Talousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto"

Transkriptio

1 Talousmatematiikan perusteet: Luento 7 Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto

2 Viime luennolla Funktion Derivaatta f (x) kuvaa funktion muutosnopeutta Toinen derivaatta f x = D f x kuvaa muutosnopeuden muutosnopeutta eli kiihtyvyyttä Funktio on Kasvava, kun f x > 0 Vähenevä, kun f x < 0 Derivointisääntöjä Vakiofunktio: D(a) = 0 Yksinkertainen polynomifunktio: D x n = nx n1 2

3 Tällä luennolla Lisää derivointisääntöjä Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio Yhdistetyn funktion derivointi Tulon ja osamäärän derivointi Ja derivaatan kauppatieteellisiä sovelluksia Suhteellinen muutosnopeus Jousto 3

4 Lisää derivointisääntöjä D5: Potenssifunktion derivaatta Olkoon f: R R, f x = x n, n R. Tällöin f x = D x n = nx n1 Sääntö toimii siis aivan kuten yksinkertaisen polynomifunktion tapauksessa Esim. f x = x 3 x = x 4 3 f x = x1 3 = 3 x. f x = x 0.75 f (x) = 0.75x

5 Potenssifunktion derivointi Esim. Kultakalakaviaarin kysynnän ja tarjonnan (kg) riippuvuutta yksikköhinnasta x ( /kg) kuvaavat funktiot: Kysyntä f: R ++ R +, f x = 13262x 1.14 Tarjonta g: R ++ R +, g x = 1.16x 1.52 Kuvaajan perusteella näyttää siltä, että yksikköhinnan kasvaessa Tarjonta kasvaa, jolloin muutosnopeus g x > 0 Kasvu on kiihtyvää, jolloin kiihtyvyys g x > 0 Päätelmä voidaan vahvistaa derivoimalla g x = D 1.16x 1.52 = x = x 0.52 > 0 g x = D x 0.52 = x = x 0.48 > 0 5

6 Potenssifunktion derivointi (Jatkuu) Kultakalakaviaarin kysynnän ja tarjonnan (kg) riippuvuutta yksikköhinnasta x ( /kg) kuvaavat funktiot: Kysyntä f: R ++ R +, f x = 13262x 1.14 Tarjonta g: R ++ R +, g x = 1.16x 1.52 Kuvaajan perusteella näyttää siltä, että yksikköhinnan kasvaessa Kysyntä vähenee, jolloin muutosnopeus f x < 0 Väheneminen hidastuu, eli muutosnopeus kasvaa (tulee vähemmän negatiiviseksi), jolloin kiihtyvyys f x > 0 (!) Päätelmä voidaan vahvistaa derivoimalla f x = D 13262x 1.14 = x = x 2.14 < 0 f x = D x 2.14 = (2.14)x = 32354x 3.14 > 0 6

7 Lisää derivointisääntöjä D6: Eksponenttifunktion derivaatta Olkoon f: R R, f x = a x. Tällöin f x = D a x = a x ln a Erityisesti f x = D e x = e x Todistus kalvolla 35 (jos kiinnostaa) 7

8 Lisää derivointisääntöjä D7: Logaritmifunktion derivaatta Olkoon f: R R, f x = log a x. Tällöin f x = D log a x = 1 x ln a Erityisesti f x = D ln x = 1 x Todistus kalvolla 36 (jos kiinnostaa) 8

9 Derivointisääntöjä Säännöt D1, D2, D5, D6 ja D7 esittivät, kuinka eräistä tärkeistä perusfunktioista f saadaan niiden muutosnopeutta kuvaavat derivaattafunktiot f D1: Vakiofunktion derivointi D5: Potenssifunktion (sis. D2 yksinkertaisen polynomifunktion) derivointi D6: Eksponenttifunktion derivointi D7: Logaritmifunktion derivointi Säännöt D3 ja D4 ovat yleisiä funktioiden yhdistelmien käsittelysääntöjä (vakiolla kerrotun funktion / funktoiden summan derivointi), kuten myös seuraavaksi esiteltävät säännöt D8: Yhdistetyn funktion derivointi D9: Tulon derivointi D10: Osamäärän derivointi 9

10 Yhdistetyn funktion derivointi Esim. Tarkastellaan funktiota t: R R, t x = x 2 + 2x + 3 = (x 2 + 2x + 3) 1 2 Funktio ei ole mitään perustyyppiä eikä sille ole valmista derivointisääntöä. Se voidaan kuitenkin hahmottaa yhdistettynä funktiona t x = g f Sisäfunktiona on polynomifunktio f: R R, f x = x 2 + 2x + 3 x, kun Ulkofunktio on potenssifunktio g: R R, g y = y

11 Yhdistetyn funktion derivointi D8: Yhdistetyn funktion derivointi Olkoon g f x yhdistetty funktio siten, että Sisäfunktio f: A B on derivoituva pisteessä x Ulkofunktio g: V f C on derivoituva pisteessä y = f(x) Tällöin yhdistetyn funktion derivaatta on D g f x = g f x f x = g y f (x) Ulkofunktion muutosnopeus sisäfunktion suhteen Sisäfunktion muutosnopeus x:n suhteen 11

12 Yhdistetyn funktion derivointi Esim. t x = g f x = x 2 + 2x + 3, missä Sisäfunktio f x = x 2 + 2x + 3 Ulkofunktio g y = y 1 2 Tällöin f (x) = 2x + 2 g y = 1 2 y1 2 t (x) = g f x f x = 1 2 (x2 + 2x + 3) 1 2 2x + 2 = 2x+2 2 x 2 +2x+3 12

13 Presemo-kysymys Mikä on funktion f x = ln(1 + x 2 ) derivaatta? x 1 1+x 2 2x 1+x 2 13

14 Tulon derivointi Esim. Härvelitehtaan tuotannon määrän ja yksikköhinnan kehitystä ajan x suhteen kuvaavat funktiot Määrä: f: R + R +, f x = (x + 1) 0.54 (potenssifunktio) Yksikköhinta: g: R + R +, g x = x (eksponenttifunktio) Tuotannon arvoa kuvaa tällöin funktio v: R + R +, v x = f x g x = (x + 1) x Funktio v on funktioiden f ja g tulo. 14

15 Tulon derivointi D9: Tulon derivointi Jos funktiot f ja g ovat derivoituvia pisteessä x, niin f:n muutosnopeus g:n muutosnopeus D f x g(x) = f x g x + g (x)f x Kokonaismuutosnopeus g x -kertaisena f x -kertaisena 15

16 Tulon derivointi Esim. Tuotannon arvoa ajan suhteen kuvaa funktio v x = f x g x = x x Tuotannon arvon muutosnopeutta kuvaa funktio v x = D f x g x = f x g x + g x f x = D (x + 1) x + D x (x + 1) 0.54 = (x + 1) x x ln (x + 1) 0.54 = (x + 1) x x (x + 1) 0.54 = 1.08 x ( x x ) 16

17 Osamäärän derivointi Esim. Kehitysmaassa arvioidaan, että BKT (M ) ja väkiluku (milj. ihmistä) riippuvat ajasta (v) seuraavalla tavalla BKT: f: R + R +, f x = 5860 x Väkiluku: g: R + R +, g x = x BKT:n arvoa asukasta kohden kuvaa näiden osamäärä s: R + R +, s x = f x g x = 5860 x x 17

18 Osamäärän derivointi D10: Osamäärän derivointi Jos funktiot f ja g ovat derivoituvia pisteessä x ja g x 0, niin D f(x) g(x) = f x g x g (x)f x g(x) 2 18

19 Osamäärän derivointi BKT:n arvoa asukasta kohden kuvaa funktio s: R + R +, s x = f x g x = 5860 x x Asukasta kohden lasketun BKT:n muutosnopeutta kuvaa funktio s x = f x g x g x f x g x 2 = x x x ln x x 2 x x = ln x x x x = x x

20 Yhteenveto derivoinntisäännöistä Derivointisäännöt joillekin tavallisille funktiotyypeille Potenssifunktio: D x n = nx n1 Eksponenttifunktio: D a x = a x ln a, D e x = e x Logaritmifunktio: D log a x = 1 x ln a, D ln x = 1 x Yleisiä sääntöjä funktioiden yhdistelmien käsittelyyn Yhdistetyn funktion derivaatta: D g f x = g f x f x Tulon derivaatta: D f x g(x) = f x g x + g (x)f x Osamäärän derivaatta: D f(x) = f x g x g (x)f x g(x) g(x) 2 20

21 Suhteellinen muutosnopeus Esim. Härvelitehtaan tuotannon määrän kehitystä ajan x (v) suhteen kuvaa funktio f: R + R +, f x = (x + 1) 0.54 Esim. Vuonna x=5 tuotannon taso on f kpl. Tuotannon määrän absoluuttista muutosnopeutta ajan suhteen kuvaa derivaattafunktio f : R + R, f x = x = x Esim. Vuodesta 5 vuoteen 6 tuotanto kasvaa likimäärin f 5 = = kpl/v. Kuinka paljon tuotanto kasvaa prosentuaalisesti vuodesta 5 vuoteen 6? Eli mikä on tuotannon suhteellinen muutosnopeus? Suhteellinen muutosnopeus vuonna 5: f (5) f(5) = = 0.09 = 9% 21

22 Suhteellinen muutosnopeus Funktion f x suhteellinen muutosnopeus arvon x kohdalla saadaan siis kaavalla f:n absoluuttinen muutosnopeus Suhteessa f:n tasoon f (x) f(x) Esim. Härvelitehtaan tuotannon määrän suhteellinen muutosnopeus on f (x) f(x) x = = (x + 1) 0.54 x + 1 Laitoksen nimi 22

23 Suhteellinen muutosnopeus Huomaa, että f:n suhteellinen muutosnopeus = f:n logaritmin absoluuttinen muutosnopeus D(ln f x ) = f (x) f(x) Perustelu yhdistetyn funktion g f x = ln f x derivaatan kautta: Sisäfunktio f(x), derivaatta f (x) Ulkofunktio g y = ln y, derivaatta g y = 1 y Yhdistetyn funktion derivaatta D g f x = g f x f x = 1 f x f (x) Miksi kiinnostavaa? Joskus D(ln f x ) on paljon helmpompi laskea kuin f (x) f(x). 23

24 Suhteellinen muutosnopeus Härvelitehtaan tuotteiden yksikköhinnan kehitystä ajan x (v) suhteen kuvaa funktio g: R + R +, g x = x Yksikköhinnan absoluuttista muutosnopeutta kuvaa derivaattafunktio g : R + R +, g x = 3.47 ln x Yksikköhinnan suhteellista muutosnopeutta kuvaa funktio g x g x 3.47 ln x = x = ln % Sama tulos saadaan myös huomaamalla, että ln g x = ln x ln 1.08, jolloin suhteellinen muutosnopeus on Laitoksen nimi D ln g x = ln % 24

25 Tulon suhteellinen muutosnopeus Härvelitehtaan tuotannon arvo v x ajan funktiona saatiin tuotantomäärän f x ja yksikköhinnan g x tulona: f x v: R + R +, v x = f x g x = (x + 1) x Tuotannon arvon suhteellinen muutosnopeus saadaan tällöin g x D ln v x = D ln(f x g x ) = D ln f x + ln g x = D ln f x + D ln g x = = (x+1) x ln 1.08 = ln (x+1) x x+1 f x f x g x + g x Tuotantomäärän muutosnopeus Yksikköhinnan muutosnopeus Tulofunktion (tuotannon arvo) suhteellinen muutosnopeus on sen tekijöiden (tuotantomäärän ja yksikköhinnan) suhteellisten muutosnopeuksien summa! 25

26 Tulon suhteellinen muutosnopeus Tuotannon määrän ja yksikköhinnan vaikutus näkyy paljon selvemmin tuotannon arvon suhteellisessa kuin absoluuttisessa muutosnopeudessa: Alussa D ln v 0 = % + ln 1.08 = 54% + 7.7% = 5 vuoden kuluttua D ln v 5 = ln 1.08 = 9% + 7.7% = 16.7% 10 vuoden kuluttua D ln v 10 = % + 7.7% = 12.6% 6 + ln 1.08 = D ln v x = ln 1.08 x + 1 Alussa tuotannon arvon suhteellista muutosnopeutta ruokkii voimakkaammin tuotannon määrän muutos, myöhemmin taas yksikköhinnan muutospyrkimys 26

27 Osamäärän suhteellinen muutosnopeus BKT:n asukaskohtainen arvo s x ajan funktiona saatiin BKT:n arvon f x ja asukasmäärän g x osamääränä: s: R + R +, s x = f x g x = 5860 x x BKT:n asukaskohtaisen arvon suhteellinen muutosnopeus saadaan tällöin f x D ln s x = D ln g x = D ln f x ln g x = D ln f x D ln g x = f (x) f x g x g x = (x+1) x ln 1.06 = 0.36 ln x x x+1 BKT:n muutosnopeus Asukasmäärän muutosnopeus Osamääräfunktion (BKT:n asukaskohtainen arvo) suhteellinen muutosnopeus on sen tekijöiden (BKT:n ja asukasmäärän) suhteellisten muutosnopeuksien erotus! 27

28 Osamäärän suhteellinen muutosnopeus BKT:n ja asukasmäärän vaikutus näkyy paljon selvemmin asukaskohtaisen BKT:n suhteellisessa kuin absoluuttisessa muutosnopeudessa: Alussa D ln s 0 = % ln 1.06 = 36% 5.8% = 5 vuoden kuluttua D ln s 5 = 0.36 ln 1.06 = 6% 5.8% = 0.2% 10 vuoden kuluttua D ln s 10 = % 5.8% = 2.5% 6 ln 1.06 = D ln s x = 0.36 ln 1.06 x + 1 Alussa BKT:n voimakas kasvu ruokkii asukaskohtaisen BKT:n kasvua, mutta myöhemmin väestön voimakas kasvu voittaa hiipuvan BKT:n kasvun ja asukaskohtainen BKT pienenee. 28

29 Jousto Derivaattafunktio f (x) antaa likimääräisen vastauksen kysymykseen: Kuinka suuri on f:n arvon absoluuttinen muutos, jos x x + 1 (pieni absoluuttinen muutos)? Suhteellinen muutosnopeus D ln f x = f (x) f x taas vastaa kysymykseen: Kuinka suuri on f:n arvon suhteellinen muutos, jos x x + 1 (pieni, absoluuttinen muutos)? Joskus kiinnostaa tietää, kuinka suuri on f:n arvon suhteellinen muutos, kun x kasvaa 1% (pieni, suhteellinen muutos). Tähän kysymykseen vastaa (likimäärin) funktion f jousto 29

30 Jousto Funktion f derivaatta f x pisteessä x on funktion arvon ja x:n arvon absoluuttisten muutosten suhteen raja-arvo: f f x + h f(x) f x + h f(x) x = lim = lim h 0 x + h x h 0 h Funktion f jousto Ef(x) pisteessä x on vastaavien suhteellisten muutosten raja-arvo: Ef(x) = lim h 0 f x + h f(x) f(x) x + h x x = lim h 0 f x + h f(x) h x f(x) = lim h 0 f x + h f(x) h x f x Ef(x) = f x f x x f x 30

31 Jousto Esim. Kultakalakaviaarin kysynnän (kg) riippuvuutta yksikköhinnasta x ( /kg) kuvaa funktio f: R ++ R +, f x = 13262x Kuinka monta prosenttia kysyntä pienenee, kun hinta nousee prosentin? Ratkaisu: Kysynnän hintajousto on Ef x = f x f x x2.14 x = x = 1.14 x 13262x 1.14 x = 1.14 (vakio!) Hinnan lähtötasosta x riippumatta 1% hinnankorotus pienentää kysyntää 1.14% 31

32 Jousto Yleisimmin tarkasteltu jousto on kysynnän hintajousto Kuinka muutos hyödykkeen hinnassa vaikuttaa kysyntään? Muita tavallisia joustoja: Hyödykkeen kysynnän tulojousto: Kuinka muutos tulotasossa vaikuttaa hyödykkeen kysyntään? Kulutuksen tulojousto: Kuinka muutos tulotasossa vaikuttaa kulutukseen? Kahden hyödykkeen kysynnän ristijousto: Kuinka muutos hyödykkeen 1 kysynnässä vaikuttaa hyödykkeen 2 kysyntään? Hyödykkeen tarjonnan hintajousto: Kuinka muutos hyödykkeen hinnassa vaikuttaa tarjontaan? 32

33 Yhteenveto suhteellisesta muutosnopeudesta ja joustosta Derivaatta eli absoluuttinen muutosnopeus f x Mikä on funktion arvon absoluuttinen muutos, kun x x + 1? Esim. Kuinka monta kpl hyödykkeen kysyntä vähenee, kun hinta nousee euron? Suhteellinen muutosnopeus f (x) f(x) = D(ln f(x)) Mikä on funktion arvon suhteellinen muutos, kun x x + 1? Esim. Kuinka monta prosenttia hyödykkeen kysyntä vähenee, kun hinta nousee euron? Jousto Ef x = f (x) f(x) x Mikä on funktion arvon suhteellinen muutos, kun x 1.01x? Esim. Kuinka monta prosenttia hyödykkeen kysyntä vähenee, kun hinta nousee prosentin? 33

34 Presemo-kysymys Lääkeen valmistuksessa käytettävän bakteerikannan suuruutta B (kpl) ajan x (h) suhteen kuvaa funktio f: R R +, B = f x = x. Mikä funktio g x kuvaa bakteerikannan suuruuden suhteellista muutosnopeutta? 1. g x = ln 2 2. g x = x ln 2 3. g x = ln x 34

35 Todistuksia aiheesta kiinnostuneille: D6 Olkoon f: R R, f x = e x. Tällöin f x = D e x = e x. Todistus: D e x = lim h 0 e x+h e x h = lim h 0 e x (1 + h 2 + h2 6 + ) ex e x (e h 1) e x (1 + h + = lim = lim h 0 h h 0 h h3 6 1) h e x h (h + 2 = lim h 0 h 2 + h3 6 ) Olkoon f: R R, f x = a x. Tällöin f x = D a x = a x ln a Todistus: Merkitään f x = h g x = a x = e ln ax = e x ln a, missä sisäfunktio g x = x ln a ja ulkofunktio h y = e y. Tällöin g (x) = ln a ja h y = e y. Yhdistetyn funktion derivointisäännöstä seuraa f x = h f x g x = e x ln a ln a = a x ln a 35

36 Todistuksia aiheesta kiinnostuneille: D7 Olkoon f: R R, f x = ln x. Tällöin f x = D ln x = 1 x. Todistus: D ln x = lim lim k ln x 1 k ln(x+h)ln(x) h 0 h k ln e 1 x 1 x. = lim h 0 ln( x+h x ) h = lim h 0 ln 1 + h x 1 h = Olkoon f: R R, f x = log a x. Tällöin f x = D ln x = 1 x ln a Todistus: log a x = 1 ln x, jolloin D log ln a a x = 1 1 D ln x = ln a x ln a 36

Talousmatematiikan perusteet: Luento 8. Tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto

Talousmatematiikan perusteet: Luento 8. Tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto Talousmatematiikan perusteet: Luento 8 Tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto Viime luennoilla Derivointisääntöjä eri funktiotyypeille: Polynomifunktio Potenssifunktio Eksponenttifunktio

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion derivointi

Talousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion derivointi Talousmatematiikan perusteet: Luento 7 Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion derivointi Viime luennolla Funktion Derivaatta f (x) kuvaa funktion muutosnopeutta Toinen derivaatta f x = D f x kuvaa muutosnopeuden

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta

Talousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta Talousmatematiikan perusteet: Luento 6 Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta Motivointi Funktion arvojen lisäksi on usein kiinnostavaa tietää jotakin funktion

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta

Talousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta Talousmatematiikan perusteet: Luento 6 Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta Motivointi Funktion arvojen lisäksi on usein kiinnostavaa tietää jotakin funktion

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 13. Usean muuttujan funktiot Osittaisderivaatta ja gradientti Suhteellinen muutosnopeus ja osittaisjousto

Talousmatematiikan perusteet: Luento 13. Usean muuttujan funktiot Osittaisderivaatta ja gradientti Suhteellinen muutosnopeus ja osittaisjousto Talousmatematiikan perusteet: Luento 13 Usean muuttujan funktiot Osittaisderivaatta ja gradientti Suhteellinen muutosnopeus ja osittaisjousto Aiemmilla luennoilla Tähän mennessä olemme tarkastelleet Erilaisia

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 12. Usean muuttujan funktiot Osittaisderivaatta Gradientti Suhteellinen muutosnopeus ja osittaisjousto

Talousmatematiikan perusteet: Luento 12. Usean muuttujan funktiot Osittaisderivaatta Gradientti Suhteellinen muutosnopeus ja osittaisjousto Talousmatematiikan perusteet: Luento 12 Usean muuttujan funktiot Osittaisderivaatta Gradientti Suhteellinen muutosnopeus ja osittaisjousto Aiemmilla luennoilla Tähän mennessä olemme tarkastelleet Erilaisia

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 16. Integraalin käsite Integraalifunktio Integrointisääntöjä

Talousmatematiikan perusteet: Luento 16. Integraalin käsite Integraalifunktio Integrointisääntöjä Talousmatematiikan perusteet: Luento 16 Integraalin käsite Integraalifunktio Integrointisääntöjä Integraalin käsite Tarkastellaan auton nopeusmittarilukemaa v(t) ajan t funktiona aikavälillä klo 12.00-17.00

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 17. Osittaisintegrointi Sijoitusmenettely

Talousmatematiikan perusteet: Luento 17. Osittaisintegrointi Sijoitusmenettely Talousmatematiikan perusteet: Luento 17 Osittaisintegrointi Sijoitusmenettely Motivointi Viime luennolla käsittelimme integroinnin perussääntöjä: Vakiolla kerrotun funktion integrointi: af x dx = a f x

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 4. Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio

Talousmatematiikan perusteet: Luento 4. Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio Talousmatematiikan perusteet: Luento 4 Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio Viime luennolla Funktiolla f: A B kuvataan muuttujan y B riippuvuutta muuttujasta x A A on lähtö- tai määrittelyjoukko

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus

Talousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus Talousmatematiikan perusteet: Luento 5 Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus Tähän mennessä Funktiolla f: A B, y = f x kuvataan muuttujan y B riippuvuutta muuttujasta x A Jotta funktio

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus

Talousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus Talousmatematiikan perusteet: Luento 5 Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus Tähän mennessä Funktiolla f: A B, y = f x kuvataan muuttujan y B riippuvuutta muuttujasta x A Jotta funktio

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 18. Määrätty integraali Epäoleellinen integraali

Talousmatematiikan perusteet: Luento 18. Määrätty integraali Epäoleellinen integraali Talousmatematiikan perusteet: Luento 18 Määrätty integraali Epäoleellinen integraali Motivointi Viime luennoilla opimme integrointisääntöjä: Tavalliset funktiotyypit (potenssi-, polynomi- ja eksponenttifunktiot)

Lisätiedot

Sivu 1 / 8. A31C00100 Mikrotaloustieteen perusteet: matematiikan tukimoniste. Olli Kauppi

Sivu 1 / 8. A31C00100 Mikrotaloustieteen perusteet: matematiikan tukimoniste. Olli Kauppi Sivu 1 / 8 A31C00100 Mikrotaloustieteen perusteet: matematiikan tukimoniste Olli Kauppi Monisteen ensimmäinen luku käsittelee derivointia hieman yleisemmästä näkökulmasta. Monisteen lopussa on kurssilla

Lisätiedot

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op Johdatus reaalifunktioihin 802161P, 5op Osa 2 Pekka Salmi 1. lokakuuta 2015 Pekka Salmi FUNK 1. lokakuuta 2015 1 / 55 Jatkuvuus ja raja-arvo Tavoitteet: ymmärtää raja-arvon ja jatkuvuuden määritelmät intuitiivisesti

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 4. Polynomifunktio Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio

Talousmatematiikan perusteet: Luento 4. Polynomifunktio Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio Talousmatematiikan perusteet: Luento 4 Polynomifunktio Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio Viime luennolla Funktiolla f: A B kuvataan muuttujan y B riippuvuutta muuttujasta x A A on lähtö-

Lisätiedot

Diskreetti derivaatta

Diskreetti derivaatta Diskreetti derivaatta LuK-tutkielma Saara Sadinmaa 43571 Matemaattisten tieteiden koulutusohjelma Oulun yliopisto Syksy 017 Sisältö Johdanto 1 Peruskäsitteitä 3 Ominaisuuksia 4 3 Esimerkkejä 8 4 Potenssifunktioita

Lisätiedot

Eksponenttifunktio ja Logaritmit, L3b

Eksponenttifunktio ja Logaritmit, L3b ja Logaritmit, L3b eksponentti-funktio Eksponentti-funktio Linkkejä kurssi8, / Etälukio (edu.) kurssi8, logaritmifunktio / Etälukio (edu.) Potenssifunktio y = f (x) = 2 Vakiofunktion y = a kuvaaja on vaakasuora

Lisätiedot

Derivointikaavoja, interpolointi, jousto, rajatuotto, L4b

Derivointikaavoja, interpolointi, jousto, rajatuotto, L4b , interpolointi, jousto, rajatuotto, L4b Funktioita Potenssifunktio: x (axn ) = nax n 1 Eksponentin n ei tarvitse olla kokonaisluku, vaan se voi olla murtoluku tai esimaaliluku! Neliöjuuri: ax = x x (

Lisätiedot

Analyysi I (sivuaineopiskelijoille)

Analyysi I (sivuaineopiskelijoille) Analyysi I (sivuaineopiskelijoille) Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2017 Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 19 1 of 18 Kahden muuttujan funktioista

Lisätiedot

5 Usean muuttujan differentiaalilaskentaa

5 Usean muuttujan differentiaalilaskentaa 5 Usean muuttujan differentiaalilaskentaa Edellä on jo käsitelty monia funktioita, joissa lähtö- (ja/tai) maalijoukko on useampi- kuin 1-ulotteinen: Esim. A-, B- ja C-raaka-ainemäärien yhdistelmien x =

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Sarjakehitelmiä Palautetaan mieliin, että potenssisarja on sarja joka on muotoa a n (x x 0 ) n = a 0 + a 1 (x x 0 ) + a 2 (x x 0 ) 2 + a 3 (x x 0 ) 3 +. n=0 Kyseinen

Lisätiedot

Funktiot, L4. Funktio ja funktion kuvaaja. Funktio ja kuvaus. Yhdistetty funktio. eksponenttifunktio. Logaritmi-funktio. Logaritmikaavat.

Funktiot, L4. Funktio ja funktion kuvaaja. Funktio ja kuvaus. Yhdistetty funktio. eksponenttifunktio. Logaritmi-funktio. Logaritmikaavat. Funktiot, L4 eksponentti-funktio Funktio (Käytännöllinen määritelmä) 1 Linkkejä kurssi2 / Etälukio (edu.fi) kurssi8, / Etälukio (edu.fi) kurssi8, logaritmifunktio / Etälukio (edu.fi) Funktio (Käytännöllinen

Lisätiedot

= 2±i2 7. x 2 = 0, 1 x 2 = 0, 1+x 2 = 0.

= 2±i2 7. x 2 = 0, 1 x 2 = 0, 1+x 2 = 0. HARJOITUS 1, RATKAISUEHDOTUKSET, YLE11 2017. 1. Ratkaise (a.) 2x 2 16x 40 = 0 (b.) 4x 2 2x+2 = 0 (c.) x 2 (1 x 2 )(1+x 2 ) = 0 (d.) lnx a = b. (a.) Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: x = ( 16)± (

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 10

Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 10 Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 10 1 Newtonin menetelmä Oletetaan, että haluamme löytää funktion f(x) nollakohan. Usein tämä tehtävä on mahoton suorittaa täyellisellä tarkkuuella, koska tiettyjen

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

JATKUVUUS. Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista.

JATKUVUUS. Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista. JATKUVAT FUNKTIOT JATKUVUUS Jatkuva funktio Epäjatkuva funktio Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista., suomennos Matti Pauna JATKUVUUS Jatkuva funktio Epäjatkuva

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kertausluento 2. välikokeeseen Toisessa välikokeessa on syytä osata ainakin seuraavat asiat:. Potenssisarjojen suppenemissäde, suppenemisväli ja suppenemisjoukko. 2. Derivaatan

Lisätiedot

H7 Malliratkaisut - Tehtävä 1

H7 Malliratkaisut - Tehtävä 1 H7 Malliratkaisut - Tehtävä Eelis Mielonen 7. lokakuuta 07 a) Palautellaan muistiin Maclaurin sarjan määritelmä (Taylorin sarja origon ympäristössä): f n (0) f(x) = (x) n Nyt jos f(x) = ln( + x) saadaan

Lisätiedot

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai 30.11.015 1. (Opiskelutet. 0 s. 81.) Selvitä, miten lauseke sin(4x 3 + cos x ) muodostuu perusfunktioista (polynomeista, trigonometrisistä funktioista jne).

Lisätiedot

Reaalifunktioista 1 / 17. Reaalifunktioista

Reaalifunktioista 1 / 17. Reaalifunktioista säilyy 1 / 17 säilyy Jos A, B R, niin funktiota f : A B sanotaan (yhden muuttujan) reaalifunktioksi. Tällöin karteesinen tulo A B on (aiempia esimerkkejä luonnollisemmalla tavalla) xy-tason osajoukko,

Lisätiedot

Matematiikan peruskurssi 2

Matematiikan peruskurssi 2 Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta Eksponenttifuntio Palautetaan mieliin, että Neperin luvulle e pätee: e ) n n n ) n n n n n ) n. Tästä määritelmästä seuraa, että eksponenttifunktio e x voidaan määrittää

Lisätiedot

0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,

0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7, HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Todennäköisyyslaskenta II, syksy 07 Harjoitus Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I. Mitkä seuraavista funktioista F, F, F ja F 4 ovat kertymäfunktioita? Mitkä niistä

Lisätiedot

Funktion derivoituvuus pisteessä

Funktion derivoituvuus pisteessä Esimerkki A Esimerkki A Esimerkki B Esimerkki B Esimerkki C Esimerkki C Esimerkki 4.0 Ratkaisu (/) Ratkaisu (/) Mielikuva: Funktio f on derivoituva x = a, jos sen kuvaaja (xy-tasossa) pisteen (a, f(a))

Lisätiedot

VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN

VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN Matematiikan kurssikoe, Maa6 Derivaatta RATKAISUT Sievin lukio Torstai 23.9.2017 VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN MAOL-taulukkokirja on sallittu. Vaihtoehtoisesti voit käyttää aineistot-osiossa olevaa

Lisätiedot

Seurauksia. Seuraus. Seuraus. Jos asteen n polynomilla P on n erisuurta nollakohtaa x 1, x 2,..., x n, niin P on muotoa

Seurauksia. Seuraus. Seuraus. Jos asteen n polynomilla P on n erisuurta nollakohtaa x 1, x 2,..., x n, niin P on muotoa Seurauksia Seuraus Jos asteen n polynomilla P on n erisuurta nollakohtaa x 1, x 2,..., x n, niin P on muotoa P(x) = a n (x x 1 )(x x 2 )... (x x n ). Seuraus Astetta n olevalla polynomilla voi olla enintään

Lisätiedot

1.1. YHDISTETTY FUNKTIO

1.1. YHDISTETTY FUNKTIO 1.1. YHDISTETTY FUNKTIO (g o f) () = g(f()) Funktio g = yhdistetyn funktion g o f ulkofunktio Funktio f = yhdistetyn funktion g o f sisäfunktio E.2. Olkoon f() = 2 + 3 ja g() = 4-5. Muodosta funktio a)

Lisätiedot

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n IV. TASAINEN SUPPENEMINEN IV.. Funktiojonon tasainen suppeneminen Olkoon A R joukko ja f n : A R funktio, n =, 2, 3,..., jolloin jokaisella x A muodostuu lukujono f x, f 2 x,.... Jos tämä jono suppenee

Lisätiedot

Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on

Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on Derivaatta Erilaisia lähestymistapoja: geometrinen (käyrän tangentti sekanttien raja-asentona) fysikaalinen (ajasta riippuvan funktion hetkellinen muutosnopeus) 1 / 19 Derivaatan määritelmä Määritelmä

Lisätiedot

Ratkaisuehdotus 2. kurssikoe

Ratkaisuehdotus 2. kurssikoe Ratkaisuehdotus 2. kurssikoe 4.2.202 Huomioitavaa: - Tässä ratkaisuehdotuksessa olen pyrkinyt mainitsemaan lauseen, johon kulloinenkin päätelmä vetoaa. Näin opiskelijan on helpompi jäljittää teoreettinen

Lisätiedot

Derivaatta, interpolointi, L6

Derivaatta, interpolointi, L6 , interpolointi, L6 1 Wikipeia: (http://fi.wikipeia.org/wiki/ ) Etälukio: (http://193.166.43.18/etalukio/ pitka_matematiikka/kurssi7/maa7_teoria10.html ) Maths online: (http://www.univie.ac.at/future.meia/

Lisätiedot

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1. Analyysi 1 Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy 014 1. Tutki funktion x + x jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.. Määritä vakiot a ja b siten, että funktio a x cos x + b x + b sin x, kun x 0, x 4, kun x

Lisätiedot

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 4: Derivaatta

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 4: Derivaatta MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 4: Derivaatta Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 21.9.2016 Pekka Alestalo, Jarmo

Lisätiedot

Ratkaisuehdotus 2. kurssikokeeseen

Ratkaisuehdotus 2. kurssikokeeseen Ratkaisuehdotus 2. kurssikokeeseen 4.2.202 (ratkaisuehdotus päivitetty 23.0.207) Huomioitavaa: - Tässä ratkaisuehdotuksessa olen pyrkinyt mainitsemaan lauseen, johon kulloinenkin päätelmä vetoaa. Näin

Lisätiedot

BM20A0300, Matematiikka KoTiB1

BM20A0300, Matematiikka KoTiB1 BM20A0300, Matematiikka KoTiB1 Luennot: Heikki Pitkänen 1 Oppikirja: Robert A. Adams: Calculus, A Complete Course Luku 12 Luku 13 Luku 14.1 Tarvittava materiaali (luentokalvot, laskuharjoitustehtävät ja

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 13. Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot ja vektorit Ääriarvon laadun tarkastelu

Talousmatematiikan perusteet: Luento 13. Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot ja vektorit Ääriarvon laadun tarkastelu Talousmatematiikan perusteet: Luento 13 Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot ja vektorit Ääriarvon laadun tarkastelu Viime luennolla Aloimme tarkastella yleisiä, usean muuttujan funktioita

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 14. Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot Ääriarvon laadun tarkastelu

Talousmatematiikan perusteet: Luento 14. Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot Ääriarvon laadun tarkastelu Talousmatematiikan perusteet: Luento 14 Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot Ääriarvon laadun tarkastelu Luennolla 6 Tarkastelimme yhden muuttujan funktion f(x) rajoittamatonta optimointia

Lisätiedot

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 10.6.2013 klo 10-13 Ratkaisut ja pisteytysohjeet

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 10.6.2013 klo 10-13 Ratkaisut ja pisteytysohjeet Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe.6. klo - Ratkaisut ja pisteytysohjeet. Ratkaise seuraavat epäyhtälöt ja yhtälö: a) x+ x +9, b) log (x) 7,

Lisätiedot

Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:

Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto: 4 Reaalifunktiot 4. Funktion monotonisuus Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x ja x on voimassa ehto: "jos x < x, niin f (x

Lisätiedot

Differentiaalilaskenta 1.

Differentiaalilaskenta 1. Differentiaalilaskenta. a) Mikä on tangentti? Mikä on sekantti? b) Määrittele funktion monotonisuuteen liittyvät käsitteet: kasvava, aidosti kasvava, vähenevä ja aidosti vähenevä. Anna esimerkit. c) Selitä,

Lisätiedot

Numeerinen analyysi Harjoitus 1 / Kevät 2017

Numeerinen analyysi Harjoitus 1 / Kevät 2017 Numeerinen analyysi Harjoitus 1 / Kevät 2017 Palautus viimeistään perjantaina 3.3. Tehtävä 1: Oheinen MATLAB-funktio toteuttaa eksponenttifunktion evaluoinnin. 1 function y = seriesexp ( x ) 2 oldsum =

Lisätiedot

5 Differentiaalilaskentaa

5 Differentiaalilaskentaa 5 Differentiaalilaskentaa 5.1 Raja-arvo Esimerkki 5.1. Rationaalifunktiota g(x) = x2 + x 2 x 1 ei ole määritelty nimittäjän nollakohdassa eli, kun x = 1. Funktio on kuitenkin määritelty kohdan x = 1 läheisyydessä.

Lisätiedot

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo 10-13

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo 10-13 Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe.6. klo -. Ratkaise seuraavat epäyhtälöt ja yhtälö: a) x +9, b) log (x) 7, c) x + x 4 =.. Määrää kaikki ne

Lisätiedot

f(x) f(y) x y f f(x) f(y) (x) = lim

f(x) f(y) x y f f(x) f(y) (x) = lim Y1 (Matematiikka I) Haastavampia lisätehtäviä Syksy 1 1. Funktio h määritellään seuraavasti. Kuvan astiaan lasketaan vettä tasaisella nopeudella 1 l/min. Astia on muodoltaan katkaistu suora ympyräkartio,

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen Talousmatematiikan perusteet: Luento 1 Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen Luennon sisältö Prosenttilaskennan kertausta Korkolaskentaa Käsitteitä Koron lisäys kerran

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 7 Differentiaalikehitelmä Funktion f erivaatta pisteessä x 0 eli f (x 0 ) on erotusosamäärän rajaarvo: f (x) f (x 0 ). x x 0 x x 0 Tämä voiaan esittää hieman eri muoossa

Lisätiedot

A = (a 2x) 2. f (x) = 12x 2 8ax + a 2 = 0 x = 8a ± 64a 2 48a x = a 6 tai x = a 2.

A = (a 2x) 2. f (x) = 12x 2 8ax + a 2 = 0 x = 8a ± 64a 2 48a x = a 6 tai x = a 2. MATP53 Approbatur B Harjoitus 7 Maanantai..5. (Teht. s. 9.) Neliön muotoisesta pahviarkista, jonka sivun pituus on a, taitellaan kanneton laatikko niin, että pahviarkin nurkista leikataan neliön muotoiset

Lisätiedot

Luku 4. Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia.

Luku 4. Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia. 1 MAT-1343 Laaja matematiikka 3 TTY 1 Risto Silvennoinen Luku 4 Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia Derivaatan olemassaolosta seuraa funktioille eräitä säännöllisyyksiä Näistä on jo edellisessä luvussa

Lisätiedot

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia. HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 8 Harjoitus Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I. Mitkä seuraavista funktioista F, F, F ja F 4 ovat kertymäfunktioita? Mitkä

Lisätiedot

sin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2

sin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2 HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi I, syksy 2017 Harjoitus 2 Ratkaisuedotukset 2.1. Tutki funktion g : R 2 R, g(0, 0) = 0, jatkuvuutta. g(x, y) = sin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2, kun (x,

Lisätiedot

Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77

Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77 Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty.5.07 Kertaus K. a) sin 0 = 0,77 b) cos ( 0 ) = cos 0 = 0,6 c) sin 50 = sin (80 50 ) = sin 0 = 0,77 d) tan 0 = tan (0 80 ) = tan 0 =,9 e)

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 12 1 Eksponenttifuntio Palautetaan mieliin, että Neperin luvulle e pätee: e ) n n n ) n n n n n ) n. Tästä määritelmästä seuraa, että eksponenttifunktio e x voidaan

Lisätiedot

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Riikka Korte (Pekka Alestalon kalvojen pohjalta) Aalto-yliopisto 24.10.2016 Sisältö Derivaatta 1.1 Derivaatta Erilaisia lähestymistapoja: I geometrinen

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 Väliarvolause Oletetaan, että funktio f on jatkuva jollain reaalilukuvälillä [a, b] ja derivoituva avoimella välillä (a, b). Funktion muutos tällä välillä on luonnollisesti

Lisätiedot

Muutoksen arviointi differentiaalin avulla

Muutoksen arviointi differentiaalin avulla Muutoksen arviointi differentiaalin avulla y y = f (x) y = f (x + x) f (x) dy y dy = f (x) x x x x x + x Luento 7 1 of 15 Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto Muutoksen arviointi differentiaalin

Lisätiedot

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Funktion monotonisuus Derivoituva funktio f on aidosti kasvava, jos sen derivaatta on positiivinen eli jos f (x) > 0. Funktio on aidosti vähenevä jos sen derivaatta

Lisätiedot

jakokulmassa x 4 x 8 x 3x

jakokulmassa x 4 x 8 x 3x Laudatur MAA ratkaisut kertausarjoituksiin. Polynomifunktion nollakodat 6 + 7. Suoritetaan jakolasku jakokulmassa 5 4 + + 4 8 6 6 5 4 + 0 + 0 + 0 + 0+ 6 5 ± 5 5 4 ± 4 4 ± 4 4 ± 4 8 8 ± 8 6 6 + ± 6 Vastaus:

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1 Ratkaistaan tasapainopiste yhtälöparista: P = 25-2Q P = 10 + Q Ratkaisu on: Q = 5, P = 15 Kuluttajan ylijäämä

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 6 1 Korkolaskentaa Oletetaan, että korkoaste on r Jos esimerkiksi r = 0, 02, niin korko on 2 prosenttia Tätä korkoastetta käytettään diskonttaamaan tulevia tuloja ja

Lisätiedot

1. Olkoon f :, Ratkaisu. Funktion f kuvaaja välillä [ 1, 3]. (b) Olkoonε>0. Valitaanδ=ε. Kun x 1 <δ, niin. = x+3 2 = x+1, 1< x<1+δ

1. Olkoon f :, Ratkaisu. Funktion f kuvaaja välillä [ 1, 3]. (b) Olkoonε>0. Valitaanδ=ε. Kun x 1 <δ, niin. = x+3 2 = x+1, 1< x<1+δ Matematiikan tilastotieteen laitos Differentiaalilaskenta, syksy 2015 Lisätehtävät 1 Ratkaisut 1. Olkoon f :, x+1, x 1, f (x)= x+3, x>1 Piirrä funktion kuvaa välillä [ 1, 3]. (a) Tutki ra-arvon (ε, δ)-määritelmän

Lisätiedot

A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-6. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.

A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-6. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei. PITKÄ MATEMATIIKKA PRELIMINÄÄRIKOE 7..07 NIMI: A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.. Valitse oikea vaihtoehto ja

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Funktion kuperuussuunnat Derivoituva funktio f (x) on pisteessä x aidosti konveksi, jos sen toinen derivaatta on positiivinen f (x) > 0. Vastaavasti f (x) on aidosti

Lisätiedot

määrittelyjoukko. log x piirretään tangentti pisteeseen, jossa käyrä leikkaa y-akselin. Määritä millä korkeudella tangentti leikkaa y-akselin.

määrittelyjoukko. log x piirretään tangentti pisteeseen, jossa käyrä leikkaa y-akselin. Määritä millä korkeudella tangentti leikkaa y-akselin. MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot 70 Jussi Tyni 5 a) Derivoi f ( ) e b) Mikä on funktion f () = ln(5 ) 00 c) Ratkaise yhtälö määrittelyjoukko log Käyrälle g( ) e 8 piirretään tangeti pisteeseen, jossa käyrä

Lisätiedot

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0202 Syksy 2015 1

Lisätiedot

k-kantaisen eksponenttifunktion ominaisuuksia

k-kantaisen eksponenttifunktion ominaisuuksia 3.1.1. k-kantaisen eksponenttifunktion ominaisuuksia f() = k (k > 0, k 1) Määrittely- ja arvojoukko M f = R, A f = R + Jatkuvuus Funktio f on jatkuva Monotonisuus Funktio f aidosti kasvava, kun k > 1 Funktio

Lisätiedot

Sinin jatkuvuus. Lemma. Seuraus. Seuraus. Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Sini on jatkuva funktio.

Sinin jatkuvuus. Lemma. Seuraus. Seuraus. Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Sini on jatkuva funktio. Sinin jatkuvuus Lemma Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Seuraus Sini on jatkuva funktio. Seuraus Kosini, tangentti ja kotangentti ovat jatkuvia funktioita. Pekka Salmi FUNK 19. syyskuuta 2016 22 / 53 Yhdistetyn

Lisätiedot

Matematiikka B1 - avoin yliopisto

Matematiikka B1 - avoin yliopisto 28. elokuuta 2012 Opetusjärjestelyt Luennot 9:15-11:30 Harjoitukset 12:30-15:00 Tentti Nettitehtävät Kurssin sisältö 1/2 Osittaisderivointi Usean muuttujan funktiot Raja-arvot Osittaisderivaatta Pinnan

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Merkitään f(x) =x 3 x. Laske a) f( 2), b) f (3) ja c) YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Merkitään f(x) =x 3 x. Laske a) f( 2), b) f (3) ja c) YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA 1 YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA 26.3.2018 MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ A-osa Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät 1 4. Tehtävät arvostellaan pistein 0 6. Kunkin tehtävän ratkaisu kirjoitetaan tehtävän

Lisätiedot

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) . Lasketaan valmiiksi derivaattoja ja niiden arvoja pisteessä x = 2: f(x) = x + 3x 3 + x 2 + 2x + 8, f(2) = 56, f (x) = x 3 + 9x 2 + 2x + 2, f (2) = 7, f (x) = 2x 2 + 8x + 2, f (2) = 86, f (3) (x) = 2x

Lisätiedot

MAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio

MAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio MAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio Olkoon a 1 = a 2 = 5 ja a n+1 = a n + 6a n 1 kun n 2. Todista induktiolla, että a n = 3 n ( 2) n, kun n on positiivinen

Lisätiedot

Kertaava osa on 2. periodilla ja normaaliosa 3. periodilla ja 4. periodin alussa.

Kertaava osa on 2. periodilla ja normaaliosa 3. periodilla ja 4. periodin alussa. Ohjeita Lukuvuoden 2015-2016 talousmatematiikan perusteiden kurssi koostuu kahdesta osasta, joiden avulla tavoitellaan joinain aikaisempina vuosina toteutettua jakoa hitaammin etenevään andante-kurssiin

Lisätiedot

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 26.9.2016 Pekka Alestalo,

Lisätiedot

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 21. tammikuuta 2016 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta

Lisätiedot

Mikäli funktio on koko ajan kasvava/vähenevä jollain välillä, on se tällä välillä monotoninen.

Mikäli funktio on koko ajan kasvava/vähenevä jollain välillä, on se tällä välillä monotoninen. 4.1 Polynomifunktion kulun tutkiminen s. 100 digijohdanto Funktio f on kasvava jollain välillä, jos ehdosta a < b seuraa ehto f(a) < f(b). Funktio f on vähenevä jollain välillä, jos ehdosta a < b seuraa

Lisätiedot

Matematiikan perusteet taloustieteilij oille I

Matematiikan perusteet taloustieteilij oille I Matematiikan perusteet taloustieteilijöille I Harjoitukset syksy 2006 1. Laskeskele ja sieventele a) 3 27 b) 27 2 3 c) 27 1 3 d) x 2 4 (x 8 3 ) 3 y 8 e) (x 3) 2 f) (x 3)(x +3) g) 3 3 (2x i + 1) kun, x

Lisätiedot

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai . (Teht. s. 93.) Määrää raja-arvo MATP53 Approbatur B Harjoitus 6 Maanantai 7..5 cos x x. Ratkaisu. Suora sijoitus antaa epämääräisen muodon (ei auta). Laventamalla päädytään muotoon ja päästään käyttämään

Lisätiedot

Luento 2: Liikkeen kuvausta

Luento 2: Liikkeen kuvausta Luento 2: Liikkeen kuvausta Suoraviivainen liike integrointi Kinematiikkaa yhdessä dimensiossa Luennon sisältö Suoraviivainen liike integrointi Kinematiikkaa yhdessä dimensiossa Liikkeen ratkaisu kiihtyvyydestä

Lisätiedot

3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia

3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT 2019 3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia 31 l Hospitalin sääntö 1 Määritä 2 5 4 2 + 2 7 12 + 11, e 1 2, (c) tan sin 2 Määritä 2012 3 704 + 2 6 30 13 10 + 7, 3 2017

Lisätiedot

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle / MS-A008 Differentiaali- ja integraalilaskenta, V/207 Differentiaali- ja integraalilaskenta Ratkaisut 2. viikolle / 8. 2.4. Jatkuvuus ja raja-arvo Tehtävä : Määritä raja-arvot a) 3 + x, x Vihje: c)-kohdassa

Lisätiedot

(x 0 ) = lim. Derivoimissääntöjä. Oletetaan, että funktiot f ja g ovat derivoituvia ja c R on vakio. 1. Dc = 0 (vakiofunktion derivaatta) 2.

(x 0 ) = lim. Derivoimissääntöjä. Oletetaan, että funktiot f ja g ovat derivoituvia ja c R on vakio. 1. Dc = 0 (vakiofunktion derivaatta) 2. Derivaatta kuvaa funktion hetkellistä kasvunopeutta. Geometrisesti tulkittuna funktion derivaatta kohdassa x 0 on funktion kuvaajalle kohtaan x 0 piirretyn tangentin kulmakerroin. Funktio f on derivoituva

Lisätiedot

Derivaatta II. Derivaatta II -kurssi. 1 Analyysin työkalu. Tapio Hansson

Derivaatta II. Derivaatta II -kurssi. 1 Analyysin työkalu. Tapio Hansson Derivaatta II Tapio Hansson Derivaatta II -kurssi Tämä materiaali on suunnattu lukion koulukohtaisen syventävän kurssin Derivaatta II oppimateriaaliksi. Kurssilla kerrataan ja syvennetään valtakunnallisten

Lisätiedot

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 14..016 Kertaus K1. a) b) x 18 ( x 9) ( x ) ( x+ ) lim = lim = lim x+ x+ ( x + ) x x x = lim (x 6) = ( ) 6 = 1 x x + 6 ( ) + 6 0 lim = =

Lisätiedot

BM20A5810 Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 5, Syksy 2016

BM20A5810 Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 5, Syksy 2016 BM20A5810 Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 5, Syksy 2016 1. (a) Anna likiarvo lineaarisen approksimaation avulla sille mitä on T (100.5), kun T (100) = 45 ja T (100) = 10. (b) Käyttäen lineaarista

Lisätiedot

3.1 Väliarvolause. Funktion kasvaminen ja väheneminen

3.1 Väliarvolause. Funktion kasvaminen ja väheneminen Väliarvolause Funktion kasvaminen ja väheneminen LAUSE VÄLIARVOLAUSE Oletus: Funktio f on jatkuva suljetulla välillä I: a < x < b f on derivoituva välillä a < x < b Väite: On olemassa ainakin yksi välille

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 3. Funktiot Lineaarinen funktio Paloittain lineaarinen funktio Lineaarinen interpolointi

Talousmatematiikan perusteet: Luento 3. Funktiot Lineaarinen funktio Paloittain lineaarinen funktio Lineaarinen interpolointi Talousmatematiikan perusteet: Luento 3 Funktiot Lineaarinen funktio Paloittain lineaarinen funktio Lineaarinen interpolointi s(n) p e m K(t) Tähän mennessä Olemme jo tarkastelleet erilaisten muuttujien

Lisätiedot

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio 4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) Tutkitaan yhtälöiden ratkaisuja piirtämällä funktioiden f(x) = x, f(x) = x 3, f(x) = x 4 ja f(x) = x 5 kuvaajat. Näin nähdään, monessako

Lisätiedot

Matematiikkaa kauppatieteilijöille P

Matematiikkaa kauppatieteilijöille P Matematiikkaa kauppatieteilijöille 802158P Luentomoniste Kari Myllylä Niina Korteslahti Topi Törmä Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syksy 2017 Sisältö 1 Perusteita 4 1.1 Lukujoukot..............................

Lisätiedot

Johdantoa INTEGRAALILASKENTA, MAA9

Johdantoa INTEGRAALILASKENTA, MAA9 Lyhyehkö johdanto integraalilaskentaan. Johdantoa INTEGRAALILASKENTA, MAA9 Integraalilaskennan lähtökohta 1: Laskutoimitukset + ja ovat keskenään käänteisiä, samoin ja ovat käänteisiä, kunhan ei jaeta

Lisätiedot