Konsernipalvelu. Toiminta-ajatus. Toimintaympäristö ja sen muutokset

Transkriptio

1 Konsernipalvelu Käyttösuunnitelma vuodelle 2016

2

3 Konsernipalvelu Toiminta-ajatus Konsernipalvelu muodostuu talous- ja strategiapalveluista, työnantajapalveluista, strategisesta maankäytön suunnittelusta, kaupunginkansliasta, konserniohjauksesta ja tilapalveluista sekä lomituspalvelusta. Maaningan kuntaliitoksen kautta Kuopiolle hallinnoitavaksi siirtynyt Sydän-Savon lomituspalvelu järjestää lomituspalveluja 16 kunnan ja kaupungin alueella. Tilapalvelut/tilakeskus on taseyksikkö, joka käsitellään konsernipalvelun jälkeen omana kohtana. Konsernipalvelu tukee ja ohjaa palvelualueita ja muita toimintayksiköitä kaupungin tavoitteiden saavuttamisessa. Toimintatapana on tiivis yhteistyö ylimmän johdon, palvelualueiden, taseyksiköiden ja liikelaitosten kanssa asioiden valmistelussa. Konsernipalvelu tukee keskitetysti kaupungin strategista ja operatiivista johtamista sekä huolehtii osaltaan kaupungin johtamisjärjestelmän toimivuudesta ja jatkuvasta kehittämisestä ja arvioinnista. Se tuottaa palvelualueille ja muille Kuopion konserniin kuuluville yhtiöille ja yhteisöille hallinto-, talous-, henkilöstö-, tietopalvelu- ja omistajaohjauspalveluita sekä ohjausta. Lisäksi tuotetaan erilaisia asiantuntija-, kehittämis- ja muita tukipalveluita. Konsernipalvelu vastaa kaupunkikonsernin rahoituksesta sekä kaupunkitasoisesta tietohallinnon ohjauksesta. Lomituspalvelut turvaavat maatalousyrityksen keskeytymättömän toiminnan yrittäjän loma-ajaksi sekä saada sijaisapua siksi ajaksi, jona maatalousyrittäjä on sijaisavuntarpeessa. Lomituspalvelussa on vakinaista henkilöstöä yhteensä n Toimintaympäristö ja sen muutokset Kuntatalous kiristyy edelleen ja kunnallisten palvelujen tuottavuusvaateet kasvavat. Tämä haastaa sekä talousohjausta ja -suunnittelua että -seurantaa. Talouden tasapainottamistoimista ja tuottavuuden parantamistavoitteista johtuen palvelualueet tarvitsevat yhä enemmän tukea esim. tiedon saannissa ja osaamisen kehittämisessä. Uusi hallitusohjelma korostaa myös digitalisaation merkitystä erityisesti tuottavuuden mutta myös palvelujen asiakaslähtöisyyden kehittämisessä. Vuonna 2015 voimaan tullut uusi kuntalaki lisää paineita kuntatalouden tasapainottamiseen ja korostaa erityisesti konsernitasoista talouden hallintaa. Uudessa kuntalaissa näkyy vahvasti konserninäkökulma mm. omistajaohjausta ja konserniohjeita koskevassa sääntelyssä. Keskeistä omistajaohjauksessa on se, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Hallitusohjelmaan kirjattu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, jossa palvelujen järjestäminen siirtyy itsehallinnollisille alueille, tulee vaikuttamaan merkittäväsi kunnan rooliin ja tehtäviin tulevaisuudessa. Työvoimaa poistuu työmarkkinoilta enemmän kuin sinne tulee uutta. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy. Kuntien henkilöstömenoissa ei tapahdu reaalikasvua eikä henkilöstömäärä kasva. Työhyvinvoinnin edistäminen ja eläkemenojen hallinta korostuvat samoin kuin työurien pidentäminen ja ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisy. Palkkausjärjestelmien ylläpito ja kehittäminen on siirtynyt kuntien vastuulle. Johtamista tukevan seurannan ja raportoinnin kehittäminen on jatkuvaa toimintaa. Muita ajankohtaisia teemoja ovat sähköisen asioinnin vahvistaminen, kunta alan työnantajaimagon parantaminen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja Kunta Rekry- ja Kunta HR järjestelmien käyttöönoton laajentaminen. Vuoden 2017 alussa Juankosken kaupunki liittyy Kuopioon. Jotta kuntaliitos toteutuisi sekä henkilöstön että asukkaiden kannalta mahdollisimman hyvin, etukäteisvalmistelu (tietojärjestelmien harmonisointi, henkilöstösuunnittelu jne.) tehdään aikaisessa vaiheessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistelemassa lomitusjärjestelmien uudistamista. Muutoksen taustalla ovat nykyisen kilpailulainsäädännön vaatimukset ja Euroopan unionin valtiontukisäännöt sekä toisaalta Sipilän hallitusohjelman mukaiset säästötavoitteet (v milj. ). Järjestelmämuutoksella ja säästötavoitteilla tulee toteutuessaan olemaan vaikutuksia lomituspalveluihin ja sen henkilöstöön.

4 Vuoden 2016 aikana valmistellaan ja tuodaan päätöksentekoon konsernipalvelun ja vetovoimaisuuden palvelualueen yhdistäminen. Lisäksi päätöksentekoon valmistellaan kaupunkisuunnittelun uudelleen organisointi. Tuottavuutta lisäävät toimenpiteet Konsernipalvelu voi kehittää omaa tuottavuutta, mutta vaikuttaa myös omalla toiminnallaan palvelualueiden tuottavuuden kasvuun. Henkilöstömenoissa säästäminen ja yhteinen tilaratkaisu. Eläköitymisen tai muun poistuman kautta avoimeksi jääviä tehtäviä ei pääsääntöisesti täytetä, vaan työtehtävät järjestellään uudelleen konsernipalvelun yhteistyössä. Kaupunginkanslian, työnantajapalvelun ja talous- ja strategiapalvelun yhteinen tilaratkaisu, jolloin henkilöstön yhteiskäyttöä voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Paperinkäytön, tulostuksen ja painatuksen vähentäminen kaupunkitasoisesti. Optimoidaan tulostuksenhallinta ja tarkoituksena on siirtyä vaiheittain sähköiseen kokouskäytäntöön sekä järjestää kopiointi- ja painatuspalvelut tarpeen mukaisiksi. Ammatillisen kuntoutuksen toteuttaminen ja varhemaksujen pienentäminen. Rakennetaan ja otetaan käyttöön toimintamalli, jolla varhemaksuja saadaan pienennettyä. Kokeiluprojekti pyritään toteuttamaan ulkopuolisella kehittämisrahoituksella ja päätös jatkosta tehdään tulosten perusteella. Varhemaksuissa on suuri säästämispotentiaali. Sähköisten palvelujen kehittäminen. Maksuliikenneprosessien ja HR-prosessien kehittäminen yhteistyössä Kuhilas Oy:n kanssa. Toiminnan painopisteet SOTE-uudistus ja Uusi Kuopio rakenteellisten uudistusten jälkeen: Osallistuminen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen (PoSoTe) Uuden Kuopion hahmottaminen ja kaupunkistrategian uusimisen käynnistäminen Tuottavuuden parantaminen ja talouden tasapainottamisen tukeminen: Tuottavuusohjelman uusiminen Digitalisaation edistäminen Tukipalveluprosessien kehittäminen Tiedolla johtamisen tukeminen Työhyvinvoinnin edistäminen, sairauspoissaolojen ja varhe-maksujen pienentäminen Sisäisen liikkuvuuden edistäminen Juankoski kuntaliitoksen käytäntöönpano Kasvun edellytyksistä huolehtiminen Savilahden alueen suunnittelun tukeminen Taloudellisesti kestävä palvelurakenne Elinkeinoelämän ja asuntorakentamisen tonttitarpeet Omistajaohjauksen tehostaminen Tehostetaan yhteisten konsernipalvelujen käyttöä Konserniyhteisöjen tuottamien tukipalveluiden kustannusten hallinta ja tuottavuustavoitteet Yhteisen tavoiteasetannan kehittäminen

5 Kuntademokratian kehittäminen Paikallisdemokratiamalli ja sen käyttöönoton valmistelu Toiminnan painopisteiden vaikutukset osaamis- ja henkilöstötarpeeseen Henkilöstön vähentyessä lisähenkilöstöä ei rekrytoida vaan tarve hoidetaan tehtäväkuvia järjestelemällä ja keskittymällä olennaisen tekemiseen. Tehtäväkuvien muuttuessa osaamista täydennetään tarvittaessa. Yhteistyötä ja työnjakoa kehitetään konsernipalvelun vastuualueiden ja vetovoimaisuuden palvelualueen kesken. Eläkkeelle jäävien henkilöiden tehtävät järjestellään pääosin sisäisesti. Esimiesten henkilöstöjohtamistaitojen parantaminen erityisesti henkilöstösuunnittelussa, työhyvinvointijohtamisessa ja kannustamisessa. Lisäksi parannetaan jatkuvasti henkilöstön työyhteisötaitoja. Konsernikokonaisuuden muuttuessa vaaditaan oikeudellisten, taloudellisten ja toiminnallisten asioiden koulutusta ja seuraamista. Henkilöstövaikutukset Konsernipalvelun (ilman lomitusta) henkilöstömäärä vähenee 2,8 htv:llä, kun verrataan kuluvan vuoden talousarvioon, talousarvioehdotuksen mukainen htv-määrä on 71,4. Henkilöstön määrä vähenee talous- ja strategiapalvelussa, työnantajapalvelussa sekä kaupunginkansliassa. Henkilöstön määrän väheneminen tapahtuu tehtäviä uudelleen järjestelemällä, kun henkilöitä jää eläkkeelle. Lomituspalvelun htv-määrä on 263, jossa on vähennystä 102 htv:tä kuluvan vuoden talousarvioon nähden. Kuluvan vuoden talousarviossa on henkilötyövuosien määrä arvioitu liian suureksi. Toteuman arvioidaan olevan noin vuoden 2016 henkilöstösuunnitelman tasolla (263 htv), joten todellinen henkilötyövuosien muutos jää huomattavasti pienemmäksi. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Osaamistarpeet täytetään pääosin sisäisin järjestelyin ja keskinäisen yhteistyön avulla. Turvallisuus- ja valmiustehtäviin osaamista joudutaan mahdollisesti hakemaan ulkoisen rekrytoinnin kautta. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Tehtävät hoidetaan pääosin omana työnä. Suurimmat palvelujen ostot liittyvät Istekki Oy:ltä hankittaviin ict-palveluihin ja Kuhilas Oy:ltä hankittaviin henkilöstö-, talous- ja taloushallinnon palveluihin. Erityistä asiantuntemusta vaativaa työtä ostetaan tarvittaessa kuten esim. yhtiöittämiseen liittyvissä selvityksissä. 1. VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 2. Innovaatio- ja opiskelukaupunki Arviointikriteeri Savilahti -kärkihanke Valtuustoon nähden sitova tavoite Savilahden alueen kehittäminen etenee suunnitellusti. Toimenpiteet Osallistutaan Savilahtiprojektiin ja edistetään sen etenemistä. Ohjelma Kasvuohjelma

6 3. Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Arviointikriteeri Tulokselliset yhteistyöverkostot Valtuustoon nähden sitova tavoite Yhteistyötä mm. kuntien kanssa tehdään vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Toimenpiteet Toteutetaan Juankosken kuntaliitosta. Ohjelma 2. ASUKKAAT JA PALVELUT 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Arviointikriteeri Asuntotonttien tarjonta Valtuustoon nähden sitova tavoite Asuntotonttitarjonta mahdollistaa Kuopion kasvutavoitteiden toteutumisen. Toimenpiteet Yleiskaavatyötä jatketaan uusilla kasvusuunnilla (Neulaniemi) ja täydennysalueilla. Ohjelma Kasvuohjelma Ilmastopoliittisen ohjelman toteutuminen Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman tavoitteet otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen kehittämisessä. Energiatehokkuutta lisätään. Yleiskaavoituksessa edistetään täydennysrakentamista. Viedään eteenpäin keskitettyä tulostuksenhallintaa ja vähennetään tulostimien lukumäärää. Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Asuntotuotantoa suunnataan erityisesti alueille, joissa palvelurakenne on olemassa. Rauhalahden osayleiskaava valmistuu. Kasvuohjelma Kuntaliitosten myötä tapahtunut Kuopion alueellinen kasvu ja alueiden erilaisuus otetaan huomioon maankäytön, palvelurakenteen ja palvelujen tuottamistavan kehittämisessä. Palveluverkostosuunnitelman maaseutualueita koskevaa osuutta päivitetään. 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Arviointikriteeri Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Valtuustoon nähden sitova tavoite Kaupunkitasoista hyvinvointijohtamista ja yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä kehitetään (hyvinvointiohjelma) Toimenpiteet Osallistutaan poikkihallinnollisen hyvinvointiohjelman laadintaan. Ohjelma Hyvinvointiohjelma

7 Arviointikriteeri Palvelujen asiakaslähtöisyys Valtuustoon nähden sitova tavoite Uusia palvelujen tuottamismalleja pilotoidaan ja palvelujen digitalisaatiota viedään eteenpäin. Mallien hyödyt ja kustannukset ennakkoarvioidaan. Kehittämiselle asetetaan selkeät tavoitteet etukäteen ja niiden toteutumista myös jälkiarvoidaan. Toimenpiteet Ohjelma Laaditaan digitalisaation kehittämisohjelma ja kehitetään Tuottavuusohjelma Hyvinvointiohjelma; digitaalisia palveluja. Tietämystä digitalisaation hyödyntämisen mahdollisuuksista parannetaan kaikilla organisaatiotasoilla. Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa Kuntalaisten yhteisöllisyyttä, aktiivisuutta ja osallisuutta lisätään. Lähidemokratiamallin kehittäminen saadaan valmiiksi. Lähidemokratiamallin suunnittelu ja päätöksentekoon valmistelu. Palvelukumppanuutta yritysten ja järjestöjen kanssa lisätään. Palvelusetelikäytäntöä laajennetaan. Palvelualoitteen kokeiluun on valmius. Palvelualoitekokeilua toteutetaan, edellyttäen että sen käyttöönotosta tehdään päätös. Pienhankintajärjestelmä otetaan käyttöön. Palvelu- ja hankintaohjelma 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 6. Tasapainoinen talous Arviointikriteeri Tilikauden tulos Valtuustoon nähden sitova tavoite Koko kaupungin toiminnallinen alijäämä pienenee vuosittain suunnittelukauden aikana. Toimenpiteet Kaupungin tilinpäätöstä heikentävää lomapalkkavelkaa vähennetään pitämällä säästövapaat ja vuosilomat suunnnitelmallisesti. Ohjelma Tuottavuusohjelma Koko kaupungin alijäämä vuonna 2016 on enintään 20,5 milj.. Toteutetaan kaupunkitasoisia tuottavuustoimenpiteitä (mm. tulostuksen kokonaishallinta, sähköinen kokouskäytäntö) ja kehitetään omia palveluprosesseja. Tuottavuusohjelma

8 Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Toimenpiteet Ohjelma Tuottavuuden kehittyminen Koko kaupungin toimintakatteen kasvu on enintään 1,4 % vuoden 2015 talousarvioon nähden. Koko kaupungin toimintakatteen kasvu on enintään 1,4 % vuoden 2015 talousarvioon nähden. Hallintorahalla katetaan lomitushallinnon kustannukset, taloutta seurataan ja hallintoa sopeutetaan tarvittaessa. Lomituspalvelut järjestetään täysimääräisen valtionkorvauksen edellyttämällä tavalla. Aktivoidaan henkilöstöä innovoimaan ja toiminnan laadun kehittämiseen. Otetaan käyttöön Kaupunginjohtajan laatuja innovaatiopalkinnot. Tuottavuusohjelma Palvelualueiden taloudenhallintaa tuetaan (tiedolla johtaminen ja muu tuki). Tuottavuusohjelma päivitetään. Tuottavuusohjelma 7. Liikelaitosten, yhtiöiden ja kuntayhtymien palvelukyky ja kustannustehokkuus Arviointikriteeri Liikelaitosten, yhtiöiden ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuus ja tuottavuus Valtuustoon nähden sitova tavoite Omistajaohjausta kehitetään edelleen, jotta konsernin kokonaisetu toteutuu. Toimenpiteet Omistajaohjauksessa korostetaan erityisesti konsernitasoista taloudenhallintaa. Tehostetaan yhteisten konsernipalvelujen käyttöä. Konserniyhteisöjen tuottamien tukipalveluiden kustannusten hallinta ja tuottavuustavoitteet Kehitetään yhteistä tavoitteiden asetantaa. Ohjelma Tuottavuusohjelma 8. Määrätietoinen johtaminen Arviointikriteeri Henkilöstötyön tuottavuus Johtaminen Valtuustoon nähden sitova tavoite Henkilöstön liikkuvuutta parannetaan ja poikkihallinollista osaamisen hyödyntämistä lisätään. Työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Esimiesten osaamista kehitetään edelleen osaamiskartoitusten ja muuttuvien osaamisvaateiden mukaisesti. Toimenpiteet Kaikki avoimeksi tulevat tehtävät ilmoitetaan ensisijaisesti sisäisesti haettaviksi. Sovelletaan työhyvinvoinnin toimintamalleja henkilöstöjohtamisessa. Ohjelma Henkilöstöohjelma Esimiesten osaamisen arviointi Henkilöstöohjelma toteutetaan kehityskeskustelussa, jonka yhteydessä valmistellaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma.

9 Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Palvelualueiden johtamisrakenteita kevennetään ja palvelualueiden keskinäistä yhteistyötä kehitetään. Vaikutetaan aktiivisesti tuleviin rakennemuutoksiin (mm. sote-uudistus) ja ennakoidaan muutosten vaikutukset Kuopion strategiaan ja palvelujen organisointiin. Toimenpiteet Vetovoimaisuuden palvelualue ja konsernipalvelu yhdistetään hallinnollisesti ja kehitetään; keskinäistä yhteistyötä. Selvitetään ja organisoidaan elinvoimapalvelujen (ml. työllisyyspalvelut) palvelukokonaisuus sekä kaupunkisuunnittelun palvelukokonaisuus. Osallistutaan rakennemuutosten suunnitteluun. Tuetaan "Uuden Kuopion" hahmottamista strategiatyön kautta. Ohjelma KONSERNIPALVELU (Bruttositovat määrärahat) TULOSLASKELMAOSA TP TA+TAMU KS Muutos-% Ta15-Ta16 Myyntitulot ,4 % Tuet ja avustukset ,6 % Vuokratulot ,0 % Muut toimintatulot ,9 % TOIMINTATULOT ,1 % Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot ,4 % Henkilösivukulut Eläkemenot ,5 % Muut henkilösivumenot ,7 % Henkilöstömenot yhteensä ,5 % Palvelujen ostot Muut palvelujen ostot ,8 % Palvelujen ostot yhteensä ,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 % Vuokramenot Sisäiset vuokrat yhteensä ,4 % Muut vuokrat yhteensä ,5 % Vuokramenot ,7 % Muut toimintamenot ,3 % TOIMINTAMENOT ,5 % TOIMINTAKATE ,3 %

10 Bruttositovien avainprosessien talousarvio sekä tuottojen ja menojen %-osuus Konsernipalvelun palvelualueen avainprosessit KS 2016 Tulot KS 2016 Menot KS 2016 Toimintakate Toiminta tuottojen % osuus Toiminta kulujen % osuus Talous- ja strategiapalvelu ,8 % 32,3 % Työnantajapalvelu ,3 % 16,7 % Strateginen maankäytönsuunnittelu ,1 % 10,8 % Kaupunginkanslia ,8 % 37,7 % Konserniohjaus ja tilapalvelu ,0 % 2,6 % Yhteensä % 100 % KONSERNIPALVELU / LOMITUSPALVELUT (Nettositovuus) TULOSLASKELMAOSA TA+TAMU KS Muutos-% Ta15-Ta16 Myyntitulot ,4 % Maksutulot ,3 % Tuet ja avustukset ,8 % Muut toimintatulot ,0 % TOIMINTATULOT ,5 % Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot ,3 % Henkilösivukulut Eläkemenot ,8 % Muut henkilösivumenot ,2 % Henkilöstömenot yhteensä ,5 % Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot ,2 % Muut palvelujen ostot ,0 % Palvelujen ostot yhteensä ,4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % Avustukset ,0 % Vuokramenot Sisäiset vuokrat yhteensä ,8 % Muut vuokrat yhteensä ,8 % Vuokramenot ,9 % Muut toimintamenot ,9 % TOIMINTAMENOT ,3 % TOIMINTAKATE ,0 %

11 Nettositovien osaprosessien talousarvio sekä tuottojen ja menojen %-osuus Konsernipalvelun palvelualueen avainprosessit KS 2016 Tulot KS 2016 Menot KS 2016 Toimintakate Toiminta tuottojen % osuus Toiminta kulujen % osuus Lomituspalvelut ,0 % 100,0 % Yhteensä % 100 % KONSERNIPALVELU YHTEENSÄ (Informatiivinen) TULOSLASKELMAOSA TP TA+TAMU KS Muutos-% Ta15-Ta16 Myyntitulot ,3 % Maksutulot Tuet ja avustukset ,0 % Vuokratulot ,0 % Muut toimintatulot ,6 % TOIMINTATULOT ,3 % Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot ,7 % Henkilösivukulut Eläkemenot ,1 % Muut henkilösivumenot ,6 % Henkilöstömenot yhteensä ,0 % Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muut palvelujen ostot ,6 % Palvelujen ostot yhteensä ,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavara ,2 % Avustukset Vuokramenot Sisäiset vuokrat yhteensä ,4 % Muut vuokrat yhteensä ,4 % Vuokramenot ,9 % Muut toimintamenot ,6 % TOIMINTAMENOT ,4 % TOIMINTAKATE ,7 %

12 Mittaristo Tuote tai palvelu: Mittarin nimi TP 2014 KS 2015 Ennuste 2015 KS 2016 Tilankäyttö *) Tilojen määrä m Tilojen määrä m 2 /htv *) sisältää kaupungin arkistotilat ja painatuskeskuksen Henkilöstömittarit Kokonaistyöaika (ilman työllistämistä) 72,6 74,2 73,4 70,4 *) Sairauspoissaolot kalenteripv / htv *) Ei sisällä lomituspalvelua Palvelualueen määrällinen henkilöstösuunnitelma Henkilöstö- HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALKKAMÄÄRÄRAHA suunnitelma käyttösuunnitelmassa TP TA TA MUUTOS TP TA TA MUUTOS / /2016 KONSERNIPALVELU htv htv htv htv Talous- ja strategiapalvelu 20,3 21,8 19,5-2, Työnantajapalvelu 15,7 14,2 13,0-1, Strateginen maankäytön suunnittelu 8,9 9 9,7 0, Kaupunginkanslia 25,6 27,2 26,2-1, Konserniohjaus ja tilapalvelut 2 2 2,0 0, Lomituspalvelut 0 365,4 263,0-102, Palvelualue yht. 72,5 439,6 333,4-106, Talous- ja strategiapalvelu Toiminta-ajatus Talous- ja strategiapalvelu ohjaa, tukee ja koordinoi strategista suunnittelua, resurssien ohjausta sekä vastaa kaupunkikonsernin rahoituksesta sekä kaupunkitasoisesta tietohallinnon ohjauksesta. Talous- ja strategiapalvelu toimii kaupungin ylimmän johdon ja palvelualueiden tukena kaupungin tavoitteiden saavuttamisessa tuottamalla kaupungin johtamisessa tarvittavaa tietoa, kehittämällä ja arvioimalla toimintaa ja hoitamalla sisäistä tarkastusta. Toimintatapana on tiivis yhteistyö ylimmän johdon, palvelualueiden, taseyksiköiden ja liikelaitosten kanssa asioiden valmistelussa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kuntatalous kiristyy edelleen ja kunnallisten palvelujen tuottavuusvaateet kasvavat. Tämä haastaa sekä talousohjausta ja -suunnittelua että seurantaa. Talouden tasapainottamistoimista ja tuottavuuden parantamistavoitteista johtuen palvelualueet tarvitsevat yhä enemmän tukea esim. tiedon saannissa ja osaamisen kehittämisessä. Uusi hallitusohjelma korostaa myös digitalisaation merkitystä erityisesti tuottavuuden mutta myös palvelujen asiakaslähtöisyyden kehittämisessä. Vuonna 2015 voimaan tullut uusi kuntalaki lisää paineita kuntatalouden tasapainottamiseen ja korostaa erityisesti konsernitasoista talouden hallintaa. Uudessa kuntalaissa näkyy vahvasti konserninäkökulma mm. omistajaohjausta ja konserniohjeita koskevassa sääntelyssä. Keskeistä omistajaohjauksessa on se, että

13 kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Hallitusohjelmaan kirjattu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, jossa palvelujen järjestäminen siirtyy itsehallinnollisille alueille, tulee vaikuttamaan merkittäväsi kunnan rooliin ja tehtäviin tulevaisuudessa. Vuoden 2017 alussa Juankosken kaupunki liittyy Kuopioon. Jotta kuntaliitos toteutuisi sekä henkilöstön että asukkaiden kannalta mahdollisimman hyvin, etukäteisvalmistelu (tietojärjestelmien harmonisointi, henkilöstösuunnittelu jne.) tehdään aikaisessa vaiheessa. Tuottavuutta lisäävät toimenpiteet Talous- ja strategiapalvelu kehittää sen vastuulla olevien palveluprosessien tuottavuutta, mutta voi vaikuttaa myös omalla toiminnallaan palvelualueiden tuottavuuden kasvuun. Tuottavuutta kehitetään mm. seuraavin tavoin: Henkilöstömenoissa säästäminen. Eläköitymisen tai muun poistuman kautta avoimeksi jääviä tehtäviä ei pääsääntöisesti täytetä, vaan työtehtävät järjestellään uudelleen konsernipalvelun yhteistyössä. Prosessien ja sähköisten palvelujen kehittäminen ja ict:n parempi hyödyntäminen. Maksuliikenneprosesseja kehitetään yhdessä palvelualueiden ja Kuhilas Oy:n kanssa. Päällekkäisistä tietojärjestelmistä luovutaan. Hyödynnetään nykyisiä sähköisiä välineitä (mm. Lync) ja pienennetään matkustus- ja kopiointikuluja. Paperinkäytön, tulostuksen ja painatuksen vähentäminen kaupunkitasoisesti. Viedään vaiheittain yhdessä Istekki Oy:n kanssa lävitse tulostuksenhallinnan optimointi ja pienennetään kopiointi- ja tulostuskuluja. Tiedolla johtamisen tuki. Tuetaan palvelualueiden esimiehiä suunnittelua ja taloudenhallintaa tukevan tiedon saamisessa. Toiminnan painopisteet SOTE-uudistus ja Uusi Kuopio rakenteellisten uudistusten jälkeen: Osallistuminen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen (PoSoTe) Uuden Kuopion hahmottaminen ja kaupunkistrategian uusimisen käynnistäminen Tuottavuuden parantaminen ja talouden tasapainottamisen tukeminen: Konsernipalvelun ja vetovoimaisuuden palvelualueen palvelukokonaisuuden kokoaminen Tuottavuusohjelman päivittäminen Palvelualueiden laatutyön tukeminen ja tuottavuusinnovaatioiden haku (laatu- ja innovaatiopalkintot) Digitalisaation edistäminen Tukipalveluprosessien kehittäminen Tiedolla johtamisen tukeminen Juankoski kuntaliitoksen käytäntöön pano Toiminnan painopisteiden vaikutukset osaamis- ja henkilöstötarpeeseen Henkilöstön vähentyessä lisähenkilöstöä ei rekrytoida, vaan palvelut hoidetaan tehtäväkuvia järjestelemällä, kehittämällä palveluprosesseja ja tehtäviä priorisoimalla. Osaamista hyödynnetään yli tiimi- ja organisaatiorajojen. Vuonna 2016 talous- ja strategiapalvelusta jää eläkkeelle yksi henkilö ja opintovapaalta palaa yksi. Henkilöstöresursseja tarvittaisiin lisää erityisesti maksuliikenteen kehittämiseen sekä digitalisaation edistämiseen. Kehittämistehtävistä pyritään selviytymään mm. töitä järjestelemällä ja määräaikaisella avulla.

14 Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Lähtökohtana on, että ydintehtävät hoidetaan täysin omana työnä. Palvelujen ostot ovat pääosin tukipalveluihin liittyviä ostoja (pankkipalvelut, tietojärjestelmät). Lisäksi talous- ja strategiapalvelu tilaa taloushallinnon palveluja Kuhilas Oy:ltä sekä ict-palveluja Istekki Oy:ltä. Eritystä asiantuntemusta vaativaa työtä ostetaan tarvittaessa. Vuonna 2016 varaudutaan ostamaan ulkoista palvelua sisäistä tarkastusta tukemaan. 1. VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 2. Innovaatio- ja opiskelukaupunki Kampus -kärkihanke Savilahden alueen kehittäminen etenee suunnitellusti. Tuetaan Savilahti -projektin onnistumista. strategiajohtaja Lätti-Hyvönen, kvasioiden koordinaattori Kovanen 2. ASUKKAAT JA PALVELUT 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Palvelujen asiakaslähtöisyys Uusia palvelujen tuottamismalleja pilotoidaan ja palvelujen digitalisaatiota viedään eteenpäin. Mallien hyödyt ja kustannukset ennakkoarvioidaan. Kehittämiselle asetetaan selkeät tavoitteet etukäteen ja niiden toteutumista myös jälkiarvoidaan. Laaditaan digitalisaation kehittämisohjelma ja kehitetään digitaalisia palveluja. Tietämystä digitalisaation hyödyntämisen mahdollisuuksista parannetaan kaikilla organisaatiotasoilla. Toimenpideohjelma: 1. Organisointi aikana määritetään digitalisaation toteutusta koordinoiva ohjausrakenne ja-malli 2. Digitaalinen kyvykkyys - kohdennetut toimenpiteet eritasoille 3. Mobiliteetti - Liikkuvan työn tukeminen 4. Asiakkuudenhallinta 5. Arkkitehtuurimuutokset 6. Verkostot - Ekosysteemi 7. Digikokeilut 8. Digiratkaisut 2016 talousarviosta tietohallintojohtaja Vornanen, projektipäällikkö Kejonen

15 Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa Kuntalaisten yhteisöllisyyttä, aktiivisuutta ja osallisuutta lisätään. Lähidemokratiamallin kehittäminen saadaan valmiiksi. Osallistutaan lähidemokratiamallin rakentamiseen ja sen käytäntöön vientiin. Kansalaislähtöinen kehittämisen - hanke jatkuu ja siihen osallistutaan. strategiajohtaja Lätti-Hyvönen, talouspäällikkö Kokkonen, kvasioiden koordinaattori Kovanen 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 6. Tasapainoinen talous Tilikauden tulos Koko kaupungin toiminnallinen alijäämä pienenee vuosittain suunnittelukauden aikana. Toteutetaan kaupunkitasoisia tuottavuustoimenpiteitä (tulostuksen kokonaishallinta) ja kehitetään omia palveluprosesseja. tietohallintojohtaja Vornanen, talousja rahoitusjohtaja Vainikainen Tuottavuuden kehittyminen Koko kaupungin alijäämä vuonna 2016 on enintään 20,5 milj.. Koko kaupungin toimintakatteen kasvu on enintään 1,4% vuoden 2015 talousarvioon nähden. Palvelualueita kannustetaan laadukkaaseen toimintaan ja henkilöstöä innovatiivisuuteen Palvelualueiden taloudenhallintaa tuetaan (tiedolla johtaminen ja muu tuki). Tuottavuusohjelma päivitetään. Otetaan käyttöön Kaupunginjohtajan laatu- ja innovaatiopalkinnot. Ensimmäinen Kaupunginjohtajan innovaatiopalkinto jaetaan v ja laatupalkinto v talous- ja rahoitusjohtaja Vainikainen, strategiajohtaja Lätti-Hyvönen laatu- ja kehityspäällikkö Pajula 8. Määrätietoinen johtaminen Henkilöstötyön tuottavuus Henkilöstön liikkuvuutta Yhteistyötä työnantajapalvelun parannetaan ja poikkihallinollista osaamisen hyödyn- hyödynnetään ristiin konsernipal- kanssa parannetaan. Osaamista tämistä lisätään. velun sisällä. strategiajohtaja Lätti- Hyvönen Työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Kehitetään talous- ja strategiapalvelun tietojärjestelmäosaamista ja parannetaan työajan hallintaa paremmilla kokouskäytännöillä (mm. lyncin käytön parantaminen) strategiajohtaja Lätti-Hyvönen

16 Johtaminen Palvelulueiden johtamisrakenteita kevennetään ja palvelualueiden keskinäistä yhteistyötä kehitetään. Konsernipalvelun organisoinnin strategiajohtaja edelleen kehittäminen. Palvelualueiden yhteistyön tukeminen talous- ja rahoitus- Lätti-Hyvönen, strategia-, toiminta-, talous- ja johtaja Vainikainen, henkilöstösuunnitteluprosessissa. talousarviopäällikkö Salmelainen Vaikutetaan aktiivisesti Osallistutaan rakennemuutosten tuleviin rakennemuutoksiin suunnitteluun. Tuetaan "Uuden (mm. sote-uudistus) ja ennakoidaan muutosten vaikugiatyön kautta. Kuopion" hahmottamista stratetukset Kuopion strategiaan ja palvelujen organisointiin. strategiajohtaja Lätti-Hyvönen, tietohallintojohtaja Vornanen, talousja rahoitusjohtaja Vainikainen Työnantajapalvelu Toiminta-ajatus Työnantajapalvelu tukee ja ohjaa palvelualueiden ja muiden toimintayksiköiden esimiehiä ja henkilöstöä kaupungin tavoitteiden saavuttamisessa henkilöstöjohtamisen ja työn keinoin. Huolehdimme osaltamme organisaation kyvystä uudistaa ja tuottaa palveluja rajallisin ja vähenevin resurssein julkisen sektorin säädellyssä ympäristössä ja että toiminta tuottaa yhteiskunnallisesti kestäviä ja eettisesti hyväksyttäviä ratkaisuja kustannustehokkaasti.

17 Toimintaympäristö ja sen muutokset Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin henkilöstöohjelman. Se määrittelee työnantajapalvelun tehtävät suunnittelukaudelle. Työnantajapalvelun tehtävänä on omalta osaltaan varmistaa henkilöstöohjelman tavoitteiden toteutuminen yhteistyössä kaupungin johtamisesta vastaavien sekä toiminnasta vastaavien esimiesten kanssa. Henkilöstöohjelman käytännön toteuttamisesta vastaavat esimiehet henkilöstönsä osalta. Työnantajapalvelun toimintaan vaikuttavat lyhyellä ja myös pitemmällä tähtäimellä mm. seuraavat ulkoiset muutostekijät: Työvoimaa poistuu työmarkkinoilta enemmän kuin sinne tulee uutta. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy. Kuntien henkilöstömenoissa ei tapahdu reaalikasvua eikä henkilöstömäärä kasva. Palvelut on tuotettava entistä tehokkaammin vähenevillä resursseilla. Työhyvinvoinnin edistäminen ja eläkemenojen hallinta korostuvat samoin kuin työurien pidentäminen ja ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisy. Palkkausjärjestelmien ylläpito ja kehittäminen on siirtynyt kuntien vastuulle. Johtamista tukevan seurannan ja raportoinnin kehittäminen on jatkuvaa ja oman haasteensa siihen tuo sen varmistaminen, että tieto on vertailukelpoisista muiden kaupunkien raportoinnin kanssa. Muita ajankohtaisia teemoja ovat sähköisen asioinnin vahvistaminen, kunta-alan työnantajaimagon parantaminen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi, valmistautuminen soteuudistukseen sekä valmistautuminen laajentuvaan paikalliseen sopimiseen. Työnantajapalvelun toimintaan vaikuttavat lyhyellä ja myös pitemmällä tähtäimellä mm. seuraavat sisäiset muutostekijät: Kaupungin strategiaan ja palvelualueuudistukseen liittyy monia tavoitteita, kuten kokonaisvaltainen johtaminen, ennalta ehkäisevä työ, asiakaslähtöisyys, palveluohjauksen toteuttaminen, tuotteistaminen, prosessikuvausten tekeminen, prosessijohtaminen, selkeät johtamisroolit ja vastuut, johtamista tukevan seurannan ja arvioinnin toteuttaminen. Kaupungin talouden tasapainottamiseksi tavoitteena on vähentää henkilöstöä, säästää henkilöstömenoissa ja hyödyntää eläkepoistumaa. Toimintaympäristömuutoksiin vastaaminen sekä yhteiskunnallisten ja kaupungin tavoitteiden toteuttaminen edellyttävät kaupungilta työnantajana henkilöstöohjelman suunnitelmallista täytäntöönpanoa eli ennakoivaa henkilöstösuunnittelua, onnistunutta sisäistä ja ulkoista rekrytointia, henkilöstön suunnitelmallista kehittämistä, aktiivista hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden johtamista sekä yhteistoiminnallista ja kannustavaa johtamista. Näitä asioita työnantajapalvelu edistää parantamalla esimiesten henkilöstöjohtamistaitoja ja henkilöstön työyhteisötaitoja. Juankosken kuntaliitoksen valmisteluun liittyvät käytännön toimenpiteet ennakoidaan ja toteutetaan mahdollisimman joustavasti. Työnantajapalvelun johdolla valmistellaan henkilöstön sijoitussuunnitelma mennessä. Tuottavuutta lisäävät toimenpiteet Sähköiset palvelut: Henkilöstö- ja palkkahallinnon sähköisen asioinnin kehittäminen. Tiedolla johtamisen tuki: Kehitetään henkilöstöraportointia ja tuetaan esimiehiä henkilöstösuunnittelua tukevan tiedon saamisessa. Toiminnan painopisteet Toiminnan painopisteenä on henkilöstöohjelman täytäntöönpano. Työnantajapalvelu tukee ja ohjaa kaupungin johtoa ja esimiehiä henkilöstöohjelman toteuttamisessa vahvistamalla heidän henkilöstöjohtamistaitojaan henkilöstön kehittämisessä, hankinnassa, kannustamisessa, työhyvinvointi- ja työturvallisuustyössä sekä kannustamisessa. Työnantajapalvelu tukee ja ohjaa asiakkuusjohtajia ja esimiehiä henkilöstötyön tuottavuuden ja henkilöstön suorituskyvyn jatkuvassa parantamisessa siten, että asiakaspalvelut voidaan järjestää ja tuottaa nykyistä vähemmillä resursseilla.

18 Toiminnan painopisteitä ovat mm. uudenlaisen työhyvinvointikulttuurin edistäminen henkilöstöhallinnon sähköisen järjestelmän ESS6 version käyttöönotto Kunta-HR järjestelmän käytön laajentaminen kannustavan palkkauksen edistäminen TS:n arviointijärjestelmän uudistaminen henkilöstöraportoinnin kehittäminen. Toiminnan painopisteiden vaikutukset osaamis- ja henkilöstötarpeeseen Työnantajapalvelusta on jäänyt lähivuosina eläkkeelle useita henkilöitä ja heidän tehtävänsä on järjestetty uudelleen jäljelle jääneen henkilöstön tehtäväkuvia muokkaamalla ja tehtäviä priorisoimalla. Henkilöstön osaamista pyritään vahvistamaan ammatillisella lisäkoulutuksella. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Osaamistarpeet täytetään sisäisin järjestelyin. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Kuhilas Oy:ltä ostetaan edelleen henkilöstö- ja palkkahallinnon palveluita. Palkanlaskentaprosessin jatkuvan kehittämisen seurauksena palvelun hinta on ollut jatkuvasti laskeva. Tulevan vuoden osalta palkkalaskelman hinta laskee edelleen jonkin verran. Henkilöstökoulutuksissa käytetään tarvittaessa ulkoisia palveluntuottajia. 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 8. Määrätietoinen johtaminen Henkilöstötyön tuottavuus Johtaminen Henkilöstön liikkuvuutta parannetaan ja poikkihallinnollista osaamisen hyödyntämistä lisätään. Työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Esimiesten osaamista kehitetään edelleen osaamiskartoitusten ja muuttuvien osaamisvaateiden mukaisesti. Sisäinen liikkuvuus toteutetaan KuntaRekry-järjestelmällä. Osaamisen määrittely ja arviointi toteutetaan KuntaHRjärjestelmällä. Painopiste ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon. Ammatillisen kuntoutuksen toteuttaminen ytheistyössä Kevan ja työterveyshuollon kanssa. Keskitetyn koulutusohjelman toteuttaminen. Henkilöstöjohtaja Henkilöstöjohtaja Henkilöstöjohtaja

19 Strateginen maankäytönsuunnittelu Toiminta-ajatus Strateginen maankäytön suunnittelupalvelu vastaa yleispiirteisestä maankäytön suunnittelusta ja kaupunginhallituksen sille määräämistä alueiden kehittämisprojekteista. Vastuualueen tehtäviin kuuluvat: - kaupungin yleiskaavoitus ja siihen liittyvien tietohuolto- ja lupajärjestelmien hoitaminen, yleiskaavoitusta tukeva liikennejärjestelmä sekä muu yleispiirteinen maankäytön suunnittelu ja rantaasemakaavojen ohjaus. - palveluverkoston kokonaissuunnittelun tuki sekä talouden, toiminnan ja maankäytön yhteensovittaminen yhteistyössä talous- ja strategiapalvelun kanssa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimintaympäristönä on keskeisen kaupunkialue ja maaseutualueet. Keskeisiä muutoksia ovat kuntaliitoksien seurauksena lisääntynyt yleiskaavoituksen ja maaseutualueen rakentamisen ohjauksen tarve. Ilmastopoliittisen ohjelman toteuttaminen ja kestävän kehityksen periaatteiden huomioon ottaminen edellyttävät ympäristöasioiden painoarvon vahvistamista. Strateginen maankäytön suunnittelupalvelu toimii omana vastuualueenaan, jossa vuonna 2016 on yhteensä yksitoista työntekijää, joista kaksi on määräaikaisia. Toiminnan painopisteet Strateginen maankäytön suunnittelu painottuu kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti Savilahden kaavoituksen tukemiseen, yritystoiminnan riittävän tonttitarjonnan ja täydennysrakentamisen edistämiseen, palvelu-

20 rakenteen ja viherverkoston kehittämiseen sekä maaseutualueiden kaavoitukseen ja lupa-asioiden valmisteluun. Toiminnan painopisteiden vaikutukset osaamis- ja henkilöstötarpeeseen Kaupunki- ja palvelurakenteen suunnittelussa, ennusteiden laadinnassa ja seurannassa tapahtuu vuoden 2016 alussa henkilöresurssien ja osaamisen merkittävä heikkeneminen ainoan henkilön siirtyessä kaupungin sisällä muihin tehtäviin. Tästä johtuen tarve uuden henkilön resursointiin on toiminnan varmistamiseksi tärkeä. Eläkkeelle siirtymisiä ei tapahdu vuoden 2016 aikana. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Osaavan suunnittelijan saaminen on haasteellista. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä ICT-palvelujen lisäksi ostopalvelut liittyvät kaavoitusta tukeviin suunnittelun kannalta välttämättömiin erillisselvityksiin. 1. VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Yritystonttien tarjonta Elinkeinoelämän kehittymisen edellytyksistä (mm. tonttien saatavuudesta) huolehditaan Hepomäen osayleiskaava Kaupan osayleiskaava Välimäen osayleiskaava Yleiskaavajohtaja Romppanen 2. Innovaatio- ja opiskelukaupunki Savilahti -kärkihanke Savilahden alueen kehittäminen etenee suunnitellusti. Savilahden suunnittelun tukeminen Yleiskaavajohtaja Romppanen 2. ASUKKAAT JA PALVELUT 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Asuntotonttien tarjonta Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Asuntotonttirarjonta mahdollistaa Kuopion kasvutavoitteiden toteutumisen. Kuntaliitosten myötä tapahtunut Kuopion alueellinen kasvu ja alueiden erilaisuus otetaan huomioon maankäytön, palvelurakenteen ja palvelujen tuottamistavan kehittämisessä. Asuinalueita koskevat osayleiskaavat: Neulaniemi, Rauhalahti ja Vanuvuori Kuntakeskuksia ja kyläalueita koskevat osayleiskaavat: Nilsiän keskusta, Käärmelahti ja Syvänniemi Yleiskaavajohtaja Romppanen Yleiskaavajohtaja Romppanen

21 Kaupunginkanslia Toiminta-ajatus Kaupunginkanslia vastaa keskitetyistä hallintopalveluista sekä ohjaa kaupungin päätöksenteon valmistelua ja täytäntöönpanoa. Kaupunginkanslian tehtävänä on mm. kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan päätöksenteon valmistelu ja täytäntöönpano sekä kaupungin hallinto- ja päätöksentekoprosessien ohjaaminen ja kehittäminen. Lisäksi kaupunginkanslia huolehtii kaupungin lakipalveluista ja oikeudellisesta edustamisesta sekä keskusvaalilautakunnan asioiden valmistelusta. Kaupunginarkisto huolehtii arkistotoimen yleisestä järjestämisestä sekä keskusarkistotoiminnoista. Painatuskeskus tuottaa palvelualueille ja konsernipalvelulle paino- ja kopiointipalveluja. Kaupunginkanslia vastaa lisäksi keskitetystä varautumisesta ja valmiussuunnitelman yleisen osan ajantasaisuudesta sekä riskienhallinnasta. Kaupunginkanslian visiona on: Kuopiossa hyvä hallinto palvelee demokraattista päätöksentekoa ja kuntalaisia. Kaupunginkanslian palvelulupaus: Huolehdimme aina tapauskohtaisesti viivytyksettömän päätöksenteon, toimeenpanon ja siitä tiedottamisen. Valmistelussa otamme aina huomioon asioiden luonteen (mm. julkinen vs. salainen) ja kiireellisyyden. Jokaisella on oikeus saada asiansa käsiteltäväksi toimivaltaisessa viranomaisessa ilman aiheetonta viivytystä. Lupaamme asiantuntevan ja luotettavan palvelun: - Asiakaspalaute ohjataan heti vastattavaksi oikealle palvelualueen asiantuntijalle. - Asiakkaalle annetaan tieto kuka asiaa hoitaa. - Asiakas ohjataan hoitamaan asia suoraan palvelun tarjoajan tai asiasta päättävän tahon kanssa. - Asiakas saa viiden työpäivän sisällä tiedon asian käsittelystä tai arvion käsittelyajasta

22 Toimintaympäristö ja sen muutokset Juankosken kaupunki liittyy osaksi Kuopion kaupunkia vuoden 2017 alusta lukien. Kuopion ja Juankosken kaupunkien välinen yhdistymishallitus jatkaa työskentelyään vielä vuoden 2016 ajan. Kuntalain kokonaisuudistus hyväksyttiin eduskunnassa keväällä Uusi kuntalaki astui osittain voimaan Pääosin uusi kuntalaki astuu voimaan ja se tuo muutoksia mm. kaupungin hallinto- ja päätöksentekomenettelyihin. Kuopion kaupunginvaltuuston vuonna 2014 tekemän päätöksen mukaan lähidemokratian Kuopio-malli tullaan valmistelemaan siten, että mallin tulee olla valmis huhtikuussa 2016 ja käytössä vuonna Kaupunginvaltuuston hyväksymissä vuosien 2015 ja 2016 talousarvioissa on yhdeksi keskeiseksi toiminnalliseksi tavoitteeksi määritelty paikallisdemokratiamallin kehittäminen. Myös Kuopion kaupungin strategiassa 2020 yksi keskeinen tavoite on asukkaiden ja järjestöjen ottaminen mukaan kaikkeen suunnitteluun, toimintaan ja päätöksentekoon. Lähidemokratia-mallin valmistelulinjauksena on tässä vaiheessa ollut, että ensivaiheessa Kuopion kaupungin kuntaliitosalueille voitaisiin perustaa Pitäjäraateja (työnimi). Lisäksi suunnitteilla on ollut, että kaupunginhallituksen alaisuuteen perustettaisiin lähidemokratiajaosto, jonka tehtävänä voisi mm. olla huolehtiminen lähidemokratian kaupunkitasoisesta kehittämisestä ja sitä edistävän toiminnan ohjaamisesta. Lähidemokratia-mallin valmistelutyötä jatketaan vuonna Myös tuleva SOTE-uudistus ja itsehallintoalueiden rakentaminen tulevat todennäköisesti vaatimaan valmistelutöiden käynnistämistä vuoden 2016 aikana. Tuottavuutta lisäävät toimenpiteet Valtuusto- ja virastotalolla sijaitsevan kaupunginarkiston säilytystilat ovat lähestulkoon täynnä, joten lähitulevaisuudessa joudutaan selvittämään, miten uusien arkistokelpoisten tilojen tilatarve saadaan ratkaistua. Tarvittavien arkistotilojen varmistamiseksi on käynnissä selvitystyö yhdessä tilakeskuksen kanssa. Juankosken kaupungin arkistojen siirtokuntoon saattamiseksi tähtäävä työ käynnistyy vuoden aikana. Nilsiän ja Maaningan osalta arkistojen järjestämistyötä jatketaan. Sähköisen asioinnin ja työvälineiden kehittämistä jatketaan. Sähköiseen kokouskäytäntöön liittyvää valmistelutyötä viedään eteenpäin. Kopiointi- ja painatuspalveluiden (painatuskeskus) osalta haetaan kokonaisratkaisua siten, että uusi toimintamalli olisi käytössä vuoden 2016 aikana. Kaupunginkanslialla olevien toimistotilojen osalta on tehty tiivistystyötä vuoden 2015 lopulla ja on mahdollista, että tiloja vielä tiivistetään vuoden 2016 aikana. Eläköitymisen tai muun luonnollisen poistuman kautta avoimeksi tulevia tehtäviä ei pääsääntöisesti täytetä, vaan työtehtävät pyritään järjestelemään uudelleen konsernipalvelun välisellä yhteistyöllä. Toiminnan painopisteet Lähidemokratia-mallin valmistelutyön osalta jatketaan valmistelutyötä siten, että uusi toimintamalli olisi käyttöön otettavissa Sähköisen asioinnin ja työvälineiden kehittämistä jatketaan. Sähköiseen kokouskäytäntöön liittyvää valmistelutyötä viedään eteenpäin. Valmistaudutaan uuden kuntalain tuomiin muutoksiin hallinto- ja päätöksentekojärjestelmän osalta. SOTE-uudistus ja itsehallintoalueiden pystyttämisen valmistelutyöt käynnistyvät näillä näkymin vuoden 2016 aikana ja niiden osalta tulee olemaan edessä mittavia hallintoon ja lainsäädäntöön liittyviä valmistelutöitä.

23 Toiminnan painopisteiden vaikutukset osaamis- ja henkilöstötarpeeseen Sähköisten työvälineiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen tulee korostumaan henkilöstön osaamisen varmistamisessa. Henkilöstön osaamistaso pyritään varmistamaan riittävällä ja ajanmukaisella koulutuksella. Juankosken kaupungin arkistojen järjestämisen resurssitarve pyritään hoitamaan Juankoskelta kuntaliitoksen kautta kaupungin palvelukseen siirtyneen työntekijän kautta. Lähidemokratiamallin valmisteluun saadaan käyttöön henkilöresurssia hyvinvoinnin edistämisen palvelualueelta. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Henkilöstön ja osaamisen saatavuuden varmistamiseen pyritään varautumiseen henkilöstön asianmukaisella kouluttamisella. Henkilöstöresurssitarpeeseen pyritään osaltaan varautumaan Juankosken kuntaliitoksen kautta mahdollisesti tulevilla henkilöstöresursseilla. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Kaupunginkanslian vastuualueen tehtävät hoidetaan valtaosaltaan omana työnä. Suurimmat palvelujen ostot liittyvät ISTEKKI Oy:n tarjoamiin palveluihin sekä uudesta asian- ja dokumentinhallintajärjestelmästä aiheutuviin käyttötalousmenoihin. 2. ASUKKAAT JA PALVELUT 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Palvelujen asiakaslähtöisyys Juankosken kaupunki liittyy osaksi Kuopion kaupunkia lukien. Käynnistetään Juankosken arkistojen päättämiseen ja siirtämiseen liittyvät valmistelutyöt. Kaupunginarkisto ohjaa ja tukee Juankosken kaupungin arkiston päättämis-, seulontaja järjestämistyön etenemistä. Arkistopäällikkö Osallistutaan alueellisen tiedonohjaussuunnitelman laatimiseen Osallistutaan aktiivisesti alueellisen tiedonohjaussuunnitelman laadintatyöhön. Arkistopäällikkö Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa Kuntalaisten yhteisöllisyyttä, aktiivisuutta ja osallisuutta lisätään. Lähidemokratiamallin kehittäminen saadaan valmiiksi.

24 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 6. Tasapainoinen talous Tuottavuuden kehittyminen Kaupunkitasoisen kopiointi- ja painotöiden järjestämismallin käyttöönotto. Käytettävissä olevan arkistotilakapasiteetin tiivistäminen. Kaupunkitasoinen kopiointi ja painotöiden järjestämismalli on linjattu ja otettu käyttöön. Panostetaan tiedon seulontaan ja vanhojen tietojen hävittämiseen eri arkistoista Kaupunginsihteeri Arkistopäällikkö 8. Määrätietoinen johtaminen Johtaminen Kaupunkitasoisen riskienhallintatyön uudelleen organisointi. Riskienhallintatyöryhmän uudelleen organisointi ja työskentelyn jäntevöittäminen vastaamaan paremmin muuttuvaa toimintaympäristöä Kaupunginsihteeri, turvallisuuspäällikkö

25 Konserniohjaus ja tilapalvelut Toiminta-ajatus Konserniohjaus vastaa omistajaohjauksen operatiivisesta tuesta, kaupunkitasoisesta hankintojen koordinoinnista ja ohjauksesta. Toimintaympäristö ja sen muutokset Konsernikokonaisuuden monimutkaistuminen lisää omistajaohjauksen ja yhteisten konsernipalvelujen kehittämisen merkitystä. Vuonna 2015 voimaan tullut uusi kuntalaki lisää paineita kuntatalouden tasapainottamiseen ja korostaa erityisesti konsernitasoista talouden hallintaa. Uudessa kantalaissa näkyy vahvasti konserninäkökulma mm. omistajaohjausta ja konserniohjeita koskevassa sääntelyssä. Keskeistä omistajaohjauksessa on se, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Hallitusohjelmaan kirjattu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, jossa palvelujen järjestäminen itsehallinnollisille alueille, tulee vaikuttamaan merkittävästi kunnan rooliin ja tehtäviin tulevaisuudessa. Uusi hankintalaki otetaan 2016 käyttöön, minkä myötä nykyisiä hankintatapoja joudutaan muuttamaan ja oppimaan uusia käytäntöjä. Tuottavuutta lisäävät toimenpiteet Vuoden 2016 alussa otetaan HankintaSampo- pienhankintajärjestelmä koko konsernissa käyttöön. Järjestelmällä tehostetaan hankintalain ulkopuolelle jäävien, kansalliset kynnysarvot alittavien pienhankintojen tekemistä ja seurantaa. Pienhankintojen merkitys kasvaa entisestään, kun kynnysarvot todennäköisesti nousevat huomattavasti uuden hankintalain myötä. Yhtenäinen järjestelmäratkaisu mahdollistaa konsernitasoisen raportoinnin pienhankinnoista, mikä edistää säästöjen syntymistä kun hankintoja pystytään koordinoimaan paremmin. Tekes on käynnistänyt 15 kaupungin kanssa innovatiivisten hankintojen valmennusohjelman, jossa Kuopion kaupunki on mukana. Valmennusohjelman tavoitteet ovat seuraavat: 1) Hankintojen johtamisen nostaminen uudelle tasolle 2) Hankinta- ja kumppanuusosaamisen sekä verkostotaitojen parantaminen 3) Hyvien hankintakäytäntöjen synnyttäminen ja jatkuva levittäminen 4) Hankintojen vaikuttavuuden lisääminen 5) Yritysten kilpailukyvyn edistäminen Toiminnan painopisteet Toiminnan painopisteenä vuonna 2016 on omistajaohjauksen tehostaminen ja yhteisten konsernipalvelujen kehittäminen. Tätä toteutetaan seuraavin toimenpitein: Tehostetaan yhteisten konsernipalvelujen käyttöä Konserniyhteisöjen tuottamien tukipalveluiden kustannusten hallinta ja tuottavuustavoitteet Yhteisen tavoiteasetannan kehittäminen

26 palvelu- ja hankintaohjelman päivittäminen Toiminnan painopisteiden vaikutukset osaamis- ja henkilöstötarpeeseen Ei vaikutusta henkilöstötarpeeseen. Konsernikokonaisuuteen muuttuessa vaaditaan oikeudellisten, taloudellisten ja toiminnallisten asioiden koulutusta ja seuraamista. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Konserniohjauksen tehtävät hoidetaan pääosin omana työnä. Ulkopuolista asiantuntijapalveluja ostetaan erityisosaamista vaativissa tehtävissä, kuten yhtiöittämiseen liittyvissä selvityksissä. 2. ASUKKAAT JA PALVELUT 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa Palvelukumppanuutta yritysten ja järjestöjen kanssa lisätään. Palvelusetelikäytäntöä laajennetaan. Palvelualoitteen kokeiluun on valmius. Palvelualoitekokeilua toteutetaan, edellyttäen että sen käytöstä tehdään päätös. Pienhankintajärjestelmä otetaan käyttöön. 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 7. Liikelaitosten, yhtiöiden ja kuntayhtymien palvelukyky ja kustannustehokkuus Liikelaitosten, yhtiöiden ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuus ja tuottavuus Omistajaohjausta kehitetään edelleen, jotta konsernin kokonaisetu toteutuu. Omistajaohjauksessa korostetaan erityisesti konsernitasoista taloudenhallintaa. Tehostetaan yhteisten konsernipalvelujen käyttöä. Konserniyhteisöjen tuottamien tukipalveluiden kustannusten hallinta ja tuottavuustavoitteet. Kehitetään yhteistä tavoitteiden asetantaa.