KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 15.12.2015 3

Sisällysluettelo Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen talousarvio 2016 1 (kv. 9.11.2015) Avainprosessien toimintaympäristöjen kuvaus, toiminnan painopisteet sekä toiminnalliset tavoitteet Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut 10 Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen 16 oppimisen palvelut Taidepalvelut 24 Tapahtumapalvelut 27 Yhteenveto tuottavuus ja tasapainotustoimenpiteistä 2016 30 Tuloslaskelmat palveluprosesseittain 31 Mittarit ja suoritteet 42 Henkilöstösuunnitelma 44 Investoinnit Investointiluettelo 45 Yhdyskuntarakentamisen kohdeluettelo 47 Talousarvion sitovuus 56 4

Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Toimintaajatus Palvelualue kehittää asukkaiden osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja toimintaympäristöjä sekä edistää kaupungin vetovoimaisuutta. Kulttuuri ja liikuntapalveluilla edistetään asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Palveluiden järjestäminen jakaantuu omatoimiseen ja ohjattuun hyvinvointia edistävään toimintaan sekä taidepalveluihin ja tapahtumapalveluihin. Omatoimisen hyvinvoinnin palveluiden ja yhteistyötahojen monipuoliset toimintaympäristöt sekä yhteistyö ja toimintamallit tarjoavat mahdollisuudet ja olosuhteet omatoimiselle tekemiselle, kokemiselle, tiedonhaulle ja harrastamiselle. Kaupungin omia palveluita tuottavat kirjastolaitos, museokeskus, liikuntapaikat sekä ulkoilu ja virkistysyksikkö. Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut aktivoivat yhteistyössä järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa kaupunkilaisia toimimaan oman ja toistensa hyvinvoinnin edistäjinä. Kaupungin omia palveluita tuottavat kansalaistoiminnan yksikkö sekä kansalaisopisto. Taidepalvelut edistävät Kuopion ja ympäristökuntien asukkaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia järjestämällä teatteri, musiikki ja muita kulttuurielämyksiä ja tapahtumia. Kaupungin omia palveluita tuottavat kaupunginteatteri ja musiikkikeskus. Tapahtumapalvelut kehittää Kuopiota vetovoimaisena ja tunnettuna tapahtumakaupunkina sekä kannustaa tapahtumajärjestäjiä hakemaan ja kehittämään tapahtumia. Toimintaympäristö ja sen muutokset Asukasmäärän kasvu ja kuntaliitoksen myötä laajentunut alue sekä ikääntyneiden suhteellisen osuuden lisääntyminen luovat haasteen palveluiden järjestämiselle. Nuorten tukeminen aktiivisiksi kansalaisiksi vaatii yhteistyötä eri toimijoilta ja palvelualueiden välillä. Kumppanuuteen perustuvien yhteistyöverkostojen rakentaminen on välttämätöntä kaupungin talouden kiristyessä. Ennaltaehkäisy, varhainen tukeminen ja moniammatillinen yhteistyö ovat keskeisiä keinoja. Tilojen yhteiskäytön edistämiseksi ja tilakustannusten hillitsemiseksi selvitetään mahdollisuutta mm. kirjastojen sijoittumisesta koulujen yhteyteen. Sisäliikuntasuunnitelman mukaisesti tavoitteena on jatkossa löytää uusia toimintamalleja, joissa siirrytään osin liikuntatilojen omistamisesta ja rakentamisesta liikunnan harrastajien kohdennettuun ja harkinnan varaiseen tukemiseen ja siten mahdollistetaan uusien käyttäjätarpeiden mukaisten liikuntatilojen syntymisen liikuntatoimijoiden itsenä tai yritysten toimesta. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen liikuntapaikka ja ulkoilu ja virkistyspalveluiden yhteistyötä Kaupunkiympäristön palvelualueen kanssa tiivistetään palvelutuotannon kustannustehokkuuden parantamiseksi. Kuopion laajat maaseutualueet asettavat suuria haasteita hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden järjestämiselle. Kansalaisopisto tarjoaa kurssitoimintaa lähipalveluperiaatteella myös maaseutualueilla. Asukastoiminnalla pyritään saamaan eri alueiden asukkaat toimimaan hyvinvointinsa edistämiseksi. Vapaaehtois ja vertaisohjaajatoiminta ja järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on avainasemassa. Taidepalveluissa otetaan huomioon väestön ikärakenteen muutokset, yleinen taloudellinen tilanne sekä asiakkaiden vaatimustason ja odotusten muutokset. Taidepalveluihin tarvitaan lisää uusia asiakkaita. Asiakaspalvelua sekä kokous ja kongressipalvelua parannetaan. Tapahtumapalveluiden toiminnan pääpaino on tapahtumajärjestäjien valmiuksien edistämisessä, tapahtumakaupungin kilpailukyvyn vahvistamisessa sekä uusien tapahtumien hankkimisessa ja kaupungin vetovoimaisuuden kasvattamisessa tapahtumakaupunkina. 1

Tuottavuutta lisäävät toimenpiteet Organisaatioiden välistä yhteistyötä tiivistetään hyödyntäen henkilöstön eläköityminen sekä lähtövaihtuvuus. Yhdistetään liikuntapaikkapalvelut ja ulkoilu ja virkistyspalvelut. Valmistellaan esitys liikuntatilojen uudenlaisesta tuottamismallista siten, että toimintamalli mahdollistaa yksityisen palvelutuotannon kaupungin oman palvelutuotannon rinnalla. Käynnistetään selvitys toimitilojen tiivistämisestä (hallinnon toimitilat, kansalaisjärjestöt, Jynkän ja Neulamäen kirjasto). Päivitetään tilakohtainen vuokrajärjestelmä yhdessä tilakeskuksen kanssa (viimeistään käyttösuunnitelman yhteydessä). Avustusten kohdentaminen kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Hyvinvointipalveluiden tiedotusta, markkinointia ja viestintää kehitetään ja tehostetaan. Maksupolitiikkaa tarkistetaan palveluittain ja asiakasryhmittäin. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen talousarvioesitys sisältää n. 0,5 M sopeutustoimia, jotka kohdennetaan palveluprosesseille käyttösuunnitelmassa Toiminnan painopisteet Uusi kirjastojärjestelmä tukee kirjastoautomaation käyttämistä ja lisää asiakkaiden omatoimisuutta myös verkkokirjastossa. Museokeskuksen toiminnassa painotetaan yleisötyön kehittämistä ja verkostoitumista sekä museoiden ja museoaineistojen saavutettavuuden parantamista. Liikunta, ulkoilu ja virkistyspaikkaverkoston laajuus ja hoitotaso mitoitetaan käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Palveluverkostoa kehitetään asiakastarpeiden mukaisesti resurssien puitteissa. Hyvinvointipalveluiden tiedotusta, markkinointia ja viestintää koskeva kokonaissuunnitelma valmistuu ja otetaan käyttöön. Kulttuurin ja liikunnan aktivoinnissa tarvelähtöinen toiminta kohdistetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin kohderyhmänä ikäihmiset, lapset ja nuoret, erityisryhmät, työttömät, syrjäytymisvaarassa olevat. Aktivoidaan paikallisia toimijoita yksittäisistä ihmisistä järjestöihin toimimaan palveluiden tuottajina. Kohdennetaan toimintamalleja esim. sosiaali ja terveyspalveluiden, etsivän nuorisotyön toimijoiden kanssa. Kansalaisopiston painopisteenä ovat kansalaisopistotoiminnan laadun kehittäminen, yhteistoimintakuntien ja Kuopion kansalaisopistotarjonnan tarvelähtöinen suunnittelu sekä edelleen ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen. Kaupunginteatterin ja kaupunginorkesterin yhteistyö jatkuu. Taidelaitosten lipunmyyntiä kehitetään edelleen. Tapahtumapalveluiden painopisteitä ovat tapahtumajärjestäjien valmiuksien edistäminen ja tapahtumakaupungin kilpailukyvyn vahvistaminen, kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen, tapahtumakaupungin markkinointi, tapahtumien tietovarannon luominen sekä palveluprosessien kehittäminen. Toiminnan painopisteiden vaikutukset osaamis ja henkilöstötarpeeseen Palvelualueen henkilöstösuunnitelmassa selvitetään tarkemmin toimintojen uudelleenjärjestelyt ja osaamistarpeen muutokset sekä henkilöstövähennykset yksikkökohtaisesti. Osa valtionosuudesta on sidottu henkilöstömäärään (museokeskus, orkesteri, teatteri). Kirjastojärjestelmän uusiminen ja automaation lisääminen vapauttaa henkilökuntaa uusiin tehtäviin, kuten yksilölliseen ja ryhmien opastus ja neuvontatyöhön. Asukastupaohjaajiksi palkataan kuusi kaupungin uudelleen sijoitettavaa työntekijää, tällä toimenpiteellä säästetään varhemaksuissa pidemmällä aikavälillä. Henkilöstövaikutukset: Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen henkilötyövuosien määrä pysyy ennusteen mukaan suunnilleen samalla tasolla kuin kuluvana vuonna (n. 413 htv). Avainprosesseittain henkilöstömäärässä tapahtuu jonkun verran muutoksia. Henkilöstön eläköitymisen yhteydessä tehtäviä järjestellään uudelleen siten, että vakansseja voidaan jättää täyttämättä, mm. kirjastopal 2

veluissa. Asukastupaohjaajien valinta kaupungin uudelleen sijoitettavista työntekijöistä lisää jollain aikataululla henkilötyövuosien määrää kuudella ja Moottorikelkkareittihankkeen päättyminen vastaavasti vähentää henkilötyövuosien määrää neljällä. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen talousarvioon sisältyy 0,45 M kohdentamaton sopeutus, toimenpiteistä päätetään käyttösuunnitelman yhteydessä. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Luovan ja ammattitaitoisen taiteellisen henkilökunnan saaminen riippuu olennaisesti Kuopion kaupungin ja sen taidepalvelujen vetovoimaisuuden kehityksestä. Rekrytoinneissa hyödynnetään ensisijaisesti kaupungin omaa, olemassa olevaa henkilöstöä sijoittamalla mahdollisuuksien mukaan avoinna oleviin tehtäviin. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Kaikissa palveluissa tutkitaan kolmannen sektorin ja elinkeinoelämän mahdollisuudet tuottaa palvelu tai osallistua palvelukumppanuuteen palvelu ja hankintaohjelman tavoitteiden mukaisesti. Palvelukumppanuutta on mm. liikunta, ulkoilu ja virkistysalueiden hoidossa sekä asukastupatoiminnassa. Taidepalveluiden omaa tuotantoa täydennetään vuokraamalla tiloja ja tekemällä yhteistyötä tuottajien kanssa. Tiloja vuokraamalla taidepalvelut tukee luovaa taloutta ja liikeelämää ja päinvastoin. 1. VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Toimenpiteet Yritystoiminnan kehittämisen välineet ja resurssit Yhteistyötä elinkeinoelämän ja yritysten kanssa uudenlaisesta tuottamismallista si Valmistellaan esitys liikuntatilojen kehitetään erityisesti palvelutuotannon osalta (palve yksityisen palvelutuotannon kaupunten, että toimintamalli mahdollistaa lu ja hankintaohjelma). gin oman palvelutuotannon rinnalla. Ohjelma Kasvuohjelma; Palvelu ja hankintaohjelma 3. Kuopiokuva paras kaupunkiyhteisö Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Tulokselliset yhteistyöverkostot Positiivisen Kuopio kuvan aktiivista kehittämistä jatketaan Yhteistyötä mm. kuntien kanssa tehdään vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Toimenpiteet Hyvinvointipalveluiden tiedotusta, markkinointia ja viestintää kehitetään ja tehostetaan. Kehitetään kuntien välistä yhteistyötä, osallistutaan valtakunnallisiin verkostoihin. Ohjelma Kasvuohjelma 2. ASUKKAAT JA PALVELUT 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Toimenpiteet Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Kuntaliitosten myötä tapahtunut Kuopion alueellinen kasvu ja alueiden erilaisuus otetaan huomi Käynnistetään vuonna 2015 päättyvän Pihkassa Männistöön lähiöhankkeen tavoitteiden pohjalta vanhojen lähiöiden poikkihallinnollisen osallis Ohjelma 3

oon maankäytön, palvelurakenteen ja palvelujen tuottamistavan kehittämisessä. tavan kehittämisen malli. 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova Toimenpiteet Ohjelma tavoite Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Kaupunkitasoista hyvinvointijohtamista ja yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä kehitetään (hyvinvointiohjelma) Laadintaan hyvinvointisuunnitelma, jonka osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Hyvinvointiohjelma Kuopiolaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään ennaltaehkäisevästi painopisteenä erityisesti lapset ja nuoret sekä ikäihmiset: lastensuojelumenojen ja vanhuspalvelumenojen kustannuskehityksen hillintä. Lasten ja nuorten palvelut kootaan asiakkuuden ja talouden hallinnan kehittämiseksi uudeksi palvelukokonaisuudeksi Koordinoidaan ja toteutetaan hyvinvointisuunnitelman toimenpiteitä. Sähköinen hyvinvointikertomus toimii seuranta ja raportointivälineenä. Hyvinvointiohjelma Palvelujen asiakaslähtöisyys Uusia palvelujen tuottamismalleja pilotoidaan ja palvelujen digitalisaatiota viedään eteenpäin. Arvioidaan mallien hyödyt ja kustannukset ennakolta. Kehittämiselle asetetaan selkeät tavoitteet ja niiden toteutumista arvioidaan. Selvitetään sähköisiä ratkaisuja. Edistetään kuntalaisten valmiutta mm. järjestämällä koulutusta. Hyvinvointiohjelma; Tuottavuusohjelma Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa Kuntalaisten yhteisöllisyyttä, aktiivisuutta ja osallisuutta lisätään. Lähidemokratiamallin kehittäminen saadaan valmiiksi. Edetään 2015 hyväksytyn projektisuunnitelman mukaisesti siten, että lähidemokratiamalli on valmis maaliskuussa ja viedään käytäntöön vuoden 2016 aikana. Palvelukumppanuutta yritysten ja järjestöjen kanssa lisätään. Palvelusetelikäytäntöä laajennetaan. Palvelualoitteen kokeiluun on valmius. Edistetään uudenlaisten toimintamallien käyttöönottoa. Valmistaudutaan palvelualoitteen kokeiluun. Palvelu ja hankintaohjelma 4

3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 6. Tasapainoinen talous Arviointikriteeri Tilikauden tulos Tuottavuuden kehittyminen Valtuustoon nähden sitova tavoite Koko kaupungin toiminnallinen alijäämä pienenee vuosittain suunnittelukauden aikana. Koko kaupungin alijäämä vuonna 2016 on enintään 20,1 milj.. Koko kaupungin toimintakatteen kasvu on enintään 1,4% vuoden 2015 talousarvioon nähden. Valtiolta normeihin ja velvoitteisiin mahdollisesti tulevat helpotukset otetaan käyttöön talouden tasapainottamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Toimenpiteet Ohjelma Palveluiden vaikuttavuutta ja tuottavuutta parannetaan ja palveluverk Tuottavuusohjelma koa pyritään tiivistämään, tavoitteena on vähentää kustannuksia tehostamalla henkilöstö ja tilaresurssien käyttöä. Talouden seurantaa tehostetaan entisestään, jolloin poikkeamiin voidaan reagoida mahdollisimman pian. Normeihin ja velvoitteisiin tulevat helpotukset otetaan käyttöön. Tuottavuusohjelma Tuottavuusohjelma 8. Määrätietoinen johtaminen Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Henkilöstötyön tuottavuus Henkilöstön liikkuvuutta parannetaan ja poikkihallinollista osaamisen hyödyntämistä lisätään. Työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Toimenpiteet Avoimet tehtävät täytetään ensisijaisesti sisäisesti. Sisäisen täytön osalta yhteistyötä rekrytointipalvelun kanssa tehostetaan. Ulkoisella rekrytoinnilla korvataan sellaista osaamista, joka poistuu organisaatiosta tai hankintaan sellaista uutta osaamista, jota organisaatiossa ei aiemmin ole ollut. Asiakkuusjohtajat laativat alueilleen henkilöstösuunnitelmaan pohjautuvan rekrytointisuunnitelman, joka käsitellään palvelualueiden johtoryhmässä. Esimiehet soveltavat työhyvinvoinnin toimintamalleja henkilöstöjohtamisessa. Säännölliset kehityskeskustelut. Sairauspoissaoloissa aktiivinen, aikainen puuttuminen ja puheeksiottaminen. Avoimen keskusteluilmapiirin luominen ja säännölliset työpaikkakokoukset, jossa käsitellään toiminnan päämääriä. Ohjelma Henkilöstöohjelma 5

Asiakkuusjohtajat laativat palvelualueillaan työhyvinvointiohjelman, joka käsitellään palvelualueiden johtoryhmässä Johtaminen Esimiesten osaamista kehitetään edelleen osaamiskartoitusten ja muuttuvien osaamisvaateiden mukaisesti. Esimiehille laaditaan kehityskeskusteluissa osaamisen kehittämissuunnitelma ja tehdään osaamiskartoitus (kartoituksessa ja suunnitelmassa hyödynnetään sähköistä kehityskeskustelulomaketta). Henkilöstöohjelma Palvelualueiden johtamisrakenteita kevennetään ja palvelualueiden keskinäistä yhteistyötä kehitetään. Avoimeksi tulevien esimiestehtävien täyttämisessä käytetään harkintaa ja toimintaa tarkastellaan palvelualueuudistuksen mukaisesti kokonaisvaltaisesti. Johtamisrakenteiden keventämiseksi tarkastellaan palvelualueiden organisaatiorakenteita. Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Vaikutetaan aktiivisesti tuleviin rakennemuutoksiin (mm. soteuudistus) ja ennakoidaan muutosten vaikutukset Kuopion strategiaan ja palvelujen organisointiin. Toimenpiteet Osallistutaan ylialueellisiin kehittämisryhmiin (mm. soteuudistusta varten perustettavat ryhmät) ja omaa toimintaa ja tuotantoa tarkastellaan kriittisesti. Ohjelma 6

HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN PALVELUALUE (Bruttositovat määrärahat) TULOSLASKELMAOSA TP TA+TAMU TA Muutos% 2014 2015 2016 Ta15Ta16 Myyntitulot 1 149 164 1 204 487 1 254 487 4,2 % Maksutulot 292 162 339 650 339 650 0,0 % Tuet ja avustukset 887 980 335 767 265 767 20,8 % Vuokratulot 82 819 95 089 95 089 0,0 % Muut toimintatulot 208 988 340 689 300 689 11,7 % TOIMINTATULOT 2 621 113 2 315 682 2 255 682 2,6 % Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 5 081 646 5 137 100 4 844 374 5,7 % Henkilösivukulut Eläkemenot 1 262 460 1 268 621 1 197 848 5,6 % Muut henkilösivumenot 281 760 297 966 281 836 5,4 % Henkilöstömenot yhteensä 6 625 866 6 703 687 6 324 058 5,7 % Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot 0 2 000 2 000 Muut palvelujen ostot 2 575 853 2 521 741 2 519 651 0,1 % Palvelujen ostot yhteensä 2 575 853 2 523 741 2 521 651 0,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 986 540 1 052 493 1 027 291 2,4 % Avustukset 2 988 986 3 201 050 3 201 050 0 Vuokramenot Sisäiset vuokrat yhteensä 3 411 389 3 533 458 3 504 820 0,8 % Muut vuokrat yhteensä 74 837 64 434 64 434 0,0 % Vuokramenot 3 486 226 3 597 892 3 569 254 0,8 % Toiminnan muut menot 22 372 20 332 19 397 4,6 % TOIMINTAMENOT 16 685 843 17 099 195 16 662 701 2,6 % TOIMINTAKATE 14 064 730 14 783 513 14 407 019 2,5 % Bruttositovien avainprosessien talousarvio sekä tuottojen ja menojen %osuus Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen bruttositovat avainprosessit TA 2016 Tulot 1.000 TA 2016 Menot 1.000 TA 2016 Toimintakate 1.000 Toiminta tuottojen % osuus Toiminta kulujen % osuus Kirjastopalvelut 1 066 6 608 5 542 46,9 % 38,9 % Museopalvelut 374 3 334 2 960 16,5 % 19,6 % Ulkoiluja virkistyspalvelut 564 1 367 803 24,8 % 8,0 % Kansalaistoiminnan akitivointiyksikkö 262 5 222 4 960 11,5 % 30,7 % Johdon tukipalvelut 2 351 349 0,1 % 2,1 % Tapahtumapalvelut 4 126 122 0,2 % 0,7 % Yhteensä 2 272 17 008 14 736 100 % 100 % 7

Nettositovien osaprosessien talousarvio sekä tuottojen ja menojen %osuus Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen nettositovat osaprosessit TA 2016 Tulot 1.000 TA 2016 Menot 1.000 TA 2016 Toimintakate 1.000 Toiminta tuottojen % osuus Toiminta kulujen % osuus Liikuntapaikat 3 029 12 237 9 208 37,9 % 43,6 % Kansalaisopisto 2 127 5 069 2 942 26,6 % 18,1 % Kaupunginteatteri 1 660 6 434 4 774 20,8 % 22,9 % Musiikkitoimi 1 182 4 317 3 135 14,8 % 15,4 % Yhteensä 7 998 28 057 20 059 100 % 100 % Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue YHTEENSÄ 10 270 45 065 34 795 HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN PALVELUALUE YHTEENSÄ (Informatiivinen) TULOSLASKELMAOSA TP TA+TAMU TPE TA Muutos% 2 014 2015 08/2015 2016 Tpe15Ta16 Myyntituotot 2 168 598 2 183 484 2 162 682 2 212 984 2,3 % Maksutuotot 4 421 842 4 903 999 4 823 407 4 851 999 0,6 % Tuet ja avustukset 1 010 794 384 565 495 686 320 565 35,3 % Vuokratuotot 2 138 466 2 379 639 2 288 285 2 395 139 4,7 % Muut toimintatuotot 415 368 571 965 479 811 531 965 10,9 % TOIMINTATUOTOT 10 155 068 10 423 652 10 249 871 10 312 652 0,6 % Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 14 294 280 14 608 185 14 669 145 14 236 552 2,9 % Henkilösivukulut Eläkekulut 3 542 154 3 655 666 3 656 072 3 566 160 2,5 % Muut henkilösivukulut 783 649 854 748 829 527 868 930 4,8 % Henkilöstömenot yhteensä 18 620 083 19 118 599 19 154 744 18 671 642 2,5 % Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot 0 76 200 80 052 76 200 4,8 % Muut palvelujen ostot 6 227 936 6 275 845 6 171 365 6 131 269 0,6 % Palvelujen ostot yhteensä 6 227 936 6 352 045 6 251 420 6 207 469 0,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 711 708 1 701 782 1 632 180 1 562 410 4,3 % Avustukset 3 486 217 3 683 732 3 687 107 3 683 732 0,1 % Vuokrakulut Sisäiset vuokrat 13 281 709 14 083 890 14 371 514 14 573 760 1,4 % Muut vuokrat 235 284 276 060 275 060 Vuokrakulut yhteensä 13 516 993 14 359 950 14 371 514 14 848 820 3,3 % Muut toimintamenot 117 410 141 723 154 482 133 579 13,5 % TOIMINTAKULUT 43 680 348 45 357 831 45 251 443 45 107 652 0,3 % TOIMINTAKATE 33 525 280 34 934 179 35 001 572 34 795 000 0,6 % Kohdentamaton sopeutus 451.037 euroa 8

Toimintatuottojen 10,3 milj. jakautuminen Vuokratuotot 23 % Muut toimintatulot 5 % Myyntitulot 22 % Tuet ja avustukset 3 % Maksutulot 47 % Toimintakulujen 45,1 milj. jakautuminen Vuokrakulut 33 % Toiminnan muut kulut 0 % Henkilöstömenot yhteensä 42 % Avustukset 8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 % Palvelujen ostot 14 % 9

Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut Toimintaajatus Omatoimisen hyvinvoinnin palveluiden keskeisenä toiminta ajatuksena on tarjota monipuolinen toimintaympäristö, mahdollisuus ja olosuhteet omatoimiselle tekemiselle, kokemiselle, tiedonhaulle ja harrastamiselle. Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut käsittävät kirjastopalvelut, liikuntapaikkapalvelut, museopalvelut ja ulkoilu ja virkistyspalvelut. Kirjastotoiminta tukee osaamista, hyvinvointia ja viihtymistä. Kuopion kaupunginkirjasto tarjoaa asiakkailleen tietoa, taitoa ja tarinoita. Toiminta edistää luku, kirjallisuus ja musiikkiharrastusta, elinikäistä oppimista sekä tietoverkkojen käyttöä asuinpaikasta riippumatta. Kirjastotilat toimivat asukkaiden kulttuurisena ja sosiaalisena tilana edistäen viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä ehkäisevät syrjäytymistä. Liikuntapaikkapalvelut tuottavat laadukkaita sisä ja ulkoliikuntapaikkapalveluja sekä näyttely, messu ja kokouspaikkapalveluita kaikille kuopiolaisille ja koko maakunnan asukkaille sekä yrityksille ja muille yhteisöille. Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toiminta ajatuksiin perustuen, ottaen huomioon kunkin museoalan vaatiman erityisasiantuntemuksen ja alueellisia tehtäviä koskevat sopimukset. Ulkoilu ja virkistyspalveluiden yksikön toiminta ajatuksena on monipuolisten ja laadukkaiden ulkoilu ja virkistyspalveluiden tuottaminen sekä Kuopion että koko maakunnan asukkaille, yrityksille ja muille yhteisöille. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kirjastopalvelu on lakisääteinen peruspalvelu ja eniten käytetty kunnallinen palvelu. Kirjastojen tärkeimpiä toimintaympäristöön vaikuttavia muutoksia ovat verkkopalvelujen kehitys, koulutustason nousu, väestön ikääntyminen, maahanmuuton ja kieliryhmien lisääntyminen, aineiston erilaiset formaattimuodot, uudet mediatyypit sekä kuntakentän ja aluehallinnon uusiutuminen. Kaupungin säästö ja sopeutustoimet ovat vaikuttaneet kirjaston toimintaan supistamalla kirjastoverkkoa. Eteläisen Kuopion alueella Pyörön ja Jynkän kirjastot säilyvät erillisinä kirjastoina. Jynkän kirjasto siirtyy 2017 valmistuvan Jynkän koulun yhteyteen. Liikuntapaikkapalvelut tuottavat liikuntapaikkapalveluita sisä ja ulkoliikuntapaikoilla. Sisäliikuntapaikkakohteita ovat Kuopiohalli, Kuopion uimahalli, Lippumäen uima ja jäähalli, Niiralan jäähalli, Studentia (kaupungin osittainen omistus), Nilsiän liikuntatalo ja väestönsuojien liikuntatilat. Lisäksi kuntosalit sijaitsevat Karttulassa, Nilsiässä, Riistavedellä ja Vehmersalmella. Ulkoliikuntapaikat käsittävät kattavan jääkiekko, luistinrata, nurmikenttä, sorakenttä, ulkokoripallokenttä ja tenniskenttäverkoston. Lisäksi liikuntapaikkapalvelut hallinnoi Heinjoen ampuma ja moottoriratakeskusta, Lippumäen liikuntakeskusta, Keskuskentän jalkapallostadionin kenttiä, Kuplahallia, Minna Canthin kaarihallia, Neulamäen FKrataa, Puijon pesäpallostadionia, Puijon talviurheilukeskusta ja Sorsasalon ratsastuskeskusta. Antikkalan laskettelukeskuksen toiminta on järjestetty yksityisen yrityksen toimesta. Kaupungin säästö ja sopeutustoimet vaikuttavat vuonna 2016 erityisesti ulkoliikuntapaikkojen hoitoaikoihin ja hoitotasoon. Lisäksi Puijon Golfkenttä poistuu kaupungin ylläpitämästä palveluverkostosta ja Antikkalan laskettelukeskuksen yhteistoimintasopimus päätetään sopimuskauteen 2015 2016 ja Antikkalan laskettelukeskus poistuu kaupungin järjestämisvastuulla olevasta palveluverkostosta. Sekä Puijon golfkenttä ja Antikkalan laskettelukeskus voivat jatkaa toimintaa ulkoisen toimijan järjestämänä palveluna. Litmasen sorakenttä muutetaan vuoden 2016 aikana tekonurmipintaiseksi kentäksi. Museokeskuksen muodostavat Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Kuopion luonnontieteellinen museo ja Kuopion taidemuseo. Museokeskuksen museokohteita ovat Kuopion museo, Kuopion korttelimuseo, J.V. Snellmanin kotimuseo ja Kuopion taidemuseo. Museokeskuksella on yhteinen hallinto ja museokohteiden asiakaspalvelusta huolehtiva henkilökunta. Museoiden toimintaan tuovat haasteita museoalan toimintalinjaukset ja valtakunnallinen ja alueellinen museoyhteistyö sekä kasvava vastuu koko maakunnan museopalveluista. Kustannustason nousu ja toimintaan jäävän määrärahan vähäisyys uhkaavat erityisesti näyttelytoimintaa sekä pidemmän aikavälin suunnittelua ja kehittämistyötä. Tulevaisuudenuhkana on palvelujen supistuminen säästötoimien seurauksena. Asiakaspalvelua ja aukioloaikoja on jo sopeutettu vakinaisen henkilöstömäärän mukaan. 10

Ulkoilu ja virkistysyksikkö järjestää omatoimisen hyvinvointipalvelujen ulkoilu ja virkistyspalveluita vesistöpalveluina: pienvenesatamat, puistovenepaikat, rantautumispaikat, retkisatamat, kalamajat, melontareitit, uimarannat ja paikat sekä matonpesupaikat, puistopalveluina: leikkipaikat, lähiliikuntapaikat, koirapuistot, pieneläinhautausmaa ja viljelypalstat sekä maastopalveluina: ulkoilu ja latureitit, luontopolut, ympärivuotiset kävelypolut, vaellusreitit, laavut, nuotiopaikat, näkö ja lintutornit sekä maastopyöräily, moottorikelkka, ratsastus ja pyöräilyreitit. Yksikkö kuuluu toiminnallisesti sen ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen omatoimisen hyvinvointipalvelujen liikuntapaikkapalvelujen sekä kaupunkiympäristön palvelualueen rakentamisen ja kunnossapitopalveluiden muodostamaan tilaajatiimiin, joka tilaa kaupungin tarvitsemat yhdyskuntatekniset rakentamis ja kunnossapitopalvelut joko sisäisesti Kuopion kaupungin kuntatekniikkaliikelaitokselta tai ulkoisesti alan yrityksiltä tai muilta yhteisöiltä. Kaupungin säästö ja sopeutustoimet vaikuttavat ulkoilu ja virkistyspalveluiden palveluverkoston hoitoaikoihin ja hoitotasoon laskevasti sekä leikkipaikkaverkostoa supistavasti. Uusina palveluina palveluverkostoon liittyvät Tahkon lähiliikuntaalueen palvelut sekä Petkelkannan keskusleikkipaikkatasoinen leikkipaikka. Tuottavuutta lisäävät toimenpiteet Organisaatioiden välistä yhteistyötä tiivistetään hyödyntäen henkilöstön eläköityminen sekä lähtövaihtuvuus. Yhdistetään liikuntapaikkapalvelut ja ulkoilu ja virkistyspalvelut. Valmistellaan esitys liikuntatilojen uudenlaisesta tuottamismallista siten, että toimintamalli mahdollistaa yksityisen palvelutuotannon kaupungin oman palvelutuotannon rinnalla. Käynnistetään selvitys toimitilojen tiivistämisestä (hallinnon toimitilat, kansalaisjärjestöt ja Neulemäen kirjasto). Päivitetään tilakohtainen vuokrajärjestelmä yhdessä tilakeskuksen kanssa. Hyvinvoinnin edistämisen palveluiden tiedotusta, markkinointia ja viestintää kehitetään ja tehostetaan. Maksupolitiikkaa tarkistetaan palveluittain ja asiakasryhmittäin. Hoitotason ja hoitoaikojen lasku liikuntapaikoissa ja ulkoilu ja virkistyspalveluissa käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Puijon Golfkentän ja Antikkalan laskettelurinteen yksityistäminen tai lakkautus Toiminnan painopisteet Hyvinvointipalveluiden tiedotusta, markkinointia ja viestintää koskeva kokonaissuunnitelma valmistuu ja otetaan käyttöön. Kirjastopalveluissa painopisteenä on asiakkaiden osallistaminen ja kirjastopalvelujen vieminen asiakkaiden luo (Pop up kirjastot). Asiakkaiden asioinnin, asiakastyytyväisyyden ja palvelujen vaikuttavuutta arvioidaan ja palveluita pyritään uudistamaan asiakkaiden toivomaan suuntaan. Museokeskuksen toiminnassa painotetaan kaupungin strategian mukaisesti asiakaslähtöisiä, osallistavia ja ennaltaehkäiseviä palveluja. Museopalvelujen toteutuksessa painotetaan yhteistyötä ja verkostoitumista. Museoiden ja museoaineistojen saavutettavuutta parannetaan. Museopalveluja kohdennetaan erilaisille asiakasryhmille. Museot tarjoavat monipuolista asiantuntemusta rakennettuun ja luonnonympäristöön sekä julkiseen taiteeseen liittyvissä paikallisissa ja alueellisissa tehtävissä sekä kulttuurin ja taiteen terveyttä ja hyvinvointia edistävissä palveluissa. Valmistaudutaan Kuopion museon peruskorjaukseen yhteistyössä tilakeskuksen kanssa vuonna 2015 valmistuvan hankesuunnitelman pohjalta. Muilta osin museotilojen kehittämistä jatketaan kokoelmakeskusta koskevan v. 2015 valmistuvan selvityksen pohjalta. Monipuoliset ja laadukkaat palvelut. Liikunta, ulkoilu ja virkistyspaikkaverkoston laajuus ja hoitotaso mitoitetaan käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Palveluverkostoa kehitetään asiakastarpeiden mukaisesti resurssien puitteissa. Uuden yhteistoimintamallin kehittäminen. Liikuntapaikkapalveluissa sekä ulkoilu ja virkistyspalveluissa toimintamallin, työnjaon eri toimijoiden välillä, toimintatapojen yhtenäistämisen ja yhteistoiminnallisuuden kehittäminen jatkuu vuoden 2016 aikana. 11

Toiminnan painopisteiden vaikutukset osaamis ja henkilöstötarpeeseen Rutiinitehtävät kirjastossa siirtyvät yhä enemmän verkkopalveluilla ja automaatiolla tehtäviksi. Tämän myötä rutiinitehtäviä hoitava henkilöstö vähenee ja työnkuvat muuttuvat. Henkilöstön osaamistarpeita selvitetään ja ammatillista osaamista kehitetään. Museoihin kohdistuvat palveluodotukset edellyttävät henkilöstön työnkuvien kehittämistä ja henkilöstön kouluttamista. Rekrytoinneissa ja koulutuksessa huolehditaan museoiden henkilöstön ammattitaidon turvaamisesta ja ylläpitämisestä palvelutarpeiden ja kunkin erityisalan vaatimusten mukaisesti. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Kirjaston henkilöstöä kehitetään kirjastoasetuksen suuntaisesti, jossa edellytetään, että kirjaston henkilökunnasta korkeakoulututkinnon suorittaneita on 45 %. Tätä edellyttää myös kirjastorutiinien väheneminen ja siirtyminen yksilölliseen asiakaspalveluun. Kirjastoammatillisen henkilöstön ydinosaaminen tukee nyt enemmän kuin koskaan kaikkea oppimista. Kirjaston merkitys kokoontumispaikkana, aineiston ja tiedon välittäjänä sekä tietoon ohjaajana kasvaa. Henkilöstön osaamisen lisääminen on tärkeää uuden toimintaympäristön haasteisiin vastaamiseksi. Museoammatillisen henkilöstön osaamista tarvitaan lähivuosina erityisesti käynnissä olevan valtakunnallisen museoiden kokoelma ja tietopalveluiden ja tiedonvälityksen kehitystyössä. Museohenkilöstö on avainasemassa koko toiminta alueella eräiden alueellisten tehtävien ainoana asiantuntijana. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Ulkoisia palveluita käytetään ulkoliikuntapaikka ja ulkoilu ja virkistysalueiden hoidossa. 12

Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut 2016 1. VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Yritystoiminnan kehittämisen välineet ja resurssit Yhteistyötä elinkeinoelämän ja yritysten kanssa kehitetään erityisesti palvelutuotannon osalta (palvelu ja hankintaohjelma). Valmistellaan esitys liikuntatilojen uudenlaisesta tuottamismallista siten, että toimintamalli mahdollistaa yksityisen palvelutuotannon kaupungin oman palvelutuotannon rinnalla. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja 3. Kuopiokuva paras kaupunkiyhteisö Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Tulokselliset yhteistyöverkostot Positiivisen Kuopio kuvan aktiivista kehittämistä jatketaan Yhteistyötä mm. kuntien kanssa tehdään vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Hyvinvointipalveluiden tiedotusta, markkinointia ja viestintää kehitetään ja tehostetaan. Kehitetään kuntien välistä yhteistyötä, osallistutaan valtakunnallisiin verkostoihin. Kaikki esimiehet Kaikki esimiehet 2. ASUKKAAT JA PALVELUT 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Kuopiolaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään erityisesti ennalta ennaltaehkäisevin toiminnan kautta. Hyvinvoinnin kehittämisen painopisteenä ovat erityisesti lapset ja nuoret sekä ikäihmiset ja konkreettisena tavoitteena on lastensuojelumenojen ja vanhuspalvelumenojen kustannuskehityksen hillintä. Koordinoidaan ja toteutetaan hyvinvointisuunnitelman toimenpiteitä. Sähköinen hyvinvointikertomus toimii seuranta ja raportointivälineenä. Kaikki esimiehet 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Palvelujen asiakaslähtöisyys Kaupunkitasoista hyvinvointijohtamista ja yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä kehitetään (hyvinvointiohjelma) Uusia palvelujen tuottamismalleja pilotoidaan ja palvelujen digitalisaatiota viedään eteenpäin. Mallien hyödyt ja kustannukset ennakkoarvioidaan. Kehittämiselle asetetaan sel Laaditaan poikkihallinnollinen hyvinvointiohjelma. Arvioidaan mallien hyödyt ja kustannukset ennakolta. Kehittämiselle asetetaan selkeät tavoitteet ja niiden toteutumista arvioidaan. Selvitetään sähköisiä ratkaisuja. Edistetään kuntalais Kaikki esimiehet Kaikki esimiehet 13

Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa keät tavoitteet etukäteen ja niiden toteutumista myös jälkiarvioidaan. Kuntalaisten yhteisöllisyyttä, aktiivisuutta ja osallisuutta lisätään. Lähidemokratiamallin kehittäminen saadaan valmiiksi. Palvelukumppanuutta yritysten ja järjestöjen kanssa lisätään. Palvelusetelikäytäntöä laajennetaan. Palvelualoitteen kokeiluun on valmius. ten valmiutta mm. järjestämällä koulutusta. Edetään 2015 hyväksytyn projektisuunnitelman mukaisesti siten, että lähidemokratiamalli on valmis maaliskuussa ja viedään käytäntöön vuoden 2016 aikana. Edistetään uudenlaisten toimintamallien käyttöönottoa. Palvelualoitekokeilua toteutetaan edellyttäen, että valtuusto tekee sen käyttöönotosta päätöksen. Kaikki esimiehet Kaikki esimiehet 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 6. Tasapainoinen talous Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Tuottavuuden kehittyminen Valtiolta normeihin ja velvoitteisiin mahdollisesti tulevat helpotukset otetaan käyttöön talouden tasapainottamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Normeihin ja velvoitteisiin tulevat helpotukset otetaan käyttöön. Kaikki esimiehet 8. Määrätietoinen johtaminen Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Henkilöstötyön tuottavuus Henkilöstön liikkuvuutta parannetaan ja poikkihallinollista osaamisen hyödyntämistä lisätään. Avoimet tehtävät täytetään ensisijaisesti sisäisesti. Sisäisen täytön osalta yhteistyötä rekrytointipalvelun kanssa tehostetaan. Ulkoisella rekrytoinnilla korvataan sellaista osaamista, joka poistuu organisaatiosta tai hankintaan sellaista uutta osaamista, jota organisaatiossa ei aiemmin ole ollut. Kaikki esimiehet Työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Asiakkuusjohtajat laativat alueilleen henkilöstösuunnitelmaan pohjautuvan rekrytointisuunnitelman, joka käsitellään palvelualueiden johtoryhmässä. Esimiehet soveltavat työhyvinvoinnin toimintamalleja henkilöstöjohtamisessa. Kaikki esimiehet Säännölliset kehityskeskustelut. Sairauspoissaoloissa aktiivinen, aikainen puuttuminen ja puheeksiottaminen. Avoimen keskusteluilmapiirin luominen ja säännöl 14

liset työpaikkakokoukset, jossa käsitellään toiminnan päämääriä. Asiakkuusjohtajat laativat palvelualueillaan työhyvinvointiohjelman, joka käsitellään palvelualueiden johtoryhmässä Johtaminen Esimiesten osaamista kehitetään edelleen osaamiskartoitusten ja muuttuvien osaamisvaateiden mukaisesti. Palvelualueiden johtamisrakenteita kevennetään ja palvelualueiden keskinäistä yhteistyötä kehitetään. Vaikutetaan aktiivisesti tuleviin rakennemuutoksiin (mm. soteuudistus) ja ennakoidaan muutosten vaikutukset Kuopion strategiaan ja palvelujen organisointiin. Esimiehille laaditaan kehityskeskusteluissa osaamisen kehittämissuunnitelma ja tehdään osaamiskartoitus (kartoituksessa ja suunnitelmassa hyödynnetään sähköistä kehityskeskustelulomaketta). Avoimeksi tulevien esimiestehtävien täyttämisessä käytetään harkintaa ja toimintaa tarkastellaan palvelualueuudistuksen mukaisesti kokonaisvaltaisesti. Johtamisrakenteiden keventämiseksi tarkastellaan palvelualueiden organisaatiorakenteita. Osallistutaan ylialueellisiin kehittämisryhmiin (mm. soteuudistusta varten perustettavat ryhmät) ja omaa toimintaa ja tuotantoa tarkastellaan kriittisesti. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Kaikki esimiehet 15

Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut Toimintaajatus Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen tehtävänä on kaupungin strategian mukaisesti aktivoida kaupunkilaiset toimimaan oman ja toistensa hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kaupungin asukasmäärän kasvu ja alueen laajeneminen kuntaliitoksien myötä sekä ikääntyneiden suhteellisen osuuden lisääntyminen ovat yhteinen haasteemme. Nuorten tukeminen eheään elämään vaatii yhteistä paneutumista eri palvelualueilta. Ennaltaehkäisy, varhainen tukeminen ja moniammatillinen yhteistyö ovat keskeisiä asioita. Niitä edellyttää myös kaupungin talouden kiristyminen. Kuopion laajat maaseutualueet asettavat suuria haasteita hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden järjestämiselle. Koska maaseutualueilta on poistunut monia palveluita, on jatkossa tärkeää mm. asukastupatoiminnan kautta saada alueen asukkaille yhteistä kokoontumistilaa ja aktivoivaa toimintaa. Vapaaehtois/ vertaisohjaajatoiminta ja järjestöjen kanssa yhteistyö on avainasemassa. Juankosken liittymistä Kuopioon valmistellaan hyvinvoinnin edistämisen palveluiden osalta. Kehittämisen kannalta olennaista on olemassa olevien ja uusien hankkeiden hyödyntäminen. PAKKA paikallista alkoholipolitiikkaa, TAKUULLA! taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia lapsille ja nuorille, asukastupatoiminnan sisällön kehittäminen. KKI kunnossa kaiken ikää kautta on mahdollisuutta saada osarahoitusta terveysneuvontatoiminnan (MENOX) ja työttömien aktivointihankkeen jatkamiseen. ArkeenVoimaa itsehoitoryhmiä ja tarvittavat ohjaajakoulutukset toteutetaan myös vuonna 2016. OKM:n rahoituksella Iloa ilmaisusta hanke toteutetaan 2015 2016. Kansalaistoiminnan aktivoinnin vastuulla on Kuopion vanhusneuvoston toiminnan pyörittäminen ja kehittäminen (asiakkuusjohtaja esittelijänä, hyvinvointikoordinaattori sihteerinä). Vanhusneuvoston toiminnan lakisääteisyys tuli voimaan 1.7.2013 alkaen. Samoin ennaltaehkäisevä päihdetyö ja mm. mielenterveys ja päihdesuunnitelman vuosittainen arviointi on vastuutettu kansalaistoiminnan yksikköön; ehkäisevän päihdetyön laki voimaan 1.12.2015. Haasteena em. toimintojen osalta ovat vähäiset toimintamäärärahat. Nilsiän kuntaliitoksen myötä järjestettäväksi tuli Nilsiän musiikki ja tanssileiri, mikä on toiminut kesäisin yli 50 vuoden ajan. Kuntalaki ja terveydenhuoltolaki edellyttävät että kaupungeissa tehdään toiminnasta hyvinvointikertomus. Kuopiossa sähköisen hyvinvointikertomuksen kokoamisesta vastaa kansalaistoiminnan yksikkö. Samoin kaupungin Hyvinvointiryhmän ja valmistelevan ryhmän sekä Terve Kuopio (mm. WHO Healthy Cities ja Terve Kunta verkostot) toiminnasta vastaa Kansalaistoiminnan yksikkö. Kansalaisopistossa pyritään turvaamaan laadukas asiakaslähtöinen opistotoiminta lähipalveluna opiston koko toimintaalueella. Kehitämme mahdollisuuksia monimuotoiseen oppimiseen ja edistämme digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämistä. Tavoitteena on lisäksi edistää kulttuurien välistä kanssakäymistä sekä maahanmuuttajien kotoutumista. Tuottavuutta lisäävät toimenpiteet Toiminnan painopisteet Hyvinvointipalveluiden tiedotusta, markkinointia ja viestintää koskeva kokonaissuunnitelma valmistuu ja otetaan käyttöön. Kulttuuriin ja liikunnan aktivoinnissa tarvelähtöinen toiminta kohdistetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin niille asiakasryhmille, joissa toimenpiteiden vaikuttavuus on suurin sekä talouden että hyvinvoinnin kannalta arvioituna. mm. ikäihmiset lapset ja nuoret, erityisryhmät, työttömät, syrjäytymisvaarassa olevat. Liikuntapalveluissa toimitaan uuden liikuntapalvelusuunnitelman mukaisesti: Aktivoidaan uusia käyttäjiä ja ohjataan heidät intervention jälkeen muiden palveluntarjoajien toiminnan piiriin tai omaehtoisiin palveluihin asiakasvaikuttavuuden parantamiseksi. Liikuntapalveluketjun toimintaa vahvistetaan. 16

Liikuntapalveluiden monipuolinen tarjoaminen ja liikuntaneuvonta toteutetaan myös maaseutualueilla. Kulttuuripalveluissa toimitaan uuden kulttuurin aktivointisuunnitelman mukaisesti. Tutkitaan mahdollisuutta soveltaa olemassa olevia palveluita laajemmalle joukolle ja alueelle saavutettavuuden ja tasaarvon periaatteiden mukaisesti. Aktivoidaan paikallisia toimijoita yksittäisistä ihmisistä järjestöihin toimimaan palveluiden tuottajina. Kohdennettuja toimintamalleja kehitetään esim. sosiaali ja terveyspalveluiden, etsivän nuorisotyön toimijoiden kanssa. Valmistaudutaan soteuudistuksen toteutumiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta. Ohjataan järjestöjen toimintaa avustettavan toiminnan osalta kaupungin strategian mukaiseksi/ yhteistyöpalaverit, kehityskeskustelut. Kumppanuudet järjestöjen ja kaupungin kesken. Sähköinen hakuprosessi on käytössä. Terve Kunta verkosto ja Healthy Cities toimintojen kehittäminen verkostosuunnitelmien mukaisesti, toiminnan koordinointi, hyvien käytäntöjen jakaminen WHOtapahtumissa ja verkostossa. WHOn Healthy Cities Euroopan konferenssi vuonna 2016 järjestetään Unkarissa (Pecs). Terve Kuopio nimitystä käytetään jatkossa kuvaamaan hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen palveluiden kokonaisuutta. Vertaistuki/ vapaaehtoistoiminnan koordinointi ja koulutus Kuopiossa (myös ArkeenVoimaa ryhmät) yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Vapaaehtois/ vertaisohjaajatoiminnan julkaisualusta toimii ja laajenee. Päihteiden käytön ennaltaehkäisy, PAKKAtoimintamallin toteuttaminen, Savuton Kunta, Ehkäiseväntyön viikko, Huomaa lapsi. Vanhusneuvoston ja Hyvinvointiryhmän toiminnan kehittäminen. Asukastupa, lähiö ja kylätoiminnan kehittäminen 2014 hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Asukastuvilla vastuuhenkilöstön vakiinnuttaminen/ kaupungin uudelleen työllistettäviä kuusi henkilöä vuoden 2016 alusta. Toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen yhteistyössä eri palvelualueiden, seurakuntien ja 3. sektorin kanssa. Asukastupaverkoston määrällinen kehittäminen määrärahojen puitteissa. Kuntalaisten paikallisvaikuttamisen ja osallisuuden vahvistaminen hyväksytyn ohjelman mukaisesti. Osallisuuden osaamisen vahvistaminen kaupunkiorganisaatiossa henkilöstökoulutus, osallisuusvastaavat. Kuopion lähidemokratia malli valmistuu v. 2016. Kuopion kansalaisopisto täyttää 100 vuotta v. 2016 ja on Suomen vanhin kansalaisopisto. Juhlavuosi näkyy lv 2016/17 osana opiston arkea. Kansalaisopistossa toiminnan painopisteenä on osallisuutta korostavalla kehittämisotteella tehtävä suunnittelu sekä edelleen ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen. Vuonna 2016 kansalaisopistossa toteutetaan myös arvioinnin kokonaisvaltainen kehittäminen, jonka tavoitteena on palvella sekä asiakaslähtöistä suunnittelua että prosessien kehittämistä ja resurssien entistä tarkempaa kohdentamista. Toiminnan painopisteiden vaikutukset osaamis ja henkilöstötarpeeseen Asukastuville tarvitaan vastuuohjaajiksi henkilöitä kaupungin sisältä Henkilöstöä on edelleen perehdytettävä CAFlaatuajatteluun. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Kansalaisopistossa on n. 350 tuntiopettajaa, joita on ollut helppo saada Kuopion ja Nilsiän keskusta alueille. Haasteena on saada myös maaseutualueille päteviä opettajia tulevaisuudessa. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Setlementti Puijola ry hoitaa asukastupien työntekijöiden rekrytointia (ohjaajat kaupungin työntekijöitä) sekä toiminnan järjestämistä. 17

Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut 2016 1. VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Yritystoiminnan kehittämisen välineet ja resurssit Yhteistyötä elinkeinoelämän ja yritysten kanssa kehitetään erityisesti palvelutuotannon osalta (palvelu ja hankintaohjelma). Yritysyhteistyö palvelujen tuottamisessa, esim. osuustoiminta, liikuntapalveluketju, tapahtumat ja yhteisötaiteilijat. Sponsoroinnin hyödyntäminen. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja 3. Kuopiokuva paras kaupunkiyhteisö Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Sähköinen hyvinvointikertomus osana talous ja toimintasuunnitelmaa Terve Kuntaverkostoon osallistuminen Toimivat työryhmät kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Positiivisen Kuopio kuvan aktiivista kehittämistä jatketaan Laaja sähköinen hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa. Vuosittain tarkistettu hyvinvointikertomus on osa talous ja toimintasuunnitelmaa. Hyvinvointisuunnitelma tehdään eri palvelualueiden ja järjestöjen kanssa yhteistyössä. Aktiivinen Terve Kuntaverkoston jäsenyys. Toimivat verkostot ja työryhmät kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyödynnetään ja vahvistetaan olemassa olevaa Kuopiobrändiä. Viestitään hyvistä käytänteistä. Hyvinvointimarkkinoinnin kehittäminen mvayksikön kanssa. Sähköisen hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman koordinointi Uuden pohjan sähköiselle hyvinvointikertomukselle, käyttöönotto 2016 Laaja hyvinvointikertomus valtuustokausittain Vuosittaiset hyvinvoinnin edistämisen painopisteiden tarkennukset ja kuntalaisten hyvinvoinnin tilan kuvaus Suunnitelma seuraavalle vuodelle osaksi talous ja toimintakertomusta Kunnan omien indikaattoreiden kokoaminen Osallistuminen valtakunnallisiin kokouksiin ja päiviin. Omien hyvien käytänteiden esittely, valtakunnallisten ohjelmien yms. työstäminen yhdessä. Hyvinvointi ryhmän valmistelu ja sihteeriys, vastuu valmistelevasta ryhmästä. Monialaisen turvallisuustyöryhmän koordinointi, turvallisuustekopalkinto, turvallisuussuunnitelma osana sähköistä hyvinvointikertomusta. Seksuaaliterveyden edistämisen työryhmän koordinointi Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Hyvinvointikoordinaattori Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Hyvinvoinnin edistämisen johtaja, hyvinvointikoordinaattori, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, rehtorit ja koulutussuunnittelijat 18

Tulokselliset yhteistyöverkostot WHO Healthy City verkostojäsenyys Hyvien käytäntöjen levittäminen ja verkostoissa muiden hyvistä käytännöistä oppiminen ja kehittyminen. Yhteistyötä mm. kuntien kanssa tehdään vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. WHO Healthy City verkostossa aktiivinen toiminta, toiminnan koordinointi, hyvien käytäntöjen jakaminen meiltä muualle ja muualta meille. Vanhusneuvostossa esittelijänä toimiminen ja sihteeriys. Työvaliokunnassa valmistellaan vanhusneuvoston käsiteltäväksi tulevia asioita ja huolehditaan vanhusneuvoston antamista tehtävistä sekä edistetään vanhusneuvoston yhteyksiä eri hallinnonaloihin. Kansalaisopisto tekee yhteistyötä opistojen Osaavaverkoston, Hyvinvointivoimalan sekä Itä Suomen vapaan sivistystyön yhteistyöfoorumin kanssa. Aktiivinen toiminta ja yhteistyö: WHO verkostossa Kuntaliiton (sähköinen hyvinvointikertomus ym.) Eri kuntien kanssa (Arkeen Voimaa yms.) Terve Kunta verkostossa Ministeriöiden Paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten oppilaitosten, järjestöjen ja yhdistysten sekä yritysten Vertailukaupunkien, kanssa. Kansalaisopisto tuottaa opistopalvelut sopimuskunnille (Juankoski, Kaavi, Rautavaara ja Tuusniemi). Uuden kauden haku Hyvinvointiryhmä ohjausryhmänä Yhteys kansalliseen Healthy Cityverkostoon =Terve Kunta verkostoon sekä Turkuun toiseen Healthy City kaupunkiin Suomessa Aktiivinen jäsenyys Osallistuminen konferensseihin ja abstraktien hakeminen ja kokoaminen Kuopiosta Hyvien käytäntöjen jakaminen ja levittäminen oman kunnan käytäntöihin Hyvinvoinnin edistämisen johtaja, hyvinvointikoordinaattori, koko henkilöstö Rehtorit Hyvinvoinnin edistämisen johtaja, hyvinvointikoordinaattori 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Lähiöiden kehittämiseen sovitaan poikkihallinnollinen toimintamalli Lähiöohjelman valmistelu käynnistetään. Käynnistetään vuonna 2015 päättyvän Pihkassa Männistöön lähiöhankkeen tavoitteiden pohjalta vanhojen lähiöiden poikkihallinnollisen osallistavan kehittämisen malli. Vastuut määritellään vuoden 2016 aikana. 19

2. ASUKKAAT JA PALVELUT 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Asukastupaverkoston kattavuus paranee Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Kuntalaisten osallisuus suunnittelussa, päätöksenteossa ja palvelujen tuotannossa vahvistuu Liikuntaan aktivointi palveluiden kehittäminen Asiakkaita tuetaan ja ohjataan sekä kannustetaan omatoimisuuteen ja käyttämään ns. matalan kynnyksen palveluja. Perustetaan asukastuvat Päivärantaan/ Männistöön tai/ ja Maaningalle asukastupa ja kylätalotoiminnan kehittämissuunnitelman mukaan talousarvion niin mahdollistaessa. Kaupunkitasoista hyvinvointijohtamista ja yhteistyötä hyvinvointisuunnitelma. Laaditaan poikkihallinnollinen asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä kehitetään (hyvinvointiohjelma) Kuopiolaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään erityisesti ennalta ennaltaehkäisevin toiminnan kautta. Hyvinvoinnin kehittämisen painopisteenä ovat erityisesti lapset ja nuoret sekä ikäihmiset ja konkreettisena tavoitteena on lastensuojelumenojen ja vanhuspalvelumenojen kustannuskehityksen hillintä. Lasten ja nuorten palvelut kootaan asiakkuuden ja talouden hallinnan kehittämiseksi uudeksi palvelukokonaisuudeksi Valtuuston päätöksen mukaisesti laaditaan Kuopion lähidemokratiamalli. Kuntalaisten liikuntaan aktivoiminen terveydenhuollon kustannuksien supistamiseksi. Liikuntapalveluketjutoiminnan kehittäminen. Yhteistyön kehittäminen paikallisten seurojen, järjestöjen ja yritysten kanssa. Toteutetaan lautakunnan hyväksymää liikuntapalvelusuunnitelmaa. Hyvinvointisuunnitelman laatiminen, jonka osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Kansalaisopisto tarjoaa erityisesti lapsille ja nuorille sekä ikäihmisille suunnattua koulutusta, esim. taiteen perusopetus ja seniorikurssit. Opisto tarjoaa myös perheiden hyvinvointia tukevia kursseja. Edetään KH:n vuonna 2015 hyväksymän projektisuunnitelman mukaisesti siten, että lähidemokratiamalli on valmis maaliskuussa ja viedään käytäntöön vuoden 2016 aikana. Lapset ja nuoret: Saada kaikki kaupungin koulut mukaan Liikkuva kouluohjelmaan. Aktivoida uusia seuroja mukaan Liikuntapolku / Liikkuva Koulu toimintaan sekä järjestämään yläkoulu/ lukioikäisille lajikokeiluja. Liikunnallisen leiritoiminnan vakiinnuttaminen koulujen lomaviikoille. Perheliikunta päivien toteutuksen jatkaminen. Työikäiset: Liikuntaneuvonnan säännöllinen toteuttaminen työttömille ja elämäntapariskissä oleville. Erityisryhmät: Sporttiskerho toimintamallin kehittäminen edelleen. Seurojen aktivointi erityisryhmäläisten mukaan ottamiseksi. Omaehtoisen liikunnan li Kehityspäällikkö, hyvinvoinnin edistämisen johtaja Hyvinvoinnin edistämisen johtaja, hyvinvointikoordinaattori, kansalaisopiston rehtori Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Kehityspäällikkö, kaupunginsihteeri Liikunnanohjaajat, kansalaisopiston liikunnanopettajat 20