Talousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto
|
|
- Hannele Korpela
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Talousmatematiikan perusteet: Luento 7 Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto
2 Viime luennolla Funktion Derivaatta f (x) kuvaa funktion muutosnopeutta Toinen derivaatta f x = D f x kuvaa muutosnopeuden muutosnopeutta eli kiihtyvyyttä Funktio on Kasvava, kun f x > 0 Vähenevä, kun f x < 0 Derivointisääntöjä Vakiofunktio: D(a) = 0 Yksinkertainen polynomifunktio: D x n = nx n1 2
3 Tällä luennolla Lisää derivointisääntöjä Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio Yhdistetyn funktion derivointi Tulon ja osamäärän derivointi Ja derivaatan kauppatieteellisiä sovelluksia Suhteellinen muutosnopeus Jousto 3
4 Lisää derivointisääntöjä D5: Potenssifunktion derivaatta Olkoon f: R R, f x = x n, n R. Tällöin f x = D x n = nx n1 Sääntö toimii siis aivan kuten yksinkertaisen polynomifunktion tapauksessa Esim. f x = x 3 x = x 4 3 f x = x1 3 = 3 x. f x = x 0.75 f (x) = 0.75x
5 Potenssifunktion derivointi Esim. Kultakalakaviaarin kysynnän ja tarjonnan (kg) riippuvuutta yksikköhinnasta x ( /kg) kuvaavat funktiot: Kysyntä f: R ++ R +, f x = 13262x 1.14 Tarjonta g: R ++ R +, g x = 1.16x 1.52 Kuvaajan perusteella näyttää siltä, että yksikköhinnan kasvaessa Tarjonta kasvaa, jolloin muutosnopeus g x > 0 Kasvu on kiihtyvää, jolloin kiihtyvyys g x > 0 Päätelmä voidaan vahvistaa derivoimalla g x = D 1.16x 1.52 = x = x 0.52 > 0 g x = D x 0.52 = x = x 0.48 > 0 5
6 Potenssifunktion derivointi (Jatkuu) Kultakalakaviaarin kysynnän ja tarjonnan (kg) riippuvuutta yksikköhinnasta x ( /kg) kuvaavat funktiot: Kysyntä f: R ++ R +, f x = 13262x 1.14 Tarjonta g: R ++ R +, g x = 1.16x 1.52 Kuvaajan perusteella näyttää siltä, että yksikköhinnan kasvaessa Kysyntä vähenee, jolloin muutosnopeus f x < 0 Väheneminen hidastuu, eli muutosnopeus kasvaa (tulee vähemmän negatiiviseksi), jolloin kiihtyvyys f x > 0 (!) Päätelmä voidaan vahvistaa derivoimalla f x = D 13262x 1.14 = x = x 2.14 < 0 f x = D x 2.14 = (2.14)x = 32354x 3.14 > 0 6
7 Lisää derivointisääntöjä D6: Eksponenttifunktion derivaatta Olkoon f: R R, f x = a x. Tällöin f x = D a x = a x ln a Erityisesti f x = D e x = e x Todistus kalvolla 35 (jos kiinnostaa) 7
8 Lisää derivointisääntöjä D7: Logaritmifunktion derivaatta Olkoon f: R R, f x = log a x. Tällöin f x = D log a x = 1 x ln a Erityisesti f x = D ln x = 1 x Todistus kalvolla 36 (jos kiinnostaa) 8
9 Derivointisääntöjä Säännöt D1, D2, D5, D6 ja D7 esittivät, kuinka eräistä tärkeistä perusfunktioista f saadaan niiden muutosnopeutta kuvaavat derivaattafunktiot f D1: Vakiofunktion derivointi D5: Potenssifunktion (sis. D2 yksinkertaisen polynomifunktion) derivointi D6: Eksponenttifunktion derivointi D7: Logaritmifunktion derivointi Säännöt D3 ja D4 ovat yleisiä funktioiden yhdistelmien käsittelysääntöjä (vakiolla kerrotun funktion / funktoiden summan derivointi), kuten myös seuraavaksi esiteltävät säännöt D8: Yhdistetyn funktion derivointi D9: Tulon derivointi D10: Osamäärän derivointi 9
10 Yhdistetyn funktion derivointi Esim. Tarkastellaan funktiota t: R R, t x = x 2 + 2x + 3 = (x 2 + 2x + 3) 1 2 Funktio ei ole mitään perustyyppiä eikä sille ole valmista derivointisääntöä. Se voidaan kuitenkin hahmottaa yhdistettynä funktiona t x = g f Sisäfunktiona on polynomifunktio f: R R, f x = x 2 + 2x + 3 x, kun Ulkofunktio on potenssifunktio g: R R, g y = y
11 Yhdistetyn funktion derivointi D8: Yhdistetyn funktion derivointi Olkoon g f x yhdistetty funktio siten, että Sisäfunktio f: A B on derivoituva pisteessä x Ulkofunktio g: V f C on derivoituva pisteessä y = f(x) Tällöin yhdistetyn funktion derivaatta on D g f x = g f x f x = g y f (x) Ulkofunktion muutosnopeus sisäfunktion suhteen Sisäfunktion muutosnopeus x:n suhteen 11
12 Yhdistetyn funktion derivointi Esim. t x = g f x = x 2 + 2x + 3, missä Sisäfunktio f x = x 2 + 2x + 3 Ulkofunktio g y = y 1 2 Tällöin f (x) = 2x + 2 g y = 1 2 y1 2 t (x) = g f x f x = 1 2 (x2 + 2x + 3) 1 2 2x + 2 = 2x+2 2 x 2 +2x+3 12
13 Presemo-kysymys Mikä on funktion f x = ln(1 + x 2 ) derivaatta? x 1 1+x 2 2x 1+x 2 13
14 Tulon derivointi Esim. Härvelitehtaan tuotannon määrän ja yksikköhinnan kehitystä ajan x suhteen kuvaavat funktiot Määrä: f: R + R +, f x = (x + 1) 0.54 (potenssifunktio) Yksikköhinta: g: R + R +, g x = x (eksponenttifunktio) Tuotannon arvoa kuvaa tällöin funktio v: R + R +, v x = f x g x = (x + 1) x Funktio v on funktioiden f ja g tulo. 14
15 Tulon derivointi D9: Tulon derivointi Jos funktiot f ja g ovat derivoituvia pisteessä x, niin f:n muutosnopeus g:n muutosnopeus D f x g(x) = f x g x + g (x)f x Kokonaismuutosnopeus g x -kertaisena f x -kertaisena 15
16 Tulon derivointi Esim. Tuotannon arvoa ajan suhteen kuvaa funktio v x = f x g x = x x Tuotannon arvon muutosnopeutta kuvaa funktio v x = D f x g x = f x g x + g x f x = D (x + 1) x + D x (x + 1) 0.54 = (x + 1) x x ln (x + 1) 0.54 = (x + 1) x x (x + 1) 0.54 = 1.08 x ( x x ) 16
17 Osamäärän derivointi Esim. Kehitysmaassa arvioidaan, että BKT (M ) ja väkiluku (milj. ihmistä) riippuvat ajasta (v) seuraavalla tavalla BKT: f: R + R +, f x = 5860 x Väkiluku: g: R + R +, g x = x BKT:n arvoa asukasta kohden kuvaa näiden osamäärä s: R + R +, s x = f x g x = 5860 x x 17
18 Osamäärän derivointi D10: Osamäärän derivointi Jos funktiot f ja g ovat derivoituvia pisteessä x ja g x 0, niin D f(x) g(x) = f x g x g (x)f x g(x) 2 18
19 Osamäärän derivointi BKT:n arvoa asukasta kohden kuvaa funktio s: R + R +, s x = f x g x = 5860 x x Asukasta kohden lasketun BKT:n muutosnopeutta kuvaa funktio s x = f x g x g x f x g x 2 = x x x ln x x 2 x x = ln x x x x = x x
20 Yhteenveto derivoinntisäännöistä Derivointisäännöt joillekin tavallisille funktiotyypeille Potenssifunktio: D x n = nx n1 Eksponenttifunktio: D a x = a x ln a, D e x = e x Logaritmifunktio: D log a x = 1 x ln a, D ln x = 1 x Yleisiä sääntöjä funktioiden yhdistelmien käsittelyyn Yhdistetyn funktion derivaatta: D g f x = g f x f x Tulon derivaatta: D f x g(x) = f x g x + g (x)f x Osamäärän derivaatta: D f(x) = f x g x g (x)f x g(x) g(x) 2 20
21 Suhteellinen muutosnopeus Esim. Härvelitehtaan tuotannon määrän kehitystä ajan x (v) suhteen kuvaa funktio f: R + R +, f x = (x + 1) 0.54 Esim. Vuonna x=5 tuotannon taso on f kpl. Tuotannon määrän absoluuttista muutosnopeutta ajan suhteen kuvaa derivaattafunktio f : R + R, f x = x = x Esim. Vuodesta 5 vuoteen 6 tuotanto kasvaa likimäärin f 5 = = kpl/v. Kuinka paljon tuotanto kasvaa prosentuaalisesti vuodesta 5 vuoteen 6? Eli mikä on tuotannon suhteellinen muutosnopeus? Suhteellinen muutosnopeus vuonna 5: f (5) f(5) = = 0.09 = 9% 21
22 Suhteellinen muutosnopeus Funktion f x suhteellinen muutosnopeus arvon x kohdalla saadaan siis kaavalla f:n absoluuttinen muutosnopeus Suhteessa f:n tasoon f (x) f(x) Esim. Härvelitehtaan tuotannon määrän suhteellinen muutosnopeus on f (x) f(x) x = = (x + 1) 0.54 x + 1 Laitoksen nimi 22
23 Suhteellinen muutosnopeus Huomaa, että f:n suhteellinen muutosnopeus = f:n logaritmin absoluuttinen muutosnopeus D(ln f x ) = f (x) f(x) Perustelu yhdistetyn funktion g f x = ln f x derivaatan kautta: Sisäfunktio f(x), derivaatta f (x) Ulkofunktio g y = ln y, derivaatta g y = 1 y Yhdistetyn funktion derivaatta D g f x = g f x f x = 1 f x f (x) Miksi kiinnostavaa? Joskus D(ln f x ) on paljon helmpompi laskea kuin f (x) f(x). 23
24 Suhteellinen muutosnopeus Härvelitehtaan tuotteiden yksikköhinnan kehitystä ajan x (v) suhteen kuvaa funktio g: R + R +, g x = x Yksikköhinnan absoluuttista muutosnopeutta kuvaa derivaattafunktio g : R + R +, g x = 3.47 ln x Yksikköhinnan suhteellista muutosnopeutta kuvaa funktio g x g x 3.47 ln x = x = ln % Sama tulos saadaan myös huomaamalla, että ln g x = ln x ln 1.08, jolloin suhteellinen muutosnopeus on Laitoksen nimi D ln g x = ln % 24
25 Tulon suhteellinen muutosnopeus Härvelitehtaan tuotannon arvo v x ajan funktiona saatiin tuotantomäärän f x ja yksikköhinnan g x tulona: f x v: R + R +, v x = f x g x = (x + 1) x Tuotannon arvon suhteellinen muutosnopeus saadaan tällöin g x D ln v x = D ln(f x g x ) = D ln f x + ln g x = D ln f x + D ln g x = = (x+1) x ln 1.08 = ln (x+1) x x+1 f x f x g x + g x Tuotantomäärän muutosnopeus Yksikköhinnan muutosnopeus Tulofunktion (tuotannon arvo) suhteellinen muutosnopeus on sen tekijöiden (tuotantomäärän ja yksikköhinnan) suhteellisten muutosnopeuksien summa! 25
26 Tulon suhteellinen muutosnopeus Tuotannon määrän ja yksikköhinnan vaikutus näkyy paljon selvemmin tuotannon arvon suhteellisessa kuin absoluuttisessa muutosnopeudessa: Alussa D ln v 0 = % + ln 1.08 = 54% + 7.7% = 5 vuoden kuluttua D ln v 5 = ln 1.08 = 9% + 7.7% = 16.7% 10 vuoden kuluttua D ln v 10 = % + 7.7% = 12.6% 6 + ln 1.08 = D ln v x = ln 1.08 x + 1 Alussa tuotannon arvon suhteellista muutosnopeutta ruokkii voimakkaammin tuotannon määrän muutos, myöhemmin taas yksikköhinnan muutospyrkimys 26
27 Osamäärän suhteellinen muutosnopeus BKT:n asukaskohtainen arvo s x ajan funktiona saatiin BKT:n arvon f x ja asukasmäärän g x osamääränä: s: R + R +, s x = f x g x = 5860 x x BKT:n asukaskohtaisen arvon suhteellinen muutosnopeus saadaan tällöin f x D ln s x = D ln g x = D ln f x ln g x = D ln f x D ln g x = f (x) f x g x g x = (x+1) x ln 1.06 = 0.36 ln x x x+1 BKT:n muutosnopeus Asukasmäärän muutosnopeus Osamääräfunktion (BKT:n asukaskohtainen arvo) suhteellinen muutosnopeus on sen tekijöiden (BKT:n ja asukasmäärän) suhteellisten muutosnopeuksien erotus! 27
28 Osamäärän suhteellinen muutosnopeus BKT:n ja asukasmäärän vaikutus näkyy paljon selvemmin asukaskohtaisen BKT:n suhteellisessa kuin absoluuttisessa muutosnopeudessa: Alussa D ln s 0 = % ln 1.06 = 36% 5.8% = 5 vuoden kuluttua D ln s 5 = 0.36 ln 1.06 = 6% 5.8% = 0.2% 10 vuoden kuluttua D ln s 10 = % 5.8% = 2.5% 6 ln 1.06 = D ln s x = 0.36 ln 1.06 x + 1 Alussa BKT:n voimakas kasvu ruokkii asukaskohtaisen BKT:n kasvua, mutta myöhemmin väestön voimakas kasvu voittaa hiipuvan BKT:n kasvun ja asukaskohtainen BKT pienenee. 28
29 Jousto Derivaattafunktio f (x) antaa likimääräisen vastauksen kysymykseen: Kuinka suuri on f:n arvon absoluuttinen muutos, jos x x + 1 (pieni absoluuttinen muutos)? Suhteellinen muutosnopeus D ln f x = f (x) f x taas vastaa kysymykseen: Kuinka suuri on f:n arvon suhteellinen muutos, jos x x + 1 (pieni, absoluuttinen muutos)? Joskus kiinnostaa tietää, kuinka suuri on f:n arvon suhteellinen muutos, kun x kasvaa 1% (pieni, suhteellinen muutos). Tähän kysymykseen vastaa (likimäärin) funktion f jousto 29
30 Jousto Funktion f derivaatta f x pisteessä x on funktion arvon ja x:n arvon absoluuttisten muutosten suhteen raja-arvo: f f x + h f(x) f x + h f(x) x = lim = lim h 0 x + h x h 0 h Funktion f jousto Ef(x) pisteessä x on vastaavien suhteellisten muutosten raja-arvo: Ef(x) = lim h 0 f x + h f(x) f(x) x + h x x = lim h 0 f x + h f(x) h x f(x) = lim h 0 f x + h f(x) h x f x Ef(x) = f x f x x f x 30
31 Jousto Esim. Kultakalakaviaarin kysynnän (kg) riippuvuutta yksikköhinnasta x ( /kg) kuvaa funktio f: R ++ R +, f x = 13262x Kuinka monta prosenttia kysyntä pienenee, kun hinta nousee prosentin? Ratkaisu: Kysynnän hintajousto on Ef x = f x f x x2.14 x = x = 1.14 x 13262x 1.14 x = 1.14 (vakio!) Hinnan lähtötasosta x riippumatta 1% hinnankorotus pienentää kysyntää 1.14% 31
32 Jousto Yleisimmin tarkasteltu jousto on kysynnän hintajousto Kuinka muutos hyödykkeen hinnassa vaikuttaa kysyntään? Muita tavallisia joustoja: Hyödykkeen kysynnän tulojousto: Kuinka muutos tulotasossa vaikuttaa hyödykkeen kysyntään? Kulutuksen tulojousto: Kuinka muutos tulotasossa vaikuttaa kulutukseen? Kahden hyödykkeen kysynnän ristijousto: Kuinka muutos hyödykkeen 1 kysynnässä vaikuttaa hyödykkeen 2 kysyntään? Hyödykkeen tarjonnan hintajousto: Kuinka muutos hyödykkeen hinnassa vaikuttaa tarjontaan? 32
33 Yhteenveto suhteellisesta muutosnopeudesta ja joustosta Derivaatta eli absoluuttinen muutosnopeus f x Mikä on funktion arvon absoluuttinen muutos, kun x x + 1? Esim. Kuinka monta kpl hyödykkeen kysyntä vähenee, kun hinta nousee euron? Suhteellinen muutosnopeus f (x) f(x) = D(ln f(x)) Mikä on funktion arvon suhteellinen muutos, kun x x + 1? Esim. Kuinka monta prosenttia hyödykkeen kysyntä vähenee, kun hinta nousee euron? Jousto Ef x = f (x) f(x) x Mikä on funktion arvon suhteellinen muutos, kun x 1.01x? Esim. Kuinka monta prosenttia hyödykkeen kysyntä vähenee, kun hinta nousee prosentin? 33
34 Presemo-kysymys Lääkeen valmistuksessa käytettävän bakteerikannan suuruutta B (kpl) ajan x (h) suhteen kuvaa funktio f: R R +, B = f x = x. Mikä funktio g x kuvaa bakteerikannan suuruuden suhteellista muutosnopeutta? 1. g x = ln 2 2. g x = x ln 2 3. g x = ln x 34
35 Todistuksia aiheesta kiinnostuneille: D6 Olkoon f: R R, f x = e x. Tällöin f x = D e x = e x. Todistus: D e x = lim h 0 e x+h e x h = lim h 0 e x (1 + h 2 + h2 6 + ) ex e x (e h 1) e x (1 + h + = lim = lim h 0 h h 0 h h3 6 1) h e x h (h + 2 = lim h 0 h 2 + h3 6 ) Olkoon f: R R, f x = a x. Tällöin f x = D a x = a x ln a Todistus: Merkitään f x = h g x = a x = e ln ax = e x ln a, missä sisäfunktio g x = x ln a ja ulkofunktio h y = e y. Tällöin g (x) = ln a ja h y = e y. Yhdistetyn funktion derivointisäännöstä seuraa f x = h f x g x = e x ln a ln a = a x ln a 35
36 Todistuksia aiheesta kiinnostuneille: D7 Olkoon f: R R, f x = ln x. Tällöin f x = D ln x = 1 x. Todistus: D ln x = lim lim k ln x 1 k ln(x+h)ln(x) h 0 h k ln e 1 x 1 x. = lim h 0 ln( x+h x ) h = lim h 0 ln 1 + h x 1 h = Olkoon f: R R, f x = log a x. Tällöin f x = D ln x = 1 x ln a Todistus: log a x = 1 ln x, jolloin D log ln a a x = 1 1 D ln x = ln a x ln a 36
Talousmatematiikan perusteet: Luento 8. Tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto
Talousmatematiikan perusteet: Luento 8 Tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto Viime luennoilla Derivointisääntöjä eri funktiotyypeille: Polynomifunktio Potenssifunktio Eksponenttifunktio
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion derivointi
Talousmatematiikan perusteet: Luento 7 Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion derivointi Viime luennolla Funktion Derivaatta f (x) kuvaa funktion muutosnopeutta Toinen derivaatta f x = D f x kuvaa muutosnopeuden
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta
Talousmatematiikan perusteet: Luento 6 Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta Motivointi Funktion arvojen lisäksi on usein kiinnostavaa tietää jotakin funktion
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta
Talousmatematiikan perusteet: Luento 6 Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta Motivointi Funktion arvojen lisäksi on usein kiinnostavaa tietää jotakin funktion
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 13. Usean muuttujan funktiot Osittaisderivaatta ja gradientti Suhteellinen muutosnopeus ja osittaisjousto
Talousmatematiikan perusteet: Luento 13 Usean muuttujan funktiot Osittaisderivaatta ja gradientti Suhteellinen muutosnopeus ja osittaisjousto Aiemmilla luennoilla Tähän mennessä olemme tarkastelleet Erilaisia
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 12. Usean muuttujan funktiot Osittaisderivaatta Gradientti Suhteellinen muutosnopeus ja osittaisjousto
Talousmatematiikan perusteet: Luento 12 Usean muuttujan funktiot Osittaisderivaatta Gradientti Suhteellinen muutosnopeus ja osittaisjousto Aiemmilla luennoilla Tähän mennessä olemme tarkastelleet Erilaisia
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 16. Integraalin käsite Integraalifunktio Integrointisääntöjä
Talousmatematiikan perusteet: Luento 16 Integraalin käsite Integraalifunktio Integrointisääntöjä Integraalin käsite Tarkastellaan auton nopeusmittarilukemaa v(t) ajan t funktiona aikavälillä klo 12.00-17.00
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 17. Osittaisintegrointi Sijoitusmenettely
Talousmatematiikan perusteet: Luento 17 Osittaisintegrointi Sijoitusmenettely Motivointi Viime luennolla käsittelimme integroinnin perussääntöjä: Vakiolla kerrotun funktion integrointi: af x dx = a f x
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 4. Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio
Talousmatematiikan perusteet: Luento 4 Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio Viime luennolla Funktiolla f: A B kuvataan muuttujan y B riippuvuutta muuttujasta x A A on lähtö- tai määrittelyjoukko
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus
Talousmatematiikan perusteet: Luento 5 Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus Tähän mennessä Funktiolla f: A B, y = f x kuvataan muuttujan y B riippuvuutta muuttujasta x A Jotta funktio
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus
Talousmatematiikan perusteet: Luento 5 Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus Tähän mennessä Funktiolla f: A B, y = f x kuvataan muuttujan y B riippuvuutta muuttujasta x A Jotta funktio
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 18. Määrätty integraali Epäoleellinen integraali
Talousmatematiikan perusteet: Luento 18 Määrätty integraali Epäoleellinen integraali Motivointi Viime luennoilla opimme integrointisääntöjä: Tavalliset funktiotyypit (potenssi-, polynomi- ja eksponenttifunktiot)
LisätiedotSivu 1 / 8. A31C00100 Mikrotaloustieteen perusteet: matematiikan tukimoniste. Olli Kauppi
Sivu 1 / 8 A31C00100 Mikrotaloustieteen perusteet: matematiikan tukimoniste Olli Kauppi Monisteen ensimmäinen luku käsittelee derivointia hieman yleisemmästä näkökulmasta. Monisteen lopussa on kurssilla
LisätiedotJohdatus reaalifunktioihin P, 5op
Johdatus reaalifunktioihin 802161P, 5op Osa 2 Pekka Salmi 1. lokakuuta 2015 Pekka Salmi FUNK 1. lokakuuta 2015 1 / 55 Jatkuvuus ja raja-arvo Tavoitteet: ymmärtää raja-arvon ja jatkuvuuden määritelmät intuitiivisesti
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 4. Polynomifunktio Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio
Talousmatematiikan perusteet: Luento 4 Polynomifunktio Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio Viime luennolla Funktiolla f: A B kuvataan muuttujan y B riippuvuutta muuttujasta x A A on lähtö-
LisätiedotDiskreetti derivaatta
Diskreetti derivaatta LuK-tutkielma Saara Sadinmaa 43571 Matemaattisten tieteiden koulutusohjelma Oulun yliopisto Syksy 017 Sisältö Johdanto 1 Peruskäsitteitä 3 Ominaisuuksia 4 3 Esimerkkejä 8 4 Potenssifunktioita
LisätiedotEksponenttifunktio ja Logaritmit, L3b
ja Logaritmit, L3b eksponentti-funktio Eksponentti-funktio Linkkejä kurssi8, / Etälukio (edu.) kurssi8, logaritmifunktio / Etälukio (edu.) Potenssifunktio y = f (x) = 2 Vakiofunktion y = a kuvaaja on vaakasuora
LisätiedotDerivointikaavoja, interpolointi, jousto, rajatuotto, L4b
, interpolointi, jousto, rajatuotto, L4b Funktioita Potenssifunktio: x (axn ) = nax n 1 Eksponentin n ei tarvitse olla kokonaisluku, vaan se voi olla murtoluku tai esimaaliluku! Neliöjuuri: ax = x x (
LisätiedotAnalyysi I (sivuaineopiskelijoille)
Analyysi I (sivuaineopiskelijoille) Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2017 Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 19 1 of 18 Kahden muuttujan funktioista
Lisätiedot5 Usean muuttujan differentiaalilaskentaa
5 Usean muuttujan differentiaalilaskentaa Edellä on jo käsitelty monia funktioita, joissa lähtö- (ja/tai) maalijoukko on useampi- kuin 1-ulotteinen: Esim. A-, B- ja C-raaka-ainemäärien yhdistelmien x =
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Sarjakehitelmiä Palautetaan mieliin, että potenssisarja on sarja joka on muotoa a n (x x 0 ) n = a 0 + a 1 (x x 0 ) + a 2 (x x 0 ) 2 + a 3 (x x 0 ) 3 +. n=0 Kyseinen
LisätiedotFunktiot, L4. Funktio ja funktion kuvaaja. Funktio ja kuvaus. Yhdistetty funktio. eksponenttifunktio. Logaritmi-funktio. Logaritmikaavat.
Funktiot, L4 eksponentti-funktio Funktio (Käytännöllinen määritelmä) 1 Linkkejä kurssi2 / Etälukio (edu.fi) kurssi8, / Etälukio (edu.fi) kurssi8, logaritmifunktio / Etälukio (edu.fi) Funktio (Käytännöllinen
Lisätiedot= 2±i2 7. x 2 = 0, 1 x 2 = 0, 1+x 2 = 0.
HARJOITUS 1, RATKAISUEHDOTUKSET, YLE11 2017. 1. Ratkaise (a.) 2x 2 16x 40 = 0 (b.) 4x 2 2x+2 = 0 (c.) x 2 (1 x 2 )(1+x 2 ) = 0 (d.) lnx a = b. (a.) Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: x = ( 16)± (
LisätiedotMatematiikan tukikurssi: kurssikerta 10
Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 10 1 Newtonin menetelmä Oletetaan, että haluamme löytää funktion f(x) nollakohan. Usein tämä tehtävä on mahoton suorittaa täyellisellä tarkkuuella, koska tiettyjen
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden
LisätiedotJATKUVUUS. Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista.
JATKUVAT FUNKTIOT JATKUVUUS Jatkuva funktio Epäjatkuva funktio Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista., suomennos Matti Pauna JATKUVUUS Jatkuva funktio Epäjatkuva
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kertausluento 2. välikokeeseen Toisessa välikokeessa on syytä osata ainakin seuraavat asiat:. Potenssisarjojen suppenemissäde, suppenemisväli ja suppenemisjoukko. 2. Derivaatan
LisätiedotH7 Malliratkaisut - Tehtävä 1
H7 Malliratkaisut - Tehtävä Eelis Mielonen 7. lokakuuta 07 a) Palautellaan muistiin Maclaurin sarjan määritelmä (Taylorin sarja origon ympäristössä): f n (0) f(x) = (x) n Nyt jos f(x) = ln( + x) saadaan
LisätiedotMATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai
MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai 30.11.015 1. (Opiskelutet. 0 s. 81.) Selvitä, miten lauseke sin(4x 3 + cos x ) muodostuu perusfunktioista (polynomeista, trigonometrisistä funktioista jne).
LisätiedotReaalifunktioista 1 / 17. Reaalifunktioista
säilyy 1 / 17 säilyy Jos A, B R, niin funktiota f : A B sanotaan (yhden muuttujan) reaalifunktioksi. Tällöin karteesinen tulo A B on (aiempia esimerkkejä luonnollisemmalla tavalla) xy-tason osajoukko,
LisätiedotMatematiikan peruskurssi 2
Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta Eksponenttifuntio Palautetaan mieliin, että Neperin luvulle e pätee: e ) n n n ) n n n n n ) n. Tästä määritelmästä seuraa, että eksponenttifunktio e x voidaan määrittää
Lisätiedot0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Todennäköisyyslaskenta II, syksy 07 Harjoitus Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I. Mitkä seuraavista funktioista F, F, F ja F 4 ovat kertymäfunktioita? Mitkä niistä
LisätiedotFunktion derivoituvuus pisteessä
Esimerkki A Esimerkki A Esimerkki B Esimerkki B Esimerkki C Esimerkki C Esimerkki 4.0 Ratkaisu (/) Ratkaisu (/) Mielikuva: Funktio f on derivoituva x = a, jos sen kuvaaja (xy-tasossa) pisteen (a, f(a))
LisätiedotVASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN
Matematiikan kurssikoe, Maa6 Derivaatta RATKAISUT Sievin lukio Torstai 23.9.2017 VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN MAOL-taulukkokirja on sallittu. Vaihtoehtoisesti voit käyttää aineistot-osiossa olevaa
LisätiedotSeurauksia. Seuraus. Seuraus. Jos asteen n polynomilla P on n erisuurta nollakohtaa x 1, x 2,..., x n, niin P on muotoa
Seurauksia Seuraus Jos asteen n polynomilla P on n erisuurta nollakohtaa x 1, x 2,..., x n, niin P on muotoa P(x) = a n (x x 1 )(x x 2 )... (x x n ). Seuraus Astetta n olevalla polynomilla voi olla enintään
Lisätiedot1.1. YHDISTETTY FUNKTIO
1.1. YHDISTETTY FUNKTIO (g o f) () = g(f()) Funktio g = yhdistetyn funktion g o f ulkofunktio Funktio f = yhdistetyn funktion g o f sisäfunktio E.2. Olkoon f() = 2 + 3 ja g() = 4-5. Muodosta funktio a)
LisätiedotIV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n
IV. TASAINEN SUPPENEMINEN IV.. Funktiojonon tasainen suppeneminen Olkoon A R joukko ja f n : A R funktio, n =, 2, 3,..., jolloin jokaisella x A muodostuu lukujono f x, f 2 x,.... Jos tämä jono suppenee
LisätiedotOletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on
Derivaatta Erilaisia lähestymistapoja: geometrinen (käyrän tangentti sekanttien raja-asentona) fysikaalinen (ajasta riippuvan funktion hetkellinen muutosnopeus) 1 / 19 Derivaatan määritelmä Määritelmä
LisätiedotRatkaisuehdotus 2. kurssikoe
Ratkaisuehdotus 2. kurssikoe 4.2.202 Huomioitavaa: - Tässä ratkaisuehdotuksessa olen pyrkinyt mainitsemaan lauseen, johon kulloinenkin päätelmä vetoaa. Näin opiskelijan on helpompi jäljittää teoreettinen
LisätiedotDerivaatta, interpolointi, L6
, interpolointi, L6 1 Wikipeia: (http://fi.wikipeia.org/wiki/ ) Etälukio: (http://193.166.43.18/etalukio/ pitka_matematiikka/kurssi7/maa7_teoria10.html ) Maths online: (http://www.univie.ac.at/future.meia/
LisätiedotAnalyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.
Analyysi 1 Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy 014 1. Tutki funktion x + x jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.. Määritä vakiot a ja b siten, että funktio a x cos x + b x + b sin x, kun x 0, x 4, kun x
LisätiedotMS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 4: Derivaatta
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 4: Derivaatta Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 21.9.2016 Pekka Alestalo, Jarmo
LisätiedotRatkaisuehdotus 2. kurssikokeeseen
Ratkaisuehdotus 2. kurssikokeeseen 4.2.202 (ratkaisuehdotus päivitetty 23.0.207) Huomioitavaa: - Tässä ratkaisuehdotuksessa olen pyrkinyt mainitsemaan lauseen, johon kulloinenkin päätelmä vetoaa. Näin
LisätiedotBM20A0300, Matematiikka KoTiB1
BM20A0300, Matematiikka KoTiB1 Luennot: Heikki Pitkänen 1 Oppikirja: Robert A. Adams: Calculus, A Complete Course Luku 12 Luku 13 Luku 14.1 Tarvittava materiaali (luentokalvot, laskuharjoitustehtävät ja
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 13. Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot ja vektorit Ääriarvon laadun tarkastelu
Talousmatematiikan perusteet: Luento 13 Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot ja vektorit Ääriarvon laadun tarkastelu Viime luennolla Aloimme tarkastella yleisiä, usean muuttujan funktioita
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 14. Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot Ääriarvon laadun tarkastelu
Talousmatematiikan perusteet: Luento 14 Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot Ääriarvon laadun tarkastelu Luennolla 6 Tarkastelimme yhden muuttujan funktion f(x) rajoittamatonta optimointia
LisätiedotHelsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 10.6.2013 klo 10-13 Ratkaisut ja pisteytysohjeet
Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe.6. klo - Ratkaisut ja pisteytysohjeet. Ratkaise seuraavat epäyhtälöt ja yhtälö: a) x+ x +9, b) log (x) 7,
LisätiedotOlkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:
4 Reaalifunktiot 4. Funktion monotonisuus Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x ja x on voimassa ehto: "jos x < x, niin f (x
LisätiedotDifferentiaalilaskenta 1.
Differentiaalilaskenta. a) Mikä on tangentti? Mikä on sekantti? b) Määrittele funktion monotonisuuteen liittyvät käsitteet: kasvava, aidosti kasvava, vähenevä ja aidosti vähenevä. Anna esimerkit. c) Selitä,
LisätiedotNumeerinen analyysi Harjoitus 1 / Kevät 2017
Numeerinen analyysi Harjoitus 1 / Kevät 2017 Palautus viimeistään perjantaina 3.3. Tehtävä 1: Oheinen MATLAB-funktio toteuttaa eksponenttifunktion evaluoinnin. 1 function y = seriesexp ( x ) 2 oldsum =
Lisätiedot5 Differentiaalilaskentaa
5 Differentiaalilaskentaa 5.1 Raja-arvo Esimerkki 5.1. Rationaalifunktiota g(x) = x2 + x 2 x 1 ei ole määritelty nimittäjän nollakohdassa eli, kun x = 1. Funktio on kuitenkin määritelty kohdan x = 1 läheisyydessä.
LisätiedotHelsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo 10-13
Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe.6. klo -. Ratkaise seuraavat epäyhtälöt ja yhtälö: a) x +9, b) log (x) 7, c) x + x 4 =.. Määrää kaikki ne
Lisätiedotf(x) f(y) x y f f(x) f(y) (x) = lim
Y1 (Matematiikka I) Haastavampia lisätehtäviä Syksy 1 1. Funktio h määritellään seuraavasti. Kuvan astiaan lasketaan vettä tasaisella nopeudella 1 l/min. Astia on muodoltaan katkaistu suora ympyräkartio,
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen
Talousmatematiikan perusteet: Luento 1 Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen Luennon sisältö Prosenttilaskennan kertausta Korkolaskentaa Käsitteitä Koron lisäys kerran
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 7 Differentiaalikehitelmä Funktion f erivaatta pisteessä x 0 eli f (x 0 ) on erotusosamäärän rajaarvo: f (x) f (x 0 ). x x 0 x x 0 Tämä voiaan esittää hieman eri muoossa
LisätiedotA = (a 2x) 2. f (x) = 12x 2 8ax + a 2 = 0 x = 8a ± 64a 2 48a x = a 6 tai x = a 2.
MATP53 Approbatur B Harjoitus 7 Maanantai..5. (Teht. s. 9.) Neliön muotoisesta pahviarkista, jonka sivun pituus on a, taitellaan kanneton laatikko niin, että pahviarkin nurkista leikataan neliön muotoiset
LisätiedotLuku 4. Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia.
1 MAT-1343 Laaja matematiikka 3 TTY 1 Risto Silvennoinen Luku 4 Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia Derivaatan olemassaolosta seuraa funktioille eräitä säännöllisyyksiä Näistä on jo edellisessä luvussa
LisätiedotHY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.
HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 8 Harjoitus Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I. Mitkä seuraavista funktioista F, F, F ja F 4 ovat kertymäfunktioita? Mitkä
Lisätiedotsin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi I, syksy 2017 Harjoitus 2 Ratkaisuedotukset 2.1. Tutki funktion g : R 2 R, g(0, 0) = 0, jatkuvuutta. g(x, y) = sin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2, kun (x,
LisätiedotJuuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77
Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty.5.07 Kertaus K. a) sin 0 = 0,77 b) cos ( 0 ) = cos 0 = 0,6 c) sin 50 = sin (80 50 ) = sin 0 = 0,77 d) tan 0 = tan (0 80 ) = tan 0 =,9 e)
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 12 1 Eksponenttifuntio Palautetaan mieliin, että Neperin luvulle e pätee: e ) n n n ) n n n n n ) n. Tästä määritelmästä seuraa, että eksponenttifunktio e x voidaan
LisätiedotMS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1
MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Riikka Korte (Pekka Alestalon kalvojen pohjalta) Aalto-yliopisto 24.10.2016 Sisältö Derivaatta 1.1 Derivaatta Erilaisia lähestymistapoja: I geometrinen
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 Väliarvolause Oletetaan, että funktio f on jatkuva jollain reaalilukuvälillä [a, b] ja derivoituva avoimella välillä (a, b). Funktion muutos tällä välillä on luonnollisesti
LisätiedotMuutoksen arviointi differentiaalin avulla
Muutoksen arviointi differentiaalin avulla y y = f (x) y = f (x + x) f (x) dy y dy = f (x) x x x x x + x Luento 7 1 of 15 Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto Muutoksen arviointi differentiaalin
LisätiedotMAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.
KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Funktion monotonisuus Derivoituva funktio f on aidosti kasvava, jos sen derivaatta on positiivinen eli jos f (x) > 0. Funktio on aidosti vähenevä jos sen derivaatta
Lisätiedotjakokulmassa x 4 x 8 x 3x
Laudatur MAA ratkaisut kertausarjoituksiin. Polynomifunktion nollakodat 6 + 7. Suoritetaan jakolasku jakokulmassa 5 4 + + 4 8 6 6 5 4 + 0 + 0 + 0 + 0+ 6 5 ± 5 5 4 ± 4 4 ± 4 4 ± 4 8 8 ± 8 6 6 + ± 6 Vastaus:
LisätiedotTU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1 Ratkaistaan tasapainopiste yhtälöparista: P = 25-2Q P = 10 + Q Ratkaisu on: Q = 5, P = 15 Kuluttajan ylijäämä
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 6 1 Korkolaskentaa Oletetaan, että korkoaste on r Jos esimerkiksi r = 0, 02, niin korko on 2 prosenttia Tätä korkoastetta käytettään diskonttaamaan tulevia tuloja ja
Lisätiedot1. Olkoon f :, Ratkaisu. Funktion f kuvaaja välillä [ 1, 3]. (b) Olkoonε>0. Valitaanδ=ε. Kun x 1 <δ, niin. = x+3 2 = x+1, 1< x<1+δ
Matematiikan tilastotieteen laitos Differentiaalilaskenta, syksy 2015 Lisätehtävät 1 Ratkaisut 1. Olkoon f :, x+1, x 1, f (x)= x+3, x>1 Piirrä funktion kuvaa välillä [ 1, 3]. (a) Tutki ra-arvon (ε, δ)-määritelmän
LisätiedotA-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-6. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.
PITKÄ MATEMATIIKKA PRELIMINÄÄRIKOE 7..07 NIMI: A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.. Valitse oikea vaihtoehto ja
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Funktion kuperuussuunnat Derivoituva funktio f (x) on pisteessä x aidosti konveksi, jos sen toinen derivaatta on positiivinen f (x) > 0. Vastaavasti f (x) on aidosti
Lisätiedotmäärittelyjoukko. log x piirretään tangentti pisteeseen, jossa käyrä leikkaa y-akselin. Määritä millä korkeudella tangentti leikkaa y-akselin.
MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot 70 Jussi Tyni 5 a) Derivoi f ( ) e b) Mikä on funktion f () = ln(5 ) 00 c) Ratkaise yhtälö määrittelyjoukko log Käyrälle g( ) e 8 piirretään tangeti pisteeseen, jossa käyrä
LisätiedotMS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi
MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0202 Syksy 2015 1
Lisätiedotk-kantaisen eksponenttifunktion ominaisuuksia
3.1.1. k-kantaisen eksponenttifunktion ominaisuuksia f() = k (k > 0, k 1) Määrittely- ja arvojoukko M f = R, A f = R + Jatkuvuus Funktio f on jatkuva Monotonisuus Funktio f aidosti kasvava, kun k > 1 Funktio
LisätiedotSinin jatkuvuus. Lemma. Seuraus. Seuraus. Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Sini on jatkuva funktio.
Sinin jatkuvuus Lemma Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Seuraus Sini on jatkuva funktio. Seuraus Kosini, tangentti ja kotangentti ovat jatkuvia funktioita. Pekka Salmi FUNK 19. syyskuuta 2016 22 / 53 Yhdistetyn
LisätiedotMatematiikka B1 - avoin yliopisto
28. elokuuta 2012 Opetusjärjestelyt Luennot 9:15-11:30 Harjoitukset 12:30-15:00 Tentti Nettitehtävät Kurssin sisältö 1/2 Osittaisderivointi Usean muuttujan funktiot Raja-arvot Osittaisderivaatta Pinnan
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Merkitään f(x) =x 3 x. Laske a) f( 2), b) f (3) ja c) YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA
1 YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA 26.3.2018 MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ A-osa Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät 1 4. Tehtävät arvostellaan pistein 0 6. Kunkin tehtävän ratkaisu kirjoitetaan tehtävän
LisätiedotMS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)
. Lasketaan valmiiksi derivaattoja ja niiden arvoja pisteessä x = 2: f(x) = x + 3x 3 + x 2 + 2x + 8, f(2) = 56, f (x) = x 3 + 9x 2 + 2x + 2, f (2) = 7, f (x) = 2x 2 + 8x + 2, f (2) = 86, f (3) (x) = 2x
LisätiedotMAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio
MAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio Olkoon a 1 = a 2 = 5 ja a n+1 = a n + 6a n 1 kun n 2. Todista induktiolla, että a n = 3 n ( 2) n, kun n on positiivinen
LisätiedotKertaava osa on 2. periodilla ja normaaliosa 3. periodilla ja 4. periodin alussa.
Ohjeita Lukuvuoden 2015-2016 talousmatematiikan perusteiden kurssi koostuu kahdesta osasta, joiden avulla tavoitellaan joinain aikaisempina vuosina toteutettua jakoa hitaammin etenevään andante-kurssiin
LisätiedotMS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 26.9.2016 Pekka Alestalo,
LisätiedotMS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 21. tammikuuta 2016 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta
LisätiedotMikäli funktio on koko ajan kasvava/vähenevä jollain välillä, on se tällä välillä monotoninen.
4.1 Polynomifunktion kulun tutkiminen s. 100 digijohdanto Funktio f on kasvava jollain välillä, jos ehdosta a < b seuraa ehto f(a) < f(b). Funktio f on vähenevä jollain välillä, jos ehdosta a < b seuraa
LisätiedotMatematiikan perusteet taloustieteilij oille I
Matematiikan perusteet taloustieteilijöille I Harjoitukset syksy 2006 1. Laskeskele ja sieventele a) 3 27 b) 27 2 3 c) 27 1 3 d) x 2 4 (x 8 3 ) 3 y 8 e) (x 3) 2 f) (x 3)(x +3) g) 3 3 (2x i + 1) kun, x
LisätiedotMATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai
. (Teht. s. 93.) Määrää raja-arvo MATP53 Approbatur B Harjoitus 6 Maanantai 7..5 cos x x. Ratkaisu. Suora sijoitus antaa epämääräisen muodon (ei auta). Laventamalla päädytään muotoon ja päästään käyttämään
LisätiedotLuento 2: Liikkeen kuvausta
Luento 2: Liikkeen kuvausta Suoraviivainen liike integrointi Kinematiikkaa yhdessä dimensiossa Luennon sisältö Suoraviivainen liike integrointi Kinematiikkaa yhdessä dimensiossa Liikkeen ratkaisu kiihtyvyydestä
Lisätiedot3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia
ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT 2019 3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia 31 l Hospitalin sääntö 1 Määritä 2 5 4 2 + 2 7 12 + 11, e 1 2, (c) tan sin 2 Määritä 2012 3 704 + 2 6 30 13 10 + 7, 3 2017
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /
MS-A008 Differentiaali- ja integraalilaskenta, V/207 Differentiaali- ja integraalilaskenta Ratkaisut 2. viikolle / 8. 2.4. Jatkuvuus ja raja-arvo Tehtävä : Määritä raja-arvot a) 3 + x, x Vihje: c)-kohdassa
Lisätiedot(x 0 ) = lim. Derivoimissääntöjä. Oletetaan, että funktiot f ja g ovat derivoituvia ja c R on vakio. 1. Dc = 0 (vakiofunktion derivaatta) 2.
Derivaatta kuvaa funktion hetkellistä kasvunopeutta. Geometrisesti tulkittuna funktion derivaatta kohdassa x 0 on funktion kuvaajalle kohtaan x 0 piirretyn tangentin kulmakerroin. Funktio f on derivoituva
LisätiedotDerivaatta II. Derivaatta II -kurssi. 1 Analyysin työkalu. Tapio Hansson
Derivaatta II Tapio Hansson Derivaatta II -kurssi Tämä materiaali on suunnattu lukion koulukohtaisen syventävän kurssin Derivaatta II oppimateriaaliksi. Kurssilla kerrataan ja syvennetään valtakunnallisten
LisätiedotJuuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 14..016 Kertaus K1. a) b) x 18 ( x 9) ( x ) ( x+ ) lim = lim = lim x+ x+ ( x + ) x x x = lim (x 6) = ( ) 6 = 1 x x + 6 ( ) + 6 0 lim = =
LisätiedotBM20A5810 Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 5, Syksy 2016
BM20A5810 Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 5, Syksy 2016 1. (a) Anna likiarvo lineaarisen approksimaation avulla sille mitä on T (100.5), kun T (100) = 45 ja T (100) = 10. (b) Käyttäen lineaarista
Lisätiedot3.1 Väliarvolause. Funktion kasvaminen ja väheneminen
Väliarvolause Funktion kasvaminen ja väheneminen LAUSE VÄLIARVOLAUSE Oletus: Funktio f on jatkuva suljetulla välillä I: a < x < b f on derivoituva välillä a < x < b Väite: On olemassa ainakin yksi välille
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 3. Funktiot Lineaarinen funktio Paloittain lineaarinen funktio Lineaarinen interpolointi
Talousmatematiikan perusteet: Luento 3 Funktiot Lineaarinen funktio Paloittain lineaarinen funktio Lineaarinen interpolointi s(n) p e m K(t) Tähän mennessä Olemme jo tarkastelleet erilaisten muuttujien
Lisätiedot4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio
4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) Tutkitaan yhtälöiden ratkaisuja piirtämällä funktioiden f(x) = x, f(x) = x 3, f(x) = x 4 ja f(x) = x 5 kuvaajat. Näin nähdään, monessako
LisätiedotMatematiikkaa kauppatieteilijöille P
Matematiikkaa kauppatieteilijöille 802158P Luentomoniste Kari Myllylä Niina Korteslahti Topi Törmä Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syksy 2017 Sisältö 1 Perusteita 4 1.1 Lukujoukot..............................
LisätiedotJohdantoa INTEGRAALILASKENTA, MAA9
Lyhyehkö johdanto integraalilaskentaan. Johdantoa INTEGRAALILASKENTA, MAA9 Integraalilaskennan lähtökohta 1: Laskutoimitukset + ja ovat keskenään käänteisiä, samoin ja ovat käänteisiä, kunhan ei jaeta
Lisätiedot