1 KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo ÄLÄ IRROTA PAPEREITA TOISISTAAN! Ohjeet: Tenttikysymyksiä on kuusi (+ jokeri ohjeineen viimeisellä sivulla). Valitse tenttikysymyksistä viisi, ja vastaa niiden lisäksi jokeriin, jos aikaa jää. Älä käytä erillisiä konseptipapereita, vastaa kysymyspaperiin vastauksille varattuun tilaan. Et välttämättä tarvitse kaikkea tilaa. JOKAISEN paperin yläkulmaan nimi ja opiskelijanumero. Max pisteet 5 X 6 = 30, noin puolet pisteistä riittää läpipääsyyn.
2 1. Alla näet erään yrityksen kokonaiskustannuksia (total costs, TC) ja kokonaistuottoja (total revenue, TR) esittelevän taulukon. Q tarkoittaa (tuotettavaa/tuotettua) määrää (quantity). a) Mikä olisi tälle yritykselle optimaalinen tuotannon taso; paljonko yritys tarjoaa hyödykettä? Laske. b) Tutki rajatuoton (marginal revenue, MR) käsitteeseen nojautuen, onko kysymyksessä täydellisen kilpailun yritys. Voit käyttää taulukon tyhjiä tiloja omiin laskuihisi. Vastata voi myös taulukon alapuolelle. Q TR TC 0 0 12 1 47 31 2 92 56 3 135 87 4 176 124 5 215 167 6 252 216 7 287 271 OIKEAT VASTAUKSET: OPTIMAALINEN TUOTANNON TASO, KUN Q=4. PERUSTEEKSI KÄY ESIMERKIKSI MR=MC (MARGINAALIEHDON TOTEUTUMINEN), TAI SE, ETTÄ YRITYS MAKSIMOI EROTUSTA (TR-TC), JOKA ON 52, KUN Q=4. KOLMAS VAIHTOEHTO ON, ETTÄ OPISKELIJA ON LASKENUT MR- JA MC-PISTEITÄ JA PIIRTÄNYT NIIDEN PERUSTEELLA KÄYRÄT, JOISTA LÖYTÄÄ LEIKKAUSPISTEET. A-KOHDASTA MAX 3 PISTETTÄ. B-KOHDAN OIKEA VASTAUS ON: EI OLE TÄYDELLISEN KILPAILUN YRITYS. PERUSTE ON SE, ETTÄ MR LASKEE KOKO AJAN, JA TÄYDELLISEN KILPAILUN YRITYKSELLÄ MR VAKIO. B-KOHDASTA MAX 3 PISTETTÄ. Tässä tehtävässä kohdat a) ja b) ovat toisilleen vaihtoehtoisia. Lasket siis jommankumman laskun ja siirryt sitten kohtaan c).
3 2. a) Erään hyödykkeen kysyntä kasvoi 3 yksiköstä 4:ään yksikköön, kun sen hintaa laskettiin 10 yksiköstä 8:aan yksikköön. Laske kysynnän hintajousto. Oliko kysyntä joustavaa? b) Erään lineaarisen (siis suoran) kysyntäkäyrän kulmakerroin (siis -3. Laske kysynnän hintajousto ko. käyrän pisteessä A= (Q,P) = (2,5). Jos haluat piirtää kuvan, laita Q vaaka-akselille. P Q ) on c) Miten tai miksi joustoilla voi olla merkitystä veropolitiikassa? Vastaus muutamalla lauseella. A-KOHDASSA OIKEAN VASTAUKSEN SAA ESIMERKIKSI LÄHTEMÄLLÄ LIIKKEELLE KAAVASTA (ΔQ/Q)/(ΔP/P). TÄRKEÄÄ ON, ETTÄ ON LASKETTU NIMENOMAAN SUHTEELLISTA, EI ABSOLUUTTISTA, MUUTOSTA SEKÄ MÄÄRÄSSÄ ETTÄ HINNASSA. ε= ((4-3)/3) / ((8-10)/10) = - ( 1/3) / (2/10) = - (1/3) 5 = 5/3 = -1,67, KYSYNTÄ ON JOUSTAVAA. TOINEN MAHDOLLISUUS: ANNETUISTA LUKUARVOISTA NÄKYY, ETTÄ %-MUUTOS MÄÄRÄSSÄ ON 33,333 JA HINNASSA - 20. NÄIN OLLEN ε=%δq : %ΔP = 33,33% : 20 % = -1,67. huom. NEGATIIVINEN ETUMERKKI, KOSKA HINTA LASKI JA MÄÄRÄ NOUSI! B-KOHDASSA KULMAKERTOIMESTA SAA KÄÄNTEISLUVUN -1/3. KUN SE KERROTAAN PISTEEN A KOORDINAATTIEN OSAMÄÄRÄLLÄ p/q = 5/2, SAADAAN ε= -1/3 KERTAA 5/2 = -5/6=-0.8, SIIS KYSYNTÄ OLISI JOUSTAMATONTA. C-KOHDASSA RIITTÄÄ, JOS VASTAA, ETTÄ JOUSTOT VAIKUTTAVAT VEROJEN KOHTAANTOON ELI SIIHEN, KUKA VERON LOPULTA MAKSAA; TUOTTAJAKO VAI KULUTTAJA? MYÖS GRAFIIKKA OK, KUNHAN VIITATAAN VERON KOHTAANTOON. JOTKUT OVAT POHTINEET LAFFERIN KÄYRÄÄ, SE ON OK. 3. Alla näet erään hyödykkeen X kysyntä- ja tarjontakäyrät. Alkuperäinen tasapaino olkoot A=(Q,P)=(q 1,p 1 ).
4 a) Jos hyödykkeen X komplementin hinta nousee, miten markkinatasapaino muuttuu? Vertaa alkuperäistä tasapainoa A ja uutta tasapainoa B, jota merkittäkööt B=(Q,P)= ( q 2, p 2 ). Vastaa valitsemalla jokin ao. vaihtoehdoista. A-KOHDASSA OIKEIN ON KOHTA ii), b-kohdassa oikein on kohta v). i) q 2 > q 1 ; p 2 > p 1 ii) q 2 < q 1 ; p 2 < p 1 iii) q 2 = q 1 ; p 2 = p 1 iv) q 2 < q 1 ; p 2 > p 1 v) q 2 > q 1 ; p 2 < p 1 vi) ei mikään edellisistä b) Mikä em. vaihtoehdoista on oikein, jos hyödykkeen X tuotantotapa tai teknologia muuttuu paremmaksi (esim. jonkin teknisen tai sosiaalisen keksinnön takia?)
5 4. Selitä lyhyesti haluamallasi tavalla, mitä kansantaloustieteessä tarkoitetaan kuluttajan ongelmalla (consumer problem, consumer choice) ja sen ratkaisulla. Esittele kuluttajan ongelmalle jokin sovellus tai käyttötapa. Monen tyyppiset vastaukset mahdollisia. Pitää kuitenkin sisältää ydinasia kuluttajan teoriasta, omin sanoin ss. B-F-D luku 5, tai 2. laskuharjoitusten tehtävä. Hyvä, jos on hahmotettu yleiseksi optimointiongelmaksi; kuluttajan ongelman ratkaisu on valinta, paljonko hyödykkeitä x ja y valitsee. Tämä valinta voidaan esittää graafisesti indifferenssikäyrän ja vudjettisuoran sivuamispisteessä, joka on optimi. Kuluttajan ongelman avainkäsitteet, mm. tulo- ja substituutiovaikutukset hinnanmuutoksessa, johtavat hyödykkeen kysyntäkäyrään, ja monen kuluttajan valinnasta seuraa markkinain kysyntäkäyrä. Kuluttaja on siis markkinakysynnän takana. Sovelluksista: luennolla on pohdittu myös rationaalisen valinnan käsitettä, niukkuutta, kustannus-hyötyanalyysia laajemmin ja kuluttajan valintaa näiden käsitteiden käyttönä. Yhtenä sovelluksena esitetty työn tarjonta, siis kuluttajan valinta vapaa-ajan ja muun kulutuksen välillä. Sovelluksena voi olla myös vaikkapa alkoholi- tai ympäristöpolitiikka: miten kuluttajan valinta muuttuu, jos hintoja muutetaan vaikkapa verottamalla? (Näistä ei tietenkään ole tarvinnut osata esittää mitään formaalia). On pohdittu, että hyötyfunktiossa voi periaatteessa olla muitakin argumentteja kuin tavaraa tai materiaa. Kuluttajallahan voi olla myös altruistinen motiivi. Kuluttajan ongelma on analoginen yrityksen ongelmalle, koska kumpikin pohjautuu kustannushyötyanalyysiin, kuten myös monien muiden taloudellisten toimijain ongelmat.
6 5. Markkinat voivat epäonnistua, (market failure) josta esimerkkinä negatiivinen ulkoisvaikutus (externality), kuten ympäristötuhot. Pohdi alla olevaa kuviota käyttäen tällaista tilannetta. Nimeä kuvioon kysyntäkäyrä, (sosiaalinen) rajahyötykäyrä, yksityisten rajakustannusten käyrä ja sosiaalisten rajakustannusten käyrä. Vertaa markkina-allokaatiota (merk. q M ) ja sosiaalisesti optimaalista allokaatiota (merk. q S ); mihin seikkoihin ko. allokaatiot perustuvat? Tämä kuva on suoraan tenttikirjasta ja/tai luentomuistiinpanoista. Esim. BDF painos 7, sivu 220, kuvio 15-5, The social cost of production externality. Sama kuva ja selostus on kaikissa BFD painoksissa. (p=mpc) rajakustannus = marginal cost, MC yksityiset rajakustannukset = marginal private cost, MPC sosiaaliset rajakustannukset = marginal social cost(s) MSC sosiaalinen rajahyöty = marginal social benefit, MSB q = quantity, määrä p = price, hinta, p D = demand, kysyntä S = supply, tarjonta
7 6. Matti elää autarkkisessa taloudessaan ja ainoa tuotannontekijä on hänen oma työnsä. Vähenevät tuotot eivät päde. Taulukko alla näyttää, kuinka paljon Matti maksimissaan pystyy tuottamaan hyödykkeitä x tai y, jos keskittyy vain toiseen niistä. Hän voi tuottaa myös jotain kombinaatiota (x,y). Taulukosta näkyy myös, joka näyttää, paljonko Maija voi vastaavanlaisessa taloudessaan maksimissaan tuottaa hyödykkeitä x ja y. Maija ja Matti huomaavat, että voivat joskus tarvita enemmän hyödykkeitä, kuin itse pystyvät tuottamaan. Työaikaansa he eivät halua pidentää (Maija on raskaana ja Matilla masennusoireita). a) Miten heidän tulisi tuotanto ja työnjako järjestää, jotta molemminpuolinen hyöty (hyödykkeissa mitattuna) olisi mahdollista? Vastaa suhteellisen edun periaatteen mukaisesti. Laske ja piirrä yhteisen talouden tuotantomahdollisuuksien käyrä, (jos kuva on epätarkka, merkitse mm. leikkauspisteiden koordinaatit) ja sitten kerro, kuka tuottaa, mitä ja miksi pisteiden (0,7) ja (2,4) avoimella välillä. b) Nyt Matti kehittyy kyvyiltään ylivoimaiseksi. Hänen kohdallaan taulukossa lukisi max x = 20 ja max y = 30. Maijan kyvyt pysyvät ennallaan. Jos Matti nyt on molempien hyödykkeitten tuottamisessa ylivoimainen, onko molemminpuolisen hyödyn mahdollisuutta yhteistuotannosta enää saatavissa? Vastaus esim. yhdellä sanalla ja perustelu laskutoimituks(e)illa. max x max y Matti 2 3 Maija 1 4
8 a) Pisteiden (0,7) ja (2,4) avoimella välillä Matti tuottaa x+y, Maija vain y, koska Matilla suhteellinen etu x:n tuottamiseen. Näin siksi, että Matille x = 3/2 y, Maijalle x = 4 y b) On edelleen molemminpuolisen hyötymisen mahdollisuus vaihdannan kautta, koska suhteellinen etu ei ole sama asia kuin absoluuttinen. Matilla on edelleen suhteellinen etu x:n tuottamiseen; Matille x = 3/2y ja Maijalle x = 4 y.
9 7. Jokerikysymys. Tähän vastaamatta jättäminen ei vähennä pisteitäsi (mutta saattaa tuoda niitä lisää). Olemme luennoilla puhuneet kuluttajan ja yrityksen ongelmista ja niiden ratkaisuista. Ne olivat rakenteellisesti hyvin saman tyyppisiä (optimointia). Voimme samoin periaattein mallittaa monenlaisten taloudellisten toimijoiden toimintaa. Kuvitelkaamme, että taloudessa vaikuttaisi suunnittelija, joka haluaisi kaikille muille hyvää (julkistalouden teoriassa esiintyy joskus tällainen benevolent planner ). Miltä hänen - tai sen - ongelma ehkä näyttäisi? Voit käyttää sanoja, piirtää, tai jos matematiikka on tuttua, voit käyttää formaalia merkintätapaa (tee optimointiongelma, constrained optimization)