HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Vuosina 2008 ja 2009 helsinkiläisten potilaiden siirto HUS:sta jatkohoitoon Helsingin terveyskeskukseen on tapahtunut ripeästi ilman merkittäviä siirtoviiveitä. Useita vuosia HUS:sta on tarjottu noin 350 potilasta kuukaudessa jatkohoitoon. Päivittäin odottajia on ollut noin Loppuvuonna 2010 HUSin vuodeosastoilla jatkohoitopaikkaa odottavien määrä oli sähköisen siirtoilmoitusportaalin mukaan päivittäin noin potilasta. Tämä on ollut koko hoitoketjun hidastumisen yhtenä ilmentymänä. Vuonna 2010 Helsingissä toteutettiin vanhustenhoidon iso organisaatiomuutos, kun vanhusten pitkäaikaishoito siirtyi terveyskeskukselta sosiaalivirastoon. Samalla jatkettiin vanhustenhoidon rakennemuutosta. Laitospaikkoja vähennettiin ja osa paikoista muunnettiin kaupunginsairaalan akuutti - ja kuntoutuspaikoiksi ja osa vanhustenkeskusten arviointi- ja kuntoutuspaikoiksi. Kuntoutuspaikkoja lisäämällä turvataan asiakkaille riittävän pitkä kuntoutusjakso. Palveluasumista sekä kotihoitoa lisättiin ja ostopalvelusairaansijoja vähennettiin. Muutos oli kokonaisuutena haasteellinen ja hidasti potilas- ja asiakassiirtoja. HUSin vuodeosastoilta jatkohoitoon tarjotuista potilaista valtaosa on yli 65-vuotiaita. Heidän jatkohoidostaan vastaa Helsingissä pääosin terveyskeskuksen kaupunginsairaala. Kaupunginsairaalan hoito järjestetään neljässä sairaalassa, joissa on yhteensä 827 sairaansijaa, sairaalakohtaisen sairaansijamäärän vaihdellessa välillä. Kaikilla 30 jatkohoitovuodeosastolla toimivat moniammatilliset kuntoutustiimit, joihin kuuluvat ainakin lääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti sekä sosiaalityöntekijä. Puheterapiaa on tarjolla kaikissa sairaaloissa, samoin ravitsemusterapiaa. Useita potilasryhmiä, kuten murtumapotilaita, neurologisen kuntoutuksen potilaita sekä verisuonikirurgisia potilaita, on keskitetty tietyille osastoille.

2 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaalivirasto on perustanut yhteensä 7 arviointi- ja kuntoutusyksikköä vanhustenkeskuksiin. Näihin yksiköihin iäkkäät siirtyvät jatkokuntoutukseen kaupunginsairaalasta. Kustaankartanon vanhustenkeskuksen Kuntokartanon kotiinkuntoutusyksiköt ottavat asiakkaita myös suoraan HUSista jatkokuntoutukseen. Aloitteessa mainitussa Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä on noin asukasta ja kuntia on 9. Helsingin väestö on yli henkilöä eli 10 % koko Suomen väestöstä. Väestöstä yli 65 -vuotiaita on noin , heistä noin yli 75 -vuotiaita ja noin yli 85 -vuotiaita. Kun Helsingin väestölukuja suhteutetaan Etelä-Karjalan väestölukuihin, näyttäisi siltä, että Helsingissä on verraten keskitetty jatkohoitojärjestelmä. Helsingissä on oman kunnan tarpeisiin kapasiteetiltaan suuri ja sairaansijojen osalta riittävä jatkohoitojärjestelmä eivätkä hoitoketjun sujuvuudessa olevat ongelmat ratkea näitä paikkoja lisäämällä. Siksi ei myöskään ole tarpeen luoda jatkohoitoa varten uutta sairaalayksikköä yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Terveyslautakunta pitää tärkeänä, että hoitoketjujen sujuvuudesta huolehditaan yhdessä sosiaaliviraston kanssa ja pitää tärkeänä ettei laitoshoitopaikkoja vähennetä ennen kuin niitä korvaavat palvelut on saatu toimimaan ja niitä on vanhusten tarpeisiin nähden riittävästi. Vain riittävien avopalveluiden, palveluasunto- ja vanhainkotipaikkojen avulla pystytään välttämään HUSiin ja kaupunginsairaalaan syntyvät hoitojonot ja siirtoviiveet. Talousarvion määrärahalisäyksistä yli 10 milj. kohdennetaan vuonna 2011 palveluasumiseen ja hoitoketjujen sujuvuuteen. Terveysvaikutusten arviointi Myönteisten terveysvaikutusten kannalta on ratkaisevaa, tukeeko sairauksien hoito ja hoiva asiakkaan päivittäistä selviytymistä ja toimintakykyä. Nopea sairauksien hoito sekä aktiivinen ja nopeasti aloitettu kuntoutus ovat ensiarvoisia myönteisten terveysvaikutusten saavuttamiselle. Asiakkaan pysähtyminen jatkohoidon kannalta epätarkoituksenmukaiselle hoidon portaalle aiheuttaa välittömiä negatiivisia terveysvaikutuksia suurelle osalle asiakkaista. Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle. Käsittely Terveyslautakunta hyväksyi lausuntoon äänin 5 (Autti, Kousa, Leppänen, Tuominen, Malinen) - 3 (Heistaro, Muurinen, Snäll)

3 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ jäsen Autin puheenjohtaja Malisen kannattamana ehdottaman muutoksen: Lausunnon terveysvaikutusten arviointia edeltävän kappaleen 3. virke, joka kuuluu. Hoitoketjun sujuvuudesta huolehditaan yhdessä sosiaaliviraston kanssa korvataan seuraavalla tekstillä: Terveyslautakunta pitää tärkeänä, että hoitoketjujen sujuvuudesta huolehditaan yhdessä sosiaaliviraston kanssa ja pitää tärkeänä ettei laitoshoitopaikkoja vähennetä ennen kuin niitä korvaavat palvelut on saatu toimimaan ja niitä on vanhusten tarpeisiin nähden riittävästi. Vain riittävien avopalveluiden, palveluasunto- ja vanhainkotipaikkojen avulla pystytään välttämään HUSiin ja kaupunginsairaalaan syntyvät hoitojonot ja siirtoviiveet. Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee antaa aloitteesta kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Vuosina 2008 ja 2009 helsinkiläisten potilaiden siirto HUS:sta jatkohoitoon Helsingin terveyskeskukseen on tapahtunut ripeästi ilman merkittäviä siirtoviiveitä. Useita vuosia HUS:sta on tarjottu noin 350 potilasta kuukaudessa jatkohoitoon. Päivittäin odottajia on ollut noin Loppuvuonna 2010 HUSin vuodeosastoilla jatkohoitopaikkaa odottavien määrä oli sähköisen siirtoilmoitusportaalin mukaan päivittäin noin potilasta. Tämä on ollut koko hoitoketjun hidastumisen yhtenä ilmentymänä. Vuonna 2010 Helsingissä toteutettiin vanhustenhoidon iso organisaatiomuutos, kun vanhusten pitkäaikaishoito siirtyi terveyskeskukselta sosiaalivirastoon. Samalla jatkettiin vanhustenhoidon rakennemuutosta. Laitospaikkoja vähennettiin ja osa paikoista muunnettiin kaupunginsairaalan akuutti - ja kuntoutuspaikoiksi ja osa vanhustenkeskusten arviointi- ja kuntoutuspaikoiksi. Kuntoutuspaikkoja lisäämällä turvataan asiakkaille riittävän pitkä kuntoutusjakso. Palveluasumista sekä kotihoitoa lisättiin ja ostopalvelusairaansijoja vähennettiin. Muutos oli kokonaisuutena haasteellinen ja hidasti potilas- ja asiakassiirtoja. HUSin vuodeosastoilta jatkohoitoon tarjotuista potilaista valtaosa on yli 65-vuotiaita. Heidän jatkohoidostaan vastaa Helsingissä pääosin terveyskeskuksen kaupunginsairaala. Kaupunginsairaalan hoito järjestetään neljässä sairaalassa, joissa on yhteensä 827 sairaansijaa, sairaalakohtaisen sairaansijamäärän vaihdellessa välillä. Kaikilla 30 jatkohoitovuodeosastolla toimivat moniammatilliset

4 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ kuntoutustiimit, joihin kuuluvat ainakin lääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti sekä sosiaalityöntekijä. Puheterapiaa on tarjolla kaikissa sairaaloissa, samoin ravitsemusterapiaa. Useita potilasryhmiä, kuten murtumapotilaita, neurologisen kuntoutuksen potilaita sekä verisuonikirurgisia potilaita, on keskitetty tietyille osastoille. Sosiaalivirasto on perustanut yhteensä 7 arviointi- ja kuntoutusyksikköä vanhustenkeskuksiin. Näihin yksiköihin iäkkäät siirtyvät jatkokuntoutukseen kaupunginsairaalasta. Kustaankartanon vanhustenkeskuksen Kuntokartanon kotiinkuntoutusyksiköt ottavat asiakkaita myös suoraan HUSista jatkokuntoutukseen. Aloitteessa mainitussa Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä on noin asukasta ja kuntia on 9. Helsingin väestö on yli henkilöä eli 10 % koko Suomen väestöstä. Väestöstä yli 65 -vuotiaita on noin , heistä noin yli 75 -vuotiaita ja noin yli 85 -vuotiaita. Kun Helsingin väestölukuja suhteutetaan Etelä-Karjalan väestölukuihin, näyttäisi siltä, että Helsingissä on verraten keskitetty jatkohoitojärjestelmä. Helsingissä on oman kunnan tarpeisiin kapasiteetiltaan suuri ja sairaansijojen osalta riittävä jatkohoitojärjestelmä eivätkä hoitoketjun sujuvuudessa olevat ongelmat ratkea näitä paikkoja lisäämällä. Siksi ei myöskään ole tarpeen uoda jatkohoitoa varten uutta sairaalayksikköä yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Hoitoketjun sujuvuudesta huolehditaan yhdessä sosiaaliviraston kanssa. Talousarvion määrärahalisäyksistä yli 10 milj. kohdennetaan vuonna 2011 palveluasumiseen ja hoitoketjujen sujuvuuteen. Terveysvaikutusten arviointi Myönteisten terveysvaikutusten kannalta on ratkaisevaa, tukeeko sairauksien hoito ja hoiva asiakkaan päivittäistä selviytymistä ja toimintakykyä. Nopea sairauksien hoito sekä aktiivinen ja nopeasti aloitettu kuntoutus ovat ensiarvoisia myönteisten terveysvaikutusten saavuttamiselle. Asiakkaan pysähtyminen jatkohoidon kannalta epätarkoituksenmukaiselle hoidon portaalle aiheuttaa välittömiä negatiivisia terveysvaikutuksia suurelle osalle asiakkaista. Esittelijä Maija Anttila ja 12 muuta valtuutettua ovat tehneet seuraavan aloitteen: Huolimatta vuosia jatkuneesta kehittämistyöstä Helsingin ja Husin

5 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ välisen yhteistyön ongelmana tuntuu olevan erikoissairaanhoidosta kotiutettavien potilaiden kunnollisen jatkohoitopaikan turvaaminen. Tilastot kertovat, että edelleenkin n potilasta makaa Husissa ns. väärällä hoitopaikalla. Se on terveydenhuollon resurssien väärinkäyttöä. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä on kehitetty ns. jatkohoitopaikkakeskus. Se on seudullinen ratkaisu. Alueen kuntien asukkaat siirtyvät erikoissairaanhoidosta tähän jatkohoitokeskukseen, missä he saavat oman sairautensa ja hoitonsa vaatimaa hoitoa ja kuntoutusta sopivaksi katsotun ajan. Sen jälkeen he siirtyvät omaan kuntaansa joko kotihoidon asiakkaiksi tai muuhun palvelupaikkaan. Tämä malli on merkinnyt erikoissairaanhoidon sairaansijojen tehostettua ja suunnitelmallista käyttöä ja auttanut perusterveydenhuollon työn suunnittelua. Potilaat ovat myös saaneet asianmukaista ja turvallista hoitoa riittävän pitkän ajan, jolloin on myös voitu varmistua erikoissairaanhoidon työn lopputuloksista. Seudullinen ratkaisu on myös tehokas. Allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että kaupunginhallitus velvoittaa ao. tahoja selvittämään, miten joko Helsingin omana tai seudullisena ratkaisuna voitaisiin luoda tällainen erikoissairaanhoidon jatkohoitokeskus kaikkine tarvittavien palveluineen. Aloitteesta on pyydetty kaupunginhallitukselle lausunto mennessä terveyslautakunnalta, sosiaalilautakunnalta ja suunnittelu- ja talouskeskukselta. Edellä oleva lausuntoehdotus on valmisteltu yhteistyössä sosiaaliviraston ja suunnittelu- ja talouskeskuksen kanssa. Lisätiedot: Backlund Kristina, hoitoketjuylilääkäri, puhelin Soini Helena, kehittämispäällikkö, puhelin