Miten ylläpitää jaksamista tärkeässä työssä OMAN TYÖHYVINVOINNIN TUKEMINEN Neuvontapalvelupäivät 11.10. Tampere Anna Koski projektipäällikkö, TtM Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämisryhmä Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto
Teemat Työhyvinvoinnin tekijät Palautuminen oman hyvinvoinnin kulmakivi Psykologinen pääoma ja työn tuunaus työntekijän voimavaroina Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
TYÖHYVINVOINNIN TEKIJÄT
Työhyvinvoinnin tekijät Manka 1999, 2006, 2011 Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Mukaellen: Warr 1990; Harju, Hakanen & Schaufeli, 2014
AINAKIN NÄITÄ TARVITAAN! Hyvinvoinnin elementti Myönteiset tunteet Sitoutuminen, innostus Liittyminen toisiin, yhteenkuuluvuus Merkityksellisyys Onnistuminen, saavutukset Ilmeneminen työssä Onko töihin aamulla mukava tulla? Jääkö työpäivän tunnesaldo positiivisen puolelle? Pääsenkö irti negatiivisesta stressistä? Olenko ylpeä työpaikastani? Uppoudunko työhöni joskus niin, että muu unohtuu? Koenko kuuluvani joukkoon? Voinko olla työpaikalla oma itseni? Saanko muilta tukea? Voinko työssäni edistää minulle tärkeitä asioita? Onko minun helppo hahmottaa työni tarkoitus ja oman työpanokseni rooli koko työpaikan toiminnassa? Koenko töissäni onnistumisen iloa? Pystynkö kehittymään? Pääsenkö työssäni omalle tavoitetasolleni? (C) Riitta-Liisa Larjovuori, lähde muk. PERMA-model, Martin Seligman 2011, 2013
PALAUTUMINEN = elpyminen työn rasituksista ja voimien takaisinsaaminen
PALAUTUMINEN Prosessi, jossa yksilön tila palautuu esim. työpäivän aikana koettua kuormitusta ja stressiä edeltäneelle tasolle, ja voimavarat täydentyvät Hyvinvointia ylläpitävä prosessi. Korjaa kuormituksen, stressin aiheuttamat kielteiset vaikutukset yksilöön ja hänen elimistöönsä On yksilöllistä Estäviä tekijöitä töihin liittyvät toiminnot (töiden valmistelu, sähköposti ym.), voimavaroja kuluttavat toiminnot Pennonen 2011, Kinnunen & Mauno 2009
Psykologinen irrottautuminen Mitä tarkoittaa PALAUTUMISEN MEKANISMIT Henkistä irrottautumista työstä. Miksi tärkeää Jotta työssä kuormittuvat psykofysiologiset järjestelmät saavat levätä. Rentoutuminen Tila, jota kuvaa alhainen virittäytyminen ja myönteinen tunnetila Pitkäaikainen elimistön virittyminen lisää sairastumisriskiä. Myönteisten tunnetilojen kokeminen johtaa positiiviseen kierteeseen (Fredrickson, 2000). Taidon hallintakokemukset Vapaa-ajantoiminnot, jotka tarjoavat mahdollisuuden kokea itsensä päteväksi Lisäävät sisäisiä voimavaroja: taidot, pätevyys, pystyvyysusko, myönteinen mieliala. Kontrolli vapaa-ajalla Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto Missä määrin voi itse päättää, mitä, kuinka, ja milloin tekee vapaa-ajallaan Kontrolli edistää yksilön pystyvyysuskoa ja pätevyyden tuntemuksia. Mahdollistaa palauttaviksi koettujen toimintojen valitsemisen. Sonnentag & Fritz 2007
TYÖPÄIVÄSTÄ PALAUTUMISEN EDISTÄMISKEINOJA Ajoissa pois työpaikalta, ajatukset irti työstä, ei työntekoa kotona Lomat (vaikutus n. 2 viikkoa) Tärkeiden ihmissuhteiden vaaliminen Aktiivinen vapaa-aika Liikunta ja urheilu, erityisesti luonnossa Uusia voimavaroja tuottavat toiminnot mm. Siltaloppi & Kinnunen
AKKUJEN LATAAMINEN TYÖPÄIVÄN AIKANA Palautumista ja elpymistä tapahtuu jo työpäivän aikana lounas-, kahvi- ja muilla työn tauoilla Älä tingi lounastauoista. Vietä lounastaukosi mieluiten työpaikan ulkopuolella, äläkä mieti silloin työasioita. Ulkoilu luontoympäristössä työpäivän aikana ja luontoelementit (esim. viherkasvit ja vihernäkymät ikkunasta) voivat edistää palautumista, työhyvinvointia ja myönteistä asennetta työhön. Hyvönen ym. 2017 Sianoja 2018
HYVÄKSYVÄ, TIETOINEN LÄSNÄOLO Pysähtymistä, asioiden havaitsemista tässä ja nyt arvostelematta, vertaamatta ja tuomitsematta. Arjen haasteiden kohtaamista tyynesti ja rauhallisesti. Ihminen on onnellisimmillaan, kun mieli ja fyysinen keho ovat samassa tilanteessa. Näistä hetkistä jää voimakkaita muistijälkiä. Sellaiset kohtaamiset koskettavat, joissa kumpikin osapuoli on vahvasti läsnä: molemmat tulevat kuulluksi ja nähdyksi. kuva: Pixabay
PSYKOLOGINEN PÄÄOMA VOIMAVARANA
Optimismi Luotan, että voin onnistua nyt ja tulevaisuudessa ja että omilla ponnisteluillani on siihen keskeinen vaikutus. Itseluottamus Otan vastaan haasteita ja toimin aktiivisesti niiden ratkaisemiseksi. Psykologinen pääoma Sitkeys Kun kohtaan ongelmia ja haasteita, jatkan yrittämistä. Palaudun vastoinkäymisistä tai koen niiden jopa vahvistavan minua. Toiveikkuus Pyrin saavuttamaan tavoitteeni ja tarvittaessa etsin vaihtoehtoisia reittejä niiden saavuttamiseksi. Luthans, Avolio & Avey 2007
PSYKOLOGISEN PÄÄOMAN MERKITYKSESTÄ Kyky olla oman elämänsä ohjaksissa, ottaa kaikki irti annetuista lähtökohdista Uskallus ja kyky tarttua mahdollisuuksiin Rohkeus tehdä valintoja ja elää omien arvojen mukaista elämää Kyky hyväksyä ja säilyttää mielenrauha Henkinen tasapaino ja hyvinvointi ovat paljolti kiinni siitä, miten eteen tulevia tilanteita tulkitaan ja miten niihin reagoidaan
MITEN PSYKOLOGISTA PÄÄOMAA VOISI KEHITTÄÄ TÖISSÄ? Jokaiselle mahdollisia keinoja: myönteisen palautteen antaminen omien ja työkavereiden onnistumisten huomiointi kiitoksen antaminen tehdystä työstä muiden työyhteisön jäsenten auttaminen ja tukeminen esim. Mathe ym. 2012 https://sites.uta.fi/voimavaratkayttoon/ http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/opaskirjat/psykologpo_esite_241014_valmis.pdf
TYÖN TUUNAUS VOIMAVARANA
Milloin viimeksi olet tehnyt omasta aloitteestasi jotain työhön liittyvää, jolla olet halunnut lisätä omaa hyvinvointiasi ja työsi mielekkyyttä? Mitä se oli?
TYÖN TUUNAUS Työntekijälähtöistä oman työn tai työympäristön kehittämistä itselle mielekkäämmäksi Haastaa perinteisen ajattelutavan, jossa työn kehittäminen ja työtekijän hyvinvoinnista huolehtiminen on pelkästään työnantajan vastuulla Työn tuunaaja ottaa itse aktiivisen roolin oman työmotivaationsa herättelyssä ja ylläpidossa TTL 2015 Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto kuva: Pixabay
TOTEUTA KÄYTÄNNÖSSÄ! Mieti työtäsi. Mikälaisia voimavara- ja kuormitustekijöitä siihen liittyy? Keksi keinoja lisätä työsi voimavaroja ja kohtuullistaa kuormitusta. Voisitko löytää uusia tapoja suhtautua kuormitukseen ts. tuunata omaa näkökulmaasi? Haasta itsesi kolmen viikon työn tuunausohjelmaan (Inspistä! Työn tuunaajan inspiraatiokirja) Harju ym. 2015. https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2016/11/tyon-tuunaajan-inspiraatiokirja.pdf
KIITOS! Anna.koski@uta.fi Twitter: @koski_anna linkedin.com/in/anna-koski-91588767