pieniä asioita 22 Savuton sairaala tukee myös potilaiden tupakoimattomuutta 23 Oulaskankaan sairaala edelleen maan paras Stakesin potilastyytyväisyyskyselyssä 24 Erityishuoltopiirin liittyminen sairaanhoitopiiriin eteni kuntien päätettäväksi 26 Potilasyhdistys: Oulun seudun keliakiayhdistys ry 28 Curlingin salat tulivat tutuiksi 29 Aktivaattorit osoittivat, että terveellisillä elämäntavoilla vähennetään diabetes-riskiä 30 Visalassa jaettiin ansiomerkkejä 30 SuPerin tunnustuspalkinto oh. Raija Taskiselle 34 Lisbetti 4 28 LÄÄKETIETEELLISET ARTIKKELIT TARKASTETTU Kannen kuva: Olavi Määttä

TEKSTI: HANNU SYRJÄLÄ, INFEKTIOIDEN TORJUNTAYKSIKÖN OSASTONYLILÄÄKÄRI, OYS Norovirus aiheutti laajan epidemian Hanna Savilaakso Lumijoelta joutui tulemaan Oulun yliopistollisen sairaalan osastolle 42 eristyshuoneeseen 18. huhtikuuta. Pienenä, pyöreänä viruksena tunnettu virus tunnistettiin v. 1972. Näyte oli peräisin laajasta talven oksennusripuliepidemiasta Norwalkista vuodelta 1968. Viruksen perimä selvitettiin vasta vuonna 1990, jolloin tämän RNA-viruksen todettiin kuuluvan kalikiviruksiin. Norovirusta esiintyy talvipainotteisesti eri puolilla maailmaa. Normaalisti virus leviää infektoituneen veden ja ruuan välityksellä. Suomessa todetaan vuosittain 30 50 mikrobiologisesti varmistettua epidemiaa, joiden aiheuttajina saattavat toimia esimerkiksi kansanvälisesti markkinoidut matalan hygieniatason maista peräsin olevat pakastetut tuotteet, kuten osterit ja vadelmat. Muutaman vuoden välein esiintyvien laajempien epidemioiden alkuperää on vaikeampi jäljittää. Noroviruksen tarttuvuus on suuri, koska hyvin pieni virusmäärä riittää aiheuttamaan infektion. Itämisaika on 12 tunnista kahteen vuorokauteen. Oireinen infektio kestää puolesta vuorokaudesta kahteen päivään, joillakin paljon pitempään. Taudinkuvaan voi liittyä äkillisesti alkavaa vatsakipua, pahoinvointia, oksentelua tai ripulia. Vain osalla esiintyy kuumetta. Toipumisvaiheessa saattaa esiintyä useamman päivän voimakasta väsymystä. Kaikki tartunnan saaneet eivät sairastu. Hoito on oireenmukaista riittävästä nesteen saannista huolehtimista, joka onnistuu useimmiten kotona. Henkilökunnan on suositeltu olevan sairauslomalla kaksi päivää oireiden loppumisen jälkeen epidemian hallitsemiseksi. Sairastettu infektio antaa vain muutaman kuukauden suojan ja seuraava, hieman muuntunut norovirus, voi aiheuttaa jälleen uuden taudin. Norovirus leviää erittäin helposti lähinnä kosketustartuntana joko suoraan oireisen potilaan eritteiden oksennus tai ripuli käsittelyn yhteydessä tai niiden saastuttamien pintojen koskettamisen yhteydessä. Vaikka virusten tarttumista henkilökunnan käsiin pidetäänkin harvinaisempana kuin bakteerien tarttumista, silti henkilökunnan käsiä pidetään merkittävimpänä syynä noroviruksen leviämiselle sairaalassa. Viimeisen 40 vuoden aikana on julkaistu 194 epidemiaa, joiden yhteydessä on jouduttu niiden hallitsemiseksi sulkemaan osastoja. Yleisin syy osastosulkuihin on ollut norovirus (44 %). Koska virusta on ollut vaikea tutkia laboratorioloissakin, vasta pari vuotta sitten osoitettiin alkoholihuuhteen tehoavan hyvin tähän virukseen. Niinpä mediassa ja jopa valtakunnallisiksi tarkoitetuissa ohjeissa yhä puhutaan yksinomaan käsienpesun tärkeydestä noroviruksen yhteydessä. Kotioloissa selvitään kyllä saippuavesipesulla, mutta sairaalaepidemiassa olemme suositelleet käsihuuhteen käyttöä. Toki silloinkin näkyvä lika pestään aina pois saippuavesipesulla, oli sitten kyseessä norovirus tai mikä muu syy tahansa. 5

N orovirus sairaalassa TEKSTI JA KUVAT: OLAVI MÄÄTTÄ Norovirus testasi epidemiavalmiuden sairaanhoitopiirissä Joulukuusta lähtien Oulun yliopistollisessa sairaalassa on mellastanut norovirusepidemia. Pahimmillaan sydäntalven aikaan norovirus häiritsi tehokkaasti toimintaa OYS:ssa, sairaanhoitopiirissä ja koko Suomessa. Tutkimuksia, toimenpiteitä ja leikkauksia jouduttiin perumaan ja siirtämään. Erityisen suurta hämminkiä ja uusia järjestelyjä epidemian hallinta on vaatinut sisätautien osastoilla, kertoo OYS:n infektioiden torjuntayksikön osastonylilääkäri Hannu Syrjälä. Näin laajaa epidemiaa ei ole ollut OYS:ssa sitten 1978 elokuun salmonella-epidemian. Sekään ei koskenut tässä laajuudessa koko taloa. Lähimpänä muistissa on vuosien 2004 05 VRE-epidemia. Sekin esiintyi rajatummalla alueella ja oli paremmin hallittavissa. Norovirus velloo edelleenkin erityisesti sisätautien yksiköissä. Huippuvaihe alkaa olla ohi. Kuitenkaan ei tiedetä varmaa, milloin siitä päästään. Kysymyksessähän on talviajan oksennustauti, joten sen pitäisi talttua talven taittuessa kesäksi. 1 2 osastollista potilaita odotti jatkohoitopaikkaa Syrjälän mukaan erityisen hankalan yhtälön noron hallintaan ovat muodostaneet Oulun kaupungin rajalliset valmiudet sijoittaa OYS:sta vapautuvia potilaitaan jatkohoitoon, kun paikkoja ei ole riittävästi. Tässä korostuu se, että OYS joutuu eräiltä osin luopumaan erikoissairaanhoidon tehtävästään, kun se hoitaa osastoillaan oululaisia norosta jo tervehtyneitä, mutta heikkoon kuntoon menneitä vanhuksia, jotka eivät 6 Sisätaudeilla järjestettiin noropalavereita lähes päivittäin tilanteen pitämiseksi hallinnassa. Paikalla oli edustajia kaikilta osastoilta ja yksiköistä. vielä pärjää kotonaan, mutta eivät myöskään enää tarvitse erikoissairaanhoitoa. Pahimmillaan jatkohoitopaikkaa odottaneita vanhuspotilaita OYS:ssa on ollut samanaikaisesti 1 2 potilasosaston verran. Niille paikoille ei ole ollut mahdollista ottaa hoitoon uusia potilaita. Siksi leikkauksia ja muita toimenpiteitä on jouduttu perumaan. Kun sairaala on jo normaalioloissa toimintakykynsä äärirajoilla, kaikki ylimääräinen korostaa niin potilaspaikkojen kuin osaavan henkilökunnan niukkuutta, Syrjälä huomauttaa. Myönteisenä kokemuksena Syrjälä sanoo, että yhteistyö OYS:ssa on toiminut epidemian yhteydessä hyvin yli tulosyksikkörajojen, ja sairaalaa on tässä paineisessa tilanteessa onnistuttu hahmottamaan yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena. Noropalavereilla tilanteen tasalle Epidemian kokonaishallinnan vastuuhenkilönä Syrjälä on pitänyt tärkeänä, että sairaalassa ja sairaanhoitopiirin alueella ollaan koko ajan tilanteen tasalla. Se edellyttää ajantasaista tiedottamista ja päivittäistä yhteydenpitoa. Tärkeitä tiedotusfoorumeja ovat olleet sairaanhoitopiirin intranet- ja internetsivustot. Alkuvaiheessa palavereita pidettiin tulosyksikköjen vetäjien kesken. Sen lisäksi pidettiin tulosyksiköiden sisäisiä kokouksia, joissa Syrjälä oli mukana. Sisätautiklinikassa järjestettiin pahimpaan aikaan noropalavereita päivittäin. Niissä noropotilasvirtaa ja tilannetta seurattiin ja käsiteltiin osastoittain ja niistä laadittiin päivittäin tiedote laajaan jakeluun. On ollut paljon organisatorista asiaa ja potilaiden siirtojen järjestelyjä. On pitänyt katsoa, mihin noropotilaita mahtuu ja miten saadaan kosketuseritystoimin estettyä viruksen leviäminen. Hygieniahoitajat ovat tehneet tilanteista raportteja ja antaneet tarvittavaa käytännön ohjausta noron torjuntaan liittyen. Henkilökunnasta on noin 500 sairastunut norotautiin. Valtaosa heistä on saanut tartunnan sairaalan ulkopuolelta.

Huhtikuun puolivälissä, 17.4., noroviruspotilaita oli enää neljä osastolla 42. Pahimmillaan oli kolme noro-osastoa sisätaudeilla ja yksi kirurgialla Helmikuun puolivälissä epidemian ollessa pahimmillaan myös kirurgian yksikössä jouduttiin järjestämään oma osasto noropotilaille. Osasto 8 oli puolentoista viikon ajan noro-oireisten ja -altistuneiden osasto kirurgialla. Yhden viikon aikana jouduttiin perumaan 180:stä 130 leikkausta. Päätöksiä jouduttiin tekemään pikaisesti. Esimerkiksi os. 3:lla yhtenä viikonloppuna peruttiin kaikki alkuviikon sydänleikkaukset yhdessä sydänkirurgian päivystäjän kanssa. Onneksi sydänkirurgisella osastolla selvittiin pelkällä säikähdyksellä. Sisätautipuolella epidemia on jatkunut pitempään. Siellä noropotilaat on sijoitettu ensisijaisesti infektio-osastolle 42. Pahimmillaan noro-osastoja on ollut kolme (os. 42, 34, 31 ja tarkkailuosasto ajoittain). Hiljalleen tilannetta on purettu. Huhtikuun puolivälin tienoilla norohoito oli keskitetty os. 42:lle. Viime aikoina noropotilaita ei ole tarvinnut enää ottaa tarkkailuosastolle. Syrjälä korostaa, että kaikki henkilökuntaryhmät ovat joutuneet venymään todella paljon. On jouduttu tekemään ylimääräisiä kiertoja ja on jouduttu jäämään ylitöihin. Mitä tässä on opittu? Syrjälän mukaan pitkä, useita kuukausia jatkunut epidemia on hallinnaltaan paljon rankempi kuin esimerkiksi äkillinen suuronnettomuus, joka yleensä menee nopeasti ohi ja organisaatio palaa aika nopeasti normaaliin tilaan. Tämän epidemian seuraukset jatkuvat pitkään. Sitä mukaa, kun epidemia rauhoittuu, ryhdymme tarkemmin analysoimaan epidemian kokonaisuutta ja eri vaiheita. Tilannetta luotsaamassa vakavina sisätautien osastonylilääkärit Heikki Kauma ja Pasi Salmela sekä infektioiden torjuntayksikön osastonylilääkäri Hannu Syrjälä. Kertyvää tietoa hyödynnetään esimerkiksi PPSHP:n infl uenssapandemiasuunnitelman toimivuuden arvioinnissa. Syrjälän mukaan kaikissa yksiköissä ei alkuvaiheessa välttämättä heti tajuttu, miten suuresta ongelmasta noroepidemiassa oli kyse. Tilanne katsottiin herkästi vain omien potilaiden hoidon kannalta. Vasta vähitellen ymmärrettiin, että kysymyksessä on koko sairaalaa ja ympäristöäkin koskettava yhteinen ongelma. Pohtimaan joudutaan myös Nuutinen: Epidemia parantanut yhteistyötä Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen kertoo epidemian parantaneen Oulun kaupungin ja sairaanhoitopiirin toimijoiden yhteistyötä. Yhteisissä kokouksissa molempien puolien hoitotilanne käytiin läpi ja yhteisellä tiedottamisella pidettiin potilaat ja omaiset ajan tasalla. Kaupungin tekemät järjestelyt ovat osaltaan auttamassa loppukevään ja kesän potilassijoittelussa hoitohenkilöiden sijaisten pulan karsiessa OYS:n sairaansijoja. Nuutisen mukaan epidemia osoitti pikaisen peruskorjauksen tarpeellisuuden ja osastojen nykyaikaisen huonesuunnittelun toteuttamisen merkityksen. Tällaisissa tilanteissa lisää tilaa tarvitaan myös yhteispäivystyksen alueella. Sitä saadaan käynnistämällä kirurgian avohoitoyksikön rakentaminen viivytyksettä. Oulun kaupunginsairaalan roolia. Se toimii yhteisen suunnitelmamme mukaan pandemian yhteydessä infl uenssapotilaiden sairaalana. Vaikka pandemiaa varten kaupungilla onkin suunnitelma potilaiden siirtämisestä, tällaisen pienemmän epidemian hallinta, joka pitäisi kuulua normaalien toimivaltuuksien piiriin, tuottaa selviä vaikeuksia. Tämän epidemian aikana kaupunginsairaalaan olisi pitänyt saada toistakymmentä potilasta päivässä. Se osoittautui vaikeaksi ja kriittiseksi kysymykseksi. Tässä joudutaan käymään laajempaa keskustelua siitä, miten kaupunki pystyy ylipäänsä vastaamaan yhä kasvavaan ikääntyvien potilaiden tuomaan haasteeseen saati toimimaan vanhuspainotteisessa epidemiassa, Syrjälä sanoo. Hyvin opettavainen asia tämä on siitä, miten iso epidemia halvaannuttaa sairaalan toimintaa monella taholla. Vaikka erityinen paine kohdistuu epidemian kourissa oleviin yksiköihin, sillä on vaikutuksia myös niiden yksiköiden toimintaan, joissa epidemia ei varsinaisesti riehu. Tämä epidemia on aiheuttanut suurimmat paineet vanhuspainotteisten potilaiden vuoksi juuri sisätaudeilla. Päivystyksestä pystyttiin kotiuttamaan päivittäin potilaita nesteytyksen jälkeen takaisin kotiin, kertoo Syrjälä. Hän sanoo olevansa tyytyväinen siihen, miten laaja epidemia on pystytty viemään läpi koko ajan hyvässä hallinnassa, vaikka toimintoja on jouduttu rajoittamaan. Jos OYS:ssa olisi ollut vain 1- ja 2-hengen huoneita ja niissä omat wc- ja suihkutilat, epidemia olisi ollut Syrjälän mukaan helpompi hallita. Sen sijaan isot, jopa kuuden hengen huoneet, ja käytävien yhteiset vessat edistivät norovirusepidemian leviämistä. 7

N orovirus sairaalassa TEKSTI JA KUVA: OLAVI MÄÄTTÄ Kaupunginsairaalan tilat ovat rajalliset myös epidemiatilanteissa Norovirusepidemian vuoksi Oulun kaupunginsairaalassa jouduttiin turvautumaan potilaiden toistuviin siirtoihin osastoilta toisille ja muihin järjestelyihin. Uusien paikkojen saamiseksi myös pitkäaikaispotilaita siirrettiin ylipaikoille hoivakoteihin. Olemme pyrkineet hoitamaan oululaisia siinä määrin kuin se on ollut mahdollista. Kaupunginsairaalan tilat ovat rajalliset. Meillä oli noroa välillä kutakuinkin kaikilla osastoilla, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän, mutta tilanne saatiin hallintaan, kertoo ylilääkäri Heikki Pirttiaho. Jatkohoidon kannalta tilanne saatiin rajatuksi niin, että OYS:n noro-osastoilta siirrettiin OKS:n puhtaille osastoille vain noron jo sairastaneita potilaita. Tartuttavassa vaiheessa olevia noropotilaita siirrettiin vain OKS:n noro-osastona toimivalle Oulu-osastolle. Lisäksi noropotilaita tuli päivystysosastolle A3, nämä valtaosin suoraan yhteispäivystyksestä. Pirttiaho kertoo, että lähes kaikki pahimpaan aikaan OYS:sta tarjotut noropotilaat pystyttiin ottamaan kaupunginsairaalaan. Noron huippukautena tarjottiin pariin otteeseen 15 20 potilasta päivässä. Me teimme potilassiirtoja OKS:n sisällä ja siirsimme pitkäaikaishoitolaitoksiin ylipaikoille potilaita, jotka jonottivat pitkäaikaishoitoon. Näin pystyimme käsittääkseni varsin hyvin ottamaan tänne noropotilaita. Olemme pyrkineet niin suureen venymiseen kuin on mahdollista. Me olemme kuitenkin hoitoketjun loppupää, ja meidän täytyy saada kotiin suurin osa tänne tulevista potilaista. Se asettaa rajan, ettei äärettömästi voi ylipaikoille ottaa. Paljon helpompi on hoitaa potilaita sänkyyn, kuten olosuhteiden pakosta joudutaan usein tekemään sisätautiklinikassa, kuin saada monisairas vanhus jalkeille ja kuntoutumaan siirrettäväksi kotiin. Pirttiaho myöntää, että kysymys pitkäaikaishoidon jatkohoitopaikoista on polttava. Niiden saaminen kuntabyrokratiassa vie kuitenkin aikaa. Tarvitaan vuosia siitä, kun tarve todetaan siihen, kun rakennus on lopulta valmis. Kaupunki ostaa ympärivuorokautisia asumispalveluja niin paljon kuin niitä Oulun ympäristöstä on saatavissa. Kaupungin omana toimintana tulossa ovat 90-paikkainen hoivakoti Rajakylään ja 40 60-paikkainen ympärivuorokautiset asumispalvelut tarjoava palvelukoti Hollihakaan. Alustavien tietojen mukaan myös seurakunta alkaa rakentaa Caritaksen kylkeen uutta ryhmäkotia. Suuri panostus pitkäaikaishoitoon on uusi 90-paikkainen Intiön hoivakoti, joka otettiin käyttöön vasta runsas vuosi sitten. Vuodenvaiheessa panostettiin runsaasti uusiin ulkoa ostettuihin palvelukotipaikkoihin. Paikkoja ostettiin mm. Muhoksella toimivasta Mikevan palvelukodista. Pirttiaho muistuttaa, että kansallisella tasolla tarkastellen Oulussa jatkohoitoon pääsyn odotusajat ovat vaihdelleet 2 5 päivän välillä, kun joissakin etelän kaupungeissa odotusaika on 12 15 päivää ja tavoitteena on päästä viiteen päivään. Kyllä minä ymmärrän OYS:n huolen, mutta kun katsoo ympärilleen, tilanne ei Oulun osalta niin äärimmäisen surkea ole kuin joskus lehtikirjoitusten perusteella voisi käsittää, hän sanoo. 8

TEKSTI JA KUVA: OLAVI MÄÄTTÄ Infektio-osastolla on ollut kiirettä koko talvikauden Sisätautien infektio-osastolla (os. 42) ovat parhaimmat mahdollisuudet noropotilaiden hoitoon. 20-paikkaisen osaston huoneet ja vuoteet ovat olleet kovassa käytössä koko talven ja kevään. Noropotilaita on riittänyt pahimpaan aikaan eristyshoitoon myös päiväsaliin ylipaikoille. Meillä eristys toteutettiin tarkasti. Desinfektiohuuhde, hanskat, lähikontaktitakki ja tarvittaessa maski ovat täällä kovassa käytössä. Erityisen tärkeätä on käsihuuhteen käyttö, kertoo osastonhoitaja Eeva-Maija Kivelä. V. 2003 osastolle tehtiin kaksi alipainehuonetta Sars-epidemian varalle. Näiden huoneiden lisäksi muutkin huoneet voidaan laittaa erityshuoneiksi. Kaikissa huoneissa on omat wc:t. Eristyshoidossa potilailla pitää olla huonekohtaiset hoito- ja näytteenottovälineet. Se vaatii järjestelykykyä ja tavaroiden paljoutta. Normaalisti osastolla on keskimäärin viisi potilasta eristyksessä. Nyt eristyspotilaita on ollut jokaisessa potilashuoneessa ja tämä on luonnollisesti jonkin verran hidastanut käytännön hoitotyötä. On pitänyt olla tarkkana eristyksen toteutumisessa. Potilashuoneesta ei voi kesken kaiken lähteä hakemaan muualta tavaroita, kun aina on pitänyt riisua ja pukea suojavaatteet, Kivelä luettelee. Kaikki on mennyt hyvin. Kun työ ja suojautuminen hallitaan, infektio-osastolla henkilöstö itse on sairastanut noroa vähemmän kuin muualla sairaalassa. Osasto 42:n rakenne poikkeaa muista osastoista siinä, että se jakaantuu pitkällä käytävällä kahteen osaan. Potilashuoneet sijaitsevat käytävän toisella ja henkilöstön tilat toisella puolella. Pahin noroepidemia tuntuu olevan jo takana, kertovat ilmeet osastonkokouksessa infektio-osastolla 42. Potilaiden ja omaisten ohjaukseen ja tiedottamiseen on panostettu. Noron vuoksi vierailuja pyrittiin rajoittamaan. Muutama omainen on sairastunut, kun on käynyt kylässä osastolla. Potilaista suurin osa on ollut vanhuksia, ja heille jatkohoitopaikan järjestämisessä on ollut vaikeuksia. Kotiutukset ovat olleet hankalia, kun piti löytää sopiva jatkohoitopaikka, jossa eristys voitiin myös toteuttaa sekä kyydit piti olla sopivia. Se oli meillä aika härdelliä, kun piti ottaa uusia potilaita ja samaan aikaan piti toisia kotiuttaa normaalia enemmän. Kaikki piti suunnitella normaalia tarkemmin. Tiedon keruu potilaista oli tarkkaa, jotta oikeat potilaat tulisivat oikeiden potilaiden kanssa samaan huoneeseen. Lisätyövoimana oli aika paljon keikkalaisia. Joinakin öinä piti olla useampia yöhoitajia. Mitä opittiin? Kivelän mukaan osaston potilashuoneet ovat eristyksen kannalta liian ahtaita. Koska kaikkia huoneita ei ole tarkoitettu eristyshuoneiksi, tulee ahdasta, kun niihin esimerkiksi joutuu laittamaan kaksi isoa roskista. Odotamme vuodeosastoremonttia, jolloin huoneista poistettaisiin tarpeettomat tilaa vievät ammeet ja tuulikaapit sekä suihkut saataisiin joka huoneeseen. Viidessä huoneessa on jo omat suihkut. Epidemiatilanteissa huonekohtaisia tarvikkeita (mm. saturaatio- ja verenpainemittareita) on riittämättömästi. Myös varastotilat ovat riittämättömät. Henkilöstö on ollut osaavaa. Tietoja pitää tietysti päivittää jatkuvasti. Ylpeitä voimme olla siitä, että työ hallitaan ja osataan toimia hyvin poikkeuksellisissakin tilanteissa. Se tässä on myös opittu, että noropotilaiden hoitoa koskevien tiedotteiden ja ohjeistuksen pitää olla tarkkoja ja yksiselitteisen selkeitä, ettei synny erilaisia tulkintoja. Kun potilaita tulee osastolle ympäri vuorokauden, hoitajien ei tarvitsisi hirveästi puhelimessa keskustella sijoittamisista, Kivelä sanoo. 9

N orovirus sairaalassa TEKSTI JA KUVA: OLAVI MÄÄTTÄ Kirurgiallakin turvauduttiin noro-osastoon Perjantaina 16. helmikuuta illansuussa gastroenterologian potilaille tarkoitettu kirurgian osasto 8 muutettiin pikavauhdilla kirurgisten noropotilaiden osastoksi. Osastolla 8 oli hoidossa yksi noropotilas ja yksi noroaltistunut potilas. Samana iltana sinne siirrettiin päivystyksestä ja muilta kirurgian osastoilta noro-epäillyt (ripuloivat ja altistuneet) potilaat. Viikon aikana osastolle siirrettiin potilaita lähes kaikilta kirurgian erikoisaloilta; ortopedisia, urologisia ja trauma- sekä ylä gi-kanavan potilaita. Tieto muutoksesta tuli meille hyvin nopeasti ja yllättäen. Pikaisesti laadimme moniammatillisessa tiimissä yhteisen suunnitelman. Suunnittelussa olivat mukana kirurgi, infektiolääkäri, siivoustyön johtaja, osaston esimies ja hoitohenkilökuntaa. Osastoa ryhdyttiin tyhjentämään. Potilaita kotiutettiin, siirrettiin jatkohoitopaikkoihin ja toisille kirurgisille osastoille. Lisäksi alkuvaiheessa osastolla hoidettiin myös norosta puhtaita potilaita, jotka hoidettiin keskitetysti osaston toisen puolen huoneissa, kunnes heidät saatiin sijoitetuksi muille osastoille, kertovat osastonhoitaja Anne Sivonen ja apulaisosastonhoitaja Marja Lämsä. Lisää henkilökuntaa soitettiin työvuoroihin, jotta pystyttiin järjestämään erikseen hoitajat noropotilaille ja omat hoitajat potilaille, joilla ei ollut infektiota. Osaston toimiessa noro-osastona henkilökuntaa lisättiin suunnitellusti kaikkiin työvuoroihin. Toiminta ohjeistettiin tarkasti hoitokäytäntöjä, suojautumista ym. myöten. Myös vierailijat ohjeistettiin. Jo samana muutospäivänä ryhdyttiin perumaan leikkauksia Osastonhoitaja Anne Sivonen ja apulaisosastonhoitaja Marja Lämsä olivat tulilinjalla, kun osasto 8 muutettiin pikavauhdilla noro-osastoksi. seuraavan viikon ajalta. Siitä eteenpäin joka päivä tuli uusia noropotilaita ja altistuneita potilaita muilta kirurgian osastoilta ja päivystyksestä. Viikon aikana jouduttiin perumaan 130 leikkausta 180:stä. Osastolla on kuusi pientä kahden hengen potilashuonetta, joissa on oma wc. Eristystä vaativat potilaat hoidettiin näissä huoneissa, ja myöhemmin kaikissa potilashuoneissa hoidettiin eristyspotilaita. Eri erikoisalojen lääkärit kävivät päivittäin osastolla kiertämässä omat potilaansa. Osaston ulkopuolella oleva tupakkahuone suljettiin epidemian leviämisen estämiseksi. Potilaiden omaisille kerrottiin, että vierailuja toivotaan mahdollisimman vähän. Mielestämme kirurgisten noropotilaiden hoidon järjestäminen onnistui hyvin aktiivisen tilanteeseen reagoimisen vuoksi. Olemme ylpeitä henkilökunnasta ja hyvin toimivasta moniammatillisesta yhteistyöstä. Kaikki toimivat osaavasti ja oikealla asenteella. Kaikki noudattivat tarkasti infektio-osaston ohjeita, Lämsä ja Sivonen kertovat. Omasta henkilökunnasta kolme hoitajaa sairastui noroinfektioon. Infektiolääkäri ja hygieniahoi- tajat seurasivat tilanteen kehittymistä koko ajan. Kun infektiolääkäri katsoi epidemian laantuneen, kirurginen noro-osasto purettiin. 26.2. potilaat siirrettiin jatkohoitoon ja omille erikoisaloilleen. Siivoustyönjohtaja organisoi tehokkaan loppusiivouksen. Useita sairaala-apulaisia oli suursiivoamassa osastoa. Kaikki pinnat puhdistettiin. Kaikki kertakäyttöiset hoitotarvikkeet laitettiin roskiin. Puhtaat käyttämättömät vaatteet palautettiin pesulaan. Osasto oli todella puhdas, kun uudet potilaat tulivat hoitoon. 10

TEKSTI JA KUVA: OLAVI MÄÄTTÄ OYS:ssa ei ole aikaisemmin koettu niin täydellistä siivousmyllerrystä osastoilla kuin nyt koettiin norovirusten hävittämisessä. Osa noropotilaita hoitaneista osastoista tyhjennettiin ja sairaala-apulaiset puhdistivat sananmukaisesti kaikki paikat jättämättä mitään sattuman varaan. Siivousyksikön puhdistusarmeija on tottunut tavanomaisiin eristyssiivouksiin. Puhdistaminen käsittää nykyajan ohjeistuksen mukaan kosketuspintojen puhdistamista. Kun noropotilaat olivat osastoilla, tehtiin normaalia eristyssiivousta. Tässä puhdistus otettiin paljon laajempina kokonaisuuksina, koska virus viihtyy pinnoilla kauemmin ja epäillään, että se voi sieltä tarttua eteenpäin, kertoo siivouspäällikkö Sirpa Pekkala. Normaalissa eristyssiivouksessa ei käytetä desinfi oivia puhdistusaineita muissa kuin eritteissä. Nyt jouduttiin ottamaan käyttöön desinfektioaineet. Nyt käytettiin jopa uutta vetyperoksidipohjaista desinfektioainetta, jonka on todettu tehoavan myös viruksiin. Täydellinen puhdistus tehtiin noropotilaiden virusten jäljiltä osastoilla 31, 34, 35, 37 ja 8. Kaikki potilashuoneet ja kaikki tilat käytiin tarkasti läpi. Samalla poistettiin kaikki ne tavarat, jotka Noro-osastot puhdistettiin perusteellisemmin kuin koskaan aikaisemmin Norovirusten hävitystyössä osastolla 34 olivat mm. sairaala-apulaiset Sisko Koski ja Johanna Sassi. olivat avonaisia pakkauksia ja joissa olisi voinut tulla kosketusta potilaista. Samassa yhteydessä vaihdettiin sisätaudeilla lisätyönä kaikki vaahtomuovipatjat hygieniapäällysteisiin patjoihin. Sii- vouspartio ei ole vielä tehnyt tehopuhdistusta osasto 42:ssa ja tarkkailuosastolla. Teimme hirveän tiivistä yhteistyötä infektioiden torjuntayksikön kanssa. Ohjeita jouduttiin täsmentämään koko ajan ja niitä tehtiin useampaan eri otteeseen. Sairaala-apulaiset ohjeistettiin. Osastoilla pidettiin yhteisiä infoja ja koulutusta koko ajan siitä, miten toimitaan tällaisissa tilanteissa. Tilanne oli outo, kun tästä ei ollut aikaisempaa kokemusta. Tietotaito on koko ajan parantunut epidemian aikana, Pekkala kertoo. Meidän väki toimi äärettömän hyvin. Tilanne saatiin hirveän hyvin haltuun. Sairaala-apulaiset tekivät pitkiä työpäiviä. Puhdistus saatiin osastoilla tehtyä tosi nopeasti muutamassa tunnissa. Moniammatillinen yhteistyö toimi osastotasolla. Pekkala korostaa tiedon jakamisen tärkeyttä yhdessä yhteisessä tilassa koko henkilökunnalle. Silloin kaikilla, hoitajilla ja sairaala-apulaisilla, ovat yhteiset pelisäännöt selvänä. Norovirus pakotti moniin erityisjärjestelyihin myös Oulun seudun yhteispäivystyksessä, jon-ne vatsatautisia tuli erittäin paljon epidemian ollessa pahimmillaan. Yhteispäivystyksen tiloissa oleva seurantatila järjestettiin eristystilaksi, jonne oksentelevat ja ripuloivat potilaat sijoitettiin, vaikkei ollut mitään varmaa, johtuiko sairaus norosta vai jos-takin muusta. Välillä seurantatilat olivat ihan täynnä noropotilaita. Pahimmillaan oli 10 15 potilasta vuorokaudessa. Nyt tilanne on selvästi parempi. Heidät pyrittiin eristämään, Yhteispäivystyskin järjesti noroeristyksen ettei virus pääsisi leviämään yhteispäivystyksen muiden potilaiden mukana eri yksiköihin erikoissairaanhoidon puolelle, kertoo osastonhoitaja Maarit Willman. Epidemian alkuvaiheessa yhteispäivystys sai lähes päivittäin ohjeita siitä, mihin noropotilaita sijoitetaan. Osa oli perusterveydenhuollon potilaita ja osa siirrettiin erikoissairaanhoidon puolelle, mutta heidät pyrittiin pitämään yhteispäivystyksessä. Jos potilas ei ollut pystynyt syömään eikä juomaan ja hän oli kovasti ripuloinut tai oksennellut, hänelle annettiin suonensisäistä nesteytystä. Osassa tapauksista tilanne korjaantui sillä ja potilas voitiin päästää kotiin. Suhteellisen hyväkuntoisille annettiin ohjeet normaalista kotihoidosta ja heitä pyrittiin käännyttämään kotiin hoito-ohjeiden kanssa. Noron ollessa kiihkeimmillään myös henkilökunta sairasti, mikä aiheutti monenlaisia järjestelyjä. Yhteispäivystyksen n. 80- henkisestä hoitohenkilökunnasta yli puolet eli yli 40 hoitajaa sairasti noron. 11

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2006 tilinpäätös: Hoitojonot purettiin, palvelujen kysynnän kasvu oli erittäin voimakas Vuosi 2006 jää terveydenhuollossa, erityisesti erikoissairaanhoidossa, historiaan hoitotakuun täytäntöönpanon ja kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvän puitelain säätämisen ansiosta. Vuoden 2006 osalta sairaanhoitopiirille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin tyydyttävästi ennakoitua huomattavasti korkeamman palvelukysynnän ja -tuotannon seurauksena. Sairaanhoitopiirin yksiköihin saapuneiden lähetteiden määrä kasvoi 3,6 % ja hoidossa olleiden potilaiden määrä 2,8 %, vuoteen 2005 verrattuna. Vuoden 2006 tilinpäätöksen mukaan toimintatuotot olivat 363,3 milj. euroa eli 7,8 % (26,2 milj. euroa) suuremmat kuin vuonna 2005. Vertailukelpoisissa yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä toimintatuottojen kasvu oli keskimäärin 6,9 %. Kuntasopimukset ylittyivät huomattavasti. Jäsenkuntalaskutus hoitotakuuseen osoitetut määrärahat mukaan lukien kasvoi edellisestä vuodesta 10,9 %. Ilman hoitotakuuseen käytettyjä määrärahoja kasvu oli runsaat 6 %. Myynti ulkokunnille, lähinnä OYS:n erityisvastuualueelle, väheni 3 %. Jäsenkunnille palautettiin sopimusehtojen mukaisesti 6,1 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 349,6 milj. euroa. Vuoteen 2005 verrattuna ne lisääntyivät 25,4 milj. eurolla (7,8 %). Menolajeittain tarkasteltuna summaltaan merkittävin lisäys vuoteen 2005 verrattuna oli henkilöstömenoissa. Vuonna 2006 niihin käytettiin 231,2 milj. euroa eli 5,8 % edellisvuotta enemmän. Talousjohtaja Pekka Kaiston mukaan henkilöstöme- nojen kasvuun vaikuttaa hoitohenkilökunnan palkkojen erilliskorotus noin 1,8 milj. euron arvosta. Viime vuonna maksettiin lääkärihenkilöstölle ja hoitohenkilöstölle palkkoja 5,8 % enemmän kuin vuonna 2005. Muun henkilöstön osalta palkkasumman kasvu oli 3,7 %. Henkilökunnan työpanoksen käyttö kasvoi edellisvuodesta yhteensä 2 %. Kokonaisuudessaan vuoden 2006 vuosikate on 14,5 milj. euroa ja tilikauden alijäämä 936 702 euroa. Talouden tunnusluvuilla mitattuna sairaanhoitopiirin talous heikkeni hieman vuoteen 2005 verrattuna. Vuosikatteen ja poistojen suhdeluku vuonna 2006 oli 93,4 %, kun vuonna 2005 se oli 96,4 %. Hoitoa odottavien potilaiden määrä laski rivakasti Hoitoon pääsyä odottavien potilaiden määrä sairaanhoitopiirissä oli lain voimaan tullessa v.2005 suhteellisesti selvästi korkeampi kuin maassa keskimäärin. Odottajien määrä on kuitenkin alkuvaikeuksien jälkeen laskenut nopeasti. Sairaanhoitopiiri saavutti lain velvoitteet vuoden 2006 loppuun mennessä muutamia, lähinnä ortopediaan liittyviä hoitoja lukuun ottamatta. Hoitotakuun toteuttaminen lisäsi jäsenkuntalaskutusta vuonna 2006 yhteensä noin 10 milj. euroa. Hoitotakuun tavoitteiden saavuttamiseksi leikkauksia ostettiin kirurgian vastuualueen hoitotakuuyksikön kautta yksityisiltä sairaaloilta ja muilta sairaanhoitopiireiltä noin 6 milj. eurolla. Lisäksi hoitotakuuyksikön muihin palvelumenoihin sisältyy noin 2 milj. euron vuokratyöpanoksen osto hoitotakuun piiriin kuuluvien potilaiden leikkausten toteuttamiseksi. Vuoden 2006 tilinpäätöksen toimintamenoihin sisältyy edellisvuoteen verrattuna poikkeavia menoja hoitotakuun osalta 5,2 milj. euroa, hoitohenkilökunnan palkankorotus 1,8 milj. euroa, potilasvakuutusmenojen kasvu 0,9 milj. euroa, hoitomaksusaatavien poisto 0,5 milj. euroa ja ensihoidon toimintamenot 0,4 milj. euroa, yhteensä 8,8 milj. euroa. Investointien menoiksi vuodelle 2006 vahvistettiin 16,2 milj. euroa, joista toteutui 93 %. Vuodelle 2007 siirtyvien hankkeiden arvo on noin 1,7 milj. euroa. Pääasiassa lääkinnällisten koneiden ja laitteiden korvaus- ja uusintainvestoinnit olivat kertomusvuonna 6,7 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2005 tasoa. Tietokoneohjelmistojen hankintaan käytettiin 1,2 milj. euroa, mikä oli 0,2 milj. euroa suurempi summa kuin vuonna 2005. Rakennusinvestoinnit 7 milj. euroa olivat lähes 0,2 milj. euroa vuotta 2005 pienemmät. Henkilöstön (palveluksessa olevien) määrä sairaanhoitopiirissä oli vuonna 2006 keskimäärin 6107 henkilöä. Henkilöstön määrä kasvoi vuoden aikana lähes 2 %, 118 henkilöllä. Toteutunut työaika oli 4338 henkilötyövuotta. Kasvua oli noin 2 %, josta suurin osa hoitohenkilökunnan ryhmässä (75 htv). Sairauspoissaolopäiviä kertyi yhteensä 117 734 eli 17,6 päivää / henkilö. Positiivista oli, että sairauspoissaolojen määrä väheni vuodesta 2005 4,3 % (henkilöstön määrään suhteutettuna). Haasteena hoitoon pääsyn turvaaminen pysyvästi Sairaanhoitopiirin johtajan Pentti Silvolan mukaan kuluvan vuoden 2007 osalta haasteena on hoitoon pääsyn turvaamiseksi säädetyn lain käytännön toteuttaminen siten, että määräaikoja kyetään noudattamaan pysyvästi. Tämä edellyttää innovatiivisuutta ja rakentavaa keskustelua ja yhteistyötä valtion, sairaanhoitopiirien, omistajakuntien sekä myös yksityisen palvelutuotannon toimijoiden kanssa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä lain määräysten toteuttamiseksi tarvitaan palvelutuotannon pysyvää lisäystä tietyillä operatiivisilla aloilla. Sairaanhoitopiirissä lain kustannusvaikutukset vuoden 2007 talousarviossa ovat 3 miljoonaa euroa, mikä vastaa keskimäärin koko maassa arvioitua noin 1,5 % kustannusten pysyvää lisäystä. Hoitotarpeeseen vastaamiseen liittyy myös sairaanhoitopiirin lähivuosien suurin rakennusinvestointihanke; kirurgisen avohoitoyksikön toteuttaminen. Palvelujen mahdollisimman tehokkaan järjestämisen ja hoitotakuun velvoitteiden täyttämisen turvaamiseksi myös kuntien ja sairaanhoitopiirin välinen sopimusjärjestelmä vaatii kehittämistä. Vuoden 2008 alusta siirrytään valtakunnallisten suositusten mukaisesti drg-järjestelmän käyttöön. Tällä varmistetaan osaltaan kustannusten oikeudenmukainen jakautuminen, potilaiden hoitoon pääsyn turvaaminen ja jäsenkuntien tasapuolinen kohtelu. Valtioneuvoston asetus alueellisesta yhteistyöstä korostaa sairaanhoitopiirien roolia. Ase- 12

TEKSTI JA KUVA: OLAVI MÄÄTTÄ Tornberg luotsaa kriisikuntien arviointiryhmää Iin kunnanjohtaja Kyösti Tornbergin luotsaama kolmihenkinen työryhmä etsii ulospääsyä Oulun läänin neljän kriisikunnan ongelmiin. Tarkoitus on arvioida, kykenevätkö mainitut kunnat täyttämään niille säädetyt lakisääteiset tehtävät, ja tehdä ehdotuksia kuntien talouden vakauttamiseksi ja peruspalvelujen turvaamiseksi. Ulkopuolisena puolueettomana puheenjohtajana toimivan Kyösti Tornbergin listalla ovat Kestilä, Rantsila, Utajärvi ja Puolanka. Lisäksi arvioinnin alla on Ylivieskan kaupunki Keski- ja Itä- Suomen kuntien ryhmässä, jossa etsitään ratkaisuja Joutsenon kunnanjohtajan Kari Korkiakosken johdolla. Lapissa arviointityöryhmää vetää Lapin sairaanhoitopiirin entinen johtaja Matti Kakko. Työ perustuu kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelakiin. Lähtökohtana on huoli siitä, että selvitysmenettelyn alla olevien kuntien talous uhkaa vaarantaa peruspalvelujen järjestämisen. Talouden eri tunnuslukujen avulla asetuksella on määritelty arviointimenettelyyn otetut 15 kuntaa, joista Oulun ja Lapin lääneistä kummastakin on viisi ja muualta maasta viisi kuntaa. Lapista arviointimenettelyssä ovat Keminmaa, Pelkosenniemi, Enontekiö, Muonio ja Utsjoki. Muualta maasta tarkastelussa ovat Leivonmäki, Puumala, Rääkkylä, Lehtimäki ja Karjaa. Kunkin kunnan kolmihenkiseen arviointiryhmään kuuluu puheenjohtajan lisäksi yksi kuntien nimeämä edustaja ja sisäministeriön edustajana hallitusneuvos Arto Luhtala. Varsinainen työ käynnistyi huhtikuun puolivälissä. Ryhmät laativat pidettävien arviointikokousten perusteella ehdotuksensa ao. kuntien valtuustoille syksyyn mennessä. Tämä on niin uusi menettely, että on vaikea arvioida, mihin se johtaa. Syksyyn mennessä jokaiselle kriisikunnalle laaditaan ohjelma, jonka perusteella niillä olisi mahdollisuus selviytyä, sanoo Oulun läänin neljän kriisikunnan arviointityöryhmän puheenjohtaja Kyösti Tornberg. Kunnat on valittu heikon talouden perusteella Kunnat on valittu arviointimenettelyyn valtioneuvoston asetuksessa määriteltyjen talouden raja-arvojen perusteella. Ne alittuvat, jos kunnan kertynyt alijäämä asukasta kohti oli viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. Raja-arvot alittuvat myös, jos kunnan vuosikate on ilman kuntien valtionosuuslain mukaista harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen, tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä maan keskiarvoa korkeampi, lainamäärä on vähintään 50 % maan kuntien keskimääräistä lainamäärää korkeampi, taseessa on kertynyttä alijäämää, omavaraisuusaste on alle 50 % ja kunnan suhteellinen velkaosuus on vähintään 50 %. Tornberg korostaa, että arviointimenettely on hyvin poikkeuksellinen menettely. Ryhmä paneutui aloituskokouksissa mahdollisimman perusteellisesti taloustilanteeseen talousarvioiden, tilinpäätösten ym. asiakirjojen perusteella. Tietojen perusteella arvioidaan, mitä keinoja voisi olla kunnan talouden kuntoon saamiseksi. Niistä ryhmä tekee ehdotukset. Syksyyn mennessä jokaiselle kunnalle laaditaan ohjelma, jonka perusteella kunnilla olisi mahdollisuus selviytyä ja kyetä palvelunsa järjestämään, Tornberg sanoo. Kuntien valtuustot ottavat kantaa ohjelmiin. Laki lähtee siitä, että jos valtuustopäätökset ja kuntien toimet eivät johda tuloksiin, valtioneuvosto voi v. 2009 alussa tehdä eduskunnalle lakiesityksen kuntajaon muuttamiseksi, joka voi johtaa viime kädessä kuntien pakkoliitoksiinkin. Tavoitteenamme on saada aikaan taloutta vakauttavia ja palveluja turvaavia toimenpiteitä. Voi olla myös kuntia, joihin kuntaliitoskaan ei ole ratkaisu. Silloin täytyy miettiä muitakin keinoja, Tornberg sanoo ja toteaa, että jo tässä vaiheessa Kestilä ja Rantsila ovat pohtimassa kuntaliitosta yhtenä vaihtoehtona. Syrjäisyys altistaa kriisiin Pitkään ennen Iitä mm. Ranualla ja Kuusamossa kunnanjohtajana toiminut Tornberg tuntee itse hyvin pohjoisen kuntien vaikeudet. Talouden tunnusluvut tahtovat olla heikoimpia juuri kasvukeskuksista kauimpana olevissa harvaanasutuissa kunnissa, joissa veronmaksajiakin on vähän. Tällaisia kuntia ovat nytkin listalla olevat kriisikunnat. Niissä väestön ikärakenne on epäedullinen ja väki asuu isolla alueella. Palvelujen järjestäminen ei muutoinkaan ole kovin kustannustehokasta. Tornberg arvelee, että näiden olosuhdetekijöiden lisäksi on jonkin verran muitakin kuntapäätöksistä ja linjanvedoista johtuvia tekijöitä. Terveydenhuolto on yksi keskeinen kustannustekijä. Erikoissairaanhoidon kustannusten osuus kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Nykyisellään esimerkiksi Iin kunnan toimintamenoista erikoissairaanhoidon osuus on yli 25 prosenttia. Mainituissa kriisikunnissa sen osuus on vähintäänkin samaa luokkaa. Kustannuksiin voidaan vaikuttaa erilaisilla toimenpiteillä. Esimerkiksi jos perusterveydenhuolto on hyvin organisoitu, päteviä lääkäreitä ja sairaanhoitajia on riittävästi, hoitoon osataan ohjata oikein ja oikeat asiat osataan tehdä perusterveydenhuollossa, niillä tekijöillä on vaikutusta myös kustannustehokkuuteen, Tornberg sanoo. 13

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2006 tilinpäätös: Hoitojonot purettiin, palvelujen kysynnän kasvu oli erittäin voimakas Vuosi 2006 jää terveydenhuollossa, erityisesti erikoissairaanhoidossa, historiaan hoitotakuun täytäntöönpanon ja kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvän puitelain säätämisen ansiosta. Vuoden 2006 osalta sairaanhoitopiirille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin tyydyttävästi ennakoitua huomattavasti korkeamman palvelukysynnän ja -tuotannon seurauksena. Sairaanhoitopiirin yksiköihin saapuneiden lähetteiden määrä kasvoi 3,6 % ja hoidossa olleiden potilaiden määrä 2,8 %, vuoteen 2005 verrattuna. Vuoden 2006 tilinpäätöksen mukaan toimintatuotot olivat 363,3 milj. euroa eli 7,8 % (26,2 milj. euroa) suuremmat kuin vuonna 2005. Vertailukelpoisissa yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä toimintatuottojen kasvu oli keskimäärin 6,9 %. Kuntasopimukset ylittyivät huomattavasti. Jäsenkuntalaskutus hoitotakuuseen osoitetut määrärahat mukaan lukien kasvoi edellisestä vuodesta 10,9 %. Ilman hoitotakuuseen käytettyjä määrärahoja kasvu oli runsaat 6 %. Myynti ulkokunnille, lähinnä OYS:n erityisvastuualueelle, väheni 3 %. Jäsenkunnille palautettiin sopimusehtojen mukaisesti 6,1 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 349,6 milj. euroa. Vuoteen 2005 verrattuna ne lisääntyivät 25,4 milj. eurolla (7,8 %). Menolajeittain tarkasteltuna summaltaan merkittävin lisäys vuoteen 2005 verrattuna oli henkilöstömenoissa. Vuonna 2006 niihin käytettiin 231,2 milj. euroa eli 5,8 % edellisvuotta enemmän. Talousjohtaja Pekka Kaiston mukaan henkilöstöme- Toimintatuotot 2006 TOIMINTATUOTOT YHT. 363,3 milj. (Tuloslaskelmaosa ei sisällä satunnaisia tuottoja) nojen kasvuun vaikuttaa hoitohenkilökunnan palkkojen erilliskorotus noin 1,8 milj. euron arvosta. Viime vuonna maksettiin lääkärihenkilöstölle ja hoitohenkilöstölle palkkoja 5,8 % enemmän kuin vuonna 2005. Muun henkilöstön osalta palkkasumman kasvu oli 3,7 %. Henkilökunnan työpanoksen käyttö kasvoi edellisvuodesta yhteensä 2 %. Kokonaisuudessaan vuoden 2006 vuosikate on 14,5 milj. euroa ja tilikauden alijäämä 936 702 euroa. Talouden tunnusluvuilla mitattuna sairaanhoitopiirin talous heikkeni hieman vuoteen 2005 verrattuna. Vuosikatteen ja poistojen suhdeluku vuonna 2006 oli 93,4 %, kun vuonna 2005 se oli 96,4 %. Hoitoa odottavien potilaiden määrä laski rivakasti Toimintakulut 2006 Hoitoon pääsyä odottavien potilaiden määrä sairaanhoitopiirissä oli lain voimaan tullessa v.2005 suhteellisesti selvästi korkeampi kuin maassa keskimäärin. Odottajien määrä on kuitenkin alkuvaikeuksien jälkeen laskenut nopeasti. Sairaanhoitopiiri saavutti lain velvoitteet vuoden 2006 loppuun mennessä muutamia, lähinnä ortopediaan liittyviä hoitoja lukuun ottamatta. Hoitotakuun toteuttaminen lisäsi jäsenkuntalaskutusta vuonna 2006 yhteensä noin 10 milj. euroa. Hoitotakuun tavoitteiden saavuttamiseksi leikkauksia ostettiin kirurgian vastuualueen hoitotakuuyksikön kautta yksityisiltä sairaaloilta ja muilta sairaanhoitopiireiltä noin 6 milj. eurolla. Lisäksi hoitotakuuyksikön muihin palvelumenoihin sisältyy noin 2 milj. euron vuokratyöpanoksen osto hoitotakuun piiriin kuuluvien potilaiden leikkausten toteuttamiseksi. Vuoden 2006 tilinpäätöksen toimintamenoihin sisältyy edellisvuoteen verrattuna poikkeavia menoja hoitotakuun osalta 5,2 milj. euroa, hoitohenkilökunnan palkankorotus 1,8 milj. euroa, potilasvakuutusmenojen kasvu 0,9 milj. euroa, hoitomaksusaatavien poisto 0,5 milj. euroa ja TOIMINTAKULUT YHT. 349,6 milj. (Tuloslaskelmaosa ei sisällä rahoituskuluja eikä poistoja) ensihoidon toimintamenot 0,4 milj. euroa, yhteensä 8,8 milj. euroa. Investointien menoiksi vuodelle 2006 vahvistettiin 16,2 milj. euroa, joista toteutui 93 %. Vuodelle 2007 siirtyvien hankkeiden arvo on noin 1,7 milj. euroa. Pääasiassa lääkinnällisten koneiden ja laitteiden korvaus- ja uusintainvestoinnit olivat kertomusvuonna 6,7 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2005 tasoa. Tietokoneohjelmistojen hankintaan käytettiin 1,2 milj. euroa, mikä oli 0,2 milj. euroa suurempi summa kuin vuonna 2005. Rakennusinvestoinnit 7 milj. euroa olivat lähes 0,2 milj. euroa vuotta 2005 pienemmät. Henkilöstön (palveluksessa olevien) määrä sairaanhoitopiirissä oli vuonna 2006 keskimäärin 6107 henkilöä. Henkilöstön määrä kasvoi vuoden aikana lähes 2 %, 118 henkilöllä. Toteutunut työaika oli 4338 henkilötyövuotta. Kasvua oli noin 2 %, josta suurin osa hoitohenkilökunnan ryhmässä (75 htv). Sairauspoissaolopäiviä kertyi 14

yhteensä 117 734 eli 17,6 päivää / henkilö. Positiivista oli, että sairauspoissaolojen määrä väheni vuodesta 2005 4,3 % (henkilöstön määrään suhteutettuna). Haasteena hoitoon pääsyn turvaaminen pysyvästi Sairaanhoitopiirin johtajan Pentti Silvolan mukaan kuluvan vuoden 2007 osalta haasteena on hoitoon pääsyn turvaamiseksi säädetyn lain käytännön toteuttaminen siten, että määräaikoja kyetään noudattamaan pysyvästi. Tämä edellyttää innovatiivisuutta ja rakentavaa keskustelua ja yhteistyötä valtion, sairaanhoitopiirien, omistajakuntien sekä myös yksityisen palvelutuotannon toimijoiden kanssa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä lain määräysten toteuttamiseksi tarvitaan palvelutuotannon pysyvää lisäystä tietyillä operatiivisilla aloilla. Sairaanhoitopiirissä lain kustannusvaikutukset vuoden 2007 talousarviossa ovat 3 miljoonaa euroa, mikä vastaa keskimäärin koko maassa arvioitua noin 1,5 % kustannusten pysyvää lisäystä. Hoitotarpeeseen vastaamiseen liittyy myös sairaanhoitopiirin lähivuosien suurin rakennusinvestointihanke; kirurgisen avohoitoyksikön toteuttaminen. Palvelujen mahdollisimman tehokkaan järjestämisen ja hoitotakuun velvoitteiden täyttämisen turvaamiseksi myös kuntien ja sairaanhoitopiirin välinen sopimusjärjestelmä vaatii kehittämistä. Vuoden 2008 alusta siirrytään valtakunnallisten suositusten mukaisesti drg-järjestelmän käyttöön. Tällä varmistetaan osaltaan kustannusten oikeudenmukainen jakautuminen, potilaiden hoitoon pääsyn turvaaminen ja jäsenkuntien tasapuolinen kohtelu. Valtioneuvoston asetus alueellisesta yhteistyöstä korostaa sairaanhoitopiirien roolia. Asetuksen mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien on laadittava yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa suunnitelman laatimisesta valtuustokausittain. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin osalta valtuusto on hyväksynyt em. suunnitelman osana toimintaja taloussuunnitelmaa vuosille 2007 2008. Edelliseen liittyy kiinteästi kunta- ja palvelurakenneuudistukseen (PARAS-hanke) liittyvän puitelain huomioon ottaminen. Eduskunnan helmikuussa 2007 hyväksymä puitelaki tulee muuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita huomattavasti. Syntyy uusia kuntia ja uusia palvelujärjestelmiä puitelain määrittelemin tavoittein. Sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri yhdistyvät mahdollisesti jo vuoden 2008 alusta. Monet kunnat haluavat myös yhdistää perusterveydenhuollon, siihen läheisesti liittyvät sosiaalitoimen palvelut ja erikoissairaanhoidon yhdeksi palvelukokonaisuudeksi. Uudistumisen päämääränä on selkeä ja nykyistä palvelukykyisempi ja taloudellisempi tuotantojärjestelmä. Sairaanhoitopiiri on mukana hankkeiden toteuttamisessa kuntien toivomassa laajuudessa. Näyttää selvältä, että puitelaki vahvistaa sairaanhoitopiirien asemaa tuoden samalla uusia tehtäviä, Silvola toteaa. Vieras Virosta tutustui keskoshoitoon HANNU MARJAMAA Viron presidentin Toomas Hendrik Ilveksen puoliso rouva Evelin Ilves tutustui OYS:n keskoshoitoon vierailullaan 15. maaliskuuta Lasten ja nuorten klinikassa. Kiinnostuksen yksi lähtökohta oli se, että hän on työskennellyt takavuosina hoitajana virolaisessa sairaalassa vastasyntyneiden osastolla. Rouva Ilvekselle ja hänen seurueelleen esiteltiin vastasyntyneiden hoitoyksikön toimintaa. Kuvassa ovat rouva Ilvestä ottamassa vastaan sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola, vs. ylihoitaja Seija Miettinen, Lasten ja nuorten tulosyksikön johtaja Päivi Tapanainen ja lastentautien professori Mikko Hallman. 15

TEKSTI JA KUVAT: OLAVI MÄÄTTÄ Keskusleikkausosasto jakaantui kirurgian toiminta-alueiksi OYS:n keskusleikkausosasto on jaettu neljään erilliseen toimintaalueeseen 19.3 lähtien. Jako noudattaa kirurgisten erikoisalojen mukaista jakoa. Muutoksella tehostetaan toimintaa ja parannetaan hoitoprosessin sujuvuutta. Hoitohenkilökunta pystyy nyt entistä paremmin keskittymään omaa erityisosaamistaan edellyttäviin tehtäviin. Kaikki kirurgian erikoisalat käsittänyt keskusleikkausosasto oli ajan saatossa paisunut suureksi kokonaisuudeksi johtamisen, osaamisen hallinnan ja potilaan hoidon kannalta.. Toimenpiteiden määrä on lisääntynyt ja vaatimukset toiminnan tehostamiseksi ovat kasvaneet. On keskitytty yhä enemmän vaativaan kirurgiaan. Osaamisen sekä välineiden ja laitteiden hallinta on monimutkaistunut. Johtamisjärjestelmäkin kaipasi uudistumista. Ennen kaikkien hoitajien piti hallita koko kirurgian erikoisalojen kirjo. Yhtenä päivänä hoitaja saattoi työskennellä sydänleikkaussalissa, toisena päivänä neurokirurgisessa tai urologisessa leikkaussalissa jne. Hyvin suuri ero on mm. välineistössä ja anestesiassa. Nyt on pyritty pienentämään osaamisaluetta, kertovat osastonhoitajat Tuula Virsiheimo ja Irma Länkinen. Hoitajat voivat keskittyä muutamaan kirurgian erikoisalaan. Potilaita hoidetaan nyt aiempaa pienemmissä ryhmissä. Myös uuden hoitajan on helpompi perehtyä ensin pienempään Keskusleikkausosasto Johtotiimi - oyl Päivi Laurila - oh Irma Länkinen, leikkaushoitotyö - oh Tuula Virsiheimo, anestesiahoitotyö Toiminta-alue 1 - Gastroenterologinen kirurgia: salit 1 2 - Urologia: salit 16 18 - Päivystyssali 7 - aoh Raija Kujala - vastaava kirurgi Tero Rautio - vastaava anestesialääkäri Timo Salomäki Toiminta-alue 2 - Thorax- ja verisuonikirurgia: salit 3 6 - Pohjoinen keskusröntgen: hybridi ja 3D-angio - Anestesian toimenpidehuone - aoh Päivi Widgren - vastaava kirurgi Martti Lepojärvi - vastaava anestesialääkäri Vilho Vainionpää alueeseen, ja myöhemmin hän voi laajentaa osaamistaan. Suuressa yksikössä henkilöstöllä on ollut vaikea vaikuttaa omaan työhönsä ja työpaikkansa asioihin. Isossa yksikössä vastuun kantaminen ja sitoutuminen on löysempää kuin pienemmissä Toiminta-alue 3 yksiköissä, joissa työntekijät hahmottavat paremmin oman työnsä merkityksen. Kun ei koe pystyvänsä hallitsemaan, seuraukset näkyvät työpahoinvointina ja poissaoloina. Selvitysten mukaan keskusleikkausosastolla on ollut 20 poissaolopäivää henkilöä - Plastiikka- ja käsikirurgia: Sali 8 - Ortopedia ja traumatologia: salit 9 11 - Neurokirurgia: salit 12 13 ja IMRI - aoh Arja Heino - vastaava kirurgi Martti Lakovaara - vastaava anestesialääkäri Petri Kukkonen - vastaava anestesialääkäri Eila Sonkajärvi (nki, Imri) Toiminta-alue 4 - Heräämö 1 - Heräämö 2 - Urologian heräämö - aoh Outi Kääriäinen 16

kohti vuodessa, kun se terveydenhuoltoalalla on keskimäärin 14 15 päivää. Painetta muutokseen lisäksi myös hoitotakuulaki. Leikkauksia piti saada tehtyä yhä enemmän. Toiminnan uudelleen organisointiin liittyy myös uusi johtamisjärjestelmä. Keskusleikkausosaston johtotiimin muodostavat osastonylilääkäri Päivi Laurila ja osastonhoitajat Irma Länkinen ja Tuula Virsiheimo. Tiimi tukee toiminta-alueiden päivittäistä hoitotyötä. Sen vastuulla on toiminnan, talouden, osaamisen ja päivittäisen työn organisointi. Työn hallinta paranee Muutos on suurin sairaanhoitajien ja anestesialääkäreiden kannalta. He erikoistuvat entistä suppeamman alueen asiantuntijoiksi. Näin heidän syvällinen osaamisensa paranee. Muutokset tuloksena tänne Keskusleikkausosaston johtotiimin muodostavat osastonhoitaja Irma Länkinen, osastonylilääkäri Päivi Laurila ja osastonhoitaja Tuula Virsiheimo. saadaan entistä parempaa työn hallintaa, Laurila, Länkinen ja Virsiheimo vakuuttavat. He korostavat muutoksen varmistavan sen, että potilaat pääsevät leikkaukseen suunniteltuna päivänä. Leikkausten peruutusten määrä vähenee. Suunnittelu on entistä tehokkaampaa ja se ottaa entistä paremmin huomioon realiteetit ilman ylioptimismia ja tyhjiä lupauksia. Nyt voidaan paremmin välttää potilaan tarpeetonta viipymistä osastolla. Jos porukka näillä toimintaalueilla saadaan suunnittelemaan omat asiansa paremmin, ehkä sitä kautta henkilökunta jaksaa siellä paremmin, sairauspäivien määrä pienenee ja leikkaussalit saadaan pidetyksi auki entistä varmemmin. Henkilökunnan poissaolojen ja sairastumisten vuoksi leikkaussaleja on jouduttu aamun pikapäätöksillä yllättäen sulkemaan, he kertovat. Sairaanhoitopiiri vakinaistaa hoitohenkilökuntaa ja kehittää rekrytointia Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vakinaistaa yhteensä 161 määräaikaista sijaista kevään 2007 aikana. Suurin osa vakinaistettavista on sairaanhoitajia. Lisäysten jälkeen sairaanhoitopiirissä on yhteensä 453 vakinaista sisäistä sijaista. Sairaanhoitopiirissä halutaan näin varmistaa ammattitaitoisten työntekijöiden pysyminen omassa talossa terveydenhuollon työvoiman saatavuuden vaikeutuessa. Tehtävät perustetaan keskitettyyn rekrytointipalveluun, joka hoitaa henkilöstöresurssien ohjauksen hoidollisiin yksiköihin erilaisissa sijaistarpeissa. Oulun yliopistollisessa sairaalassa sisäisten sijaisten suhteellinen osuus on lisäyksen jälkeen samalla tasolla kuin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja selvästi korkeampi kuin Helsingin, Kuopion ja Turun yliopistol- lisissa sairaaloissa. Vakinaistamistoimenpiteiden lisäksi sairaanhoitopiirissä kehitetään rekrytointia ja sijaisten ohjausta sekä työolosuhteita eri alan ammattilaisten yhteistyönä. Henkilöstöresurssit edelleen kohtalaiset Vaikka sairaanhoitopiirissä joudutaan supistamaan toimintoja kevään ja kesän 2007 aikana, henkilöresurssit ovat edelleen kohtalaiset. Henkilöstömäärä jopa kasvoi vuoden 2006 aikana n. 2 % ja se oli vuoden lopussa yhteensä 6107 henkilöä. Merkittävimpiä lisäykset ovat olleet hoitohenkilöstöryhmässä, joka muodostaa n. 56 % koko henkilökuntamäärästä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hoitohenkilöstöryhmässä määrällinen lisäys on ollut lähes 21 %, mikä tarkoittaa n. 600 hoitohenkilöä. Muissa ammattiryhmissä lisäys on ollut em. seurantajakson aikana n. 10 %. Vaikka henkilökuntamäärä on pysynyt alkukevään 2007 aikana ennallaan, työntekijäresurssit eivät tahdo edelleenkään riittää. Terveydenhuollon tarpeet kasvavat ja muuttuvat koko ajan, mikä puolestaan lisää henkilökunnan osaamisvaatimuksia. Tällä hetkellä henkilökunnan poissaoloihin, kuten vuosilomaja sairauslomasijaisuuksiin ammattitaitoisen henkilöstön saaminen on vaikeutunut. Tulevina vuosina henkilökunnan eläköityminen kolminkertaistuu, mikä lisää entisestään rekrytointipaineita. Suurena haasteena on pitää nykyiset ja uudet työntekijät tyytyväisenä kehittämällä työtä ja työolosuhteita, mm. panostamalla työntekijöiden osaamisen, työnjaon sekä työssä jaksamisen kehittämiseen. Keskitetty rekrytointipalvelu aloitti toimintansa vuoden vaihteessa. Tavoitteena on, että uusi työntekijä löytää työnantajan helpommin yhden kanavan kautta. Henkilöstöresurssitarpeet ovat tiedossa kokonaisuutena rekrytointipalveluissa ja näin resurssien ohjaukseen on olemassa entistä paremmin tietoa. Yksiköiden esimiesten paineita keskitetty palvelu vähentää huomattavasti, kun puhelinsoittelu mahdollisille sijaisille jää heiltä pois. Täyteen vauhtiin keskitetty palvelu pääsee kesän aikana, kun uusi sähköinen rekrytointi- ja sijaisten hallintajärjestelmä saadaan käyttöön. 17

TEKSTI JA KUVAT: OLAVI MÄÄTTÄ Oberon on täydessä käytössä psykiatrialla - vanhaan järjestelmään ei enää haikailla Osastonsihteerit Terttu Kortetjärvi ja Outi Isomursu ovat tyytyväisiä Oberonin käyttäjiä. Oberon-potilastietojärjestelmä on vääjäämättä siirtämässä vanhan Sapon historiaan Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Sa- malla, kun Oberonin käyttö laajenee osa osalta OYS:ssa, Sapo on psykiatrialla ja Oulaskankaan sairaalassa siirretty syrjään eikä sen suuntaan enää haikailla. Tavoitteena on, että OYS:ssa Oberon otetaan kokonaisuudessaan käyttöön ensi vuoden (2008) alussa. Visalan sairaalassa aloitetaan syksyllä 2007 Oberonin käyttö vaiheittain edeten niin, että myös vuoden vaihteessa otetaan käyttöön Avos-osuus. V. 2008 alusta Sapoa ei enää käytetä potilastietojen kirjaamiseen koko sairaanhoitopiirissä. Oulaskankaalla se otettiin käyttöön syyskuussa 2005. Psykiatrialla sen viimeiset osat eli avohoitokäynnit ja osastohoitojaksot -osio (Avos) otettiin käyttöön 1.1.2007, kun tietoja ruvettiin kirjaamaan suoraan uuteen järjestelmään. Koko Oberon kaikkine osineen on käytössä aikuis- ja nuorten psykiatrian puolella. Lastenpsykiatrialla Avos-osio otetaan käyttöön samanaikaisesti OYS:n kanssa. Oberonin Henkilötiedot ja lähetteet -osiota (Henlä) on psykiatrialla käytetty jo keväästä 18

Koulutukset ja käyttöönotto toteutuivat suunnitelman mukaan psykiatrialla, tässä pääkäyttäjät Kaisa Karvonen ja Marjo Sirviö. 2004 lähtien. Sähköiset lähetteet otettiin käyttöön koko psykiatrian klinikassa v. 2005. Palautteen perusteella koulutukseen on oltu tyytyväisiä. Tavoitteen mukaan kaikki ohjelmaa käyttävät saivat kolmen tunnin käyttökoulutuksen. Hoitajat ovat saaneet täsmäkoulutusta sen mukaan, työskentelevätkö he osastolla vai poliklinikalla. Myös osastolla työskentelevät hoitajat ovat saaneet koulutusta, samoin päivystyshenkilökunta, kertovat pääkäyttäjät Marjo Sirviö ja Kaisa Karvonen. He ovat vastanneet Oberonin käyttöönotosta. Koulutukseen ei ole tarvinnut väkeä houkutella. Jouduimme laittamaan sitä enemmänkin kuin alun perin oli laskettu. Siihen kannattaakin panostaa, että kyselyrumba voidaan välttää käyttöönoton yhteydessä. Muutosta ei ole pelätty. Asenteet ovat olleet hyvät. Jonkin verran sanottiin, että varausten kirjaaminen on lisännyt työmäärää, kun Sapossa sitä ei tehty. Oberonin ajanvarausohjelma on psykiatrialla laajassa käytössä hoitohenkilökuntaa ja lääkäreitä myöten. Avosia (avo- ja osastohoidot) käyttävät eniten osastonsihteerit. Hoitohenkilökuntakin sai koulutusta siihen. Vaikkeivät he sitä usein tarvitsisikaan, he pystyvät käyttämään sitä esimerkiksi yövuorossa potilaan osaston siirtoa koskevaan potilaskirjaukseen. Oberonin myötä ajanvarausohjelmien käyttö laajeni, kun Sapo-ajanvaraus oli vain vähän käytössä. Varaukset ovat käytössä kaikissa toimipisteissä. Psykiatrialla ohjelmaan on lisätty omia erityispiirteitä. Esimerkiksi ohjelmaan merkitään potilaiden erilaiset hoitopäätökset ja rajoitukset sekä lomat. Oberonin hermokeskus koulutustiloineen on sijainnut projektin alusta lähtien n. 1,5 vuoden ajan väliaikaisissa parakkitiloissa psykiatrian alueella. Osastot sijaitsevat hajallaan Kontinkankaalla ja OYS:n puolella sekä etäpisteissä kaupungin keskustassa, Kiimingissä ja Limingassa. Ei tätä kannata pelätä Osastonsihteerit Terttu Kortetjärvi ja Outi Isomursu psykiatrian poliklinikalta ovat tykänneet käyttää Oberonia. Ei tätä kannata pelätä. Tämän omaksuu helposti ja se myös selkeyttää tekemistä, he kertovat tiedoksi niille, jotka eivät vielä käytä koko Oberonia. Poliklinikka on toiminut koko psykiatrian yksikön pilottina Oberonin käyttöönotossa. Isomursu ja Kortetjärvi toimivat myös toimipisteessään järjestelmän käytön yhdyshenkilöinä. Ohjelma on nykyaikainen windows-pohjainen ja siinä on selkeä näyttö verrattuna vanhaan sapoon. Ajanvarauspuoli toimii hyvin helpottaen sihteerien työtä, kun hoitajat ovat laittaneet tiedot koneelle, he kertovat. 19

T yö ja tekijä Lastentautien ja lasten endokrinologian erikoislääkäri Päivi Tapanainen ei ollut kuvitellut siirtyvänsä hallinnollisiin johtotehtäviin. Toisin kuitenkin kävi. Viime syyskuusta lähtien hän on toiminut Oulun yliopistollisen sairaalan Lasten ja nuorten klinikan johdossa, tulosyksikön johtajana. Uusi tehtävä on merkinnyt lähes tyystin luopumista kliinisestä työstä. Työ on johtamista, hallinnointia, kehittämistä ja talouden suunnittelua. Tulosyksikönjohtajuus on iso ja mielenkiintoinen haaste. Jokainen työpäivä on erilainen ja usein yllättäväkin. Vastasin kaksi vuotta klinikkamme henkilöstöhallinnosta, joka kyllä on auttanut uuteen tehtävään sopeutumisessa. Potilastyöstä en ole malttanut kokonaan luopua, katson omia potilaitani yhtenä aamupäivänä viikossa silloin, kun muut työt antavat siihen mahdollisuuden. Pysyn myös toistaiseksi takapäivystysringissä. Haluan, että tuntuma kliiniseen työhön säilyy, olenhan melkoisen osa elämästäni satsannut näihin asioihin ja olen myös pitänyt työstäni, Päivi Tapanainen selventää. Työpaikka on hänelle ennestään hyvin tuttu, sillä hän on toiminut klinikan leivissä 1980- luvun alusta lähtien muutamaa Yhdysvaltain tutkimusvuotta lukuun ottamatta. Juuri siellä hän kiinnostui lastenendokrinologiasta ja päätti erikoistua lastentauteihin ja hankkia lastenendokrinologian suppean pätevyyden. Hän väitteli v. 1989 ja sai lastenlääkärin pätevyyden Oulussa v. 1991. Lasten endokrinologin spesialiteetin hän sai v. 1994, josta lähtien työpaikka on ollut OYS. Syntyään Päivi Tapanainen on Peräseinäjoelta, Etelä-Pohjanmaalta. Luonteen vilkkaus ja vahva sosiaalisuus lienevät äidin perua rajantakaisesta Karjalasta. Vanhemmat olivat tasavahva coctailpari, jossa yhdistyvät vilkas karjalaisuus ja aikaansaava eteläpohjalaisuus. TEKSTI JA KUVAT: OLAVI MÄÄTTÄ Päivi Tapanainen on johtanut puolen vuoden ajan OYS:n Lasten ja nuorten klinikkaa ja tulosyksikköä. Tapanaisen Päivin motto: Näe suuret linjat ja tee pieniä asioita Ouluun hän tuli miehensä Juha Tapanaisen perässä. Jo kouluajoista lähtien olimme olleet yhdessä. Ajattelin tulla käymään Ouluun niin pitkäksi aikaa, että hän saa tutkimustyönsä valmiiksi. Tämä mies Tapanainen toimii nyt professoriylilääkärinä ja OYS:n Naistentautien ja genetiikan tulosyksikön johtajana. Osaava henkilöstö on tärkein voimavara Arvokkain voimavara täällä on osaava ja hyvin voiva henkilöstö, hoitajat ja lääkärit. Heistä täytyy pitää hyvää huolta. Myös tulevaisuutta pitää suunnitella tarkoin, että saadaan osaavaa henkilöstöä. Hoitohenkilökunnan saanti ja riittävien resurssien turvaaminen on isoin haaste. Nuorten lääkäreiden rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia kahtena viime vuotena. Nyt näkymät ovat valoisammat. Myös n. suppeiden erikoisalojen lääkäriosaajia tarvitaan. Toiminta on herkästi haavoittuvaa, koska meillä on paljon suppeita erikoisaloja yhden osaajan varassa (lasten sydäntaudit, reuma jne.). Pidän tulevaisuudessa tärkeänä osaavien ihmisten kouluttamista myös näille erikoisaloille. Taloudenhoitoa ei pidä myöskään unohtaa, onhan hyvä talous toiminnan perusta. Työtä tehdään kunnille ja sitä pitää tehdä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Haluan pitää hyvää huolta taloudesta, vaikka talouteen katsomisesta ei saisi muodostua toiminnan pääasia. Kustannusten miettiminen on kuitenkin välttämätöntä. Haluan huolehtia myös siitä, että hoito, opetus ja tutkimus kehittyvät ja akateemisuus säilyy. 20